VAAHTOLASI
Ympäristöystävällistä
eristemateriaalia
kierrätyslasista
www.uusioaines.com
F
VAAHTOLASI
n Vaahtolasimurske
Uusioaines Oy aloitti Foamit -vaahtolasimurskeen valmistuksen
vuoden 2011 alussa. Tehdas sijaitsee Forssassa Uusioaines
Oy: n lasinpuhdistuslaitoksen läheisyydessä. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 150 000 m3/v. Vaahtolasimurske valmistetaan
puhdistetusta kierrätyslasista. Se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi tierakenteiden routaeristeenä sekä kevennysmateriaalina
samoin kuin kaikkien rakennusten lämpöeristeenä (alapohjat ja
routaeristeet, tasakattoeristeet käännetyissä kattorakenteissa)
sekä perustusten kevennysmateriaalina. Vaahtolasimurske on
CE-merkitty tuote.
n Tuotteen ominaisuudet
•raekoko 0-60 mm
•kuivairtotiheys 210 kg/m3 +/- 15%
•lämmönjohtavuus 0,1-0,2 W/mK
•tiivistyskerroin 1,15-1,25
•kantavuusmoduuli 55 - 70 MPa
oamit-vaahtolasimurskeesta tehty rakennekerros toimii
käyttötarkoituksesta riippuen keventeenä routa- tai
lämmöneristeenä, kuivatuskerroksena tai kapillaarikatkokerroksena – sekä infra- että talonrakentamisessa. Monissa kohteissa Foamitin käytöllä voi olla useita käyttötarkoituksia, esimerkiksi kevenne voi olla myös routaeriste.
Foamitin käytöstä kaikissa sen tavallisissa käyttötarkoituksissa on jo runsaasti kokemusta myös Suomessa.
Vastaavien tuotteiden käyttö on ollut järjestelmällistä
Keski-Euroopassa jo 1980-luvulla ja Pohjoismaissa
1990-luvulta lähtien.
Foamit-rakenteiden suunnittelu perustuu vakiintuneisiin
mitoitusmenetelmiin. Niihin perustuen olemme yhdessä
johtavien asiantuntijoiden kanssa laatineet suunnitteluohjeen, jota hyödyntämällä tuotteen oikea mitoitus eri
käyttökohteissa tulee varmistetuksi. Suunnitteluohjeen
löydät verkkosivulta www.foamit.fi
Foamitilla on laajaa käyttöä sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Foamit on kaikissa käyttökohteissaan
helppo asentaa – joko työkohteeseen suoraan lavalta
kippaamalla, puhaltamalla tai nostamalla. Nostamiseen voi
käyttää joko kestäviä muovista, kartongista tai lujitekankaista valmistettuja suursäkkejä.
Foamit voidaan tiivistää helposti tavallisella konekalustolla, tuotteen valmistajan ohjeiden mukaan. Kohteesta ja
käytettävästä kalustosta riippuen tiivistäminen käy päinsä
joko suoraan Foamitin päältä tai esimerkiksi tasaushiekkakerroksen välityksellä.
Roudan tunkeutumissyvyys
Kangasalan pilottikohteessa
Tammik. 2011
Maalisk. 2011 (MAX)
-70
-95
Kangasalan kunta päätti ryhtyä -157
ratkaisemaan
-175
-80 tavalla.
-120
katujen routimisongelmaa kestävällä
nKäyttökohteet
infrarakentamisessa
•tiet ja kadut
•piha-alueet
•kevyen liikenteen väylät
•ratapenkereet
•meluvallit
•putkikaivannot
•urheilukentät
•taustatäytöt
Ranta-Koiviston entisellä asuntomessualueella
kadut ovat routineet erityisen pahasti. Samalla
kun aloituskohteeksi valittua Lehtikuusentietä ryhdyttiin korjaamaan, päätettiin vertailla perinteisellä kiviaineksella toteutettua,
XPS-lämmöneristysleLehtikuusentien
vyillä toteutettua ja Foamit -vaahtolasimurskeella
toteutettua katukorjausta toisiinsa.
Tammik. 2011
Maalisk. 2011 (MAX)
0
-20
-40
-60
nKäyttökohteet
talonrakentamisessa
•alapohjat
•perustusten vierus- ja alustäyttö
•kellarin seinien vierustäyttö
•väli- ja yläpohjat
•terassit ja pihakannet
•käännetyt katot
•ryömintätilat
-80
-100
-120
-140
-160
-180
-200
Vaahtolasirakenne
Murskerakenne
XPS 7 cm, ohutmurskerakenne
n ’Kevari’ ei roudi enää
V
antaan kaupunki rakensi Hakunilan kaupunginosaan urheilukentän
jo 1970-luvulla. Alueen maapohja koostuu paksuista savikerroksista,
minkä johdosta esimerkiksi urheilukentän huoltorakennus on paalutettu.
Jotta rakennuksen ja sen ympäristön väliset painumaerot vältetään,
kunnallisteknisissä töissä on järkevää käyttää keventeitä.
”Halusimme käyttää piha-alueiden kunnallisteknisissä korjaustöissä
vaahtolasimursketta. Valinta osoittautui järkeväksi, sillä Foamit osoittautui hyväksi materiaaliksi. Se kestää hyvin päällä liikkumisen, ja rakennekerroksen saa hyvin asettumaan muotoonsa”, kertoo työmaapäällikkö
Matti Martikainen Vantaan kaupungilta.
R
outivien tie- ja katurakenteiden korjaaminen
nielee vuosittain runsaasti kuntien ja valtion
rahoja. Järkevää olisi tehdä pitkäaikaisesti kestäviä
rakenteita, mutta aina siihen ei ole investointivaiheessa rahaa. Korjaaminen on työlästä ja kallista,
joten korjaamista helpottavat ja korjauskustannuksia säästävät innovaatiot ovat tervetulleita.
Foamit-vaahtolasimurske hyvin lämpöä eristävänä,
keveänä ja helposti työstettävänä materiaalina on
tällainen innovaatio.
Kevyen liikenteen väylien korjaaminen Foamitvaahtolasimurskeen avulla on osoittautunut
toimivaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.
Pirkanmaan ELY-keskus kunnostutti Sito-yhtiöiden
suunnitelmia hyödyntäen kaksi kevyen liikenteen
väylää, joista toinen sijaitsee Sastamalan, toinen
Mänttä-Vilppulan kunnassa.
”Maantie 249:n varrella Sastamalassa oleva
kevyen liikenteen väylä oli routinut todella pahasti
sekä poikki- että pituussuunnassa. Käytettävyyttä
heikensi lisäksi asfaltin pintaan muodostunut noin
15-20 cm korkea porrastuma”, kertoo korjaussuunnittelusta vastaava Anne Kasari Sitosta.
Mänttä-Vilppulassa, Maantie 347:n varrelle
rakennettuun kevyen liikenteen väylään oli puolestaan muodostunut pituussuuntaisia, noin 20 cm
levyisiä halkeamia. Ne korjattiin vastaavalla ratkaisulla kuin Sastamalan työkohteessa: kaivamalla
vanhaa rakennetta auki ja korvaamalla vanha routiva materiaali Foamit-vaahtolasimurskekerroksella,
jonka päälle asennettiin vielä kiviainesmurskekerros ennen päällystämistä.
n Painuva katu kuntoon
P
orvoon kaupunki on pohjarakentajan kannalta vaativaa
aluetta. Pohjamaa on monesti vanhan merenpohjan savea,
jonka kantavuus- ja painumaominaisuudet ovat riittämättömät
ilman pohjavahvistusta tai kevennystä. Eestinmäki kuuluu näihin
pohjarakennusteknisesti ’hankaliin’ alueisiin.
Eestinmäkeen vuonna 1974 rakennettu katu, Hamppukuja,
painui vuosikymmenten aikana jopa metrin, tulva-aikana paikoin
lähes käyttökelvottomaan kuntoon. Kun päätös korjauksen
toteuttamisesta oman työnä syntyi, Hamppukujan korjaaminen
eteni ripeästi.
Ramboll Finland Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti kevennys toteutettiin 6-10 metriä paksun savikon päällä
55-85 cm paksuisella Foamit-vaahtolasimurskekerroksella.
Vaahtolasin käyttöön päädyttiin Rambollin Juha Forsmanin
mukaan huolellisen teknis-taloudellisen tarkastelun ja tasauksen
optimoinnin perusteella.
”Lopullisen päätöksen teimme, kun vakuutuimme uuden
tuotteen hyvästä kantavuudesta ja työstettävyydestä. Suuren
kitkakulmansa ansiostahan vaahtolasikerros pysyy hyvin koossa”, perustelee Porvoon kaupungin kunnallisteknisen yksikön
suunnittelupäällikkö Kari Hällström.
Foamit-vaahtolasimurskeen päälle asennettiin 40 cm paksuudelta kiviainesmursketta. Foamitia käytettiin myös saman
katutyön yhteydessä rakennetun viemärilinjan ympärystäytöissä.
”Tuote osoittautui miellyttäväksi työstää ja kantavuudeltaan
hyväksi”, kertoo työmaan vastaava mestari Juha Valkonen
Porvoon kaupungilta.
n Urheilukentän keventäminen kannattaa
S
n IKANOn putkikaivantoihin Foamitia
uomen ensimmäinen IKANO-tavaratalo valmistuu IKEAn Vantaan tavaratalon välittömään
läheisyyteen. Koska rakennus nousee täysin
uudelle tontille, myös kunnallisteknisiä putkikaivantoja on rakennettava runsaasti. Alueen pohjamaa
on kantavuudeltaan heikkoa koheesiomaata,
joten kaivannoissa käytettävä täyttömateriaali on
järkevää valita mahdollisimman kevyeksi. IKANOn
pääurakoitsija Peab Rakennus Oy valitsi rakennuksen alapohjaviemäreiden kaivantojen kevennemateriaaliksi Foamit-vaahtolasimurskeen.
”Valitsimme viemärikaivantojen keventeeksi Foamitin, koska sen avulla hiekasta ja sen
alapuolisesta savikosta koostuvaan pohjamaahan
kohdistuva kuormitus saadaan huomattavasti
pienemmäksi ja perusmaan painuman aiheuttama
kuormitus salaoja- ja viemäriputkiin poistetuksi”,
kertoo vastaava työnjohtaja Markku Luolakari
Peab Rakennus Oy:stä.
n Foamit toimii passiivitaloissa
F
orssalainen Niko Järvi päätti
rakentaa energiaa säästävän
passiivitalonsa alapohjan Foamitvaahtolasimurskeella. Ratkaisuaan
hän perustelee näin:
”Vaahtolasi on paitsi erinomainen eriste myös mainio kapillaarikatkokerros. Lisäksi syntyy materiaali- ja työkustannussäästöä siitä,
että voin jättää Styrox-kerroksen
ja sitä kautta yhden työvaiheen
alapohjan osalta pois. Työvaiheiden
minimoimisen tärkeys korostuu,
koska tonttimme on rinnetontti,
mikä asettaa omat haasteensa
kaluston käytölle.”
T
uomaansillan kupeeseen Helsinginkatu 13:een Turkuun
rakennetaan kolme asuinkerrostaloa, joihin valmistuu
palveluasuntoja. Tontti on geologisesti Turulle tyypillinen:
40 metrin paksuinen kerros löyhää savea. Tästä syystä pihaalueille oli suunniteltava painumaeroja hillitseviä rakenteita,
joiden tulee lisäksi kestää suuria liikennekuormia. Kohteessa
päädyttiin käyttämään kevennerakennetta ja siten Foamit
-vaahtolasimursketta. Tällä ratkaisulla minimoidaan pohjamaahan kohdistuvat kokonaiskuormitukset. Foamit on keveydes-
tään huolimatta kantavuusominaisuuksiltaan hyväksi havaittu
materiaali. Pääurakoitsija NCC Rakennus Oy käyttää tässä
kohteessa useita tuhansia kuutiometrejä Foamit -vaahtolasimursketta. Kevennekerroksen paksuus vaihtelee 1-2 metrin
välillä. Foamit tiivistetään ajamalla tela-alustaisella kaivinkoneella kaksi kertaa alueen yli, minkä tuloksena Foamit -kerros
puristuu kokoon noin 15 prosenttia. Muuta tiivistystä ei tässä
tapauksessa tarvittu, ja tiivistetty Foamit -kerros toimi sen
jälkeen kantavana ja stabiilina työalustana.
n Senioritalo pehmeikölle
V
aahtolasimurskeen käyttö on vakiintunut
kaikissa Pohjoismaissa. Viime aikoina
kysyntä on kasvanut erittäin voimakkaasti
sekä Suomessa että Ruotsissa ja Norjassa.
Uusioaines Oy on toimittanut vaahtolasimursketta lukuisiin infrarakennuskohteisiin
eri puolille Skandinaviaa. Ruotsissa monet
vaahtolasikevennekohteet liittyvät tienparannuksiin, joiden tavoitteena on tehdä
vanhoista teistä entistä painumattomampia
ja näin turvallisempia. Kuvan kohde on
Norrköpingistä, jonne Uusioaines toimitti
materiaalit kesällä 2011.
n Vaahtolasilla
vientikin vetää
Lasin luonto on kierto
Vaahtolasimyynti:
Myyntipäällikkö Jarmo Pekkala, puh. 050-4343 747, [email protected]
Myyntineuvottelija Anne Ylitalo, puh. 0400 701 991, [email protected]
Lisätietoa: www.foamit.fi
www.uusioaines.com