1. No category

Nykyaikaiset jouset (modern bows):
Perinnejouset (traditional bows):
Primitiivijouset (primitive bows):
Nämä jouset ovat moderninnäköisiä ja ovat valmistettu nykyaikaisista
materiaaleista (erilaiset metallit, muovit, lasikuitu, hiilikuitu, muut
synteettiset materiaalit sekä puu tietyltä osin). Ampuessa käytetään
yleensä hiilikuitu/alumiini-nuolia ja muovisulkia. Taljajousissa käytetään
mekaanista laukaisulaitetta ja tähtäinjousen kanssa sormiläppää.
Perinnejouset ovat ”vanhan” näköisiä, mutta käytetyt materiaalit ovat
kuitenkin moderneja: erilaiset puulajit (eksoottisemmat ja tavallisemmat) sekä lasi- ja hiilikuitu. Jouset ovat ns. vaistojousia eli ampuminen
tapahtuu ilman tähtäimiä, vakaajia ja muita vastaavia nykyaikaisia osia.
Primitiivijouset ovat vielä askel taemmas historiaan perinnejousista.
Jousien tekemiseen ei käytetä ollenkaan nykyaikaisia materiaaleja
(lasikuidut, hiilikuidut ym.) vaan ainoastaan luonnosta saatavia materiaaleja kuten puu, luu, jänteet ja nahka. Yksinkertaisimmillaan jousi on
puukeppi, jossa on jänne.
Taljajousessa olevat pyörät keventävät jopa 80-90% jousen vetojäykkyyttä tähtäyksen ajaksi. Tämän ja tehokkuutensa takia taljajousi on
monen aloittavan jousimetsästäjän valinta. Tähtäinjousta käytetään
yleensä vain taulu- ja maastoammunnassa.
Molemmilla jousityypeillä voi harrastaa myös vaistoammuntaa (barebow archery), joka tarkoittaa näiden kahden jousen kohdalla ampumista ilman tähtäintä, vakaajia ja klikkeriä. Vaikka puhutaan vaistoammunnasta, niin useasti ampuja käyttää kuitenkin jonkinlaista tähtäysmenetelmää (esim. nuolenkärkeä/jänteellä kiipeilyä).
Kaikilla perinnejousityypeillä voi harrastaa mitä tahansa ammuntaa. On
makuasia, että minkä perinnejousen valitsee, kuitenkin eri valmistajien
ja jousityyppien välillä on huomattavia eroja ammuntatuntumassa ja
ominaisuuksissa. Vertaa esimerkiksi 180 cm pitkäjousta kolmi-osaiseen
purettavaan vastakaarijouseen.
Nykyään suosiota on saavuttanut myös ratsastusjousiammunta, joka on
vaativa urheilulaji. Toisena erikoisuutena on ”sotajouset”. Jousina
käytetään yli 100-paunaisia perinteisiä englantilaisia pitkäjousia.
Perinnejousilla ampuessa usein käytetään ammuntahanskaa. Lyhyiden
vastakaarien (”hevosjousien”) kanssa joskus käytetään peukalorengasta, joka toimii ”laukaisulaitteena”. Toisissa jousissa on ikkunaleikkaus,
kun taas toisissa ei ole ikkunaleikkausta ollenkaan vaan nuoli ammuntaan jousikäden päältä. Perinnejousiampujat suosivat useasti puunuolia
ja luonnonsulkia mutta myös hiilikuitunuolia käytetään niiden tasalaatuisuuden takia.
Erilaisia primitiivijousia
Varsijouset (crossbows)
Taljajousi (compound bow)
Pitkäjousi (longbow)
Tähtäinjousi (olympic recurve bow)
Varsijouset voi laskea oikeastaan mihin luokkaan tahansa, sillä ne
voivat olla huippumoderneja kisavälineitä, perinne- tai jopa primitiivijousiakin. Varsijousi Suomessa soveltuu kuitenkin vain harrastus- tai
kilpailuvälineeksi, sillä tällä hetkellä varsijousella metsästäminen on
kielletty. Jouset ovat myös yleensä tehokkaampia kuin muut jouset.
Ampuminen on enemmän kiväärillä ampumisen kaltaista.
Vastakaarijousi (recurve bow)
Komposiittijouset (composite bows)
Komposiittijouset ovat periaatteessa primitiivijousia mutta kuitenkin
omanlaisiaan jousia. Komposiittijouset ovat haastavia ja aikaa vieviä
valmistaa. Rakenteessa yhdistetty useita materiaaleja: sarvea, jännettä.
bambua ja puuta. Eri kansoilla ollut erilaisia jousia, mm. korealaisilla,
turkkilaisilla ja mongoleilla.
Lyhyt vastakaarijousi (short reflexed bow / “horse bow”)
Japanilainen jousi (Yumi)
Japanilaisessa Kyudo-budolajissa käytetään omanlaista epäsymmetristä
Yumi-jousta. Yumi on pisin käytössä ollut jousityyppi (212-245 cm).
Keskiaikainen varsijousi
Moderni varsijousi
Nykyisin jousilla harrastetaan eniten taulu- sekä maastoammuntaa.
Lisäksi voi harrastaa mm. metsästystä, kalastusta, ratsastus-, hiihto-,
pituus-, ilma- sekä nopeusammuntaa.
Jousiharrastukseen voi kuulua myös välineiden tekeminen itse aina
jousista ja nuolista muihin ammuntatarvikkeisiin asti.
HUOM! Luokkajaottelu ei ole virallinen vaan kirjoittajan näkemys asiasta. Päivitetty 9.10.2013 / Mika Kareinen