Kasvulle luotava mahdollisuuksia Oulun yliopiston
Ka uppakamari Oulun Kauppakamarilehti 1/2011 Talouskomissaari Olli Rehn: Kasvulle luotava mahdollisuuksia Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Maailman ekotehokkaimpiin kuuluva palvelinkeskus Kajaaniin Nordea Pankki Suomi Oyj SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa Kirkkokatu 6 2 O u lOulu un Kauppakamari nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2011 Julkaisija Oulun kauppakamari www.oulu.chamber.fi Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/Paula Herrala [email protected] Puh. 010 821 8802 Toimitus, taitto ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683 257 Fax (08) 3120 413 [email protected] Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 5 Pääkirjoitus Talouskomissaari Olli Rehn patistaa luomaan työpaikkoja 6-7 Yrittäjien sanoma kiinnosti kansanedustajaehdokkaita 8-9 Oulun yliopisto haastaa pk-yritykset mukaan varainhankintakampanjaan 10-11 Raahen Portti aikoo kauppakeskusten ykköseksi 12-13 Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? 14 Lappi-projekti tukee Rukan ja Lapin strategisia tavoitteita 15 Meri-Lapissa etsitään uusia kuningasideoita matkailuun 16 Digipolis satsaa verkostoitumiseen 20-21 Perheyritys Kensapuu Oy aloittaa isot investoinnit 32-33 Paula Herrala aloitti assistenttina kauppakamarilla 34 Toimitusjohtaja Erkki Savikko: Murmanskin avautuminen merkitsisi paljon seudun yrityksille 36-37 Maailman ekotehokkaimpiin kuuluvapalvelinkeskus Kajaaniin 40-41 Oulun kauppakamari kouluttaa 44 ISSN 1458-6002 Oulun Kauppakamari 3 4 Oulun Kauppakamari Oulun kauppakamarialueella kasvutähtäin vuodessa 2015 -vaikka ICT-alan murros parhaillaan hämmentääkin Oulun kauppakamarin jäsenistö on asettanut vahvan tavoitteen alueen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vuoden 2009 aikana yksityinen elinkeinoelämä saavutti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 22 miljardin liikevaihdon. Tavoitteeksi on nyt asetettu 30 miljardia vuoteen 2015. Tämä tarkoittaa 5 prosentin vuosittaista kasvua, ja myös irtiottoa ennustetusta muusta kehityksestä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä elinkeinoelämän toimia omiin päätöksiin perustuen että julkisten toimijoiden vahvaa vaikuttamista pohjoisen kehittämiseen. Huhtikuussa valittavalle eduskunnalle tavoitteen saavuttaminen on kova haaste. Erityisen paljon odotuksia kohdistuu luonnollisesti vaalipiiristämme valittaville edustajille. Oman alueen puolustamisen ja sen etujen valvonnan pitää olla korkealla edustajiemme prioriteetissa. Elinkeinoelämän strategia tavoittelee myös sitä, että kehittämiskeskustelun painopiste siirtyy kulutuksesta tuottopuolelle. Huomattavasti nykyistä enemmän pitää olla kiinnostusta siihen, miten yhteiskuntaan saadaan lisää tuloja yrittäjyyden ja kannattavan yritystoiminnan kasvun avulla. Tärkeimpiä teemoja ovat tuottavuus, energia ja omat luonnonvarat, myynti ja kaupallistaminen sekä alueen vetovoimaisuus. Näissä kaikissa on useita täsmäkohteita, joita viedään eteenpäin. Eduskuntavaaleihin liittyen ja yrityksiä läheisesti koskien painavimpia ovat verotus, saavutettavuuden pullonkaulat, omien luonnonvarojen hyödyntäminen, kaavoitus ja siihen liittyvät valitusoikeudet sekä kansainvälisyyden eri toimintojen tason reilu nosto nykyisestä. Ja yksittäisiin kohteisiin vielä tarkentaen; kuntareformilla on kiire, yksityisyritysten ja yrittäjien verotaakkaa on pienennettävä, vesivoiman lisäämiselle on annettava mahdollisuudet pelkästään tuulienergian säätövoimatarpeen takia, liikennehankkeisiin on saatava linjaus ja perustienpidon surkean alhaiseen rahoitustasoon on puututtava. Lisäksi koko hyvinvoinnin perusta, vientitoiminnan kilpailukykyinen sujuminen merellä, on turvattava. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisaikeet uhkaavat nostaa merenkulun kustannuksia sietämättömän korkealle. Tässä taitaa kuitenkin veli Venäjältä tulla apuun, Itämerelle ei saada ratifioitua kaikkia yhteisesti koskevia määräyksiä. Jäänmurrosta olemme parina talvena saaneet oppitunteja, jäänmurtajia tarvitaan enemmän sujuvan talviliikenteen turvaamiseksi. Sama ongelma näyttää olevan raideliikenteessä. Jään ja lumen kanssa tarvitaan riittäviä voimatoimia kaikissa liikennemuodoissa. Oulussa Ystävänpäivänä 14.2.2011 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5 Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Etelä-Euroopassa tehdään taloustilanteen kohentamiseksi paljon enemmän kuin suomalaista mediaa seuraamalla Kuva: Kaleva/Pekka Ala-aho voisi kuvitella. 6 Oulun Kauppakamari Olli Rehn patisti luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja Teksti: Kari Arokylä Eurooppa 2020 -ohjelma uudistaa maanosan taloutta EU:n jäsenmaat päättivät viime vuonna yhteisestä ta ja kuvasi niitä kansainvälisesti korkeatasoisiksi talousstrategiasta, jonka kunnianhimoinen tavoite ohjelmiksi, joista väistämättä syntyy tulosta. -Oulu ja Pohjois-Suomi ovat kartalla melko kaukana Keski-Euroopasta. Tämä kuitenkin antaa on Euroopan uudistaminen. Eurooppa 2020 -ni- -Tällaisia ohjelmia tarvitaan enemmän tuke- merkittävän ja luonnollisen etulyöntiaseman. Pit- mellä tunnetun strategian tavoitteena on luoda maan kasvua, uusia innovaatioita ja työpaikkoja kät välimatkat ja harvaan asutut alueet yhdistet- maanosaan kaikin puolin kestävä sosiaalinen yhtä hyvin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. tynä maailmankuuluun teknologiaosaamiseen markkinatalous. Ne ovat niitä hyvän elämän edellytyksiä, joiden pi- ovat omiaan kannustamaan pohtimaan uuden- täisi olla kaiken yhteiskuntapolitiikan onnistumisen laisia vaihtoehtoja tietotekniikan hyötykäyttöön mittari, hän huomautti. esimerkiksi koulutuksessa sekä terveydenhuolto- Oulussa vastikään puhunut EU:n talouskomissaari Olli Rehn muistutti, että taloudellinen tilanne Euroopassa ja muuallakin maailmassa on vie- ja sosiaalipalveluissa. Tämä ei ole uusi asia Suo- lä epävakaa. Kasvulle ja uusille työpaikoille on kui- Innovaatiostrategia hyvä esimerkki messa, mutta merkittävä valttikortti Euroopassa, tenkin luotava mahdollisuuksia. Eurooppa 2020 Oulun innovaatiostrategia 2007–2013 on Rehnin hän huomautti. -strategia on keskeinen osa tätä työtä. mielestä erinomainen esimerkki voimien yhdistä- Rehn oli mukana Oulun yliopiston Martti Ah- misestä yhteisen hankkeen taakse. Se vastaa pitkälti Taloustilanne kaksijakoinen tisaari Instituutin huippuseminaarissa helmikuun Eurooppa 2020 -ohjelmaan kuuluvaa innovaa- Euroopan tämänhetkistä taloudellista tilannetta Ol- alussa. Tapahtuma keräsi yliopiston pääraken- tiounionimallia, joka tarkoittaa julkisen ja yksityi- li Rehn kuvasi kaksijakoiseksi. Reaalitalous kaiken nuksen Saalastinsaliin noin 400 osallistujaa, jotka sen sektorin mobilisointia määriteltyjen tavoitteiden kaikkiaan on elpynyt, mutta samalla osassa maita edustivat Oulun seudun ja laajemminkin Pohjois- taakse valituilla aloilla. kasvu on hidasta tai jopa negatiivista. Erityisesti täs- Suomen elinkeinoelämää, julkishallintoa ja Oulun yliopistoa. -Mielenkiintoinen, mutta ei suinkaan yllättävä tä kärsivät maat, joiden julkinen talous on pahoin yksityiskohta on tietysti se, että Oulussa tämän- velkaantunut ja joissa tämä velkaantuminen on ol- tyyppinen toiminta hoksattiin aloittaa jo muutama lut nopeaa. Toimeenpanoa ja tekemistä vuosi ennen komission ohjelman julkistamista, hän Komissaari Rehn korosti, että strategioita ja ohjelmia kehui. pohtimalla ei maailmaa saada valmiiksi. Hän painottikin, että tarvitaan toimeenpanoa ja tekemistä. Toisena hyvänä esimerkkinä Rehn halusi nostaa esille Oulun innovaatioallianssin. Talouskomissaari Rehn painotti kuitenkin, että Etelä-Euroopassa – joka on ollut kovimman paineen alaisena – tehdään taloustilanteen kohentamiseksi paljon enemmän kuin vaikkapa suoma- -Eurooppa 2020 -ohjelma on vasta alkuvai- -Tutkimus- ja kehitysosaamisen jakaminen laista mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Esimer- heessa. Se tarvitsee tavoitteiden saavuttamisen yksityisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa kiksi Kreikkaa ei hänen mielestään ole mitään syy- tueksi esimerkkejä onnistuneista ja tulosta tuotta- on mallisesimerkki siitä, miten innovaatioita käy- tä pilkata, vaan pikemminkin kannustaa. vista hankkeista ympäri Eurooppaa. Tavoitteisiin tetään alueen elinkeinoelämän ja sitä kautta työl- päästään ainoastaan osallistumalla ja tekemällä, lisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi. hän sanoi. Vaikka Rehn näkikin merkkejä Euroopan taloustilanteen parantumisesta ja esimerkiksi Espan- Talouskomissaari myönsi, että ilman moni- jan ja Portugalin selviämisestä velkakriisistään, ha- Olli Rehn kehui, että Oulusta ja Pohjois-Suo- puolista yhteistyötä Suomen ja erityisesti Pohjois- lusi hän samalla varoittaa liiasta toiveikkuudesta. mesta tekemisen meininkiä näyttäisi löytyvän. Hän Suomen olisi haastavaa kilpailla hankkeista ja ra- -Huhut kriisin kuolemisesta ovat liioiteltuja, mainitsi puheessaan useampia oululaisia hankkei- hoituksesta kansainvälisellä areenalla. hän totesi vanhaa sanontaa mukaillen. Oulun Kauppakamari 7 Oulun kauppakamari järjesti vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille keskustelutilaisuuden, jossa organisaatio kertoi elinkeinoelämän toiveista ja tavoitteista. Yrittäjien sanoma kiinnosti ehdokkaita Oulun kauppakamarin välittämä elinkeinoelämän viesti Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille kiinnosti vahvasti, jos sitä mitataan tammikuun lopussa järjestetyssä tilaisuudessa käydyllä vilkkaalla keskustelulla. Yksimielisiä oltiin siitä, että pohjoisen Suomen elinkelpoisuuden turvaaminen voi onnistua vain yhteisin ponnisteluin. Teksti ja kuvat: Hannele Lamusuo Veroratkaisujen, harmaan talouden kitkemisen, lussa, koulutuksessa ja itc-osaamisessamme. tä työtä. Verotus ja työehtosopimukset ovat nekin investointien turvaamisen ja kulkuyhteyksien Harmaan talouden tuomat veromenetykset yh- kehittämisen lisäksi matkailunäkymät puhuttivat. teiskunnalle harmittivat ehdokas Risto Säkkistä Kaikki nämä tekijät vaikuttavat elinkeinoelämän (sd.). Hän halusi tietää, mitä kauppakamari ongel- Vetovoimasta väkevästi tavoitteeseen kasvaa ja varmistaa pohjoisen man poistamiseksi tekee. Kauppakamarin varapuheenjohtaja Veli-Matti Puu- elinkelpoisuutta. -Meillä ei ole tarkkoja lukuja siitä, miten pal- nykyisellään työnsaannin esteitä. tion puheenvuoro matkailullisen vetovoiman lisäämisestä viritti vilkkaaseen keskusteluun. Kauppakamarin ydinsanoma kiteytyi kauppa- jon harmaata taloutta alueellamme esiintyy, mutta kamarin puheenjohtaja Pentti Ilmastin esityksessä. pohdimme parhaillaan keinoja sen kitkemiseksi yh- -Miten selviämme hengissä, miten pidämme -Elinkeinoelämä Pohjois-Pohjanmaalla ja dessä verottajan kanssa, totesi toimitusjohtaja Pohjois-Suomen asuttuna? Meidän on löydettävä Jaakko Okkonen. kaikkia yhdistävä ja sitouttava strategia. Uusi Ou- Kainuussa tavoittelee viiden prosentin vuosikasvua vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa työtä 125 000 henkilölle. Haluamme kasvaa omilla Ehdokas Henri Heikkinen (kok.) kritisoi sitä, että nuorten työnsaantia estää liian moni tekijä. lu antaa eväitä lisätä vetovoimaa ja kasvattaa matkailijamääriä, Puutio alusti. voimavaroilla ja omalla työllä. Meillä on suuria -Meillä koulutetaan liikaa, liian pitkälle ja vää- Yhteistä tahtotilaa ei tilaisuudessa puuttunut. Eh- mahdollisuuksia kaivosteollisuudessa, matkai- rille aloille. Sosiaaliloukku estää nuoria löytämäs- dokas Markku Koski (kesk.) muistutti, että matkailu- 8 Oulun Kauppakamari yhteistyön esimerkki pitäisi saada yritystoimintaankin. tä maakunnan etu on Oulun etu ja päinvastoin. -Kaivosteollisuuden ja ydinvoimarakentamisen -Meillä on monipuoliset ja erinomaiset mahdol- yhteenliittymiä tarvitaan kilpailukyvyn turvaami- lisuudet viihtyä kesällä ja talvella. Meidän jokaisen on seksi. Huomioitava on myös se, että Pohjois-Suo- rehellisesti ja avoimesti mainostettava kaikkia maakunnan matkailukohteita, sillä siitä hyötyvät kaikki. Rohkeammin oululaisena mi on avautumassa yhä enemmän Jäämeren kaut- Ministeri Suvi Lindèn (kok.) ja kansan- Vaili Jämsä-Uusitalon (ps.) mielestä Oulu ei tunnu ta maailmalle. edustaja Lyly Rajala (kok.) olivat mukana osaavan rohkeasti olla esillä omana itsenään, vaan kauppakamarin tilaisuudessa. hakee vetovoimaa osana isompaa ympäristöä. Ehdokas Veli Ainali (krist.) Kalajoelta totesi, et- -Oululaisten on kasvatettava itsetuntoaan. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa siinä, että kansainvälisiä suoralentoja pitäisi saada lisää, JämsäUusitalo toivoi. Tilaisuuden puheenjohtaja, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila nosti esiin sen, että Oululla on myös kulttuurista viehätystä. Esimerkkejä riittää: musiikkilukio, popjazz-opisto, lasten ja nuorten kulttuuri sekä valtakunnallisesti vahva imago heavymusiikin pääkaupunkina. -10 vuoden aikana on Oulun kulttuuri on ottanut isoja edistysaskeleita. Silti kulttuurin nostaminen edellyttää, että toimintakulttuurit pitäisi saada lähemmäs toisiaan ja pienet tapahtumajärjestäjät järjestäytymään paremmin isommiksi kokonaisuuksiksi, listasi ehdokas Paavo J. Heinonen (vas.). ([HFXWLYH0%$ .DNVLYXRWLQHQMRKGRQNRXOXWXVRKMHOPDVXRULWHWDDQW\|QRKHVVD .XXVLHULVXXQWDXWXPLVYDLKWRHKWRD0XNDDQYRLOLLWW\l\PSlULYXRGHQ )XOO7LPH0%$ $GPLVVLRQWRRQH\HDU,QWHUQDWLRQDO)XOOWLPH0%$ IRU7HFKQRORJ\GULYHQ%XVLQHVVLVRQJRLQJ 6RVLDDOLMDWHUYH\VMRKWDPLQHQ .XXVLNXXNDXWWDNHVWlYlVRWHMRKWDPLVHQHULNRLVWXPLVRKMHOPD MDNDNVLYXRWLQHQ([HFXWLYH0%$RKMHOPD$ORLWXVV\NV\OOl 0DVWHURI6DIHW\ $LPPDWWXUYDOOLVXXVDODQRSLQQRWOXHWDDQK\YlNVLRVDQDRSLVNHOXD 0DKGROOLVXXVMDWNDDWXUYDOOLVXXVMRKWDPLVHQ([HFXWLYH0%$RKMHOPDDQ 7RWHXWHWDDQ\KWHLVW\|VVl7\|VXRMHOXSllOOLN|WU\QNDQVVD$ORLWXVV\NV\OOl 7LHGXVWHOXW $QWWL.DXSSLODWDL0DWWL0DUWWLOD VSRVWLHWXQLPLVXNXQLPL#RXOXÀ ZZZHPEDRXOXÀ Oulun Kauppakamari 9 Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Teksti: Kari Arokylä Kampanja haastaa mukaan pk-yritykset Oulun yliopiston varainhankinnassa on maan hyvin lahjoituksia suurilta yrityksiltä ja alkanut rivakka loppukiri. Osa ponnistusta muilta yhteisöiltä. Esimerkiksi Nokia on lahjoitta- on pienille ja keskisuurille yrityksille nut 1,8, Oulun kaupunki 1,0 ja Tekniikan edistä- suunnattu haastekampanja, joka on missäätiö sekä Sigrid Juséliuksen säätiö kumpikin lähtenyt liikkeelle helmikuun puolivälissä. 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi esimerkiksi Metsäliit- Tavoitteena on kerätä pk-yrityksiltä to on kartuttanut pääomarahastoa 250 000 eurolla. yliopiston pääomarahastoon yhteensä ainakin noin puoli miljoonaa euroa. Heikkilä toivookin, että nyt myös pienemmät yritykset heräisivät tukemaan yliopiston toimintaa. Kampanja kestää toukokuun puoliväliin asti. Yliopistolla iso merkitys 10 O u l u n K a u p p a k a m a r i Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikki- Seppo Heikkilä arvioi, että ilman yliopistoa Oulu oli- lä korostaa, että yliopisto on onnistunut hankki- si suunnilleen Porin kokoinen kaupunki, eikä esi- merkiksi vahvasta ja monipuolisesta tietotekniikan keskittymästä olisi tietoakaan. -Kaikille yrityksille – niin suurille kuin pienillekin – on tärkeää, että Oulussa toimii elinvoimainen kansainvälisen tason tiedeyliopisto. Muuten tänne ei synny uutta yritystoimintaa eikä esimerkiksi kysyntää palveluille. Yliopiston merkitys joko suoraan tai epäsuoraan on eri toimialojen pk-yrityksille tavattoman suuri, hän huomauttaa. Nyt alkaneessa haastekampanjassa ovat taustavoimina vahvasti mukana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari. Ensimmäisinä yrityksinä kampanjaan ovat ennättäneet osallistumaan ja samalla haastamaan muita mukaan Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Mcon Partners Oy, Kinnusen Mylly Oy, Pölkky Oy, Projektipalvelu Prodeco Oy, Sana-avain, Oulun Koru Oy ja Sokeri-Jussin Kievari Oy. Varainhankintapäällikkö ei halua asettaa yrityksille mitään euromääräisiä toiveita. Tähän asti pienemmiltä yrityksiltä karttuneet rahasummat ovat pääosin vaihdelleet 850 ja 20 000 euron välillä. 850 euroa on sikäli merkittävä raja, että tämän kokoiset ja suuremmat lahjoitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Pääomarahastossa nyt 28,4 miljoonaa euroa Oulun yliopisto on onnistunut tähän mennessä keräämään lahjoituksia pääomarahastoonsa 9,2 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on luvannut jokaista kerättyä euroa kohti vastinrahaa 2,5 euroa; kunnilta tulevaa rahaa tämä ei tosin koske. Näin ollen yliopiston pääomarahastoon on kertynyt kaikkiaan 28,5 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston tavoitteena on kasvattaa pääomarahastonsa 50 miljoonan euron suuruiseksi. Rahastossa olevien varojen vuotuisen tuoton – arviolta noin viisi prosenttia – yliopisto käyttää lähinnä valitsemiensa painoalojen opetuksen ja tutkimuksen tehostamiseen. Varsinaista rahaston pääomaa yliopisto ei saa käyttää. Varojen keräämisessä alkaa nyt loppukiri sikäli, että valtion lupaus vastinrahasta on voimassa vain kesäkuun loppuun asti. Yliopistojen varainhankinta ei toki Oulussa eikä muuallakaan Suomessa pysähdy kesäkuuhun, mutta sen luonne todennäköisesti muuttuu. Seppo Heikkilä uskoo, että varainhankinnasta tulee entistä luontevammin osa yliopistojen jokapäiväistä toimintaa. Luultavaa myös on, että se asettuu nykyistä lähemmäs alumnityötä. O u l u n K a u p p a k a m a r i 11 Raahen Portti Teksti: Kari Arokylä tavoittelee kauppakeskusten ykkössijaa -Meillä on iso terästehdas ja Perämeren vilkkain sa- nen, vetovoimainen ja monipuolinen kaupan ja Oy:stä sekä Veli-Matti Välikangas VMV-Yhtiöt tama. Rakenteilla on Euroopan suurin kultakaivos. Ja palvelujen keskus, jolla on kokoa kaikkiaan 46 000 Oy:stä. Kiinnostusta Raahen Porttia kohtaan on ol- viiden vuoden kuluttua voi tämäkin olla jo valmis, neliömetriä. Sen arvioidaan työllistävän 100–150 lut ulkomaita myöten. luettelee Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ihmistä ja maksavan noin 80 miljoonaa euroa. ja napauttaa sormellaan esitteessä olevaa kuvaa. Esite kertoo Raahen Portista – suuresta kaup- -Tästä tehdään Pohjois-Pohjanmaan kauppakeskusten ykkönen, Karjalainen painottaa. pakeskuksesta, jota suunnitellaan valtatie kahdek- Kaupunginjohtaja Karjalainen korostaa hankkeen tärkeyttä koko Raahen seudun kannalta. Vitikkaa ja Välikangasta – jotka vetävät kauppakeskushanketta Raahen kaupungin kanssa solmitun san varteen Raahen Mettalanmäkeen, vain noin ki- Tärkeä koko Raahen seudulle yhteistyösopimuksen pohjalta – hän kutsuukin lometrin päähän kaupungin ydinkeskustasta. Kauppakeskusta vie eteenpäin Raahen Portti Oy, "elinkeinoasiamiehiksi". Tavoitteena on rakentaa Raaheen nykyaikai- jonka taustalla ovat yrittäjät Jukka Vitikka Juviset Jukka Vitikan mukaan Raahen Portista teh- Ti l i n t a r k a s t u k s e t | Y r i t y s j ä r j e s t e l y t | Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo KTM Matti Tapaninen HTM 12 O u l u n K a u p p a k a m a r i Ojakatu 2 90100 Oulu Puh. 0207 550051 Fax 0207 550059 Email: [email protected] Teknologiakylä 86600 Haapavesi Puh. 0207 550050 Fax 0207 550019 Email: [email protected] dään asiakkailleen elämyksiä tarjoava kauppa- eelta. Lisäksi valtatie kahdeksaa pitkin kulkee jat- telli ja ravintoloita, hän luettelee. keskus – niin hyvä, että se pelkästään riittää syyk- Raahen Portin vahvuuksia ovat muun muassa kuvasti runsaasti autoilijoita ja matkailijoita. si tulla Raaheen. Työ vetovoimaisen palvelukon- ainutlaatuisen hyvä sijainti sekä – toisin kuin mo- Mettalanmäen kohdalla autoja kulkee lähes 10 000 septin ja kokonaisuuden rakentamiseksi on par- nissa muissa vireillä olevissa kaupan suurhank- vuorokaudessa. haillaan menossa. Myös neuvottelut mahdollisten keissa – kunnossa oleva asemakaava. Alueen lain- Ostovoiman puutetta ei Vitikka pelkää – niin kauppakeskukseen sijoittuvien yritysten kanssa voimainen asemakaava mahdollistaa rakentamisen myönteiseltä Raahen ja sen lähialueen kehitys täl- ovat jo käynnissä. kahteen kerrokseen sekä jopa 15-kerroksisen ho- lä hetkellä näyttää. Hänen mukaansa huolelliset lii- tellin tekemisen. ketaloudelliset laskelmat osoittavat, että runsaillekin Kauppakeskukseen on myös helppo saapua kaupan lisäneliöille on Raahessa lähivuosina tilaa. Erityisen sopiva uusi kauppakeskus on Raahen Port- ruuhkattomasti eri puolilta sekä omalla autolla et- Vitikka korostaa myös sitä, että Raahen Portti ti Oy:n hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Vä- tä julkista liikennettä käyttämällä. Pysäköintitiloja täydentää ja monipuolistaa Raahen palvelutarjon- likankaan mukaan päivittäistavarakaupalle ja tilaa on tarkoitus rakentaa yli tuhannelle autolle. taa sekä estää ostovoiman valumista kaupungin ul- Tilaa tarvitsevalle erikoiskaupalle tarvitsevalle erikoiskaupalle. -Päivittäistavarat, rakennustarvikkeet, huone- kopuolelle. -Haasteita tässä toki vielä riittää, mutta uskon, Ostovoimaa riittää kalut, sisustustarvikkeet, puutarhanhoito, kodin- Jukka Vitikka uskoo Raahen Portin löytävän että rakentamiseen päästään parin kolmen vuoden koneet, veneet, moottorikelkat ja -pyörät, autotar- asiakkaansa Raahen kaupungin, Raahen seutu- kuluttua. Rakentaminen voidaan tietysti tehdä vikkeet, liikenne- ja huoltoasemapalvelut sekä ho- kunnan ja laajemminkin Pohjois-Pohjanmaan alu- useammassa vaiheessa, hän toteaa. www.arizonachemical.com O u l u n K a u p p a k a m a r i 13 Teksti: Hannele Lamusuo Alkamassa oleva Lapland Finland of North -hanke, jota Lapin liitto koordinoi, on aiheuttanut keskustelua Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun lentoaseman kasvua ja kehittymistä osana pohjoista ulottuvuutta Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? ei projektissa huomioida. Pohjois-Suomen päälentoaseman - Oulun lentoaseman - Oulu Arctic kehittäminen kauttakulkulentoasemaksi on suuri mahdollisuus myös muille Pohjois-Suomen lentoasemille ja matkailulle, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton matkailuvaliokunta lausunnossaan. Lausunnossa muistutetaan, että säännöllinen reittiliikenne edesauttaa pohjoisen matkailukeskusten ympärivuotista toimintaa helpomman saavutettavuutensa takia. Lappi-imagomarkkinointiprojektin hankesuunnitelmassa vedotaan Laplands Airport -konseptiin. Laplands Airportiin kuuluvat kentät ovat Ivalo, Kittilä, Enontekiö, Kemi-Tornio, Rovaniemi ja Kuusamo. Oulua ei mainita. Matkailuvaliokunnan kannanotto tarkoittaa käytännössä Oulun lentoaseman kauttakulkulentoaseman kehittyvää roolia säännöllisen reittiliikenteen "pohjoisen ulottuvuuden" kanavana muun muassa Lapland Airports -asemillle. -Lappi menettäisi paljon, jos se ei hyödyntäisi Oulun lentoaseman kehittymistä, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja, Oulun lentoaseman laisuus ratkaista sitä pitkään vaivannut saavutetta- myös kansainvälisesti. Ei Lappi-yhteistyö missään ta- päällikkö Pekka Mäntynen. vuuden ongelma. Olen varma, että tämä on järki- pauksessa sulje pois yhteistyötä Oulun ja Kuusamon peräinen ja riittävä peruste uuteen näkökulmaan. kesken. Ouluun suunniteltu hub-kenttä on hieno asia. Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan jä- Kaikki lennot, jotka ulkomailta tulevat Ouluun, ovat Yhteinen tahtotila löytyy vielä Mäntynen uskoo, että uusin pohjoissuomalainen sen, Ruka-Kuusamon Matkailuyhdistyksen toimin- matkailuhanke ennen pitkää huomioi myös Oulun nanjohtaja Tuija Rytkönen sanoo, että työ- ja elin- Keskustelu Lappi-brändin käytöstä on vilahta- lentoaseman merkityksen. Hänen mielestään on keinoministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen nut viimeaikaisissa keskusteluissa – Rytkösen mie- tärkeää muistaa, että tulossa olevat reittiliikenne- linjausten mukaan markkinoinnissa on pyrittävä lestä liikaa. mahdollisuudet eivät sulje pois Lapin sesonkiai- laajapohjaiseen yhteistyöhön. kaan keskittyviä tilauslentoja tai sesonkiin liittyvää muuta reittiliikennettä. -Merkittävissä kehityshankkeissa ilmenee aina ristivetoa, kun tieto ei kulje riittävästi. Uskon, että asiat vielä hoituvat mallikkaasti. Lapilla on nyt ti- 14 O u l u n K a u p p a k a m a r i mahdollisuus myös Kuusamolle ja päinvastoin. -Kenelläkään ei ole juridisia oikeuksia sanaan Lappi tai Lapland, joten kukaan ei voi sen enem- Hub on mahdollisuus myös Kuusamolle pää sallia kuin kieltääkään sen käyttöä. Varmasti Hän huomauttaa, ettei Lappi-hanke ole pois Oulun tässä yhteistyössä löytyy yhteinen tahtotila, kun työ yhteistyöltä. käynnistyy. Kun puhutaan Alpeista, eipä monikaan -Oulun matkailu on kehittymässä hyvää vauhtia meistä tarkkoja rajoja tiedä, hän vertaa. Ruka-Kuusamon ja Lapin matkailuyhteistyö sai tammikuussa uuden sysäyksen. Lapin kunnat ja Koillismaan kunnista Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi , Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot sekä Matkailun edistämiskeskus MEK aloittavat kansainvälisen tunnettuuden parantamiseen tähtäävän ylimaakunnallinen hankkeen. Lappi-projektilla kansainvälisille markkinoille -Yhteistyöstä on puhuttu todella kauan. Hienoa, et- pailun kiristymiseen. tä siitä on tullut totta. Hanke tarkoittaa yhteisiä toi- -Naapurimme Norja ja Ruotsi ovat vastanneet mia kansainvälisessä markkinoinnissa. Maailmal- kilpailuun voimakkaasti lisäämällä markkinointi- ta katsottuna koko Suomi ja Lappikin on pieni ko- panostuksia ulkomaille. Suomessa sen sijaan on vä- konaisuus ja melko tuntematon, kertoo toimin- hennetty MEKin resursseja ja määrärahoja. nanjohtaja Tuija Rytkönen. Hankkeeseen sisältyy matkanjärjestäjävierailuja 5,8 miljoonan euron kolmevuotinen Lap- alueelle, yhteisiä imagokampanjoita matkanjärjestä- land-North of Finland -hanke tukee Rukalle ja La- jien kanssa valituissa pääkohdemaissa, messuesiin- pin hiihtokeskuksiin tehtyjä investointeja ja nii- tymisiä, tiedottamista ja mediavierailuja. den strategista tavoitetta saada kasvua ulkomaisesta turistivirrasta. -Vahva painopiste on internetissä ja sosiaalisessa mediassa, Rytkönen sanoo. Taantuman vaikutukset heijastuivat Pohjois- Hankkeen rahoituksesta vastaavat EAKR, Lapin Suomeen ulkomaisten matkailijoiden määrän vä- liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, MEK, Lapin kaikki henemisenä. Tiukka taloustilanne on johtanut kil- kunnat sekä Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. O u l u n K a u p p a k a m a r i 15 LumiLinnan tämän vuoden teemana on sarjakuva.Näin juhlistetaan 100-vuotiasta suomalaista sarjakuvaa ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettäviä Kemin kansainvälisiä sarjakuvapäiviä. Meri-Lapissa uudistutaan ja uudistetaan Kemin Matkailu sai tammikuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun keminmaalaislähtöinen Susanna Koutonen otti tehtävät vastaan. Hän siirtyi uuteen pestiinsä S-ryhmän palveluksesta Oulusta. Teksti: Hannele Lamusuo -Tämä oli mahtava, houkutteleva tilaisuus. Kemissä myydään upeita, ainutlaatuisia tuotteita. Koutonen viittaa Kemin ja myös Meri-Lapin alu- vuus. Etäisyydet kuntien ja monipuolisen tarjonnan een suuriin valtteihin jäänmurtaja Sampoon ja välillä ovat pienet. Suurin haaste on monen osaa- -Olemme uudistamassa kotisivujamme ja yh- Kemin LumiLinnaan. Tuoreen toimitusjohtajan al- jan taidon yhteen liittäminen ja päivitetyn tiedon distämässä siihen sähköistä varausjärjestelmää. kuvuosi on mennyt pitkälti perehtymisessä uusiin ylläpitäminen. Näin asiakkaat saavat tietoa koko Meri-Lapista. He tehtäviin. kunnat ja niiden matkailutoimijat. -Sekä kotimaan että ulkomaan markkinat tar- voivat varata ja paketoida itselle sopivan kokonai- -Asioita on Kemissa ja Meri-Lapissa hoidettu vitsevat tiedon yhä aikaisemmin kun he suunnitte- suuden, esimerkiksi majoituksen sekä ohjelmapal- hyvin. Tekemistä kuitenkin riittää, sillä maailma on levat ja ylläpitävät omia esitteitä sekä nettisivuja. veluja, kertoo Meri-Lapin Matkailuyhdistyksen pienentynyt ja omatoimimatkailun määrän kasva- Sama tuote pitää osata markkinoida hiukan eri si- toiminnanjohtaja Linda Sadinmaa. minen tuo uudenlaisia haasteita. sällöllä eri kohderyhmille. Sadinmaan mukaan Meri-Lapin matkailun ra- Toimitusjohtajan mukaan jatkossa pitäisi poh- kennetta ollaan selkiyttämässä yhtiöittämisen myö- Uudet kuningasideat tia myös sitä, miten houkuteltaisiin liikematkalaisia. tä. Alueelle tehdään myös yhtenäinen matkailu- mietintämyssyssä Siinä Oulun suunta on selkeä vaihtoehto yhteis- strategia, joka kirkastaa tulevaisuuden tavoitteet ja Kemissä on tiedostettu, että talvisesonki on lyhyt ja työlle, mutta sitä on myös Ruotsin Luulaja. kehitystoiveet. kesäänkin pitäisi löytää jotain uutta. -Jos lumilinnaidea on kantanut näin hyvin, Meri-Lapin matkailun veturikohteita ovat KeMeri-Lapille matkailustrategia min LumiLinna ja murtaja sekä Haaparannan miksemme voisi löytää uutta kuningasideaakin? Pi- Meri-Lapin Matkailuyhdistyksessä tapahtuu paljon Cape East -kylpylähotelli. Kesään kuuluvat Yöttö- tää vain olla kekseliäs ja uskoa syntyvään ideaan. tänä vuonna. Yhdistykseen kuuluvat Kemin, Tor- män Yön -risteilyt, jotka ovat saavuttaneet suurta Perämerenkaaren matkailun yhteistyö on vah- nio-Haaparannan, Simon, Tervolan ja Keminmaan suosiota Meri-Lapin tapahtumien ohella. 16 O u l u n K a u p p a k a m a r i O u l u n K a u p p a k a m a r i 17 Oulun Arctic Gateway on suuri mahdollisuus pohjoisen elinkeinoelämälle Oulun lentoasemasta kehittyy pohjoinen lentolii- sekä kotimaassa että varsinkin ulkomailla. Elinkeinoelämän näkökulmasta Oulun lento- kekeskus, joka on saanut työnimen Arctic Gateway. Arctic Gateway tarjoaa kauan odotetut mah- aseman kehittyminen ja erityisesti sen pohjalta saa- Lentoaseman laaja-alainen rakentaminen on käyn- dollisuudet säännölliseen reittiliikenteeseen Lapin vutettu Air Balticin hub-päätös tuovat mittavia mah- nissä ja kokonaisuudessaan töiden tulisi olla val- lentoasemille. "Lapland Airports" ja niitä ympäröi- dollisuuksia koko Pohjois-Suomelle. Näiden mah- miina vuoden 2012 alussa. vät talousalueet voivat viimeinkin saavuttaa sään- dollisuuksien puolesta puhuminen Pohjois-Suomi- Lentoyhtiö Air Balticin ilmoitus Oulun lento- nöllisen ja ympärivuotisen reittiliikenneyhteyden tasolla on erittäin tärkeää ja ajankohtaista. Arctic aseman valitsemisesta yhtiön uudeksi verkkolen- Oulun kautta Keski-Eurooppaan sekä monien kan- Gateway -hanke antaa mahdollisuuden kasvattaa toasemaksi, ja viimeaikaiset uutiset mm. Norwe- sainvälisten jatkoyhteyksien Helsinki-Vantaalle. Pohjois-Suomen vetovoimaa asiakkaiden saami- gianin puolelta kertovat samansuuntaista viestiä. Edellä mainittu mahdollisuus on nyt vain osattava seksi niin kotimaasta kuin Keski-Euroopastakin Kun sitten vielä edellä mainittujen lisäksi tutut len- ottaa vastaan. Kehitys ei toteudu itsestään vaan se Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin. toyhtiöt Finnair ja Blue1 lentävät jo yhteensä 21 ar- edellyttää Pohjois-Suomelta toimenpiteitä - muuten Meillä on nyt paljon pelissä, sillä Pohjois-Suo- kipäivävuoroa välillä Oulu-Helsinki, niin mahdol- tilaisuus voi karata käsistä! Nykyisin hiihtokeskuk- men yhteisen tahtotilan sisältö ratkaisee tarjolla ole- lisesti jopa 40 päivittäiseen vuoroon kasvava reit- siin mennään jopa autolla, mikä merkitsee päivän van Arctic Gateway -kehityksen! Haluammeko ol- titarjonta tulee hyödyntämään monia tahoja, eri- tai kaksi tien päällä. Pohjoista koskevat saavutet- la globaalisti saavutettavissa ja Keski-Eurooppaa tyisesti matkailuelinkeinoa. Saavutettavuuden hui- tavuuden solmut pitäisi viimeinkin avata. ajallisesti lähellä – ympäri vuoden Pohjois-Poh- kea kehitys ja sen hyödyt tullaan poimimaan hyvin Lisäksi on jatkettava selvittelyjä uusien reittien laajalla alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa muodostamiseksi Ruotsin ja Norjan suuntaan. Nykyi- sekä Lapissa. Arctic Gateway ja sen sisältönä syn- sin Oulusta pääsee Helsinki-Vantaan kautta suhteelli- Lisätietoja: tyvä tehokas ajallisten etäisyyksien häivyttäminen sen joustavasti Pietariin ja Moskovaan. Silti suora len- toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, antaa elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla jul- toyhteys on aina parempi ja sitä on hyvä pitää esillä jat- Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, 050-5277288 kiselle sektorille lisää vaihtoehtoja ja näin parem- kossakin. Myös Pohjois-Venäjällä on mielenkiintoisia toimitusjohtaja Jaakko Okkonen, pia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille kohteita, jonne toivotaan suoraa yhteyttä. Oulun kauppakamari, 040- 5464732 18 O u l u n K a u p p a k a m a r i janmaalla, Kainuussa ja Lapissa? Chleon Automotive saapuu Ouluun Oulu on jälleen houkuttanut uuden kansainvälisen yrityksen avaamaan -Olemme tyytyväisiä, että maailmanluokan osaamista hakevat yri- toimintaansa tänne. Auto- ja kuljetusalan teollisuudelle viestintätekno- tykset huomaavat, että juuri sitä Oulusta löytyy. Uskomme, että ympä- logiaa suunnitteleva Chleon Automotive avasi ovensa Oulussa tämän vuo- ristömme tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia kehittää uusia menestyk- den alussa. sekkäitä liiketoimintamalleja, sanoo Pauliina Pikkujämsä, BusinessOulun Vesa Luiro, Chleon Automotive Oy:n perustajajäsen ja toimitusjoh- markkinointijohtaja. taja toteaa, että Oulun valinta toimipaikaksi perustui täkäläiseen huip- -Hyvän toimintaympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on tapa, jol- putason hardware-suunnitteluosaamiseen, erinomaisen työvoiman saa- la voimme vahvistaa alueemme menestymistä ja olla kiinnostava toimipaikka miseen sekä avoimeen toimintakulttuuriin, joka Oulussa vallitsee. Chleonin kaltaisille yrityksille. Chleonilla on päätoimipaikka Suomessa ja toimipisteitä Saksassa, Intiassa ja Singaporessa. Oulun toimipiste sijaitsee Teknologiakylässä. Busi- Lisätietoa: nessOulussa päätös otettiin lämpimästi vastaan. Pauliina Pikkujämsä, 040 743 4362 Huomisen kilpailukyky luodaan tänään KPMG:n ammattilaiset auttavat yritystäsi toteuttamaan huomisen kilpailu- ja suorituskykyä tukevat ratkaisut jo tänään. Oli kyse sitten yrityksesi tai yhteisösi tilintarkastuksesta, kasvumahdollisuuksista, riskienhallinnasta, verosuunnittelusta tai yritysjärjestelyistä. Ota yhteyttä Tapio Raappana, KHT Isokatu 32 B 0VMV p. 020 760 3000 [email protected] kpmg.fi KPMG - Tanja Poutiaisen virallinen yhteistyökumppani O u l u n K a u p p a k a m a r i 19 Teksti ja kuvat: Ilona Koivisto Kemissä sijaitsevan teknologiakeskus Digipoliksen toimintaympäristössä on mukana tällä hetkellä reilut 40 yritystä ja organisaatiota, jotka työllistävät noin 500 henkilöä. Viimeisen parin vuoden aikana Digipoliksessa on kehitetty myös oma sosiaalisen median sovellus, jonka avulla yrittäjät voivat verkostoitua. Digipolis satsaa verkostoitumiseen Teknologiakeskus Digipolis tarjoaa yrityksille toi- kaina on yli 200 yritystä, kertoo toimitusjohtaja tuntijoiden kanssa. Aste asteelta edetään esimer- mitila- ja kehityspalveluita ja se on mukana myös Kimmo Heikka. kiksi rahoituksen järjestämiseen, Heikka kertoo. monissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa korkeakoulukumppaneidensa kautta. YRITYSESITTELY Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat naapurimaat Venäjä, Ruotsi ja Norja. Digipoliksen vetämässä Kemi-Tornion alueyrityspalvelussa aloittavat ja kasvavat yritykset saa- Yritysmaailman Facebook vat ammattitaitoista neuvontaa. Aloittavien yritys- Fennovoima aikoo rakennuttaa ydinvoimalan joko ten kanssa lähdetään perusasioista. Simoon tai Pyhäjoelle, ja se tietää töitä myös Digi- -Meillä on tällä hetkellä meneillään noin 20- -Ensin selvitetään liikeidea ja analysoidaan, poliksen väelle. Fennovoima-hanke vaatii suuria yri- 30 erilaista tutkimus- ja kehittämishanketta, joita onko se toteuttamiskelpoinen. Sen jälkeen tehdään tysratkaisuja, joita Digipolis on mukana tekemässä. Digipolis vipurahoittaa. Kehitystoiminnan asiak- tietenkin liiketoimintasuunnitelma yhdessä asian- Vuonna 2008 Kemissä järjestetyssä Heavy 20 O u l u n K a u p p a k a m a r i Digipoliksen työntekijät eivät pelkää haasteita. Kuvassa toimitusjohtaja Kimmo Heikka (vas.), projektipäällikkö Seppo Ahola, Kemi-Tornion alueyrityspalveluiden työntekijä Jukka Auraneva ja markkinointipäällikkö Antti Pietilä. Partnerbook on tutustumisen arvoinen työkalu. High Tech Oktoberfest-tapahtumassa Fennovoiman ta henkilökohtaista vuorovaikutusta, vaan luoda lisää Partnerbookiin ja sinne voi tallentaa myös oman edustajat ilmaisivat huolensa verkostoitumisen mahdollisuuksia yritysten välisessä verkostoitumi- CV:nsä. Tätä suositellaan varsinkin opiskelijoil- hankaluudesta. sessa ja kumppanuuksien rakentamisessa. le, jotka hakevat kesätöitä tai harjoittelupaikkaa. -Fennovoimalaiset miettivät, miten he voivat -Partnerbook on vielä toistaiseksi testikäytös- Opinnäytetyön aihekin voi löytyä sieltä. Sovel- muualta tulleina tutustua täkäläiseen yritystarjon- sä, mutta tämän kevään aikana se lanseerataan jul- lusta testataan tällä hetkellä myös Kemin taan. Tästä pohdinnasta poiki yhdessä kehitetty kiseen käyttöön. Käyttäjiltä tullut palaute on ollut kaupungilla. idea Partnerbookista, markkinointipäällikkö Antti erittäin positiivista. Pietilä kuvailee. Myös tämänhetkisissä kaivos- -Kaupunki on koekäyttäjänä sähköisessä kilpailuttamisessa. Jos kaupunki esimerkiksi haluaa hankkeissa Partnerbook on yhtä lailla hyödyllinen Partnerbookissa verkostoidutaan kilpailuttaa jonkin palvelunsa, ilmoitus voidaan ja tervetullut palvelu. Partnerbookissa voi Facebookin tapaan hankkia julkaista Partnerbookissa ja siitä voi poikia jotakin, Partnerbook on ikään kuin yritysmaailman vas- kavereita ja keskustella. Facebookissa olevat hen- Pietilä kertoo. tine Facebookille. Tietoja jaetaan kuitenkin rajatum- kilökohtaiset tietonsa voi halutessaan tuoda Partnerbookin testikäytössä on mukana Kemin min kuin Naamakirjassa. Ideana on antaa yrittäjille kaupungin lisäksi noin 50 yritystä. Digipolis on uu- mahdollisuus verkostoitua ja luoda uusia kumppa- den palvelunsa kautta selkeästi edellä aikaansa. nuuksia ja hankkeita sekä esitellä omaa toimintaan- Antti Pietilä toimii Digipoliksen Partnerbookin kaltaisia sovelluksia ei ole tavattu sa ja yritysten osaamista. Sen ei ole tarkoitus korva- markkinointipäällikkönä. vielä maailmalla. Digipolis Lapin ainoa teknologiakeskuskonsepti Perustettu kaksikymmentä vuotta sitten Digipoliksessa toimii yli 40 yritystä ja organisaatiota ja siellä työskentelee 500 työntekijää Palvelut: • Toimitilat • Kemi-Tornion alueyrityspalvelu • Partnerbook • Heavy High Tech -teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittäminen • Kylmän ilmanalan sovellukset • Lisäksi toimialakehittäminen: ICT, puuala ja hyvinvointi www.digipolis.fi O u l u n K a u p p a k a m a r i 21 Yrittäjä – ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. • tähtää ammattitaidon kehittämiseen • työnantajan maksuosuus 20 – 75 prosenttia • voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: • tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen • työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, [email protected], puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, [email protected], puh. 044 436 8026 Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi. 22 O u l u n K a u p p a k a m a r i Lisää kauppaa! Tätä mieltä on elinkeinoelämä. Irroita talteen O u l u n K a u p p a k a m a r i 23 Arvoisat alueemme vaikuttajat ja päättäjät Oulun kauppakamarin visiona on toimia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskeisimpänä vaikuttajana ja halutuimpana yhteistyökumppanina elinkeinopolitiikkaa tehtäessä. Oulun kauppakamarin tehtävänä on tuoda esille oman alueen elinkeinoelämän ääni ja vauhdittaa siten toimenpiteitä, joilla yritysten toimintaympäristö tulee jatkuvasti kilpailukykyisemmäksi. Oulun kauppakamarin hallitus tarkistaa kauppakamarin strategiaa ja sen toteuttamiseksi suunniteltuja tavoitteita vuosittain. Elinkeinoelämän johtavaksi teemaksi on valittu vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja pidemmälläkin tähtäimellä motto; ”Lisää kauppaa”. Strategiatyötä on tehty 332 yritysedustajan joukolla kauppakamariosastojen, valiokuntien ja Oulun kauppakamarin hallituksen toimesta. Oulun kauppakamarin hallituksen johtamassa strategiatyössä on määritelty entistäkin vahvempi oma vaikuttamisen ja oman tekemisen agenda. Pohjois-Pohjanmaan ja Kain ja niiden työpa Teollisuus, rakentamine TyEL yms. 1 000 M € Yritysten maksamat muut maksut Yhteisövero 26% tuloksesta Investoinnit 500 M € Kunta ja valtionverot, ympäristö, jäte, jne... Henkilöstö 93 000 ALV/ suunnittelu tms. Pyydämme teitä tutustumaan elinkeinoelämän viesteihin, jotka tähän yhteenvetoomme on koottu ja keskustelemme mielellämme niistä kanssanne. Omalla tekemisellä ja omil OULUN KAUPPAKAMARI Yksityinen liike-elämä liikevaihto/työvoima Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja [email protected], puhelin 040 5464 732 30 Mrd € 25 93 000 henkilöä Tuotta Omat luonnonvarat ja ene 20 Myynti ja kaupallistaminen Kansainvälinen kauppa • viennin edistäminen selkeämmäksi (selvityksiä on), nykyiset rahoitustyökalut eivät tyydytä, kalliita pk-yrityksille • sekava julkinen järjestelmä Logistinen epäetu; kuljetuskustannus n. 5% suurempi kuin eteläisessä Suomessa, kuljetustuki Ruotsissa 10-kertainen meihin verrattuna • IMO, Rikkipitoisuuden lasku laivojen polttoaineessa aiheuttaa jopa 1 Mrd €:n lisälaskun • Isot hankkeet, alueen kärkihankkeet, meri, rata, tiet, perustienpidon rahoitus, lentoliikenne Liikevaiht 22 Mrd €, 6 15 Alueen vetovoima 10 2010 2011 2012 2 Investoinnit 2011-2020 Pohjois-P Teollisuus 1400 Asuntorakentaminen 3700 Kauppa 1300 Kaivosteo 24 O u l u n K a u p p a k a m a r i nuun tulopohja yrityksistä aikoista 2009 Tuottavuutta monella tavalla en, kauppa ja palvelut • Kuntareformin edistäminen, talous ja prosessit kuntoon • Julkiset ja yksityiset palvelut, hankintatoiminnan osaaminen ja tarjonnan tuntemus • Kaavoitus ja valitusprosessit nopeammiksi, kuka saa valittaa, valituskynnykset • Koulujärjestelmän rahoitus/mittarit (työllistyminen, yritysyhteistyö) • Opintojen hyväksi luettavuus, tutkinnot lyhyemmässä ajassa. AMK-tutkinto 2,5 vuotta? • Digitaalinen kehitys, esim. julkiset tietojärjestelmät eivät sovi yhteen. Tarvitaan avoimet rajapinnat. • Langattoman teknologian hyödyntäminen eri aloilla • Tietoliikenneyhteys investoinnit tekniikan ja kysynnän mukaan o 6% Kunnat 631 M € Viennistä 5 Mrd €, 11% Kirkko 41 M € Palkat bruttona 3 329 M € ö Välittömät verot 1 180 M € Valtio 254 M € Sotu, TyEL 241 M € Nettopalkat 2 149 M € la päätöksillä lisää kasvua 125 000 henkilöä (Kasvu 5%/a) Kaupallistaminen avuus ergia Omat luonnonvarat, energia • Raaka-aineiden saatavuus ja hyödyntäminen (esim. soissa Pohjanmeren öljyä vastaava energiamäärä) • Energia ja muut investoinnit, vesi-tuuli pari, turve-puu pari, perusenergian säätö. Omavaraisuus (Suomi 70% energialtaan tuontiriippuvainen), esim. Kollaja ja Vuotos vastaavat suunniteltujen tuulivoimaloiden säätötarvetta. • Energiaveron korotus uhkaa toimintaedellytyksiä ja investointeja • YVA-prosessissa monia kysymyksiä: päätöksenteossa nyt liikaa suojelu painotusta, sosiaalis-taloudellisten vaikutusten painoarvoa voisi lisätä Alueen vetovoima 2013 2014 2015 Pohjanmaalla ja Kainuussa (M €) • Verotus yrittäjyyteen kannustavaksi • Yrittäjyys • Yritysilmapiiri • Työvoiman saatavuus Liikenne 1400 Yhteensä 13 500 M € Energia 5100 ollisuus 220 O u l u n K a u p p a k a m a r i 25 Elinkeinoelämän oma agenda 1. Tuottavuus • Kuntareformi • Digitaalinen Suomi • Tietoliikenneinvestoinnit/valtion rooli? • Julkiset/yksityiset palvelut/hankintatoiminta • Koulujärjestelmän rahoitus/mittarit, opintojen hyväksiluettavuus 2. Energia, muu raaka-aine • Ydinvoima- ja muut energiainvestoinnit • Omat luonnonvarat • YVA-prosessin tarkistaminen 3. Myynti, kaupallistaminen • Kansainvälinen kauppa, talousseminaarit (Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi, Norja, Venäjä) • Tulevaisuuden langattoman teknologian huippuosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen 4. Alueen vetovoimaisuus • Yritysilmapiiri maan parhaaksi • Kaavoitus, valitusoikeudet • Liikenteen pullonkaulat, saavutettavuus • Verotus, yrittäjyys • Nuorisovaikuttaminen Yhteistoiminta-agenda • Partnereiden kanssa: maakunnan liitot, kunnat, Ely, AVI, Yliopisto, AMK:t jne. • Liikenteen isot kohteet; VT4, Pohjanmaan rata, meriliikenne, lentoliikenne • Yliopisto, AMK, toinen aste • Kauppa, sijainti, kaavoitus, matkailu • Kansainväliset asiat: Barents, Venäjä, delegaatiot Käyntiosoite: Uusikatu 53, 90120 Oulu | Puhelin: 010 821 8800 | Faksi: 010 821 8809 [email protected] | www.oulu.chamber.fi 26 O u l u n K a u p p a k a m a r i GST Graafinen Studio 2011 Lisää kauppaa, 22 Mrd € > 30 Mrd € 5 vuodessa Oulun kauppakamarin uusia jäseniä MOV Tilintarkastus Oy OULU Mainostoimisto VWD Oy, Oulu • Mainosala Tilitervo Oy, Oulu • Tilitoimisto Oulun Matkailu Oy, Oulu • Matkailu Led in Oy Ltd, Oulu • Muut palvelut Merilinja Oy, Haukipudas J&A Antikka Oy, K-Rauta, Äimärautio, Oulu • Kaupan ala Ideasampo Oy, Oulu • Energia- ja vesihuolto InnoWaskooli, Oulu • Liikkeenjohdon konsultointi Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu KHT Olavi Virtanen 050 532 2060 [email protected] KTM Mervi Pietikäinen 041 502 7083 [email protected] MOV audit Matkatoimisto Oy Area, Oulu • Matkatoimistoala Ramse Consulting Oy, Oulu • Muut palvelut (liiketoiminnan kehittäminen) ȱȊȱȬȱȱȬ ȱȱȱ ȱ ȱ ¢¢Ȭ ȱȱ Yritystakomo, Oulu • Innovointi KAJAANI Kajaanin Prosessimittaukset, Kajaani • Sellu- ja paperiteollisuuden mittalaitteet KALAJOKILAAKSO Ȭȱȱ ¢ȱȬȱ Ȭȱȱȱ ȱȬȱ Ȭȱ§ȱ Kensapuu Oy, Himanka • Kalusteovet ȱȬȱ Ȋȱ ȱ Ȭ ȱ Ȋȱ ȱ Ȭ¢¢ȱ ȱ ȱ Ȭ Ȭȱ ȱ ȱ Ȭ ħ Pöntiön Lihatuote Oy, Himanka • Elintarvike; lihateollisuus ǯ¡ǯǰȱ¢¢ȓ¡ǯ Himangan OP, Himanka • Pankkitoimiala Kemi 020 744 7640 Oulu 020 744 7500 Rovaniemi 020 744 7540 Tornio 020 744 7660 O u l u n K a u p p a k a m a r i 27 Tiedotuksella tuottavuutta Tieto on raaka-ainetta. Sitä on osattava ole lailla tai organisaation omilla ohjeilla säädetty kaikki tietävät mitä yrityksissä tehdään. Yritysjoh- jalostaa asettamalla tieto oikeisiin salassapidettäväksi. Aina on kuitenkin oltava valmis tajien kannattaisikin sisäistää eräänlaisena ar- mittasuhteisiin ja luonnollisiin tarkistamaan, ovatko käsitykset asian salassapitä- viointimenetelmänä uutisen määritelmä: yhteyksiinsä. Saatuun tietoon on misestä oikeutettuja. On myös aiheellista pohtia, -Tapahtuman vaikutusten laajuus eli sen ih- suhtauduttava kriittisesti ja tarkastelta- onko valmisteilla olevaan hankkeeseen liittyvä sa- misjoukon suuruus, jota tapahtuma tai sen vaiku- va sitä eri vaikutussuhteiden valossa. lassapitotarve niin merkittävä, että se on pidettävä tukset koskettavat Näin syntyvien näkemysten kautta voi salaisena vai voidaanko se julkistaa jo valmistelu- muodostua uusia merkittäviä oivalluksia, vaiheessa. Kun hanketta ryhdytään toteuttamaan, jotka vaativat lisää tietoa ja luovat uusia se yleensä tulee myös julkiseksi, joten viimeistään oivalluksia. Tiedon käsittely johtaa siis silloin siitä on oltava tiedotussuunnitelma. luovaan prosessiin, jossa tieto aineellis- On tyypillistä, että toimijat tai jonkin hankkeen • Tapahtuman ja sen vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus • Tapahtuman uutuus • Tapahtuman kiinnostavuus tuu, joko uusina ideoina, tuotteina tai valmistelijat ovat herkkiä kritiikille. Se pyritään vai- • Tapahtuman ainutlaatuisuus yhteiskunnallisina ratkaisumalleina. mentamaan sen sijaan, että käytäisiin argumen- • Tapahtuman organisatoriset tai toivaa keskustelua ja pyrittäisiin analysoimaan ratkaisujen vaikutuksia. Tosiasioiden tunnustaminen taloudelliset vaikutukset • Tapahtuman mahdolliset seurausilmiöt on viisauden alku, ja kriittinen keskustelu tuottaa Mainostaminen, jonka tavoitteena on vain oman usein paremman tuloksen kuin jonkin hankalan organisaation "näkyminen" julkisuudessa, on hu- asian salaaminen. Suomalaiset käyttävät viestinten seuraamiseen runsaat 5 tuntia vuorokaudessa. Julkisella teralla pohjalla, ellei taustalla ole selkeä ja perus- Yritysten olisikin opittava huomaamaan tie- tiedotuksella on siis huomattava vaikutus siihen teltu asia, jolla on huomattavaa merkitystä myös or- dotettavat asiat ja löydettävä luonteva tapa tarjota mielikuvaan, jonka luomme eri toimijoista. Sik- ganisaation ulkopuolella oleville. eri vaihtoehtoja arvioivaa, tietoa lisäävää ja kriitti- si myös näiden toimijoiden – yhteiskunnan eri or- Oman tuotteen mainostamistakin tärkeämpää sesti rakentavaa tietoa omalta näkökulmaltaan. ganisaatioiden ja yritysten - on panostettava yrityksille on hyvin suunniteltu ja oikea-aikainen Näin yritykset voivat vaikuttaa myös omiin toi- omaan viestintäänsä. tiedottaminen. Yrityksissä kannattaisikin entistä mintaedellytyksiinsä, kun esimerkiksi toimintaa enemmän pohtia, mitkä ovat ne asiat, joista on tie- hankaloittavat asiat nostetaan ajoissa esille tai Tiedotusvallan jakaminen dotettava ja mitkä ovat ne kanavat, joita käytetään uusista yhteistyömahdollisuuksista ryhdytään kes- Kuka sitten tiedottaa ja mistä? Operatiivisen ja stra- tiedon perillemenon varmistamiseksi. kustelemaan ajoissa. tegisen tiedotusvallan delegointi onnistuu yhteisön tiedon tasoa ja valmiuksia lisäämällä. Jokaisella or- Aktiivinen tiedottaminen osaksi Tämäkö uutinen ganisaatiossa mukana olevalla on oikeus omaan yrityskulttuuria Ympärillämme vallitsevasta tiedon tulvasta mer- mielipiteeseensä, samalla kun hän on myös oman Aktiivinen tiedotusajattelu antaa omaan toimintaan kittäviä on vain murto-osa. Ne pitää ensin löytää, organisaationsa edustaja. Strategisista asioista tie- ja sen merkitykseen perustuvaa luonnollista näky- ennen kuin voidaan puhua tiedon käsittelystä. Sil- dottaminen keskittyy yleensä johtoryhmälle, mut- vyyttä ja voi myös helpottaa toimintoja. Esimerkiksi loin kun joku sanoo "Oletko kuullut siitä" hänellä ta strateginenkin tiedottaminen on osattava konk- uusista hankkeista tiedottaminen ajoissa voi no- voi tietämättään olla jo maakunnallisesti tai jopa retisoida. Siten perustasolta tuleva kannanotto voi peuttaa niiden käsittelyä ja tuoda yhteistyökump- kansallisesti merkittävä uutinen hallussaan. olla johtoryhmän "tiedotussuunnitelmia" tehok- paneita, joita ei ehkä ole huomattu ajatellakaan. Yleensä yhteiset asiat ovat julkisia, ellei asiaa 28 O u l u n K a u p p a k a m a r i Usein yrityksissä ei huomata olennaisia, laaja- kaampi tapa tuoda asia esille. Organisaation sisällä alaisesti vaikuttavia asioita vaan oletetaan, että olennaisten asioiden on kuljettava myös organi- ITSENÄINEN – POHJOISSUOMALAINEN • • • • • • saatiossa olevien tiedoksi. Asia on siis kerrottava heille, joita se koskee. Yhtä tärkeää on sisäinen palaute eli johdon alaisuudessa toimivien on pidettävä organisaation johto tietoisena merkittävistä toimintaan vaikuttavista sekä Tilintarkastus Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Yritysjärjestelyt Erityistilintarkastukset Erityistilintarkastukset Verokonsultointi Verokonsultonti ATK-projektien tarkastus Erikoistoimeksiannot Yrityskaupat Yrityskaupat Pertti Haapala, Haapala,HTM HTM0500 0500-584 965 Pertti 584 965 Karppinen-Salonpää,HTM HTM0400 880 687 9511900 Anne Karppinen-Salonpää, SeppoKontro, Marttila, Kirsi HTMHTM 050 040-557 668 51 3026 Jari 540 6154 Jari Nurkkala, Nurkkala,KHT KHT040 040-540 6154 Janne HTMHTM 050 0500-582 405 2515 306 JaakkoPesonen, Reiniharju, Jaakko Reiniharju, HTM 05008001 582 306 Taisto Riski, KHT 040-844 Simo Salonen, 558 2480 Salonen, KHT KHT040 040-558 2480 Timo Salonen, 742 5975 Salonen, KHT KHT040 040-742 5975 Kari Salonpää, 687 321 Salonpää, HTM HTM0400 880 9512 sisäisistä että ulkoisista asioista. Jokainen organisaation jäsen on tiedon tuottaja. Periaatteena tulee olla, että toiminnan kannalta olennainen tieto on jo- [email protected] www.pstilintarkastus.com kaisen omaan organisaatioon kuuluvan käytettävissä ja olennaiset isot muuJo vuodesta 1985 alkaen tokset kerrotaan julkisesti. POHJOIS-SUOMEN TILINTARKASTUS OY Hallituskatu 11 A, 90100 Oulu Puh. 08-880 9580, Fax 08-880 9501 Tiedottaminen johdon työkaluna Toimittajat eivät ole selvännäkijöitä. Siten yritystiedottamisessakin on pidettävä huoli siitä, että toimittajille kerrotaan ajankohtaisen asian ohella myös AGN International riittävät taustat. Hankaliakaan asioita ei kannata jättää kertomatta, etteivät ne paljastuessaan ala elää omaa julkisuuttaan. Oikein hoidettu tiedottaminen on hyvä väline yrityksen johtamiseen. Siksi yrityksissä kannattaisikin aina silloin tällöin miettiä tiedotusstrategiaa eli sitä, miten toteutuvat • Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen • Suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettelu • Viestintä vaikutuskanavana • Viestinnän suuntaaminen • Keinovalikoimien arviointi ja • Yrityksen näkemykset toimintaympäristöistä Strategian toteuttaminen edellyttää yrityksissä lisäksi tiedotuksen vastuunjaon selvittämistä sekä kontaktinumeroiden, tiedottamisesta vastaavien tavoitettavuuden ja tiedotusjakelun pitämistä ajan tasalla. Tässä Internet on nykyisin oiva apuväline. Olennaista yritystiedotuksen kannalta on kuitenkin nähdä asiat tai tapahtumat, joilla on laaja-alaisia vaikutuksia. Siksi yritysjohtajien kannattaisikin pysähtyä välillä aivan kuin uutistoimittaja pohtimaan, ovatko yrityksen toimet, toimintaympäristön muutokset tai uudet aloitteet niin merkittäviä, että niistä on ajoissa ryhdyttävä keskustelemaan julkisesti. Tiedon panttaaminen voi lyhyellä perspektiivillä tuntua hyvältä kilpailukeinolta, mutta pitemmällä aikavälillä ajoissa käyty julkinen keskustelu voi johtaa uusiin yhteyksiin, parantaa yrityksen toimintaympäristöä ja johtaa myös parempaan tuottavuuteen. Esko Kokkonen (kirjoittaja on Yleisradion pitkäaikainen toimittaja, joka jäi eläkkeelle viime keväänä) O u l u n K a u p p a k a m a r i 29 Kauppakamarin asiantuntijapalvelut Aloitamme tässä lehdessä kauppakamarin palveluita ja jäsenkunnan etuuksia käsittelevän juttusarjan. Pureudumme jokaisessa lehdessä johonkin palveluiden osaalueeseen, aluksi tutustumme asiantuntijapalveluihin. Oulun kauppakamari tarjoaa hyvin monipuolisia asiantuntijapalveluita yritysten erilaisiin tarpeisiin. Asiantuntijaporras koostuu tavarantarkastajista, kiinteistöarvioijista, tilintarkastajista ja laki-, hankeneuvonta- ja veroneuvontasiantuntijoista. Tavarantarkastajia eri aloille HTT (hyväksytty tavarantarkastaja) on puolueeton asiantuntija, joka toimeksiannon perusteella suorittaa tarkastuskohteessa teknisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi. Tavarantarkastajien toiminta perustuu tavarantarkastusta koskevaan ohjesääntöön, jonka lisäksi toimintaa ohjaa, kehittää ja valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Lautakunnassa on laaja edustus eri alojen asiantuntijoita ja kymmeniä eri asiantuntemusalan hyväksymisryhmiä. Puolueetonta kiinteistöarviointia Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan (AKA-lautakunta) auktorisoimat kiinteistöarvioijat (AKA:t) arvioivat kiinteistöjä puolueettomasti ja rautaisella ammattitaidolla. AKA määrittää kiinteistön arvon esimerkiksi kiinteistökauppojen yhteydessä, vakuusarvioinneissa, perinnönjaossa, tilinpäätöksissä, vuokrauksissa sekä mahdollisissa riitatilanteissa. Määritettävä arvo voi olla kohteen markkina-arvo tai esimerkiksi verotus-, vakuus- tai investointiarvo. 30 O u l u n K a u p p a k a m a r i KHT- ja HTM-tilintarkastajia sä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tilintarkastukseen liittyvä toiminta on osa kauppakamarin julkisia, viranomais- Hankeneuvontapalvelut pitävät sisällään EU- ja muun julkisen rahoituksen luonteisia palveluja. Tilintarkastajien pätevyystasoa osoittavat lyhenteet KHT ja mahdollisuuksien neuvontaa puhelimessa tai sähköpostilla. Lisäksi asiantuntijat HTM. KHT tarkoittaa Keskuskauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa ja HTM neuvovat rahoitushakemuksen tekemisen, hankkeen raportoinnin ja kustannus- kauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa. Tunnuksien käyttäjät ovat suoritta- seurannan lähtökohdissa. Kuten lakipalveluissakin, annettu puhelin- tai sähkö- neet Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan järjestämän tilintarkastajan postineuvonta ei muodosta toimeksiantosopimusta, vaan palvelu muuttuu mak- ammattitutkinnon. KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon sovelta- sulliseksi erillisestä sopimuksesta hankeneuvonnan jatkuessa. miseen vaativissa tilintarkastustehtävissä ja HTM-tutkinnon tehtävät teoreettisen tiedon soveltamiseen ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä. Veroneuvontaa yritysverotusasioissa Kauppakamarin kautta yrityksillä on myös mahdollista saada neuvontaa veroLakineuvonta alkuun veloituksetta asiantuntijoilta yritysverotusasioissa. Veroneuvontapalveluissa Oulun kauppa- Oulun kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen lakipalveluneuvontaa yhteistyös- kamari tekee yhteistyötä Pohjois-Suomen veroviraston kanssa. Yhteistyö kulkee sä asianajotoimistojen kanssa. Asianajotoimistojen tarjoamaan veloituksettomaan nimellä Verofoorum ja se käynnistyi vuonna 2009. Verofoorumin tehtävänä on alkupakettiin sisältyy puhelin- ja sähköpostineuvontaa oikeudellisissa kysymyksis- edistää elinkeinoelämän ja verottajan välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, kehit- sä. Annettu neuvonta ei muodosta toimeksiantosopimusta ja maksulliseksi palvelu tää osaltaan joustavia menettelyitä sekä lisätä Verohallinnon työntekijöiden tie- muuttuu erillisestä sopimuksesta puhelin- tai sähköpostipalvelun jälkeen. tämystä yrityselämän ajankohtaisista ilmiöistä. Hankeneuvontaa yritysten kehittämiseksi Lue lisää asiantuntijapalveluistamme Oulun kauppakamari tukee yritysten kehittämistoimintaa hankeneuvontapalve- osoitteessa: http://www.oulu.chamber.fi luilla. Jäsenyrityksille suunnatut hankeneuvontapalvelut toteutetaan yhteistyös- kohdasta "Asiantuntijat" TaitajienTalo on POHTOssa - Onko henkilöresurssien etsiminen haastavaa? - Oletko kyllästynyt rekrytointiprosessin läpiviemiseen perinteisellä tavalla? - Haluatko selvittää hakijan todelliset taidot ja työskentelytavat ennen valintaa? - Etsitkö nuoria, idearikkaita ja ennakkoluulottomia henkilöitä? - Onko yrityksellänne kehittämisprojekteja? Jos vastaisit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin voimme tarjota yrityksellesi - Motivoituneita ja innostuneita nuoria, korkeasti koulutettuja alansa osaajia. - Ihmisiä, jotka haluavat tilaisuuden näyttää taitonsa. - Tutorointia kehittämishankkeiden kautta. - Innovaatioympäristön meren rannalla Oulun Hietasaaressa. - 3 liiketoimintasimulaatiota. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä! Projektipäällikkö Marianne Hirn puh. 010 843 4565 marianne.hirn@pohto.fi O u l u n K a u p p a k a m a r i 31 Teksti: Tuula Kukkola-Räinä Kalusteovien valmistaja pärjää joustavuudella ja laadulla -Laaja mallivalikoima, asiakaskohtaisesti dennes tuotannosta menee vientiin pääosin Poh- puolisemmalla valikoimalla, joustavuudella, mo- räätälöidyt, korkealaatuiset tuotteet sekä joismaihin. Lisäksi Venäjän vientiä pyritään kas- nipuolisuudella, laadulla ja nopeilla toimitusajoil- nopea toimitus. Niitä asiakkaat meiltä vattamaan. la. Varastoon emme juurikaan tavaraa tee, Kurik- nykyisin odottavat, sanoo himankalaisen kala sanoo. kalusteovia valmistavan Kensapuu Oy:n Tehokkuutta vaaditaan yrittäjä ja toimitusjohtaja Sauli Kurikkala. Alan kilpailu on kiristynyt viimeisen kymmenen vyistä, joiden pinnoitusmahdollisuuksia on lukui- Kensapuun ovielementit sahataan puukuitule- vuoden aikana. Kensapuun pahimmat kilpailijat tu- sia ja mallivaihtoehtojakin useita kymmeniä. Osa Kensapuu on Suomen suurin kalusteovien valmis- levat ulkomailta, kuten Puolasta ja Italiasta. Toi- tuotteista on räätälöity asiakaskohtaisesti. Myös eri- taja. Vuonna 1989 perustetun ja nykyisin Kurikka- saalta myös kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet koismittaisia tuotteita tehdään tarpeen mukaan. lan yhdessä veljensä kanssa omistaman yrityksen valikoimien suhteen. asiakkaita ovat keittiö- ja kylpyhuonekalusteita ja -Tämä vaatii meiltä tehokkuutta. Aiemmin val- muita kaapistoja valmistavat ja myyvät isot kalus- mistimme pienempää valikoimaa valmiiksi varas- Kensapuu on investoinut ja kehittänyt toimintaan- tetehtaat sekä pienemmät puusepänyritykset. Vii- toon. Nyt pärjäämme kilpailussa juuri yhä moni- sa vuosien varrella jatkuvasti. Nyt yrityksessä ollaan 32 O u l u n K a u p p a k a m a r i Monikulttuurisuutta ja uusia investointeja Toimitusjohtaja Sauli Kurikkala aloittamassa lähes kahden miljoonan euron investoinnit uusiin tiloihin ja laitteisiin. -Olemme myös kehittäneet laatu- ja ympäristöjärjestelmäämme. Meillä on vuodesta 1997 saakka ollut käytössä sertifioitu ISO 9001 -laatujärjestelmä sekä vuodesta 2002 sertifioitu ISO 14001 –ympäristöjärjestelmä, Kurikkala sanoo. Yrityksellä on tuotantotilat Kaustisilla ja Himangalla, jossa myös hallinto sijaitsee. Henkilöstöä Kensapuulla on 85, alihankinta mukaan lukien lähes sata. Yksi isoista haasteista vuosien varrella on Kurikkalan mukaan ollut työvoiman saatavuus. Tällä hetkellä työntekijöitä löytyy, mutta osaajia on palkattu myös esimerkiksi Virosta ja Venäjältä. -Meillä puhutaan lähes kymmentä kieltä. Monikulttuurisuus on rikkaus koko henkilökunnalle. Yritysrahoitusta vahvalla ammattitaidolla. Kun olet suunnittelemassa investointia, ota avuksesi rahoituksen asiantuntija. Pääset itse helpommalla ja saat yrityksellesi sopivimman rahoitusratkaisun. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Oulun OP, Yrityskonttori, puh. 010 2535 320, Isokatu 14 A, 6. kerros. Tervetuloa! 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) O u l u n K a u p p a k a m a r i 33 Teksti: Armi Lahdenkauppi Paula Herrala aloitti Oulun kauppakamarilla assistentin tehtävissä joulukuun lopussa. Vakituinen, mukava pesti tuli hänelle vastaan ikään kuin vahingossa. Opiskeluihin Markkinointi-instituutissa kuuluu työharjoittelujakso, josta hän oli juuri ehtinyt allekirjoittaa työharjoittelusopimuksen kauppakamarilla. -Sain pian puhelun toimitusjohtaja Jaakko Okkoselta, ja huomasinkin istuvani työhaastattelussa kauppakamarilla. Assistentin tehtäviä hoitanut henkilö oli lähdössä toisen yrityksen palvelukseen, ja uusi osaaja tarvittiin nopeasti asioita hoitamaan. Seuraavan haastattelukäynnin jälkeen huomasinkin olevani jo työn touhussa, Paula selventää nopeaa kauppakamarilaistumistaan. Hän ylistää mukavia työkavereitaan. -Pieni työyhteisö, jossa on äärimmäisen positiivinen ja avoin ilmapiiri. Paulan toimenkuvaan kuuluvat jäsenasiat sekä taloushallinnon erilaiset tehtävät. Lisäksi hän Paula aloitti assistenttina kauppakamarilla hoitaa ulkomaankaupan asiakirjat ja omien sano- Yo-merkonomiksi opiskelleella Paulalla on jensa mukaan jatkossa paljon muutakin, kunhan mittava työkokemus. Hän työskenteli aikoinaan pääsee sisälle hommiin. Mielenkiintoisinta assis- Pohjanmaa Oy:n tukkuliikkeessä laskuttajana ja -Olen asunut Oulussa 36 vuotta, joten tunnen tentin tehtävissä on Paulan mukaan juuri se, että osastosihteerinä. Suurimman osan työvuosistaan itseni kyllä oululaiseksi, tuumaa Paula, joka har- tehtävät ovat hyvin monipuolisia ja haasteellisia. hän on kuitenkin toiminut Oulussa Rautaruukilla, rastaa allasjuoksua ja sauvakävelyä unohtamatta Ulkomaankaupan asiakirjat ovat hänelle tuttuja jossa hän alkuun hoiti taloushallinnon tehtäviä ja laulamista, joka on lähellä sydäntä. Mieluisia har- asiakkaan näkökulmasta, joten niiden osalta hän sittemmin siirtyi vientiasioihin Rautaruukki Oy En- rastuksia on muitakin. Pidän mökkeilystä ja puu- pystyy hyödyntämään aiempaa työkokemustaan. gineering-yksikköön. tarhanhoidosta. Tässä yhteydessä en voi olla yl- suusvuotensa viettäneen Paulan perheeseen kuuluu avomies Pekka ja Mooses-kissa. Iloinen ja rempseä Paula kertoo, että lyhyestä -Toimin projektiviennin parissa, mikä tiesi si- peilemättä sillä, että olen onnistunut kasvattamaan perehdytysjaksosta huolimatta ei työssä ainakaan tä, ettei kahta samanlaista päivää ollut. Haasteita sydämen muotoisia perunoita. Mietin jo perunan- toistaiseksi ole isompia kömmähdyksiä sattunut. riitti, sillä esimerkiksi vientiasiakirjojen laatiminen viljelijän uraa, mutta luovuin siitä, kun seuraavana Intiaan tai Kiinaan ei ole ihan yksinkertaista. vuonna kasvatus ei tuottanutkaan tulosta, vitsailee -Säpäkän luonteeni ansiosta niitä voi kyllä olla tiedossa, naurahtaa Paula. 34 O u l u n K a u p p a k a m a r i Haapavedellä syntyneen ja Oulaisissa lap- Paula. Apua tapahtuma- ja kongressijärjestelyihin Oulun yliopistolta Oulun yliopiston Kongressipalvelut on laadukkaisiin järjestelyihin erikoistunut täyden palvelun kongressitoimisto, Professional Congress Organizer (PCO). Kongressipalvelut suunnittelee ja toteuttaa kokouksia, workshopeja, kansainvälisiä konferensseja sekä vierailuja ja yrityskäyntejä. Miksi et hyödyntäisi monivuotista kokemustamme erilaisten tapahtumien järjestämisessä sekä laajoja yhteistyö- ja alihankkijaverkostojamme? Hoidamme mm. tilat, tarjoilut, tiedotuksen, näyttelyt, abstraktit, osallistujien rekisteröinnin, oheisohjelman ja majoitukset. Tunnemme tapahtumat, osaamme kongressit - ota epäröimättä yhteyttä! Yhteystiedot osoitteesta www.kotu.oulu.fi/kongressi/tai lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] Nuorten kesätyöpaikat - mahdollisuus yrityksille Nyt eletään taas sitä vuoden aikaa, jolloin nuoret alkavat lähestyä yrityksiä osaamista tarjoamalla heille työmahdollisuuksia. Yrityksillä on kesätyönte- kesätyöasioissa. Tammikuussa TE-toimisto järjesti aiheeseen liittyen koh- kijöistä varmaankin vuosien varrelta monenlaisia kokemuksia - pääsään- taamistilaisuuden ja yliopisto perinteiset Pesti-päivät. töisesti ne ovat hyviä. Yritysten kesätyöpaikat ovat käyntikortti nuorten suun- Kunnat ja kaupungit ovat julkistaneet myös työnantajille palkkakus- taan; ne voivat parhaillaan herättää mielenkiinnon alaa kohtaan, mutta ko- tannuksia subventoivia kesätyösetelikäytäntöjä, joilla pyritään madaltamaan likolla on myös toinen puoli päinvastaisesti. Siksi kesätyöasiat kannattaa kynnystä työllistää nuoria. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työelämään suunnitella huolella ja ajatella niitä pitkän ajan investointina tulevaisuuden tutustumismahdollisuuksista perinteiseen tapaan. työntekijöihin. Yrittäjät! Tarttukaa näihin mahdollisuuksiin, ja hyödyntäkää nuorten Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari O u l u n K a u p p a k a m a r i 35 Teksti: Armi Lahdenkauppi Suomen Lapissa, Murmanskissa ja Norjassa mahdollisuuksia yrityksille Yli 60 vuotta toimineen, kansainvälisiä kuljetus- ja murautaa todella paljon. Ajoja riitti, ongelmaksi Transport Savikko uusii kalustoaan logistiikkapalveluja tuottavan, perheyritys Transport koituivat sittemmin mm. raja-asiat. jatkuvasti, autot ovat nykyaikaisia ja turvallisia. Savikko Oy:n toimitusjohtaja Erkki Savikko korostaa, että esimerkiksi Murmanskin avautuminen oli- Nuoret opetettava ottamaan vastuuta si Oulun seudun yrityksille todella merkittävä asia. Vuonna 1986 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaih- Pelkästään kuljetusalan yrityksille se tietäisi sitä, et- dos. Sisarukset Leena, Erkki ja Esko sekä serkut Ju- tä ajoja riittää. ha ja Jari omistavat kukin 20 prosenttia yritykses- Savikko ajaa tänä päivänäkin ulkomaille, mutta kasvuun olisi mahdollisuuksia. tä, jossa työskentelee myös alalle kouluttautunut- den kautta me olemme löytäneet hyviä työnteki- ta nuorempaa sukupolvea. jöitä. Vain tekemällä opitaan ottamaan vastuuta ja -Nyt kaivattaisiin valtiovallalta toimia Venäjän -Perheyrittäjyydessä on paljon hyvää, luot- kasvetaan yrittäjyyteen, sanoo toimitusjohtaja, jo- suuntaan. Yrittäjille pitäisi raivata tietä rajan taakse, tamus on taattu ja kaikilla on vahva tahto luotsata ka itse tuli yritykseen suoraan armeijasta ajamaan sillä siellä tarvitaan kipeästi monenlaisia tuotteita ja yritystä menestykseen. Valitettavasti Suomessa on rekkaa. Myöhemmin hänestä tuli ajojärjestelijä, toi- palveluja. Ja todella hienoa olisi, jos Oulun satamaan nyt aivan liikaa yrityksiä, jotka ovat vailla jatka- mitusjohtajana hän on toiminut 25 vuotta. tuotaisiin Murmanskiin menevää tavaraa, toimitus- jaa. Verotuksen keventäminen helpottaisi suku- johtaja Erkki Savikko toivoo. polvenvaihdoksia. Se vähentäisi myös harmaata Uudet toimitilat Kempeleeseen taloutta. Transport Savikolla tulevaisuuteen katsotaan Transport Savikko on edesmenneiden Eero ja Lauri Savikon perustama yritys. Vuonna 1948 han- -Meilläkin on jo pohdittu sitä, kuka ottaa oh- positiivisin silmin. Yritys on aloittamassa tule- kittiin ensimmäinen auto, jolla talvisin ajettiin puu- jat käsiinsä seuraavaksi. Yrittäjyys ei ole kahdek- vana syksynä uusien toimitilojen rakentamisen tavaraa ja kesäisin hoidettiin kauppa-ajoja. 1969 toi- sasta neljään hommaa, eivätkä hanskat saa tippua, Kempeleeseen. mintaa laajennettiin vuorivilla-ajoihin, ja kalustoa kun kello tulee neljä. Työ on mukana saunan löy- -Hiekat ja murskeet on ajettu, ja ensi syksy- hankittiin lisää. 1970-luvulla käynnistyi Venäjä, kun lyissäkin, ja tavoitettavissa pitää olla aina. Tätä op- nä saamme rungot pystyyn. Hanke on valmis pa- Kostamusta alettiin rakentaa. Samaan aikaan toiminta pia yritämme sisäistää nuoriin savikkolaisiin, toi- rin vuoden päästä, jolloin meillä on uusi termi- laajeni Norjaan ja Ruotsiin. mitusjohtaja sanoo. Hänen mukaansa nuoria pitää naali, varastohotelli ja ajanmukaiset toimistotilat kannustaa ja tarjota heille esimerkiksi harjoittelu- näkyvällä paikalla moottoritien varressa. Liiken- paikkoja nykyistä rohkeammin. teellisesti kyseessä on ainutlaatuinen paikka -1980-luvulla Venäjälle ostettiin villaa niin paljon kuin ehdimme ajaa. Tuolloin kuljetimme myös Muurmanskista Kuusankoskelle laivojen ro36 O u l u n K a u p p a k a m a r i -Paras oppi on käytännön oppi. Harjoittelijoi- kuljetusalan yritykselle. Hyötykuormien merkitys korostuu tapahtuvasta sisäisestä liikenteestä. Toimitusjoh- mään myös yläosasta ja toiminta on näin kustan- Savikon suurimmat asiakkaat ovat teräs- ja raken- tajan sanojen mukaan Savikko kuljettaa liki kaik- nustehokasta. Hyötykuormien merkitys korostuu, nusteollisuus sekä maatalous ja huolitsijat. Kulje- kea muuta paitsi elintarvikkeita. sillä Suomi on tunnetusti verojen maa. Esimerkik- tustehtävät koostuvat vienti- ja tuontikuljetuksista, -Kuljettamamme tuotteet mahdollistavat hyö- si dieselvero pitää maksaa Suomeen, vaikka ajoja kotimaankuljetuksista sekä Ruotsissa ja Norjassa tykuormien ajamisen, sillä autot pystytään täyttä- kotimaassa on hyvin vähän. Järkevintä olisi, jos vero perustuisi ajettuihin kilometreihin. Lisäksi maksamme tieveron Ruotsiin ja Norjaan, luettelee Erkki Savikko. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin 23 miljoonaa euroa, ja tälle vuodelle sen arvioidaan kipuavan 27 miljoonaan. Savikko työllistää yli 70 osaajaa, joista kuljettajia on 52 ja toimistossa työskentelee 17 osaajaa. Savikko on Oulun viidenneksi suurin kuljetusyritys ja suurin, kun mittariksi otetaan ajot ulkomaille. Yrityksen autot huristelevat ympäri Norjaa ja Ruotsia ja jonkin verran myös Tanskassa. Myös tilausajot mantereelle muun muassa Englantiin ja Puolaan ovat tuttuja. Yrityksen kuljetuksia hoidetaan 120 ajoneuvon voimin, 80 näistä on sivullisia autoilijoita. Kalustoa Savikolla uusitaan jatkuvasti, mikä tietää isoja investointeja. Tällaisella menopelillä tavaraa kuljetettiin 1948. -Kuskit viettävät autossa kolmekin viikkoa peräkkäin, joten autojen varusteineen pitää olla nykyaikaisia ja turvallisia. Toimitusjohtaja Erkki Savikko Tiedonkulku on kaiken a ja o Kuljetusalalla kuljetusten suunnittelun ja tiedonkulun merkitys korostuu ja siksi Savikon kaikissa autoissa on seurantalaitteet. Parhaillaan uusitaan järjestelmiä, mikä merkitsee sitä, että jatkossa kuljettajat saavat seuraavan määränpään suoraan navigointilaitteeseensa. -Virheiden määrä vähenee ja epäselvyyksiltä vältytään. Uusien laitteiden myötä kuljettaja näkee herättyään suoraan navigointilaitteesta seuraavan ajokohteen. Seurantalaitteiden ansiosta näemme välittömästi, mikä autoistamme on lähimpänä seuraavaa toimeksiantoa. Onneksi nykyajan tekniikka mahdollistaa, että tyhjänä ajo voidaan minimoida mahdollisimman vähäiseksi. -Asiakkaille uusi tekniikka on aiheuttanut positiivista hämminkiä, sillä pystymme siltä istumalta kertomaan, milloin he saavat tarvitsemansa auton. Asiakkaat saavat myös tarkan tiedon siitä, missä heidän tavaransa milläkin hetkellä kulkee. Näistä asioista olemme saaneet paljon kiitosta, Erkki Savikko iloitsee. O u l u n K a u p p a k a m a r i 37 Kolumni Sopeutumiskyky voi pettää Kiristyvä kilpailu näkyy työelämässä äkillisinä, rajuina muutoksina, joissa toi- Kannattaa rehellisesti tutkia, mikä meni vikaan. Mikä siinä oli omaa osuutta menkuvat muuttuvat tai työ loppuu kokonaan. Näin sopeutumiskyky on kovil- ja mikä oli sellaista, mille itse ei voinut mitään? Tällainen tilannekatsaus sel- la - selviämisen mahdollisuus jää vain sopeutujille. Siinä seurataan luonnonla- kiinnyttää ajattelua. keja. Jos joku ei selviä, hän masentuu ja jää syrjään ja päätyy lopulta eläkkeelle. Masennus on jo kansantauti ja tulee kalliiksi niin yksilöille kuin yhteiskun- Ajattelu tulee helposti mustavalkoiseksi, kun sopeutumiskyky pettää. Tuntuu, et- nallekin. tä kaikki on romahtanut. Mutta onko todella niin? Ehkä kriisi on vakavampi joillakin alueilla ja vähäisempi jollakin toisella sektorilla. Tilannetta ei pidä Luonnossa vallitsee pitkälti lainalaisuus "sopeudu tai tuhoudu". Ihminen on säi- ajatella pahemmaksi kuin se on. Riittää, kun käsittelee todellisia ongelmia. Jär- lynyt lajina elossa, vaikka ei olekaan aisteiltaan ja voimiltaan monen muun la- kevät, todelliset, objektiiviset ja rakentavat ajatukset tukevat onnistumista. Pie- jin veroinen. Ihmisen etuna on älykkyys. Selviytyminen riippuu kyvystä sopeu- nistä onnistumisista kasvaa vähitellen isompi virta. Se puolestaan kasvattaa tua muutokseen. itseluottamusta. Monet asiat voivat koetella sopeutumiskykyä. Muutokseen sopeutuminen on Sopeutumiskyky riippuu ajattelun joustavuudesta. Joustava mieli pystyy katso- edessä, kun ihminen menettää työn, turvatun talouden, kumppanin, aseman tai maan asioita monesta eri näkökulmasta. Mielen joustavuutta voi parantaa. Mo- jotain muuta arvokasta. Niihin on kiinnittänyt paljon omaa energiaa ja sitten ne net ajattelijat käyttävät siihen tietoisesti nelivaiheista menettelytapaa, jonka vai- pettävätkin alta. Se, mihin uskoi ja jonka hyväksi toimi, osoittautuukin valheel- heet ovat tilanteen tutkiminen, haudontavaihe, aivomyrsky ja vaihtoehtojen pun- liseksi. Opitut säännöt ja toimintatavat eivät enää päde. Ehkä alkaa tuntua, että nitseminen. koulutus ja taidot, joiden piti taata hyvä tulevaisuus, eivät olekaan kantaneet. Pettymys on suuri. Kun tilannetta tutkitaan, kootaan asiaa koskeva tieto mahdollisimman perusteellisesti. Kun tämä lopetetaan, siirrytään haudontavaiheeseen. Siinä aivojen an- Sopeutumiskyvyn pettäessä ote lipeää eikä ihminen enää pysty vastaamaan eteen netaan käsitellä ja järjestellä asioita. Tämä on aika erikoinen vaihe, koska aivo- tuleviin haasteisiin. Hän kokee olevansa lähellä tuhoa ilman keinoja. Luottamus ja ei saa estää tekemästä tätä tehtävää. Sitä voi edistää antamalla aivoille työ- omiin kykyihin on kadonnut ja yksinkertaisetkin asiat tuntuvat hankalilta. Psyyk- rauhan. Sen voi antaa vaikkapa mietiskelemällä, tekemällä hengitysharjoituksia, kinen reaktio voi olla voimakas. Vallitsevina voivat olla kaaos, pelko, häpeä, syyl- kuuntelemalla klassista musiikkia tai muistelemalla uniaan. Unessa aivot ovat hy- lisyys, kyvyttömyys ja aloitteettomuus. Tässä tilassa ei ehkä enää halua tavata- vin aktiiviset. Haudontavaiheessa kaikenlaisia ärsykkeitä kannattaa välttää eli sul- kaan ketään vaan eristäytyy. jetaan radio, TV ja tietokone ainakin viikoksi. Ajattelusta pitää päästä irti neutraaliin tilaan. Ehkä ympäristön tilapäinen vaihdos tai luonnonrauha on paikal- Sopeutumiskyvyn pettäminen herättää helposti itsesyytöksiä. Niistä on kui- laan. Tämä ei ole vielä toiminnan aikaa. Seuraavassa eli aivomyrskyvaiheessa, tenkin vain haittaa. Sen sijaan pitää tarttua siihen, mikä on hyvää elämässä. kootaan haudontavaiheessa syntyneet ajatukset ja ideat, myös hiukan hulluilta 38 O u l u n K a u p p a k a m a r i Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Oulu Lääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja Yksi huoli vähemmän. tieto, modernit työkalut ja täsmälliset palvelut Ajantasainen tuntuvat. Lopuksi vaihtoehtoja punnitaan. Tässä vaiheessa mietitään, mikä on käytännössä mahdollista. Sen jälkeen seuraa toteutus, olipa se mitä tahansa aktiivista toimintaa. tarkoittavat yritykselle Sopeutumiskyvyn romahduksesta selvinneet saattavat kokea, että elämä romahduksen jälkeen on paljon tyydyttävämpää kuin ennen romahdusta. Sopeutumiskyvyn pettäminen on kriisi, mutta siitä voi selvitä. Sopeutumiskyvyn pettäminen voi olla vaikea tunnistaa. Ilmiö naamioituu psyykkisiksi ja ruumiillisiksi vaivoiksi, jotka kroonistuvat ja johtavat lopulta työkyvyttömyyteen ja eläköitymiseen. Jos joku juuttuu kiinni toipumisprosessiin, on inhimillisempää ja halvempaa tarjota hänelle ammattiapua, jonka avulla vaivan todelliset syyt voidaan tunnistaa. Psykoterapia auttaa voimaannuttamisessa. Jos tyydytään vain turruttamaan oireet lääkkeillä, vaiva ei parane. Työn loputtua ihminen on toiveikas muutaman kuukauden ajan. Tuolloin hänen on helppo mennä uudelleen töihin. Jos hän ei saa työtä tuon ajan kuluessa, hän alkaa sopeutua toimettomuuteen. Toimettomuuteen sopeutumiseen riittää usein puoli vuotta. Hänestä tulee pitkäaikaistyötön, jonka työllistäminen on ongelmallista. Todellinen apu tulee, kun ihminen saa henkiset voimavaransa uudelleen käyttöön. Tuolloin hän on valmis tarkastelemaan ajan vaatimuksia ja valmistautumaan niihin sekä henkisesti että ammattitaitoaan monipuolistaen. Hänestä tulee sopeutuja, joka on samalla menestyjä. Kaikkein halvin ja inhimillisin keino olisi kuitenkin järjestää irtisanotuille työtä ja jopa velvoittaa siihen. Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Siksi yhteiskunnan tulee nähdä kokonaisuus terveyspoliittisine vaikutuksineen ja ymmärtää, että työ on paras lääke moneen vaivaan. 1 2 4 5 6 7 8 9 0 %1 12 OULU KEMPELE rahan säästöä ja turvallisuutta. Tehokas taloushallinto on ammattilaisen hommaa. www.tilitkarppinen.fi MUHOS VAALA RUUKKI PYHÄJOKI 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 3 HAUKIPUDAS puh. (08) 8809 500 [email protected] www.tilitkarppinen.fi O u l u n K a u p p a k a m a r i 39 Teksti: Tuula Kukkola-Räinä CSC:n palvelinkeskus tuo uusia mahdollisuuksia Kajaaniin Suomen korkeakouluille ja tutkimus- Uusi keskus valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. laitoksille tietotekniset resurssit tarjoava Se tarjoaa ekotehokkaan sijoituspaikan Suomen uu- CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy delle supertietokoneelle ja mahdollistaa kustan- rakentaa uutta, maailman ekotehokkaim- nustehokkaasti tähän liittyvät palvelut, CSC:n toi- piin kuuluvaa palvelinkeskusta Kajaaniin. mitusjohtaja Kimmo Koski sanoo. Entisen UPM:n paperitehtaan tiloihin, Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima Renforsin Rannan yritysalueelle tuleva CSC edistää samalla myös alueen yritystoimintaa ja CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama uusien työpaikkojen syntymistä. palvelinkeskus tarjoaa huippuluokan ympäristön supertietokoneille, datan Tilaa usealle toimijalle tallennukselle ja muille vaativille tieto- CSC:n hanke on Renforsin Rannan yritysalueel- teknisille järjestelmille. le merkittävä mahdollisuus saada alueelle myös alan muita toimijoita. Kimmo Kosken mukaan CSC luo alueelle uuden ekosysteemin, jota voivat hyödyntää niin muut palvelinkeskukset kuin niiden palveluja käyttävät yritykset ja muut oheistoimijat. Renforsin Ranta on Kajaanissa toimiva yritysalue, jonka UPM perusti paperitehtaan entisiin tiloihin vuonna 2008. Monipuolinen valmis inf- nakin 10000 neliömetriä, joten lisää toimijoita ra tekee Renforsin Rannasta vetovoimaisen kas- mahtuu. Kajaanilaisille tämä on suuri mahdolli- vualustan uusille yrityksille. Tällä hetkellä alu- suus, Kimmo Koski sanoo. eella toimii 25 yritystä, jotka työllistävät yhteen- CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sä yli 500 henkilöä. Yhtenä Renforsin Rannan Ihannepaikka datakeskuksille strategisena kasvualueena on mittaus- ja infor- CSC valitsi uuden datakeskuksensa sijoituspaikak- maatioteknologia. si Kajaanin useasta eri vaihtoehdosta. -Me käytämme keskukseemme tarjolla olevis- Palvelinkeskukset tarvitsevat runsaasti ener- ta tiloista noin 4000 neliömetriä. Tilaa on vielä ai- giaa. Renforssin Ranta sijaitsee suoraan ener- ZZZSZFFRPğ Asiantuntija lähelläsi Toimimme 25 henkilön voimin Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä. Ota yhteyttä! PwC Kirkkokatu 14 A, 90100 Oulu. Puh. 08 562 4800 Laivurinkatu 19 D 4, 91200 Raahe. Puh. 08 562 4800 Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi. Puh. 040 162 7006 Suomen PwC on vuonna 1954 perustettu suomalainen yritys. Tarjoamme sinulle tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita yli 700 hengen voimin läpi maamme. Olemme osa maailmanlaajuista PwC-ketjua, jossa lyhennys PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jossa jäsenyhtiöt toimivat itsenäisinä juridisina yhtiöinä. Jäsenyritysten 161 000 alansa ammattilaista tarjoavat palveluja 154 maassa. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com/fi. 40 O u l u n K a u p p a k a m a r i giatuotannon vieressä, jolloin energiansiirtokus- mo Koski sanoo. telmiä ja tarjoaa tallennuspalvelut Kansalliselle au- tannukset ovat pienet. Lisäksi energia tuotetaan Suomen luonnonolosuhteet, kuten maaperä ja ympäristöystävällisellä vesivoimalla. Konesalin viileä ilmasto, vakaat poliittiset olosuhteet sekä hy- tarvitsema jäähdytysvesi saadaan läheisestä vät energiansaantimahdollisuudet tekevät hänen -Olemme Suomessa keskittäneet kaikki palvelut joesta. mukaansa maasta ihannepaikan datakeskuksille. Li- yhteen keskukseen, jolloin olemme yksi Euroopan diovisuaalisen arkistolle, kun kaikki Suomen radioja tv-ohjelmat arkistoidaan digitaalisesti. -Kustannusedut olivat huomattavat verrattuna säksi paperitehtailta vapautuvat tilat eri puolilla suurimmista tieteen tietotekniikan keskuksista. Se an- esimerkiksi Keski-Euroopan maihin. Tärkeä etu on Suomea tarjoavat valmiin infran keskuksille. Esi- taa meille ja ennen kaikkea suomalaiselle tutkimuk- myös pieni hiilijalanjälki. Uusi keskuksemme tulee merkiksi Google sijoitti keskuksensa entisen Sum- selle kilpailukykyä ja päätösvaltaa eurooppalaisessa olemaan yksi maailman ekotehokkaimmista, Kim- man paperitehtaaseen Haminaan. tieteessä ja tutkimuksessa, Kimmo Koski sanoo. Kulta-atomirypäät törmäävät kultapintaan ja Merkittävä hanke koko Euroopassa CSC perustaa maailman ekotehokkaimpiin muodostavat kraattereita. Kuva perustuu CSC tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille kuuluvan palvelinkeskuksen tähän Helsingin yliopiston tutkijoiden Juha Samelan tietoteknistä tukea ja resursseja. Tutkijat voivat käyt- konesaliin. ja Kai Nordlundin tietokonesimulaatioon, joka tää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja on laskettu tieteen tietotekniikan keskuksen tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen te- CSC:n supertietokoneilla. Kuva: CSC/Jyrki hokkaimpia supertietokoneita Funet-tietoliikenne- Hokkanen yhteyksien kautta. CSC myös vastaanottaa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta Cernistä tulevaa dataa, ylläpitää yliopistojen kirjastojärjes- O u l u n K a u p p a k a m a r i 41 Suhdanneseminaari kutsuu Suhdanneseminaarin ohjelma Aika: 4.5. 2011 klo 12.15 Paikka: Uusi Seurahuone, Rantakatu 4, Oulu Seminaarin puheenjohtajana toimii Oulun kauppakamarin perinteinen suhdanneseminaari järjestetään Oulun kauppakamarin varapuheenjohtaja 4.5.2011 Uudella Seurahuoneella. Jo kymmenettä kertaa järjestet- Veli-Matti Puutio tävän seminaarin pääkumppanina toimii tällä kertaa Aktia Pankki Oyj. Tilaisuuden ohjelmaan on jälleen kerran saatu valtakunnalli- 12.15 Tilaisuuden avaus – 10. Oulun kauppakamarin sesti ja alueellisesti mielenkiintoisia alustajia. Yritysrahoitukseen ja Suhdanneseminaari sijoittamiseen pureutuu toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Oyj:stä, Kauppaneuvos Matti Pörhö, Pörhön Autoliike Oy paikallisina yrityscaseina ovat esillä toimitusjohtaja Jarmo Palomaa Insuplast Oy:stä ja toimitusjohtaja Samuli Vanhala Tracker Oy:stä. 12.20 Yritysrahoituksen ja sijoittamisen Maailman suhdanteita esittelee pääekonomisti Timo Tyrväinen Ak- trendit ja näkymät tia Pankki Oyj:stä, ja huomisen menestyvästä Suomesta alustaa joh- Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Aktia Oyj taja Juha Kostiainen Sitrasta. Tilaisuuden avaa seminaari-idean "isä" kauppaneuvos Matti Pörhö ja seminaarin puheenjohtajana toimii 13.00 Oulun kauppakamarin varapuheenjohtaja Veli-Matti Puutio. Yrittäjyyden tielle yritysostolla ja vahvalla kehittämisotteella Toimitusjohtaja Jarmo Palomaa, Insuplast Oy Toivotamme yritykset ja sidosryhmät lämpimästi tervetulleiksi! 13.30 Tuotekehityksen ja kansainvälistymisen kautta laajemmat markkinat Toimitusjohtaja Samuli Vanhala, Tracker Oy 14.00 14.30 Kahvitauko Miltä maailman bisnes näyttää? Pääekonomisti Timo Tyrväinen, Aktia Pankki Oy 15.30 Huomisen menestyvä Suomi Johtaja Juha Kostiainen, julkishallinnon johtamisohjelma, Sitra 16.15 Loppukeskustelu Varapuheenjohtaja Veli-Matti Puutio Kuvassa Aktia Pankin Oulun konttorin pankinjohtaja Kari Paloniemi (vas.) ja Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen. Ilmoittautuminen 27.4.2011 mennessä, tilaisuus on maksuton. Muista kertoa mahdollinen erityisruokavaliosi! [email protected] 42 O u l u n K a u p p a k a m a r i TOIMIT US - JOH TAJA KOULU ALK A A ! Toimitusjohtajakoulu on valmentanut yli 20 vuotta ihmisiä, jotka vastaavat suomalaisten pk-yritysten menestymisestä. Opiskeleminen on oman yrityksen kehittämistä ja johtajana kasvamista. Tulevia aloituksia: - maaliskuu 2011 - huhtikuu 2011 - huhtikuu 2011 - toukokuu 2011 Toimitusjohtajaohjelma naisille, Rovaniemi Toimitusjohtajaohjelma, Nivala BtoB myynnin valmennus, Oulu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Oulu Ota yhteyttä, jutellaan lisää yrityksesi tilanteesta! Hannu Peltomäki / p. 040 8308 288 [email protected] Pekka Pirnes / p. 040 8308 286 [email protected] www.tjkoulu.fi Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782. Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori Asemakatu 37, 90100 Oulu Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Rovaniemen aluekonttori Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi O u l u n K a u p p a k a m a r i 43 KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄT 2011 Oulun kauppakamarin ohjelmasta löydät laadukkaat, ajankohtaiset ja hinnoiltaan kilpailukykyiset koulutustilaisuudet yrityselämän eri osa-alueilta. Koulutuskalenteriin tutustumalla voit poimia itsellesi ja ja kollegoillesi parhaiten soveltuvat tilaisuudet! 24.02. 01.03. 03.03. 17.03. 21.03. 22.03. 23.03. 24.03. 31.03. 05.04. 06.04. 07.04. 14.04. 28.4. 04.05. 05.05. 16.05. 17.05. 24.05. Henkilöstötuottavuuden valmennus yritysjohdolle ja esimiehille: Strateginen henkilöstötuottavuuden laskenta ja kehittäminen, Oulu Kunnon ravistus-eikä mitään marjanpoimintaa!, Oulu (seuraavat jaksot 16.3., 30.3. ja 12.4.) PK-yritysten hallitusaamupäivä, Oulu Ben Furman: Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään, Ylivieska Rakennusalan käännetty alv, Oulu Kauppakamari Café: Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen, Oulu Kulujen vähennysoikeudet tulo- ja arvonlisäverotuksessa, Oulu Pörssi-ilta, Oulu Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti, Oulu Kauppakamarin vientipäivä, Oulu HHJ-Hyväksytty hallituksen jäsen, Oulu (seuraavat jaksot 13.4., 19,4,, 10.5. ja 19.5.) Kassavirta - osaatko mitata ja kehittää?, Oulu Kansainvälisen Alv:n ajankohtaispäivä, Oulu Ben Furman: Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään, Ruka Suhdanneseminaari 2011, Oulu Kauppakamarin työhyvinvoinnin ajankohtaisseminaari: Palaa vai palautua?, Oulu Kauppakamarin kevätkokous, Oulu Alv-päivä, Ylivieska Viisas Valitsee Verkkolaskun-kiertue, Oulu RAVISTAVAA KOULUTUSTA 1.3.2011 alkaen! Oulun Kauppakamari otti kevään koulutustarjontaansa oululaisen Turbiini Consulting Oy:n kehittämän Ravistus-valmennuskonseptin, joka antaa osallistujille työkalut kartoittaa yrityksensä kilpailukykyyn vaikuttavien elementtien tämän hetkisen tilan, paikallistaa pullonkaulat ja rakentaa niiden kohentamiseen tähtäävän kehityssuunnitelman. Koulutus soveltuu yritys- ja myyntijohtajille, myyntiryhmille sekä kaikille asiakasrajapinnassa työskenteleville. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta ryhmävalmennuksesta sekä aihealueita syventävistä kotitehtävistä, joissa läpivalaistaan yritysten kilpailukykyä ja myyntiä tyypillisesti haittaavat tekijät: yrityskuva, viestintä, palveluiden tuotteistaminen ja myyntitoiminnot. Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:n koulutuspalveluiden toimitusjohtaja Riitta Schroderus kertoo kiinnostuneensa Ravistuksesta, koska se pureutuu juuri niihin liiketoiminnan osa-alueisiin, joissa seudun yrityksillä on Kauppakamarinkin mielestä parantamisen varaa. "Pidän ajatuksesta, että valmennukseen osallistujat saavat aihealueisiin liittyviä kotitehtäviä. Ne auttavat osallistujia arvioimaan yrityksen ALV-PÄIVÄT nykytilan, dokumentoimaan sen ja jalkauttamaan osa-alueiden kehittämi- Rakennusalan käännetty alv Oulussa 21.03.2011 klo 9-13 asiantuntijana KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab seen tähtäävän keskustelun työyhteisöön". Kansainvälisen Alv:n ajankohtaispäivä Oulussa 14.04.2011 klo 9-15 asiantuntijana Manager Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte&Touche Oy Ei laiskoille Turbiini Consultingin toimitusjohtaja Juhani Leskelä korostaa, että Ravistus teettää töitä. "Osallistujien kannattaa varautua siihen, että me todellakin ravistelemme, kyseenalaistamme sekä annamme ajattelemisen aihetta. Takaamme, että kurssilaiset saavat uusia näkemyksiä ja työkaluja yrityksensä kilpailukyvyn parantamiseen." Alv-ajankohtaispäivä Ylivieskassa 07.05.2011 klo 9-16 asiantuntijana alv-asiantuntija, KTM Tero Takalo, KPMG Oy Ab HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) Kehitä ja aktivoi hallitustyöskentelyäsi! Oulussa 6.4., 13.4., 19.4., 10.5. ja 19.5. 1. jakso 01.03. klo 09-13 Yrityskuvan kehittäminen jakso 16.03. klo 09-13 Viestinnän tehostaminen jakso 30.03. klo 09-13 Osaamisen tuotteistaminen palveluiksi jakso 12.04. klo 09-13 Myynnin tehostaminen Tutustu tarkemmin valmennuksen sisältöön osoitteessa; www.oulu.chamber.fi Muutokset mahdollisia Lisätiedot: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected], www.oulu.chamber.fi, www.chamber.fi 44 O u l u n K a u p p a k a m a r i Liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen suunnitelma Oulun kauppakamari antoi viime vuoden lopulla liikennevirastolle suhteessa tulevaisuuteen. Perustienpidon nosto kehittämiskohteena palvelee kaik- lausunnon liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen suunnitelmasta. kia, mutta erityisesti pitkien etäisyyksien ja ohuiden tavaravirtojen Pohjois-Suomea. Esimerkiksi kaivoshankkeiden käynnistyminen, ilmaston muutokset, matkailun ke- Kauppakamarin huomiot ja lausunnon sisältö: hittyminen ja uudet investoinnit energiaan voivat muuttaa nopeastikin painopistet- Liikenneolosuhteet 2035 tä hankkeissa ja nostaa esille tarpeita, joita ei vielä voi tunnistaa. 1. Eri asiakasryhmien tarpeet on huomioitu hyvin. 7. Perämerenkaaren merkittävyyttä ja teollisuuden (erityisesti viennin) merkitystä ja osuutta koko Suomen BKT:stä ei korosteta koskaan liikaa. Suomen viennistä 2. Pohjois-Suomesta on aivan oikein nostettu erityispainopisteiksi kaivosteolli- lähes 18 % menee Perämeren satamien kautta; Tornio, Kemi, Oulu, Raahe, Ka- suus ja matkailu. Lisäksi jo 2010-luvulle ajoittuva ydinvoimalainvestointi vai- lajoki, Kokkola ja Pietarsaari. kuttaa kaikkiin liikennemuotoihin. 8. Raahen sataman vaikutusalueen teollisuudelle, Rautaruukki tärkeimpänä, on 3. Turvataanko näillä toimenpiteillä riittävästi logistisen kilpailukyvyn säilyttä- välttämätöntä, että valtatie no:8 ja Tuomioja-Raahe -rata kuuluvat keskeiseen lii- minen Pohjois-Suomessa? Pohjanmaan rata on kyllä mainittu, mutta ei riittävän kenneverkkoon/ runkoverkkoon. Raahe-Tuomijoki radan pätkä puuttuu edelleen painokkaasti. tästäkin suunnitelmasta. Pääradan kantavuuden nosto on teollisuudelle täysin turhaa, jos tätä pätkää ei vahvisteta. Koska nämä eivät ole mukana Liikenneolo- 4. Hoitoon ja ylläpitoon lisää rahaa - hyvä asia – perustienpito nousee arvoonsa. suhteet 2035-esityksessä, niin sieltä puuttuu myös Raahen satama. Satama on tavaraliikenteeltään Perämeren suurin ja sinne on ruopattu vuosina 2007-2009 uusi 5. Oulu – joka kuuluu suuriin kaupunkiseutuihin jatkossa - on suurempi kuin Tur- 10,0 metrin kulkusyvyinen väylä yhteistyössä MKL:n/ Liikenneviraston kanssa. ku, mutta silti selvityksessä panostetaan Helsinki-Tampere-Turku -kaupunkiseu- Näin Raahen sataman mukaan ottaminen on hyvin perusteltua. tuihin. Vaikutusten arviointikohdassa ei ole nostettu Oulun kaupunkiseudun kasvua huomionarvoiseksi asiaksi. 9. Talvimerenkulun toimintojen ja väylämaksupolitiikan osalta tulisi todeta, että väylä- tai muuta maksupolitiikkaa kehitettäessä ei saa vaarantaa talvimeren- 6. Kokonaisuudessaan selvitys oli hyvä. Toimintaympäristön haasteet ja varsin- kulun toimivuutta, satamien ympärivuotista auki pitoa eikä asettaa rannikon eri kin sen nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa liikennejärjestelmien arviointia alueita eriarvoiseen asemaan. O u l u n K a u p p a k a m a r i 45 Väriä maailmaan Lekatie 4 90150 Oulu (08) 5370 011 www.joutsenmedianpainotalo.fi 46 O u l u n K a u p p a k a m a r i %RREXYOIWM4SLNSMW7YSQIR XYPIZEMWYYHIPPI ,%%78)/%14%2.%=6-8=/7-00) . 3YPYR]PMSTMWXSRERWMSWXE4SLNSMW7YSQIWXESROILMXX]R]X L]ZmTEMOOEIPmmNE]VMXXmmIPMRZSMQEMRIREPYINSWWEVMMXXmm WIOmX]}ZSMQEEIXXmEWMEOOEMXEOEMOIROSOSMWMPPI]VMX]OWMPPI :EVQMWXEIXXm4SLNSMW7YSQMT]W]]ZSMQMWWEERQ]}WXYPI ZEMWYYHIWWE0ELNSMXE3YPYR]PMSTMWXSPPINELEEWXE QYMXE]VMX]OWMmQYOEEROEQTERNEER 3WEPPMWXYSWSMXXIIWWE YPYJMZEVEMRLEROMRXE]VMX]OWIX [[[SYPYJMZEVEMRLEROMRXE]VMX]OWIX Miksi Pölkky Oy haluaa tukea yliopistoa? Mikä on yliopiston merkitys MCon Partners Oy:lle? Lue lisää: www.oulu.fi/varainhankinta/yritykset PK-yritysten hallitusaamupäivä 3.3. Hallituspartnerit Oulu ry pyrkii edistämään ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä ensisijaisesti pohjoissuomalaisissa pk-yrityksissä. Yhdistys vastaa yritysten tarpeisiin ja tarjoaa asiantuntijoita ja kokeneita henkilöitä alueen pk-yritysten hallituksiin sekä pitää ajan tasalla ja kehittää jäsentensä ammattitaitoa. Yhdistys järjestää pk-yritysten hallitusaamupäivän 3.3. Tilaisuus on tarkoitettu hallituspartnereiden jäsenille, yrittäjille, yritysten johdolle, pk-yritysten osakkeenomistajille, hallitustyöskentelystä kiinnostuneille ja sidosryhmille. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kauppaneuvos Taisto Riski. Aika Paikka torstai 3.3.2011, klo 8.30-12.00 Oulun yliopiston Arina-sali OHJELMA 08.30 Kahvi 09.00 Tilaisuuden avaus -Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen 09.15 Hallituksen osaamisvaatimukset -Dekaani Kimmo Alajoutsijärvi, Oulu Business School 10.00 Kahvi 10.15 Hallitusammattilainen pk-yrityksen hallituksessa -President, CEO Harri Suutari, PKC Group Oyj 10.50 Hallituscaset -toimitusjohtaja Jorma Paturi, Mekajohtotiet Oy -toimitusjohtaja Martti Karppinen, MKA Consulting Oy 11.30 Yhteenveto ja keskustelua 12.00 Tilaisuus päättyy Hinta 50 €/hlö, Hallituspartnerit Oulu ry:n jäsenet 30 €/hlö. Hintoihin lisätään alv 23 %. Tilaisuus on maksuton kauppatieteiden opiskelijoille sekä eMBA-kurssilaisille. Ilmoittautuminen Oulun kauppakamariin 24.2. mennessä, katso ohjeet www.oulu.chamber.fi (koulutus--->koulutuskalenteri), puh. 050 562 9933 www.oulunhallituspartnerit.fi O u l u n K a u p p a k a m a r i 47 M3 Itella Oyj
© Copyright 2024