1. No category

Ympäristövahingot
öljyvahingossa
Olli Hirsimäki
Kainuun ELY-keskus
29.8.2012
Esityksen sisältö
•
Yleistä öljystä ja sen ympäristövaikutuksista
• Kevyt polttoöljy / raskas polttoöljy
•
Kuluntalahden öljyonnettomuus:
Vaikutukset
vesistöön
maaperään
pohjaveteen
lintuihin
kaloihin
ihmisiin
2
1
Kevyt polttoöljy
vaikutukset maaperään
HAIHTUMINEN
•
Maahan joutunut kevyt polttoöljy voi osittain haihtua ilmaan.
• Toisaalta kevyen polttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti maaainekseen ja täten haihtuminen voi estyä.
HAJOAMINEN
•
Maaperässä kevyt polttoöljy hajoaa biologisesti aerobisissa
olosuhteissa
• Komponenttien sitoutuminen voi estää myös hajoamista.
KULKEUTUMINEN
•
Kevyen polttoöljyn pääkomponentit eivät kulkeudu orgaanista
ainesta sisältävässä maaperässä erityisen helposti.
• Kulkeutuminen sora- ja hiekkamaassa voi sen sijaan olla
huomattavaa.
Kevyt polttoöljy
•
•
Laskentamallien avulla on arvioitu, että määrä puoliintuu matalassa joessa
(syvyys yksi metri) noin viidessä tunnissa.
Hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa, mutta ei ole
nopeasti biologisesti hajoavaa.
•
•
•
vaikutukset vesistöön
Liukenee jonkin verran veteen (<50 mg/l 20°C).
Voi haihtua pintavedestä ilmaan.
•
•
3
Komponenttien sitoutuminen veden orgaaniseen ainekseen ja sedimenttiin
voi hidastaa hajoamista.
Haitallista vesieliöille.
Kevyt polttoöljy on vesieliöihin erittäin kertyvää, mutta
toisaalta tutkimuksissa on todettu polttoöljyn hiilivetyjen
poistuvan elimistöstä varsin hyvin.
4
2
Raskas polttoöljy
•
•
•
vaikutukset maaperään
Ympäristöön päässyt raskas polttoöljy jähmettyy, minkä
jälkeen se on pääosin haihtumatonta.
Raskaan polttoöljyn komponentit voivat adsorboitua
maaperän orgaaniseen ainekseen.
Maaperässä sitoutuu maa-ainekseen ja on siten
kulkeutumaton. Raskas polttoöljy on maaperässä hyvin
pysyvää.
5
Raskas polttoöljy
•
•
•
•
•
vaikutukset vesistöön
Lähes liukenematonta veteen. Raskaimmat komponentit
painuvat vesistöissä pohjaan ja sedimentoituvat. Lisäksi
ne adsorboituvat vedessä oleviin hiukkasiin.
Hitaasti hajoavaa ja jotkut aineosat ovat jopa
hajoamattomia.
Haitallista vesieliöille.
On todennäköisesti kertyvää. Adsorboituneet
hiilivetyjäämät voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia
pohjasedimentin eliöille.
Tahraavaa ja suora kosketus aiheuttaa muun muassa
linnuille ja kasveille haitallisia vaikutuksia.
6
3
Öljyn vaikutukset vesistössä
•
•
Veteen jouduttuaan öljy levittäytyy ohueksi kalvoksi veden pinnalle
Kevyt öljylaadut ovat juoksevampia kuin raskaat, joten ne leviävät
nopeammin ja laajemmalle kuin raskaat laadut.
•
•
Ne myös muodostavat ohuemman kalvon.
Veteen jouduttuaan öljy alkaa säistyä,
jolla tarkoitetaan haihtumista,
sekoittumista, pisaroitumista,
hajoamista sekä uppoamista.
•
•
Kevyistä öljylaaduista jopa 75 % voi
haihtua muutaman ensimmäisen
vuorokauden aikana
Veteen sekoittuessa öljy voi muodostaa
emulsiota
7
Kuluntalahden öljyonnettomuuden vaikutukset
alueen ympäristöön
8
4
Vaikutukset vesistölle

Kulunnanpuro:
– Purovedessä virtasi pitkään näkyvä vana öljyä toukokuussa
– Öljyä havaittiin purovedessä myös kesäkuussa rankkojen
sateiden nostaessa vesipintaa
– Lievää öljykalvoa havaittiin purovedessä myös elokuun
näytteenottokierroksella
9
Vaikutukset puron ekologiaan

Vaikutukset eliöstöön
– Eliön kehitysvaihe vaikuttaa ratkaisevasti
– Keväällä tapahtunut öljyvahinko voi heijastua koko ekosysteemin
toimintaan vaikuttamalla eliöiden elinympäristöön ja häiritsemällä
lisääntymistä

Öljyllä on voinut olla vaikutuksia puron vesieliöstöön
 Öljypäästön vaikutusta puron ekologiseen tilaan selvitetään
tekemällä ekotoksikologinen riskinarviointi
pitoisuusseurannan perusteella.
-
Sedimenttinäytteenotto elokuussa (22.8.2012)
Tuloksia odotetaan vielä
10
5
VARMUUSVARASTON
VUOTOON LIITTYVÄT
TUTKIMUKSET
Maa- ja vesinäytteiden tulokset puronvarrelta
10. Alajuoksu:
Pintamaa <50 mg/kg (7.5.2012)
9. Järvi, puronsuu:
Vesi 680 g/l (4.5.2012)
340 g/l (7.5.2012)
8. Rumpupaikka:
Vesi 670 g/l (4.5.2012)
220 g/l (7.5.2012)
Pintamaa <50 mg/kg (4.5.2012)
7. Kala-allas:
Vesi 590 g/l (4.5.2012)
490 g/l (4.5.2012)
Pintamaa <50 mg/kg (4.5.2012)
11. Puronvarsi:
Vesi 410 g/l (7.5.2012)
Pintamaa <50 mg/kg (7.5.2012)
12. Kala-altaan yläpuoli:
Vesi 520 g/l (7.5.2012)
19. Kulunnanpuron yläjuoksu:
Vesi 1 800 g/l (9.5.2012)
Pintamaa 490 mg/kg (9.5.2012)
4. Viitostien ja radan väli:
Vesi 470 g/l (4.5.2012)
2 200 g/l (7.5.2012)
Pintamaa 340 mg/kg (4.5.2012)
3. Ennen Kulunnanpuroa:
Vesi 65 000 g/l (3.5.2012)
450 000 g/l (7.5.2012)
Pintamaa
3 500 mg/kg (3.5.2012)
13. Puronvarsi:
Pintamaa
790 mg/l (7.5.2012)
2. Suo radan itäpuolella:
Vesi 21 000 g/l (3.5.2012)
64 000 g/l, (7.5.2012)
Pintamaa
23 000 mg/kg (3.5.2012)
14. Suoalue:
Vesi 50 g/l (7.5.2012)
Pintamaa 270 mg/l (7.5.2012)
15. Viitostien ja radan väli:
Vesi 1 900 g/l (9.5.2012)
Pintamaa 6 500 mg/kg (9.5.2012)
6. Mökin sillalta:
Vesi 1 200 g/l (3.5.2012)
Pintamaa 910 mg/kg (3.5.2012)
16. Ennen Mätäsojaa:
Vesi 6 200 g/l (9.5.2012)
Pintamaa 260 mg/kg (9.5.2012)
1. Vesi purkuputkesta
190 g/l (3.5.2012)
190 g/l (7.5.2012)
18. Radan ja Palontien väli:
Vesi 5 300 g/l (9.5.2012)
Pintamaa 110 mg/kg (9.5.2012)
1. Pintamaa 5 m putkesta
79 000 mg/kg (3.5.2012)
17. Suoalue:
Vesi 12 000 g/l (9.5.2012)
Pintamaa 7 000 mg/kg (9.5.2012)
5. Palontie:
Vesi 49 000 g/l (4.5.2012)
3 900 g/l (7.5.2012)
Pintamaa
2300 mg/kg (4.5.2012)
Kuvia, 3.5
Läheltä vahinkopaikkaa purkuojasta
12
6
Palontie, 7.5.2012
13
Vaikutukset vesistölle
Jormuanlahti:
 Geobotnian arvion mukaan Jormuanlahteen pääsi öljyä n.
2000 kg.
– Osa imeytetty ja kerätty talteen, osa haihtunut ja osa liuennut ja
sekoittunut veteen

Jormuanlahdella öljypitoisuuksia havaittiin alkuvaiheessa,
kohtuullisen lyhyen ajan.
– Suurin osa havainnoista sisemmän öljypuomin rajaamalla alueella
– Kesä- ja heinäkuussa öljyä ei havaittu Jormuanlahdella

Öljyyntyneistä rannoista ei tullut ilmoituksia
14
7
VARMUUSVARASTON
VUOTOON LIITTYVÄT
TUTKIMUKSET
Jormuanlahden vesinäytteet
9. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012)
16. Vesi <50 g/l (4.5.2012
<10 g/l (9.5.2012)
15. Vesi <50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012)
11. Vesi 100 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012 )
23. Vesi rannassa,
öljypuomin päässä
17 g/l (8.5.2012)
8. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012)
16
5. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
13 g/l (9.5.2012)
4. Vesi 660 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
53 g/l (9.5.2012)
7. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
12 g/l (9.5.2012)
15
10
11
10. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
<10g/l (9.5.2012)
9
12
3. Vesi 3 500 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
53 g/l (9.5.2012)
23
8
7
13
17. Vesi <50 g/l (4.5.2012)
32g/l (9.5.2012)
6
12. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012)
21. Vesi <10 g/l (9.5.2012)
5
14
22. Vesi 47 g/l (9.5.2012)
4
3
13. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
12 g/l (9.5.2012)
19
2
6. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
18 g/l (9.5.2012)
1
14. Vesi <50 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
33 g/l (9.5.2012)
22
20
17
21
18
20. Vesi <10 g/l (9.5.2012)
2. Vesi 120 g/l (2.5.2012)
<50 g/l (4.5.2012)
18 g/l (9.5.2012 )
18. Vesi <50 g/l (4.5.2012)
<10 g/l (9.5.2012)
19.Vesi<10 g/l (9.5.2012)
1. Vesi 8 300 g/l (2.5.2012)
110 g/l (4.5.2012)
170 g/l (9.5.2012)
Vaikutukset maaperälle
TOUKOKUUN ALUSSA 2012:
• Aistinvaraisesti öljyisen alueen laajuus oli suhteellisen suuri (yht. 13 ha)
• Voimakas öljyisyys keskittyi kahdelle suolle, jotka olivat kooltaan 2,3 ja 3,0 ha
• Öljyä laskennallisesti maastossa n. 12 000 kg, josta Suo1 7900 kg ja Suo2:
2300 kg
KESÄKUUN ALUSSA 2012:
•Öljyiset alueet olivat kaventuneet noin puoleen
• Siellä, minne öljyä oli päässyt vain ohuena pintakalvona, ei havaittu öljyisyyttä
• Alueet, yleensä lähellä puron rantaa, joihin öljyä oli levinnyt enemmän, olivat
edelleen voimakkaasti öljyiset.
• Öljyn kokonaismäärä edelleen yli 10 000 kg
16
8
Vaikutukset maaperälle
ELOKUU 2012
•
Erityisesti varmuusvaraston alapuolinen suoalue on edelleen
pintamaiden osalta pilaantunut
• Paikoitellen mitatut pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen rajaarvon öljyhiilivedyille (10 000 mg/kg)
•
Suoalueen kunnostusta massanvaihdolla on valmisteltu
kesän ajan
• Puunpoisto, kuivatusojat (2 kpl)
• Ongelmana edelleen alueen märkyys
•
Muiden alueiden kunnostus luontaisesti.. (?)
• Kunnostuksen onnistuminen varmistetaan keväällä 2013.
VARMUUSVARASTON
VUOTOON LIITTYVÄT
TUTKIMUKSET
17
Öljyyntyneet maa-alueet
10. Alajuoksu
Öljyyntynyt alue 0,8 ha
Öljyn määrä 10 kg
9. Kala-altailta rumpupaikalle
Öljyyntynyt alue 1,5 ha
Öljyn määrä 20 kg
8. Vitostiestä kala-altaille
Öljyyntynyt alue 1,9 ha
Öljyn määrä 200 kg
5. Puronvarsi rataan saakka
Öljyyntynyt puronvarsi 680 m
Öljyn määrä 50 kg
4. Ennen liittymistä puroon
Öljyyntynyt alue 0,6 ha
Öljyn määrä 300 kg
2. Suo radan itäpuolella
Öljyyntynyt alue 2,3 ha
Öljyn määrä 7900 kg
1. Puronvarsi ennen suota:
Öljyyntynyt alue 0,2 ha
Öljyn määrä 1000 kg
7. Suoalue Palontiestä 5-tielle
Öljyyntynyt alue 3,0 ha
Öljyn määrä 2300 kg
3. Radan ja tien väli:
Öljyyntynyt puronvarsi 320 m
Öljyn määrä 300 kg
6. Radasta palontiehen:
Öljyyntynyt alue 1,6 ha
Öljyn määrä 200 kg
9
Kuvia, 3.5
Läheltä vahinkopaikkaa suolta
19
Vaikutukset pohjavesille


Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen 2,1 km (MatinmäkiMustikkamäki
Etäisyys lähimpään vedenottamoon 2,9 km (Heteranta)
 Ei vaikutusta vedenottamoon / pohjavesialueeseen
•
Maaperätutkimuksissa kesäkuussa todettiin, että öljy on
suurimmaksi osin pidättäytynyt maaperän pintakerroksiin
10 cm syvyydelle
• Sadevesien mukana öljyä on kuitenkin voinut päästä pohjaveteen asti
20
10
Vaikutukset pohjavesille
Öljyvahinko
2,9 km
Vedenottamo
21
Vaikutukset yksityisiin kaivoihin
•
Alueella sijaitsee noin 19 talousvesikaivoa
• Vesinäytteet (8-10.5) olivat puhtaita
• Uusi vesinäytteenotto tehdään syyskuun alkupuolella
22
11
VARMUUSVARAS
TON VUOTOON
LIITTYVÄT
TUTKIMUKSET
Tiedossa olevat kaivot
Kaivo 2
<10g/l
Kaivo 7
Kaivo 1
<10g/l
Vaikutukset yksityisiin kaivoihin
Kaivo 3
<10g/l
Kaivo 9
Kaivo 5
Kaivo 10
Kaivo 4
Kaivo 8
Kaivo 11
Kaivo 12
Kaivo 14
Kaivo 13
Kaivo 15
Vuotopaikka
Kaivo 17
Puutarhan vedenottamo
Kaivo 18
Kaivo 19
23
Vaikutukset linnuille





Yleisöilmoitus öljystä kärsivistä linnuista Kulunnanpuron
varrella
– Sinisorsakoiras todettiin hieman öljyyntyneeksi, mutta hyväkuntoiseksi.
– Silmämääräisesti muissa linnuissa ei havaittu poikkeamia. Linnut
vaikuttivat hyväkuntoisilta ja niiden kiinniotto olisi ollut erittäin vaikeaa
Puron varrella tiettävästi pesii sinisorsia
– Pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa
Jormuanlahdella havaittiin ainakin telkkiä, isokoskeloita,
harmaa- ja kalalokkeja
Lintujen pesuvalmius oli olemassa
Kajaanin lintuharrastajat tarkkailivat lintuja
24
12
Vaikutukset linnuille
 Kevyt polttoöljy
– Tahrii lintujen höyhenpeitteen, jolloin sen vedenhylkivyys
heikkenee ja linnun lämmönsäätely häiriintyy.
– Puhdistaessaan höyhenpeitettään linnut nielevät öljyä, mikä
voi aiheuttaa niille myrkytystilan
– Öljyn myrkylliset ainesosat haittaavat lintujen lisääntymistä
– Kevyen polttoöljyn tahrimat linnut voivat olla hyvinkin
lentokykyisiä ja siten vaikeasti kiinni saatavia
 Vrt. Raskaan polttoöljyn aiheuttama tahmaantuminen

Kuluntalahden onnettomuudessa vaikutukset jäivät
vähäisiksi
– Kuolleita lintuja ei ole löytynyt
– Selvästi öljyyntyneitä ja öljystä kärsineitä lintuja ei havaittu
25
Vaikutukset linnuille
Kulunnanpuron asukas
Kuva: Teppo Helo, 5.5.2012
26
13
Vaikutukset kaloille
Taustaa



Keväisin Kulunnanpuroon nousee Jormuanlahdesta
särkeä, ahventa ja todennäköisesti jokunen haukikin.
Vakituinen kalasto koostunee ainakin pääosin
samoista lajeista.
Kaloilla on herkkä hajuaisti, joten oletettavasti kalat
välttelevät öljyä
27
Vaikutukset kaloille


Lähinnä öljynkeruupaikkojen
läheisyydestä löytyi joitain
kuolleita pikkukaloja
(särkikaloja tms..)
Jormuanlahdelta
koekalastettiin 14-15.6
yhteensä 15 kalaa (hauki,
särkiä ja ahvenia)
– Kaloissa ei aistinvaraisesti
tutkittuna laboratoriossa
havaittu poikkeamia
28
14
Vaikutukset kutuun

Öljypäästöillä on yleisesti ottaen haitallisia vaikutuksia
vesieliöstölle.
– Mitä kevyemmästä laadusta on kyse, sen suurempia ovat akuutit
myrkkyvaikutukset.
– Lyhytaikaisen öljyaltistuksen haitat johtuvat enimmäkseen öljyn
herkästi haihtuvista ja vesiliukoisista yhdisteistä (BTEX)
 Ympäristöön päässyt aine ei sisältänyt BTEX:iä.

Öljyn haitallisuus vaihtelee riippuen öljyn laadun,
ympäristöolosuhteista ja eliöistä, jotka sille altistuvat.
– Karkea arvio on, että lyhytaikainen vesieliöiden altistus (96 tuntia)
öljypitoisuuksille 10 - 100 mg/l (10 000 – 100 000 µg/l) tappaa
puolet eliöistä (ns. LC50-arvo).
29
Vaikutukset kutuun



Herkimpiä vaikutuksille ovat mäti ja pienet poikaset ja
pitoisuudet luokkaa 100 µg/l voivat olla haitallista.
Kutu tuhoutuu, mikäli öljy ajautuu suoraan sen päälle.
Kutupaikkojen elpyminen vie kauan, joten vaikutukset
voivat olla pitkäkestoisia.
Tuhon suuruus riippuu öljyisen alueen laajuuden lisäksi
ajoituksesta eli missä määrin öljy ehti haihtua ennen
kutua.
30
15
Vaikutukset kalastoon/kutuun
Siispä oletettavasti…


Vahingot kalastolle ovat mahdollisia, mutta jäänevät
paikallisiksi.
Tulevien vuosien kalastuksessa Jormuanlahdella ei
todennäköisesti havaita mitään poikkeavaa.
 Lisää tietoa asiaan saadaan puron ekologisen
tilan selvityksestä (sedimenttitutkimukset)
31
Vaikutukset ihmisille





Öljystä hajuhaitta puron varren asukkaille
Maaperän pilaantumisesta aiheutuva haitta
maanomistajille
Huoli linnuista, kaloista, pohjavesistä, vesistöstä yms.
Öljyntorjunnan esteettiset haitat Kulunnanpuron suun
vapaa-ajanasukkaille
Kaloista ei aiheutunut suurta terveysvaaraa ja öljyn
tahrimat kalat olisivat jääneet haju- ja makuhaitan vuoksi
syömättä.
32
16
Yhteenveto




Vesistövaikutukset Jormuanlahdella
jäivät lyhytaikaisiksi
Puron ekologinen tila ja
pitkäaikaisvaikutukset ovat selvityksen
alla
Linnustolle ei aiheutunut laajoja
haittavaikutuksia
Maaperä on edelleen paikoitellen
pahoin pilaantunut ja vaatii
toimenpiteitä
33
Huomioita

Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet öljyntorjunnalle
– Tulva-aika, kelirikko, jääpeite Oulujärvellä

Jälkitorjunta / PIMA-kunnostus olosuhteista johtuen myös
hankalaa
– Öljy levinnyt erittäin laajalle alueelle, märälle ja huonosti
kantavalle suolle/risukkoon
– Sateinen kesä vaikeutti tilannetta
•
Toisaalta öljyn leviäminen ja pidättäytyminen suolle
pienensi vesistövaikutuksia merkittävästi! Parempi näin.?
34
17
1. kuivatusoja
Huomioita
Tulossa!

Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet öljyntorjunnalle
Itämerellä –tapahtuvien
Tulva-aika, kelirikko, jääpeite Oulujärvellä
öljyvahinkojen ekologiset
seuraukset: Suomen kansallinen
toimintasuunnitelma
Jälkitorjunta / PIMA-kunnostus myös vaikeaa
- raportti

– Öljy levinnyt erittäin laajalle alueelle, märälle ja huonosti
kantavalle
Koskee lähinnä
Itämerta,suolle/risukkoon
mutta
taustatietoja
ja
ohjeita
– Sateinen kesä vaikeutti tilannetta
ekologisista
vaikutustutkimuksista yms voi
soveltaa myös
sisävesillä
Toisaalta
öljyn leviäminen ja
•
pidättäytyminen suolle
pienensi vesistövaikutuksia merkittävästi! Parempi näin?
Seuraa Suomen
ympäristökeskuksen wwwsivuja.
35
2. kuivatusoja
36
Kuva: Markku Kemppainen
18
Kysymyksiä?
Kuva: Markku Kemppainen
Kuva: Markku Kemppainen
37
19