Kemijoen jokialueen kalataloustarkkailu 2005-2009
TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 2011 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005 - 2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 2011 Jyrki Autti, Erkki Huttula, Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 Asiakirjan koodi-Kod-Code Julkaisija-Utgivare-Published by Tutkimusraportti nro 15 Asiakirjan päivämäärä-Datum-Date 8.12.2011 Tekijä(t)-Författare-Author(s) Toimeksiantaja-Updragsgivare-Commissioned by Jyrki Autti, Erkki Huttula, Johanna Mehtälä Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy Nimike-Namn-Title Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 Tiivistelmä-Referat-Abstract Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy kompensoivat voimalaitosrakentamisen aiheuttamia kalataloushaittoja Kemijoen jokialueella kalaistutuksin. Istutusvelvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden (nyk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) ja korkeimman hallinto-oikeuden antamiin päätöksiin, joiden mukaan yhtiöiden on myös tarkkailtava istutusten tuloksellisuutta kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tässä raportissa esitetään kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset Kemijoen jokialueelta vuosilta 2005-2009. Kalataloustarkkailussa käytetyt menetelmät ovat olleet kalastuskirjanpito, kalakantanäytteet, kalamerkinnät sekä kalastustutkimukset. Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen toteutusta muutettiin 1990-luvulla korvaamalla heikkotuottoisiksi osoittautuneita kesänvanhojen siikojen istutuksia lupapäätöksen mahdollistamalla tavalla muiden kalalajien eli kirjolohen ja taimenen istutuksin. Samalla taimenten istukaskokoa kasvatettiin huomattavasti alkuperäisen velvoitepäätöksen mukaisesta vähimmäiskoosta. Siika- ja harjusistukkaita on korvattu myös kuhaistutuksin Kemijoen pääuoman altailla ja Raudanjoen Olkka- ja Jyrhämäjärvillä. Muutokset kalatalousvelvoitteen hoidossa ovat johtaneet esim. Kemijoen pääuoman voimalaitosaltailla siihen, että kirjolohen ja taimenen osuus saaliista on kohonnut merkittävästi ja on alkanut vakiintumaan nykyisille tasoille. Tällä tarkkailujaksolla Kemijoen jokialueen taimensaaliista noin 40 prosenttia pyydettiin pääuoman voimalaitosaltailta. Hieman yli puolet taimensaaliista jakautuu tasaisesti YläKemijoen, Kitisen ja Ounasjoen kesken. Taimenistutusten tuloksellisuutta tosin alentaa pyynnin kohdistuminen vielä alamittaisiin istukkaisiin sekä istukkaisiin kohdistuva predaatio. Kirjolohen osuus pääuomasta pyydetystä kokonaissaaliista käsitti lähes neljänneksen. Siikasaalis koostui kaikkialla suurelta osin luonnonvaraisesti lisääntyvästä sekä istutuksissa käytetystä vaellussiiasta ja sen saalisosuus oli merkittävin Kitisellä, Ounasjoella ja Ylä-Kemijoella. Harjusta saadaan pääasiassa Ounasjoesta ja YläKemijoesta sekä Keski-Kemijoelta Vanttauskosken voimalaitoksen ja Oikaraisen väliseltä jokijaksolta. Kemijoen pääuoman sekä Kitisen voimalaitosaltailla harjussaalis oli alhainen, mutta niihin laskevissa sivujoissa sen osuus oli merkittävä. Hauki on yleinen saalislaji kaikkialla Kemijoen vesistössä ja sen osuus oli lähes kolmannes tiedustelujen kokonaissaaliista. Kuhasaalis Kemijoen pääuoman voimalaitosaltailla on viime vuosina lisääntynyt tehostuneiden kuhaistutusten myötä ja jatkossa sen osuus saaliissa tulee todennäköisesti kasvamaan edelleen. Avainsanat-Nyckelord-Key words Kemijoki, kalakannat, kalaistutukset, velvoitetarkkailu ISSN ja avainnimike-Nyckelnamn-Key name Kieli-Språk-Language - Suomi ISBN Luottamuksellisuus-Konfidentiell-Confidentiality - Julkinen Kokonaissivumäärä-Sidantal-Number of Pages Hinta-Pris-Price 160 - Jakaja-Utdelad av-Distributed by Kemijoki Oy Valtakatu 11 FIN-96100 ROVANIEMI FINLAND www.kemijoki.fi Puhelin (016) 7401 Faksi (016) 740 2380 Int. +358 16 7401 [email protected] SISÄLLYS 1 JOHDANTO........................................................................................................................................................1 2 VELVOITETARKKAILUALUE .......................................................................................................................2 3 VELVOITEISTUTUKSET.................................................................................................................................5 4 AINEISTO JA MENETELMÄT ........................................................................................................................9 KALASTUSKIRJANPITO ..................................................................................................................................9 KALAKANTANÄYTTEET .................................................................................................................................9 KALAMERKINNÄT .......................................................................................................................................10 KALASTUSTUTKIMUKSET ............................................................................................................................10 KOEKALASTUKSET......................................................................................................................................11 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 SÄÄSTÄ JA HYDROLOGIASTA....................................................................................................................12 6 TULOKSET ......................................................................................................................................................15 6.1 ALA-KEMIJOKI ...........................................................................................................................................15 6.1.1 Kalastuskirjanpito .................................................................................................................................15 6.1.1.1 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................... 15 6.1.1.2 Pyyntiponnistus........................................................................................................................................... 17 6.1.1.3 Yksikkösaaliit ............................................................................................................................................. 18 6.1.1.3.1 Siika ...................................................................................................................................................... 18 6.1.1.3.2 Taimen................................................................................................................................................... 19 6.1.1.3.3 Harjus .................................................................................................................................................... 20 6.1.1.3.4 Kirjolohi ................................................................................................................................................ 20 6.1.1.3.5 Kuha ...................................................................................................................................................... 21 6.1.1.3.6 Hauki..................................................................................................................................................... 22 6.1.2 Kalakantanäytteet..................................................................................................................................23 6.1.2.1 6.1.2.2 6.1.2.3 Siika ........................................................................................................................................................... 23 Harjus ......................................................................................................................................................... 25 Kuha ........................................................................................................................................................... 26 6.1.3 Kalastustiedustelut ................................................................................................................................28 6.2 KESKI-KEMIJOKI....................................................................................................................................29 6.2.1 Kalastuskirjanpito .................................................................................................................................29 6.2.1.1 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................... 29 6.2.1.1.1 Valajaskosken patoallas .......................................................................................................................... 29 6.2.1.1.2 Vanttauskosken voimalaitos - Sierilä....................................................................................................... 29 6.2.1.1.3 Vanttauskosken voimalaitosallas............................................................................................................. 30 6.2.1.1.4 Pirttikosken voimalaitosallas (Juujärvi) ................................................................................................... 31 6.2.1.1.5 Saalisosuuksien kehitys verkko- ja vapakalastuksessa.............................................................................. 31 6.2.1.2 Pyyntiponnistus........................................................................................................................................... 33 6.2.1.3 Yksikkösaaliit ............................................................................................................................................. 34 6.2.1.3.1 Siika ...................................................................................................................................................... 34 6.2.1.3.2 Taimen................................................................................................................................................... 34 6.2.1.3.3 Harjus .................................................................................................................................................... 36 6.2.1.3.4 Kirjolohi ................................................................................................................................................ 37 6.2.1.3.5 Hauki..................................................................................................................................................... 38 6.2.2 Kalakantanäytteet..................................................................................................................................39 6.2.2.1 6.2.2.2 6.2.2.3 6.2.3 Siika ........................................................................................................................................................... 39 Harjus ......................................................................................................................................................... 39 Taimen........................................................................................................................................................ 41 Kalamerkinnät.......................................................................................................................................43 6.2.3.1 Taimenmerkinnät Vanttauskosken altaalla.................................................................................................... 43 6.2.4 Kalastustiedustelu .................................................................................................................................43 6.3 RAUDANJOKI..........................................................................................................................................45 6.3.1 Kalastustiedustelu .................................................................................................................................45 6.3.1.1 6.3.1.2 6.3.1.3 6.3.1.4 6.3.1.5 6.3.1.6 Kalastustiedustelun toteutus......................................................................................................................... 45 Raudanjoen jokialue, Yli-Nampa-, Ala-Nampa- ja Vikajärvi......................................................................... 46 Olkkajärvi ................................................................................................................................................... 55 Jyrhämäjärvi................................................................................................................................................ 59 Vapaat kommentit ....................................................................................................................................... 61 Ravustus ..................................................................................................................................................... 62 6.4 KEMIJÄRVI..............................................................................................................................................63 6.5 YLÄ-KEMIJOKI JA TENNIÖJOKI ...........................................................................................................63 6.5.1 Kalastuskirjanpito .................................................................................................................................63 6.5.1.1 6.5.1.2 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................... 63 Pyyntiponnistus........................................................................................................................................... 65 i 6.5.1.3 Yksikkösaaliit ............................................................................................................................................. 66 6.5.1.3.1 Siika ...................................................................................................................................................... 66 6.5.1.3.2 Taimen................................................................................................................................................... 67 6.5.1.3.3 Harjus .................................................................................................................................................... 68 6.5.1.3.4 Hauki..................................................................................................................................................... 70 6.5.2 Kalakantanäytteet..................................................................................................................................71 6.5.2.1 6.5.2.2 6.5.2.3 Siika ........................................................................................................................................................... 71 Harjus ......................................................................................................................................................... 73 Taimen........................................................................................................................................................ 74 6.5.3 Taimenmerkinnät Ylä-Kemijoella...........................................................................................................76 6.5.4 Kalastustiedustelut ................................................................................................................................76 6.6 LUIROJOKI ..............................................................................................................................................77 6.6.1 Kalastuskirjanpito .................................................................................................................................77 6.6.1.1 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................... 77 6.6.1.2 Pyyntiponnistus........................................................................................................................................... 78 6.6.1.3 Yksikkösaaliit ............................................................................................................................................. 79 6.6.1.3.1 Siika, taimen ja harjus............................................................................................................................. 79 6.6.1.3.2 Hauki..................................................................................................................................................... 79 6.6.2 Kalakantanäytteet..................................................................................................................................80 6.6.2.1 Harjus ......................................................................................................................................................... 80 6.6.3 Kalastustiedustelut ................................................................................................................................82 6.7 KITINEN...................................................................................................................................................82 6.7.1 Kalastuskirjanpito .................................................................................................................................82 6.7.1.1 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................... 82 6.7.1.2 Pyyntiponnistus........................................................................................................................................... 85 6.7.1.3 Yksikkösaaliit ............................................................................................................................................. 86 6.7.1.3.1 Siika, taimen, harjus, kirjolohi ja hauki.................................................................................................... 86 6.7.2 Kalakantanäytteet..................................................................................................................................88 6.7.2.1 6.7.2.2 6.7.2.3 6.7.3 Siika ........................................................................................................................................................... 88 Harjus ......................................................................................................................................................... 92 Taimen........................................................................................................................................................ 92 Kalastustiedustelut ................................................................................................................................93 6.7.3.1 6.7.3.2 6.7.3.3 6.7.3.4 6.7.3.4.1 6.7.3.4.2 6.7.3.4.3 6.7.3.4.4 6.7.3.4.5 6.7.3.4.6 6.7.3.4.7 6.7.3.4.8 6.7.3.5 6.7.3.6 6.7.3.7 6.7.3.8 6.7.3.9 Tiedustelun toteutus..................................................................................................................................... 93 Kalastajien ja kalastuspäivien määrä ............................................................................................................ 94 Pyydysten käyttö ......................................................................................................................................... 95 Saalis ........................................................................................................................................................ 100 Kurittukosken allas............................................................................................................................... 100 Vajukosken allas .................................................................................................................................. 101 Matarakosken allas ............................................................................................................................... 101 Kelukosken allas .................................................................................................................................. 102 Kurkiaskan allas................................................................................................................................... 102 Kokkosnivan allas ................................................................................................................................ 103 Kokkosnivan alapuoli ........................................................................................................................... 103 Koko Kitinen........................................................................................................................................ 104 Taimensaalis ............................................................................................................................................. 106 Suurimmat kalat ........................................................................................................................................ 107 Kitiseen laskevien sivujokien saaliit ........................................................................................................... 108 Mielipidekysymykset................................................................................................................................. 109 Vapaamuotoiset kommentit........................................................................................................................ 117 6.8 OUNASJOKI...........................................................................................................................................117 6.8.1 Kalastuskirjanpito ...............................................................................................................................117 6.8.1.1 Saalis eri pyydyksillä................................................................................................................................. 117 6.8.1.2 Pyyntiponnistus......................................................................................................................................... 120 6.8.1.3 Yksikkösaaliit ........................................................................................................................................... 121 6.8.1.3.1 Siika, taimen ja harjus........................................................................................................................... 121 6.8.1.3.2 Hauki................................................................................................................................................... 122 6.8.2 Kalakantanäytteet................................................................................................................................123 6.8.2.1 6.8.2.2 6.8.3 6.8.4 7 Siika ......................................................................................................................................................... 123 Harjus ....................................................................................................................................................... 126 Taimenmerkinnät.................................................................................................................................127 Kalastustiedustelut ..............................................................................................................................127 TULOSTEN TARKASTELU .........................................................................................................................129 7.1 ALA-KEMIJOKI .........................................................................................................................................129 7.1.1 Kalastus ..............................................................................................................................................129 7.1.2 Siika....................................................................................................................................................129 7.1.3 Taimen ................................................................................................................................................130 7.1.4 Harjus.................................................................................................................................................130 ii 7.1.5 7.1.6 7.1.7 7.1.8 7.2 7.2.1 7.2.2 7.2.3 7.2.4 7.2.5 7.2.6 7.3 7.3.1 7.3.2 7.3.3 7.3.4 7.3.5 7.4 7.4.1 7.4.2 7.4.3 7.4.4 7.4.5 7.5 7.5.1 7.5.2 7.5.3 7.5.4 7.5.5 7.6 7.6.1 7.6.2 7.6.3 7.6.4 7.6.5 7.6.6 7.7 7.7.1 7.7.2 7.7.3 7.7.4 7.7.5 8 Kirjolohi..............................................................................................................................................131 Kuha ...................................................................................................................................................131 Hauki ..................................................................................................................................................132 Muut lajit ............................................................................................................................................132 KESKI-KEMIJOKI ......................................................................................................................................132 Kalastus ..............................................................................................................................................132 Siika....................................................................................................................................................133 Taimen ................................................................................................................................................134 Harjus.................................................................................................................................................135 Kirjolohi..............................................................................................................................................135 Muut lajit ............................................................................................................................................136 RAUDANJOKI ............................................................................................................................................136 Kalastus ..............................................................................................................................................136 Siika....................................................................................................................................................137 Taimen ................................................................................................................................................137 Harjus.................................................................................................................................................137 Muut lajit ............................................................................................................................................138 YLÄ-KEMIJOKI JA TENNIÖJOKI ..................................................................................................................138 Kalastus ..............................................................................................................................................138 Siika....................................................................................................................................................139 Taimen ................................................................................................................................................139 Harjus.................................................................................................................................................140 Muut lajit ............................................................................................................................................141 LUIROJOKI ................................................................................................................................................141 Kalastus ..............................................................................................................................................141 Siika....................................................................................................................................................141 Taimen ................................................................................................................................................142 Harjus.................................................................................................................................................142 Muut lajit ............................................................................................................................................142 KITINEN ...................................................................................................................................................143 Kalastus ..............................................................................................................................................143 Siika....................................................................................................................................................143 Taimen ................................................................................................................................................144 Harjus.................................................................................................................................................144 Kirjolohi..............................................................................................................................................145 Muut lajit ............................................................................................................................................145 OUNASJOKI ..............................................................................................................................................146 Kalastus ..............................................................................................................................................146 Siika....................................................................................................................................................146 Taimen ................................................................................................................................................147 Harjus.................................................................................................................................................148 Muut lajit ............................................................................................................................................148 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................................150 KIITOKSET.............................................................................................................................................................156 KIRJALLISUUS ......................................................................................................................................................157 LIITTEET iii 1 JOHDANTO Kemijoen kalakantojen istutus- ja tarkkailuvelvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden antamiin päätöksiin. Päätösten mukaan on Kemijoki Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n (nyk. PVO-Vesivoima Oy) istutettava Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle kalanpoikasia voimatalousrakentamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi. Istutusten tuloksia on seurattava maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Lainvoimaisen tarkkailusuunnitelman on maa- ja metsätalousministeriö hyväksynyt vuonna 2006 (MMM:n päätös Drno 5813/717/2004). Ministeriön edellyttämällä tavalla yhtiöt jättivät uudistetun tarkkailusuunnitelman Lapin TE-keskuksen (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksyttäväksi vuoden 2007 lopussa. Lapin TE-keskus hyväksyi tarkkailusuunnitelman päätöksellään 30.9.2008 (Dnro 3356/5723-2007), mutta hyväksymispäätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus. Sekä PohjoisSuomen ympäristölupavirasto (nyk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) että Vaasan hallinto-oikeus ovat hylänneet ko. oikaisuvaatimuksen ja tällä hetkellä asia on käsittelyssä korkeimmassa hallintooikeudessa, joten kyseinen suunnitelma ei ole saanut lainvoimaa. Istutusvelvoitteen hoidosta Kemijoella on vuodesta 1987 alkaen vastannut Kemijoki Oy:n ja PVOVesivoima Oy:n yhteisesti omistama Voimalohi Oy. Tähän raporttiin on koottu kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset ja niiden arviointi Kemijoen jokialueelta vuosilta 2005 - 2009. Edelliset tarkkailujaksot on raportoitu vuosilta 1983-1988, 19891993, 1994-1999 ja 2000-2004. 1 2 VELVOITETARKKAILUALUE Velvoitetarkkailualue määräytyy merellisten vaelluskalojen entisten levinneisyysalueiden mukaisesti. Kemijoen jokialueella tarkkailualue käsittää Kemijoen pääuoman suurimpine sivuhaaroineen (Ounasjoki, Raudanjoki, Ylä-Kemijoki, Luirojoki ja Kitinen) Isohaaran voimalaitospatoon saakka. Säännöstellyn Kemijärven ja sen padotusalueen eli Kemijärven yläpuolisen jokialueen Ylä-Kemijoen, Luirojoen ja Kitisen yhtymäkohtaan saakka, kalakantoja tarkkaillaan maksuvelvoitevaroin erillisen ohjelman mukaisesti. Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä ei ole kalataloustarkkailuvelvoitteita. Tarkkailualue on esitetty kuvassa 1. Ala-Kemijoella tarkoitetaan tässä raportissa Kemijoen pääuomaa välillä Isohaaran voimalaitos – Valajaskosken voimalaitos. Alue käsittää siis Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitosaltaat. Alue kuuluu Ala-Kemijoen kalastusalueeseen. Isohaaran voimalaitosaltaan pinta-ala on 1 350 ha ja pituus 18 km. Altaaseen ei laske sivujokia. Taivalkosken voimalaitosaltaan pinta-ala on 1 627 ha ja pituus 36 km. Altaaseen laskevat sivujoet ovat Kaisa-, Vare-, Vaa-, Loue-, Lehmi- ja Runkausjoki. Ossauskosken voimalaitosaltaan pinta-ala on 1 064 ha ja pituus 18 km. Altaaseen laskevat sivujoet ovat Vähä- ja Leivejoki. Petäjäskosken voimalaitosaltaan pinta-ala on 2 671 ha ja pituus 22,5 km. Altaaseen laskevat sivujoet ovat Ternu- ja Ropsajoki. Keski-Kemijoella tarkoitetaan tässä raportissa Kemijoen pääuomaa välillä Valajaskosken voimalaitos - Seitakorvan voimalaitos. Alue käsittää siten Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueen Ounasjokea Sinettään ja Kemijokea Olkkakoskeen saakka, jokijakson välillä OlkkakoskiVanttauskoski, Vanttauskosken voimalaitosaltaan sekä Pirttikosken voimalaitosaltaan. Alue kuuluu Keski-Kemijoen kalastusalueeseen. Valajaskosken voimalaitosaltaan pinta-ala on 2 800 ha. Olkkakosken - Vanttauskosken välinen Kemijoki on noin 40 km pitkä virta-alue, jonka virtaamaan ja veden korkeuteen vaikuttaa yläpuolisen Vanttauskosken voimalaitoksen säännöstely. Alueen pinta-ala on 932 ha ja siihen laskevat merkittävimmät sivujoet ovat Kampsajoki ja Kuohunkijoki. Vanttauskosken voimalaitosallas on 22 km pitkä ja sen yläosassa on Auttinjyrhämän järvimäinen jokilaajentuma. Alueen pinta-ala on yhteensä 800 ha siihen laskevat sivujoet ovat Kaihua- ja Auttijoki. Pirttikosken voimalaitosallas on noin 15 km pitkä ja sen yläosassa on Juujärven järvilaajentuma. Alueen pinta-ala on yhteensä 733 ha. Juujärveen laskevat Siikajoki ja Päiväjoki. Raudanjoen vesistö on Kemijoen suurista haaroista järvisin. Joki saa alkunsa Lismanaavan länsipuolelta ja virtaa Yli-Nampajärven (pinta-ala 604 ha) ja Ala-Nampajärven (404 ha) kautta Vikajärveen (638 ha) ja edelleen Olkkajärveen (1 517 ha). Olkkajärveä säännöstellään Permantokosken voimalaitoksella. Permantokosken voimalaitokselta Raudanjoen vedet purkautuvat Jyrhämäjärven kautta Kemijokeen Oikaraisen kylän kohdalla noin 20 km Rovaniemeltä ylävirtaan. Tarkkailualue käsittää Vuojokisuun alapuolisen Raudanjoen em. järvineen Permantokosken voimalaitokseen saakka. Jokijakson pituus on noin 120 km. Alue kuuluu Raudanjoen kalastusalueeseen. Raudanjoen Olkkajärven yläpuoliset kosket on kunnostettu uittosäännön kumoamisen jälkeen vuosina 1993-1994 ja alaosan kosket (käytännössä Vika- ja Vaattunkiköngäs) vuonna 1999. 2 Porttipahta Lokka PORTTIPAHTA KURITTUKOSKI Ylä - Kitinen Ounasjoki KELUKOSKI Ke mi jok iro Lu MATARAKOSKI i LOKKA VAJUKOSKI KURKIASKA Napapiiri Rovaniemi Raudan joki KOKKOSNIVA PETÄJÄSKOSKI jok i Kemijärvi PERMANTOKOSKI VALAJASKOSKI VANTTAUSKOSKI JUMISKO SEITAKORVA Suolijärvet PIRTTIKOSKI TAIVALKOSKI Ke m ijo ki OSSAUSKOSKI Te nn iö KEMIJOKI OY:N VOIMALAITOS ISOHAARA PVO-VESIVOIMA OY:N VOIMALAITOS SÄÄNNÖSTELYJÄRVI TEKOJÄRVI VALUMA-ALUE Kuva 1. Kemijoen vesistö- ja velvoitetarkkailualue. Ylä-Kemijoki alkaa useina latvahaaroina Savukosken kunnan pohjoisosassa. Ylä-Kemijoki on rakentamaton joki, jonka luonnontilaa ovat muuttaneet lähinnä uittoperkaukset ja metsäojitukset. YläKemijokeen laskee useita sivujokia, joista merkittävimmät ovat Kairijoki, Värriöjoki ja Tenniöjoki. Uiton loputtua Kemijoella on Ylä-Kemijoen uittosääntö kumottu ja kosket kunnostettu Lapin ympäristökeskuksen toimesta vuosina 1999 – 2001. Ylä-Kemijoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin (35/87) Tenniöjoen yhtymäkohdan alapuolista osaa lukuun ottamatta. 3 Tarkkailualueeseen kuuluu Kuttusojan alapuolinen 144 km:n pituinen jokijakso Tenniöjoki mukaan lukien. Ylä-Kemijoen latvaosa Kuttusojan suun yläpuolella on ollut rauhoitettuna kaikelta kalastukselta jo vuodesta 1965 lähtien. Alue kuuluu Yli-Kemin kalastusalueeseen. Luirojoen yläosassa sijaitsee vuonna 1967 valmistunut Lokan tekojärvi, jonka vedet on Vuotson kanavan rakentamisen jälkeen (v. 1981) juoksutettu Porttipahdan tekojärveen ja edelleen Kitiseen. Luirojoki on kautta vuoden luonnontilaista vähävetisempi. Juoksutussääntö turvaa Tanhuan kylän kohdalla minimivirtaamaksi 7 m3/s. Luirojoen pituus Lokan padon alapuolella on 133 km ja putouskorkeutta tällä välillä on 97 m. Luirojoen kosket perattiin aikanaan perusteellisesti useassa vaiheessa. Uiton loputtua Luirojoen uittosääntö on kumottu ja kosket kunnostettiin Lapin ympäristökeskuksen toimesta vuosina 1998 – 1999. Lokan tekojärven alapuolinen Luirojoki kuuluu Sodankylän kalastusalueeseen. Kitisen tarkkailualue käsittää Porttipahdan tekojärven alapuolisen Kitisen pääuoman. Alue kuuluu Sodankylän kalastusalueeseen. Putouskorkeutta Kitisessä on Porttipahdan alapuolella noin 98 m. Kitisen yläosalla olevan Porttipahdan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1970. Porttipahdan padossa on myös voimalaitos. Porttipahdan ja Luiron latvoille rakennetun Lokan tekojärven yhdistävä Vuotson kanava valmistui vuonna 1981. Tämän jälkeen Lokan tekojärven vesi on juoksutettu kanavan kautta Porttipahtaan ja edelleen Kitiseen. Kitisen alaosan Kemihaaran-Kokkosnivan välinen alue on 16 km pitkä luonnonuoma, jonka vesimääriin vaikuttaa Kokkosnivan voimalaitoksen vuorokausisäännöstely. Kyseiselle alueelle ulottuu lisäksi Kemijärven säännöstely. Kokkosnivan voimalaitosallas (valmistui v. 1990) on pinta-alaltaan 1 794 ha ja pituudeltaan 42 km. Altaaseen laskevat Käyräsjoki ja Ylä-Korpijoki. Kurkiaskan voimalaitosaltaan (valmistui v. 1992) pinta-ala on 649 ha ja pituus 18 km. Altaaseen laskevat Ora-, Kylä-, Jeesiö-, ja Kelujoki. Lisäksi Kurkiaskan voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolisessa vanhassa uomassa on piilopadolla nostettu Nivalampi. Kitisen viimeisin voimalaitos, Kelukoski, valmistui syksyllä 2001. Kelukosken voimalaitosaltaan pinta-ala on 1 015 ha ja pituus 17 km. Altaaseen laskeva sivujoki on Sattasjoki. Matarakosken voimalaitosallas (valmistui v. 1995) on pinta-alaltaan 325 ha ja pituudeltaan 16 km. Altaaseen laskee Ala-Postojoki. Vajukosken voimalaitosaltaan (valmistui v. 1985) pinta-ala on 1 560 ha ja pituus 23 km. Altaaseen laskevat Ylä-Posto-, Ala-Liesi-, Ylä-Liesi- ja Ala-Vaalojoki. Kitisen ylin, Kurittukosken voimalaitosallas (valmistui v. 1987) on pinta-alaltaan 394 ha ja pituudeltaan 13 km. Altaaseen laskevat Ylä-Vaalo- ja Pomojoki. Ounasjoki alkaa Enontekiön Ounasjärvestä, johon laskee useita pienehköjä jokia. Ounasjoen pääuoman kokonaispituus on noin 300 km ja pinta-ala noin 4 800 ha. Pääuomassa on putouskorkeutta yhteensä 214 m. Pääuomaan laskee useita sivujokia, joista suurimpia ovat Meltausjoki ja Loukinen. Ounasjoen vesistöalueen pinta-ala (13 853 km2) käsittää noin neljänneksen koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta. Ounasjoen vesistöalueella ei ole vesivoimalaitoksia eikä voimataloudellista säännöstelyä. Ounasjoki on lisäksi suojeltu voimatalousrakentamiselta erillislailla (703/1983). Kemijoen pääuoman Valajaskosken voimalaitoksen padotus tosin vaikuttaa Ounasjoen alaosalla n. 20 km matkalla Ounasjokisuusta Sinettään saakka. Ounasjoen kosket on kunnostettu uittosäännön kumoamisen jälkeen vuosina 1999 – 2005 Lapin ympäristökeskuksen toimesta. Ounasjoen vesistöalue muodostaa Ounasjoen kalastusalueen. 4 3 VELVOITEISTUTUKSET Voimalaitosrakentamisesta johtuva Kemijoen jokialueen kalanistutusvelvoite on 2 100 000 yksikesäistä siikaa, 200 000 yksikesäistä harjusta tai siikaa ja 60 000 vähintään 20 cm:n pituista järvitaimenta. Kitisellä on tämän perusvelvoitteen lisäksi voimalaitoskohtaisia erillisvelvoitteita. Velvoitteiden sisältö on koottu taulukkoon 1. Päävelvoitteen osalta istutusvelvoite on jaettu eri osa-alueiden kesken vesipinta-alojen suhteessa. Velvoitepäätös mahdollistaa istukkaan lajin ja/tai koon vaihtamisen siten, että istutusten rahallinen arvo ei muutu. Taulukko 1. Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanistutus- ja tarkkailuvelvoitteet Kemijoen jokialueella. Kitisen voimalaitosten osalta velvoitteet ovat 100 % Kemijoki Oy:n, päävelvoitteen osalta vastuut ovat 83 % Kemijoki Oy ja 17 % PVO-Vesivoima Oy. Alue / kalalaji Kemijoki Taimen Siika Harjus tai siika Kurittukoski Taimen Taimen Siika Harjus Vajukoski Taimen Taimen Siika Harjus Matarakoski Taimen Siika Harjus Kelukoski Harjus Taimen Kurkiaska Taimen Taimen Harjus Kokkosniva Taimen Siika Harjus Ikä / koko Istutus, kpl/v vähintään 20 cm 1-kesäinen 1-kesäinen 60 000 2 100 000 200 000 vähintään 20 cm 1-vuotias 1-kesäinen 1-kesäinen 300 1 000 12 000 10 000 vähintään 20 cm 1-vuotias 1-kesäinen 1-kesäinen 300 2 750 40 000 40 000 1-vuotias 1-kesäinen 1-kesäinen 2 000 10 000 12 000 Tarkkailu enintään, €/a 50 456 841 706 1 850 1-kesäinen vähintään 30 cm 400 700 vähintään 20 cm 1-vuotias 1-kesäinen 500 4 200 3 000 vähintään 20 cm 1-kesäinen 1-kesäinen 2 500 15 000 23 000 - 2 859 Yksityiskohtaiset toteutuneet kappalemääräiset velvoiteistutukset eri alueilla on esitetty liitteessä 1. Seuraavissa kuvissa on esitetty Kemijoen jokialueen velvoiteistutusten toteutuminen vuosina 19832009. Kuvaajat on koottu siten, että istutusten toteutuminen on esitetty suhteessa alkuperäisen velvoitteen rahalliseen arvoon. Esimerkiksi kuvassa 2 pylvään korkeuden arvo 100 tarkoittaa, että on istutettu juuri koko siikavelvoitteen, 2 100 000 yksikesäistä siikaa + 200 000 yksikesäistä siikaa tai harjusta, rahallista arvoa vastaava määrä kuvanmukaisia istukkaita. Vastaavasti kuvassa 3 pylvään korkeuden arvo 100 tarkoittaa, että on istutettu rahalliselta arvoltaan alkuperäistä taimenvelvoitetta, 60 000 kpl vähintään 20 cm:n pituisia taimenia, vastaava määrä kuvanmukaisia istukkaita. Näin on pyritty havainnollistamaan lupaehdon kohtaa, joka mahdollistaa istukaslajin ja/tai -koon vaihdokset, kunhan istutusten rahallinen arvo pysyy muuttumattomana. Istutusvelvoitteita on muutettu alueen 5 osakaskuntia kuulleen ja kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla muiksi lajeiksi, joita ovat olleet pyyntikokoiset kirjolohet, eri ikäiset taimenet, harjukset sekä viime vuosina lisääntyneessä määrin Kemijärven alapuolisilla altailla kuhaistukkaat. Yksityiskohtaiset toteutuneet kappalemääräiset velvoiteistutukset eri alueilla on esitetty liitteessä 1. 140 Siika (1-kes.) Harjus (1-kes.) Kirjolohi Taimen (1-3-v.) Muut 120 100 80 60 40 20 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 19 83 0 Kuva 2. Siikavelvoitteen hoito Kemijoella vuosina 1983-2009. 160 2-vuotiaat 3-kes. - 3-v. 140 120 100 80 60 40 20 09 20 07 20 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 91 19 89 19 19 87 19 85 19 83 0 Kuva 3. Taimenvelvoitteen hoito Kemijoella vuosina 1983-2009. Kitisellä velvoiteistutukset koostuvat em. ”päävelvoitteen” lisäksi Kitisen rakentamisen myötä asetetuista erillisvelvoitteista. Siian erillisistutusvelvoite Kitisellä on ollut vuodesta 1996 alkaen yhteensä 77 000 kpl. Siikaistutukset on korvattu taimenilla jo vuodesta 1992 alkaen. Kitisen velvoitteiden 6 osalta on huomattava, että erillisvelvoitteita on tullut lisää voimalaitosrakentamisen etenemisen myötä. Tästä syystä kuvien 4 - 6 pylväät ovat tarkastelujakson alussa matalampia kuin lopussa. 120 Siika (1-kes.) Taimen (2-3-v.) 100 80 60 40 20 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 0 Kuva 4. Siian erillisvelvoitteen hoito Kitisellä vuosina 1985-2009. Taimenen erillisistutusvelvoite Kitisellä on yhteensä 4 300 kpl vähintään 20 cm pituisia taimenia sekä Kelukosken altaaseen 700 kpl vähintään 30 cm pituisia taimenia. Lisäksi Kitisen sivujokien istutusvelvoite on yhteensä 9 950 kpl paikallista kantaa olevia 1-vuotiaita taimenia. 140 Taimen väh.20 cm Taimen väh. 25 cm Taimen väh. 30 cm Taimen 3-kes. 120 100 80 60 40 20 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 0 Kuva 5. Taimenen erillisvelvoitteen hoito Kitisellä vuosina 1985-2009. Kuvassa ei esitetä Kitiseen laskevien sivujokien 1-v. taimenvelvoitteita. 7 Harjuksen erillisistutusvelvoite Kitiseen ja sen sivujokiin on yhteensä 88 400 kpl kesänvanhaa harjusta. Harjusistutuksia Kitisen pääuomassa on vuodesta 1998 alkaen korvattu osittain kirjolohen ja taimenen istutuksilla. 160 Harjus Taimen 3-kes. Kirjolohi 140 120 100 80 60 40 20 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 0 Kuva 6. Harjuksen erillisvelvoitteen hoito Kitisellä vuosina 1985-2009. Lisäksi Kemijoen pääuoman koneistotehojen noston yhteydessä Kemijoki Oy:lle on määrätty laitoskohtaisia vuosittain toteutettavia kalatalousmaksuja, jotka ohjataan kalatalousviranomaisen kautta lähinnä kalanistutuksiin. Istutuksia on myös tehty Muurola-Jaatila osakaskunnan ja Kemijoki Oy:n keskinäisen moninaiskäyttösopimuksen varoilla sekä alueen osakaskuntien omilla varoilla. Muilla varoilla istutetut kalat ovat olleet pääasiassa kirjolohta, harjusta sekä kuhaa. Tarkemmat tiedot muista istutuksista löytyvät liitteestä 2. 8 4 4.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Kalastuskirjanpito Kalastuskirjanpidolla seurataan eri kalalajien pyydyskohtaisia yksikkösaaliita. Yksikkösaaliilla tarkoitetaan yhdellä koentakerralla (vapapyydyksillä käyntikerralla) yhtä pyydystä kohti saatua saalista. Yksikkösaaliiden muutosten oletetaan heijastavan tiettyyn rajaan saakka kalakannan runsauden muutoksia (esim. Böhling ja Rahikainen 1999). Kemijoen jokialueella oli vuosina 1994-2009 taulukossa 2 esitetty määrä kalastajia, jotka merkitsivät kalastuspäivittäin muistiin käyttämiensä pyydysten määrän ja saamansa saaliin yhteispainon pyydyksittäin ja kalalajeittain. Taulukko 2. Kalastuskirjanpitäjien määrä Kemijoen kalatalousvelvoitteen tarkkailualueilla vuosina 1994-2009. Alue Isohaara Taivalakoski Ossauskoski Petäjäskoski Ala-Kemijoki yhteensä* Valajaskoski Sierilä-Vanttauskoski Vanttauskoski Pirttikoski (Juujärvi) Keski-Kemijoki yhteensä* Ylä-Kemijoki Tenniöjoki Luirojoki Kitinen Ounasjoki Yhteensä 1994 4 4 3 3 12 1 5 4 3 12 8 2 2 17 14 67 1995 4 3 3 3 12 2 5 4 3 13 9 2 3 19 12 70 1996 4 3 3 4 14 2 5 6 4 16 9 2 3 20 14 78 1997 5 4 3 5 18 4 6 6 4 16 9 2 4 17 12 78 1998 5 4 3 4 15 3 7 6 4 17 8 3 2 19 15 79 1999 5 4 3 4 14 2 7 7 3 16 8 2 2 19 18 79 2000 8 9 4 3 20 2 7 7 5 18 11 3 3 21 17 93 2001 7 6 4 3 17 3 8 6 5 20 7 3 4 20 18 89 2002 4 6 4 4 15 2 8 6 5 19 9 2 4 22 16 87 2003 5 6 4 2 16 2 7 6 4 17 10 3 5 28 15 94 2004 6 4 3 3 16 2 7 7 4 19 11 4 6 26 14 96 2005 7 5 5 5 20 2 9 7 4 20 8 3 6 21 15 93 2006 6 5 5 4 19 2 8 6 4 19 9 3 2 22 14 88 2007 4 4 8 4 19 2 7 6 4 17 10 3 2 22 14 87 2008 4 5 7 5 21 2 8 7 4 18 10 3 2 24 12 90 2009 4 6 7 5 21 2 7 7 3 18 8 4 25 13 89 *Kemijoen pääuoman altailla osa kirjanpitokalastajista on kalastanut useammalla alueella saman vuoden aikana. Kalastuskirjanpitotiedoista laskettiin kokonaissaaliin lajijakauma pyydyksittäin sekä kunkin kalalajin keskimääräinen yksikkösaalis [g] ja sen hajonta (r 95 % luotettavuusväli) pyydyksen koentakertaa kohden. Verkkopyynnissä yksikkösaalis laskettiin n. 30 m:n pituista verkkoa kohti. Vapakalastuksessa yksikkösaalis laskettiin kalassakäyntikertaa kohti. Yksikkösaaliiden tarkastelu tehtiin vuosikeskiarvoina. Vapakalastuksessa osa kalastuskirjanpitäjistä oli epähuomiossa kirjannut saaliinsa vanhanmalliselle lomakkeelle, jossa vapapyynnin muotoa ei oltu tarkemmin määritelty (esim. heittokalastus tai perhokalastus), mistä syystä saalistaulukoissa saattaa esiintyä tarkemmin määriteltyjen vapapyyntimuotojen ohella myös pelkkä "vapakalastus". 4.2 Kalakantanäytteet Kalakantanäytteitä kerättiin istutuksiin käytettävien kalalajien kasvun ja kalaston ikäluokkarakenteen sekä eri siikamuotojen runsaussuhteiden selvittämiseksi. Istutusalueilta hankittiin siika-, harjus-, taimen- ja kuhanäytteitä ostamalla näytekaloja kalastuskirjanpitäjiltä tai järjestämällä oma erillinen näytepyynti. Näytteistä määritettiin ikä suomusta, pituus, paino, sukupuoli sekä sukukypsyysaste. Siikojen siivilähammasmäärä laskettiin uloimmalta kiduskaarelta stereomikroskoopin avulla huomioimalla jokainen siivilähammasaihe. Siikamuodot eroteltiin siivilähammasjakaumasta olettaen, että eri siikamuotojen siivilähammasmäärät ovat normaalijakautuneita. Siivilähammasjakaumien analysointi tehtiin Bhattacharya’n (1967) ja Hasselblad’in (1966) menetelmillä, jotka perustuvat normaalijakaumien erotteluun osin päällekkäisistä jakaumista. Peledit eroteltiin omaksi ryhmäkseen ulkoisten tuntomerkkien perusteella. 9 Kunkin siikamuodon siivilähammasmäärän tunnusluvut (keskiarvo ± 95 % luotettavuusväli) laskettiin siivilähammasjakaumaan em. menetelmillä sovitetusta normaalijakaumasta. Siika-aineiston käsittely tehtiin siikamuodoittain siten, että kustakin muodosta pyrittiin valitsemaan esim. kasvutarkasteluihin ainoastaan sellaiset yksilöt, jotka edustivat siivilähammasmäärän perusteella mahdollisimman ”puhdasta” muotoa. Pituus- ja painotiedoista laskettiin kuntokerroin sekä pituus-paino -suhde. Kuntokerroin laskettiin kaavalla K = 100 × W/L3, missä W = paino [g] ja L = pituus [cm]. Pituus-paino -suhde laskettiin kaavalla W = aLb, missä W ja L ovat kuten edellä sekä a ja b vakioita. Ikä-, kasvu-, siivilähammas- ja muut määritykset tehtiin Voimalohi Oy:n henkilökunnan toimesta. 4.3 Kalamerkinnät Carlin-merkinnöillä on selvitetty istukasryhmistä saatua saalispalautetta, istukkaiden kasvua, vaelluksia sekä pyyntivälineitä. Carlin-merkintöjä on tehty taimenille ja kirjolohille. Harjuksella käytettiin kuonomerkintää istukkaiden ja luonnontuotannon välisen suhteen arvioimiseksi. Kemijoen jokialueelle on kalataloustarkkailussa vuoteen 2010 mennessä istutettu yhteensä 86 järvitaimenen merkintäerää yhteismäärältään 38 269 yksilöä. Purotaimenen merkintäeriä on vastaavana aikana istutettu 19 yhteismäärältään 7 456 yksilöä. Kirjolohia on ko. aikana merkitty 11 ryhmää yhteismäärältään 2 546 yksilöä. Sierilän voimalaitoshankkeen YVA-selvitykseen liittyvänä erillistutkimuksena kuonomerkittiin kesänvanhoja harjuksia vuonna 1997 yhteensä 25 040 yksilöä. Merkintäryhmiin on pyritty valitsemaan Kemijoen alueen velvoiteistutuksissa keskimäärin käytettäviä istukkaita. Ryhmissä on tällä tarkkailujaksolla käytetty Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenia sekä Kemihaaran ja Ounasjoen kantaa olevia purotaimenia. Carlin-merkintöjen osalta on noudatettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen merkintätyöryhmän suosituksia (Anon. 1981, Naarminen 1985). Osa Carlin-merkinnöistä on toteutettu istutusta edeltävänä syksynä, osa istutuskeväänä hyvissä ajoin ennen istutusta ja osa istutussyksynä. Merkintöjen yhteydessä kalojen nukutusaineena on käytetty puskuroitua MS-222:ta. Merkinnät on toteutettu pääosin Kemijoki Oy:n ja Voimalohi Oy:n henkilöstön toimesta. Merkintätulokset on saatu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, jonne kalastajien palautusmerkit perustietoineen keskitetysti ohjataan. Tarkastelu perustuu merkkipalautuksiin, jotka olivat saapuneet RKTL:n merkintärekisteriin 31.12.2009 mennessä. Sellaisten merkintäryhmien tuloksia, joiden palautustulokset eivät ole täydentyneet edellisen tarkkailuraportin (Huttula ja Autti 2006) jälkeen, ei tässä raportissa enää esitetä. 4.4 Kalastustutkimukset Selvityksiä kalastuksen määrästä ja laadusta sekä saaliista on Kemijoen jokialueen velvoitetarkkailualueella tehty postikyselyinä kalastuslupien lunastaneille henkilöille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällä tarkkailujaksolla toteutetut kalastustutkimukset kattavat koko tarkkailualueen: Kemijoen pääuoma välillä Seitakorvan voimalaitos - Isohaaran voimalaitosallas vuonna 2005 (Huttula ja Autti 2006), Ylä-Kemijoki, Luiro ja Tenniöjoki vuonna 2006 (Autti ja Huttula 2007), Ounasjoki vuonna 2008 (Autti ja Huttula 2008), Kemijoki välillä Tervolan silta - Ossauskosken voimalaitos 2009 (Autti 2010), Kitinen vuonna 2008 sekä Raudanjoki vuonna 2009. 10 Koska em. kalastustutkimusten tulokset ovat kahta viimeksi mainittua lukuun ottamatta raportoitu erillisinä julkaisuina, ei tässä raportissa esitetä niiden yksityiskohtaisia tuloksia toistamiseen. Raudanjoen ja Kitisen kalastustutkimusten tulokset on sen sijaan esitetty yksityiskohtaisemmin. 4.5 Koekalastukset Tällä tarkkailujaksolla ei toteutettu varsinaisia koekalastuksia, mutta kalanäytteitä hankittiin paikoitellen loukku- ja verkkopyynnin avulla. 11 5 SÄÄSTÄ JA HYDROLOGIASTA Tarkkailujakson ensimmäinen vuosi (2005) oli harvinaisen lämmin. Keväällä koettiin poikkeuksellisen suuria tulvia lumen nopean sulamisen ja runsaiden sateiden takia. Vuoden tulvahuippu kohosi jakson korkeimmaksi. Loppuvuodesta sadanta jälleen lisääntyi ja vedet nousivat vuoden lopulla keskimääräistä korkeammalle. Lämpimän kesän johdosta vedet lämpenivät kesän aikana nopeasti. Veden lämpötila Vanttauskoskella oli yli 15 ºC yhteensä 75 vuorokauden ajan. Vuosi 2006 oli poikkeuksellisen vaihteleva. Vuoden alussa vedenpinnat olivat Lapissa keskiarvoa ylempänä, mutta vähäisten sateiden vuoksi kevään tulvahuippu jäi tarkastelujakson alhaisimmaksi. Vähäsateisen ja lämpimän kesän aikana vedenkorkeudet laskivat loppukesään mennessä poikkeuksellisen matalalle ja syksyn virtaamat jäivät alhaisiksi. Kesä oli kokonaisuudessaan erittäin lämmin, vaikka aivan huippulukemiin ei ylletty. Veden lämpötila Vanttauskoskella oli yli 15 ºC yhteensä 77 vuorokauden ajan. Vuoden 2007 sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja myös kevätvirtaamahuippu nousi tavanomaista korkeammalle. Virtaamat kasvoivat poikkeuksellisen suuriksi myös heinäkuussa runsaiden sateiden vuoksi. Suhteellisen viileän alkukesän seurauksena vedet lämpenivät vasta elokuulla ja jäätyivät vasta marraskuulla eli tavanomaista myöhemmin. Veden lämpötila Vanttauskoskella oli yli 15 ºC yhteensä 59 vuorokauden ajan. Vedenpinnat olivat keskimääräistä ylempänä sekä vuoden 2008 alkaessa että sen päättyessä. Vaikka jokien kevätvirtaamat jäivät keskimääräisiksi, nostivat kesän runsaat sateet ja vähäinen haihdunta vuosivirtaaman ennätyksellisen ylös. Loppukesä ja syksy olivat hyvin sateisia ja virtaama Kemijoessa sen myötä normaalia selvästi suurempi; virtaama kohosi hetkellisesti lähes kevään tulvalukemiin. Lämpötila pysytteli koko kesän alhaalla ja myös vedet olivat koko kesän ajan keskimääräistä viileämpiä. Vuonna 2008 mitattiin Vanttauskoskella yli 15 ºC veden lämpötiloja tarkkailujakson lyhyimmän ajan eli 33 vrk:n aikana. Vuosi 2009 oli monin paikoin vähäsateinen ja lämmin. Vesistöjen vedenpinnat olivat vuoden alussa hyvin korkealla. Vähälumisen talven ja kuivan kevään johdosta kevättulvat jäivät kuitenkin keskimääräistä pienemmiksi ja virtaamahuippu ajoittui tavanomaista aikaisemmaksi. Kesän korkeimmat lämpötilat mitattiin elokuun alkupuolella ja lämpimän loppukesän ansiosta vedet pysyivät pitkään lämpiminä, kunnes ne lokakuussa jäähtyivät erittäin nopeasti. Veden lämpötila pysytteli Vanttauskoskella yli 15 ºC lukemissa 70 vuorokauden ajan. 12 700 Kumulatiivinen sadanta, mm/kk 600 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 7. Kumulatiivinen kuukausisadanta Valajaskoskella vuosina 2005-2009. 3500 3000 Virtaama, m3/s 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 Kuva 8. Virtaama Valajaskoskella vuosina 2005-2009. 13 2009 25 Veden lämpötila,ºC 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 Kuva 9. Veden lämpötila Valajaskoskella vuosina 2005-2009. 14 2009 6 TULOKSET 6.1 Ala-Kemijoki 6.1.1 Kalastuskirjanpito 6.1.1.1 Saalis eri pyydyksillä Vuosina 2005-2009 Ala-Kemijoen patoaltailla toimi 19 - 21 kalastuskirjanpitäjää, kun vuosina 20002004 heitä oli 15 -20. Pyydysten käyttötietojen perusteella kalastuskirjanpitäjät kalastivat eniten verkoilla, joista käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Verkkojen kokukertojen määrä oli lisääntynyt edelliseen tarkkailujaksoon nähden huomattavasti ja nyt kokonaissaaliista saatiin hieman yli 60 % verkoilla. Verkkojen käytön lisääntymisen syynä oli lähinnä kalastuskirjanpitäjien määrän kasvu. Verkoilla kalastettiin ympäri vuoden, ja niitä koettiin eniten alku- ja loppukesästä. Verkkokalastuksen jälkeen tärkein pyyntimenetelmä oli vetokalastus, jolle kertyi 768 käyntikertaa ja kokonaissaaliista sillä saatiin vajaa neljännes kun edellisellä tarkkailujaksolla vetokalastamalla saadun saaliin osuus oli ollut peräti 36 %. Kaikkien pyydysten kokonaissaaliista kilomääräisesti kolme tärkeintä lajia olivat järjestyksessä kirjolohi, hauki ja ahven. Edelliseen tarkkailujaksoon nähden kirjolohen ja kuhan suhteellinen osuus kokonaissaaliissa oli kasvanut selkeästi, kun taas hauen ja särkikalojen osuus oli laskenut. Istutuslajeja kaikkien altaiden yhteenlasketusta kalastuskirjanpidon kokonaissaaliista oli 44,8 %, josta kirjolohta oli 31,8 %, kuhaa 6,6 %, taimenta 5,8 % ja harjusta 0,6 % (taulukko 3). Siika Harjus Särkikalat Säyne Lahna Made Ahven Kuha Kiiski Muut Yhteensä 0,0 0,0 0,6 4,3 3,6 16,6 0,1 1,0 0,0 0,1 0,0 1,3 8,1 0,0 0,1 0,1 1,3 0,1 0,2 0,0 0,0 5,8 31,8 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,4 0,3 0,1 0,1 0,0 0,0 0,6 0,6 0,1 0,3 1,1 0,0 0,9 0,3 0,0 0,2 3,5 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0 0,2 0,2 0,2 4,2 1,3 1,8 0,1 0,0 7,6 0,1 0,0 0,8 2,3 0,1 0,1 4,7 3,4 1,7 0,1 0,4 13,7 0,0 0,9 4,9 0,2 0,4 0,1 6,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,2 9,5 45,5 6,2 2,0 6,9 23,7 2,2 1,9 0,3 0,6 100,0 kg/N Muikku 0,0 0,0 Kirjolohi Lohi 2,1 12,2 3,3 0,0 1,2 10,4 0,0 0,3 0,0 29,4 Taimen Hauki muikkuverkko 36 47 27-33 mm verkko 19 19 34-40 mm verkko 523 1087 41-55 mm verkko 1 964 5403 > 56 mm verkko 151 377 koukkupyynti 273 2364 katiska 291 673 vetokalastus 768 768 pilkki 77 77 heittokalastus 93 93 perho 15 15 mato-onki 19 19 yhteensä Pyydys Kalastuspäiviä Pyydyksiä koettu Taulukko 3. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitosaltailla v. 2005–2009 (kokonaissaalis 10 420 kg). 2,15 0,97 0,91 0,88 1,72 0,09 1,06 3,22 2,96 2,16 2,03 3,42 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Tarkasteltaessa solmuväliltään yli 26 mm tiheämpien verkkojen saalista vuosina 2005-2009, huomataan, että hauen, kuhan ja kirjolohen saalisosuudet ovat hieman nousseet (kuva 10) aikaisempaan verrattuna. Tällä tarkkailujaksolla kuhia oli pyydetty kaikilta Ala-Kemijoen altailta, kun aikaisempina vuosina kuhat olivat peräisin lähes yksinomaan Isohaaran altaalta. 15 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 20 08 20 06 20 04 20 02 20 00 19 98 19 96 19 94 0% Kuva 10. Verkkosaaliin lajijakauma Ala-Kemijoella vuosina 1994-2009. Vapakalastussaaliissa hauen osuus oli laskeva aikaisempaan tarkkailujaksoon verrattuna. Samalla kirjolohen suhteellinen osuus on ollut nouseva (kuva 11). Vapakalastuksen saalisosuudessa, pyyntiponnistus- ja yksikkösaalistiedoissa ei ole huomioitu mato-ongella tapahtunutta pyyntiä. 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 20 08 20 06 20 04 20 02 20 00 19 98 19 96 19 94 0% Kuva 11. Vapakalastussaaliin lajijakauma Ala-Kemijoella vuosina 1994-2009. Rautiosaarenputaan saalis kirjattiin yhden - kahden kalastajan toimesta vuosina 2005-2009. Pyydyksistä eniten käytettiin verkkoja ja niillä saatiin 78 % kokonaissaaliista. Käytetyin verkon silmäharvuus oli 41-55 mm ja niillä saatiin verkon kokukertaa kohti saalista keskimäärin 1,88 kg. Saalis muodostui pääosin kirjolohesta. Pilkillä käytiin 12 kertaa ja sillä saatiin 14 % kokonaissaaliista. Pilkkisaalis käyntikertaa kohti oli keskimäärin 1,81 kg ja koostui lähinnä ahvenista. Kaikkien pyydysten yhteenlasketusta kokonaissaalis oli 155 kg. Tärkeimmät saaliskalat olivat kirjolohi (58,0 %), ahven (16,4 %), hauki (11,7 %) ja särkikalat (10,1 %). 16 6.1.1.2 Pyyntiponnistus Ala-Kemijoella kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa vaihteli tarkkailujaksolla 937-1951 verkon kokukerran välillä vuodessa (kuva 12). Verkkojen kokukertojen kokonaismäärä on noussut edelliseen viiden vuoden tarkkailujaksoon nähden kalastuskirjanpitäjien määrän noususta johtuen (vrt. taulukko 2). 3500 Verkot, kokukertojen lkm Petäjäskoski 3000 Ossauskoski Taivalkoski 2500 Isohaara 2000 1500 1000 500 09 20 7 20 0 5 20 0 03 20 1 9 19 9 20 0 7 19 9 5 3 19 9 19 9 1 19 9 9 7 19 8 19 8 5 19 8 19 8 3 0 Kuva 12. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa Ala-Kemijoella vuosina 19832009. Vuosina 1983-1985 pylväät kuvaavat kalastuspäivien lukumäärää, kokukertojen määrä on ollut 3-4 kertaa suurempi. Vapakalastuksessa kalastuskirjanpitäjien vuosittainen pyyntiponnistus on Ala-Kemijoella vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 150-222 kalassa käyntikerran välillä. Vapakalastuksessa käyntikertojen määrä on pysynyt korkeammalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta kalastuskirjanpitäjien määrän lisääntymisen vuoksi. Viimeisen kolmen vuoden aikana eniten käyntikerrat ovat lisääntyneet Petäjäskosken altaalla (kuva 13). 17 Vapakalastus, käyntikertojen lkm 250 Petäjäskoski Ossauskoski 200 Taivalkoski Isohaara 150 100 50 09 20 07 20 05 20 03 20 01 20 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 19 19 85 83 0 Kuva 13. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa Ala-Kemijoella vuosina 19832009. 6.1.1.3 Yksikkösaaliit 6.1.1.3.1 Siika Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa kohosi Ossauskosken ja Petäjäskosken altailla 1990-luvun lopussa (kuva 14), mihin vaikutti kalastuskirjanpitäjien osittainen vaihtuminen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen siian yksikkösaalis on kaikilla Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla laskenut hyvin alhaiseksi. 250 Siika, g/verkon kokukerta 200 150 Isohaara Taivalkoski Ossauskoski Petäjäskoski Ala-Kemijoki yht 100 50 20 09 7 20 0 05 20 20 03 01 20 99 19 19 97 95 19 93 19 19 91 89 19 87 19 5 19 8 19 83 0 Kuva 14. Siian yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1983–2009. 18 6.1.1.3.2 Taimen Vuonna 1991 Ala-Kemijoella siirryttiin istuttamaan kookkaampia 3-vuotiaita taimenia velvoitepäätöksen mukaisten (vähintään 20 cm pituinen) taimenten sijaan. Taimenen yksikkösaalis verkkokalastuksessa on tuon jälkeen noussut 1990-luvulla kaikilla Ala-Kemijoen patoaltailla ja korkeampi taso on säilynyt myös 2000-luvulla (kuva 15). Vastaava ilmiö on nähtävissä myös vapakalastuksen yksikkösaaliissa 1990-luvulla. Parhaimmat yksikkösaalistasot olivat vuosina 1996-2002 välisenä aikana (kuva 16). Vapapyynnin pyyntiponnistus on ollut 2000-luvulla selkeästi suurempi kuin 1990-luvun loppupuoliskolla. Tämä vaikuttaa myös osaltaan yksikkösaalistason laskuun. Taimen, g/verkon kokukerta 300 Isohaara Taivalkoski 250 Ossauskoski 200 Petäjäskoski Ala-Kemijoki yht 150 100 50 20 09 7 20 0 05 20 20 03 1 20 0 99 19 19 97 95 19 93 19 1 19 9 89 19 19 19 19 8 87 5 83 0 Kuva 15. Taimenen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1983–2009. 1000 Taimen, g/käyntikerta 900 Isohaara 800 Taivalkoski 700 Ossauskoski 600 Petäjäskoski 500 Ala-Kemijoki yht 400 300 200 100 20 09 7 20 0 05 20 03 20 20 01 99 19 97 19 19 95 3 19 9 91 19 19 89 7 19 8 85 19 19 83 0 Kuva 16. Taimenen yksikkösaalis vapakalastuksessa Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1983–2009. 19 6.1.1.3.3 Harjus Harjuksen verkkokalastuksen yksikkösaalis oli nouseva Ala-Kemijoella koko 90-luvun. Nousu jatkui aina 2000-luvun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen se on ollut laskeva (kuva 17). Nousuista ja laskuista huolimatta yksikkösaaliin taso on kuitenkin jäänyt alhaiseksi. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin kehitys on ollut laskeva 1980-luvulta lähtien ja pysynyt hyvin alhaisella tasolla koko 2000-luvun (kuva 18). Harjus, g/verkon kokukerta 80 Isohaara 70 Taivalkoski 60 Ossauskoski 50 Petäjäskoski Ala-Kemijoki yht 40 30 20 10 20 09 07 20 20 05 3 20 0 01 20 19 99 97 19 95 19 3 19 9 91 19 19 19 89 87 85 19 19 8 3 0 Kuva 17. Harjuksen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1983-2009. Harjus, g/käyntikerta 1800 Isohaara 1600 Taivalkoski 1400 Ossauskoski 1200 Petäjäskoski 1000 Ala-Kemijoki yht 800 600 400 200 08 20 6 20 0 20 04 20 02 00 20 98 19 96 4 19 9 19 2 19 9 19 90 88 19 19 86 0 Kuva 18. Harjuksen yksikkösaalis vapakalastuksessa Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1986-2009. 6.1.1.3.4 Kirjolohi Ala-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien kirjolohen verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat kohonneet lähes koko tarkastelujakson ajan, mutta kahden viimeisen vuoden aikana on ollut laskua (kuva 19). 20 Vapakalastuksen yksikkösaaliin taso on noussut edelliseen tarkastelujaksoon nähden. Taso jää kuitenkin alhaisemmaksi kuin 90-luvun loppujaksolla (kuva 20). 1000 Kirjolohi, g/verkon kokukerta Isohaara 900 Taivalkoski 800 Ossauskoski 700 Petäjäskoski 600 Ala-Kemijoki yht 500 400 300 200 100 08 20 6 20 0 4 20 0 02 20 20 00 19 9 8 96 19 94 19 19 92 0 19 9 19 88 0 Kuva 19. Kirjolohen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1988–2009. 3500 Kirjolohi, g/käyntikerta Isohaara 3000 Taivalkoski Ossauskoski 2500 Petäjäskoski 2000 Ala-Kemijoki 1500 1000 500 6 8 20 0 20 0 20 04 02 20 00 20 8 19 9 19 96 19 94 92 19 19 90 0 Kuva 20. Kirjolohen yksikkösaalis vapapyynnissä Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1990–2009. 6.1.1.3.5 Kuha Kuhan istutukset harjusta tai siikaa korvaavana istukkaana aloitettiin Isohaaran altaaseen vuonna 1998 ja muihin altaisiin vuonna 2004. Kuhia on Isohaaran altaaseen istutettu vähäisessä määrin jo 1980-luvulta lähtien Isohaaran kalakerhon toimesta. Taivalkosken altaaseen on istutettu kuhia muiden tahojen toimesta vuosina 1995 ja 1997 sekä 2001-2004. Ossauskosken altaaseen kuhia on istutettu vuodesta 2001 lähtien tehonnostoon liittyvillä kalatalousmaksuilla sekä vuodesta 2004 alkaen myös Kemijoen velvoitteen puitteissa. Kuhan yksikkösaalis verkoilla pyydettäessä on kohonnut selvästi 2000-luvulla ja sitä saadaan kaikilta voimalaitosaltailta (kuva 21). 21 Kuha, g/verkon kokukerta 800 Isohaara 700 Taivalkoski 600 Ossauskosken allas 500 Petäjäskosken allas Ala-Kemijoki yht 400 300 200 100 8 20 0 20 06 20 04 20 02 00 20 19 98 96 19 94 2 19 9 19 0 19 9 0 Kuva 21. Kuhan yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1990–2009. 6.1.1.3.6 Hauki Ala-Kemijoen alueella verkkokalastuksessa hauen yksikkösaalis on viimeisen viiden vuoden aikana noussut korkeammalle kuin sitä edeltäneellä tarkkailujaksolla. Erityisesti Petäjäskosken altaalla yksikkösaaliit ovat kohonneet selvästi, mutta taso on laskenut lähemmäs muita altaita kolmen viimeisen vuoden aikana (kuva 22). Vapakalastuksessa hauen yksikkösaalis on ollut selvästi korkeampi 2000luvulla, mutta se on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva 23). 1000 Hauki, g/verkon kokukerta Isohaara 900 Taivalkoski 800 Ossauskoski 700 Petäjäskoski 600 Ala-Kemijoki yht 500 400 300 200 100 20 09 07 20 05 20 03 20 20 01 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 19 19 83 0 Kuva 22. Hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1990–2009. 22 Hauki, g/käyntikerta 5000 4500 Isohaara 4000 Taivalkoski 3500 Ossauskoski 3000 Petäjäskoski 2500 Ala-Kemijoki yht 2000 1500 1000 500 08 20 06 20 4 20 0 20 02 20 00 98 19 96 19 19 9 4 2 19 9 19 90 19 88 19 86 0 Kuva 23. Hauen yksikkösaalis vapapyynnissä Ala-Kemijoen patoaltailla vuosina 1990–2009. 6.1.2 Kalakantanäytteet 6.1.2.1 Siika Ala-Kemijoen voimalaitosaltailta kerättiin siikanäytteitä loukkupyynnillä Petäjäskoskesta vuonna 2009 (78 kpl). Näytteet pyydettiin tiheäperäisellä loukulla elokuun lopulla. Näytteiden siivilähammasmäärän jakauman perusteella Ala-Kemijoella vallitsevin siikamuoto oli aikaisempien tarkastelujaksojen tapaan vaellussiika. Sen lisäksi näytteissä oli pohjasiikoja sekä muutama tiheäsiivilähampaisempi siika (kuva 24). 18 16 14 Siikoja, kpl 12 10 8 6 4 2 68 65 62 59 56 53 50 47 44 41 38 35 32 29 26 23 20 17 0 Siivilähampaita, kpl Kuva 24. Siikojen siivilähammasjakauma Ala-Kemijoella Petäjäskosken voimalaitosaltaassa vuonna 2009 (n = 77) 23 Käytetystä pyydyksestä johtuen näyteaineisto painottui nuoriin ikäluokkiin. Kaksikesäisen vaellussiian keskipituus oli 16,3 cm ja keskipaino 38 g (kuva 25 ja 26). 25 37 20 Pituus, cm 15 10 14 5 2 1 0 0+ 1+ 2+ 3+ Ikä, v Kuva 25. Vaellussiikojen ikäryhmittäiset keskipituudet (± keskiarvon keskivirhe) ja ikäluokkajakauma (pylväät) Ala-Kemijoen saalisnäytteissä vuonna 2009. Numero pylvään yläpuolella ilmaisee ko. ikäluokkaan kuuluvien yksiköiden lukumäärän. 140 120 Paino, g 100 80 60 40 20 0 0 5 10 15 20 25 30 Pituus, cm Kuva 26. Vaellussiikojen pituus-paino-suhde Ala-Kemijoen saalisnäytteissä vuonna 2009. Keskimääräinen kuntokerroin vaellussiioilla oli 0,86. 24 6.1.2.2 Harjus Ala-Kemijoelta kerättiin tarkkailujaksolla harjusnäytteitä yhteensä 68 kpl. Näyteharjuksista 38 kpl oli pyydetty Taivalkosken voimalaitosaltaasta ja 30 kpl Petäjäskosken voimalaitosaltaasta. Edelliseen tarkastelujaksoon (2000-2004) verrattuna nyt 28 % näytteistä oli peräisin verkkokalastuksesta, kun osuus edellisellä tarkastelujaksolla oli 59 %. Pilkillä oli pyydetty suurin osa eli 44 % näytteistä. Loput näytteistä oli pyydetty vapavälineillä. Näyteharjuksista ainoastaan yksi oli syntynyt tarkkailujaksolla vuonna 2005. Runsaimmin edustettuina olivat vuosiluokat 2001-2003. Harjus kasvoi ensimmäisinä elinvuosinaan melko nopeasti saavuttaen kalastusasetuksen mukaisen alamitan (30 cm) viimeistään kuusivuotiaana (kuva 27). Tämän jälkeen kasvu hidastui siten, että 35 cm:n keskipituus saavutettiin kahdeksantena kesänä. Harjuksen kasvussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. 50 19 45 40 35 Pituus, cm 30 10 25 9 20 7 6 15 5 10 3 3 2 5 1 1 1 1 0 2 2+ 3 3+ 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ Ikä, v Kuva 27. Harjusten ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) ja ikäluokkajakauma (pylväät) Ala-Kemijoen saalisnäytteissä vuosina 2005-2009. Numero pylvään yläpuolella ilmaisee ko. ikäluokkaan kuuluvien yksilöiden lukumäärän. Harjusten pituus-paino –suhteeksi saatiin paino = 0,003 × pituus3,325. Kyseisen yhtälön mukaan alamitan (30 cm) saavuttaneiden harjusten keskipainoksi saadaan 245 g (kuva 28). Harjusten keskimääräinen kuntokerroin oli 0,76, mikä oli hieman alhaisempi kuin Ala-Kemijoen alueen harjuksilla edellisellä tarkkailujaksolla (0,87). 25 1000 900 800 700 Paino, g 600 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 28. Harjusten pituus-paino-suhde Ala-Kemijoella vuosina 2005-2009. Kaikista näytteistä 57 % oli koiraita. Nuorin yksittäinen sukukypsä yksilö oli neljävuotias, mutta vasta vuotta vanhempien yksilöiden joukossa sukukypsien osuus yleistyi. 6.1.2.3 Kuha Ala-Kemijoelta kertyi tarkkailujaksolla yhteensä 93 kuhanäytettä, joista suurin osa 85 % oli peräisin Petäjäskosken altaasta. Lähes kaikki näytekuhat oli pyydetty verkoilla (96 %). Kaksi näytteistä oli pyydetty uistimella ja kaksi loukulla. Verkolla pyynnistä johtuen näytekuhien koko oli valikoinut kokoluokkaan > 40 cm. Kuhat saavuttivat pyynnin alamitan 37 cm nelivuotiaina ja kasvu kiihtyi viidennen ikävuoden aikana. 26 70 74 60 Pituus, cm 50 40 30 20 10 7 3 2 2 1 2 1 1 0 0+ 1 1+ 2 2+ 3 3+ 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ 9 9+ Ikä, v Kuva 29. Kuhien ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) ja ikäluokkajakauma (pylväät) Ala-Kemijoen saalisnäytteissä vuosina 2005-2009. Numero pylvään yläpuolella ilmaisee ko. ikäluokkaan kuuluvien yksilöiden lukumäärän. 3000 2500 Paino, g 2000 1500 1000 500 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Pituus, cm Kuva 30. Kuhien pituus-paino-suhde Ala-Kemijoella vuosina 2005-2009 (N = 93). Kuhien pituus-paino –suhteeksi saatiin paino = 0,001 × pituus3,524. Kyseisen yhtälön mukaan alamitan (37 cm) saavuttaneiden kuhien keskipainoksi saadaan 336 g. 27 Kaikista kuhanäytteistä 60 % oli koiraita. Suurin osa näytekaloista oli sukukypsyysasteeltaan vielä nuoria tai kypsyviä eli sukukypsyys yleistyi vasta viidennen ikävuoden jälkeen. 6.1.3 Kalastustiedustelut Kalastusta ja saaliita Ala-Kemijoella välillä Valajaskosken voimalaitos - Isohaaran voimalaitos selvitettiin vuonna 2005 (Huttula ja Autti 2006). Petäjäskosken altaalla Rautiosaaren pudas mukaan lukien kalasti vuonna 2005 yhteensä arviolta 149 taloutta. Kalastuspäiviä vuoden aikana kertyi taloutta kohti keskimäärin 23 päivää. Pyyntimuodoista suosituinta oli vetokalastus, jota oli harjoittanut puolet kalastajista. Verkoilla avovesiaikana oli kalastanut lähes joka neljäs kalastaja, sen sijaan jääkannen aikana verkkokalastusta oli harjoittanut yhteensä vain 14 taloutta (9 %). Kokonaissaalis Petäjäskosken altaasta oli Rautiosaarenpudas mukaan lukien 7 376 kg. Hehtaarisaalis koko altaan alueella oli 2,8 kg/ha. Taloutta kohti saalista kertyi noin 50 kg. Saaliista oli haukea 27 %, ahventa 26 %, kirjolohta 16 %, taimenta 6 %, harjusta 0,4 % ja kuhaa 0,3 %. Särkikaloja saaliissa oli 18 %. Ossauskosken altaalla kalasti vuonna 2005 tiedustelun mukaan yhteensä 152 taloutta, joille kertyi keskimäärin 17 kalastuspäivää vuoden aikana. Verkoilla avovesiaikana kalasti vajaa kolmannes kalastajista, kun talvella verkotti vain 5 % kalastaneista. Vetokalastus oli suosituin kalastusmuoto ja sitä harjoitti 56 % kalastaneista. Katiskoita oli käyttänyt noin 15 % kalastaneista. Kokonaissaalis Ossauskosken altaasta oli 4 771 kg, mikä merkitsee 4,5 kg:n hehtaarisaalista. Taloutta kohti saalista saatiin vajaa 31 kg. Saaliista oli haukea 32 %, kirjolohta 26 %, ahventa 18 %, taimenta 5 %, harjusta 2 % ja kuhaa 1 %. Särkikalojen osuus oli 7 %. Taivalkosken altaalla kalasti vuonna 2005 yhteensä 283 taloutta. Kalastuspäiviä taloutta kohti kertyi vuoden aikana keskimäärin 20 kpl. Verkoilla avovesiaikana oli kalastanut lähes kolmannes talouksista, talviaikaista verkkopyyntiä oli sitä vastoin harjoittanut ainoastaan kymmenen (4%) taloutta. Vetokalastus oli vapakalastusmuodoista suosituinta ja sitä oli harjoittanut 61 % talouksista. Myös muuta vapapyyntiä, kuten heittokalastusta ja onkimista harjoitti lähes kolmannes. Pilkillä oli käyty noin joka neljännestä taloudesta. Kokonaissaalis Taivalkosken altaasta oli 13 438 kg. Taloutta kohti saalista saatiin siten reilu 47 kg. Hehtaarisaalis Taivalkosken altaalla oli 8,3 kg/ha. Kokonaissaaliista oli haukea kolmannes, ahventa 17 %, kirjolohta 16 %, taimenta 3 %, kuhaa 1 % ja harjusta 1 %. Särkikalojen osuus oli 22 %. Isohaaran altaalla kalasti yhteensä 144 taloutta. Kalastuspäiviä taloutta kohti kertyi vuoden aikana keskimäärin 15 kpl. Verkoilla avovesiaikana oli kalastanut 17 taloutta (12 %) ja talviaikaista verkkopyyntiä oli sitä vastoin harjoittanut ainoastaan kolme taloutta (2 %). Vetokalastusta oli harjoittanut hieman yli puolet talouksista ja muuta vapapyyntiä 42 %. Pilkillä oli käyty joka viidennestä taloudesta. Kokonaissaalis Isohaaran altaalta oli vuonna 2005 yhteensä 3 546 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 2,6 kg/ha. Taloutta kohti saalista saatiin keskimäärin 25 kg. . Kokonaissaaliista oli haukea 28 %, kirjolohta 25 %, ahventa 15 %, taimenta 4 % ja kuhaa 3 %. Särkikalojen osuus oli 10 %. Isohaaran uudemman voimalaitoksen yhteydessä olevan kalatien kautta nousseita lohia saatiin saaliksi yhteensä 11 kpl yhteispainoltaan 22 kg. Lohien keskipaino oli 2,0 kg ja osuus kokonaissaaliista oli 0,6 %. 28 6.2 KESKI-KEMIJOKI 6.2.1 Kalastuskirjanpito 6.2.1.1 Saalis eri pyydyksillä 6.2.1.1.1 Valajaskosken patoallas Valajaskosken patoaltaalla toimi vuosina 2005–2009 kaksi kalastuskirjanpitäjää. Altaan kalastuskirjanpitäjien ainoa pyyntimenetelmä oli vetokalastus. Eniten käyntikertoja kertyi kesä- ja heinäkuulle, jolloin pyydettiin lähes 90 % kokonaissaaliista. Saalista tuli käyntikertaa kohti 2,25 kg. Saalis koostui pääosin kirjolohesta, hauesta ja ahvenesta (taulukko 4). Edelliseen tarkkailujaksoon nähden kirjolohen osuus oli laskenut, mutta vastaavasti hauen ja ahvenen osuudet kasvaneet. Kuore Särkikalat Säyne Lahna - 0,2 0,2 - - - - - 10,7 - 10,7 0,2 0,2 - - 100,0 - 100,0 kg/N Harjus - Yhteensä Nieriä - Muut Siika 56,1 56,1 Kiiski Muikku 0,2 0,2 Kuha Kirjolohi - Ahven Taimen 332 32,5 32,5 Made Lohi 332 Hauki vetokalastus yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 4. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Valajaskosken patoaltaalla v. 2005–2009 (kokonaissaalis 747 kg). 2,25 6.2.1.1.2 Vanttauskosken voimalaitos - Sierilä Vanttauskosken voimalaitoksen - Sierilän välisellä jokijaksolla toimi vuosina 2005–2009 seitsemästä yhdeksään kalastuskirjanpitäjää. Vetokalastus oli tärkein pyyntimuoto ja eniten käyntikertoja kertyi kesä-syyskuun aikana. Vetokalastamalla saatiin 66 % kokonaissaaliista. Kolme tärkeintä saalislajia olivat kirjolohi, hauki ja taimen. Verkkokalastuksen pyyntiponnistus oli selkeästi laskenut edelliseen tarkkailujaksoon nähden, mutta edelleen käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Verkoilla kalastettiin eniten toukokesäkuun ja syys-lokakuun välisinä aikoina, jolloin saatiin 80 % verkkosaaliista. Verkoilla pyydettiin viidennes kokonaissaaliista. Kolme tärkeintä kalalajia olivat kirjolohi, hauki ja siika. Istutuslajien osuus kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista oli 61,4 %, josta edelleen kirjolohen osuus oli 33,0 %, taimenen 16,5 %, harjuksen 9,0 %, ja siian 2,9 % (taulukko 5). 29 Muikku Siika Nieriä Harjus Kuore Särkikalat Säyne Lahna Made Ahven Kuha Kiiski 0,4 1,8 12,9 0,3 1,0 0,1 16,5 0,5 7,3 23,5 0,4 1,0 0,4 33,0 0,1 0,1 1,3 1,4 0,1 0,2 2,9 0,0 0,1 0,0 0,1 0,8 0,9 4,4 2,6 0,2 0,1 9,0 - 0,3 0,0 0,0 1,0 1,3 0,1 0,1 - 0,1 0,2 0,0 0,3 0,3 0,1 4,3 0,7 1,9 7,2 0,1 0,1 - - 0,4 - 4,1 - 14,9 - 4,9 - 66,1 - 6,6 - 2,5 - 0,5 - 100,0 kg/N Kirjolohi - Yhteensä Taimen 2 150 0,8 387 3,1 103 0,6 464 24,6 64 0,1 22 0,4 33 29,5 Muut Lohi 1 74 142 36 464 64 22 33 Hauki muikkuverkko 34-40 mm verkko 41-55 mm verkko katiska vetokalastus pilkki heittokalastus perho yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 5. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis välillä Vanttauskoski - Sierilä v. 2005–2009 (kokonaissaalis 2 165 kg). 4,00 0,59 0,84 1,03 3,08 2,22 2,50 0,35 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 6.2.1.1.3 Vanttauskosken voimalaitosallas Kalastuskirjanpidon tarkastelussa on Vanttauskosken voimalaitoksen ja Pirttikosken voimalaitoksen alakanavan tunnelisuun välinen alue sekä Auttinjyrhämä yhdistetty. Vuosina 2005-2009 alueella toimi kuudesta seitsemään kalastuskirjanpitäjää. Pyydysten käyttötietojen perusteella kalastuskirjanpitäjät kalastivat pääasiassa verkoilla, joista käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Verkoilla kalastettiin ympäri vuoden, mutta eniten kokukertoja kertyi kesä-syyskuun välisenä aikana, jolloin pyydettiin hieman yli puolet verkkosaaliista. Verkoilla saatiin 83 % kokonaissaaliista, ja kolme tärkeintä saalislajia olivat kirjolohi, hauki ja taimen. Vetokalastus oli vähentynyt edelliseen jaksoon nähden, mutta vastaavasti heittokalastuksen määrä oli lisääntynyt. Vetokalastusta harrastettiin pääasiassa Pirttikosken tunnelinsuun alapuolisella virtaalueella ympäri vuoden, mutta eniten käyntikertoja kertyi kesäkaudella. Vetokalastuksen osuus oli 11 % kokonaissaaliista ja kolme tärkeintä saalislajia oli kirjolohi, hauki ja taimen. Istutuslajien osuus kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista oli 68,2 %, josta kirjolohta oli 49,1 %, taimenta 10,8 %, siikaa 5,5 %, kuhaa 2,3 % ja harjusta 0,5 % (taulukko 6). Kirjolohi Muikku Siika Nieriä Harjus Kuore Särkikalat Säyne Lahna Made Ahven Kuha Kiiski 0,5 7,3 0,1 0,0 2,6 0,0 0,3 10,8 0,3 41,7 0,6 4,5 0,1 1,7 0,3 49,1 - 1,0 4,4 0,0 5,5 0,0 0,0 0,1 0,1 0,4 0,0 0,5 0,0 0,0 0,4 0,3 0,4 0,0 1,2 0,2 0,2 - 1,6 6,1 0,0 0,8 0,0 8,6 0,5 0,6 1,5 0,5 0,0 0,0 3,1 0,9 1,5 2,3 0,0 0,0 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 30 - 7,6 - 74,4 - 1,3 - 1,0 - 2,1 - 11,0 - 0,2 - 2,1 - 0,3 - 100,0 kg/N Taimen - Yhteensä Lohi 158 472 2,3 996 3034 12,1 37 85 0,6 22 161 0,1 17 33 0,2 267 270 3,1 5 5 0,1 117 117 0,0 17 17 18,6 Muut Hauki 34-40 mm verkko 41-55 mm verkko > 56 mm verkko koukkupyynti katiska vetokalastus vapapyynti heittokalastus perho yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 6. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Vanttauskosken altaalla v. 2005-2009 (kokonaissaalis 3 596 kg). 0,58 0,88 0,55 0,21 2,27 1,47 1,78 0,65 0,62 6.2.1.1.4 Pirttikosken voimalaitosallas (Juujärvi) Vuosina 2005-2009 Juujärvellä toimi kolmesta neljään kalastuskirjanpitäjää. Vetokalastus oli tärkein pyyntimuoto, joskin käyntikertojen määrä oli laskenut edelliseen tarkkailujaksoon nähden. Eniten vetokalastukselle kertyi käyntikertoja kesä-syyskuun aikana. Vetokalastamalla saatiin noin 40 % kokonaissaaliista ja kolme tärkeintä saalislajia olivat kirjolohi, hauki ja taimen. Keskimääräinen yksikkösaalis kalassa käyntikertaa kohti oli 1,72 kg. Myös verkkokalastuksen pyyntiponnistus oli laskenut selvästi edelliseen jaksoon nähden, mutta edelleen käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Verkkoilla pyydettiin huhtikuusta marraskuuhun, josta touko-syyskuun välisenä aikana pyynti oli voimakkainta. Verkoilla saatiin noin 40 % kokonaissaaliista ja kolme tärkeintä saalislajia olivat kirjolohi, hauki ja made. Muikkuverkkojen kokukertojen määrä oli laskenut edelliseen jaksoon nähden selvästi ja niillä saadun muikkusaaliin osuus oli noin 6 % kokonaissaaliista. Istutuslajien osuus kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista oli 51,9 %, josta kirjolohta oli 45,1 %, taimenta 6,1 % ja siikaa 0,7 % (taulukko 7). Kuore Särkikalat Säyne Lahna - - - 0,6 0,1 0,0 1,7 2,4 0,1 0,1 0,2 - 1,7 0,1 0,8 1,2 0,1 0,8 - 3,8 - 2,8 - 5,5 2,6 14,4 - 0,0 0,0 - 6,3 - 27,9 - 12,8 - 1,2 - 3,8 - 40,7 - 7,4 - 100,0 kg/N Harjus 0,4 0,2 0,0 0,7 Yhteensä Nieriä 5,5 5,5 Muut Siika 18,2 7,6 19,4 45,1 Kiiski Muikku 0,7 0,1 5,2 0,1 6,1 Kuha Kirjolohi - Ahven Taimen 31 0,1 245 6,6 94 2,8 17 0,2 21 350 13,3 51 0,0 23,1 Made Lohi 17 111 54 4 21 350 51 Hauki muikkuverkko 41-55 mm verkko > 56 mm verkko koukkupyynti katiska vetokalastus pilkki yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 7. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Pirttikosken altaalla v. 2005-2009 (kokonaissaalis 1 482 kg). 2,99 1,69 2,01 1,04 2,70 1,72 2,14 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 6.2.1.1.5 Saalisosuuksien kehitys verkko- ja vapakalastuksessa Tarkasteltaessa koko Keski-Kemijoen alueen verkkosaaliin lajijakaumaa vuosina 1994-2009, on huomattavissa, että kirjolohen osuus saaliissa on ollut varsin korkea koko 2000-luvun. Kuhan osuus saaliissa on noussut kolmen viime vuoden aikana selvästi, mikä johtuu pääosin Auttinjyrhämän saalista. Viimeisen viiden vuoden aikana muutokset muiden lajien osalta ovat olleet vähäisiä (kuva 31). 31 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 08 20 06 20 04 20 02 20 20 00 19 98 96 19 19 94 0% Kuva 31. Kalastuskirjanpidon verkkosaaliin lajijakauma Keski-Kemijoella vuosina 1994-2009. Vapakalastussaaliissa on huomattavissa, että hauen osuus saaliissa on tällä tarkkailujaksolla selvästi noussut (kuva 32). Vapakalastuksen saalisosuuteen, pyyntiponnistus- ja yksikkösaalistietoihin ei ole laskettu mato-onkimista mukaan. 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 08 20 20 06 04 20 02 20 00 20 98 19 96 19 19 94 0% Kuva 32. Kalastuskirjanpidon vapakalastussaaliin lajijakauma Keski-Kemijoella vuosina 1994-2009. 32 6.2.1.2 Pyyntiponnistus Kalastuskirjanpitäjien vuosittainen pyyntiponnistus verkkokalastuksessa on Keski-Kemijoella vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 788-1093 verkon kokukertaan vuodessa (kuva 33). Verkkojen kokukertojen määrä on laskenut kaikilla alueilla aikaisempiin vuosiin nähden, vaikka kalastuskirjanpitäjien lukumäärä on samaan aikaan pysynyt lähes entisellään. Suhteessa suurin lasku on tapahtunut Pirttikosken altaalla (Juujärvi). Verkkoja käytetään selkeästi eniten Vanttauskosken altaalla. Verkot, kokukertojen lkm 2500 Pirttikoski Vanttauskoski 2000 Sierilä-Vanttauskoski 1500 1000 500 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 33. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa Keski-Kemijoella vuosina 1986-2009. Keski-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa on vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 314-372 kalassa käyntikertaan vuodessa (kuva 34). Vapakalastuksessa käyntikertojen määrä on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2003 lähtien. 600 Vapakalastus, käyntikertojen lkm Pirttikoski Vanttauskoski 500 Sierilä-Vanttauskoski 400 Valajaskoski 300 200 100 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 34. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa Keski-Kemijoella vuosina 19862009. 33 6.2.1.3 Yksikkösaaliit 6.2.1.3.1 Siika Keski-Kemijoen alkuperäisen velvoitteen mukaisista siikaistutuksista vaihdettiin 80 % kirjoloheksi vuodesta 1991 alkaen. Vanttauskoski-Sierilä välillä verkkokalastuksen yksikkösaaliit siialla kävivät korkealla kolmena vuotena 1990-luvun alussa, jonka jälkeen ne laskivat 1980-luvun tasolle, lukuun ottamatta vuosia 2001 ja 2002. Tällä tarkkailujaksolla yksikkösaalis kävi korkealla samalla alueella vuonna 2008. Vanttauskosken ja Pirttikosken (Juujärvi) altailla tapahtui myös nousua 1990-luvun alussa ja yksikkösaalistaso pysyi suhteellisen korkeana aina vuoteen 1996 saakka, jonka jälkeen se on ollut laskeva. Yksikkösaaliit olivat tällä tarkkailujaksolla Vanttauskosken altaalla suurimmat vuosina 2006 ja 2007 ja Pirttikosken altaalla vuonna 2009 (kuva 35). 400 Siika, g/verkon kokukerta Sierilä-Vanttauskoski 350 Vanttauskoski 300 Pirttikoski-Seitakorva 250 Keski-Kemijoki yht 200 150 100 50 08 20 06 20 2 20 0 04 0 20 0 20 8 19 9 19 96 94 19 92 19 90 19 88 19 19 86 0 Kuva 35. Siian yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. 6.2.1.3.2 Taimen Taimenta on istutettu velvoitteeseen vuodesta 1983 alkaen ja vuonna 1991 Keski-Kemijoella vaihdettiin perusvelvoitteen mukaiset vähimmäispituudeltaan 20 cm:n taimenet kookkaammiksi 3kesäisiksi istukkaiksi. Tällä tarkkailujaksolla taimenen yksikkösaalis verkkokalastuksessa on vaihdellut voimakkaasti välillä Vanttauskoski-Sierilä, ollen korkeimmillaan vuonna 2007 (kuva 36). Vanttauskosken altaalla kokukertakohtainen saalis on ollut korkea kolmen viime vuoden aikana. Vastaavasti Pirttikosken altaalla neljän viime vuoden aikana yksikkösaalistaso on laskenut aikaisempiin vuosiin nähden. Tällä tarkkailujaksolla koko Keski-Kemijoen alueella keskimäärinen taimenen yksikkösaalistaso verkkokalastuksessa on ollut korkeampi kuin aikaisemmalla tarkastelujaksolla. 34 250 Taimen, g/verkon kokukerta Sierilä-Vanttauskoski Vanttauskoski 200 Pirttikoski-Seitakorva Keski-Kemijoki yht 150 100 50 20 09 7 20 0 05 20 20 03 01 20 99 19 19 97 95 19 93 19 19 91 89 19 87 19 19 19 8 5 83 0 Kuva 36. Taimenen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. Vapakalastuksessa välillä Vanttauskoski-Sierilä on yksikkösaalin taso ollut viime vuosina korkeampi 2000-luvun vaihteen notkahduksen jälkeen. Vanttauskosken ja Pirttikosken altailla käyntikertakohtainen saalis laski alhaisemmalle tasolle 2000-luvun puolessa välissä, minkä jälkeen se on noussut. Kokonaisuutena Keski-Kemijoen alueella taimenen vapakalastuksen yksikkösaalistaso on pysynyt suhteellisen tasaisena koko seurannan ajan (kuva 37). Taimen, g/käyntikerta 1600 Valajaskoski 1400 Sierilä-Vanttauskoski 1200 Vanttauskoski Pirttikoski-Seitakorva 1000 Keski-Kemijoki yht 800 600 400 200 08 20 6 20 0 20 04 20 02 00 20 98 19 96 4 19 9 19 2 19 9 19 90 88 19 19 86 0 Kuva 37. Taimenen yksikkösaalis vapapyynnissä Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986-2009. 35 6.2.1.3.3 Harjus Keski-Kemijoen alueella harjusta saadaan erityisesti Vanttauskosken ja Sierilän väliseltä jokijaksolta, jossa on useita virta-alueita, ns. kareja, kuten Tervakari, Tikkasenkari ja Körkönkari. Muutoin harjusta saadaan vain satunnaisesti altaiden yläosien virta-alueilta. Välillä Vanttauskoski-Sierilä verkolla pyydettäessä on harjuksen yksikkösaalis noussut 1990-luvun lopulta alkaen, mutta vuosittaiset vaihtelu ovat olleet suuria (kuva 38). Vapakalastuksessa harjuksen yksikkösaalis on kohonnut vuodesta 2000 aina 2005 saakka, jonka jälkeen se laski rajusti ja lähti nousemaan jälleen vuonna 2009 (kuva 39). Vuosina 2000 - 2005 vapakalastuksessa yksikkösaaliin tasoa on saattanut nostaa aikaisempaa aktiivisempi pyynti harjusnäytteiden hankkimiseksi. Harjus, g/verkon kokukerta 250 Sierilä-Vanttauskoski Vanttauskoski 200 Pirttikoski-Seitakorva Keski-Kemijoki yht 150 100 50 08 20 06 4 20 0 20 2 20 0 20 00 19 98 19 96 94 19 92 19 90 19 88 19 19 86 0 Kuva 38. Harjuksen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. Harjus, g/käyntikerta 800 Valajaskoski 700 Sierilä-Vanttauskoski 600 Vanttauskoski 500 Pirttikoski-Juujärvi Keski-Kemijoki yht 400 300 200 100 08 20 06 20 04 2 20 0 20 0 20 0 19 98 19 96 19 94 92 19 90 19 88 19 19 86 0 Kuva 39. Harjuksen yksikkösaalis vapapyynnissä Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. 36 6.2.1.3.4 Kirjolohi Kirjolohen istutukset aloitettiin vuonna 1991. Kirjolohi näkyi kalastuskirjanpitäjien saaliissa kuitenkin jo vuodesta 1986 alkaen, mikä johtui kalanviljelylaitoksilta karanneista yksilöistä. Verkkokalastuksessa kirjolohen yksikkösaaliit ovat olleet nousevia Keski-Kemijoen alueella koko tarkastelujakson ajan (kuva 40). Erityisesti Pirttikosken altaalla yksikkösaaliin taso on kohonnut korkeaksi viime vuosina, mikä osaltaan johtuu verkkojen kokukertojen vähentymisestä. Vapavälineillä kalastaessa on käyntikertaa kohden saatu keskimäärin puolesta kilosta kiloon kirjolohta (kuva 41). KeskiKemijoella vapakalastuksen korkeimmat käyntikertakohtaiset saaliit on saatu vuosina 2004 - 2006. 1800 Kirjolohi, g/verkon kokukerta Sierilä-Vanttauskoski 1600 Vanttauskoski 1400 Pirttikoski-Seitakorva 1200 Keski-Kemijoki yht 1000 800 600 400 200 08 20 20 06 02 04 20 20 20 00 8 19 9 96 19 19 94 19 92 0 19 9 19 88 0 Kuva 40. Kirjolohen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Keski-Kemijoen alueella vuosina 1988–2009. Kirjolohi, g/käyntikerta 2500 Valajaskoski Sierilä-Vanttauskoski 2000 Vanttauskoski Pirttikoski-Seitakorva 1500 Keski-Kemijoki 1000 500 08 20 06 20 4 20 0 20 02 00 20 98 19 96 4 19 9 19 2 19 9 19 90 19 88 19 86 0 Kuva 41. Kirjolohen yksikkösaalis vapapyynnissä Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. 37 6.2.1.3.5 Hauki Keski-Kemijoen alueella verkkokalastuksessa kokukertaa kohti saatu haukisaalis on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin tasaisena. Vapakalastuksen yksikkösaaliin taso on ollut viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran korkeampi kuin edellisellä tarkastelujaksolla (kuvat 42 ja 43). 1600 Hauki, g/verkon kokukerta Sierilä-Vanttauskoski 1400 Vanttauskoski 1200 Pirttikoski-Seitakorva Keski-Kemijoki yht 1000 800 600 400 200 20 09 7 20 0 05 20 03 20 1 20 0 99 19 97 19 19 95 3 19 9 91 19 19 89 7 19 8 85 19 19 83 0 Kuva 42. Hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Keski-Kemijoen alueella vuosina 1983–2009. Hauki, g/käyntikerta 3000 Valajaskoski Sierilä-Vanttauskoski 2500 Vanttauskoski Pirttikoski-Seitakorva 2000 Keski-Kemijoki yht 1500 1000 500 08 20 06 20 04 20 0 20 0 02 8 19 9 20 6 19 9 19 94 19 92 90 19 88 19 19 86 0 Kuva 43. Hauen yksikkösaalis vapapyynnissä Keski-Kemijoen alueella vuosina 1986–2009. 38 6.2.2 Kalakantanäytteet 6.2.2.1 Siika Kemijoen pääuomasta väliltä Vanttauskosken voimalaitos - Sierilä kerättiin vuonna 2008 yhteensä 53 siikanäytettä. Näytteet oli hankittu poikasnuotalla (16 kpl) ja verkoilla (37 kpl). Kuvan 44 siivilähammasmäärän jakauman perusteella Vanttauskosken - Sierilän alueella esiintyy aikaisempien selvitysten tapaan edelleen pääasiassa kahta siikamuotoa, vaellussiikaa ja pohjasiikaa. Vaellussiian osuus oli näytteissä vallitseva. 14 12 Siikoja, kpl 10 8 6 4 2 68 65 62 59 56 53 50 47 44 41 38 35 32 29 26 23 20 17 0 Siivilähampaita, kpl Kuva 44. Siikojen siivilähammasmäärän jakauma Kemijoessa välillä Vanttauskosken voimalaitos Sierilä vuosina 2008 (n = 49). Vaellussiikojen siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusväli oli siivilähammasjakaumaan sovitetun normaalijakauman perusteella 28,9 ± 0,46 kpl. Vähäisen näyteaineiston jakautuessa useisiin ikäluokkiin (0+ - 6-v.) ei ikäryhmittäisten keskipituuksien ja -painojen tarkastelu ole mielekästä. 6.2.2.2 Harjus Keski-Kemijoelta kerättiin tarkkailujakson aikana yhteensä 60 harjusnäytettä. Näytteet olivat peräisin väliltä Vanttauskosken voimalaitos - Sierilä. Näytteet oli hankittu pääosin nuotalla (55 % näytteistä) ja verkoilla (35 % näytteistä) sekä vieheellä (10 % näytteistä). Nuotalla pyydetyt näytekalat olivat pienpoikasia, jotka kuuluivat vuosiluokkaan 2008. Ennen tarkkailujaksoa syntyneitä vuosiluokkia oli 35 % näytteistä. Harjusten pyynti oli painottunut pienpoikasiin, koska alueelta pyrittiin keräämään tietoa alueen luonnollisesta pienpoikastuotannosta. Tämän vuoksi pienpoikasten osuus näyteaineistossa korostunut, kaikista näytteistä niiden osuus oli 55 %. 39 Kasvutarkastelun perusteella harjuksen saavuttivat kalastusasetuksen mukaisen alamitan (30 cm) neljännen kasvukauden aikana. Kokonaisuudessa vanhempien ikäluokkien näytemäärä on kuitenkin niin suppea, että kasvua ei voida täysin luotettavasti verrata edellisen tarkkailujakson tuloksiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että harjusten kasvunopeus on pysynyt ennallaan edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. 45 33 40 35 Pituus, cm 30 25 20 11 15 10 5 3 5 3 1 0 0+ 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä, v Kuva 45. Harjusten ikäryhmittäiset keskipituudet (± keskiarvon keskivirhe) ja ikäluokkajakauma (pylväät) Keski-Kemijoella välillä Vanttauskoski - Sierilä vuosina 2005-2009. Pituus-paino suhteeksi harjuksille saatiin paino = 0,007 × pituus3,032. Harjusten keskimääräinen kuntokerroin oli 0,81, joka on täsmälleen sama kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Pituus-paino-yhtälön mukaan 30 cm:n alamitan saavuttaneen harjuksen keskipainoksi saadaan 211 g, mikä on laskenut edellisestä tutkimusjaksosta (245 g). Viidensadan gramman painoisen harjuksen keskipituudeksi saadaan yhtälöllä puolestaan 40 cm. Tämä on hiukan enemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla (37,5 cm). 40 800 700 600 Paino, g 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 46. Harjusten pituus-paino-suhde Kemijoessa välillä Vanttauskoski - Sierilä vuosina 20052009 (n = 58). Harjuksen näyteaineisto oli jakautunut sukupuolittain lähes tasan; naaraita oli vain hieman enemmän eli 52 %. Nuorimmat kuteneet yksilöt kuuluivat ikäryhmään 3. Aiemmilla tarkkailujaksoilla kerättyjen tietojen mukaan pääosa harjuksista saavutti sukukypsyyden neljävuotiaana, jolloin sukukypsyyden saavuttaneiden ja kutevien yksilöiden osuus ikäryhmässä lähenteli jo 90 %. 6.2.2.3 Taimen Keski-Kemijoen alueelta kerättiin tarkkailujaksolla yhteensä 87 taimennäytettä. Näytteet oli pyydetty Vanttauskosken - Sierilän väliseltä jokijaksolta. Lähes kaikki pyydetyistä taimennäytteistä oli pyydetty "puukalalla", ts. vaapulla (95 %). Ainoastaan 2 näytekaloista oli perhostettu, yksi pyydetty uistimella ja yksi verkolla. Nuorimmat näytetaimenet Vanttauskosken - Sierilän väliltä olivat nelikesäisiä. Taimenten keskipituus ylitti kalastuslain mukaisen alamitan 40 cm 4+ -vuotiaina (kuva 47). Keskipainoltaan ne olivat lähes 637g. Tämä oli reilut 100 g vähemmän kuin edellisellä tarkkailujaksolla, jolloin 40 cm taimen keskipaino oli 740 g. Taimenten kasvu oli edellistä tarkastelujaksoa hitaampaa ja ne saavuttivat 50 cm:n keskipituuden vuotta myöhemmin eli seitsemänvuotiaina. Vanhimmat taimenet olivat kahdeksanvuotiaita, jolloin niiden keskipituus oli liki 72 cm keskipaino 4,3 kg. Taimenen kasvussa oli havaittavissa hidastumista edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. Aineisto oli kuitenkin edellisiä tarkkailujaksoja suppeampi. 41 80 22 70 19 60 Pituus, cm 50 12 40 9 30 8 6 20 3 10 3 2 1 0 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ Ikä, v Kuva 47. Taimenen ikäryhmittäiset keskipituudet (± keskiarvon keskivirhe) ja ikäluokkajakauma (pylväät) Keski-Kemijoella välillä Vanttauskoski - Sierilä vuosina 2005-2009. Taimenten pituus-paino –suhde oli paino = 0,006 × pituus3,137 ja keskimääräinen kuntokerroin 0,93. Edellisellä tarkkailujaksolla kuntokerroin oli ollut hieman suurempi (1,01). Yhtälön mukaan alamitan saavuttaneen taimenen keskipainoksi saadaan 637 g. Suurin näytetaimen painoi 5,1 kg ja oli 74 cm pitkä. 42 6000 5000 Paino, g 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pituus, cm Kuva 48. Taimenen pituus-painosuhde Keski-Kemijoella välillä Vanttauskoski - Sierilä vuosina 2005-2009 (n = 73). Taimenen näyteaineisto oli jakautunut sukupuolittain lähes tasan Vanttauskosken - Sierilän välisellä jokijaksolla. Nuorimmat sukukypsät yksilöt olivat viisikesäisiä. 6.2.3 Kalamerkinnät 6.2.3.1 Taimenmerkinnät Vanttauskosken altaalla Vanttauskosken altaaseen istutettiin vuosina 1999-2001 yhteensä kolme 3-kesäisen järvitaimenten istutusryhmää. Istutuspaikka oli altaan yläosa Pirttikosken voimalaitoksen alakanavan tunnelin suulla. Ryhmien yksityiskohtaiset palautustulokset on esitetty kalataloustarkkailun edellisessä viisivuotisraportissa (Huttula ja Autti 2006). Vuoden 2001 merkintäerästä on saatu tämän jälkeen vielä yksi palautus, joka nosti ko. merkintäerän palautustuloksen 83 kg:aan tuhatta istukasta kohti ja palautusprosentin 17,3%. Merkkipalautus saatiin syyskuussa 2006 Petäjäskosken altaasta ja painoa taimenella oli peräti 3 750 g ja pituutta 67 cm. Kala oli pyydetty solmuväliltään 55 mm:n verkolla. 6.2.4 Kalastustiedustelu Kalastusta ja saaliita Keski-Kemijoella välillä Seitakorvan voimalaitos - Valajaskosken voimalaitos selvitettiin vuodelta 2005 (Huttula ja Autti 2006). Pirttikosken altaalla kalasti vuonna 2005 yhteensä 67 taloutta, joista 58 Juujärvellä ja 18 Pirttikosken altaan alaosan jokimaisella osuudella. Juujärvessä kalastaneilla talouksilla kalastuspäiviä oli keskimäärin 19, kun altaan alaosan jokimaisella jaksolla niitä oli 29. Pirttikosken altaan alaosalla kalas43 tettiin pääasiassa vetokalastaen ja verkoilla, sillä molempia oli harjoittanut yli puolet kalastaneista talouksista. Juujärvellä suosituin pyyntimuoto oli vetokalastus, jota oli harjoittanut 63 % kalastaneista talouksista. Verkkokalastusta oli harjoittanut 45 % kalastaneista talouksista. Pirttikosken altaasta pyydetty kokonaissaalis oli yhtensä 3 408 kg, josta kolmasosa eli 1 067 kg saatiin jokijaksolta ja 2 341 kg Juujärvestä. Hehtaarisaalis oli Juujärvessä 7,5 kg/ha ja muualla altaan alueella selvästi pienempi eli 2,5 kg/ha. Taloutta kohti saalista saatiin Juujärvestä noin 40 kg ja jokijaksolta noin 18 kg. Juujärven saaliista oli 31 % kirjolohta, 28 % haukea, 18 % ahventa, 4 % taimenta ja 4 % muikkua. Jokijaksolla kirjolohen osuus oli 51 %, hauen 21 %, ahvenen 11 % ja taimenen 9 %. Vanttauskosken altaalla kalasti tiedustelun perusteella vuonna 2005 yhteensä 110 taloutta. Talouksista 56 kalasti altaan yläosan järvimäisessä Auttinjyrhämän jokilaajentumassa, jossa kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 11 taloutta kohti. Muualla altaan alueella kalastaneilla talouksilla kalastuspäiviä oli keskimäärin 18 kpl. Auttinjyrhämässä ja muualla alueella kalastaneista talouksista noin puolet oli harjoittanut vetokalastusta. Verkoilla kalasti Auttinjyrhämässä neljännes talouksista, kun muualla altaan alueella kalastaneista talouksista vajaa kolmannes oli harjoittanut verkkokalastusta. Vanttauskosken altaasta pyydetty kokonaissaalis oli 3 449 kg. Saaliista hieman yli neljäsosa saatiin Auttinjyrhämästä ja loput muualta altaasta. Hehtaarisaalis Auttinjyrhämässä oli 7,1 kg/ha ja 3,7 kg/ha muualla altaan alueella. Taloutta kohti saalista saatiin Auttinjyrhämässä 18 kg ja muulla altaalla 37 kg. Auttinjyrhämän saaliista oli kirjolohta 31 %, haukea 26 %, ahventa 17 % ja taimenta 7 %. Muualta altaan alueelta saadun kirjolohen osuus oli 44 %, hauen 20 %, ahvenen 16 % ja taimenen 9 %. Särkikalojen osuus saaliissa oli Auttinjyrhämässä 6 % ja muualla Vanttauskosken altaalla 3 %. Sierilän alueella eli Vanttauskosken voimalaitoksen ja Oikaraisen kylän kohdalla olevan lossipaikan välisellä jokiosuudella kalasti vuonna 2005 yhteensä 553 taloutta. Kalastuspäiviä vuoden aikana oli taloutta kohti keskimäärin 12 kpl. Kalastaneista talouksista 61 % oli harjoittanut vapakalastusta (sis. heitto- ja perhokalastuksen sekä onkimisen). Vetokalastajien osuus oli hieman yli kolmannes kalastaneista. Verkoilla oli avovesiaikana puolestaan pyytänyt keskimäärin joka kymmenes talous. Kokonaissaalis oli 9 646 kg mikä tekee noin 17 kg taloutta kohti. Hehtaarisaaliiksi saatiin 10,4 kg/ha. Saalista oli 27 % harjusta, 25 % kirjolohta, 19 % haukea ja 10 % ahventa. Taimenen osuus oli 7 % ja siian 3 %. Särkikalojen osuus saaliissa oli 8 %. Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueella sekä Olkkosken ja Oikaraisen lossipaikan välisellä jokijaksolla kalasti vuonna 2005 yhteensä 629 taloutta. Kalastuspäiviä vuoden aikana oli taloutta kohti keskimäärin 14 kpl. Kalastaneista talouksista hieman yli puolet oli harjoittanut vetokalastusta. Verkoilla oli avovesiaikana puolestaan pyytänyt keskimäärin joka viides talous. Kokonaissaalis oli 15 239 kg mikä tekee noin 24 kg taloutta kohti. Hehtaarisaaliiksi saatiin 5,4 kg/ha. Saalista oli 33 % haukea, 23 % kirjolohta ja 20 % ahventa. Harjuksen osuus oli 4 % ja taimenen sekä siian osuus oli 2 %. Särkikalojen osuus saaliissa oli 15 %. 44 6.3 RAUDANJOKI 6.3.1 Kalastustiedustelu Edellinen kalastustiedustelu Raudanjoen alueelle on toteutettu vuoden 2004 kalastuksesta. Kemijoen kalataloudellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nyt tehty tiedustelu koski vuoden 2009 kalastusta Raudanjoen jokialueella Vikajärvestä ylävirtaan, Yli-Nampajärvessä, Ala-Nampajärvessä, Vikajärvessä, Olkkajärvessä sekä uutena alueena edelliseen tiedusteluun nähden myös Jyrhämäjärvessä. Tiedustelulomakkeessa kysyttiin alueittain kalastusta ja kalastuspäivien lukumäärää, taloudessa kalastaneiden määrää sekä eri pyydysten käyttöä ja saalista. Lisäksi kysyttiin saaliiksi saatujen taimenten määrää sekä Olkka- ja Jyrhämäjärven rapusaalista. Tiedustelujoukon osoitetiedot saatiin Metsähallituksen ja Namman osakaskunnan luvanmyyntitiedoista sekä Olkkajärven ja Oikaraisen metsästys- ja kalastusseuroilta. 6.3.1.1 Kalastustiedustelun toteutus Tiedustelu kohdistettiin Raudanjoen jokialueella, Yli-Nampa-, Ala-Nampa- ja Vikajärvellä Metsähallituksen Raudanjoen viehekalastusluvan ja Perunka-Naarmajärvien verkkoluvan sekä Namman osakaskunnan luvan lunastaneille talouksille. Olkkajärven ja Jyrhämäjärven tiedustelu kohdistettiin seurojen jäsenistä koostuviin talouksiin ja Jyrhämäjärven osalta myös seuran verkkoluvan lunastaneille. Luvan lunastaneita ja seurojen jäsenistä koostuvia talouksia oli yhteensä 556 ja tiedustelu voitiin hyvin kirjattujen osoitetietojen perusteella lähettää 554 talouteen. Vastauksia saatiin kahden kyselykierroksen jälkeen yhteensä 412. Huomioiden virheellisten osoitetietojen vuoksi postin hylkäämät tms. kirjeet saatiin palautusprosentiksi 76 % ja kaikkiaan tavoitettiin 74 % luvan lunastaneista. Kalastaneiden kokonaismäärä laskettiin siten, että tiedusteluun vastaamattomien henkilöiden keskuudessa arvioitiin kalastusaktiivisuuden jakauma samaksi kuin toisella tiedustelukierroksella vastanneiden keskuudessa. Näin laajennetuksi kalastaneiden talouksien määräksi saatiin yhteensä 226. Huomioitavaa on, että metsähallituksen 236 lupalaisesta ainoastaan 53 (laaj.) taloutta kalasti tiedustelualueella ja näistäkin valtaosa oli viehelupalaisia. Taulukko 8. Tiedustelun toteutuminen Raudanjoella vuonna 2009. * ei laajenettu luvan lunastaneita tiedusteluja vastauksia palautus tavoitettiin kalastaneita kalastaneita kalastaneiden talouksia lähetetty yht % % % % talouksien lkm Namman osakaskunta 20 20 14 82 70 95 5 19 Metsähallitus 236 236 156 67 66 23 77 53 Metsähallitus & Namman ok 256 256 170 68 66 28 72 72 Olkkajärven M&K-seura ry 227 227 189 84 84 51 49 117 Oikaraisen M&K-seura ry 73 71 53 80 73 51 49 37 YHTEENSÄ 556 554 412 76 74 40 60 226 * posilukien postin palauttamat ja hylätyt vastaukset Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis kierroksittain, jolloin toisen vastauskierroksen tulokset on kerrottu laajennetun kalastajamäärän mukaan. Kalastuspäivien määrien laskennoissa on menetelty samoin. 45 6.3.1.2 Raudanjoen jokialue, Yli-Nampa-, Ala-Nampa- ja Vikajärvi Raudanjoen jokialueen tiedustelu kohdistettiin Metsähallituksen ja Namman osakaskunnan luvanmyyntitietojen perusteella kaikkiin talouksiin, joita oli yhteensä 256. Vastauksia saatiin 170 taloudelta, jolloin palautusprosentti oli 68 %. Laajennettu kalastaneiden talouksien määrä oli 72, joten kaikista luvan lunastaneista talouksista 28 % kalasti tiedustelualueella. Metsähallituksen luvilla kalasti 51 taloutta (71 %) ja Namman osakaskunnan luvilla 21 taloutta (29 %). Raudanjoella kalasti 49, YliNampajärvellä 14, Ala-Nampajärvellä 9 ja Vikajärvellä 20 taloutta. Raudanjoen jokialueelle vuoden aikana kertyi kalastuspäiviä yhteensä 485 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 10. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä-syyskuulle, joiden osuus oli yhteensä 73 % vuoden kalastuspäivistä. Myös huhtikuussa kalastuspäivien määrä oli suuri, mikä johtui lähinnä pilkkimisestä. Taulukko 9. Kalastuspäivien määrä kuukausittain Raudanjoen jokialueella vuonna 2009. kal. pv lkm % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä 0 15 27 59 5 93 93 0 3 6 12 1 19 19 elo 101 21 syys 69 14 talouksien keskimäärin loka marras joulu yhteensä lkm / talous 0 7 17 485 49 10 0 2 4 100 120 Kalastuspäiviä 100 80 60 40 20 jou lu ra s ma r lok a sy ys elo ke sä he inä hu ht i tou ko i ma al i s lm he tam mi 0 Kuva 49. Kalastuspäivien summa kuukausittain Raudanjoen jokialueella vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan huhti- ja syyskuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana 5 päivänä. Eniten kalastajia oli kesä-elokuun aikana, jolloin kuukausittain kalassa kävi 27 taloutta. Vähiten kalastajia oli marras-helmikuun välisenä aikana sekä toukokuussa. 46 7 Kalastuspäiviä 6 5 4 3 2 5 2 jou lu ma r ra s 0 15 lok a 27 sy ys 27 elo 27 inä he ke sä ko 2 12 tou 12 ht i hu i ma ali s lm he tam mi 0 0 5 1 Kuva 50. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Raudanjoen jokialueella vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. Verkoilla avovesikaudella kalasti 7 taloutta, mikä oli 14 % kaikista kalastaneista. Verkkojen pyyntiponnistus (verkon kokukertojen lukumäärä) oli yhteensä 88. Myös katiskoilla ja syöttikoukuilla kalasti 14 % talouksista. Suosituin pyyntimuoto Raudanjoen jokialueella oli heittokalastus ja sitä harrasti 34 taloutta (69 %) kaikista kalastaneista. Heittokalastukselle kertyi yhteensä 204 käyntikertaa. Perhokalastamassa kävi 10 taloutta (20 %) ja heille kertyi 116 käyntikertaa. Taulukko 10. Raudanjoen jokialueen pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 49 kpl. käyttäneiden lukumäärä Verkot Katiska Rysät ja loukut Syöttikoukut 7 7 1 7 käyttäneiden lukumäärä Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Perhokalastus 1 34 10 10 20 käyttäneitä % pyydyksiä pyynn.yht. pyydyksiä pyynn.k.a. pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. pyyntiponn. yhteensä 14 14 3 14 20 17 3 50 2,8 2,4 2,0 7,2 38 63 92 5,4 9,0 13,2 88 141 798 käyttäneitä % pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 3 69 20 20 40 21 204 28 73 116 15,0 6,1 2,9 7,4 5,9 pyyntiponn. keskim. 12,6 20,2 114,0 Raudanjoen jokialueen kokonaissaalis oli yhteensä 823 kg. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 17 kg ja kalastaneista 9 % ei saanut saalista laisinkaan. Saaliin mediaani (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 4 kg / talous. Jokialueen hehtaarisaaliiksi saatiin 1,8 kg/ha (pinta-ala 460 ha, Anon. 1990). Kokonaissaaliista pyydettiin kolmannes heittokalastamalla, jolloin saalista noin puolet oli haukea, harjusta 22 %, ahventa 16 % ja taimenta 12 %. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden saatiin niillä hieman yli puolet kokonaissaaliista. Rysäsaalis, joka koostui pääasiassa hauesta, käsitti lähes viidenneksen kokonaissaaliista. Kaikki pyyntimuodot huomioiden jokialueen saaliista 44 % oli 47 haukea, 22 % ahventa, 17 % harjusta ja 5,6 % taimenta. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 11 ja 12. Taulukko 11. Raudanjoen jokialueen saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Verkot Katiska Rysät / loukut Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Perhokalastus Yhteensä % muikku 0 0,0 taimen 0 2 31 12 46 5,6 kirjolohi 2 2 0,2 siika 0 0 0,0 harjus 2 1 59 1 3 74 140 17,1 hauki 18 38 120 49 4 132 1 2 364 44,2 made 41 41 4,9 kuha 0 0,0 ahven särkikalat 28 6 52 3 22 3 44 3 9 12 29 20 1 184 46 22,3 5,6 muut 0 0,0 Yhteensä 53 93 145 90 7 269 22 53 91 823 % 6 11 18 11 1 33 3 6 11 100 Taulukko 12. Raudanjoen jokialueen lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Verkot Katiska Rysät / loukut Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Perhokalastus muikku - taimen 0 30 12 14 kirjolohi 2 siika 0 - harjus 3 20 22 6 5 81 hauki 34 41 83 55 50 49 3 2 made 45 - kuha - ahven särkikalat 52 10 56 3 15 2 16 1 41 53 55 37 1 muut - yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Yli-Nampajärvelle vuoden aikana kertyi kalastuspäiviä yhteensä 418 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 30. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä-syyskuulle, joiden osuus oli yhteensä 42 % vuoden kalastuspäivistä. Myös tammikuun kalastuspäivien määrä oli suuri. Taulukko 13: Kalastuspäivien määrä kuukausittain Yli-Nampajärvellä vuonna 2009. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä kal. pv lkm 68 19 33 21 26 75 42 % 16 5 8 5 6 18 10 elo 58 14 48 syys 40 10 loka marras joulu yhteensä 9 17 9 418 2 4 2 100 talouksien keskimäärin lkm / talous 14 30 80 Kalastuspäiviä 70 60 50 40 30 20 10 jou lu ma rra s lok a sy ys elo ä he in ke sä tou ko hu hti lis i ma a he lm tam mi 0 Kuva 51. Kalastuspäivien summa kuukausittain Yli-Nampajärvellä vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan tammikuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana 13 päivänä. Eniten kalastajia oli heinä- ja syyskuussa, jolloin kuukausittain kalassa kävi 11 taloutta. Vähiten kalastajia oli lokakuussa. 25 Kalastuspäiviä 20 15 10 4 5 ma rra s jou lu 2 11 lok a 7 sy ys elo 11 ä 9 he in 7 ke sä 5 tou ko hu hti 5 lis i ma a he lm tam mi 5 0 5 5 Kuva 52. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Yli-Nampajärvellä vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. Yli-Nampajärvellä suosituimmat pyyntimuodot olivat verkkokalastus ja vetokalastus, joita molempia harrasti 9 taloutta (taulukko 14). Taloudessa oli keskimäärin 4,7 verkkoa pyynnissä ja niitä koettiin 88 kertaa vuoden aikana. Vetokalassa käytiin keskimäärin 7,6 kertaa taloutta kohti, jolloin pyyntikertoja vuodessa kertyi yhteensä 67. 49 Taulukko 14. Yli-Nampajärvellä pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 14 kpl. käyttäneiden lukumäärä Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Syöttikoukut käyttäneitä % pyydyksiä pyynn.yht. 18 18 64 36 36 9 15 42 13 51 3,5 6,0 4,7 2,5 10,0 käyttäneitä % pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 64 9 18 9 67 13 19 19 3 3 9 5 5 käyttäneiden lukumäärä Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen 9 1 3 1 pyydyksiä pyynn.k.a. pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. pyyntiponn. yhteensä 3 43 88 95 60 1,0 17,0 9,9 18,8 11,8 9 260 333 293 598 pyyntiponn. keskim. 3,5 102,0 37,4 57,5 117,5 7,6 10,0 7,5 15,0 Yli-Nampajärven kokonaissaalis oli yhteensä 788 kg. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 56 kg ja kalastaneista kaikki saivat saalista. Saaliin mediaani (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 26 kg / talous. Hehtaarisaalis oli 1,3 kg/ha (pinta-ala 604 ha). Kokonaissaaliista pyydettiin 38 % katiskoilla, joilla saatiin lähinnä ahventa ja haukea. Avovesikauden aikana verkoilla pyydettiin 30 % saaliista, josta hieman yli puolet oli haukea, 23 % ahventa ja kuhaa 9 %. Vetokalastamalla saatiin 12 % saaliista, josta 63 % oli haukea ja kolmannes ahventa. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niillä saatiin 16 % kokonaissaaliista. Kaikki pyyntimuodot huomioiden Yli-Nampajärven saaliista 48 % oli haukea, 33 % ahventa, 6 % madetta, 5 % särkikaloja, 4 % kuhaa ja 2 % taimenta. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 15 ja 16. Taulukko 15. Yli-Nampajärven saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Yhteensä % muikku 1 1 0,2 taimen 8 5 12 1,6 kirjolohi 0 0,0 siika 4 9 13 1,6 harjus 0 0,0 hauki 40 124 134 19 59 6 382 48,4 made 9 7 3 29 47 6,0 kuha 11 20 3 34 4,4 ahven särkikalat 1 3 7 0 55 15 153 13 30 6 6 9 258 40 32,8 5,1 muut 0 0,0 Yhteensä 5 79 235 302 48 91 13 15 788 % 1 10 30 38 6 12 2 2 0 100 Taulukko 16. Yli-Nampajärven lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen muikku 25 - taimen 10 2 - kirjolohi - siika 5 4 - harjus - 50 hauki 51 53 44 39 64 50 - made 11 3 1 61 - kuha 15 9 3 - ahven särkikalat 25 50 9 0 23 7 51 4 33 50 42 58 - muut - yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 - Ala-Nampajärvelle vuoden aikana kertyi kalastuspäiviä yhteensä 245 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 27. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä- ja elokuulle. Vuoden kalastuspäivistä 66 % ajoittui kesä-syyskuun väliseen aikaan. Talviaikana kalastettiin ainoastaan maalis-huhtikuun aikana. Taulukko 17: Kalastuspäivien määrä kuukausittain Ala-Nampajärvellä vuonna 2009. kal. pv lkm % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä 0 0 31 36 18 50 34 0 0 13 15 7 21 14 elo 43 18 syys 32 13 talouksien keskimäärin loka marras joulu yhteensä lkm / talous 0 0 0 245 9 27 0 0 0 100 60 Kalastuspäiviä 50 40 30 20 10 jou lu ma r ra s lok a sy ys elo inä he ke sä tou ko hti hu lis ma a lm he tam mi i 0 Kuva 53. Kalastuspäivien summa kuukausittain Ala-Nampajärvellä vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan huhti- ja kesäkuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana keskimäärin noin 10 päivänä. Eniten kalastajia oli syyskuussa, jolloin kuukausittain kalassa kävi 7 taloutta. 16 Kalastuspäiviä 14 12 10 8 6 4 0 0 jou lu 0 ma r ra s 7 lok a 5 5 sy ys elo inä 5 he 4 ke sä 4 tou ko hu hti 4 lis ma a i he lm tam mi 0 0 0 2 Kuva 54. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Ala-Nampajärvellä vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. 51 Ala-Nampajärvellä 9 kalastaneesta taloudesta 4 kalasti avovesikautena verkoilla ja katiskoilla. Verkkoja oli keskimäärin pyynnissä 4,7 ja niitä koettiin vuoden aikana yhteensä 57 kertaa. Katiskoja oli pyynnissä keskimäärin 2,7 taloutta kohti ja pyyntikertoja niille kertyi yhteensä 84. Nuotalla kävi 3 taloutta, jotka vetivät nuottaa 5 kertaa (nuottapyyntiä ja -saalista ei otettu huomioon laajennuksissa). Taulukko 18. Ala-Nampajärvellä pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 9 kpl. käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.k.a. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 14 43 43 43 8 18 10 3 6,0 4,7 2,7 1,0 10 57 84 5 käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. Talviverkot Verkot Katiska Nuotta 1 4 4 3 Vetokalastus Onkiminen Pilkkiminen 1 1 3 14 14 29 1 4 6 8,0 14,7 21,7 1,7 62 255 238 5 48,0 66,0 61,7 1,7 1,0 3,0 2,5 Ala-Nampajärven kokonaissaalis oli yhteensä 1 823 kg. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 202 kg ja ilman nuottasaalista 39 kg. Saaliin mediaani ilman nuottasaalista (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 10 kg / talous. Hehtaarisaalis oli 4,5 kg/ha (pintaala 404 ha). Nuotalla pyydettiin kokonaissaaliista 81 % ja sen saalis koostui lähinnä särkikaloista (88 %). Verkoilla saatiin 9 % saaliista ja tärkeimmät saaliskalat olivat ahven (63 %) ja hauki (31 %). Katiskasaaliin osuus kokonaissaaliista ja lajijakauma oli lähes sama kuin verkoilla. Ala-Nampajärven saaliista 72 % oli särkikaloja, 15 % ahventa, 7 % haukea ja 4 % muikkua. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 19 ja 20. Taulukko 19. Ala-Nampajärven saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Talviverkot Verkot Katiska Nuotta Vetokalastus Onkiminen Pilkkiminen Yhteensä % muikku 73 73 4,0 taimen 4 4 0,2 kirjolohi 0 0,0 siika 1 3 4 0,2 harjus 0 0,0 hauki 4 49 53 30 135 7,4 52 made 1 1 0,0 kuha 5 3 8 0,4 ahven särkikalat 0 98 3 118 1 50 1 300 1 1 1 4 1 272 1 306 14,9 71,7 muut 20 20 1,1 Yhteensä 11 156 172 1 476 1 3 5 1 823 % 1 9 9 81 0 0 0 100 Taulukko 20. Ala-Nampajärven lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Talviverkot Verkot Katiska Nuotta Vetokalastus Onkiminen Pilkkiminen muikku 5 - taimen 2 - kirjolohi - siika 5 0 - harjus - hauki 36 31 31 2 - made 7 - kuha 48 2 - ahven särkikalat 4 63 2 69 1 3 88 100 50 50 75 25 muut 1 - yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 Vikajärvelle vuoden aikana kertyi kalastuspäiviä yhteensä 432 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 22. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä-elokuulle, joiden osuus oli yhteensä 80 % vuoden kalastuspäivistä. Taulukko 21: Kalastuspäivien määrä kuukausittain Vikajärvellä vuonna 2009. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä kal. pv lkm 0 0 8 12 28 124 120 % 0 0 2 3 6 29 28 elo 100 23 syys 40 9 loka marras joulu yhteensä 0 0 0 432 0 0 0 100 talouksien keskimäärin lkm / talous 20 22 140 Kalastuspäiviä 120 100 80 60 40 20 jou lu ma rra s lok a sy ys elo inä he ke sä hu hti tou ko i ma ali s he lm tam mi 0 Kuva 55. Kalastuspäivien summa kuukausittain Vikajärvellä vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan syyskuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana noin 10 päivänä. Eniten kalastajia oli kesä- ja heinäkuussa, jolloin kuukausittain kalassa kävi 16 taloutta. 53 16 Kalastuspäiviä 14 12 10 8 6 4 0 0 jou lu s 0 ma rra 4 lo k a 16 12 sy ys elo 16 he inä 8 ke sä 4 tou ko hti 4 hu lis i ma a lm he tam mi 0 0 0 2 Kuva 56. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Vikajärvellä vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. Vikajärvellä 20 kalastaneesta taloudesta 7 kalasti katiskoilla. Katiskoja oli pyynnissä keskimäärin 2,3 taloutta kohti ja kokukertoja niille kertyi yhteensä 48. Verkoilla kalasti 5 taloutta ja keskimäärin heillä oli 4 verkkoa pyynnissä ja kokukertoja kertyi yhteensä 112. Vetokalassa kävi 5 taloutta ja pyyntikertoja heille kertyi yhteensä 23. Pilkillä kävi myös 5 taloutta ja pyyntikertoja kertyi 18. Taulukko 22. Vikajärvellä pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 20 kpl. käyttäneiden lukumäärä Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Syöttikoukut 2 2 5 7 2 käyttäneiden lukumäärä Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen 5 3 2 5 käyttäneitä % pyydyksiä pyynn.yht. pyydyksiä pyynn.k.a. 8 8 25 33 8 2 3 20 15 17 1,0 2,0 4,0 2,3 10,0 käyttäneitä % pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 25 17 8 25 23 23 8 18 4,7 7,0 5,0 3,7 pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. pyyntiponn. yhteensä pyyntiponn. keskim. 2 17 112 48 8 1,0 10,0 22,3 7,3 5,0 2 33 367 115 83 1,0 20,0 73,3 17,3 50,0 Vikajärven kokonaissaalis oli yhteensä 447 kg. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 22 kg. Saaliin mediaani (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 2 kg / talous. Hehtaarisaalis oli 0,7 kg/ha (pinta-ala 638 ha). Vikajärven kokonaissaaliista lähes puolet pyydettiin katiskoilla ja saaliiksi niillä saatiin pääasiassa haukea ja ahventa. Verkoilla pyydettiin viidennes saaliista, joka koostui myös hauista ja ahvenista. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niillä saatiin 23 % kokonaissaaliista, joka koostui hauesta, ahvenista, harjuksista ja taimenista. Vikajärven kokonaissaaliista 54 % oli haukea, 36 % ahventa, 5 % harjusta ja 3 % taimenta. Nampajärviin nähden Vikajärveltä saatiin suhteessa huomattavasti enemmän harjusta, mikä saattaa johtua 54 Vikakönkään yläpuolen virta-alueen pyynnistä. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 23 ja 24. Taulukko 23. Vikajärven saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Yhteensä % muikku 0 0,0 taimen 3 2 2 7 1,5 kirjolohi 0 0,0 siika 0 0,0 harjus 8 10 5 23 5,2 hauki 33 42 118 25 22 240 53,7 made 2 1 8 11 2,4 kuha 0 0,0 ahven särkikalat 0 2 38 3 85 18 13 1 7 163 3 36,4 0,7 muut 0 0,0 Yhteensä 0 37 95 203 8 44 47 1 12 447 % 0 8 21 46 2 10 10 0 3 100 Taulukko 24. Vikajärven lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen muikku - taimen 4 4 4 - kirjolohi - siika - harjus 9 21 43 hauki 91 44 58 57 46 - made 5 1 100 - kuha - ahven särkikalat 100 5 40 3 42 40 29 100 57 - muut - yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Tiedustelussa kysyttiin myös saaliiksi saatujen taimenten lukumäärää ja painoa kuukausittain. Aineisto käsiteltiin kaikkien niiden kalastajien osalta, jotka olivat ilmoittaneet molemmat tiedot (N=16 kalastajaa), jonka jälkeen tulokset laajennettiin koko kalastajajoukkoa (taulukko 25). Raudanjoelta, Yli-Nampa-, Ala-Nampa- ja Vikajärviltä kalastaneista talouksista 28 sai taimenta saaliiksi, mikä on 39 % kaikista kalastaneista. Kilomääräisestä taimensaaliista saatiin 41 % kesäkuussa, jolloin 14 taloutta sai taimenta. Taimenten keskipaino koko vuoden keskiarvona oli 0,5 kg. Alhaisimmillaan keskipaino oli heinäkuussa ja korkeimmillaan keskipaino oli touko- ja marraskuussa. Taulukko 25. Taimensaalis kuukausittain Raudanjoen jokialueella, Yli-Nampa-, Ala-Nampa- ja Vikajärvellä vuonna 2009 N = 28, laaj. Taimen, lkm Taimen, kg Keskipaino, kg Osuus % (kg) tammi - helmi - maalis - huhti - touko 2 4 3,8 1,0 5,5 kesä 14 53 28,1 0,5 40,8 heinä 7 29 8,0 0,3 11,6 elo 9 21 11,0 0,5 16,0 syys 4 15 6,7 0,4 9,6 loka - marras 2 8 7,6 1,0 11,0 joulu 2 6 3,8 0,7 5,5 Yhteensä 6.3.1.3 Olkkajärvi Olkkajärven tiedustelu kohdistettiin Olkkajärven metsästys- ja kalastusseuran jäsenluettelon perusteella kaikkiin talouksiin, joita oli yhteensä 227. Vastauksia saatiin 190 taloudelta, jolloin palautus55 135 69 0,5 100,0 prosentti oli 84 %. Laajennettu kalastaneiden talouksien määrä oli 117, joten seuralaisista hieman yli puolet kalasti Olkkajärvellä. Vuoden aikana Olkkajärvelle kertyi kalastuspäiviä yhteensä 2 453 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 21. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä-syyskuulle, joiden osuus oli yhteensä 57 % vuoden kalastuspäivistä. Myös huhtikuussa kalastuspäivien määrä oli suuri, mikä johtui lähinnä pilkkimisestä. Taulukko 26. Kalastuspäivien määrä kuukausittain Olkkajärvellä vuonna 2009. elo 310 13 syys 373 15 loka marras joulu yhteensä 135 22 38 2453 6 1 2 100 talouksien keskimäärin / talous lkm 117 21 jou lu ra s ma r lok a sy ys elo ke sä he inä hu ht i tou ko lm he tam i ma al i s 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 mi Kalastuspäiviä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä kal. pv lkm 52 84 207 350 174 388 320 % 2 3 8 14 7 16 13 Kuva 57. Kalastuspäivien summa kuukausittain Olkkajärvellä vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan kesä- ja syyskuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana kuutena päivänä. Eniten kalastajia oli huhtikuussa sekä kesäsyyskuun aikana ja esimerkiksi huhtikuussa kalastusta harjoitti 64 taloutta. Vähiten kalastajia oli marras-helmikuun välisenä aikana. 56 7 6 5 4 3 9 jou lu 7 27 ra s ma r 59 lok a 58 sy ys 63 elo 62 inä he 31 ke sä ko 64 tou 42 ht i hu 18 lm tam mi 0 i ma ali s 12 2 1 he Kalastuspäiviä 8 Kuva 58. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Olkkajärvellä vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. Olkkajärvellä muikkuverkkoja käytti 62 taloutta, mikä oli 53 % kaikista kalastaneista (taulukko 27). Muilla verkoilla avovesikaudella kalasti 43 % talouksista ja talviverkkoja käytti 9 % . Katiskoja pyynnissä käytti 29 % talouksista. Kalastaneista pilkillä kävi 60 % ja vetokalastajien osuus oli 44 %. Muikkuverkoille kertyi 1624 kokukertaa ja muiden avovesikaudella käytettyjen verkkojen pyyntiponnistus oli 1862. Katiskoja koettiin 1165 kertaa. Pilkillä käytiin yhteensä 475 kertaa, vetokalassa 419 ja onkimiselle kertyi 294 käyntikertaa. Taulukko 27. Olkkajärven pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 117 kpl. käyttäneiden lukumäärä Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät ja loukut Nuotta Syöttikoukut 62 10 50 34 1 3 15 käyttäneiden lukumäärä Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen 52 30 44 70 käyttäneitä % pyydyksiä pyynn.yht. pyydyksiä pyynn.k.a. pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 53 9 43 29 1 3 13 279 40 181 69 1 3 134 4,5 3,9 3,6 2,0 1,0 1,0 9,0 376 141 492 532 6 17 203 6,1 13,7 9,8 15,5 5,0 5,0 13,6 käyttäneitä % pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 44 25 37 60 419 216 294 475 8,1 7,2 6,7 6,8 pyyntiponn. yhteensä 1624 594 1862 1165 6 17 2425 pyyntiponn. keskim. 26,2 57,6 36,9 33,9 5,0 5,0 162,6 Olkkajärven kokonaissaalis oli yhteensä 5 777 kg. Talouskohtainen saalis oli 49 kg ja saaliin mediaani (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 27 kg/talous. Olkkajärven hehtaarisaaliiksi saatiin 3,8 kg/ha (pinta-ala 1 516 ha). Kokonaissaaliista pyydettiin neljännes muikkuverkoilla, joiden saalis koostui pääosin muikusta. Avovesikauden aikana muilla verkoilla pyydettiin 18 % kokonaissaaliista, josta puolet oli haukea. Talviverkoilla pyydettiin 10 % ja niiden saalis koostui pääosin hauista (69 %). Katiskoilla pyydettiin 12 % kokonaissaaliista ja se koostui 57 ahvenista, hauista ja särkikaloista. Vetokalastamalla saatiin 9 % kokonaissaaliista, josta valtaosa oli haukea. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden saatiin niillä 26 % kokonaissaaliista. Kaikki pyyntimuodot huomioiden saaliista kolmannes oli haukea ja noin viidennes muikkua, ahventa ja särkikaloja kutakin. Siian osuus oli 2,2 % ja taimenen 1,4 %. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 28 ja 29. Taulukko 28. Olkkajärven saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät / loukut Nuotta Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Yhteensä % muikku 1 120 23 67 1 209 20,9 taimen 3 6 39 3 26 78 1,4 kirjolohi 2 19 2 24 0,4 siika 32 7 29 53 14 135 2,3 harjus 2 2 0,0 hauki 69 408 541 216 3 119 405 114 2 1 879 32,5 made 0 68 13 42 1 124 2,2 kuha 1 1 1 0,0 ahven 35 84 215 259 14 109 41 109 344 1 209 20,9 särkikalat 182 14 195 201 11 153 2 1 105 220 1 084 18,8 muut 15 2 2 6 1 5 32 0,5 ahven 2 14 20 38 0 5 20 26 58,7 särkikalat 12 2 18 30 33 51 0 1 37,6 Yhteensä 1 456 589 1 056 678 34 299 162 545 157 216 586 5 777 % 25 10 18 12 1 5 3 9 3 4 10 100 Taulukko 29. Olkkajärven lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät / loukut Nuotta Koukut Vetokalastus Heittokalastus Pilkkiminen muikku 77 67 22 - taimen 0 1 4 1 5 - kirjolohi 0 2 0 0 - siika 2 1 3 18 2,4 harjus 0 - hauki 5 69 51 32 1 74 74 73 0,4 made 0 12 1 26 0,1 kuha 0 0 - muut 1 0 0 2 0,9 yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Tiedustelussa kysyttiin myös saaliiksi saatujen taimenten lukumäärää ja painoa kuukausittain. Aineisto käsiteltiin kaikkien niiden kalastajien osalta, jotka olivat ilmoittaneet molemmat tiedot (N=20 kalastajaa), jonka jälkeen tulokset laajennettiin koko kalastajajoukkoa (taulukko 30). Olkkajärvellä kalastaneista 30 sai taimenta saaliiksi, mikä on neljännes kaikista kalastaneista talouksista. Kilomääräisestä taimensaaliista saatiin 36 % syyskuussa, jolloin 12 taloutta sai taimenta. Taimenten keskipaino koko vuoden keskiarvona oli 1,1 kg. Alhaisimmillaan keskipaino oli lokakuussa ja korkeimmillaan se oli huhti- ja toukokuussa. Taulukko 30. Taimensaalis kuukausittain Olkkajärvellä vuonna 2009 N = 30, laaj. Taimen, lkm Taimen, kg Keskipaino, g Osuus % (kg) tammi - helmi - maalis 2 1 1,2 1,0 1,6 huhti 2 2 5,0 2,0 6,4 touko 5 6 10,0 1,6 12,8 kesä 6 9 9,0 1,0 11,5 58 heinä 5 7 8,5 1,1 10,8 elo 8 12 11,2 0,9 14,4 syys 12 26 28,2 1,1 36,2 loka 3 6 5,0 0,8 6,4 marras - joulu - Yhteensä 71 78 1,1 100,0 6.3.1.4 Jyrhämäjärvi Jyrhämäjärven tiedustelu oli ensimmäinen mikä alueelle on tehty ja se kohdistettiin Oikaraisen metsästys- ja kalastusseuran jäsenistön talouksille sekä seuran verkkoluvan lunastaneille talouksille. Alueelle ei myydä erikseen viehekalastuslupia. Tiedusteltavia talouksia oli yhteensä 73 ja vastauksia saatiin yhtensä 53 taloudelta, jolloin palautusprosentti oli 80 %. Laajennettu kalastaneiden talouksien määrä oli 37, joten seuralaisista noin puolet kalasti Jyrhämäjärvellä vuonna 2009. Vuoden aikana Jyrhämäjärvelle kertyi kalastuspäiviä yhteensä 1 043 ja taloutta kohti kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 28. Eniten kalastuspäiviä kertyi kesä-syyskuulle, joiden osuus oli yhteensä 63 % vuoden kalastuspäivistä. Myös maalis-huhtikuussa kalastuspäiviä kertyi runsaammin ja niiden osuus vuoden aikana kertyneistä kalastuspäivistä oli yhteensä 21 %. Taulukko 31: Kalastuspäivien määrä kuukausittain Jyrhämäjärvellä vuonna 2009. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä kal. pv lkm 5 36 112 102 84 210 183 % 0 3 11 10 8 20 18 elo 149 14 syys 110 11 loka marras joulu yhteensä 37 5 10 1043 4 0 1 100 talouksien keskimäärin lkm / talous 37 28 250 Kalastuspäiviä 200 150 100 50 jou lu ra s ma r lok a sy ys elo ke sä he inä hu ht i tou ko i ma al i s lm he tam mi 0 Kuva 59. Kalastuspäivien summa kuukausittain Jyrhämäjärvellä vuonna 2009. Kalastuspäivien lukumäärä kalastanutta taloutta kohti oli suurimmillaan kesä-lokakuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana 8 päivänä. Eniten kalastajia oli heinäkuussa, jolloin kalassa kävi 27 taloutta. Vähiten kalastajia oli loka-helmikuun välisenä aikana. 59 14 12 10 8 6 2 1 jou lu ma r ra s 5 14 lok a 17 sy ys 21 elo ä 27 he in 15 ke sä 17 tou ko 20 hu hti i ma ali s tam mi 1 0 5 4 2 he lm Kalastuspäiviä 16 Kuva 60. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Jyrhämäjärvellä vuonna 2009. Pylvään alaosassa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. Jyrhämäjärvellä muikkuverkkoja käytti kuusi taloutta, mikä on 16 % kaikista kalastaneista (taulukko 32). Muilla verkoilla avovesikaudella kalasti 21 taloutta, mikä on yli puolet kaikista kalastaneista. Talviverkoilla kalasti viisi taloutta. Katiskoja pyynnissä käytti yli kolmannes talouksista. Pilkillä kävi 63 % ja vetokalastamassa 31 % kalastaneista talouksista. Muikkuverkoille kertyi 212 kokukertaa ja muiden avovesikaudella käytettyjen verkkojen pyyntiponnistus oli 1449. Katiskoja koettiin 378 kertaa. Pilkillä käytiin yhteensä 140 kertaa, vetokalassa 93 ja onkimiselle kertyi 34 käyntikertaa. Taulukko 32. Jyrhämäjärven pyydysten käyttötiedot vuonna 2009. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 37 kpl. käyttäneiden lukumäärä Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät ja loukut Nuotta Syöttikoukut 6 5 21 14 3 6 käyttäneiden lukumäärä Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen 12 5 6 23 käyttäneitä % pyydyksiä pyynn.yht. pyydyksiä pyynn.k.a. pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 16 13 56 38 9 16 20 12 84 22 3 42 3,4 2,5 4,1 1,6 1,0 7,2 56 54 352 241 19 39 9,6 11,8 16,9 17,3 5,3 6,8 käyttäneitä % pyyntikertoja yhteensä pyyntikertoja keskim. 31 13 16 63 93 29 34 140 8,0 6,3 5,8 6,1 pyyntiponn. yhteensä 212 134 1449 378 19 250 pyyntiponn. keskim. 36,6 29,0 69,6 27,3 5,3 43,2 Jyrhämäjärven kokonaissaalis oli yhteensä 1 465 kg. Talouskohtainen saalis oli 40 kg ja saaliin mediaani (mediaani eli keskiluku, jota suurempia ja pienempiä arvoja on vastauksissa yhtä paljon) oli 32 kg/talous. Jyrhämäjärven (sis. Perälammen) hehtaarisaaliiksi saatiin 5,1 kg/ha (pinta-ala 288 ha). Kokonaissaaliista pyydettiin avovesikauden aikana muilla verkoilla kuin muikkuverkoilla 35 % ja saalis koostui hauesta (47 %), ahvenista (17 %), muut (15 %, valtaosa lahnoja) ja särkikaloista (13 %). Talviverkoilla pyydettiin 8 % ja niiden saalis koostui hauista, mateista ja ahvenista. Katiskoilla 60 pyydettiin noin viidennes kokonaissaaliista, joka koostui ahvenista (49 %), särkikaloista (28 %) ja hauista (22 %). Vetokalastussaaliin osuus 12 % kokonaissaaliista, joka koostui valtaosin hauista (91 %). Kaikki vapakalastusvälineet mukaan lukien niillä noin neljännes kokonaissaaliista. Saalismäärät lajeittain ja pyydyksittäin sekä saaliin jakauma pyydyksittäin on esitetty tarkemmin taulukoissa 33 ja 34. Taulukko 33. Jyrhämäjärven saalis pyydyksittäin ja lajeittain vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät / loukut Nuotta Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen Yhteensä % muikku 31 31 2,1 taimen 2 2 0,1 kirjolohi 1 1 0,1 siika 16 16 1,1 harjus 2 1 1 1 4 0,3 hauki 79 239 69 56 20 167 20 1 651 44,4 made 17 6 8 32 2,2 kuha 6 14 20 1,4 ahven särkikalat 25 10 2 87 68 158 91 5 5 16 4 9 8 68 66 357 265 24,4 18,1 muut 6 74 3 2 0 85 5,8 Yhteensä 57 120 509 322 68 28 182 25 17 136 1 465 % 4 8 35 22 5 0 2 12 2 1 9 100 Taulukko 34. Jyrhämäjärven lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2009. Pyydys Muikkuverkot Talviverkot Verkot Katiska Rysät / loukut Nuotta Koukut Vetokalastus Heittokalastus Onkiminen Pilkkiminen muikku 55 - taimen 0 - kirjolohi 1 siika 3 - harjus 0 1 2 1 hauki 65 47 22 82 71 91 83 0 made 14 1 29 - kuha 5 3 - ahven särkikalat 45 9 2 17 13 49 28 7 7 9 15 53 47 50 48 muut 5 15 1 3 0 yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 6.3.1.5 Vapaat kommentit Tiedusteltavilta pyydettiin vapaamuotoisia kommentteja ja havaintoja kalastuksesta ja kalastonhoidosta. Niistä Olkka- ja Jyrhämäjärven kommentit kirjattiin erikseen ja Raudanjoen jokialueen kommentit yhtenä kokonaisuutena muiden järvien kanssa. Raudanjoen alueella 38 vastaajaa antoi kommentteja, joista erillisiä mielipiteitä kertyi yhteensä 46 kpl. Istutuksien osalta tärkeimmäksi mielipiteeksi nousi taimen-, harjus- ja kuhaistutuksien lisääminen. Eniten mielipiteitä tuli (kuusi vastaajaa) "roskakalojen" tehopyynnin lisäämisen puolesta. Muikku- ja taimenkannat olivat neljän vastaajan mielestä heikot. Kahden vastaajan mielestä koskien entisöinnin jälkeen kalakannat (harjus/taimen) ovat vähentyneet ja vastaavasti yhden vastaajan mielestä ne ovat parantuneet. Kolmen vastaajan mielestä ongelmaksi koettiin alamittaisten harjusten ja taimenten pyynti, johon samalla toivottiin valistuksen lisäämistä. Kalastuksen järjestelyyn liittyvissä asioissa toivottiin tietoa luvanmyyjistä ja vesialueiden kalastusoikeuksista. Lisäksi ehdotettiin alamittojen nostamista (taimen/harjus) sekä verkon silmäkokorajoituksia (taimen/kuha). 61 Olkkajärvellä 59 vastaajaa antoi kommentteja, joista erillisiä mielipiteitä kertyi yhteensä 92 kpl. Istutuksiin liittyen taimenta, kuhaa, siikaa ja yleensäkin arvokaloja haluttiin lisää (10 vastaajaa). Neljän vastaajan mielestä taimenistukkaat saisivat olla suurempia. Kalaston rakenteeseen liittyen kommenteissa nousi esille se, että särkikaloja on liikaa ja vastaavasti siika-, taimen- sekä muikkukannat ovat heikkoja. Selkeästi eniten (20 vastaajan) mielestä "roskakalojen" pyyntiä tulisi tehostaa (nuotta- ja loukkupyynnillä) ja samalla arvosteltiin, ettei kalastuksen järjestäjä panosta tarpeeksi kalaston hoitoon. Toisaalta kahdeksan vastaajaa piti kalaston tilaa ja sen hoitoa on hyvänä. Kahden vastaajan mielestä Matkalampi tulisi niittää, koska se on rehevöitynyt. Jyrhämäjärvellä 23 vastaajaa antoi kommentteja, joista erillisiä mielipiteitä kertyi yhteensä 36 kpl. Istutuksiin liittyen arvokalaistutuksia haluttiin lisää kolmen vastaajan osalta. Kalaston rakenteeseen liittyen kommenteissa (yhdeksän vastaajaa) nousi esille, että särkikaloja on liikaa ja kahdeksan vastaajan mielestä niiden pyyntiä tulisi tehostaa nuotta- ja loukkupyynnillä. Ympäristöön liittyen kolmen vastaajan mielestä järven vedenkorkeus vaihtelee suuresti. Rapuruton leviämisestä oltiin myös huolissaan. 6.3.1.6 Ravustus Tiedustelulomakkeessa kysyttiin myös ravustuksen määrää ja rapusaalista Olkka- ja Jyrhämäjärven osalta. Tiedustelutuloksiin perustuva arvio ravustajien ja ravustuksen määrästä sekä rapusaaliista on esitetty taulukoissa 35 ja 36. Olkkajärvellä ravusti 29 taloutta, mikä on 13 % kaikista tiedusteluun vastanneista. Ravustukseen käytettiin aikaa keskimäärin 10 pyyntivuorokautta ja yhteensä Olkkajärvelle kertyi 279 pyyntivuorokautta. Taloutta kohti pyynnissä oli keskimäärin yhdeksän mertaa. Tiedustelun perusteella ns. mittarapuja eli pituudeltaan vähintään 10 cm:n kokoisten rapujen kokonaissaalis Olkkajärvellä oli noin 2 500 kpl. Taulukko 35. Olkkajärven ravustus vuonna 2009. N=24 (13 % kaikista vastanneista) Ravustajia Pyynti vrk Laaj. 29 279 Keskim. 10 %-osuus Mertoja pyynnissä 265 9 Pyyntiponnistus 2567 89 Mittarapuja 2493 87 29 Alamittaisia 6181 214 71 Rapuja yht 8674 3,4/pp 100 Jyrhämäjärvellä ravusti kolme taloutta, mikä on noin 4 % kaikista tiedusteluun vastanneista. Ravustukseen käytettiin aikaa keskimäärin kolme pyyntivuorokautta ja yhteensä Jyrhämäjärvelle kertyi seitsemän pyyntivuorokautta. Taloutta kohti pyynnissä oli keskimäärin seitsemän mertaa. Tiedustelun perusteella ns. mittarapuja eli pituudeltaan vähintään 10 cm:n kokoisten rapujen kokonaissaalis Jyrhämäjärvellä oli noin 220 kpl. Taulukko 36. Jyrhämäjärven ravustus vuonna 2009. N=2 (3,8 % kaikista vastanneista) Ravustajia Pyynti vrk Laaj. 3 7 Keskim. 3 %-osuus Mertoja pyynnissä 19 7 Pyyntiponnistus 48 18 62 Mittarapuja 83 30 38 Alamittaisia 138 50 63 Rapuja yht 220 4,6 /pp 100 6.4 KEMIJÄRVI Kemijärven säännöstelyyn liittyvä kalataloustarkkailu hoidetaan kalatalousmaksuvaroin erillisenä muusta Kemijokialueen kalataloustarkkailusta. Tarkkailumenetelmät ovat Kemijärvellä kuitenkin samoja kuin jokialueella. Viimeisin Kemijärven kalataloustarkkailun tuloksia käsittelevä julkaisu koskee vuotta 2010 (Salo & Paksuniemi 2011). 6.5 YLÄ-KEMIJOKI JA TENNIÖJOKI 6.5.1 Kalastuskirjanpito 6.5.1.1 Saalis eri pyydyksillä Ylä-Kemijoella toimi vuosina 2000-2009 kahdeksasta kymmeneen kalastuskirjanpitäjää. Käytetyin pyydys oli edelleen 34-40 mm verkko, jolla saatiin noin 40 % kokonaissaaliista. Tärkeimmät saaliskalat 34-40 mm verkoilla pyydettäessä olivat hauki, siika, harjus ja taimen. Eniten verkoille kertyi kokukertoja touko-kesäkuun ja elo-syyskuun aikana. Vapakalastusvälineillä kaikki pyyntimuodot yhteenlaskettuna kalassa käyntikertojen määrä oli 697 ja niillä saadun saaliin osuus hieman yli puolet kokonaissaaliista. Tärkeimmät saaliskalat vapakalastusvälineillä olivat harjus, taimen ja hauki. Vapavälineillä kalastaessa pyynti tapahtui pääosin kesäkauden aikana ja eniten harrastettiin vetokalastusta. Kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista harjuksen osuus oli 35,1 %, taimenen 12,7 % ja siian 7,7 % (taulukko 37). Edelliseen tarkkailujaksoon nähden eniten oli laskenut mateen ja siian saalisosuus ja vastaavasti hauen sekä harjuksen osuus kokonaissaaliissa oli kohonnut. Siika Puronieriä Harjus Särkikalat Säyne Made Ahven Kuha Kiiski 0,0 0,0 6,8 0,9 7,7 0,1 0,2 0,2 3,0 0,7 0,1 17,8 1,1 2,6 5,9 2,9 1,1 35,1 0,4 0,4 0,1 0,4 0,5 0,5 0,1 1,1 0,6 2,4 2,0 0,0 0,1 0,6 0,9 0,0 0,1 3,7 - - - 38,9 - 7,0 - 2,3 - 0,8 - 29,2 - 2,1 - 4,1 - 9,1 - 4,0 - 2,8 - 100,0 kg/N Kirjolohi 2,2 0,1 0,3 5,4 0,9 0,4 1,6 0,4 1,4 12,7 Yhteensä Taimen 523 1248 23,8 55 150 5,2 54 568 0,6 5 5 0,1 341 341 4,7 11 11 93 93 0,3 173 173 1,7 37 37 0,7 42 42 0,1 37,3 Muut Hauki 34-40 mm verkko 41-55 mm verkko koukkupyynti katiska vetokalastus vapapyynti pilkki heittokalastus perho mato-onki yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 37. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Ylä-Kemijoella vuosina 2005-2009 (kokonaissaalis 3 315 kg). 1,03 1,55 0,13 5,00 2,84 6,18 1,46 1,75 3,57 2,19 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Tarkasteltaessa Ylä -Kemijoen verkkosaalista vuosina 1994-2009, on huomattavissa, että hauen osuus saaliissa on ollut selkeässä nousussa vuodesta 2003 alkaen ja vastaavasti muiden lajien suhteellinen osuus on laskenut (kuva 61). 63 100 % Muut 80 % Särkikalat Ahven 60 % Made Harjus Siika 40 % Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 61. Kalastuskirjanpitäjien verkkosaaliin lajijakauma Ylä-Kemijoella vuosina 1994-2009. Vapakalastussaaliissa vuosina 2000-2009 hauen ja harjuksen osuus oli noussut aikaisempaan tarkkailujaksoon verrattuna. Taimenen suhteellinen saalisosuus on ollut korkeimmillaan 1990-luvulla ja koko 2000-luvun sen osuus on pysynyt samalla tasolla (kuva 62). Vapakalastuksen saalisosuuteen, pyyntiponnistus- ja yksikkösaalistietoihin ei ole laskettu mato-onkimista mukaan. 100 % Muut 80 % Särkikalat Ahven 60 % Made Harjus Siika 40 % Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 62. Kalastuskirjanpitäjien vapasaaliin lajijakauma Ylä-Kemijoella vuosina 1994-2009. Tenniöjoella on vuosina 2000-2009 toiminut kolmesta neljään kalastuskirjanpitäjää. Tuona aikana peräti 65,4 % kokonaissaaliista pyydettiin katiskoilla. Tärkeimmät saaliskalat katiskalla pyydettäessä olivat ahven ja hauki. Katiskoilla kalastettiin lähinnä toukokuun ja elo-syyskuun aikana. Toiseksi eniten pyynnissä käytettiin verkkoja, joista käytetyimmät olivat solmuväliltään 34-40 mm. Verkkoja koettiin eniten touko-kesäkuussa sekä joulu-tammikuussa ja niillä saatiin reilu neljännes kokonaissaaliista. Kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista taimenen osuus oli 3,8 %, harjuksen 1,9 % ja siian 1,7 % (taulukko 38). 64 Harjus Särkikalat Säyne Made Ahven Kuha Kiiski - 1,4 0,3 1,7 - 0,7 0,2 0,1 0,6 0,2 0,1 1,9 1,2 0,7 2,1 4,0 - 0,2 2,5 1,1 0,3 4,0 0,8 0,1 43,2 0,7 44,8 - - - 10,2 - 13,6 - 4,7 - 0,3 - 65,4 - 1,8 - 0,1 - 3,6 - 0,2 - 0,1 - 100,0 kg/N Puronieriä 3,4 0,2 0,2 3,8 Yhteensä Siika 2,6 10,5 3,7 21,5 1,6 39,9 Muut Kirjolohi 121 75 17 32 156 12 1 24 2 1 Taimen 74 49 10 8 69 12 1 24 2 1 Hauki 34-40 mm verkko 41-55 mm verkko > 56 mm verkko koukkupyynti katiska vetokalastus vapapyynti pilkki heittokalastus perho yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 38. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken Tenniöjoella vuosina 2005-2009 (kokonaissaalis 1 287 kg). 1,08 2,33 3,59 0,13 5,40 1,92 1,00 1,92 1,50 1,00 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 6.5.1.2 Pyyntiponnistus Ylä-Kemijoen kirjanpitokalastajien yhteenlaskettu pyyntiponnistus verkkokalastuksessa on vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 208-338 verkon kokukertaan vuodessa ja Tenniöjoella 26-65 kokukertaan vuodessa (kuva 63). Verkon kokukertojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuodesta 2003 alkaen ja kahden viimeisimmän vuoden aikana on tapahtunut selvää laskua. verkot, kokukertojen lkm 900 Tenniöjoki 800 Ylä-Kemijoki 700 600 500 400 300 200 100 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 9 19 4 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 63. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa Ylä-Kemijoella ja Tenniöjoella vuosina 1980-2009. Vuosina 1980-1985 pylväät kuvaavat kalastuspäivien määrää, kokukertojen määrä on ollut 3 - 4 kertaa suurempi. Vapakalastuksessa kalastuskirjanpitäjien yhteenlaskettu pyyntiponnistus on Ylä-Kemijoella vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 103-172 kalassakäyntikertaan vuodessa. Vapakalastuksessa käyntikertojen määrä on noussut selvästi vuodesta 1997 alkaen, mutta se on hieman laskenut viimeisimmän tarkkailujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2007. Tenniöjoella kalastuskirjanpitäjien vapakalastus on ollut vähäistä. 65 vapakalastus, käyntikertojen lkm 250 Tenniöjoki Ylä-Kemijoki 200 150 100 50 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 9 19 4 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 64. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa Ylä-Kemijoella ja Tenniöjoella vuosina 1980-2009. 6.5.1.3 Yksikkösaaliit 6.5.1.3.1 Siika Siikaa pyydettiin Ylä-Kemijoella ja Tenniöjoella pääosin solmuväliltään 34-40 mm verkoilla. Vuosina 2005-2009 siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa vaihteli Ylä-Kemijoella välillä 104–253 g ja Tenniöjoella 0-215 g verkon kokukertaa kohti. Siika, g/verkon kokukerta 600 Ylä-Kemijoki Tenniöjoki 500 400 300 200 100 19 80 19 81 19 82 19 8 19 3 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 9 19 8 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 65. Siian yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ylä-Kemijoella vuosina 19802009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. 66 6.5.1.3.2 Taimen Ylä-Kemijoen taimensaaliista valtaosa pyydettiin vapakalastusvälineillä ja 34-40 mm verkoilla vajaa viidesosa. Vuosina 2005-2009 solmuväliltään yli 26 mm:n verkkojen yksikkösaalis vaihteli välillä 27–91 g verkon kokukertaa kohti ja vapakalastusvälineillä 315–501 g käyntikertaa kohti. Taimenen yksikkösaalis verkoilla pyydettäessä on ollut laskeva edellisiin tarkastelujaksoihin nähden. Vastaavasti vapavälineillä pyydettyjen taimenten käyntikertakohtainen saalis on pysynyt tasaisena koko 2000-luvun (kuvat 66 ja 67). Tenniöjoella taimensaaliista suurin osa pyydettiin verkoilla. Vuosina 2005-2009 solmuväliltään yli 26 mm:n verkkojen yksikkösaalis vaihteli välillä 69–445 g/verkon kokukerta ja vapakalastusvälineillä saatiin taimenta ainoastaan vuonna 2008, joten vaihteluväli oli 0–214 g/käyntikerta. Tenniöjoen verkkokalastuksen yksikkösaaliissa on suuria vuosittaisia vaihteluja mikä johtunee kokukertojen vähäisyydestä, mutta viimeisimmällä tarkastelujaksolla yksikkösaaliin taso on ollut korkeammalla aikaisempaan nähden. Vapakalastuksessa käyntikertojen määrä oli niin vähäistä, ettei yksikkösaaliin tason kehityksestä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Taimen, g/verkon kokukerta 300 445 g Ylä-Kemijoki 250 Tenniöjoki 200 150 100 50 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 9 19 1 92 19 93 19 9 19 4 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 0 20 4 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 66. Taimenen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ylä-Kemijoella vuosina 1980-2009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. 67 Taimen, g/käyntikerta 1400 Ylä-Kemijoki 1200 Tenniöjoki 1000 800 600 400 200 19 80 19 8 19 1 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 9 19 0 91 19 92 19 93 19 9 19 4 95 19 96 19 97 19 9 19 8 99 20 00 20 01 20 02 20 0 20 3 04 20 05 20 06 20 0 20 7 08 20 09 0 Kuva 67. Taimenen pyydysyksikkösaalis vapakalastusvälineillä Ylä-Kemijoella vuosina 1980-2009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. 6.5.1.3.3 Harjus Ylä-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien saaliissa harjuksen osuus oli hieman yli kolmannes kaikista kalalajeista ja valtaosa niistä pyydettiin vapakalastusvälineillä. Vuosina 2005-2009 harjuksen yksikkösaalis verkkokalastuksessa vaihteli välillä 75–110 g verkon kokukertaa kohti (kuva 68). Vapakalastusvälineillä harjuksia saatiin tarkastelujaksolla 1293–1733 g käyntikertaa kohti (kuva 69). Verkon yksikkösaaliin taso on hieman laskenut edelliseen tarkastelujaksoon nähden. Vastaavasti vapakalastusvälineillä pyydettäessä käyntikertaa kohti saadun saaliin määrä on noussut viimeisellä tarkkailujaksolla selvästi. Tenniöjoella harjuksen osuus kokonaissaaliista oli ainoastaan 1,9 % ja ne pyydettiin verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Vuosina 2005-2009 harjuksen yksikkösaalis verkkokalastuksessa vaihteli välillä 6-85 g / verkon kokukerta. Verkkokalastuksen yksikkösaaliissa vaihdellut vuosittain samaan tapaan kuin edelliselläkin tarkastelujaksolla. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin tason kehityksestä ei voida tehdä johtopäätöksiä vähäisten kalassa käyntikertojen vuoksi. 68 Harjus, g/verkon kokukerta 250 Ylä-Kemijoki Tenniöjoki 200 150 100 50 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 9 19 1 92 19 93 19 9 19 4 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 0 20 4 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 68. Harjuksen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ylä-Kemijoella vuosina 1980-2009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. Harjus, g/käyntikerta 3500 Ylä-Kemijoki 3000 Tenniöjoki 2500 2000 1500 1000 500 19 80 19 81 19 8 19 2 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 9 19 2 93 19 94 19 95 19 96 19 9 19 7 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 0 20 7 08 20 09 0 Kuva 69. Harjuksen pyydysyksikkösaalis vapakalastusvälineillä Ylä-Kemijoella vuosina 1980-2009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. 69 6.5.1.3.4 Hauki Ylä-Kemijoella ja Tenniöjoella kalastuskirjanpitäjien saaliissa suurimman osuuden vei hauki, jota oli lähes 40 % kokonaissaaliista. Haukea pyydettiin Ylä-Kemijoella pääosin solmuväliltään 34-40 mm verkoilla ja Tenniöjoella katiskoilla sekä solmuväliltään 41-55 mm verkoilla. Ylä-Kemijoella vuosina 2005-2009 solmuväliltään yli 26 mm:n verkkojen yksikkösaalis vaihteli välillä 502–940 g/verkon kokukerta ja Tenniöjoella 497-2200 g/verkon kokukerta (kuva 70). Ylä-Kemijoella myös vapakalastuksen yksikkösaaliin taso hauella on noussut samassa suhteessa kuin verkoilla pyydettäessä (kuva 71). Molemmilla joilla hauen yksikkösaaliit ovat kohonneet viimeisellä tarkastelujaksolla erittäin voimakkaasti. Hauki, g/verkon kokukerta 1000 2200 g Ylä-Kemijoki 900 Tenniöjoki 800 700 600 500 400 300 200 100 19 80 19 8 19 1 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 8 19 8 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 9 19 6 97 19 98 19 9 20 9 0 20 0 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 70. Hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ylä-Kemijoella vuosina 19802004 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2004. hauki, g/käyntikerta 1000 Ylä-Kemijoki 900 1750 g Tenniöjoki 800 700 600 500 400 300 200 100 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 71. Hauen pyydysyksikkösaalis vapakalastusvälineillä Ylä-Kemijoella vuosina 1980-2009 ja Tenniöjoella vuosina 1993-2009. 70 6.5.2 Kalakantanäytteet 6.5.2.1 Siika Ylä-Kemijoelta kerättiin tarkkailujakson aikana yhteensä 91 siikanäytettä. Kaikki siikanäytteet olivat peräisin verkkopyynnistä. Ylä-Kemijoen siikojen siivilähammasjakauma on esitetty kuvassa 73. Kuvaan on sisällytetty myös aineistoon sovitettu normaalijakaumakäyrä. 20 18 16 Siikoja, kpl 14 12 10 8 6 4 2 68 65 62 59 56 53 50 47 44 41 38 35 32 29 26 23 20 17 0 Siivilähampaita, kpl Kuva 72. Ylä-Kemijoen siikojen siivilähammasjakauma vuosien 2005-2009 kalakantanäytteissä (n = 91). Siivilähammasjakauman perusteella Ylä-Kemijoen siikakanta koostuu aikaisempien selvitysten tapaan lähes yksinomaan vaellussiiasta. Vaellussiian siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 %:n luotettavuusväli oli 31,4 ± 0,4 kpl. Reilu kolmannes näytesiioista kuului ikäryhmään 5+, jolloin niiden pituus oli keskimäärin 33,3 cm. Tällöin vaellussiian keskipaino oli n. 300 g. Verkkopyynnin valikoivuudesta johtuen siikojen kasvu oli parempi 4-5-vuotiailla kuin edellisellä tarkkailujaksolla, jolloin siikanäytteitä kertyi myös vapapyynnin yhteydessä lähinnä Tenniöjoelta. 71 60 34 50 Pituus, cm 40 21 30 20 10 8 10 5 2 1 1 1 1 1 1 0 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ 9 9+ 10 10+ 11 11+ Ikä, v Kuva 73. Ylä-Kemijoen vaellussiian ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäjakauma. Vaellussiian pituus-paino-suhteeksi saatiin paino = 0,0122 × pituus2,8887. Vaellussiian keskimääräinen kuntokerroin oli 0,83. 1400 1200 Paino, g 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 Pituus, cm Kuva 74. Vaellussiikojen pituus-paino-suhde Ylä-Kemijoella vuosina 2005-2009 (n = 90). 72 Ylä-Kemijoen näytteistä oli koiraita 39 % ja naaraita 61 %. Nuorimmat sukukypsyyden saavuttaneet ja kutemaan valmiit siikayksilöt kuuluivat ikäluokkaan 4+. 6.5.2.2 Harjus Ylä-Kemijoelta tutkittiin yhteensä 34 harjusnäytettä. Näytteitä oli huomattavasti vähemmän kuin edellisellä tarkkailukaudella, jolloin näytteitä oli 259. Kaikki näytteet olivat Kairijoen yläpuoliselta jokialueelta. Näytteistä 56 % oli pyydetty verkoilla ja 30 % perholla sekä loput muilla vapapyydyksillä. Harjusten ikäryhmittäisessä keskipituudessa ei ollut edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna tapahtunut juurikaan muutoksia. Tarkkoja vertailuja ei kuitenkaan voi tehdä, sillä aineisto on suppea edellisiin tarkkailujaksoihin verrattuna. Näyteaineiston perusteella harjukset saavuttivat 30 cm:n pituuden hieman edellistä tarkkailujaksoa aiemmin - neljännellä kasvukaudellaan. Kalastus kohdistui voimakkaasti heti alamitan saavuttaneisiin yksilöihin, sillä valtaosa harjusnäytteistä kuului ikäryhmiin viisikesäiset - kuusikesäiset. 45 16 40 35 Pituus, cm 30 25 20 15 5 10 5 3 3 3 1 1 1 1 8+ 9 0 3+ 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 Ikä, v Kuva 75. Ylä-Kemijoen harjuksen ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäjakauma. Harjusten pituus-paino –suhteeksi saatiin paino = 0,005 × pituus3,109. Yhtälön mukaan 30 cm:n pituisen harjuksen keskipainoksi saadaan 196g eli vähemmän kuin edellisellä tarkkailujaksolla, jolloin keskipaino oli 207 g. Harjusten kuntokerroin oli hieman kohonnut, sillä tällä jaksolla kuntokerroin oli 0,80, kun se edellisellä jaksolla oli 0,77. 73 800 700 600 Paino, g 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 76. Harjuksen pituus-paino-suhde Ylä-Kemijoella vuosina 2005-2009 (N = 34) Koiraita näyteaineistosta oli 57 %. Nuorimmat seuraavana vuonna kutemaan valmistautuvat harjukset olivat neljäkesäisiä. Kaikki näyteharjukset olivat syntyneet ennen tarkkailujakson alkua eli vuotta 2005. 6.5.2.3 Taimen Ylä-Kemijoelta taimennäytteitä oli tarkkailujaksolta yhteensä 21 kpl. Lähes kaikki näytteet olivat peräisin verkkokalastuksesta. Ainoastaan kolme näytteistä oli vapakalastuksesta. Näytteet olivat peräisin Kairijoen liittymäkohdan yläpuoliselta jokialueelta. Kaikki näyteyksilöt edustivat ennen tarkkailujaksoa syntyneitä ikäluokkia. Ylä-Kemijoen taimenen kasvussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujakoon verrattuna, vaikkakin 40 cm:n alamitta saavutettiin tällä jaksolla ikäryhmää vanhempien joukossa (kuva 77). Ikäjakauman perusteella suurin osa taimenista pyydettiin edellisen tarkkailujakson tapaan alamittaisina. 74 50 8 45 40 35 Pituus, cm 30 25 4 20 3 3 6+ 7 15 2 10 1 5 0 3 3+ 4 4+ 5 5+ 6 Ikä, v Kuva 77. Ylä-Kemijoen taimenen ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäjakauma. Ylä-Kemijoen näytetaimenten painotiedot oli käytettävissä vain 21 yksilöltä. Taimenten pituus-paino –suhde oli paino = 0,006 × pituus3,093 ja keskimääräinen kuntokerroin 0,87. Pituus-paino-yhtälön perusteella 40 cm:n pituuden saavuttaneen taimenen keskipainoksi saadaan 541 g, joka on vähemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla (572 g). 75 1600 1400 1200 Paino, g 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 Pituus, cm Kuva 78. Taimenen pituus-paino-suhde Ylä-Kemijoella vuosina 2005-2009 (N = 21) Näytteistä oli 37 % koiraita ja 63 % naaraita. Nuorimmat sukukypsät yksilöt olivat edellisen tarkkailujakson tapaan viisikesäisiä (4+). 6.5.3 Taimenmerkinnät Ylä-Kemijoella Ylä-Kemijoen suulle Pelkosenniemen Lapinniemeen istutettiin vuosina 2002-2004 kolme kolmevuotiaiden Rautalammin reitin kannan taimenten Carlin-merkintäerää. Istutukset tehtiin kesäkuun alussa. Edellisessä tarkkailuraportissa (Huttula ja Autti 2006) esitettyjen tulosten jälkeen on ko. merkintäryhmistä saatu kaksi lisäpalautusta, yksi vuoden 2002 merkintäerästä ja yksi vuoden 2004 merkintäerästä. Kalat oli pyydetty Kemijärven Ailanganselältä (kalan paino 2900 g) ja Kokkosnivan voimalaitoksen alapuolelta Kitisestä (kalan painoa ei ilmoitettu). Nämä palautukset huomioimalla istutuserien keskimääräiseksi tuotoksi saadaan 45 kg (vaihteluväli 31-62 kg/1000 istukasta) ja palautusprosentiksi 7,0 (vaihteluväli 4,0 - 9,5 %). Muilta osin nämä lisäpalautukset eivät muuta edellisessä tarkkailuraportissa esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä. 6.5.4 Kalastustiedustelut Tällä tarkkailujaksolla kalastusta ja saaliista Ylä-Kemijoella on selvitetty vuosina 2006 (Autti & Huttula 2007) ja 2008 (Taskila 2009). Vuoden 2006 tiedustelussa oli mukana myös Tenniöjoki. Vuonna 2006 tiedustelun mukaan välillä Ylä-Kemijoella välillä Kairijokisuu-Kitisen suu kalasti arviolta 226 taloutta (350 kalastajaa). Vuoden 2006 kalastajamäärä ja sitä myöten kokonaissaaliin määrä on aliarvioitunut, koska tiedustelun kalastajamäärien arvioinnissa ei ollut mukana kuin noin kolmannes Yli-Kemin yhtenäislupalaisista. Vuonna 2008 Ylä-Kemijoella kalasti 692 kalastajaa ja heistä yli 80 % oli Yli-Kemin yhtenäisluvalla kalastavia vapakalastajia. Vuonna 2006 yleisimmät kalastus76 muodot olivat perho- ja heittokalastus (muu vapapyynti) sekä vetokalastus. Perhokalastusta oli harjoittanut joka toinen talous. Verkkokalastusta harjoitti noin 15 % kalastaneista talouksista. Vuoden 2008 pyydysten käyttötietoja on vaikea verrata tiedustelujen toteutuksen erilaisuudesta johtuen, mutta kokonaisuudessa kalastustavoissa ei ole juurikaan eroja ko. vuosien välillä. Vuonna 2006 Ylä-Kemijoella kalastaneiden talouksien arvioitu kokonaissaalis oli noin 4 400 kg (huom. aliarvio), jolloin taloutta kohti saatiin keskimäärin 22 kg (13 kg/kalastaja). Saaliista oli haukea 32 %, harjusta 30 %, taimenta 13 %, ahventa 11 % ja siikaa 4 %. Verkoilla saatiin kokonaissaaliista lähes 30 % ja saalis oli pääosin haukea, siikaa ja harjusta. Kaikkien vapapyyntivälineiden yhteenlaskettu saalisosuus oli 65 % kokonaissaaliista ja se koostui harjuksesta, hauesta ja taimenesta. Vuonna 2008 kokonaissaalis oli noin 6 500 kg, jolloin kalastajaa kohti saatiin keskimäärin 9 kg. Kokonaissaaliista harjusta oli 32 %, haukea 29 %, taimenta 18 %, ahventa 8 % ja siikaa 5 %. Tiedustelussa ei selvitetty saalista pyydyksittäin. Vuonna 2006 Tenniöjoella kalasti 89 taloutta ja kalastukseen osallistui 133 henkilöä. Tenniöjoella suosituin pyyntimuoto oli muu vapapyynti (sis. heittokalastuksen ja onkimisen), jota oli harjoittanut 67 % talouksista. Vetokalastusta harrasti 40 % kalastaneista talouksista ja vajaa kolmannes kalasti verkoilla. Tenniöjoen kokonaissaalis oli vuonna 2006 noin 2 200 kg, jolloin taloutta kohti saatiin keskimäärin 25 kg (17 kg/kalastaja). Saaliista kolmasosa oli haukea, ahventa 18 %, harjusta 16 %, taimenta 10 % ja siikaa 5 %. Saaliista neljäsosa oli pyydetty verkoilla avovesiaikaan ja katiskapyynnin saalisosuus oli huomattavan suuri eli 20 % kokonaissaaliista. Vetokalastamalla saatiin liki 18 % kokonaissaaliista. Kaikkiaan Tenniöjoella saatiin puolet passiivisilla pyydyksillä ja puolet vapakalastusvälineillä. 6.6 LUIROJOKI 6.6.1 Kalastuskirjanpito 6.6.1.1 Saalis eri pyydyksillä Luirojoen kalastuskirjanpito lakkautettiin vuoden 2008 jälkeen, koska on osoittautunut mahdottomaksi saada alueelle tarpeellinen määrä kalastajia, jotka kalastavat riittävän aktiivisesti. Luirojoella on vuosina 2005-2008 toiminut kahdesta kuuteen kalastuskirjanpitäjää. Edelliseen tarkkailujaksoon nähden kalastajien määrää oli vuoteen 2005 saakka lähes sama, mutta sen jälkeen kirjanpitoa piti ainoastaan kaksi kalastajaa. Kalastuskirjanpito keskittyi Tanhuan ja Luiron kylien alueiden suvantojaksoille passiivisten pyydysten osalta ja perhokalastusta harrastettiin ylemmillä koskialueilla. Verkkosaaliin osuus oli noin puolet kokonaissaalista ja käytetyin verkko oli solmuväliltään 34-40 mm. Tärkeimmät saaliskalat verkoilla pyydettäessä olivat hauki, särkikalat, harjus, ahven ja siika. Verkkoja koettiin eniten touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa, jolloin saatiin lähes 90 % verkkosaaliista. Yksittäisistä pyydyksistä koentakertoja kertyi eniten koukkupyynnille ja niillä saadun mateen osuus oli 11,7 % kokonaissaaliista. Koukkuja koettiin eniten marras-joulukuussa. Vapakalastus kalastuskirjanpitäjien keskuudessa oli edelleen vähäistä ja saaliin osuus kaikilla vapapyyntimuodoilla oli 11,3 % kokonaissaaliista. Tärkeimmät saaliskalat vapakalastusvälineillä olivat hauki, särkikalat, harjus ahven. Kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista harjuksen osuus oli 7,8 %, siian 3,9 % ja taimenen 0,8 %. Edelliseen tarkkailujaksoon nähden siian osuus oli laskenut ja harjuksen osuus noussut. 77 Made Ahven 4,1 3,1 0,1 5,5 0,1 0,8 13,8 - 0,6 0,1 11,7 12,3 1,9 3,2 0,5 13,3 0,8 1,0 20,7 - 16,0 - 28,8 - 7,3 - 12,8 - 23,8 - 6,6 - 1,7 - 1,1 - 1,9 - 100,0 kg/N Säyne - Yhteensä Särkikalat 4,6 1,6 0,4 0,1 1,0 7,8 Muut Kuore 27-33 mm verkko 83 86 4,7 0,4 - 0,3 34-40 mm verkko 119 305 17,7 0,5 0,4 1,8 41-55 mm verkko 45 83 4,9 - 1,8 koukkupyynti 63 520 1,1 katiska 109 257 10,4 pilkki 48 48 heittokalastus 11 11 1,6 perho 12 12 mato-onki 9 9 yhteensä 40,3 0,8 0,4 3,9 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Harjus Nieriä Siika Kirjolohi Taimen Hauki Pyydys Pyydyksiä koettu Kalastuspäiviä Taulukko 39. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken Luirojoella vuosina 2005-2008 (kokonaissaalis 1 064 kg). 1,98 1,00 0,94 0,26 0,98 1,46 1,64 1,00 1,00 Tarkasteltaessa Luirojoen kalastuskirjanpitäjien verkkosaalista vuosina 1994-2008, on huomattavissa, että hauen osuus saaliissa on ollut korkea koko ajan. Siian osuus on erityisesti parina viimevuotena laskenut. Mateen osuus oli vuonna 2004 poikkeuksellisen suuri, koska tuona vuonna yksi kalastaja kohdensi pyynnin erityisesti mateeseen (kuva 79). 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Ahven 60 % Made Harjus Siika 40 % Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 0% Kuva 79. Kalastuskirjanpitäjien verkkosaaliin lajijakauma Luirojoella vuosina 1994-2008. 6.6.1.2 Pyyntiponnistus Luirojoen kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa on vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 93-132 verkon kokukertaan vuodessa. Kokukertojen määrä on pysynyt tasaisena 1990luvun alusta lähtien, mutta on viimevuosina laskenut hieman. Vapakalastusvälineiden pyynnin määrä on ollut edelleen alhainen ja käyntikertoja on kertynyt tällä tarkastelujaksolla 7-31. 78 6.6.1.3 Yksikkösaaliit 6.6.1.3.1 Siika, taimen ja harjus Vuosina 2005-2008 Luirojoen siiat ja taimenet saatiin pääosin 34-40 mm ja 41-55 mm verkoilla. Harjukset pyydettiin pääosin 27-33 mm verkoilla. Kaikkien verkkoharvuuksien yhteenlaskettu yksikkösaalis vaihteli siialla välillä 71–111 g, taimenella 11-127 g ja harjuksella 93-182 g verkon kokukertaa kohti. Siialla yksikkösaalis on pysynyt nykyisellä tasolla vuodesta 1996 alkaen. Taimensaaliin vähäisyydestä huolimatta yksikkösaaliin taso on viimeisellä tarkastelujaksolla ollut hieman korkeampi kuin aikaisemmin. Harjuksen yksikkösaaliin taso alkoi kohota vuonna 1997 ja vuodesta 2005 alkaen se nousi entisestään selkeästi (kuva 80). Saalis, g/verkon kokukerta 300 Siika Taimen 250 Harjus 200 150 100 50 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 0 Kuva 80. Siian, taimenen ja harjuksen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Luirojoella vuosina 1985-2008. 6.6.1.3.2 Hauki Luirojoella hauen osuus oli 40 % kokonaissaaliista ja ne pyydettiin valtaosin verkoilla. Hauen yksikkösaalis on edelleen varsin vakaa, joskin vuonna 2003 sitä saatiin poikkeuksellisen runsaasti. Vuosina 2005-2008 hauen yksikkösaalis verkon kokukertaa kohden vaihteli välillä 550–701 g. 79 Saalis, g/verkon kokukerta 1200 1000 800 600 400 200 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 0 Kuva 81. Hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Luirojoella vuosina 1985-2008. 6.6.2 Kalakantanäytteet 6.6.2.1 Harjus Luirojoelta kerättiin vuosina 2005-2009 yhteensä 71 harjusnäytettä, joista 59 % oli pyydetty 35-40 mm verkolla ja 40 % perholla. Yksi näytteistä oli saatu pilkillä. Näytteet olivat peräisin joen alajuoksulta Myllyojan suun alapuoliselta jokialueelta. Näytteistä 96 % oli ennen tarkkailujaksoa syntyneitä ikäluokkia. Harjuksen kasvu ei poikennut edellisestä tarkkailujaksosta. 80 45 31 40 35 Pituus, cm 30 25 15 20 13 15 10 4 4 5 2 1 0 3+ 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ 9 9+ Ikä, v Kuva 82. Harjusten ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäjakauma Luirojoella vuosina 2005-2009. Luirojoen harjukset saavuttivat 30 cm:n keskipituuden viidennen kasvukauden lopulla. Tuolloin niiden keskipaino oli pituus-paino-yhtälön, paino = 0,007 × pituus3,053 , mukaan 226 g (sama kuin edellisellä jaksolla). Harjusten keskimääräinen kuntokerroin oli hieman noussut edellisestä tarkkailujaksosta. Jaksolla 1999-2004 kuntokerroin oli ollut 0,84 ja nyt 0,87. 900 800 700 Paino, g 600 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 83. Harjusten pituus-paino-suhde Luirojoella vuosina 2005-2009 (n = 71). 81 Naaraiden ja koiraiden osuus jakaantui näyteaineistossa tasan. Nuorimmat sukukypsät yksilöt olivat iältään kolmekesäisiä. 6.6.3 Kalastustiedustelut Kalastusta ja saaliista Luirojoen Lokan padon alapuolisella jokiosuudella selvitettiin vuonna 2006 (Autti & Huttula 2007). Tiedustelun mukaan Luirojoella kalasti arviolta 87 taloutta (133 kalastajaa). Vuonna 2006 yleisimmät kalastusmuodot olivat muu vapapyynti (heittokalastus ja onkiminen) ja perhokalastus. Vapapyyntiä oli harjoittanut 60 % ja perhokalastusta neljännes talouksista. Katiskoja pyynnissä käytti joka neljäs talous ja verkoilla kalasti 13 % talouksista. Verkkokalastusta harjoitti noin 15 % kalastaneista talouksista. Vuonna 2006 Luirojoella kalastaneiden talouksien arvioitu kokonaissaalis oli noin 1 800 kg, jolloin taloutta kohti saatiin keskimäärin 21 kg (14 kg/kalastaja). Saaliista oli ahventa 28 %, haukea 27 %, siikaa 16 %, särkikaloja 12 %, taimenta 10 %, harjusta 5 % ja madetta 2 %. Verkoilla saatiin kokonaissaaliista lähes puolet ja saalis oli pääosin siikaa, haukea ja taimenta. Kaikkien vapapyyntivälineiden yhteenlaskettu saalisosuus oli 30 % kokonaissaaliista, joka koostui hauesta, ahvenesta, harjuksesta ja taimenesta. 6.7 KITINEN 6.7.1 Kalastuskirjanpito 6.7.1.1 Saalis eri pyydyksillä Vuosina 2005-2009 Kitisellä välillä Porttipahta - Kemijoki toimi 21 - 25 kalastuskirjanpitäjää kun vuosina 2000-2004 heitä oli 19 -28. Pyydysten käyttötietojen perusteella kalastuskirjanpitäjät kalastivat eniten verkoilla, joista käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Harvempien verkkojen käyttö oli lisääntynyt aikaisempaan nähden, koska edellisellä tarkastelujaksolla käytetyimmät verkot olivat 34-40 mm. Verkkojen käytön määrä oli lähes samaa tasoa kuin edellisellä tarkastelujaksolla, ja nyt kokonaissaaliista niillä saatiin hieman alle 60 %. Verkoilla kalastettiin ympäri vuoden hyvin tasaisesti, kuitenkin siten, että touko- ja heinäkuun kokukertojen määrät olivat korkeimmat kuten edellisessäkin tarkkailujaksossa. Verkkokalastuksen jälkeen tärkein pyyntimenetelmä oli katiskapyynti, jolle kertyi 2 566 kokukertaa. Kokonaissaaliista katiskoilla saatiin vajaa viidennes, kun edellisellä tarkkailujaksolla niillä pyydettiin 14 % saaliista. Vapakalastuksessa suosituinta oli vetokalastaminen, jolle kertyi käyntikertoja 434. Kaikki vapakalastusmuodot mukaan lukien niillä saatiin vajaa viidennes kokonaissaaliista. Kaikkien pyydysten kokonaissaaliista kilomääräisesti kolme tärkeintä lajia olivat järjestyksessä hauki, ahven ja made. Edelliseen tarkkailujaksoon nähden hauen suhteellinen osuus kokonaissaaliissa oli kasvanut selkeästi ja vastaavasti siian osuus oli laskenut. Istutuslajeja koko Kitisen yhteenlasketusta kalastuskirjanpidon kokonaissaaliista oli 20,8 %, josta siikaa oli 8,6 %, kirjolohta 6,3 %, taimenta 5,4 % ja harjusta 0,5 % (taulukko 40). 82 Säyne Lahna 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,5 - 0,7 0,6 0,0 1,0 0,0 0,2 0,0 0,6 0,1 0,1 3,4 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 - 1,3 1,4 4,4 1,1 0,7 0,0 0,4 3,0 10,3 - 0,0 0,0 0,1 - 0,8 0,1 2,2 - 1,1 - 1,0 10,0 18,1 - 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kg/N Särkikalat 0,0 0,0 Yhteensä Kuore 5,9 2,1 0,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 8,6 Muut Harjus 0,0 0,0 Kiiski Nieriä 0,6 2,4 0,6 0,0 0,1 0,1 0,4 1,7 0,0 0,3 0,0 0,0 6,3 Kuha Siika 2,9 0,9 0,4 0,0 0,0 0,7 0,0 0,2 0,1 0,1 5,4 Ahven Muikku 6,9 22,6 1,9 0,3 7,0 0,2 1,0 7,2 0,0 0,3 0,1 47,5 Made Kirjolohi 3574 5333 1092 687 2566 11 27 434 264 188 47 108 Taimen 1 126 1 080 190 87 624 11 27 434 264 188 47 108 Hauki 34-40 mm verkko 41-55 mm verkko > 56 mm verkko koukkupyynti katiska rysä loukku vetokalastus pilkki heittokalastus perho mato-onki yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 40. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Kitisellä v. 2005–2009 (kokonaissaalis 17 985 kg). 19,9 1,00 34,2 1,15 3,9 0,64 0,8 0,20 21,4 1,50 0,3 5,64 2,0 13,38 10,6 4,38 3,3 2,24 2,0 1,95 0,3 0,98 1,3 2,25 100,0 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Tarkasteltaessa solmuväliltään yli 26 mm tiheämpien verkkojen saalista vuosina 2005-2009, huomataan, että varsinkin hauen saalisosuus on noussut ja siian laskenut aikaisempiin tarkkailujaksoihin nähden (kuva 84). Siikasaaliin osuuden vähentyminen verkkokalastuksen kokonaissaaliissa selittyy osittain aikaisempaa harvempien verkkojen käyttöosuuden kasvusta. 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 84. Verkkosaaliin lajijakauma Kitisellä vuosina 1994-2009. Vapakalastussaaliissa vuosina 2005-2009 hauen ja kirjolohen osuus on noussut neljän viimeisimmän vuoden aikana. Samalla ahvenen suhteellinen osuus on laskenut (kuva 85). Vapakalastuksen saalisosuudessa, pyyntiponnistus- ja yksikkösaalistiedoissa ei ole huomioitu mato-ongella tapahtunutta pyyntiä. 83 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Kuha Ahven 60 % Made Harjus 40 % Siika Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 85. Vapakalastussaaliin lajijakauma Kitisellä vuosina 1994-2009. Vuosina 2005-2009 Ala-Postojoessa sekä siihen laskevissa Kannus- ja Paskahaarassa kalasti kahdesta - kolmeen kalastuskirjanpitäjää. Pyydysten käyttötietojen perusteella koukkukalastukselle kertyi kokukertoja 157 ja vapakalastusvälineille kertyi yhteensä 33 käyntikertaa. Kokonaissaalis oli 138 kg, joka koostui taimenesta/tammukasta (65,6 %) ja harjuksesta (28,8 %). Edelliseen tarkastelujaksoon nähden harjussaaliin osuus oli kasvanut ja vastaavasti taimenen laskenut. Vuonna 2005 Sattasjoella kalasti yksi kalastuskirjanpitäjä. Pyydysten käyttötietojen perusteella perhokalastukselle kertyi 30 käyntikertaa, pilkillä käytiin 16 kertaa ja silmäharvuudeltaan 34-40 mm verkkoja koettiin 13 kertaa. Kokonaissaalis oli 28 kg, joka koostui hauesta (39,9 %), harjuksesta (33,8 %), siiasta (19,8 %) ja taimenesta/tammukasta (2,9 %). Edelliseen tarkastelujaksoon nähden hauen ja siian osuus oli noussut rajusti verkkokalastuksen myötä. Vuosina 2005, 2006 ja 2008 Porttikosken padon alapuolisessa Askan kylän Nivalammessa kalasti yksi kalastuskirjanpitäjä. Pyydysten käyttötietojen perusteella kalastuskirjanpidossa suosittiin eniten verkkoja ja niille kertyi kokuja yhteensä 90. Käytetyimpiä olivat solmuväliltään 41–55 mm:n verkot. Verkoilla pyydettiin noin 70 % kokonaissaaliista ja niiden tärkeimmät kalalajit olivat hauki ja kirjolohi. Lisäksi alueelta pyydettiin katiskoilla ahventa, haukea ja särkikaloja. Niiden osuus oli 30 % kokonaissaaliista. Molemmilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista (111 kg) hauen osuus oli 59,9 %, ahvenen 27,6 %, kirjolohen 8,3 %, taimenen 1,8 %, siian 1,8 % ja särkikalojen 0,6 %. Edelliseen tarkastelujaksoon nähden hauen osuus oli noussut selvästi ja vastaavasti ahvenen sekä kirjolohen laskenut. Taimenen ja siian osuus oli noussut hieman. Jeesiöjoessa toimi vuosina 2005-2009 yhdestä-viiteen kalastuskirjanpitäjää. Pyydyksistä eniten käytettiin 34-40 mm verkkoa ja niillä saatiin noin puolet kokonaissaaliista. Verkkoja koettiin eniten kesäkuussa ja vuoden aikana verkoille kertyi 218 kokukertaa. Katiskoilla pyydettiin vajaa kolmannes kokonaissaaliista ja niille kertyi 94 kokukertaa. Vapakalastuksessa suosituin pyyntimuoto oli heittokalastus ja kaikki vapakalastusvälineet huomioon ottaen niille kertyi yhteensä 55 käyntikertaa vuoden aikana. Vapakalastusvälineillä pyydettiin vajaa viidennes kokonaissaaliista. Kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista siian osuus oli 22,2 %, harjuksen 8,2 % ja taimenen 1,1 % ja (taulukko 41). Edelliseen tarkastelujaksoon nähden hauen osuus oli edelleen kolmannes kokonaissaaliista, mutta siian osuus oli noussut selvästi ja vastaavasti ahvenen osuus oli laskenut. 84 Säyne Lahna 3,1 0,4 1,9 1,0 0,8 1,0 8,2 - 5,0 8,4 0,2 0,3 0,2 14,2 - - 3,3 5,9 0,9 10,2 - 1,8 4,2 17,9 - - - 51,4 - 30,4 - 1,2 - 5,7 - 4,9 - 1,6 - 4,8 - 100,0 kg/N Särkikalat - Yhteensä Kuore 14,6 0,6 1,4 1,4 0,6 3,8 22,2 Muut Harjus - Kiiski Nieriä - Kuha Siika 0,9 0,1 1,1 Ahven Muikku 18,6 10,8 0,4 2,4 32,2 Made Kirjolohi 218 94 3 11 21 14 6 Taimen 47 43 3 11 21 14 6 Hauki 34-40 mm verkko katiska vapapyynti pilkki heittokalastus perho mato-onki yhteensä Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 41. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken sekä eri pyydysten keskimääräinen yksikkösaalis Jeesiöjoessa v. 2005–2009 (kokonaissaalis 511 kg). 1,21 1,65 2,03 2,66 1,20 0,59 4,05 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 6.7.1.2 Pyyntiponnistus Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkon kokukertoina ilmaistuna Kitisen eri osa-alueilla on esitetty kuvassa 86. Tarkkailujaksolla 2005-2009 verkkojen kokukertojen kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suurta muutosta sitä edeltävään viiden vuoden tarkastelujaksoon nähden. Pyyntiponnistus oli suurimmilla vuosina 1992-1997, jolloin kokukertoja kertyi erityisesti Kokkosnivan voimalaitosaltaalta. Vajukosken altaan kokukertojen määrä on laskenut, koska yksi kalastuskirjanpitäjä vähensi merkittävästi kalastusta alueella. Kurittukoski Vajukoski Verkon kokukertojen lkm Matarakoski 4500 Kelukoski 4000 Kurkiaska 3500 Kokkosniva Kemihaara-Kokkosniva 3000 2500 2000 1500 1000 500 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 86. Kitisen kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa vuosina 1986-2009. Vapakalastuksessa käyntikertojen määrä on ollut korkeammalla tasolla koko 2000-luvun, mutta vuosina 2005 ja 2006 kalastuskirjanpitäjät kävivät hieman vähemmän kalassa. Vapakalastuksen käyntikertojen lukumäärä on lisääntynyt 2000-luvulla, koska uudet kalastuskirjanpitäjät suosivat vetokalastusta. 85 Vajukoski Matarakoski Vapakalastus, käyntikertojen lkm Kelukoski 350 Kurkiaska Kokkosniva 300 Kemihaara-Kokkosniva 250 200 150 100 50 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 87. Kitisen kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa vuosina 1986-2009. 6.7.1.3 Yksikkösaaliit 6.7.1.3.1 Siika, taimen, harjus, kirjolohi ja hauki Kitisellä verkkokalastus on perinteisesti kohdistunut pääasiassa siianpyyntiin. Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa on vaihdellut alueittain ja vuosittain välillä voimakkaastikin mm. siksi, että Kitinen on ollut voimalaitosrakentamisen vaikutuksen alaisena koko sen seurantahistorian ajan. Vuosina 2005-2009 kaikkien verkkokokojen yhteenlaskettu yksikkösaalis siialla oli keskimäärin 145 g (vaihteluväli 99-192 g), taimenella keskimäärin 40 g (vaihteluväli 19-82 g), kirjolohella keskimäärin 67 g (vaihteluväli 47-103 g) ja hauella 563 g (vaihteluväli 472-682 g). Harjuksen yksikkösaaliin taso oli ainoastaan 1-3 grammaa. Siian ja taimen yksikkösaaliin taso oli laskenut tällä tarkastelujaksolla ja vastaavasti hauen noussut huomattavasti. Muutoksiin on osaltaan vaikuttanut pyynnissä käytettyjen verkkojen silmäkoon kasvu edellisiin tarkastelujaksoihin nähden. Kirjolohella saalistasossa ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia. 86 Yksikkösaalis, g/verkon kokukerta 800 700 600 500 Siika 400 Taimen 300 Harjus Kirjolohi 200 Hauki 100 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 88. Siian, taimenen, harjuksen, kirjolohen ja hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Kitisellä vuosina 1986–2009. Vuosina 2005-2009 vapakalastusvälineillä saadun taimenen yksikkösaalis oli keskimäärin 194 g (vaihteluväli 83-493 g), harjuksella 74 g (vaihteluväli 207-101 g), kirjolohella 399 g (vaihteluväli 226-545 g) ja hauella 1 488 g (vaihteluväli 533-2381 g). Hauen yksikkösaalin taso oli noussut selkeästi tällä tarkastelujaksolla ja myös kirjolohella oli saalistaso kohonnut. Taimenella oli alhaisimmat käyntikertakohtaiset saaliit vuosina 2005-2007, mutta sen jälkeen on havaittavissa nousua. Harjuksella on viimeisen tarkastelujakson aikana huomattavissa hieman nousua (kuva 89). Yksikkösaalis, g/käyntikerta 2400 2200 2000 1800 1600 1400 Taimen 1200 Harjus 1000 800 600 Kirjolohi Hauki 400 200 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 89. Taimenen, harjuksen, kirjolohen ja hauen yksikkösaalis vapakalastuksessa Kitisellä vuosina 1986–2009. 87 6.7.2 Kalakantanäytteet 6.7.2.1 Siika Kitisestä kerättiin tarkkailujaksolla yhteensä 619 siikanäytettä. Näytteistä 461 oli peräisin Kurittukosken altaasta ja 158 Kokkosnivan altaasta. Kaikista Kitisen siikanäytteistä peledin osuus oli 62 % (324 kpl). Lähes kaikki peledit olivat kuitenkin peräisin Kitisen ylimmästä ja heti Porttipahdan tekojärven alapuolisesta Kurittukosken voimalaitosaltaasta, sillä sieltä pyydetyistä 363 näytesiiasta peräti 84 % oli peledejä. Muilla altailla peledin osuus oli selvästi vähäisempi, Kokkosnivan altaan siioista vain 12 %. Kuvassa 90 on esitetty siikojen siivilähammasmäärän jakauma Kitisessä. Kuvaan on sisällytetty myös peledin siivilähammasmäärän jakauma. Sen osalta on huomattava, että peledin esiintyminen painottuu Kurittukosken voimalaitosaltaaseen eikä se siten kuvasta peledin osuutta koko Kitisessä. 120 100 Siikoja, kpl 80 60 40 20 68 65 62 59 56 53 50 47 44 41 38 35 32 29 26 23 20 17 0 Siivilähampaita, kpl Kuva 90. Siikojen siivilähammasmäärän jakauma Kitisessä vuosina 2005-2009 (Nsiika = 197, Npeled = 324). Tummemmat pylväät ovat peledejä. Näyteaineiston perusteella Kitisessä tavataan pääasiassa kahta eri siikamuotoa, pohjasiikaa ja vaellussiikaa sekä pelediä. Vaellussiian siivilähammasmäärä oli 29,9 ± 1,7 kpl. Pohjasiioilla siivilähampaita oli 22,0 ± 1,3 kpl ja peledillä 58,6 ± 1,3 kpl. Normaalijakaumakäyrien perusteella pohjasiikojen osuus oli noin 10 % ja vaellussiikojen noin 65 % kaikista siikanäytteistä. Loput siiat olivat pääasiassa tiheäsiivilähampaisia planktonsiikoja. Pohjasiikanäytteistä oli pyydetty verkoilla 76 % ja loukulla 24 %. Vaellussiian osalta pyyntimuotojen osuudet olivat verkolla 14 % ja loukulla 86 %. Peledit olivat seitsemää loukulla pyydettyä kalaa lukuun ottamatta pyydetty verkoilla. Yleisin verkon hapaan solmuväli oli 35 - 38 mm, tosin sangen usein silmäkoko oli jäänyt kalastajalta kirjaamatta. 88 Kuvissa 91-92 on esitetty vaellus- ja pohjasiikojen sekä peledin ikäluokkajakaumat ja ikäryhmittäiset keskipituudet. Suurin osa vaellussiikanäytteistä kuului nuoriin ikäryhmiin ja ne saavuttivat 6 vuoden ikäisinä 30 cm:n pituuden. Vaellussiian kasvu ei ollut yksittäisiä näytteitä lukuun ottamatta muuttunut edelliseen tarkkailujaksoon nähden. Pohjasiikanäytteistä 5-6-vuotiaiden osuus oli suuriin ja edelliseen tarkkailujaksoon nähden niiden kasvu oli hieman heikompi ja ne saavuttivat 30 cm:n pituuden vasta 8-kesäisinä. Kurittukosken pelednäytteistä valtaosa oli iältään 3+ - 4+ ja niiden kasvun tarkastelussa on havaittavissa, että ko. ikäryhmien pituus oli alimmillaan vuonna 2006 ja parhaimmat kasvut saavutettiin vuosina 2003-2005 (kuva 93). 60 45 50 Pituus, cm 40 30 20 15 20 9 7 10 4 5 4 3 2 4 2 1 10 + 9+ 8+ 7+ 6+ 5+ 4+ 3+ 2+ 1+ 0 Ikä, v Kuva 91. Vaellussiikojen ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäluokkajakauma Kitisessä vuosina 2005-2009. 35 13 13 30 Pituus, cm 25 9 20 15 5 4 10 3 2 5 1 1 0 3+ 4 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ Ikä, v Kuva 92. Pohjasiikojen ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäluokkajakauma Kitisessä vuosina 2005-2009. 89 34 32 30 Pituus, cm 2+ 3+ 28 4+ 26 5+ 6+ 24 22 20 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kuva 93. Peledin ikäryhmittäinen keskipituus Kurittukosken altaassa vuosina 2000-2009. Pituus-paino –suhteeksi pohjasiioille saatiin paino = 0,004× pituus3,323 ja vaellussiioille paino = 0,006 × pituus3,070. Peledin pituus-paino –suhde oli paino = 0,048 × pituus2,494. Kuntokertoimet olivat vastaavasti 0,86 pohjasiika, 0,74 vaellussiika ja 0,90 peled. 1400 1200 Paino, g 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 Pituus, cm Kuva 94. Vaellussiikojen pituus-paino-suhde Kitisessä vuosina 2005-2009 (N = 122). 90 1000 900 800 700 Paino, g 600 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 95. Pohjasiikojen pituus-paino-suhde Kitisessä vuosina 2005-2009 (N = 51). 1200 1000 Paino, g 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 Pituus, cm Kuva 96. Peledin pituus-paino-suhde Kitisessä vuosina 2005-2009 (N = 324). Nuorin yksittäinen kypsyvä vaellussiikayksilö oli iältään kolmikesäinen. Pohjasiialla nuorimmat kutukypsät yksilöt kuuluivat ikäryhmään 5+. Peledit saavuttivat sukukypsyyden jo kolmikesäisinä. 91 6.7.2.2 Harjus Kitisen alueen harjusnäytteet tarkkailujaksolla 2005-2009 olivat kaikki peräisin Ylä-Liesijoelta. Näytekaloja oli yhteensä 30 ja kaikki olivat pyydetty vaapulla. Näyteharjukset jakaantuivat kahteen ikäluokkaan, joista viisikesäisiä oli 22 kpl ja kuusikesäisiä 6 kpl. Näytekalojen keskipituus oli 30,8 cm ± 0,4 cm ja keskipaino 234,4 g ± 9,1 g (± keskiarvon keskivirhe). Näytteistä oli 43 % koiraita ja 57 % naaraita. Ylä-Liesijoen näyteharjusten pituus-paino -yhtälöksi saatiin paino = 0,019 × pituus2,750. Yhtälön mukaan 30 cm:n pituisen harjuksen keskipainoksi saadaan 219g. Harjusten kuntokerroin oli 0,79. 800 700 600 Paino, g 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 97. Harjusten pituus-paino-suhde Ylä-Liesijoella vuosina 2005-2009 (N = 30). 6.7.2.3 Taimen Koko Kitisestä ja sen sivujoista kertyi tarkkailujaksolla yhteensä 15 taimennäytettä. Näytteistä kolme oli peräisin Kurkiaskan voimalaitoksen yläpuoliselta alueelta, kaksi Kelukosken voimalaitoksen yläpuolelta ja kymmenen Kurittukosken voimalaitoksen yläpuolelta. Koska vähäinen näyteaineisto hajaantui alueellisesti, ei edellytyksiä aineiston yksityiskohtaiselle tarkastelulle ole. Taulukossa 28 on esitetty näytetaimenten keskipituus ja -paino (± keskiarvon keskivirhe) osa-alueittain. Taulukko 42. Taimenten keskipituus ja -paino (± keskiarvon keskivirhe) sekä näytteiden lukumäärä Kitisen eri osa-alueilla. Osa-alue Kurkikoski-Kelukoski Kelukoski-Matarakoski Kurittukoski-Porttipahta pituus, cm 48,8 ± 2,6 55,0 ± 5,5 55,8 ± 6,5 paino, g 1290 ± 222 1673 ± 548 3900 ± 504 92 N 3 2 10 6.7.3 Kalastustiedustelut Kitisen rakennetun pääuoman kalastustiedustelu välillä Porttipahdan pato - Kemijoki on viimeksi toteutettu vuoden 2003 kalastuksesta. Kemijoen kalataloudellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nyt tehty tiedustelu koskee vuoden 2008 kalastusta. Tiedustelulomakkeessa selvitettiin alueittain (voimalaitosaltaittain) kalastusta ja kalastuspäivien lukumäärää, kalastaneiden henkilöiden määrää sekä eri pyydysten käyttöä ja saalista. Lisäksi kysyttiin saaliiksi saatujen taimenten määrää ja mukana oli myös mielipidekysymyksiä, jotka koskivat joen virtausolosuhteiden, veneenlaskuluiskien, luvanmyynnin yms. vaikutusta kalastukseen. Tiedustelussa selvitettiin myös Kitisen pääuomaan laskevien sivujokien saalista. Tiedustelun luvanmyyntitiedot (nimet ja osoitteet) ja niihin liittyvät tarkennukset selvitettiin yhteistyössä osakaskuntien ja Metsähallituksen kanssa. 6.7.3.1 Tiedustelun toteutus Tiedustelua varten kerättiin alueen osakaskunnilta ja Metsähallitukselta kalastuslupien myyntitiedot vuodelta 2008. Tiedustelu pyrittiin lähettämään kaikille luvan ostaneille talouksille, jolloin samaan osoitteeseen pyrittiin lähettämään ainoastaan yksi kysely. Ulkomaalaisille luvanostajille ei tiedustelua lähetetty. Taulukossa 43 on esitetty tiedustelun toteutus. Eniten lupia myytiin Sodankylän, Pelkosenniemen ja Petkulan osakaskunnan vesialueille. Kaikista luvan lunastaneista talouksista paikallisten osuus oli 63 %, ulkopaikkakuntalaisten 28 %, ulkomaalaisten 6 % ja vajaa 3 % oli osoitteettomia, joiden osalta asuinpaikka jäi epäselväksi. Petkulan osakaskunnan luvan lunastaneista ainoastaan neljännes oli paikallisia, sillä joukossa oli varsin paljon ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia matkailijoita, jotka olivat ostaneet luvan Peurasuvannon paikallisesta matkailuyrittäjältä. Pelkosenniemen osakaskunnan luvalla sai Kitisen alaosan lisäksi kalastaa myös Ylä-Kemijoella, Luirojoella sekä Pelkosenniemen kunnan alueen järvillä, joten suuri osa ao. luvan lunastaneista oli kalastanut tiedustelualueen ulkopuolella. Luvan lunastaneita talouksia oli tiedustelualueella yhteensä 852. Kun joukosta poistettiin ulkomaalaiset ja osoitteettomat henkilöt, voitiin kalastustiedustelu lähettää 673 talouteen. Vastauksia saatiin kahden kyselykierroksen jälkeen yhteensä 435. Huomioiden virheellisten osoite tms. tietojen vuoksi postin hylkäämät kirjeet saatiin palautusprosentiksi 67 ja kaikkiaan tavoitettiin 51 % luvanostaneista talouksista. Kalastajien kokonaismäärä laskettiin siten, että tiedusteluun vastaamattomien henkilöiden keskuudessa arvioitiin kalastusaktiivisuuden ja -kohteiden jakauma samaksi kuin kolmannella tiedustelukierroksella vastanneiden keskuudessa (Pelkosenniemen ok, 2-kyselykierrosta). Näin laajennetuksi kalastaneiden talouksien määräksi saatiin yhteensä 527. 93 Taulukko 43. Vuoden 2008 kalastustiedustelun toteutus ja kalastajamäärät osakaskunnittain. luvan lunastaneita tiedusteluja vastauksia talouksia lähetetty yht Pelkosenniemen ok 201 201 106 Askan ok 90 55 41 Orajärven ok 8 8 7 Sodankylän ok 202 144 100 18 13 8 Vaalajärvi-Jeesiön ok Sattasen ok 77 77 56 Kersilön ok 29 29 20 Petkulan ok 194 113 68 Metsähallitus 25 25 22 Kemijoki Oy 8 8 7 852 673 435 YHTEENSÄ *** posilukien postin palauttamat ja hylätyt vastaukset *** palautus % 57 77 88 71 62 76 69 64 88 88 67 Kitisellä ei tavoitettiin kalastaneita kalastaneita % % % 53 37 58 46 98 2 88 75 25 50 58 20 44 73 58 22 69 90 10 35 71 17 88 88 12 88 100 51 63 37 kalasti vain sivujoella % 5 23 4 19 12 11 laajenettu kalastaneiden lkm 74 88 6 116 4 45 26 138 22 8 527 6.7.3.2 Kalastajien ja kalastuspäivien määrä Eri osa-alueilla kalastaneiden talouksien kokonaismäärät on esitetty taulukossa 44. Kalastaneiden talouksien ja kalastajien yhteenlaskettu määrä on pienempi kuin eri osa-alueilla kalastaneiden talouksien ja kalastajien lukumäärän summa. Tämä johtuu siitä, että osa talouksista oli kalastanut useammalla kuin yhdellä osa-alueella. Kalastajia oli selvästi eniten Kurkiaskan altaalla, jossa kalasti 151 taloutta ja 218 henkilöä. Kelukosken, Kokkosnivan ja Vajukosken altailla kalastaneiden talouksien määrät vaihtelivat 91-102 talouteen. Vähiten kalastajia oli Kokkosnivan alapuolisella jokiosuudella. Kalastuspäiviä kertyi eniten Kurkiaskan altaalle, missä keskimäärin taloutta kohden kalastettiin vuoden aikana 20 päivänä ja yhteensä kalastuspäiviä kertyi yli 3000. Taulukko 44. Kalastaneiden talouksien lukumäärä, kalastajamäärän keskiarvo taloutta kohti, kalastajien yhteismäärä, kalastuspäivien lukumäärän keskiarvo talouksittain sekä kalastuspäivien yhteismäärä Kitisen osa-alueilla v. 2008. Kurittukosken allas Vajukosken allas Matarakosken allas Kelukosken allas Kurkiaskan allas Kokkosnivan allas Kokkosniva alapuoli Yhteensä Kalastaneita talouksia 34 91 75 101 151 102 29 538 Kalastajia/ talous 1,2 1,6 1,5 1,5 1,5 1,4 1,2 Kalastajia yhteensä 41 146 114 156 218 145 35 855 Kalastuspv. Kalastuspv. keskiarvo yht. 13 450 13 1 143 16 1 204 21 2 101 20 3 084 19 1 968 17 480 18 10 430 Tiedustelussa kysyttiin myös kuukausittaisia kalastuspäiviä. Kalastuspäivät laskettiin vastanneiden keskiarvon mukaan laskemalla 1-kierroksella vastanneet erikseen. Tämän jälkeen laajennettu kalastuspäivien lukumäärä laskettiin 2 ja 3-kierroksella vastanneiden kalastuspäivien keskiarvolla, joka lisättiin 1-kierroksen kalastuspäiviin. Kuukausikyselyssä kalastuspäiviä kertyi yhteensä 10 430 päivää ja eniten kalassa käytiin kesäkuukausina. Vuoden aikana taloutta kohden käytiin kalassa keskimäärin 18 päivänä. 94 2500 Kalastuspäiviä 2000 1500 1000 500 jou lu ra s ma r lok a sy ys elo ke sä he inä ko tou ht i hu he lm i ma ali s tam mi 0 Kuva 98. Kalastuspäivien summa kuukausittain Kitisellä vuonna 2008. Keskimäärin kalastuspäivien lukumäärä oli suurimmillaan tammi-helmi- ja marraskuussa, jolloin kalassa käytiin kuukauden aikana 6-8 päivänä taloutta kohti. Eniten kalastajia oli kuitenkin kesäelokuun aikana ja esimerkiksi heinäkuussa kalassa kävi 402 luvan lunastanutta taloutta. Vähiten kalastajia oli loka-helmikuun välisenä aikana. 12 Kalastuspäiviä 10 8 6 4 24 18 jou lu 52 ma r ra s 216 lok a sy ys 321 elo 402 367 ke sä he inä 116 tou ko 128 hti 123 ma al i s hu 49 lm he tam mi 0 i 37 2 Kuva 99. Keskimääräinen kalastuspäivien lukumäärä (± keskiarvon keskivirhe) Kitisellä kalastaneilla vuonna 2008. Pylvään alaosa oleva numero ilmaisee ko. kuussa kalastusta harjoittaneiden talouksien kokonaismäärän. 6.7.3.3 Pyydysten käyttö Kurittukosken altaalla kalasti 34 taloutta ja siellä yleisin pyyntimuoto oli avovesikauden aikana tapahtuva verkkokalastus. Verkoilla kalasti 44 % talouksista. Taloutta kohti oli keskimäärin 4,2 verkkoa pyynnissä ja niitä koettiin vajaat 14 kertaa. Neljännes kalastaneista harrasti vetokalastusta ja muuta vapapyyntiä. 95 Taulukko 45. Kurittukosken altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 6 44 12 - 8 63 7 - 4,0 4,2 1,8 - 29 207 60 - käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 24 24 - 44 32 - 5,5 4,0 - 2 15 4 - 8 8 - 14,5 13,8 15,0 - 64 975 121 - 32,0 65,0 30,3 - Vajukosken altaalla kalasti 91 taloutta, missä niin ikään yleisin pyyntimuoto oli verkkokalastus, joilla kalasti 43 % talouksista. Taloutta kohti verkkoja oli keskimäärin pyynnissä 3,4 ja niitä koettiin 8,2 kertaa pyyntikauden aikana. Vetokalastusta harrasti 40 % kalastaneista talouksista ja vetokalassa käytiin keskimäärin 5 kertaa pyyntikauden aikana. Taulukko 46. Vajukosken altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Haukirysä Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 2 43 17 2 1 6 6 132 66 25 4 1 3,0 3,4 4,4 12,5 4,0 0,2 7,0 8,2 11,8 2,5 4,0 4,2 44 1178 523 60 16 21 22,0 29,9 34,7 30,0 16,0 4,2 käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 40 28 7 186 54 42 5,1 2,1 7,0 2 39 15 2 1 5 36 25 6 14 325 178 5 4 21 Matarakosken altaalla kalastaneita talouksia oli 75 ja suosituin pyyntimuoto oli vetokalastus, jota harrasti 42 % talouksista. Taloutta kohti vetokalassa käytiin keskimäärin 2 kertaa kauden aikana. Muuta vapapyyntiä (heitto- ja perhokalastus sekä onkiminen) harrasti 32 % kalastaneista talouksista. Verkoilla kävi 34 % talouksista ja heillä oli keskimäärin 4 verkkoa pyynnissä, joita koettiin 15,3 kertaa pyyntikauden aikana. 96 Taulukko 47. Matarakosken altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 4 34 14 3 - 15 101 17 20 - 5,0 4,0 1,6 10,0 - 12,3 15,3 58,8 13,0 - 268 1935 707 330 - käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 42 32 8 63 162 63 3 25 11 2 - 32 24 6 37 388 627 26 - 89,3 76,4 66,3 165,0 - 2,0 6,7 10,5 Kelukosken altaalla kalasti 101 taloutta, joista 41 % kalasti verkoilla. Taloutta kohti verkkoja oli pyynnissä keskimäärin vajaa 3 ja niitä koettiin kauden aikana vajaa 17 kertaa. Vetokalastusta harrasti 39 % kalastaneista talouksista ja vetokalassa käytiin keskimäärin runsas 7 kertaa. Katiskapyyntiä harrasti noin neljännes talouksista ja keskimäärin heillä oli pyynnissä 1,4 katiskaa, joita koettiin vajaa 14 kertaa. Taulukko 48. Kelukosken altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 12 41 26 3 1 34 117 36 25 1 2,9 2,8 1,4 8,3 1,0 233 689 355 15 20 20,1 16,8 13,7 5,0 20,0 616 1990 598 95 20 53,0 48,4 23,1 31,7 20,0 käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 39 22 26 293 140 214 7,4 6,2 8,2 12 41 26 3 1 40 22 26 Kurkiaskan altaalla kalastaneita talouksia oli 151 ja suosituin pyyntimuoto oli vetokalastus, jota harrasti 42 % kalastaneista. Taloutta kohti vetokalassa käytiin keskimäärin 10 kertaa pyyntikauden aikana. Muuta vapapyyntiä harrasti 26 % ja pilkkimistä 27 % kalastaneista talouksista. Verkoilla kävi 34 % talouksista ja heillä oli keskimäärin 2,6 verkkoa pyynnissä, joita koettiin 15,4 kertaa pyyntikauden aikana. Katiskapyyntiä harrasti neljännes kalastaneista ja keskimäärin heillä oli pyynnissä 2 katiskaa, joita koettiin vajaa 13 kertaa. 97 Taulukko 49. Kurkiaskan altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 3 30 25 6 - 14 119 74 61 - 2,8 2,6 2,0 6,6 - 83 702 478 50 - 16,6 15,4 12,7 5,5 - 243 2387 741 416 - 48,6 52,3 19,7 45,5 - käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 42 26 27 619 307 288 9,8 7,7 7,1 5 46 38 9 - 63 40 41 Kokkosnivan altaalla kalasti 102 taloutta, joista puolet harrasti vetokalastusta. Taloutta kohti vetokalassa käytiin keskimäärin 7 kertaa kauden aikana. Verkoilla kävi 34 % talouksista ja heillä oli keskimäärin 4,1 verkkoa pyynnissä, joita koettiin vajaa 13 kertaa pyyntikauden aikana. Katiskapyyntiä harrasti noin neljännes kalastaneista ja keskimäärin heillä oli pyynnissä 2,6 katiskaa, joita koettiin 17 kertaa. Taulukko 50. Kokkosnivan altaan pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä 6 34 26 8 - 48 142 70 67 - 7,3 4,1 2,6 7,9 - 141 440 450 45 - 21,6 12,8 17,0 5,2 - 2455 1656 1194 331 - käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 50 25 25 383 281 153 7 35 27 9 - 52 26 25 pyyntiponn. keskim. 377,6 48,0 45,1 38,9 - 7,4 11,0 6,1 Kokkosnivan voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella kalasti 29 taloutta. Suosituin pyyntimuoto oli muu vapapyynti (heitto- ja perhokalastus ja onkiminen), jota harrasti 59 % kalastaneista ja pyyntikertoja heille kertyi kauden aikana keskimäärin 5,4. Vetokalastusta harrasti 28 % kalastaneista talouksista ja vetokalassa käytiin keskimäärin 14 kertaa pyyntikauden aikana. Katiskapyyntiä harrasti 21 % kalastaneista ja keskimäärin heillä oli pyynnissä 3,8 katiskaa, joita koettiin runsas 18 kertaa. 98 Taulukko 51. Kokkosnivan altaan alapuolisen jokiosuuden pyydysten käyttötiedot vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki käyttäneiden käyttäneitä pyydyksiä pyydyksiä pyyntikertoja pyyntikertoja pyyntiponn. pyyntiponn. lukumäärä % pyynn.yht. pyynn.ka. yhteensä keskim. yhteensä keskim. 10 17 21 10 - 14 19 23 14 - 4,7 3,8 3,8 4,7 - 59 111 110 17 - käyttäneiden käyttäneitä pyyntikertoja pyyntikertoja lukumäärä % yhteensä keskim. 28 59 14 112 92 30 3 5 6 3 - 8 17 4 19,7 22,2 18,3 5,7 - 327 447 625 89 - 109,0 89,4 104,2 29,7 - 14,0 5,4 7,5 Talviverkkojen pyyntiponnistus painottui Kitisellä selkeästi Kokkosnivan altaalle, missä talviverkkojen pyyntiponnistuksen yhteismäärä käsitti yli 60 % talviverkoilla tapahtuneesta kokonaispyynnistä. Kokkosnivan altaan talviverkkojen korkeaan käyttömäärään vaikutti suuresti yhden aktiivisen kalastajan pyyntiponnistus. Avovesikauden aikaisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus jakautui melko tasaisesti altaittain. Eniten verkkoja käytettiin Kurkiaskan altaalla ja vähiten Kokkosnivan alapuolisella jokiosuudella. Katiskoilla pyydettiin eniten Kokkosnivan altaalla, missä pyyntiponnistus kattoi hieman yli viidenneksen koko Kitisen pyyntiponnistuksesta. Vetokalastuksen käyntikerroista yli kolmannes kertyi Kurkiaskan altaalle ja seuraavaksi eniten käyntikertoja kertyi Kokkosnivan altaalle. Muun vapapyynnin ja pilkkimisen käyntikertojen määrä painottui myös Kurkiaskan altaalle, mikä lähinnä johtui alueen suuresta kalastajamäärästä. Pyyntiponnistuksen alueittainen jakautuminen prosentteina on esitetty taulukossa 52 ja kuvassa 100. 99 Taulukko 52. Pyyntiponnistuksen alueittainen jakautuminen (%) pyydyksittäin Kitisellä vuonna 2008. Alue Kokkosnivan ap Kokkosnivan allas Kurkiaskan allas Kelukosken allas Matarakosken allas Vajukosken allas Kurittukosken allas Yhteensä 8,1 61,1 6,0 15,3 6,7 1,1 1,6 100,0 4,2 15,7 22,6 18,8 18,3 11,1 9,2 100,0 13,9 26,5 16,4 13,3 15,7 11,6 2,7 100,0 6,7 25,1 31,5 7,2 25,0 4,5 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 48,5 0,0 51,5 0,0 100,0 6,6 22,5 36,4 17,2 3,7 10,9 2,6 100,0 8,6 26,3 28,7 13,1 15,1 5,1 3,0 100,0 3,8 19,4 36,4 27,1 8,0 5,3 0,0 100,0 Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muu pyydys Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkkiminen 100 % 80 % Kurittukosken allas Vajukosken allas 60 % Matarakosken allas Kelukosken allas Kurkiaskan allas 40 % Kokkosnivan allas Kokkosnivan ap 20 % s Lo uk ku /r ys ä Ve tok al a stu Mu s uv ap ap yy nti Pi lkk im ine n yy dy Mu up ko uk ut ka Ta lvi ko t Ve r Ka tis Ta l vi ve rk ko 0% Kuva 100. Pyyntiponnistuksen alueittainen jakautuminen (%) pyydyksittäin Kitisellä vuonna 2008. 6.7.3.4 Saalis 6.7.3.4.1 Kurittukosken allas Kurittukosken altaan kokonaissaalis oli 1 195 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 3,0 kg/ha. Saaliista yli puolet pyydettiin talviverkoilla, mikä johtui lähinnä ammattimaisesta siian pyynnistä. Avovesikauden aikana verkoilla pyydettiin 35 % kokonaissaaliista. Kokonaissaaliista oli siikaa 40 %, peledsiikaa 18 % ja taimenta 11 %. 100 Harjus Särkikalat Made Ahven 1 1 2 0,1 200 14 214 17,9 342 138 479 40,1 2 2 0,2 29 20 0 11 1 61 5,1 29 32 10 3 74 6,2 30 37 20 13 3 104 8,7 - 635 419 50 3 36 52 1 1 195 100,0 % Siika 21 90 18 7 135 11,3 Yhteensä Peled 11 80 4 31 125 10,5 Muut Kirjolohi 64 975 121 44 32 - Taimen 29 207 60 44 32 - Hauki Pyyntiponnistus 8 63 7 - Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 53. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Kurittukosken altaalla vuonna 2008. 53,1 35,0 4,2 0,3 3,0 4,3 0,1 100,0 6.7.3.4.2 Vajukosken allas Vajukosken altaan kokonaissaalis oli 3 417 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 2,2 kg/ha. Saaliista oli pyydetty talvi- ja avovesikauden aikainen verkkopyynti mukaan lukien 28 %. Katiskoilla pyydettiin lähes kolmannes kokonaissaaliista ja muilla pyydyksillä (haukirysät) neljäsosa. Vetokalastamalla pyydettiin 10 % kokonaissaaliista. Hauen osuus oli yli puolet kokonaissaaliista ja eniten niistä pyydettiin haukirysillä. Ahvensaaliin osuus oli 29 % ja valtaosa niistä pyydettiin katiskoilla. Saaliista oli kirjolohta 4,4 %, taimenta 3,9 % ja siikaa 3,5 %. Siika Harjus Särkikalat Made Ahven Muut Yhteensä 13 450 277 2 850 30 177 31 1 829 53,5 2 90 2 36 5 134 3,9 11 78 11 51 150 4,4 10 46 56 1,6 0 108 3 2 4 118 3,5 5 5 0,1 65 10 7 2 0 85 2,5 1 5 21 4 31 0,9 83 766 2 79 38 37 1 006 29,4 3 3 0,1 37 929 1 075 6 850 56 344 80 41 3 417 100,0 % Peled 44 1 178 523 60 16 21 186 55 42 Kirjolohi 14 325 178 5 4 21 186 55 42 Taimen Pyyntiponnistus 6 132 66 25 4 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Haukirysä Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 54. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Vajukosken altaalla vuonna 2008. 1,1 27,2 31,5 0,2 24,9 1,6 10,1 2,3 1,2 100,0 6.7.3.4.3 Matarakosken allas Matarakosken altaan kokonaissaalis oli 1 627 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 5,0 kg/ha. Verkoilla pyydettiin 42 % ja katiskoilla 20 % kokonaissaaliista. Kaikki vapakalastusmuodot huomioon ottaen vapavälineillä pyytäneet saivat hieman yli kolmanneksen kokonaissaaliista. Haukisaaliin osuus oli 39 % ja ahvensaaliin noin neljännes kokonaissaaliista. Saaliista oli taimenta 11,2 %, kirjolohta 9,1 % ja siikaa 4,4 %. 101 Särkikalat Made Ahven 1 37 21 88 147 9,1 35 35 2,2 6 62 1 3 71 4,4 1 2 3 0,2 24 48 7 1 80 4,9 18 5 15 11 49 3,0 3 84 143 77 64 46 417 25,6 - 42 685 331 11 197 306 54 1 627 100,0 % Harjus 3 96 5 77 2 183 11,2 Yhteensä Siika 12 341 125 95 69 641 39,4 Muut Peled 268 1 935 707 330 63 162 63 Kirjolohi 37 387 627 26 63 162 63 Taimen Pyyntiponnistus 15 101 17 20 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 55. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Matarakosken altaalla vuonna 2008. 2,6 42,1 20,4 0,7 12,1 18,8 3,3 100,0 6.7.3.4.4 Kelukosken allas Kelukosken altaan kokonaissaalis oli 4 529 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 4,5 kg/ha. Saaliista oli pyydetty talvi- ja avovesikauden aikainen verkkopyynti mukaan lukien noin puolet. Katiskoilla pyydettiin neljäsosa ja vapakalastusvälineillä viidesosa kokonaissaaliista. Haukisaaliin osuus oli 36 % ja ahvensaaliin noin kolmannes kokonaissaaliista. Saaliista oli siikaa 11,6 %, taimenta 2,0 % ja kirjolohta 1,6 %. Siika Harjus Särkikalat Made Ahven Muut Yhteensä 197 661 234 200 234 117 7 1 649 36,4 10 41 24 15 1 91 2,0 4 22 20 28 74 1,6 8 22 30 0,7 119 374 2 31 525 11,6 4 12 1 1 0 3 21 0,5 35 174 49 3 27 3 291 6,4 183 65 6 16 2 272 6,0 65 243 850 2 182 48 166 1 557 34,4 20 20 0,4 625 1 613 1 140 16 202 466 255 211 4 529 100,0 6.7.3.4.5 Kurkiaskan allas Kurkiaskan altaan kokonaissaalis oli 4 196 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 6,5 kg/ha. Kokonaissaaliista verkoilla pyydettiin yli 30 % ja katiskoilla neljännes. Avovesikauden aikana vapakalastusvälineillä pyydettiin noin kolmannes kokonaissaalista. Ahventa ja haukea kumpaakin saatiin vajaa 30 % kokonaissaalista. Saaliista oli kirjolohta 10,7 %, siikaa 5,6 % ja taimenta 5,6 %. 102 % Peled 617 1 990 598 95 20 293 140 214 Kirjolohi 233 690 355 15 20 293 140 214 Taimen Pyyntiponnistus 33 117 35 25 1 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 56. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Kelukosken altaalla vuonna 2008. 13,8 35,6 25,2 0,4 4,5 10,3 5,6 4,7 100,0 Siika Harjus Särkikalat Made Ahven Muut Yhteensä 109 508 122 318 148 6 1 210 28,9 14 80 85 50 5 234 5,6 18 240 108 79 4 450 10,7 2 24 26 0,6 13 115 5 1 101 235 5,6 0 2 1 3 7 0,2 8 200 229 24 203 20 684 16,3 24 17 20 62 1 2 125 3,0 13 136 649 4 113 209 96 1 221 29,1 2 2 4 0,1 201 1 321 1 019 62 6 656 692 240 4 196 100,0 % Peled 243 2 386 740 415 619 307 287 Kirjolohi 83 703 478 50 619 307 287 Taimen Pyyntiponnistus 14 119 74 60 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 57. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Kurkiaskan altaalla vuonna 2008. 4,8 31,5 24,3 1,5 0,1 15,6 16,5 5,7 100,0 6.7.3.4.6 Kokkosnivan allas Kokkosnivan altaan kokonaissaalis oli 4 103 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 2,3 kg/ha. Verkoilla pyydettiin hieman yli puolet kokonaissaaliista eli neljäsosa talvi- ja neljäsosa avovesikauden aikaisella verkkopyynnillä. Vetokalastamalla pyydettiin hieman yli viidesosa ja kaikki vapakalastusmuodot huomioon ottaen niillä saatiin kolmasosa kokonaissaaliista. Haukisaaliin osuus oli puolet kokonaissaaliista. Saaliista oli taimenta 9,2 %, kirjolohta 7,8 %, siikaa 1,5 ja harjusta 0,8 %. Harjus Särkikalat Made Ahven Muut 42 154 4 118 48 12 377 9,2 50 185 52 32 319 7,8 14 9 23 0,6 12 42 7 61 1,5 4 12 18 33 0,8 10 34 24 8 1 77 1,9 178 28 14 95 315 7,7 37 139 235 257 39 146 852 20,8 - 1 031 1 088 509 99 929 267 180 4 103 100,0 % Siika 685 486 237 502 133 4 2 047 49,9 Yhteensä Peled 2 455 1 656 1 194 331 383 281 153 Kirjolohi 140 440 450 45 383 281 153 Taimen Pyyntiponnistus 48 142 70 67 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 58. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Kokkosnivan altaalla vuonna 2008. 25,1 26,5 12,4 2,4 22,6 6,5 4,4 100,0 6.7.3.4.7 Kokkosnivan alapuoli Kokkosnivan altaan kokonaissaalis oli 1 719 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 7,0 kg/ha. Kokonaissaaliista talviverkoilla pyydettiin lähes kolmannes ja avovesikauden aikaisella verkkopyynnillä 14 %. Katiskoilla pyydettiin neljäsosa saaliista ja niillä pyydettiin lähinnä madetta, ahventa ja haukea. Vetokalastamalla pyydettiin 16 % saaliista. Mateen osuus oli kokonaissaaliista 37 %, mikä johtui lähinnä talviverkko- ja katiskapyynnin kohdistumisesta mateen pyyntiin. Hauen osuus oli 28 %. Saaliista oli kirjolohta 14,5 %, taimenta 1,1 %, siikaa 1,0 % ja harjusta 0,5 %. 103 Peled Siika Harjus Särkikalat Made Ahven Muut Yhteensä 49 125 110 30 115 50 2 481 28,0 3 9 3 4 19 1,1 10 43 9 92 96 250 14,5 - 2 14 1 17 1,0 1 8 1 9 0,5 21 27 41 11 7 8 114 6,7 456 11 136 28 8 640 37,2 5 12 122 32 8 8 187 10,9 3 3 0,2 545 243 418 58 269 166 18 1 719 100,0 % Kirjolohi 327 447 625 89 112 92 30 Taimen 59 111 110 17 112 92 30 Hauki Pyyntiponnistus 14 19 23 14 - Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Muut Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 59. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Kokkosnivan alapuolisessa Kitisessä vuonna 2008. 31,7 14,2 24,3 3,4 15,7 9,7 1,1 100,0 6.7.3.4.8 Koko Kitinen Kitisen osa-alueiden yhteenlaskettu kokonaissaalis oli vuonna 2008 lähes 21 tonnia eli 3,5 kg/ha. Verkoilla tuosta saaliista pyydettiin 45 % ja vapapyydyksillä 26 %. Verkoilla avovesikauden aikana pyydettiin 30 % ja talviverkoilla 15 % kokonaissaaliista. Vapakalastuksessa käyntikertoja ja saalista kertyi eniten vetokalastajille. Katiskasaaliin osuus oli viidennes kokonaissaaliista. Saalislajeista pelkästään hauki ja ahven käsittivät yli 60 % kokonaissaaliista. Velvoiteistutuksissa käytettyjen lajien siian, taimenen, kirjolohen ja harjuksen yhteenlaskettu saalis oli 4 150 kg, mikä on 20 % kokonaissaaliista. Siika Harjus Särkikalat Made Ahven Muut Yhteensä 1 074 2 650 1 105 32 850 230 1 446 578 18 7 983 38,4 94 559 4 2 287 206 20 1 172 5,6 94 605 9 11 344 325 4 1 391 6,7 233 151 384 1,8 493 853 3 9 8 140 1 506 7,2 10 31 1 11 2 26 80 0,4 74 552 421 7 38 265 34 1 392 6,7 890 162 223 219 9 3 1 506 7,2 153 733 2 784 4 4 754 410 499 5 342 25,7 3 2 23 2 30 0,1 3 116 6 300 4 542 255 856 258 2 897 1 818 746 20 787 100,0 % Peled 4 017 10 568 4 508 1 321 16 41 1 700 1 069 789 Kirjolohi 595 2 862 2 257 158 4 41 1 700 1 069 789 Taimen Pyyntiponnistus 138 693 291 211 4 1 - Hauki Pyyntikertoja Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Haukirysä Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 60. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä Kitisestä saatu saalis lajeittain vuonna 2008. 15,0 30,3 21,9 1,2 4,1 1,2 13,9 8,7 3,6 100,0 Taulukossa 61 on esitetty eri pyydyksillä saatu yksikkösaalis kalalajeittain koko Kitisen alueella keskiarvoina. Yksikkösaaliilla tarkoitetaan keskimääräistä saalista yhden pyydyksen yhtä kokemiskertaa - vapapyydyksillä kalassa käyntikertaa - kohti. Verkoilla kalastaessa saatiin saalista keskimäärin 596 g verkon yhtä kokukertaa kohti. Tuosta saaliista hauen osuus oli suurin eli 251 g ja hoitokalalajeista siian 81, kirjolohen 57 sekä taimenen 53 grammaa. Katiskoilla pyydettäessä kokukertakohtainen saalis oli 1008 g ja ahvenen osuus oli 618 grammaa. Haukirysillä pyydettiin yhden ammattikalastajan toimesta Vajukosken altaalla ja kokuker104 taa kohti haukea saatiin yli 53 kiloa. Vetokalastuksessa käyntikertaa kohti saatiin saalista keskimäärin 1 705 grammaa, josta haukea oli 851 grammaa. Taulukko 61. Eri pyydyksillä saatu yksikkösaalis (g / koenta- tai käyntikerta) kalalajeittain Kitisellä välillä Porttipahta - Kemijoki vuonna 2008. Pyydys Talviverkko Verkot Katiska Talvikoukut Haukirysä Loukku / rysä Vetokalastus Muu vapapyynti Pilkki Hauki Taimen Kirjolohi 267 23 23 251 53 57 245 2 24 3 53 125 5 579 44 276 851 169 202 541 193 304 23 25 5 Peled 58 14 - Siika Harjus Särkikalat Made 123 2 19 222 81 3 52 15 0 93 49 166 80 179 5 6 22 5 8 2 248 177 33 43 4 Ahven 38 69 618 255 92 444 384 633 Muut 0 131 22 3 Yhteensä 776 596 1 008 193 53 511 6 250 1 705 1 700 945 Kitisen eri osa-alueilta pyydettyä saalista kalalajeittain sekä niiden suhteellista osuutta on havainnollistettu kuvissa 101 ja 102. Kitisen voimalaitosaltailla eniten haukea saatiin ns. isoilta Vajukosken ja Kokkosnivan altailta. Selvästi eniten siikaa ja peledsiikaa saatiin Kurittukosken altaalta, missä myös ammattimainen pyynti kohdistui Porttipahdasta alas laskeutuneisiin kaloihin. Madetta pyydettiin poikkeuksellisen voimakkaasti Kokkosnivan alapuolisesta Kitisestä, missä madesaalis oli suurin. Taimensaaliin suhteellinen osuus oli alhaisin Kokkosnivan alapuolella, Kelukosken ja Vajukosken altailla. Kirjolohisaaliit olivat suhteessa vähäisimmät Kelukosken ja Vajukosken altailla. Kurittukosken altaalle ei istuteta kirjolohta, joten siellä kirjolohta ei havaittu juuri laisinkaan. Saalis, kg 5 000 4 500 Muut 4 000 Ahven 3 500 Made Särkikalat 3 000 Harjus 2 500 Siika 2 000 Peled 1 500 Kirjolohi 1 000 Taimen Hauki 500 an al l as Ko kk os niv an al a pu ol i al as Ko kk os niv kia sk an Ku r sk en all as Ke luk o rak os ke na lla s Ma ta sk en all as Va juk o Ku ritt uk o sk en al l as 0 Kuva 101. Vuoden 2008 saaliit kalalajeittain Kitisen eri osa-alueilla. 105 Saaliin suhteellinen osuus-% 100 % 90 % Muut 80 % Ahven 70 % Made 60 % Särkikalat Harjus 50 % Siika 40 % Peled 30 % Kirjolohi 20 % Taimen 10 % Hauki an al a p uo li s an al l a Ko kk os niv lla s Ko kk os niv ka na Ku rki as al as Ke luk os ke n rak os ke na lla s all as Ma ta sk en Va juk o Ku r ittu ko sk e na l la s 0% Kuva 102. Vuoden 2008 saaliin suhteellinen osuus kalalajeittain Kitisen eri osa-alueilla. 6.7.3.5 Taimensaalis Tiedustelussa kysyttiin myös saaliiksi saatujen taimenten lukumäärää ja painoa kuukausittain. Aineisto käsiteltiin kaikkien niiden kalastajien osalta, jotka olivat ilmoittaneet molemmat tiedot (N=108). Kilomääräisestä taimensaaliista saatiin 203 kiloa kesäkuussa, joka oli 21 % ilmoitetusta kokonaissaaliista. Yhteensä kesä-syyskuun aikana saatiin liki 80 % koko vuoden taimensaaliista. Taimenten keskipaino koko vuoden keskiarvona oli 681 grammaa. Alimmillaan keskipaino oli marras-joulukuussa, jolloin se oli alle puoli kiloa. Korkeimmillaan keskipaino oli lokakuussa, jolloin taimenet painoivat yli 900 grammaa. Tulokset on esitetty taulukossa 62 ja kuvassa 103. Taulukko 62. Taimensaalis kuukausittain Kitisellä vuonna 2008. N = 108 Taimen, lkm Taimen, kg Keskipaino, g Osuus % (kg) tammi 4 16 11,8 738 2,1 helmi 7 25 18,5 740 3,3 maalis 6 15 8,5 567 1,5 huhti 9 43 21,5 500 3,9 touko 14 44 36,5 830 6,6 kesä 48 203 118,2 582 21,2 106 heinä 42 167 107,6 644 19,3 elo 42 142 105,4 742 18,9 syys 33 136 105,1 773 18,9 loka 9 51 46,9 920 8,4 marras 2 13 4,1 315 0,7 joulu 2 7 2,8 400 0,5 Yhteensä 821 557 681 100,0 Saalisosuus-% Keskipaino, g 1000 25,0 900 800 20,0 600 15,0 500 400 10,0 Saalisosuus-% Keskipaino, g 700 300 200 5,0 100 jo ul u s ar ra m lo ka sy ys el o he in ä ke sä uk o to i hu ht i m he lm m ta m aa lis 0,0 i 0 Kuva 103. Taimensaaliin suhteellinen osuus prosentteina ja keskipaino kuukausittain Kitisellä vuonna 2008. 6.7.3.6 Suurimmat kalat Tiedustelussa kysyttiin myös suurinta saaliiksi saatua kalaa lajeittain. Kitiseltä suurin saatu hauki painoi 14,5 kiloa ja se saatiin Kurkiaskan altaalta. Suurimmiksi ilmoitettujen haukien keskiarvojen mukaan kookkaimmat hauet saatiin Matarakosken altaalta. Suurin taimen painoi 6,5 kiloa ja se saatiin Kurittukosken altaalta, jossa myös suurimmiksi ilmoitettujen taimenten keskiarvo oli korkein (taulukot 63-65). Taulukko 63. Suurimpien saaliiksi saatujen kalojen keskipainot sekä suurimmat Kitiseltä saadut kalat lajeittain vuonna 2008. N Keskiarvo, kg Suurin, kg Hauki 133 3,4 14,5 Taimen 70 1,5 6,5 Kirjolohi 53 1,4 2,6 Peled 11 0,6 1,0 Siika 37 0,8 2,5 Harjus 10 0,6 1,5 Särkikalat 28 0,4 2,4 Made 24 2,0 5,0 Ahven 90 0,4 3,0 Muut 2 0,3 0,5 Taulukko 64. Suurimmat Kitiseltä saadut kalat (paino, kg) lajeittain ja alueittain vuonna 2008. Osa-alue Kokkosniva-Kemijoki Kokkosnivan allas Kurkiaskan allas Kelukosken allas Matarakosken allas Vajukosken allas Kurittukosken allas Kitinen yhteensä Hauki 8,2 11,5 14,5 7,5 12,4 12,5 6,5 14,5 Taimen 2,6 2,5 2,9 1,5 1,5 4,8 6,5 6,5 Kirjolohi 1,6 2,0 2,6 2,0 2,0 2,0 0,8 2,6 Peled Siika 1,0 1,4 1,3 2,5 0,7 1,0 0,6 2,5 0,5 0,4 1,0 0,5 0,7 0,6 1,0 107 Harjus 1,0 0,5 1,5 0,6 1,5 Särkikalat 2,4 2,1 0,5 0,7 2,0 0,3 0,2 2,4 Made 4,5 4,0 3,5 1,5 3,0 2,0 5,0 5,0 Ahven 0,5 3,0 0,9 0,8 0,4 1,0 0,7 3,0 Muut 0,1 0,5 0,5 Taulukko 65. Suurimmiksi ilmoitettujen kalojen keskipaino Kitisellä alueittain vuonna 2008. Osa-alue Kokkosniva-Kemijoki Kokkosnivan allas Kurkiaskan allas Kelukosken allas Matarakosken allas Vajukosken allas Kurittukosken allas Kitinen yhteensä Hauki 4,1 4,1 2,7 2,9 5,3 3,6 3,1 3,4 Taimen 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 1,9 2,7 1,5 Kirjolohi 1,3 1,4 1,5 1,2 1,4 1,3 0,8 1,4 Peled Siika 0,8 0,8 0,6 1,3 0,6 0,6 0,4 0,8 0,5 0,4 0,8 0,5 0,6 0,6 0,6 Harjus 0,5 0,5 0,8 0,6 0,6 Särkikalat 2,4 0,6 0,2 0,4 0,3 0,2 0,2 0,4 Made 4,5 2,2 1,6 1,1 1,9 2,0 5,0 2,0 Ahven 0,3 0,6 0,4 0,4 0,3 0,5 0,4 0,4 Muut 0,1 0,5 0,3 6.7.3.7 Kitiseen laskevien sivujokien saaliit Tiedustelukaavakkeessa kysyttiin myös Kitiseen laskevien sivujokien saalista, vapakalastuksen sekä verkko- ym. seisovien pyydyksien pyyntipäiviä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 131 taloudesta. Sattasjoen laajennetut kalastajamäärät Sattasen osakaskunnan osalta laskettiin kuten Kitisen pääuomankin ja niihin lisättiin muut lupalaiset, jotka ilmoittivat kalastaneen Sattasjoella. Muiden sivujokien kalastajamäärä arvioitiin siten, että kyselyyn vastaamattomien kalastajamäärät sivujoittain jakautuivat samassa suhteessa kuin vastanneidenkin. Sivujoilla kalasti yhteensä 268 taloutta, joista 13 % kalasti useammalla kuin yhdellä sivujoella. Sivujokien saaliit ovat todennäköisesti aliarvioituneet jossain määrin, koska mukana ei ole kaikkia Metsähallituksen tai osakaskuntien (esim. Rajalan ok, Tanhuan yms.) luvanmyynnin piirin kuuluvia. Osa kalastajista oli todennäköisesti ilmoittanut sivujoen saaliiksi myös sen altaan padotusalueen saalistietoja johon sivujoki laskee, koska padotusalueiden rajoja on hankala arvioida. Tämän johdosta esim. saalikalojen lajisuhteissa saattaa esiintyä huomattavasti enemmän kevätkutuisia kaloja kuin todellisuudessa niitä itse sivujoella on. Sattasjoella kalasti yhteensä 70 taloutta, joista Sattasen osakaskunnan luvalla kalasti 27. Verkkojen pyyntiponnistus oli 335 ja vapapyynnille käyntikertoja kertyi 150. Kokonaissaalis oli 306 kg, josta 60 % pyydettiin verkoilla. Vapakalastusvälineillä pyydettiin kokonaissaaliista hieman yli kolmannes. Haukisaaliin osuus oli 38 % ja ahvenen 11 %. Saaliista siikaa oli 18,8 %, harjusta 7,5, taimenta 6,9 % ja kirjolohta 1,8 %. Harjus Särkikalat Made Ahven 5 1 6 1,8 1 1 0,2 53 4 1 58 18,8 12 5 6 23 7,5 19 6 0 25 8,2 6 4 15 25 8,0 10 5 2 15 32 10,6 - 183 15 5 77 25 306 100,0 Jeesiöjoella kalasti yhteensä 73 taloutta, joista 64 kalasti vapavälineillä ja 41 verkoilla, katiskoilla ja koukuilla. Pyyntipäiviä kertyi vapakalastukselle 598 ja verkko ym. seisoville pyydyksille 1 135 päivää. Kokonaissaalis oli 2 045 kiloa, josta hauen osuus oli 38 %, ahvenen 23 % ja särkikalojen 23 %. 108 % Siika 7 14 21 6,9 Yhteensä Peled 70 6 5 31 3 116 37,9 Muut Kirjolohi 335 29 11 150 20 Taimen 86 29 11 150 20 Hauki Pyyntiponnistus 20 5 - Pyyntikertoja Pyydys Verkot Katiska Vetokalastus Vapapyynti Pilkki Yhteensä % Pyydyksiä pyynnissä Taulukko 66. Pyydysten käyttötiedot sekä niillä saatu saalis lajeittain Sattasjoella vuonna 2008. 59,8 5,0 1,8 25,3 8,1 100,0 Taulukko 67. Jeesiöjoen kalastajamäärät, kalastuspäivät ja kalansaalis vuonna 2008 Jeesiöjoki Kalastajia Laaj. lkm 73 Vapa 64 88 % Kalasti Verkko ym 41 56 % Pyyntipäivien lkm Vapa Verkko ym 598 1135 35 % 65 % Hauki Taimen 767 32 38 % 2% Kirjolohi 24 1% Siika Harjus 192 77 9% 4% Särkik. 465 23 % Made 25 1% Saalis, kg Ahven Muut Yht. kg 2 045 463 0 23 % 0% 100 % Muita sivujokia, joissa vastaajat ilmoittivat käyneen kalassa oli yhteensä 18. Eniten saalista saatiin Orajoesta, 330 kg. Sivujoille kertyi yhteensä 654 vapakalastuspäivää ja 331 verkko yms. kalastuspäivää. Kokonaissaaliista taimenta oli 29 %, harjusta 25 %, särkikaloja 15 %, ahventa 11 % ja haukea 8 %. Jokikohtaiset kalastajamäärät, kalastuspäivät ja saaliit on esitetty taulukossa 61. Taulukko 68. Sivujokien kalastajamäärät, kalastuspäivät ja kalansaalis vuonna 2008 Ala-Liesijoki Kalastajia Laaj. lkm 2 Ala-Postojoki 12 Ala-Vaalojoki 2 Kannusoja 6 Kelujoki 10 Kyläjoki Käyräsjoki Liesijoki Luiro Luosto-oja 6 14 2 20 2 Orajoki 16 Paskahaara 2 Pomojoki Räkkioja Soasjoki Tuormusoja Ylä-Liesijoki Ylä-Postojoki Kaikki yht. 6 2 4 4 4 12 Kalasti Vapa Verkko ym 2 - Pyyntipäivien lkm Vapa Verkko ym 8 - 100 % - 100 % - 33 % - - - 17 % 12 2 96 8 - 98 - 1 72 98 % 16 % 92 % 8% - 57 % - 1% Hauki Taimen 4 - Kirjolohi . Saalis, kg Siika Harjus 2 Särkik. 2 Made - Ahven 4 17 % - - - 42 % - Muut - Yht. kg 12 33 % - 100 % - - 170 - - - 100 % - 2 - 2 - - - - - - - - - - 100 % - 100 % - - - - - - - - - - - 6 - 10 - - 31 - - 18 - - - - 49 100 % - 100 % - - 63 % - - 37 % - - - - 100 % 10 - 78 - 1 10 - - 13 0 - 0 - 24 100 % - 100 % - 4% 41 % - - 52 % 2% - 2% - 100 % 6 - 45 - 2 22 - - 8 - - 4 - 35 100 % - 100 % - 6% 61 % - - 22 % - - 11 % - 100 % 14 2 137 16 - 33 8 - 29 7 - - 15 92 100 % 14 % 90 % 10 % - 36 % 8% - 32 % 7% - - 16 % 100 % 2 - 12 - - - 10 - - - - 4 - 14 100 % - 100 % - - - 71 % - - - - 29 % - 100 % 20 - 80 - 25 16 - - 22 - - 47 - 111 100 % - 100 % - 23 % 15 % - - 20 % - - 42 % - 100 % 2 - 6 - - - - - - - - - - - 1 - 1 - - - - - - - - - - - 14 6 78 282 40 10 6 76 24 142 - 33 - 330 88 % 38 % 22 % 78 % 12 % 3% 2% 23 % 7% 43 % - 10 % - 100 % 2 - 2 - 0 4 0 0 2 0 2 0 0 8 100 % - 100 % - 0% 50 % 0% 0% 25 % 0% 25 % 0% 0% 100 % 6 - 10 - - 9 - - 4 - - - - 13 100 % - 100 % - - 69 % - - 31 % - - - - 100 % - - 4 - - - - - - - 4 - 100 % - - - - - - - 100 % 2 - 20 100 % - 100 % 4 - 18 - 0 16 0 0 11 0 0 0 0 26 100 % - 100 % - 0% 59 % 0% 0% 41 % 0% 0% 0% 0% 100 % 4 - 6 - - 1 - - 2 - - - - 3 100 % - 100 % - - 33 % - - 67 % - - - - 100 % 2 - - - - - 1 2 - 5 43 % - - - - - 13 % 43 % - 100 % 2 2 4 4 50 % 50 % 50 % 50 % 10 2 27 20 7 31 - - 37 - - 17 - 92 83 % 17 % 57 % 43 % 7% 34 % - - 40 % - - 18 % - 100 % 136 15 654 66 % 331 34 % 82 8% 289 29 % 24 78 8% 247 25 % 152 15 % 3 112 11 % 15 2% 1 003 100 % 2% 0% 6.7.3.8 Mielipidekysymykset Tiedustelulomakkeissa kalastajia pyydettiin arvioimaan erinäisten kalastusta mahdollisesti haittaavien tekijöiden merkittävyyttä. Seuraavassa on esitetty väittämien vastauksien prosenttiosuudet sekä vastaajien lukumäärät alueittain. Verkkojen limoittuminen koettiin huomattavasti kalastusta haittaavaksi tekijäksi lähes kaikilla alueilla. Kurittukosken altaalla valtaosa koki haitan kohtalaiseksi ja lähes neljännes oli sitä mieltä, että haittaa ei ollut tai haitta oli vähäinen. Vajukosken altaalla vastaukset jakautuivat selkeästi kahtia, koska siellä yli kolmanneksen mielestä haittaa ei ollut tai haitta oli vähäistä. Monella altaalla "en osaa sanoa" vastauksien osuus oli korkea, koska kaikki vastaajat eivät kalastaneet verkoilla. 109 Verkkojen limoittuminen Kurittukosken allas (N=12) Vajukosken allas (N=24) Matarakosken allas (N=20) Kelukosken allas (N=41) Kurkiaskan allas (N=53) Kokkosnivan allas (N=41) Kokkosnivan alapuoli (N=12) 0% Ei haittaa 10 % 20 % Vähäinen haitta 30 % 40 % Kohtalainen haitta 50 % 60 % Huomattava haitta 70 % 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 104. Vastausjakaumat verkkojen limoittumishaittaa koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Avovesikauden aikainen virtaaman vaihtelu koettiin suurimmaksi haitaksi Vajukosken, Matarakosken altailla sekä Kokkosnivan alapuolisella alueella, missä yli puolet koki sen huomattavaksi haitaksi. Vähiten virtaaman vaihtelu haittasi Kurittukosken altaan kalastajia. Virtauksen vaihtelu avovesikaudella Kurittukosken allas (N=14) Vajukosken allas (N=24) Matarakosken allas (N=22) Kelukosken allas (N=44) Kurkiaskan allas (N=57) Kokkosnivan allas (N=42) Kokkosnivan alapuoli (N=15) 0% Ei haittaa 20 % Vähäinen haitta 40 % Kohtalainen haitta 60 % Huomattava haitta 80 % 100 % En osaa sanoa Kuva 105. Vastausjakaumat avovesikauden virtauksen vaihteluun koskevaan kysymykseen. Osaalueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. 110 Talviaikaisen virtaaman vaihtelun aiheuttaman haitan vastauksissa oli paljon niitä, joiden vastaus oli "en osaa sanoa", mikä kuvastaa talviverkoilla kalastaneiden vähäistä määrää. Haitta koettiin vähäisemmäksi Vajukosken altaalla, missä lähes puolet oli sitä mieltä, että haittaa ei ollut tai haitta oli vähäinen. Eniten haittaa talviaikainen virtaaman vaihtelu haittasi Kokkosnivan alapuolista jokiosuutta, missä ei ole allasmaista padotusaluetta laisinkaan. Virtauksen vaihtelu jääkannen aikana Kurittukosken allas (N=7) Vajukosken allas (N=15) Matarakosken allas (N=19) Kelukosken allas (N=33) Kurkiaskan allas (N=42) Kokkosnivan allas (N=37) Kokkosnivan alapuoli (N=15) 0% Ei haittaa 10 % 20 % Vähäinen haitta 30 % 40 % Kohtalainen haitta 50 % 60 % Huomattava haitta 70 % 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 106. Vastausjakaumat jääkannen aikaiseen virtauksen vaihteluun koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Veden korkeuden vaihtelu avovesikaudella haittasi eniten Kokkosnivan alapuolista jokiosuutta, missä yli puolet koki sen huomattavaksi haitaksi. Vähiten haittaa se aiheutti Kurittukosken, Vajukosken ja Kokkosnivan altailla, missä yli puolet vastaajista koki, että haittaa ei ollut tai haitta oli vähäinen. 111 Veden korkeuden vaihtelu avovesikaudella Kurittukosken allas (N=13) Vajukosken allas (N=21) Matarakosken allas (N=22) Kelukosken allas (N=44) Kurkiaskan allas (N=57) Kokkosnivan allas (N=42) Kokkosnivan alapuoli (N=17) 0% Ei haittaa 20 % Vähäinen haitta 40 % Kohtalainen haitta 60 % Huomattava haitta 80 % 100 % En osaa sanoa Kuva 107. Vastausjakaumat avovesikauden aikaisen vedenkorkeuden vaihteluun koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Veden korkeuden vaihteluun jääkannen aikana aiheuttaman haitan vastauksissa oli paljon niitä, joiden vastaus oli "en osaa sanoa", mikä kuvastaa talviverkoilla kalastaneiden vähäistä määrää. Haitat jakautuivat alueellisesti samantyyppisesti kuten jääkannen aikaisen virtaaman vaihtelua koskevassa väittämässä ja edelleen haitta koettiin suurimmaksi Kokkosnivan alapuolisella jokiosuudella. Veden korkeuden vaihtelu jääkannen aikana Kurittukosken allas (N=7) Vajukosken allas (N=16) Matarakosken allas (N=17) Kelukosken allas (N=32) Kurkiaskan allas (N=43) Kokkosnivan allas (N=39) Kokkosnivan alapuoli (N=15) 0% Ei haittaa 20 % Vähäinen haitta 40 % Kohtalainen haitta 60 % Huomattava haitta 80 % 100 % En osaa sanoa Kuva 108. Vastausjakaumat jääkannen aikaisen vedenkorkeuden vaihteluun koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. 112 Kalastuksen valvonnan riittävyyden vähintäänkin tyydyttäväksi koki valtaosa vastanneista. "En osaa sanoa" vastauksien määrä oli myös huomattavan korkea, joka voi johtua siitä, että he eivät ole kohdanneet minkäänlaista valvontaa. Kalastuksen valvonnan riittävyys Kurittukosken allas (N=15) Vajukosken allas (N=26) Matarakosken allas (N=23) Kelukosken allas (N=46) Kurkiaskan allas (N=61) Kokkosnivan allas (N=43) Kokkosnivan alapuoli (N=18) 0% 10 % 20 % 30 % Erinomainen 40 % Hyvä 50 % Tyydyttävä 60 % 70 % Huono 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 109. Vastausjakaumat kalastuksen valvonnan riittävyyttä koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Kalastuslupien saatavuudessa tiedusteltavilla ei tuntunut olevan juurikaan ongelmia, koska niiden saatavuus oli valtaosin vähintäänkin hyvä. Kalastuslupien saatavuus Kurittukosken allas (N=17) Vajukosken allas (N=28) Matarakosken allas (N=26) Kelukosken allas (N=49) Kurkiaskan allas (N=62) Kokkosnivan allas (N=48) Kokkosniva-Kemijoki (N=16) 0% 10 % 20 % 30 % Erinomainen 40 % Hyvä 50 % Tyydyttävä 60 % Huono 70 % 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 110. Vastausjakaumat kalastuslupien saatavuutta koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. 113 Kalaistutusten tuloksellisuus jakautui siten, että kaikki alueet huomioiden huonoina piti 44 % ja vähintään tyydyttävinä 41 % kaikista vastaajista. Eniten niitä vastaajia, jotka pitivät istutuksen tuloksellisuutta huonoina oli Matarakosken , Kelukosken ja Kurkiaskan altailla. Kalaistutusten tuloksellisuus Kurittukosken allas (N=15) Vajukosken allas (N=25) Matarakosken allas (N=24) Kelukosken allas (N=42) Kurkiaskan allas (N=61) Kokkosnivan allas (N=45) Kokkosniva-Kemijoki (N=16) 0% 10 % 20 % 30 % Erinomainen 40 % Hyvä 50 % 60 % Tyydyttävä 70 % Huono 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 111. Vastausjakaumat kalaistutusten tuloksellisuutta koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Veneen säilytysolosuhteet olivat selvästi huonoimmat Kokkosnivan alapuolen jokiosuudella, missä myös säännöstelyn vaikutukset ovat suurimmat. Muilla alueilla valtaosa vastaajista oli vähintäänkin tyytyväinen veneen säilytysolosuhteisiin. Veneen säilytysolosuhteet Kurittukosken allas (N=15) Vajukosken allas (N=25) M atarakosken allas (N=23) Kelukosken allas (N=46) Kurkiaskan allas (N=58) Kokkosnivan allas (N=46) Kokkosniva-Kemijoki (N=15) 0% 10 % 20 % 30 % Erinomainen 40 % Hyvä 50 % Tyydyttävä 60 % 70 % Huono 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa Kuva 112. Vastausjakaumat veneen säilytysolosuhteista koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. 114 Veneenlaskuluiskien määrään vähintään tyytyväisiä oli valtaosa vastaajista, mutta Matarakosken altaalla ja Kokkosnivan alapuolella oli eniten niitä, joiden mielestä niitä ei ollut riittävästi. Veneenlaskuluiskien määrä Kurittukosken allas (N=16) Vajukosken allas (N=26) M atarakosken allas (N=22) Kelukosken allas (N=44) Kurkiaskan allas (N=58) Kokkosnivan allas (N=44) Kokkosniva-Kemijoki (N=16) 0% 20 % Erinomainen 40 % Hyvä 60 % Tyydyttävä Huono 80 % 100 % En osaa sanoa Kuva 113. Vastausjakaumat veneenlaskuluiskien määrää koskevaan kysymykseen. Osa-alueen nimen perässä suluissa vastanneiden lukumäärä. Taulukossa 69 ja kuvissa 114 sekä 115 on esitetty koko Kitisen vastauksien prosenttiosuudet väittämiin. Suuri osa vastaajista piti verkkojen limoittumista haittana kalastukselle ja 15 % mielestä haitta oli vähäinen tai ei haitannut ollenkaan. Hieman yli puolet vastaajista koki virtaamien vaihtelun haittaavan kalastusta ja reilu kolmanneksen mielestä haitta oli vähäinen tai ei se haitannut laisinkaan. Jääkannen aikana virtauksen haittaa eri koettu niin suureksi kuin avovesikaudella, mutta "en osaa sanoa" vastaajien määrä oli kolmannes kaikista, mikä kuvastaa vähäisempää kalastusta talviaikana. Vedenkorkeuden vaihteluun avovesikauden aikana suhtauduttiin samantyyppisesti kuin virtaamien vaihteluun, mikä onkin luonnollista, koska ne liittyvät toisiinsa. Veden korkeuden vaihtelu jääkannen aikana koettiin kuitenkin vähäisemmäksi haitaksi kuin avovesikauden aikana. Suurin osa vastaajista piti kalastuksen valvontaa riittävänä. Huonona sitä piti 16 % vastaajista ja viidennes vastaajista ei osannut sanoa mielipidettä siihen, mikä voi kuvastaa myös sitä, että he eivät ole kohdanneet kalastuksen valvontaa. Kalastuslupien saatavuutta ei koettu ongelmaksi, koska lähes kaikkien mielestä lupien saatavuus oli vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Kalaistutuksien tuloksellisuutta huonoina piti 44 % ja vähintään tyydyttävinä 41 % kaikista vastaajista. Suurin osa vastaajista piti veneen säilytysolosuhteita ja veneenlaskuluiskien määrään hyvänä tai tyydyttävänä. 115 Taulukko 69. Tiedustelussa esitettyjen väittämien prosentuaalinen jakauma vastausluokittain ja väittämiin vastanneiden lukumäärät (N) kaikki osa-alueet mukaan lukien Kitisellä vuonna 2008. Ei haittaa 6% 10 % 13 % 15 % 12 % Vähäinen haitta 9% 26 % 15 % 28 % 21 % Kohtalainen haitta 21 % 23 % 20 % 25 % 19 % Huomattava haitta 43 % 32 % 18 % 24 % 15 % En osaa sanoa 20 % 10 % 34 % 8% 33 % N 203 218 168 216 169 Erinomainen 9% 24 % 0% 7% 3% Hyvä 31 % 65 % 7% 35 % 38 % Tyydyttävä 22 % 9% 34 % 25 % 31 % Huono 16 % 1% 44 % 16 % 11 % En osaa sanoa 21 % 1% 14 % 17 % 18 % N 232 246 228 228 226 Verkkojen limottuminen Virtauksen vaihtelu avovesikaudella Virtauksen vaihtelu jääkannen aikana Veden korkeuden vaihtelu avovesikaudella Veden korkeuden vaihtelu jääkannen aikana Kalastuksen valvonnan riittävyyys Kalastuslupien saatavuus Kalaistutuksien tuloksellisuus Veneen säilytysolosuhteet Veneenlaskuluiskien määrä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verkkojen limottuminen Virtauksen vaihtelu avovesikaudella Virtauksen vaihtelu jääkannen aikana Veden korkeuden vaihtelu avovesikaudella Veden korkeuden vaihtelu jääkannen aikana Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa Kuva 114. Tiedustelussa esitettyjen väittämien prosentuaalinen jakauma vastausluokittain Kitisellä vuonna 2008. 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kalastuksen valvonnan riittävyyys Kalastuslupien saatavuus Kalaistutuksien tuloksellisuus Veneen säilytysolosuhteet Veneenlaskuluiskien määrä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono En osaa sanoa Kuva 115. Tiedustelussa esitettyjen väittämien prosentuaalinen jakauma vastausluokittain Kitisellä vuonna 2008. 116 6.7.3.9 Vapaamuotoiset kommentit Tiedustelussa pyydettiin vastaajia esittämään vapaamuotoisesti näkemyksiä kalastuksesta ja kalastonhoidosta. Tiedusteluun vastanneista 194 (45 %) oli ylipäätään jotain kommentoitavaa ja erillisiä kommentteja kertyi yhteensä 314. Valvontaan, rajoituksiin ja lupa-asioihin liittyvissä kommenteissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi valvonnan lisääminen (17 kommenttia). Valvonnan tulisi kohdistua taimenten alamittais- ja istutustapahtuman jälkeiseen pyyntiin sekä istutusalueita tulisi rauhoittaa kalastukselta. Istutuksiin ja kalakantoihin liittyen 54 vastaajaa kertoi arvokalasaaliiden heikentyneen viime vuosina ja 26 kertoi "roskakalasaaliiden" runsastuneen Kitisellä. Istutuksien lisäämistä vaati 52 vastaajaa. Kalan istutusten tuloksiin ei oltu tyytyväisiä 18 vastaajan mielestä ja vastaavasti 18 vastaajaa oli tyytyväisiä nykyisiin kalanhoitotoimenpiteisiin. Istukkaiden pyyntiä heti istutustapahtuman jälkeen moitti 12 vastaajaa. Yhdentoista vastaajan mielestä saaliit olivat heikkoja ja siihen vaikutti myös sateinen kesä. Kalaportaita voimalaitoksien yhteyteen halusi kolme vastaajaa ja kahden mielestä rantoja tulisi raivata etenkin Jeesiöjoella. Säännöstelyyn ja veden laatuun liittyvissä kommenteissa 18 vastaajan mielestä veden korkeuden sekä virtausten vaihtelu haittasi eteenkin verkkokalastusta. Myös verkkojen limoittuminen tuntui vaikeuttavan kalastusta. Kahdentoista vastaajan mielestä kalastus oli mukava harrastus ja vesistöä kehuttiin upeaksi. 6.8 OUNASJOKI 6.8.1 Kalastuskirjanpito 6.8.1.1 Saalis eri pyydyksillä Ounasjoella on vuosina 2005-2009 toiminut 12–15 kalastuskirjanpitäjää. Kokonaissaaliista 42 % pyydettiin verkoilla, joista käytetyin solmuväli oli 41-55 mm. Edelliseen tarkastelujaksoon nähden harvempien verkkojen käyttö oli vähentynyt selvästi. Verkoilla pyydettäessä tärkeimmät saaliskalat olivat hauki (58 %), siika (14 %) ja ahven (10 %). Eniten verkoille kertyi kokukertoja toukokuussa, jonka aikana koko vuoden verkkosaaliista saatiin lähes puolet. Seuraavaksi eniten verkkoja koettiin kesä- ja syyskuussa. Verkkopyynti kohdistuu selkeästi siikaan ja haukeen. Vapakalastusvälineillä pyydettäessä kaikki pyyntimuodot yhteenlaskettuna kalassa käytiin yli tuhat kertaa ja niillä saatiin 42 % kokonaissaaliista, kuten verkoillakin. Tärkein pyyntimuoto oli vetokalastus, jolla saatiin lähes 70 % vapakalastussaaliista. Tärkeimmät saaliskalat vapakalastuksessa olivat harjus (71 %), hauki (15 %) ja taimen (13 %). Vapakalastusvälineillä pyydettiin eniten kesä-elokuun aikana, jolloin saatiin lähes 90 % vapakalastussaaliista kuten edelliselläkin tarkkailujaksolla. Koukuilla pyydettiin 10 % kokonaissaaliista lähinnä yhden kalastajan toimesta ja saalis koostui pääosin mateesta. Koukkuja koettiin eniten tammi- ja maaliskuun välisenä aikana. Koukkukalastuksen pyyntiponnistus ja samalla madesaaliin osuus oli laskenut edelliseen tarkastelujaksoon nähden. Kaikilla pyyntimuodoilla saadusta kokonaissaaliista harjuksen osuus oli 31,9 %, taimenen 7,8 % ja siian 5,8 % (taulukko 70). Harjuksen ja taimenen suhteellinen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa oli noussut selvästi. Siian suhteellinen saalisosuus oli laskenut puolella edelliseen tarkastelujaksoon nähden, vaikka suhteessa silmäkooltaan tiheämpiä verkkoja koettiin aikaisempaa enem117 män. Made Ahven Kuha Kiiski Muut Yhteensä - 0,7 - 0,6 - 0,5 - 18,1 - 0,7 - 10,0 - 1,1 - 0,1 - 31,9 - 1,2 0,6 0,0 0,1 0,0 1,9 0,0 0,1 0,2 0,3 - 0,2 0,2 9,3 0,0 9,7 3,4 1,0 1,5 0,1 0,2 0,1 6,4 - - - 23,1 18,9 0,2 10,2 5,2 28,4 0,9 11,6 1,4 0,1 100,0 kg/N Lahna 3,5 2,2 0,0 0,1 0,0 5,8 Säyne - Särkikalat Siika 0,1 1,4 1,6 Kuore Muikku 0,7 1,5 0,1 0,2 4,7 0,0 0,5 0,1 7,8 Harjus Kirjolohi 705 1964 13,2 805 2287 11,3 16 24 0,1 272 5189 0,2 208 382 3,6 872 872 5,2 56 56 0,0 115 115 0,9 74 74 0,1 3 3 34,6 Nieriä Taimen 34-40 mm verkk 41-55 mm verkk > 56 mm verkko koukkupyynti katiska vetokalastus pilkki heittokalastus perho mato-onki yhteensä Hauki Pyydys Pyydyksiä koettu Kalastuspäiviä Taulukko 70. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken Ounasjoella vuosina 2005-2009 (kokonaissaalis 4 978 kg). 0,59 0,41 0,43 0,10 0,68 1,62 0,81 5,01 5,01 1,80 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Tarkasteltaessa Ounasjoen verkkosaalista vuosina 1994-2009 on huomattavissa, että hauen saalisosuus on kasvanut lähinnä siian saalisosuuden kustannuksella vuodesta 1998 alkaen ja tällä tarkastelujaksolla sen osuus on edelleen noussut. Nykyisin lähes 60 % kalastuskirjanpitäjien verkkosaaliista on haukea (kuva 116). Myös ahvenen osuus on ollut suurimmillaan tällä tarkastelujaksolla. 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Ahven 60 % Made Harjus Siika 40 % Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 116. Kalastuskirjanpitäjien verkkosaaliin lajijakauma Ounasjoella vuosina 1994-2009. Vuosina 1994-2009 vapakalastussaaliin lajisuhteet ovat pysyneet melko vakaana. Harjus on selvästi tärkein pyynnin kohteena oleva laji, ja sen osuus on ollut keskimäärin 74 % vapakalastussaaliista (kuva 117). Vapakalastuksen saalisosuuteen, pyyntiponnistus- ja yksikkösaalistietoihin ei ole laskettu mato-onkimista mukaan. 118 100 % Muut yht 80 % Särkik yht Ahven 60 % Made Harjus Siika 40 % Kirjolohi Taimen 20 % Hauki 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0% Kuva 117. Kalastuskirjanpitäjien vapasaaliin lajijakauma Ounasjoella vuosina 1994-2009. Ounasjoen pääuoman lisäksi kalastuskirjanpitotietoja on kerätty Kittilän taajaman kohdalle tehdystä Aakenuksen tekojärvestä ja Ounasjoen sivujoesta Loukisesta. Aakenuksen tekojärvessä kalastettiin vuosina 2006 ja 2008 yhden kalastajan toimesta. Järvessä kalastettiin ainoastaan verkoilla, joista käytetyin verkkoharvuus oli 34-40 mm. Verkoilla pyydettäessä tärkeimmät saaliskalat olivat hauki, särkikalat ja ahven (taulukko 71). Edelliseen tarkastelujaksoon nähden siian ja hauen osuudet olivat laskeneet ja vastaavasti särkikalojen sekä ahventen saalisosuudet nousseet. Loukisella kalastettiin vuosina 2005-2007 ja 2009 yhden kalastajan toimesta verkoilla ja vapavälineillä. Verkoilla pyydettiin 87 % kokonaissaaliista ja tärkeimmät saaliskalat olivat hauki, harjus, ahven ja taimen (taulukko 72). Edelliseen tarkastelujaksoon nähden verkkojen käyttö ja sitä myötä kokonaissaalis oli lisääntynyt rajusti. kg/N - Yhteensä 0,5 15,9 - 1,0 0,5 16,9 Muut Kiiski Lahna - Ahven Säyne - Made Särkikalat 34-40 mm verkk 87 386 33,3 - 0,5 9,5 - 0,5 41-55 mm verkk 15 52 9,0 > 56 mm verkko 11 29 3,0 yhteensä 45,3 - 0,5 9,5 - 0,5 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta 119 - 26,9 - 26,9 Kuore Harjus Nieriä Siika Kirjolohi Taimen Hauki Pyydyksiä koettu Pyydys Kalastuspäiviä Taulukko 71. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken Aakenuksen tekojärvellä vuosina 2006 ja 2008 (kokonaissaalis 201 kg). - 87,1 0,45 - 10,0 0,38 - 3,0 0,21 - 100,0 - 76,1 7,7 - 12,7 3,5 - 100,0 kg/N - Yhteensä 0,6 12,7 0,6 12,7 Muut Kiiski - Ahven - Made Lahna 34-40 mm verkk 103 535 34,2 - 9,4 - 19,3 41-55 mm verkk 17 65 6,6 - 0,6 - 0,6 > 56 mm verkko 1 1 heittokalastus 7 7 0,6 1,7 - 10,5 perho 1 1 - 0,5 - 3,0 yhteensä 41,3 2,1 9,9 - 13,5 - 19,8 * kg/N=saalis kg/verkon kokukerta tai vapakalastuksessa kg/käyntikerta Säyne Särkikalat Kuore Harjus Nieriä Siika Taimen Hauki Pyydys Pyydyksiä koettu Kalastuspäiviä Taulukko 72. Kalastuskirjanpitäjien pyydysten käyttö ja saaliin jakautuminen (%) eri kalalajien kesken Loukisella vuosina 2005-2007 ja 2009 (kokonaissaalis 181 kg). 0,3 0,2 0,0 3,3 6,4 6.8.1.2 Pyyntiponnistus Ounasjoella kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa on vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 592-1121 verkon kokukertaan vuodessa. Tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana kokukertojen määrä on laskenut lähes puolella. Kokukertojen lkm 2500 2000 1500 1000 500 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 19 83 0 Kuva 118. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus verkkokalastuksessa Ounasjoella vuosina 19832009. Vuosina 1983-1985 pylväät kuvaavat kalastuspäivien määrää, kokukertojen määrä on ollut 3-4 kertaa suurempi. Vapakalastuksessa Ounasjoen kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus on vaihdellut viimeisellä tarkkailujaksolla 206-254 kalassakäyntikertaan vuodessa. Käyntikertojen määrä on noussut selvästi vuodesta 1999 alkaen, jonka jälkeen niiden määrä on pysynyt tasaisena. Käyntikertojen kasvuun on vaikuttanut vetokalastuksen lisääntyminen uusilla kalastuskirjanpitäjillä. 120 300 Käyntikertojen lkm 250 200 150 100 50 20 09 20 07 20 05 20 03 20 01 19 99 19 97 19 95 19 93 19 91 19 89 19 87 19 85 19 83 0 Kuva 119. Kalastuskirjanpitäjien pyyntiponnistus vapakalastuksessa Ounasjoella vuosina 1983-2009. 6.8.1.3 Yksikkösaaliit 6.8.1.3.1 Siika, taimen ja harjus Vuosina 2005-2009 Ounasjoen siiat pyydettiin tällä tarkkailujaksolla pääosin 41-55 mm verkoilla. Taimenet saatiin pääosin 41-55 mm verkoilla sekä vetokalastamalla. Harjukset pyydettiin valtaosin vetokalastamalla. Tällä tarkastelujaksolla kaikkien verkkokokojen yhteenlaskettu yksikkösaaliin keskiarvo siialla oli 66 g/verkon kokukerta (vaihteluväli 61–81 g), taimenella 26 g (vaihteluväli 18-36 g) ja harjuksella 16 g (vaihteluväli 12-25 g). Siian yksikkösaaliin taso on tarkastelujaksolla ollut aikaisempaa alhaisempi. Taimenen ja harjuksen verkkojen yksikkösaaliin taso on pysynyt tasaisena. 250 Saalis, g/verkon kokukerta Siika Taimen 200 Harjus 150 100 50 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 120. Siian, taimenen ja harjuksen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ounasjoella vuosina 1983-2009. 121 Vapakalastuksessa vuosina 2005-2009 taimenen yksikkösaalis on vaihdellut voimakkaasti ollen korkeimmillaan vuonna 2006 alimmillaan viimeisenä vuonna (kuva 121). Keskimäärin taimenta saatiin 239 g/käyntikerta (vaihteluväli 93-447 g). Vastaavasti harjuksen yksikkösaaliin tasossa ei ole yksittäisiä vuosia lukuun ottamatta tapahtunut merkittäviä muutoksia koko tarkkailuhistorian aikana (kuva 122). Vuosina 2005-2009 harjusta saatiin keskimäärin 1333 g/käyntikerta (vaihteluväli 1101-1952 g). Taimen, g/käyntikerta 600 500 400 300 200 100 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 121. Taimenen yksikkösaalis vapakalastuksessa Ounasjoella vuosina 1983-2009. Harjus, g/käyntikerta 3000 2500 2000 1500 1000 500 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 122. Harjuksen yksikkösaalis vapakalastuksessa Ounasjoella vuosina 1983-2009. 6.8.1.3.2 Hauki Hauet pyydettiin valtaosin verkoilla ja eniten haukea saatiin solmuväliltään 34-40 mm verkoilla. Vuosina 2005-2009 hauen yksikkösaalis verkon kokukertaa kohden oli keskimäärin 286 g (vaihtelu122 väli 211-502 g). Yksikkösaalistaso on noussut 1990-luvun lopulla ja jatkanut edelleen nousua, ollen korkeimmillaan vuonna 2009 (kuva 123). 600 Hauki, g/verkon kokukerta 500 400 300 200 100 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 123. Hauen yksikkösaalis solmuväliltään yli 26 mm:n verkoilla Ounasjoella vuosina 19832009. 6.8.2 Kalakantanäytteet 6.8.2.1 Siika Ounasjoesta kerättiin tarkkailujakson aikana yhteensä 64 siikanäytettä. Näytteiden hankinta painottui joen yläjuoksulle Ketomellan - Loukisensuun väliselle jokiosuudelle (86 % näytteistä). Molkojoen ja Venejoen väliseltä jokiosuudelta oli 11 % näytteistä. Loput 2 näytettä oli joen alajuoksulta Sinettäjokisuun - Marrasjoen väliseltä jokiosuudelta. Kaikki näytteet olivat peräisin verkkopyynnistä. Ounasjoen siikakannasta on saatu selkeä kuva aikaisemmilla tarkkailujaksoilla kerätyn hyvin laajan näytemateriaalin ansioista, minkä vuoksi näytehankintaa on vähennetty. Tähän saakka Ounasjoen siikakanta on koostunut lähes puhtaasti luonnonkutuisesta vaellussiiasta. Nyt hankitun näyteaineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että siikanäytteiden siivilähammasmäärissä on havaittavissa pientä muutosta aikaisempiin tarkkailujaksoihin verrattuna. Siivilähammasmäärien perusteella oli mukana myös istutettua vaellussiikakantaan Ounasjoen luontaisesti lisääntyvän vaellussiikakannan ohella. Tämä on huomattavissa toisen jakaumahuipun muodostumisesta istutuksissa käytettyjen YläKemijoen ja Luirojoen kantaa olevien tiheämpisiivilähampaisten vaellussiikojen kohdalle. Aineiston vähäisyyden vuoksi pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan voida vielä tässä vaiheessa tehdä. 123 14 12 Siikoja, kpl 10 8 6 4 2 68 65 62 59 56 53 50 47 44 41 38 35 32 29 26 23 20 17 0 Siivilähampaita, kpl Kuva 124. Ounasjoen siikojen siivilähammasjakauma vuosien 2005 – 2009 kalakantanäytteissä (N = 64). Vaellussiikojen siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 %:n luotettavuusväli oli jakaumaan sovitetun normaalijakaumakäyrän mukaan 26,2 ± 1,7 kpl. Näytesiioista 50 yksilön siivilähammasmäärät jäivät tälle välille. Ounasjoen vaellussiikojen ikäryhmittäiset keskipituudet ja ikäluokkajakauma on esitetty kuvassa 125. Kasvutulosten perusteella Ounasjoen siiat saavuttivat 30 cm pituuden viimeistään viidennellä kasvukaudella. Tuolloin niiden keskipaino oli 232 g, joka oli hieman enemmän kuin edellisellä tarkkailujaksolla (224 g). Runsaimmin edustettuina ovat ikäluokat 6 ja 6+, eli keskikooltaan 33 - 34 cm:n pituiset siiat, joiden keskipaino on 307-334 g. Siikojen kasvuominaisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia sitten edellisen tarkkailujakson. 124 50 45 10 40 35 7 Pituus, cm 30 25 5 5 20 15 3 3 3 2 10 1 1 5 0 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ 9 9+ 10 Ikä, v Kuva 125. Vaellussiikojen ikäryhmittäinen keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) sekä ikäluokkajakauma Ounasjoessa vuosina 2005-2009. Kaikista näytesiioista vain yksi yksilö oli syntynyt tarkkailujaksolla eli vuonna 2005 tai sen jälkeen. Vaellussiioista runsaimmin edustettuina olivat vuosiluokat 2001-2003 (78 % näytteistä). Vaellussiikojen pituus-paino –suhteeksi saatiin paino = 0,012 × pituus2,907 ja keskimääräiseksi kuntokertoimeksi 0,86, joka on täysin sama kuin edellisellä tarkkailujaksolla. 1600 1400 1200 Paino, g 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 Pituus, cm Kuva 126. Vaellussiikojen pituus-paino -suhde Ounasjoella vuosina 2005-2009 (N = 64). 125 Kaikista vuosien 2005-2009 vaellussiioista 61 % oli naaraita ja 39 % koiraita. Nuorimmat sukukypsät ja kutuvalmiit vaellussiikayksilöt olivat iältään viisivuotiaita (5). 6.8.2.2 Harjus Ounasjoelta kerättiin tarkkailujaksolla yhteensä 185 harjusnäytettä. Näytemäärästä 79 % oli pyydetty Marrasjoen ja Venejoen väliseltä alueelta. Sinettäjokisuulta Marrasjoelle kattavalta alueelta oli 12 näytettä ja Loukisensuun ja Ketomellan väliseltä alueelta 26 näytettä. Näytteistä 79 % oli pyydetty perholla ja kaiken kaikkiaan vapapyydysten osuus käsitti 99 % näytteistä. Verkoilla näytteistä oli pyydetty ainoastaan kaksi. Verkolla pyydettyjen määrä oli laskenut huomattavasti viimeisten tarkkailujaksojen aikana, sillä edellisellä tarkkailujaksolla verkoilla oli pyydetty 17 % ja sitä edellisellä jaksolla vielä 51 %. Kaikki pyydetyt harjukset kuuluivat ennen tarkastelujaksoa syntyneisiin vuosiluokkiin. Harjukset saavuttivat 30 cm:n pituuden vuotta aiemmin kuin edellisellä tarkkailujaksolla eli neljännellä - viidennellä kasvukaudella, jolloin niiden keskipaino oli 200 g:n tuntumassa. Verrattaessa edelliseen tarkkailujaksoon havaitaan, että nuorempien ikäluokkien kasvu oli tällä tarkkailujaksolla nopeampaa, mutta toisaalta näytemäärät olivat huomattavasti edellistä tarkkailujaksoa pienempiä (2000-2004 kokonaismäärä 1 115). Vanhemmissa ikäluokissa kasvu oli edellisen tarkkailujakson mukainen. 45 92 40 35 Pituus, cm 30 25 51 20 15 10 13 5 9 8 3 1 7 1 0 4+ 5 5+ 6 6+ 7 7+ 8 8+ 9 9+ Ikä, v Kuva 127. Harjusten ikäryhmittäinen keskipituus sekä ikäluokkajakauma Ounasjoella vuosina 20052009. Harjusten pituus-paino –suhde oli paino = 0,014 × pituus2,873. Harjusten keskimääräinen kuntokerroin oli 0,89, mikä on korkeampi kuin edellisellä tarkkailujaksolla (0,84). Alamitan (30 cm) saavuttaneen harjuksen keskipainoksi saatiin pituus-paino-yhtälön mukaan 245 g eli enemmän kuin edellisellä jaksolla (226 g). 126 900 800 700 Paino, g 600 500 400 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 Pituus, cm Kuva 128. Harjusten pituus-paino-suhde Ounasjoella vuosina 2005-2009 (N = 185). Näyteaineistossa oli koiraiden osuus 56 % ja naaraiden osuus 44 %. Nuorimmat kutevat harjukset olivat viisivuotiaita. 6.8.3 Taimenmerkinnät Ounasjokeen istutettiin vuosina 2002 ja 2003 sekä 2005 Ounasjoen kantaa olevien kolmekesäisten purotaimenten merkintäerät. Kukin merkintäerä istutettiin ko. vuoden syyskuussa Kittilän Könkäälle. Vuosien 2002 ja 2003 Ounasjoen kantaa olevien purotaimenryhmien keskimääräinen palautustulos oli 10 kg tuhatta istukasta kohti ja palautusprosentti 2,3 %. Näiden erien yksityiskohtaiset palautustulokset on esitetty edellisessä tarkkailuraportissa (Huttula ja Autti 2006). Vuoden 2005 merkintäerästä on saatu yhteensä 12 merkkipalautusta, jotka kaikki kertyivät istutusta seuranneen kesän aikana (2006). Palautuksista yhdeksän saatiin Ounasjoesta ja loput kolme Kemijoesta. Kaikki palautukset olivat peräisin heittokalastuksesta. Vuoden 2005 merkintäerän palautustulokset vastasivat vuosien 2002 ja 2003 merkintäryhmien tuloksia, sillä istutuksen tuotoksi saatiin 11 kg/1000 istukasta ja palautusprosentiksi 2,4 %. 6.8.4 Kalastustiedustelut Ounasjoella tehtiin kalastustiedustelu vuoden 2007 saaliista (Autti ja Huttula 2008). Tiedustelun mukaan Ounasjoella kalasti tuolloin yhteensä 1 364 henkilöä. Tiedustelun mukaan yleisimmät kalastusmuodot olivat heittokalastus, jota harjoitti 65 % kalastaneista. Perhokalastajien osuus oli 29 %, vetokalastajien 16 % ja verkkokalastajien 11 %. 127 Ounasjoesta pyydetty kokonaissaalis oli 15 tn, jolloin kalastajaa kohti saatiin keskimäärin 11 kg. Keskimääräinen hehtaarisaalis oli 3,7 kg/ha. Saaliista oli haukea 34 %, harjusta 27 %, ahventa 18 %, taimenta 9 % ja siikaa 6 %. Vapapyyntivälineillä saatiin yli puolet saaliista, joka koostui harjuksesta, hauesta ja taimenesta. Verkoilla saatiin kokonaissaaliista kolmannes ja saalis oli pääosin haukea, ahventa ja siikaa. 128 7 7.1 TULOSTEN TARKASTELU Ala-Kemijoki 7.1.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla kaikkia Ala-Kemijoen altaita koskeva tiedustelu tehtiin vuoden 2005 kalastuksesta (Huttula ja Autti 2006). Ensimmäinen kaikki altaat kattava kalastustiedustelu tehtiin AlaKemijoella vuonna 2000 Valajaskosken ja Taivalkosken voimalaitosten välisellä jaksolla (Pylväs ja Huttula 2001) ja sitä täydennettiin vielä Isohaaran altaan kalastustiedustelulla vuonna 2001 (Huttula ym. 2004). Sitä ennen kalastusta ja saalista on selvitetty useampana vuonna Tervolan yhteislupaalueella (Zitting-Huttula & Leskinen 1993, Zitting-Huttula & Autti 1994, Leskinen & Zitting-Huttula 1996) sekä Petäjäskosken voimalaitosaltaalla voimalaitoksen tehonnostohankkeeseen liittyen (Autti 1999). Ensimmäiset kalastusta koskevat selvitykset Ossauskosken ja Taivalkosken altailta AlaKemijoella ovat vuodelta 1983 (Kännö ja Anttinen 1989). Vuoden 2005 kalastusta koskeneen tiedustelun mukaan Ala-Kemijoen patoaltailla kalasti yhteensä 728 taloutta kun vuonna 2000 kalastaneita talouksia oli 1 234. Todellisuudessa kalastaneiden talouksien määrä on hieman alhaisempi, koska osa talouksista on kalastanut useammalla altaalla saman vuoden aikana. Vuoden 2005 tiedustelun mukaan tehtiin Ala-Kemijoen kaikilla voimalaitosaltailla yhteensä 12 116 verkon koentakertaa kun vuonna 2000 (mukaan lukien Isohaara 2001) verkkoja koettiin yhteensä 16 923 kertaa. Vuonna 2005 vapakalastuksen kalassa käyntikertoja oli Ala-Kemijoen kaikilla voimalaitosaltailla yhteensä 7 786 kpl, pilkkimistä ei ole otettu huomioon. Vuonna 2000 (Isohaara 2001) vapakalastuskertoja kertyi yhteensä 11 309 kpl. Tiedustelujen perusteella kalastus on alueella vähentynyt verkkokalastuksen osalta lähes 30 % ja vapapyynnin osalta lähes kolmanneksen. Pyynnin määrän laskuun on vaikuttanut eniten kalastajamäärien vähentyminen. Määrä on vähentynyt kokonaisuudessaan 41 %. Eniten kalastajamäärät olivat vähentyneet Petäjäskosken altaalla, jossa kalastaneita talouksia oli vuonna 2000 peräti 514, kun niitä vuonna 2005 oli ainoastaan 149. Ala-Kemijoen vuoden 2005 kalansaalis oli yhteensä 29 tonnia, kun se vuonna 2000 (Isohaaran allas 2001) oli vastaavalla alueella yhteensä 37 tonnia. Saaliin kalalajikoostumuksessa ei näytä ko. vuosien välillä tapahtuneen merkittäviä muutoksia, sillä hauki, kirjolohi ja ahven käsittivät saaliista suurimman osan molempina vuosina. 7.1.2 Siika Ala-Kemijoella siian velvoiteistutukset lopetettiin jo vuonna 1990. Siikaa korvaavina lajeina on sen jälkeen istutettu kirjolohta ja järvitaimenta. Siikaistutusten lopettamisen jälkeen Ala-Kemijoen voimalaitosaltaiden melko vähäinen siikasaalis on pienentynyt entisestään. Toisaalta 1980-luvun runsaidenkin siikaistutusten tuotto jäi varsin vaatimattomaksi. Siikaistukkaita korvaavien lajien istuttamisella on ollut huomattavasti merkittävämpi vaikutus voimalaitosaltaista kalastettavissa olevaan kalastoon. Siian kokonaissaalis oli Ala-Kemijoella vuoden 2005 tiedustelun perusteella 109 kg, kun vastaavasti vuonna 2000 (Isohaara 2001) siikasaalis oli 631 kg. Siikasaaliin laskuun on todennäköisesti eniten vaikuttanut verkkokalastuksen vähentyminen. 129 Ala-Kemijoella siian osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista oli vuosina 2005-2009 ainoastaan 0,4 %, kun se edellisellä tarkkailujaksolla oli 1,1 prosenttia. Siiat pyydettiin pääosin solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla muun kalan pyynnin yhteydessä. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa siian osuus kokonaissaaliista vaihteli Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitosaltailla lähes nollasta 0,5 %:iin, mikä on samaa tasoa kuin kalastuskirjanpidossa. Iijoen voimalaitosaltailla siika ei ole juurikaan saatu (4 kg) vuoden 2008 tiedustelun mukaan (Hiltunen 2010). Kalakantanäytteiden perusteella Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla pyynnin kohteena ollut siikakanta oli edellisen tarkkailujakson tapaan valtaosin vaellussiikaa, mutta myös pohjasiikaa esiintyi. Koska Ala-Kemijoelle ei ole tehty siikaistutuksia, niin siiat ovat todennäköisesti yläpuolisten alueitten istutuksista ja siellä luontaisesti lisääntyvistä siikakannoista. 7.1.3 Taimen Ala-Kemijoen voimalaitosaltaille velvoiteistutetut taimenet ovat vuodesta 1996 alkaen olleet pääosin iältään kolmevuotiaita ja vuosina 2005-2009 niitä istutettiin keskimäärin 6 032 yksilöä/vuosi. Taimenten keskipaino oli 421 g, joten keskimääräiseksi istukasmassaksi saadaan runsas 2 500 kg/vuosi. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa taimenen osuus Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla oli 4,1 % kokonaissaaliista (Huttula ja Autti 2006). Taimenen kokonaissaalis Ala-Kemijoella oli 1 182 kg, mikä on alle puolet vuosittaisesta istukasmassasta. Edellisen tarkkailujakson taimensaaliin määrä oli hieman suurempi kuin istukasmassa (Huttula ja Autti 2006). Kännön ja Anttisen (1989) mukaan vuoden 1983 yhteenlaskettu taimensaalis Ossauskosken ja Taivalkosken altailla oli ainoastaan 23 kg. Ala-Kemijoella taimenten osuus oli tarkastelujaksolla 5,8 % kalastuskirjanpitäjien yhteenlasketusta kokonaissaaliista. Taimensaaliista valtaosa pyydettiin 41-55 mm verkoilla ja vetokalastamalla. Kalastuskirjanpidossa taimenen keskimääräinen yksikkösaalis verkoilla kalastettaessa nousi AlaKemijoella edellisen tarkkailujakson 56 grammasta 67 grammaan. Vastaavasti vapakalastuksessa taimenen yksikkösaaliin taso laski edellisen tarkastelujakson 194 grammasta 155 grammaan. Ounasjokeen nähden verkkokalastuksen yksikkösaalis oli kaksinkertainen. Vastaavasti vapakalastusvälineiden yksikkösaalis oli selvästi alhaisempi kuin Ounasjoella. Iijoen voimalaitosaltailla taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa oli vuosina 20052009 keskimäärin 7,6 %. Vuoden 2008 kalastustiedustelussa taimenen osuus oli Iijoen voimalaitosaltailta pyydetyssä saaliissa 0,1 % (Hiltunen 2010). 7.1.4 Harjus Ala-Kemijoen voimalaitosaltaille istutettiin vuosittain keskimäärin lähes 38 000 kesänvanhaa harjusta vuosina 2005-2009. Istutusmäärä jakaantui voimalaitosaltaittain siten, että Taivalkosken altaan istukasmäärä oli noin 14 000 harjusta/a ja muiden altaiden istukasmäärän ollessa noin 10 000 11 000 harjusta/vuosi. Edelliseen tarkkailujaksoon nähden harjusistutuksia tehtiin vähemmän, koska niitä oli osin korvattu kuhaistutuksilla. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 2005 harjuksen osuus kokonaissaaliista oli 0,9 %. Tiedustelujen mukaan harjuksen kokonaissaaliiksi Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla saatiin 261 kg, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli lähes puolet suurempi. 130 Harjuksen osuus Ala-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista oli tarkastelujaksolla 0,6 %, mikä on alhaisempi kuin edellisillä tarkkailujaksoilla. Harjukset pyydettiin verkoilla sekä vetokalastamalla. Verkkokalastuksessa harjuksen yksikkösaalis laski tarkastelujaksolla erityisesti Ossauskosken ja Taivalkosken voimalaitosaltailla. Harjuksen yksikkösaalis verkkokalastuksessa oli vuosina 2005-2009 keskimäärin 6 g/kokukerta, vastaavasti vuosina 2000-2004 se oli 15 grammaa. Vapakalastuksessa tämän tarkkailujakson aikana saatiin harjuksia keskimäärin 18 g/käyntikerta. Edellisellä jaksolla käyntikertakohtainen saalis oli ollut 61 grammaa. Kalakantanäytteiden perusteella harjuksen kasvussa ei Ala-Kemijoella ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. 7.1.5 Kirjolohi Vuonna 1991 aloitettu pyyntikokoisten kirjolohien istuttaminen siikaa korvaavana lajina on vakiinnuttanut asemansa Ala-Kemijoen kalatalousvelvoitteen toteuttamisessa. Vuosina 2005-2009 istutettiin Ala-Kemijoen voimalaitosaltaille keskimäärin noin 11 700 kg kirjolohta vuosittain, mikä on ollut samaa tasoa kuin 2000-luvun alkupuolella. Lisäksi Ala-Kemijoelle on istutettu voimalaitosten tehonnostoin liittyvillä maksuvelvoitevaroilla keskimäärin 2 100 kg/vuosi. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa kirjolohen osuus Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla oli 18,9 % kokonaissaaliista. Kirjolohen kokonaissaalis Ala-Kemijoella oli 5 500 kg, mikä on alle puolet vuoden 2005 istukasmassasta. Edellisiin tiedusteluihin verrattuna kirjolohisaalis oli laskenut, mutta kalastajamäärä ja pyyntiponnistus olivat laskeneet vieläkin voimakkaammin. Kaikkien Ala-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien yhteenlasketusta saaliista kirjolohi muodosti vuosina 2005-2009 lähes kolmanneksen. Edellisen tarkkailujakson tapaan kirjolohet pyydettiin pääasiassa solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla sekä vetokalastamalla. Kirjolohen keskimääräinen yksikkösaalis verkkokalastuksessa kohosi tarkastelujaksolla edelleen ollen 350 g verkon kokukertaa kohti, kun se edellisellä tarkkailujaksolla oli ollut keskimäärin noin 300 g. Myös vapakakalastuksessa yksikkösaaliin taso nousi reilusti ollen keskimäärin 1050 g/kalassakäyntikerta, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli ollut 200 grammaa alhaisempi. Kirjolohen yksikkösaaliin taso vapakalastuksessa on ollut korkeimmillaan vuosina 1994-1999, jolloin se oli keskimääri lähes 1500 g/kalassa käyntikerta. Tuolloin kalastuskirjanpidossa vapakalastuksen käyntikertojen määrä oli puolet vähäisempi kuin nykyisin, mikä on todennäköisesti nostanut yksikkösaaliin tasoa. Vuoden 2008 kalastustiedustelussa kirjolohen osuus Iijoen voimalaitosaltailta pyydetyssä saaliissa oli peräti 40,5 %. Iijoen voimalaitosaltailla kirjolohen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa oli vuosina 2005-2009 keskimäärin 15,2 % (Hiltunen 2010). 7.1.6 Kuha Isohaaran voimalaitosaltaalle on istutettu kesänvanhoja kuhia velvoitteena jo vuodesta 1998 alkaen ja vuonna 2004 ryhdyttiin istuttamaan kuhaa vuosittain harjusta korvaavana lajina kaikille AlaKemijoen voimalaitosaltaille. Kuhaa on istutettu myös voimalaitosten tehonnostojen vuoksi määrätyillä kalatalousmaksuvaroilla sekä Ossauskosken altaalle Koivun osakaskunnan varoin. Tällä tarkkailujaksolla Ala-Kemijoelle kalanhoitovelvoitteen puitteissa on istutettu keskimäärin 43 911 kuhaa/vuosi. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa kuhan osuus oli Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla 1,1 % kokonaissaaliista. Kalastuskirjanpidossa kuhan osuus vuosina 2005-2009 oli 6,6 %, kun edellisellä jaksolla se oli ollut 3,3 %. Kuhat pyydettiin valtaosin solmuväliltään 41-55 mm verkoilla ja 131 kaikkien solmuväliltään yli 26 mm verkoilla kuhan yksikkösaaliit olivat 86 g/verkon kokukerta. Vuosina 2000-2004 kuhan vastaava yksikkösaalis oli 60 g. 7.1.7 Hauki Kirjolohen ohella yleisin saalislaji Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla oli hauki. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa hauen osuus oli 31 % kokonaissaaliista, mikä on samaa tasoa kuin vuoden 2000 ja Isohaaran 2001 tiedusteluissa. Hauen kokonaissaalis oli Ala-Kemijoella vuoden 2005 tiedustelun mukaan runsaat 9 000 kg. Kaikkien Ala-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien yhteenlasketusta saaliista hauen osuus oli 29 % vuosina 2005-2009. Edellisen tarkkailujakson tapaan hauet pyydettiin pääasiassa solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla sekä vetokalastamalla. Verkkokalastuksen yksikkösaalis oli tällä tarkkailujaksolla keskimäärin 270 g/kokukerta, kun vuosina 2000-2004 se oli ollut 213 grammaa. Vastaavasti vapakalastuksessa hauen yksikkösaaliin taso laski edellisen tarkastelujakson 1 713 grammasta 1 212 grammaan. Vuoden 2008 kalastustiedustelussa hauen osuus Iijoen voimalaitosaltailta pyydetyssä saaliissa oli 22 % ja kalastuskirjanpitäjien vuosien 2005-2009 kokonaissaaliista se oli keskimäärin 38 %. (Hiltunen 2010). 7.1.8 Muut lajit Muista lajeista merkittävin saalislaji Ala-Kemijoella oli ahven, jonka osuus kalastuskirjanpidon kokonaissaaliista oli lähes 14 %. Myös made oli kalastuskirjanpidossa tärkeä saalislaji, sillä sen saalisosuus oli lähes 8 %. Saalistiedustelujen perusteella ahvenen osuus kokonaissaaliista oli AlaKemijoella 19,5 %, särkikalojen 17 % ja mateen 5,7 %. Kalastuskirjanpidossa särkikalojen osuus oli ainoastaan 3,5 %. 7.2 Keski-Kemijoki 7.2.1 Kalastus Koko Keski-Kemijoen alueella selvitettiin tällä tarkkailujaksolla pyynnin määrää ja laatua vuodelta 2005 (Huttula ja Autti 2006). Sitä aiemmin vastaava tiedustelu on tehty vuodelta 2000 (Pylväs ja Huttula 2001). Lisäksi tiedusteluja on tehty Korkalon ja Rovaniemen osakaskuntien yhteislupaalueella vuonna 1994 (Leskinen 1995) ja Sierilän voimalaitoksen YVA-selvitykseen liittyen Vanttauskosken voimalaitoksen ja Olkkakosken välisellä jokijaksolla vuonna 1996 (Leskinen 1997). Pirttikosken altaalla tehtiin kalastustiedustelu vuoden 1996 kalastuksesta (Zitting-Huttula & Autti 1997). Tätä ennen on kalastustiedusteluilla selvitetty pyynnin määrää ja laatua Vanttauskosken altaalla vuodelta 1979, Pirttikosken altaalla vuodelta 1980 ja ns. Viirin alueella, eli Vanttauskosken voimalaitoksen ja Olkkakosken välisellä jokijaksolla vuodelta 1985 (Kännö & Anttinen 1989). Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueella ja sen yläpuolisella jokialueella Oikaraisen lossille saakka kalasti vuoden 2005 tiedustelun mukaan 894 henkilöä 629 taloudesta. Kalastaneiden talouksien määrä oli laskenut selvästi, sillä vuonna 2000 kalastaneita talouksia oli padotusalueella 757 ja padotusalueen yläpuolisella jokijaksolla 232. Osa talouksista oli kalastanut molemmilla osa-alueilla. Vuonna 2005 verkkojen pyyntiponnistus oli puolet alhaisempi kuin vuonna 2000. Vetokalastuksen käyntikertojen määrä oli laskenut vajaan kolmanneksen. Vuoden 2005 kalansaalis oli yhteensä 15 239 kg, kun se vuonna 2000 oli vastaavalla alueella yhteensä 20 332 kg. Saaliin määrä oli laske132 nut neljänneksellä, mikä vastaa suunnilleen myös kalastaneiden määrän vähentymistä. Saaliin kalalajikoostumuksessa ei näytä tapahtuneen ko. vuosien välillä merkittäviä muutoksia, vaan hauki, kirjolohi ja ahven käsittivät saaliista suurimman osan molempina vuosina. Sierilän alueella kalasti vuonna 2005 yhteensä 553 taloutta, mikä on noin 10 % enemmän kuin vuoden 2000 tiedustelussa (488 taloutta). Tiedustelujen perusteella kasvaneesta kalastajamäärästä huolimatta oli vuoden 2005 saalis (9 646 kg) yli 2 000 kg pienempi kuin vuonna 2000. Verkkokalastuksen pyyntiponnistus oli vähentynyt noin 40 %, sillä vuonna 2000 avovesiverkoilla pyyntiponnistus oli 4 091 kpl mutta vuonna 2005 vain 2 382 kpl. Sen sijaan vapapyynnissä kalassakäyntikertojen määrässä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Saaliin lajikoostumuksessa kolme tärkeintä lajia olivat molempina vuosina harjus, kirjolohi ja hauki. Vanttauskosken altaalla (sis. Auttinjyrhämän) kalasti vuonna 2005 yhteensä 109 taloutta, mikä oli reilun kolmanneksen vähäisempi kuin vuonna 2000, jolloin kalassa kävi 172 taloutta. Vähäisemmästä kalastajamäärästä huolimatta vuoden 2005 saalis (9 646 kg) laski vain hieman yli viidenneksen. Kirjolohen osuus kokonaissaaliista oli vallitseva (40 %) molempina tiedusteluvuosina. Verkoilla tehtyjä pyyntiponnistuksia oli vuonna 2005 yhteensä 2 705 kpl ja se laski vuoden 2000 määrästä lähes kolmanneksen. Vetokalastuksessa tehtiin 438 käyntikertaa vuonna 2005 ja vuonna 2000 niitä oli 771, joten pyyntiponnistus laski yli 40 %. Pirttikosken altaalla (sis. Juujärven) kalasti vuonna 2005 yhteensä 67 taloutta, mikä oli noin 40 % alhaisempi kuin vuonna 2000, jolloin kalassa kävi 115 taloutta. Vuoden 2005 verkkokalastuksen pyyntiponnistus oli 1 548 ja se laski puolella edelliseen tiedusteluun nähden. Vuonna 2005 vetokalastukselle kertyi 776 käyntikertaa, kun vuonna 2000 niitä kertyi kolmanneksen enemmän. Vuoden 2005 kalansaalis oli yhteensä 3 409 kg, kun se vuonna 2000 oli yhteensä 8 358 kg. Saalistaso oli laskenut lähes 60 %. Vuoden 2005 saaliista lähes 40 % oli kirjolohta, kun vuonna 2000 sen osuus oli reilu neljännes. 7.2.2 Siika Keski-Kemijoen siikaistutuksia on vähennetty jo vuodesta 1991 alkaen korvaamalla niitä kirjolohen istutuksilla. Vuosina 2005-2009 on siikaa on istutettu Pirttikosken altaaseen keskimäärin 20 666 yks./a, Vanttauskosken altaaseen 18 274 yks./a, Vanttauskosken - Sierilän väliselle jokijaksolle 39 865 yks./a ja Valajaskosken altaaseen 10 850 kpl/a. Keski-Kemijoen siikojen istutusmäärä hehtaaria kohti on ollut keskimäärin 17 yksilöä. Vuoteen 2000 saakka istukkaat olivat pohjasiikoja ja vuodesta 2001 alkaen istukkaat ovat olleet Kemijoen yläosan ja Luirojoen kantaa olevia vaellussiikoja. Vuoden 2005 kalastusta ja saaliita koskeneessa tiedustelussa siikasaalis oli Seitakorvan – Valajaskosken välisellä jokijaksolla yhteensä 688 kg, joka oli 2,4 % alueen kokonaissaaliista (Huttula ja Autti 2006). Vastaavasti vuonna 2000 siikasaalis oli 1 601 kg eli 4,3 % alueen kokonaissaaliista. Siian osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista vaihteli Keski-Kemijoella vuosina 2005-2009 Vanttauskosken altaan 6,0 %:sta Pirttikosken altaan 0,7 %:iin. Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueen kalastuskirjanpitäjät harjoittivat ainoastaan vetokalastusta eivätkä siten saaneet siikoja lainkaan. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna siian saalisosuudet ovat laskeneet välillä Sierilä Vanttauskoski ja Pirttikosken altaalla, mutta Vanttauskosken altaalla siian osuus oli hieman noussut. Kalastuskirjanpitäjien verkkosaaliissa eniten siikoja saatiin solmuväliltään 41-55 mm verkoilla, joka oli käytetyin verkkokoko. Edellisellä tarkkailujaksolla siioista valtaosa pyydettiin solmuväliltään 3440 mm verkoilla. 133 Kalastuskirjanpidossa edellisellä tarkkailujaksolla havaittu siian yksikkösaaliin lasku verkkokalastuksessa kääntyi nousuun ja oli nyt keskimäärin 59 g/verkon kokukerta, kun vuosina 2000-2004 se oli 39 g. Yksikkösaaliissa oli suuria vuosittaisia vaihteluja, jotka osaltaan johtuvat siitä, että siiat pyydetään pääsääntöisesti kirjolohen tai muun kalan pyynnin yhteydessä. Tällä tarkkailujaksolla siikanäytteitä hankittiin ainoastaan Vanttauskosken ja Sierilän väliseltä jokijaksolta. Alueella esiintyy aikaisempien selvitysten tapaan edelleen pääasiassa kahta siikamuotoa, vaellussiika ja pohjasiika. Vaellussiian osuus oli näytteissä vallitseva, kuten edelliselläkin tarkkailujaksolla. 7.2.3 Taimen Keski-Kemijoen alueelle on vuodesta alkaen 1997 istutettu velvoitteena yksinomaan kolmekesäisiä taimenia. Tällä tarkkailujaksolla vuosien 2005-2009 taimenten keskimääräinen velvoiteistutusmäärä oli Pirttikosken altaalla 966 yks./a (1,3 yks./ha), Vanttauskosken altaalla 1 355 yks./a (1,7 yks./ha) ja Vanttauskosken voimalaitoksen ja Sierilän välisellä jokijaksolla 3 504 yks./a (3,7 yks./ha) sekä Valajaskosken voimalaitosaltaalla 1 306 yks./a (0,5 yks./ha). Vuoden 2005 kalastusta ja saaliita koskeneessa tiedustelussa taimensaalis oli Seitakorvan – Valajaskosken välisellä jokijaksolla yhteensä 1 500 kg, joka oli 5 % alueen kokonaissaaliista. Vastaavasti vuonna 2000 taimensaalis oli 3 445 kg eli 8 % alueen kokonaissaaliista. Taimensaaliin osuus vuoden 2005 istukasmassasta oli yli kolmanneksen alhaisempi ja vuonna 2000 taimenia saatiin saaliiksi hieman enemmän mitä istukasmassa oli. Keski-Kemijoella taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien pyytämästä kokonaissaaliista vaihteli alueesta riippuen Valajaskosken altaan 0,2 %:sta Vanttauskoski - Sierilä välisen jokialueen 16,5 %:iin. Edelliseen tarkastelujaksoon nähden taimenen saalisosuudessa selvää nousua oli tapahtunut Vanttauskoski-Sierilä välisellä jokiosuudella ja eniten laskua Pirttikosken altaalla. Vanttauskosken ja Valjaskosken altailla ei ollut tapahtunut suuriakaan muutoksia. Kalastuskirjanpidossa taimenen yksikkösaalintaso verkoilla kalastaessa on ollut vuosina 2005-2009 keskimäärin 80 g/kokukerta ja edellisellä tarkkailujaksolla se oli 58 g/kokukerta. Vuosina 2005-2009 vapakalastusvälineillä pyydettäessä käyntikertaa kohti saatiin saalista taimenta keskimäärin 286 grammaa kun vastaavasti vuosina 2000-2004 käyntikertakohtainen saalis oli 346 grammaa. Taimenen yksikkösaaliiden taso nousi verkkokalastuksessa ja vastaavasti se laski vapakalastuksessa. Tällä tarkkailujaksolla taimennäytteitä kerättiin ainoastaan Vanttauskoski - Sierilä väliseltä jokialueelta. Taimenen kasvussa oli havaittavissa hidastumista edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. Aineisto oli kuitenkin edellisiä tarkkailujaksoja suppeampi. Vanttauskosken altaan vuoden 2001 merkintäerästä oli saatu tällä tarkkailujaksolla vielä yksi palautus, joka nosti ko. merkintäerän palautustuloksen 71 kg:sta 83 kg:aan tuhatta istukasta kohti ja palautusprosentin 14,4 %:sta 17,3%:iin. 134 7.2.4 Harjus Pirttikosken altaalle on tällä tarkkailujaksolla istutettu kesänvanhoja harjuksia 7 119 yksilöä vuonna 2007, jonka jälkeen harjusistutukset on vaihdettu kirjolohiksi. Vuosina 2005-2009 harjuksia on istutettu keskimäärin Vanttauskosken altaalle 8 141 yks/a ja välille Vanttauskosken voimalaitos - Sierilä 29 646 yks/a sekä 8 403 yks/a Valajaskosken voimalaitosaltaalle. Vuonna 2006 harjusistutuksia ei suoritettu laisinkaan poikastuotannon vaikeuksien takia. Harjusten istutusmäärät hehtaaria kohden on olleet Vanttausksoken voimalaitos - Sierilä välisellä jokialueella 32 yksilöä/ha mukaan lukien istuttamaton vuosi ja patoaltaiden istutukset ovat kohdistuneet yläosa virta-alueille, joten niiden määrä hehtaaria kohti ei ole arvioitu. Vuoden 2005 tiedustelussa Keski-Kemijoen harjussaalis oli yhteensä 3 223 kg, mikä on 10 % kokonaissaaliista. Harjussaaliista 80 % saatiin väliltä Vanttauskosken voimalaitos - Oikaraisen lossi ja Valajaskosken altaan virta-alueilta (Valajaskosken vl.-Sinettä-Oikaraisen lossi) saatiin 18 %. Vuoden 2000 tiedusteluun nähden kokonaissaalis oli laskenut 17 %:lla. Välillä Vanttauskosken voimalaitos Oikaraisen lossi kokonaissaalis oli laskenut hieman, mutta harjuksen suhteellinen saalisosuus oli noussut vuoden 2000 tiedustelun 23 %:sta 27:iin. Keski-Kemijoella harjuksen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa oli Vanttauskosken voimalaitoksen ja Sierilän välisellä jokijaksolla 9,0 % kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 18,3 %. Sen sijaan Vanttauskosken ja Pirttikosken voimalaitosaltaalla sekä Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueella harjuksen saalisosuus oli korkeimmillaan 0,5 %. Vanttauskosken voimalaitoksen ja Sierilän välisellä jokialueella valtaosa harjuksista pyydettiin vetokalastamalla ja pilkkimällä. Siellä harjuksen yksikkösaalis oli keskimäärin 269 g/käyntikerta kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 647 g/käyntikerta eli käyntikertakohtainen saalis oli laskenut yli puolella. Harjuksen kasvussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. 7.2.5 Kirjolohi Kirjolohen istutukset velvoitehoidossa aloitettiin Keski-Kemijoella vuonna 1991, mistä lähtien suurin osa siikaistutuksista on korvattu kirjolohella. Vuosina 2005-2009 istutettiin kirjolohta KeskiKemijoen alueella velvoitteena keskimäärin 9 800 kg vuosittain. Lisäksi alueelle tehtiin kirjolohiistutuksia myös muiden tahojen toimesta. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa kirjolohen osuus Keski-Kemijoella oli 27 % kokonaissaaliista, mikä oli lähes sama kuin edellisessäkin tiedustelussa. Kirjolohen kokonaissaalis oli 8 544 kg ja se oli laskenut vuoden 2000 tiedusteluun nähden neljänneksen. Kirjolohia saatiin suhteessa eniten Vanttauskosken ja Pirttikosken altailta. Vuosina 2005-2009 kaikkien Keski-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien yhteenlasketusta saaliista kirjolohi muodosti 45 % osuuden, mikä oli hieman suurempi kuin edellisellä tarkkailujaksolla. Kirjolohet pyydettiin pääasiassa solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla sekä vetokalastamalla kuten ennenkin. Kirjolohen keskimääräinen yksikkösaalis verkkokalastuksessa kohosi tarkastelujaksolla selkeästi ollen 458 g verkon kokukertaa kohti, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli keskimäärin 333 g. Myös vapakalastuksessa yksikkösaaliin taso nousi, ollen keskimäärin 863 g/kalassakäyntikerta, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 733 g. 135 7.2.6 Muut lajit Vuoden 2005 tiedustelun mukaan muista lajeista hauen (27 %), ahvenen (16 %) ja varsinkin Valajaskosken altaalla ravustukseen käytettyjen särkikalojen (10 %) saalisosuudet olivat Keski-Kemijoella merkittäviä. Tiedustelussa hauen, ahvenen ja särkikalojen kokonaissaalis Keski-Kemijoen alueelta oli lähes 17 000 kg. Edelliseen tiedusteluun nähden mateen saalismäärä oli laskenut jyrkästi. Kalastuskirjanpidossa hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa oli pysynyt vakaana, ollen keskimäärin 172 g/kokukerta. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin taso oli noussut selvästi ollen keskimäärin 638 g/käyntikerta. 7.3 Raudanjoki 7.3.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla tiedustelu koski vuoden 2009 kalastusta. Aiemmin Raudanjoen kalastusta ja saaliita on selvitetty vuonna 1987 Lapin vesi- ja ympäristöpiirin toimesta (Anon. 1990), vuonna 1995 (Leskinen 1996) ja vuonna 2004 (Huttula & Autti 2006) . Lisäksi Olkkajärven saaliita on selvitetty erikseen vuonna 1994 (Autti 1995). Raudanjoen jokialueella Vikakönkään erityiskalastusaluetta lukuun ottamatta kalasti vuoden 2009 tiedustelun mukaan 49 taloutta kun vuonna 2004 tiedustelun mukaan kalastaneita talouksia oli 122. Kalastaneiden talouksien määrä oli laskenut 60 %:lla. Käytetyimmät pyyntimuodot olivat heitto- ja perhokalastus kuten aikaisemminkin. Verkkojen pyyntiponnistus oli noin viidennes vuoden 2004 määrästä, mutta Raudanjoen jokialueella yleensäkin verkkojen käyttö on vähäistä. Heitto- ja perhokalassa käytiin yhteensä 320 kertaa, mikä on puolet vuoden 2004 määrästä. Vuoden 2009 kalansaalis oli yhteensä 823 kg, kun se vuonna 2004 oli se 1 531 kg. Saalistaso oli laskenut lähes puolella, mikä selittyy kalastajamäärän ja pyyntiponnistuksen vähentymisellä. Saaliin kalalajikoostumuksessa ei näytä ko. vuosien välillä tapahtuneen merkittäviä muutoksia, vaan hauki, ahven ja harjus käsittivät saaliista suurimman osan molempina tiedusteluvuosina. Yli-Nampajärvellä kalasti tiedustelun mukaan 14 taloutta kun vuonna 2004 kalastaneita talouksia oli ainoastaan kuusi. Käytetyimmät pyyntimuodot olivat veto- ja verkkokalastus kuten aikaisemminkin. Vuonna 2009 verkkojen pyyntiponnistus oli yhteensä 602 kun vastaavasti vuonna 2004 se oli ainoastaan 78. Vetokalastamassa käytiin yhteensä 67 kertaa, mikä on kolminkertainen edelliseen tiedusteluun nähden. Vuoden 2009 kalansaalis oli yhteensä 788 kg, kun se vuonna 2004 oli 230 kg. Saalistaso oli noussut 70 %:a, mikä selittyy pyyntiponnistuksen nousulla. Yli-Nampajärven saalis koostui lähinnä hauesta ja ahvenista. Ala-Nampajärvellä kalasti tiedustelun mukaan 9 taloutta kun vuonna 2004 kalastaneita talouksia oli ainoastaan 12. Käytetyimmät pyyntimuodot olivat verkko- ja katiskapyynti sekä vetokalastus. Vuonna 2009 verkkojen pyyntiponnistus oli yhteensä 317 kun vastaavasti vuonna 2004 se oli 216. Vuoden 2009 aikana kaikki vapakalastusmuodot huomioiden käyntikertoja kertyi ainoastaan 11, kun vuonna 2004 niitä kertyi yhteensä 90. Lisäksi järvellä vedettiin nuottaa viisi kertaa ja edellisellä tiedustelukerralla nuottapyyntiä ei tehty laisinkaan. Vuoden 2009 kalansaalis oli yhteensä 1 823 kg, kun se vuonna 2004 oli 260 kg. Saalistason hurja nousu johtui nuottaamisesta, jolla pyydettiin 81 % kokonaissaaliista ja saalista valtaosa oli särkikaloja. Muista saaliskaloista tärkeimmät olivat ahven, hauki ja muikku. Vikajärvellä kalasti yhteensä 20 taloutta, mikä hieman suurempi kuin vuoden 2004 tiedustelussa (16 taloutta). Vikajärvellä eri pyyntitapojen käyttäjämäärät jakaantuivat tasaisesti, mutta katiskapyynti oli suosituinta molemmilla tiedustelukerroilla. Verkkokalastuksen pyyntiponnistus oli vähentynyt neljänneksen, sillä vuonna 2009 verkkojen pyyntiponnistus oli 400 kpl, kun vuonna 2004 se oli 530 136 kpl. Sen sijaan vapapyynnissä käyntikertojen määrä oli noussut 24 kerrasta 72 käyntikertaan. Vuoden 2009 kalansaalis oli yhteensä 447 kg, kun se vuonna 2004 oli 671 kg. Kokonaissaalis oli laskenut reilun neljänneksen, mikä selittyy osaltaan verkkokalastuksen pyyntiponnistuksen laskulla. Vikajärven saalis koostui lähinnä hauesta ja ahvenista. Olkkajärvellä kalasti yhteensä 117 taloutta, mikä oli hieman laskenut vuoteen 2004 nähden, jolloin kalassa kävi 134 taloutta. Käytetyimmät pyyntimuodot olivat pilkkiminen, muikkuverkkojen käyttö, muu verkkopyynti ja vetokalastus, kuten edellisessäkin tiedustelussa. Verkoilla tehtyjä pyyntiponnistuksia oli vuonna 2009 yhteensä 4 080 kpl ja se laski vuoden 2004 määrästä vajaan 10 %:a. Vetokalastamassa käytiin 419 kertaa, mikä oli vain hieman alhaisempi kuin vuonna 2004 (440). Vuoden 2009 saalis (5 777 kg) laski hieman yli kolmanneksen edelliseen tiedusteluun nähden. Tärkeimmät saaliskalat olivat hauki, muikku, ahven ja särkikalat. Edelliseen tiedusteluun nähden hauen suhteellinen osuus oli hieman noussut ja vastaavasti muikun sekä ahvenen laskeneet Jyrhämäjärvellä kalasti yhteensä 37 taloutta ja käytetyimmät pyyntimuodot olivat pilkkiminen, verkko- ja katiskapyynti sekä vetokalastus. Verkoilla tehtyjä pyyntiponnistuksia oli yhteensä 1 583 ja vetokalassa käytiin 93 kertaa. Jyrhämäjärven kokonaissaalis oli yhteensä 1 465, josta 43 % pyydettiin verkoilla, 22 % katiskoilla ja 12 % vetokalastamalla. Tärkeimmät saaliskalat olivat hauki, ahven ja särkikalat. Jyrhämäjärvelle ei ole aikaisemmin tehty saaliskyselyjä. 7.3.2 Siika Raudanjoen alueella siikaistutukset korvattiin vuodesta 1998 alkaen kokonaan taimenistutuksilla. Kalastustiedustelun mukaan siikasaalis Raudanjoen vesistössä oli vuonna 2009 yhteensä 135 kg. Siian osuus kokonaissaaliista oli ainoastaan 1,2 %. Saalis oli 80 %:sti peräisin Olkkajärvestä, sillä muiden alueiden yhteenlaskettu siikasaalis oli vain 33 kg. Siikasaalis on vähentynyt edelleen, sillä vuonna 2004 se oli mukaan yhteensä 207 kg, joka vastasi 1,7 %:a kokonaissaaliista. 7.3.3 Taimen Raudanjoen alueelle on vuodesta alkaen 2001 istutettu velvoitteena iältään 3-4-kesäisiä taimenia. Tällä tarkkailujaksolla vuosien 2005-2009 taimenten keskimääräinen velvoiteistutusmäärä oli Raudanjoen vesistössä 4 438 yks./a (0,5 - 2,3 yks./ha). Alin istutustiheys hehtaaria kohti oli Olkkajärvellä ja korkein Ala-Nampajärvellä. Kalastustiedustelun mukaan taimensaalis Raudanjoen vesistössä oli vuonna 2009 yhteensä 149 kg mikä merkitsee 1,3 %:n osuutta kokonaissaaliista. Saaliiseen ei sisälly Vikakönkään erityiskalastusalueen saalis. Taimensaaliista saatiin 52 % Olkkajärveltä ja 31 % jokialueelta. Vuonna 2004 Raudanjoen vesistön taimensaalis oli yhtensä 298 kg, josta Raudanjoen jokialueen osuus oli 61 % ja Olkkajärven 32 %. Vuonna 1995 taimensaalis Ala-Nampa-, Yli-Nampa- ja Vikajärvessä oli yhteensä 310 kg (Leskinen 1996a). Raudanjoesta taimenta saatiin tuolloin 570 kg, josta Vikakönkään osuus oli 160 kg (Leskinen 1996b). Taimenen osuus Raudanjoen kokonaissaaliista oli tuolloin 12,5 %. 7.3.4 Harjus Raudanjoen alueelle ei ole tehty harjuksen velvoiteistutuksia. Vuoden 2009 kalastustiedustelun mukaan harjuksen kokonaissaalis oli 169 kg ja se pyydettiin lähes kokonaan jokialueelta. Aikaisempien kalastustiedustelujen mukaan Raudanjoesta saatiin harjusta vuonna 2004 yhteensä 182 kg ja vuoden 1995 harjussaalis oli 430 kg (Leskinen 1996a). Harjuksen osuus jokialueen saaliista oli noussut 17 %:iin vuonna 2009, kun vuonna 2004 se oli 10 %. 137 7.3.5 Muut lajit Vuoden 2009 saalistiedustelun perusteella muikkua kalastettiin Raudanjoen alueen järvistä merkittävissä määrin ainoastaan Olkkajärvellä, kuten vuonna 2004. Olkkajärvellä kalastaneista talouksista 53 % oli käyttänyt muikkuverkkoja. Muikkusaalis Olkkajärvestä oli vuonna 2009 yhteensä 1 209 kg, mikä on 21 % kokonaissaaliista. Vuonna 2004 Olkkajärven muikkusaalis oli puolet suurempi ja sen osuus kokonaissaaliista oli 25 %. Muilta järviltä muikkua saatiin yhteensä 105 kg ja vuonna 2004 ainoastaan 16 kg. Vuonna 1995 muikkusaalis oli Ala-Nampa-, Yli-Nampa- ja Vikajärvessä vielä yhteensä 1 280 kg. Nampajärvien heikon muikkusaaliin syynä on todennäköisesti liian alhainen kalastuspaine. Raudanjoen jokialueella ja alueen järvillä kilomääräisesti tärkein saalislaji oli kalastustiedustelun perusteella hauki, jota oli kolmannes saaliista. Jokialueen haukisaalis oli 364 kg, mikä on 44 % kokonaissaaliista. Järvillä hauen kokonaissaalis oli 3 287 kg, josta puolet oli pyydetty Olkkajärvestä. Raudanjoen vesistön vahvat haukikannat lienevätkin eräs tärkeimmistä syistä taimenistutusten heikkoon tuottoon. 7.4 Ylä-Kemijoki ja Tenniöjoki 7.4.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla Ylä-Kemijoen ja Tenniöjoen alueen kalastusta ja saaliita selvitettiin kalataloustarkkailuun liittyen vuonna 2006 (Autti & Huttula 2007). Lisäksi Ylä-Kemijoen alueen kalastuksesta ja saaliista on tehty selvityksiä vuosina 1979-1984 (Kännö & Salonen 1989), 1992 (Leskinen & Liekonen 1993), 1993 (Leskinen 1994a) ja 2000 (Paksuniemi 2001) ja viimeisin Sokliin liittyen vuonna 2008 (Taskila 2009). Kaikki em. tiedustelut eivät ole tuloksiltaan vertailukelpoisia mm. tiedustelujen erilaisen alueellisen kattavuuden ja rakenteellisten erojen vuoksi. Vuoden 2006 tiedustelun kalastajamäärät ja sitä myöten myös saaliit Yli-Kemin yhtenäislupalaisten osalta arvioitiin liian alhaiseksi, koska tiedusteluun ei saatu kaikkia lupatietoja. Ylä-Kemijoella välillä Kitinen - Kairijoki kalasti vuonna 2008 yhteensä 700 kalastajaa. Kalastaneista yli 80 % oli Yli-Kemin yhtenäisluvalla kalastavia vapakalastajia ja loput osakaskuntien lupalaisia, jotka saattoivat kalastaa myös verkoilla sekä muilla seisovilla pyydyksillä. Yli-Kemin yhtenäislupia on myyty 2000-luvulla vuosittain noin 700-900 kpl. Vuonna 2006 Ylä-Kemijoella Pelkosenniemen osakaskunnan luvilla kalasti 60 taloutta kun vuonna 2000 talouksia oli 111 eli lähes puolet enemmän. Vuonna 2006 verkkojen pyyntiponnistus oli Ylä-Kemijoella välillä Kitinen-Tenniöjoki 838, kun vastaavasti vuonna 2000 se oli 5 693. Vertailtaessa 2000-luvulla tehtyjen tiedustelujen tuloksia on havaittavissa, että kalastuksen rakenteessa tapahtuneet muutokset olivat myös Ylä-Kemijoella saman suuntaisia kuin muualla – verkkokalastus on vähentynyt ja vapapyynnin suhteellinen osuus on noussut. Lähinnä kalastuksen rakenteen muutoksista johtuen saalismäärät ovat laskeneet, sillä vuonna 2006 taloutta kohti saatiin saalista YläKemijoen alaosasta keskimäärin 22 kg ja vuonna 2000 se oli 34 kg. Saaliin lajikoostumuksessa ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia, sillä kolme tärkeintä lajia on ollut kaikissa 2000-luvun tiedusteluissa hauki, harjus ja taimen. Kalastuskirjanpidossa mukana olleiden kalastajien keskuudessa on verkkokalastuksen pyyntiponnistus laskenut Ylä-Kemijoella täällä tarkkailujaksolla keskimäärin yli kolmanneksen. Vapapyynnin määrä on lisääntynyt tällä tarkkailujaksolla viidenneksellä. Tenniöjoella vuonna 2006 kalastaneiden talouksien määrä oli 89 ja suosituin pyyntimuoto oli vapakalastus (sis. heittokalastus ja onkiminen), jota harrasti 67 % kalastaneista. Vetokalastusta harrasti 40 138 % kalastaneista ja vajaa kolmasosa kalasti verkoilla. Tenniöjoen kokonaissaalis oli 2 219 kg, jolloin taloutta kohti saatiin keskimäärin 25 kg. Saaliista kolmasosa oli haukea , ahventa 18 %, harjusta 16 %, taimenta 10 % ja siikaa 5 %. Verkkojen pyyntiponnistus oli yhteensä 542 ja vapavälineiden 958. 7.4.2 Siika Ylä-Kemijoella ja Tenniöjoella siian istutusmäärää on 1990-luvun alusta lähtien asteittain vähennetty ja korvattu harjuksen ja taimenen istutuksilla. Vuosina 2005-2009 Ylä-Kemijoelle on siikaa istutettu keskimäärin 101 849 yks/a ja Tenniöjoelle 10 592 yks/a. Vuoteen 2000 saakka istukkaat olivat pohjasiikaa, jonka jälkeen vuodesta 2001 alkaen siikaistukkaat ovat olleet Kemijoen yläosan tai Luirojoen paikallista kantaa olevaa vaellussiikaa. Vuoden 2008 saalistiedustelun mukaan siian kokonaissaalis Ylä-Kemijoella välillä Kitinen-Kairijoki oli 327 kg, mikä on 5 % kokonaissaaliista. Vuonna 2000 siikaa saatiin pelkästään Ylä-Kemijoen alaosalta (Kitinen-Tenniöjoki) yhteensä 615 kg (6 %) (Paksuniemi 2001). Siian osuus ja saalismäärä on laskenut huomattavasti 1990-luvun alkuun verrattuna, jolloin kokonaissaaliista oli siikaa noin 20 % (Leskinen & Liekonen 1993, Leskinen 1994a). Saalisosuuden aleneminen johtunee ensikädessä verkkokalastuksen vähenemisestä, sillä siikasaalis pyydetään lähes yksinomaan verkoilla. Kalastuskirjanpidossa siian osuus kokonaissaaliista oli tarkastelujaksolla Ylä-Kemijoella vajaat 8 % ja Tenniöjoella vajaa 2 %. Siian saalisosuus on laskenut myös kalastuskirjanpitäjien saaliissa, sillä edellisellä tarkkailujaksolla se oli Ylä-Kemijoella 12 % ja Tenniöjoella lähes 20 %. Siiat pyydettiin edelleen pääosin solmuväliltään 34-40 mm:n verkoilla. Ylä-Kemijoella siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa laski hieman edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 177 g, kun vuosina 2000-2004 se oli 197 g. Tenniöjoen verkkokalastuksen yksikkösaalis laski voimakkaasti ollen 102 g, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 213 g. Tenniöjoen yksikkösaaliin luotettavuutta heikentää verkkojen kokukertojen määrän vähyys. Siivilähammasjakauman perusteella Ylä-Kemijoen siikakanta koostuu aikaisempien selvitysten tapaan lähes yksinomaan vaellussiiasta. Verkkopyynnin valikoivuudesta johtuen siikojen kasvu oli parempi 4-5-vuotiailla kuin edellisellä tarkkailujaksolla, jolloin siikanäytteitä kertyi myös vapapyynnin yhteydessä lähinnä Tenniöjoelta. Pitemmän aikavälin tarkastelussa vaellussiian kasvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 7.4.3 Taimen Ylä-Kemijoen ja Tenniöjoen taimenistutuksissa on käytetty 2-4-vuotiaita puro- ja järvitaimen istukkaita, jotka ovat olleet Ylä-Kemijoen ja Rautalammenreitin kantaa. Vuosina 2005-2009 YläKemijoelle on taimenta istutettu keskimäärin 11 647 yks/a ja Tenniöjoelle 1 918 yks/a. Kalamassana keskimääräinen istukasmäärä on merkinnyt Ylä-Kemijoella noin 3 000 kg ja Tenniöjoella 780 kg taimenta vuodessa. Vuoden 2008 saalistiedustelun mukaan taimensaalis Ylä-Kemijoessa välillä Kairijokisuu-Kitinen oli 1 183 kg, mikä oli lähes sama kuin vuonna 2000 Tenniöjoen ja Kitisen välillä. Vuoden 2008 kokonaissaaliista taimenen osuus oli 18 % ja vastaavalla alueella vuoden 2006 tiedustelun mukaan taimenen osuus oli 13 %. Vuonna 2000 taimenen osuus oli 7 % kokonaissaaliista, joten pyynnin painottuminen vapakalastuksen suuntaan on todennäköisesti lisännyt taimenen suhteellista osuutta saaliissa. Vuoden 2006 tiedustelun mukaan Tenniöjoesta saatiin taimenta 211 kg ja sen osuus kokonaissaaliista oli 10 %. 139 Ylä-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa taimenta oli vajaa 13 % kun edellisellä tarkkailujaksolla sen osuus oli 15 %. Taimenet kalastettiin pääasiassa veto- ja heittokalastamalla sekä solmuväliltään 34-40 mm:n verkoilla kuten aikaisemminkin. Tenniöjoella taimenen osuus oli 4 % kokonaissaaliista kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 7 %. Taimenen osuus verkkopyynnin saaliissa on Ylä-Kemijoella laskenut ja vetokalastuksessa selvästi noussut. Tenniöjoella taimenen osuus on laskenut edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna, johon osaltaan vaikuttaa vähäiset pyyntiponnistusmäärät. Ylä-Kemijoen kalastuskirjanpidossa tällä tarkkailujaksolla taimenta saatiin keskimäärin 52 g/verkon kokukerta, kun vuosina 2000-2004 sitä saatiin keskimäärin 111 g/verkon kokukerta. Vastaavasti vapakalastusvälineiden käyntikertakohtainen taimensaalis oli keskimäärin 434 grammaa, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 370 g. Tenniöjoella taimenen yksikkösaalissa esiintyy voimakasta vaihtelua vähäisestä aineistosta johtuen, mutta tällä jaksolla verkkokalastuksen yksikkösaalis oli korkeampi kuin aikaisemmin. Ylä-Kemijoen taimenen kasvussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujakoon verrattuna. Ikäjakauman perusteella suurin osa taimenista pyydettiin edellisen tarkkailujakson tapaan alamittaisina. Carlin merkinnästä edellisessä tarkkailuraportissa esitettyjen tulosten jälkeen on ko. merkintäryhmistä saatu kaksi lisäpalautusta, yksi vuoden 2002 merkintäerästä ja yksi vuoden 2004 merkintäerästä. Ylä-Kemijokisuulle istutetuista kolmevuotiaiden Rautalammin reitin järvitaimenten Carlinmerkintäryhmistä saatu palautustulos oli keskimäärin 45 kg/tuhatta istukasta palautusprosentin ollessa 7 %. Muilta osin nämä lisäpalautukset eivät muuta edellisessä tarkkailuraportissa esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä 7.4.4 Harjus Ylä-Kemijoelle on velvoiteistutettu harjuksia vuodesta 1998 alkaen. Vuosina 2005-2009 YläKemijoelle on istutettu keskimäärin 33 306 yks./a ja Tenniöjoelle 5 055 yks./a. Harjusistukkaat ovat olleet Ylä-Kemijoen kantaa. Vuoden 2008 saalistiedustelun mukaan harjussaalis Ylä-Kemijoessa välillä Kairijokisuu-Kitinen oli 2 073 kg, kun vuonna 2000 Tenniöjoen ja Kitisen väliltä harjusta saatiin 2 045 kg. Vuoden 2008 kokonaissaaliista harjuksen osuus oli 32 % ja vastaavalla alueella vuoden 2006 tiedustelun mukaan sen osuus oli 30 %. Vuoden 2006 tiedustelun mukaan Tenniöjoesta saatiin harjusta 343 kg ja sen osuus kokonaissaaliista oli 16 %. Ylä-Kemijoella harjuksen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa oli 35 %, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 28 %. Sen sijaan Tenniöjoella harjuksen saalisosuus oli ainoastaan 2 %, mikä johtuu lähinnä vähäisen pyynnin kohdistumisesta haukiin ja ahveniin. Ylä-Kemijoella valtaosa harjuksista pyydettiin vetokalastamalla ja muilla vapapyyntimuodoilla. Siellä harjuksen yksikkösaalis oli keskimäärin 1 520 g/käyntikerta kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 1 087 g/käyntikerta eli käyntikertakohtainen saalis oli noussut selkeästi. Pyynnin painottuminen vapakalastukseen on todennäköisesti lisännyt harjuksen suhteellista osuutta saaliissa, mutta myös kalastuskirjanpitäjien yksikkösaalistasot ovat nousseet. Harjusistutuksilla on voinut olla vaikutuksensa harjussaaliin suhteellisen osuuden ja yksikkösaaliiden kasvuun, koska YläKemi- ja Tenniöjoen alueelle harjusistutukset aloitettiin vasta vuonna 1998. Harjuksen kasvuominaisuuksissa ei ollut tapahtunut muutoksia viime tarkkailujaksoon verrattuna. Harjukset saavuttivat kalastuslain mukaisen alamitan viidennellä – kuudennella kasvukaudella. Ka140 lakantanäytteiden ikäjakauman perusteella pyynti kohdistui voimakkaasti juuri alamitan saavuttaneisiin yksilöihin. 7.4.5 Muut lajit Vuoden 2008 saalistiedustelun mukaan hauen osuus oli 29 % ja ahvenen osuus 8 % Ylä-Kemijoesta välillä Kairijokisuu-Kitinen pyydetystä kokonaissaaliista. Tenniöjoella vuoden 2006 tiedustelun mukaan hauen osuus oli 36 %, ahvenen 18 % ja särkien 10 %. Hauen osuus Ylä-Kemijoen kalastuskirjanpitäjien saaliista oli tällä tarkkailujaksolla 37 % ja Tenniöjoella 40 %. Myös ahvenen osuus oli noussut Tenniöjoella, joka oli peräti 45 %. Hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa kasvoi Ylä-Kemijoella selvästi, ollen vuosina 2005-2009 keskimäärin 720 g/verkon kokukerta kun edellisen tarkkailujakson aikana se oli 352 g. Tenniöjoella verkkokalastuksen yksikkösaalis nousi huomattavasti ollen nyt 1 228 g/ verkon kokukerta, kun vuosina 2000-2004 se oli 440 g/ verkon kokukerta. Myös Ylä-Kemijoen vapakalastuksen yksikkösaalis hauella nousi tällä tarkkailujaksolla. Hauen osuus ja myös yksikkösaalistasot ovat nousseet selkeästi kalastajien saalissa Ylä-Kemijoen alueella, mikä johtunee kalastustapojen muutoksista (alhaisempi kalastuspaine) ja suotuisammista ympäristöolosuhteista (vähäiset kevättulvat ja korkeammat veden lämpösummat) kevätkutuisten kalojen suhteen. 7.5 Luirojoki 7.5.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla Luiron Lokan alapuolisen jokiosuuden kalastusta ja saaliita selvitettiin kalataloustarkkailuun liittyen vuonna 2006 (Autti & Huttula 2007). Tiedustelu tehtiin ainoastaan alueen osakaskuntien lupalaisille. Tiedusteluun ei otettu mukaan Metsähallituksen luvanmyyntitietojen (metsä-lapin viehelupa), koska niiden perusteella tiedustelun kohdentaminen ko. alueelle olisi vaatinut suurehkoa otantaa. Tästä johtuen Luirojoen kalastajien määrä on hieman aliarvioitunut ja sitä myöten myös saaliit. Aikaisemmin on tehty kalastustiedusteluja jokivarsitalouksien haastattelututkimuksena viimeksi 1980-luvun alussa (Kännö & Anttinen 1989). Vuoden 2006 tiedustelun mukaan Luirojoella Lokan padon alapuolisella jokiosuudella kalasti 89 taloutta ja kokonaissaalis oli 1 835 kg. Vuonna 1981 alueella arvioitiin kalastaneen 84 taloutta ja vuonna 1983 70 taloutta, joskin tiedustelu kattoi tuolloin vain jokivarressa asuvat taloudet. Vertailtaessa 2006 tiedustelun tuloksia 80-luvun selvityksiin on havaittavissa, että kalastuksen rakenteessa tapahtuneet muutokset olivat myös Luirojoella saman suuntaisia kuin muualla – verkkokalastus on vähentynyt ja vapapyynnin suhteellinen osuus on noussut. Lähinnä kalastuksen rakenteen muutoksista johtuen saalismäärät ovat laskeneet, sillä vuonna 2006 taloutta kohti saatiin saalista Luirojoesta keskimäärin 21 kg ja vuonna 1983 se oli 72 kg. Tärkeimmät saaliskalat vuonna 2006 olivat ahven, hauki ja siika. 7.5.2 Siika Luirojoella siikaa ei ole istutettu velvoitteena sitten vuoden 1997 vaan istutukset on korvattu harjuksilla ja eri ikäisillä taimenilla. 141 Vuoden 2006 saalistiedustelun mukaan siikasaalis Luirojoella oli 290 kg, mikä on 16 % kokonaissaaliista. Siian osuus kokonaissaaliista on samaa tasoa kuin 1980-luvulla, mutta saalismäärä on laskenut huomattavasti verkkopyynnin määrän laskusta johtuen. Kalastuskirjanpidossa siian osuus kokonaissaaliista oli tarkastelujaksolla Luirojoella vajaat 4 %, mikä oli lähes samaa tasoa kuin edellisellä tarkkailujaksolla. Siiat pyydettiin pääosin solmuväliltään 3440 mm:n ja 41-55 mm verkoilla. Luirojoen siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa pysyi lähes samalla tasolla edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 86 g, kun vuosina 2000-2004 se oli 81 g. 7.5.3 Taimen Luirojoen taimenistutuksissa on käytetty 3-kesäisiä ja 3-vuotiaita järvitaimen istukkaita, jotka ovat olleet Rautalammenreitin kantaa. Vuosina 2005-2009 Ylä-Kemijoelle on taimenta istutettu keskimäärin 5 578 yks/a. Kalamassana istukasmäärä on merkinnyt noin 1 800 kg taimenta vuodessa. Vuoden 2006 saalistiedustelun mukaan taimensaalis Luirojoella oli 178 kg, mikä oli 10 % kokonaissaaliista. Vuosina 1981 ja 1983 taimenen osuus oli ainoastaan 0,1-0,4 %. Vuoden 2006 tiedustelun mukaan taimensaaliista lähes 70 % pyydettiin verkoilla. Luirojoen kalastuskirjanpidossa tällä tarkkailujaksolla taimenta saatiin keskimäärin 18 g/verkon kokukerta, kun vuosina 2000-2004 sitä saatiin keskimäärin 6 g/verkon kokukerta. 7.5.4 Harjus Luirojoelle on istutettu siian vaihtokaloina harjuksia vuodesta 1998 alkaen. Vuosina 2005-2009 harjuksia on istutettu keskimäärin 9 784 yks./a ja ne ovat olleet Ylä-Kemijoen kantaa. Vuoden 2006 saalistiedustelun mukaan harjussaalis Luirojoella oli 97 kg ja sen osuus kokonaissaaliista oli 5 %, mikä on hieman korkeampi kuin 1980-luvulla. Harjussaaliista 75 % oli saatu vapapyydyksillä. Harjuksen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa oli 8 %, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 5 %. Harjukset pyydettiin pääasiassa 27-33 mm verkoilla. Harjuksen yksikkösaalis verkkokalastuksessa oli keskimäärin 139 g/kokukerta kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 35 g/kokukertakerta eli yksikkösaalis oli noussut selkeästi. 7.5.5 Muut lajit Vuoden 2006 tiedustelun mukaan Luirojoen saaliissa runsain laji oli ahven noin 28 % osuudella kun vuonna 1983 ahvenen osuus saaliista oli vain 5 %. Haukea saatiin reilu neljännes kokonaissaaliista kun vastaavasti vuonna 1983 hauen osuus oli peräti 60 %. Hauen osuus Luirojoen kalastuskirjanpitäjien saaliista oli tällä tarkkailujaksolla 40 %, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 45 %. Vastaavasti ahvenen osuus oli noussut hieman ja se oli 21 %. Hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa pysyi korkealla, ollen vuosina 2005-2009 keskimäärin 611 g/verkon kokukerta kun edellisen tarkkailujakson aikana se oli 634 g. 142 7.6 Kitinen 7.6.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla kaikkia Kitisen altaita koskeva tiedustelu tehtiin vuoden 2008 kalastuksesta. Edellinen Kitisen pääuomaa koskeva kalastustiedustelu tehtiin vuoden 2003 kalastuksesta Kitisen lopputarkastukseen liittyen (Huttula ja Autti 2006). Tuolloin Kelukosken altaan kalastaja- ja saalismäärät aliarvioituivat, koska Sattasen osakaskunnan lupatietoja ei ollut käytettävissä. Kitisen saaliita ja kalastustoiminnan määrää on selvitetty ennen joen voimataloudellista rakentamista vuonna 1979 sekä 1980-luvun alussa (Kännö ja Anttinen 1989). Sittemmin kalastustiedusteluja on tehty voimalaitosten rakennuslupaprosesseihin liittyen osa-alueittain. Pyynnin määrä oli Kitisellä kuten useimmilla muillakin alueilla 1980-luvun vaihteessa moninkertainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna; esimerkiksi verkkojen koentakertoja oli 1980-luvun vaihteessa koko Kitisellä noin 42 500 kpl vuodessa kun niitä vuosina 2003 ja 2008 niitä koettiin noin 14 500 kertaa/vuosi. Vapakalastuksessa heittokalastuksen pyyntikertoja oli Kitisessä 1980-luvun vaihteessa keskimäärin 8 300 kpl. Vuonna 2003 veto- ja heittokalastus yhdistettynä 3 751 kpl ja vuonna 2008 niiden lukumäärä oli laskenut 2 769 käyntikertaan. Kitisellä vesipinta-alan lisääntyminen rakentamisen johdosta on yhdessä vähentyneen pyynnin myötä johtanut siihen, että pyynnin määrä vesipintaalaa kohti on vähentynyt vieläkin enemmän kuin yo. luvut antavat ymmärtää. Verkkoja koettiin ja vapakalastukselle kertyi käyntikertoja 80-luvun vaihteessa 10-kertainen määrä hehtaaria kohden kuin vuonna 2008. Kitisen kalastajamäärien muutokset eivät ole pitkällä aikavälillä niin suuria kuin esim. Ounasjoella. Kitisellä oli 1980-luvun vaihteessa kalastajia keskimäärin 433, kun kalastaneiden talouksien lukumäärä vuonna 2003 oli 623 ja vuonna 2008 alueella kalasti 523 taloutta. Kalastajamäärät ovat olleet suuremmat 2000-luvulla kuin 80-luvun vaihteessa, mutta vastaavasti talouksien pyyntiponnistus on laskenut huomattavasti. Vuoden 2003 saalis Kitisellä välillä Porttipahta - Kemijoki oli 26 tonnia ja vuonna 2008 saaliista saatiin viidenneksen vähemmän eli 21 tonnia. Saaliit olivat laskeneet edelliseen tiedusteluun nähden lähes kaikkien lajien osalta, lukuun ottamatta haukea, madetta ja peledsiikaa, joiden saalismäärät olivat pysyneet samalla tasolla tai nousseet. Kokonaissaaliissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 80luvun vaihteeseen nähden, mutta kalalajitarkastelussa harjussaaliiden hupeneminen olemattomiin on selkeä muutos ja myös siikasaaliiden lasku on ollut merkittävä. Vastaavasti hauki-, ahven-, taimenja kirjolohisaaliit ovat nykyisin suurempia. 7.6.2 Siika Kitisen siikaistutuksia on vähennetty jo vuodesta 1997 alkaen ja niiden tilalle on istutettu taimenia ja kirjolohia. Vuosina 2005-2009 on siikaa on istutettu Kitisen altaisiin keskimäärin 61 883 yks./a ja 11 yks./ha. Vuoteen 2000 saakka istukkaat olivat pohjasiikoja ja vuodesta 2001 alkaen istukkaat ovat olleet Kemijoen yläosan ja Luirojoen kantaa olevia vaellussiikoja. Siian kokonaissaalis oli Kitisen voimalaitosaltailla vuoden 2008 tiedustelun perusteella 1 506 kg (7 %), kun vastaavasti vuonna 2003 siikasaalis oli 2 338 kg (9 %). Siikasaalis oli laskenut vaikka verkkojen pyyntiponnistus oli pysynyt lähes samana, mutta suhteellinen osuus oli laskenut vain 2 prosenttia. Peledsiikaa saatiin molempina tiedusteluvuosina kilomääräisesti lähes saman verran mutta sen suhteellinen saalisosuus oli noussut hieman ollen 1,8 % kokonaissaaliista. Vuosina 2005-2009 siian osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista oli 9 %, kun se edellisellä tarkkailujaksolla se oli 16 %. Siiat pyydettiin pääosin solmuväliltään 34-40 mm:n verkoilla, kuten 143 aikaisemminkin, mutta niiden kokukertojen määrä oli melkein puolittunut ja vastaavasti harvempien verkkojen käyttö oli lisääntynyt. Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa laski edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 145 g, kun vuosina 2000-2004 se oli 231 grammaa. Yksikkösaaliin ja siikasaalisosuuden laskuun yhtenä selittävänä tekijänä on verkkojen silmäkoon harventuminen. Kitisen siikakannassa tavattiin pääasiassa kahta siikamuotoa, vaellussiikoja ja pohjasiikoja, sekä pelediä. Eri siikamuotojen osuuksissa ei pelediä lukuun ottamatta ollut suuriakaan eroa Kitisen eri yläja alaosan välillä. Pohjasiikojen osuus oli laskenut edelliseen tarkkailujaksoon nähden, sillä nyt niiden osuus siivilähampaiden normaalikäyrän mukaan oli laskenut 18 prosentista 10 prosenttiin. Vaellussiikojen osuus oli laskenut 70 prosentista 65 prosenttiin. Alueella esiintyy myös tiheäsiivilähampaisia siikoja, jotka on määritelty planktonsiikoihin. Ne voivat olla myös peledin ja siikojen risteytymiä, koska alueelle ei istuteta planktonsiikaa. Ylimmällä eli Kurittukosken altaalla peledin osuus oli näyteaineiston perusteella hallitseva, sillä siellä yli 80 % siioista oli peledejä, kuten edelliselläkin tarkkailujaksolla. Alemmalla Kokkosnivan voimalaitosaltaalla peledin osuus oli selvästi pienempi, ollen ainoastaan 12 prosenttia kaikista näytteistä. Vaellussiian kasvussa ei ollut tapahtunut muutosta edelliseen tarkkailujaksoon, mutta pohjasiikojen kasvu oli hieman heikentynyt. Peledit kasvavat nuorina huomattavasti nopeammin kuin vaellus- ja pohjasiiat ja ne saavuttivat 28 cm:n pituuden jo 3-4-kesäisinä, mutta tämän jälkeen kasvu hidastui. 7.6.3 Taimen Kitiseen on istutettu kolme-neljäkesäisiä puro- ja järvitaimenia vuosina 2005-2009 keskimäärin 14 784 kpl/a (2,5 yks./ha). Kalamassana keskimääräinen istukasmäärä on merkinnyt 4 981 kg taimenta vuodessa. Istukkaiden keskipaino on ollut 337 g. Lisäksi Kitiseen laskeviin sivujokiin on vastaavana aikana istutettu vuosittain keskimäärin 9 950 kpl yksivuotiaita purotaimenia. Taimenen kokonaissaalis oli Kitisen voimalaitosaltailla vuoden 2008 tiedustelun perusteella 1 172 kg, mikä oli 6 % kokonaissaaliista. Vastaavasti vuonna 2003 taimensaalis oli 1 750 kg ja kokonaissaaliista se oli 7 %. Taimensaalis oli laskenut kolmanneksen ja sen suhteellinen osuus oli laskenut prosentin. Molempina tiedusteluvuosina taimensaaliista yli puolet pyydettiin verkoilla ja 44 % vapakalastusvälineillä. Vuosina 2005-2009 taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista oli 5 %, kun se edellisellä tarkkailujaksolla se oli 7 %. Taimenet pyydettiin pääosin solmuväliltään 34-40 mm:n verkoilla ja vetokalastamalla. Taimenen yksikkösaalis verkkokalastuksessa oli puolet alhaisempi edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 40 grammaa, kun vuosina 2000-2004 se oli 80 grammaa. Vapakalastusvälineillä pyydettäessä taimen yksikkösaalis oli 194 grammaa käyntikertaa kohti, mikä oli lähes sama kuin edellisellä tarkkailujaksolla. Kaikkien Kitiseen laskevien sivujokien saaliita on selvitetty vuonna 2008 tehdyn tiedustelun yhteydessä, jotka on esitetty jokikohtaisesti tässä raportissa. Kaikkien Kitiseen laskevien sivujokien taimensaalis oli yhteensä 342 kg, mikä oli 10 % kokonaissaaliista. Vastaavasti vuoden 2003 tiedustelun mukaan Kitisen sivujokien kokonaissaaliista 8 % oli taimenta, joten sen saalisosuus on hieman noussut. 7.6.4 Harjus Kitiseen on istutettu vuosina 2005-2009 yksikesäisiä harjuksia Kokkosnivan voimalaitosaltaaseen keskimäärin 2 816 yks./a ja Kokkosnivan voimalaitoksen alapuoliseen Kitiseen vuonna 2008 istutet144 tiin 3 331 yksilöä. Muutoin harjusistutukset ovat kohdistuneet Kitisen sivujokiin. Kaikki istutukset huomioon ottaen on vuosittainen istutusmäärä ollut ko. vuosina 48 571 yksilöä. Vuoden 2008 saalistiedustelun mukaan harjussaalis Kitisen voimalaitosaltailla oli 80 kg ja sen osuus kokonaissaaliista oli 0,4 %, kun vuonna 2003 se oli 0,5 %. Harjussaaliista puolet oli saatu vapapyydyksillä. Harjuksen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa oli 0,5 %, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 0,3 %. Harjukset pyydettiin pääasiassa vapakalastusvälineillä. Harjuksen yksikkösaalis vapapyynnissä oli keskimäärin 74 g/kokukerta kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 26 g/kokukertakerta eli yksikkösaalis oli noussut. Harjuksen yksikkösaaliit olivat korkeimmat Matarakosken altaalla, koska ne oli pyydetty pääosin Ala-Postojoen suualueen läheisyydestä. Harjussaaliit ovat erittäin vähäiset Kitisen pääuomalla kuten edellisenkin tarkastelujakson aikana. Vuonna 2008 kaikkien Kitiseen laskevien sivujokien harjussaalis oli yhteensä 347 kg, mikä oli 10 % kokonaissaaliista. Vastaavasti vuonna 2003 harjuksen osuus oli 24 % kokonaissaaliista. Harjussaaliin muutokseen eniten on vaikuttanut Jeesiöjoen vähäinen kalastajamäärä ja selvästi alhaisempi harjussaalis vuonna 2008 kuin 2003. Myös Sattasjoen saalismäärä ja harjuksen osuus oli vuoden 2008 tiedustelussa erilainen, koska vuoden 2003 tiedustelussa mukana ei ollut Sattasen osakaskunnan lupalaisia. 7.6.5 Kirjolohi Kitiseen on Kurittukosken voimalaitosallasta lukuun ottamatta istutettu kirjolohta, siikaa ja harjusta korvaavina lajeina vuodesta 1998 alkaen. Vuosina 2005-2009 istutettiin Kitiseen kirjolohta keskimäärin 3 246 kg/a. Vuoden 2008 kalastusta koskeneessa tiedustelussa kirjolohen osuus Kitisellä oli 7 % kokonaissaaliista, mikä oli prosentin enemmän kuin vuonna 2003. Kirjolohen kokonaissaalis oli 1 391 kg ja se oli laskenut vuoden 2003 tiedusteluun nähden 138 kiloa. Kirjolohista pyydettiin noin puolet verkoilla ja puolet vapakalastusvälineillä kuten aikaisemmassakin tiedustelussa. Kirjolohia saatiin suhteessa eniten Kokkosnivan alapuoliselta jokiosuudelta, Kurkiaskan ja Matarakosken altailta. Vuosina 2005-2009 kaikkien Kitisen kalastuskirjanpitäjien yhteenlasketusta saaliista kirjolohi muodosti 6 % osuuden, mikä oli lähes sama kuin edellisellä tarkkailujaksolla. Kirjolohet pyydettiin pääasiassa solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla sekä vetokalastamalla. Kirjolohen keskimääräinen yksikkösaalis verkkokalastuksessa pysyi lähes samana ollen 67 g verkon kokukertaa kohti, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli keskimäärin 63 grammaa. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin taso nousi reilusti ollen keskimäärin 399 g/kalassakäyntikerta, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 260 grammaa. 7.6.6 Muut lajit Vuoden 2008 tiedustelun mukaan Kitisen saaliissa runsain laji oli hauki 38 % osuudella kun vuonna 2003 sen osuus saaliista oli 30 %. Vuonna 2008 hauista lähes puolet pyydettiin verkoilla, neljännes vapakalastusvälineillä ja neljännes katiskoilla sekä rysillä. Vastaavasti vuonna 2003 haukisaaliista pyydettiin verkoilla puolet ja vapavälineillä noin kolmannes. Ahventa saatiin reilu neljännes kokonaissaaliista kun vastaavasti vuonna 2003 ahvenen osuus oli vajaa kolmannes. Ahvenista yli puolet pyydettiin katiskoilla ja vuonna 2003 reilu kolmannes. 145 Hauen osuus Kitisen kalastuskirjanpitäjien saaliista oli tällä tarkkailujaksolla lähes puolet, kun edellisellä tarkkailujaksolla hauen osuus oli reilu kolmannes. Kalastuskirjanpitäjien ahvensaaliin osuus kattoi lähes viidenneksen kokonaissaaliista, mikä oli lähes sama kuin edelliselläkin tarkkailujaksolla. Hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa nousi, ollen vuosina 2005-2009 keskimäärin 563 g/verkon kokukerta kun edellisen tarkkailujakson aikana se oli 401 grammaa. Vapakalastuksessa hauen käyntikertakohtainen saalis nousi huimasti, ollen 1 488 grammaa, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli keskimäärin 690 grammaa. 7.7 Ounasjoki 7.7.1 Kalastus Tällä tarkkailujaksolla Ounasjokea koskeva tiedustelu tehtiin vuoden 2008 kalastuksesta (Autti & Huttula 2007) ja sitä ennen vastaava tiedustelu tehtiin vuoden 2001 kalastuksesta (Huttula & Autti 2004). Ounasjoen kalastusta on selvitetty aikaisemmin Ounasjoen luonnontaloudelliseen kehittämissuunnitelmaan liittyen useana vuotena 1980-luvun alussa jokivarsitalouksien haastattelututkimuksina Lapin vesipiirin vesitoimiston toimesta (Kännö ym. 1986). Lisäksi yksi tiedustelu on tehty Ounasjoen yhtenäislupa-alueella vuonna 1994 (Leskinen 1995). Vuoden 2007 kalastusta koskeneen tiedustelun mukaan Ounasjoella kalasti yhteensä 1 364 henkilöä kun vastaavasti vuonna 2001 kalastaneita oli 1 110. Vuonna 2007 Ounasjoen viehekalastuksen yhtenäisluvalla kalasti 843 henkilöä ja osakaskuntien luvilla 521 henkilöä. Vuoteen 2001 nähden yhtenäisluvalla kalastaneiden määrä oli kasvanut yli puolella ja vastaavasti osakaskuntien luvalla kalastaneiden määrä oli laskenut lähes kolmanneksen. Vuoden 2007 tiedustelun mukaan tehtiin Ounasjoella yhteensä 8 748 verkon koentakertaa ja vuonna 2001 verkkoja koettiin yhteensä 21 994 kertaa. Vuonna 2007 vapakalastusvälineille kertyi käyntikertoja pilkkimistä huomioon ottamatta 9 454 kpl, kun vuonna 2001 vapakalastuskertoja kertyi yhteensä 9 803 kpl. Ounasjoen kalastuksen rakenne on muuttunut yhä enemmän vapakalastuksen suuntaan ja varsinkin heittokalastus on lisännyt suosiotaan, sillä tiedustelun mukaan sitä harrasti 65 % kalastaneista. Vastaavasti paikallisten kalastajien suosimien kalastusmuotojen, kuten verkoilla pyytämisen, katiska-, koukku- ja vetokalastuksen määrät ovat laskeneet selvästi. Vuonna 2007 verkkopyyntiä harrasti 12 % kaikista kalastaneista, kun vuonna 2001 verkottajien osuus oli vielä 27 %. Ounasjoen pääuomasta vuonna 2007 pyydetty saalis oli yhteensä noin 15 tonnia. Vaikka kalastajamäärät olivat nousseet, niin kokonaispyynnin määrän vähentymisen vuoksi saalis oli laskenut huomattavasti vuoteen 2001 nähden, jolloin kokonaissaalis oli 27 tonnia. Kokonaissaaliista pyydettiin verkoilla vajaa 30 % ja viehekalastusvälineillä 54 %. Vastaavasti vuonna 2001 verkkosaaliin osuus oli 43 % ja viehekalastusvälineiden 45 %. 7.7.2 Siika Ounasjoen siikaistutuksia vähennettiin jo 1990-luvun alussa asteittain siten, että vuosina 1994-1997 istutettiin aikaisemman noin 400 000 poikasen sijasta keskimäärin noin 265 000 kesänvanhaa siikaa vuosittain. Vuodesta 1998 alkaen on siian istutusmäärää edelleen vähennetty niin, että vuosina 20052009 on siikaa on istutettu Ounasjokeen keskimäärin 64 617 yks./a. Siikaistutukset korvattu eri ikäisillä taimenilla sekä kesänvanhoilla harjuksilla. Vuoteen 2000 saakka istutettiin pohjasiikaa, minkä jälkeen siikaistukkaat ovat olleet Kemijoen yläosan kannan vaellussiikaa vuoteen 2004 saakka ja tämän jälkeen vaellussiiat ovat olleet Luirojoen kantaa. 146 Siian kokonaissaalis oli Ounasjoella vuoden 2007 tiedustelun perusteella 869 kg (6 %), kun vastaavasti vuonna 2001 siikasaalis oli 3 338 kg (12 %). Siikasaalis oli laskenut neljännekseen vuoteen 2001 nähden, koska verkkojen pyyntiponnistus oli laskenut rajusti ko. vuosien välillä. Suhteellisen saalisosuuden puolittuminen johtuu verkkopyynnin rajusta vähenemisestä ja toisaalta ahvensaaliin kasvusta. Vuosina 2005-2009 siian osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliista oli 6 %, kun se edellisellä tarkkailujaksolla se oli 12 %, kuten kalastustiedusteluissakin. Siiat pyydettiin pääosin solmuväliltään 34-40 mm:n verkoilla, kun edellisellä tarkkailujaksolla valtaosa pyydettiin 41-55 mm verkoilla. Verkkojen käyttö laski lähes kolmanneksella edelliseen tarkkailujaksoon nähden. Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa laski edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 66 grammaa, kun vuosina 2000-2004 se oli 116 grammaa. Siikojen näytemäärä jäi alhaiseksi aikaisempiin tarkkailujaksoihin verrattuna, joten niistä ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että siikanäytteiden siivilähammasmäärissä on havaittavissa pientä muutosta aikaisempiin tarkkailujaksoihin verrattuna. Siivilähammasmäärien perusteella oli nähtävissä viitteittä, että näytteissä esiintyi istutettua vaellussiikakantaa Ounasjoen vaellussiikakannan ohella. Vaellussiikojen kasvussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisiin tarkkailujaksoihin nähden. 7.7.3 Taimen Ounasjokeen on istutettu vuosina 2005-2009 kaksivuotiaita ja kolmekesäisiä puro- ja järvitaimenia. Kaksivuotiaiden ja kolmikesäisten istukkaiden keskimääräinen vuosittainen istutusmäärä on ko. vuosina ollut 15 801 yksilöä, mikä on istukasmassana 4 198 kg. Taimenen kokonaissaalis oli Ounasjoella vuoden 2007 tiedustelun perusteella 1 320 kg ja vuonna 2001 se oli 2 410 kg. Taimenen osuus kokonaissaaliista oli molempina tiedusteluvuosina 9 prosenttia. Taimensaalis oli laskenut lähes puolella, mikä johtui pyyntiponnistuksen vähentymisestä eteenkin verkkokalastuksessa. Molempina tiedusteluvuosina taimensaaliista 75 % pyydettiin vapakalastusvälineillä. Tällä tarkkailujaksolla taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa oli noussut 8 %:iin, kun se edellisellä tarkkailujaksolla se oli 4 %. Taimenista valtaosa pyydettiin vetokalastamalla, kun edellisellä tarkkailujaksolla verkoilla pyydettiin puolet taimensaaliista. Verkkojen käyttö laski lähes kolmanneksella edelliseen tarkkailujaksoon nähden. Yksikkösaalis verkkokalastuksessa nousi edelliseen tarkkailujaksoon nähden ollen nyt keskimäärin 26 g/verkon kokukerta, kun vuosina 2000-2004 se oli 18 grammaa. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin taso nousi reilusti ollen keskimäärin 239 g/kalassakäyntikerta, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli ainoastaan 96 grammaa. Ounasjokeen istutettiin vuosina 2002 ja 2003 sekä 2005 Ounasjoen kantaa olevien kolmekesäisten purotaimenten merkintäerät. Kukin merkintäerä istutettiin ko. vuoden syyskuussa Kittilän Könkäälle. Vuosien 2002 ja 2003 Ounasjoen kantaa olevien purotaimenryhmien keskimääräinen palautustulos oli 10 kg tuhatta istukasta kohti ja palautusprosentti 2,3 %. Näiden erien yksityiskohtaiset palautustulokset on esitetty edellisessä tarkkailuraportissa. Vuoden 2005 merkintäerästä on saatu yhteensä 12 merkkipalautusta, jotka kaikki kertyivät istutusta seuranneen kesän aikana (2006). Palautuksista yhdeksän saatiin Ounasjoesta ja loput kolme Kemijoesta. Kaikki palautukset olivat peräisin heittokalastuksesta. 147 Vuoden 2005 merkintäerän palautustulokset vastasivat vuosien 2002 ja 2003 merkintäryhmien tuloksia, sillä istutuksen tuotoksi saatiin 11 kg/1000 istukasta ja palautusprosentiksi 2,4 %. 7.7.4 Harjus Ounasjoella on vuodesta 1998 lähtien korvattu osa siikaistutuksista harjusta istuttamalla. Vuosina 2005-2009 harjuksia on istutettu keskimäärin 44 115 yks./a ja ne ovat olleet Ylä-Kemijoen kantaa. Harjuksen kokonaissaalis oli Ounasjoella vuoden 2007 tiedustelun perusteella 4 046 kg ja vuonna 2001 se oli 7 204 kg. Harjuksen osuus kokonaissaaliista oli molempina tiedusteluvuosina 27 prosenttia, joten suhteellisessa saalisosuudessa ei ollut tapahtunut muutoksia. Harjuksen kilomääräinen saalis oli laskenut yli 40 prosenttia, mikä johtui pyyntiponnistuksen vähentymisestä eteenkin paikallisten suosimassa vetokalastuksessa. Molempina tiedusteluvuosina harjussaaliista valtaosa pyydettiin vapakalastusvälineillä, mutta vuonna 2007 niillä saadun saaliin suhteellinen osuus oli hieman noussut vuoteen 2001 nähden. Tällä tarkkailujaksolla harjuksen osuus kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliissa oli noussut 31 %:iin, kun se edellisellä tarkkailujaksolla se oli 25 %. Harjukset pyydettiin lähinnä vapakalastusvälineillä, kuten aikaisemminkin. Vapakalastuksessa yksikkösaaliin taso pysyi lähes samana kuin aikaisemmin ollen keskimäärin 1 333 g/kalassakäyntikerta, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli 1 260 grammaa. Harjuksen yksikkösaaliin taso ei ole vapapyynnissä Ounasjoella muutamaa poikkeavaa vuotta lukuun ottamatta juurikaan muuttunut vuodesta 1983 alkaneen tarkkailuhistorian aikana. Harjukset saavuttivat 30 cm:n pituuden vuotta aiemmin kuin edellisellä tarkkailujaksolla eli neljännellä - viidennellä kasvukaudella, jolloin niiden keskipaino oli 200 g:n tuntumassa. Verrattaessa edelliseen tarkkailujaksoon havaitaan, että nuorempien ikäluokkien kasvu oli tällä tarkkailujaksolla nopeampaa, mutta vanhemmissa ikäluokissa kasvu oli edellisen tarkkailujakson mukainen. On huomioitava, että näytteissä oli erittäin vähän nuoria yksilöitä, koska 30 cm:n alamitta on karsinut ne pois. Tästä johtuen nuorten ikäluokkien kasvu todellisuudessa olisi hitaampaa, jos näytekaloja pyydettäessä ei oli noudatettu alamittaa. 7.7.5 Muut lajit Vuoden 2007 tiedustelun mukaan Ounasjoen saaliissa runsain laji oli hauki, jonka osuus oli kolmannes kokonaissaaliista, kuten vuonna 2001. Vuonna 2007 haukisaaliista 43 prosenttia pyydettiin vapakalastusvälineillä ja verkoilla 41 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2001 haukisaaliista pyydettiin verkoilla 60 prosenttia ja vapavälineillä 30 prosenttia. Ahventa saatiin vajaa viidennes kokonaissaaliista kun vastaavasti vuonna 2001 sen osuus oli 6 prosenttia. Ahvensaaliin osuus oli noussut huomattavasti ja niistä pyydettiin puolet katiskoilla. Hauen osuus Ounasjoen kalastuskirjanpitäjien saaliista oli tällä tarkkailujaksolla hieman yli kolmannes, kun edellisellä tarkkailujaksolla sen osuus oli 29 prosenttia. Hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa nousi edelleen, ollen vuosina 2005-2009 keskimäärin 286 g/verkon kokukerta kun edellisen tarkkailujakson aikana se oli 211 grammaa. Vapakalastuksessa hauen käyntikertakohtainen saalis nousi myös, ollen 279 grammaa, kun edellisellä tarkkailujaksolla se oli keskimäärin 183 grammaa. Hauen yksikkösaaliit ovat tällä tarkkailujaksolla olleet koko kalastuskirjanpidon aikaisen historian korkeimmat. Kalastuskirjanpitäjien ahvensaaliin osuus oli ainoastaan 6 prosenttia kokonaissaaliista, mikä oli lähes sama kuin edelliselläkin tarkkailujaksolla. Kalastuskirjanpidossa mateen osuus oli tällä tarkkailujak148 solla 10 prosenttia kun edellisellä tarkkailujaksolla se muodosti 20 prosentin osuuden, mikä johtui lähinnä mateita pyytävän kalastuskirjanpitäjän koukkukalastuksen pyyntiponnistuksen laskusta. 149 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ala-Kemijoella heikkotuottoiset siikaistutukset lopetettiin kokonaan jo 1990-luvun alussa ja siian sijasta ryhdyttiin istuttamaan kirjolohta ja järvitaimenta. Samoin Kitisellä koko siian erillisvelvoite on hoidettu taimenistutuksin vuodesta 1992 alkaen. Myös muilla alueilla siian istutusmäärää on asteittain vähennetty lisäämällä muiden lajien istutusmääriä. Vuosina 2005-2009 siikaa istutettiin enää vain Keski-Kemijoen alueelle, Ylä-Kemi- ja Tenniöjokeen, Kitiseen sekä Ounasjokeen. Siikaistutusten korvaaminen muiden lajien istutuksilla on merkinnyt sitä, että kun koko jokialueen velvoitteen mukainen siian istutusmäärä olisi Kitisen erillisvelvoitteet mukaan lukien 2 377 00 kpl kesänvanhaa siikaa vuodessa, istutettiin vuosina 2005-2009 keskimäärin 328 000 kesänvanhaa siikaa. Istutetut siiat ovat vuodesta 2001 alkaen olleet Kemijoen yläosan ja Luirojoen kannan vaellussiikoja. Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa oli tällä tarkkailujaksolla korkein Kitisessä ja YläKemijoella (sis. myös Tennijoen), vaikka molemmissa joissa yksikkösaalis on 1990-luvun lopulta alkaen laskenut. Ounasjoella, Luirolla ja Keski-Kemijoella siian yksikkösaalis on ollut lähes samaa tasoa. Ala-Kemijoen voimalaitosaltailla siian yksikkösaalis oli alhainen (kuva 129). 600 Yksikkösaalis, g/kokukerta 500 Ala-Kemijoki 400 Keski-Kemijoki Ylä-Kemijoki 300 Ounasjoki Kitinen 200 Luiro 100 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 0 Kuva 129. Siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1980-2009. Kalakantanäytteiden perusteella kalastuksen kohteena oleva siikakanta oli tarkkailualueilla edellisen tarkkailujakson tapaan suurimmaksi osaksi vaellussiikaa, mutta istutuksissa käytettyä vaellussiikaa ei voi nykyisin erottaa luonnossa syntyneistä. Ainoastaan Ounasjoella oli nähtävillä siivilähammasjakauman perusteella, että Ylä-Kemijoen ja Luirojoen kantaa olevat istukkaat näkyivät hieman jakaumassa. Kitisen alueella myös peledsiian osuus oli korkea, varsinkin Kurittukosken altaalla. Siikaistutusten korvaaminen taimenella on huomattavasti lisännyt alkuperäisen taimenen perusvelvoitteen (60 000 vähintään 20 cm:n pituista taimenta) mukaista istukasmäärää. Toisaalta taimenen istukaskoon kasvattaminen on vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan, sillä istutuksissa käytettyjen kolmikesäisten ja kolmivuotiaiden taimenistukkaiden rahallinen arvo on yli nelinkertainen perusvelvoiteistukkaaseen verrattuna. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on kuitenkin merkinnyt taimenen istukasmassan huomattavaa lisäystä. Koko Kemijoen vesistöön istutettiin velvoitteena vuosina 20052009 keskimäärin yli 67 300 kpl pääasiassa kolmekesäisiä ja kolmevuotiaita taimenia, mikä istukasmassana oli reilu 21 tonnia, kun taimenen perusvelvoitteen mukainen istutustaso olisi noin 7-8 tn. Kitisen sivujokiin istutettiin lisäksi noin 10 000 kpl yksivuotiaita purotaimenia. 150 Edellisiin tarkkailujaksoihin nähden taimenten istukkaiden koon ja määrän suhteen ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia. Tarkkailujakson viimeisinä vuosina taimenen yksikkösaalis oli verkkokalastuksessa laskenut eniten Kitisellä ja Ylä-Kemijoella ja vastaavasti selkeää nousua oli tapahtunut Kemijoen pääuoman altailla. Pitemmän aikavälin tarkastelussa alhaisimmat verkon kokukertakohtaiset saaliit ovat olleet Ounasjoella ja Luirolla (kuva 130). Vapakalastuksessa käyntikertakohtaiset taimensaaliit ovat olleet korkeimmat Ylä-Kemijoen ja Keski-Kemijoen alueella (kuva 131). Vapakalastuksessa Ylä-Kemijoen 1990-luvun korkeat yksikkösaalistasot taimenella johtuvat suurista istutusmääristä, joita tehtiin velvoitteiden lisäksi myös kalastusalueen toimesta. 180 Yksikkösaalis, g/kokukerta 160 140 120 100 80 60 40 Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki Ylä-Kemijoki Ounasjoki Kitinen Luiro 20 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 0 Kuva 130. Taimenen yksikkösaalis verkkokalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1980-2009. 1400 Yksikkösaalis, g/käyntikerta 1200 1000 800 600 400 Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki Ylä-Kemijoki Ounasjoki Kitinen Luiro 200 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 0 Kuva 131. Taimenen yksikkösaalis vapakalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1980-2009. Kesänvanhoja harjuksia velvoiteistutettiin Kemijoen jokialueelle vuosina 2005-2009 keskimäärin 226 000 kpl/a. Poikasten saatavuudesta johtuen vuosittainen istutusmäärä tosin vaihteli laajasti ja se oli keskimäärin 100 000 kpl alhaisempi kuin edellisellä tarkkailujaksolla. 151 Selkeästi korkeimmat harjuksen yksikkösaaliit saatiin vapapyynnillä Ounasjoelta ja Ylä-Kemijoelta. (kuva 150). Luirolla harjuksen yksikkösaalis oli vuosina 2001-2006 kertaluokkaa korkeampi kuin 1990-luvun lopulla, mikä on tosin osin laskettava suurelta osin kalastuskirjanpitäjiksi värvättyjen perhokalastajien ansioksi. Kitisen ja Kemijoen pääuoman voimalaitosaltailla harjuksen yksikkösaalis oli hyvin alhainen. Ainoastaan Keski-Kemijoen alueella välillä Vanttauskoski-Oikarainen harjuksen yksikkösaalis on ollut korkeampi kuin muilla Keski-Kemijoen alueilla, mutta sielläkin yksikkösaaliin taso laski, mikä johtui lähinnä kalastuskirjanpitäjien vaihtumisesta (ei kuvassa). 3500 Yksikkösaalis, g/käyntikerta 3000 Ala-Kemijoki 2500 Keski-Kemijoki 2000 Ylä-Kemijoki Ounasjoki 1500 Kitinen 1000 Luiro 500 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 0 Kuva 132. Harjuksen yksikkösaalis vapakalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1980-2009. Kirjolohta istutettiin velvoitteena Kemijoen pääuomaan ja Kitiseen siian sijaan vuosina 2005-2009 keskimäärin yli 24 tn vuosittain. Muiden tahojen tekemät kirjolohi-istutukset huomioiden istutusmäärä oli liki 27 tonnia. Jatkuvien istutusten ansiosta 1990-luvun alussa alkanut kirjolohen yksikkösaaliin kohoaminen verkkokalastuksessa Ala- ja Keski-Kemijoella jatkui edelleen tällä tarkkailujaksolla, mutta kahden viimeisimmän vuoden aikana Ala-Kemijoella tapahtui laskua (kuva 133). Kemijoen pääuoman vapakalastuksen yksikkösaaliin taso kirjolohella on ollut suhteellisen tasainen tällä tarkkailujaksolla (kuva 134). Ala-Kemijoella korkeimmat kirjolohen yksikkösaaliit saatiin 1990-luvun lopussa, mikä osaltaan johtuu alhaisemmasta käyntikertojen määrästä. Kitisellä kirjolohen yksikkösaalis oli verkkopyynnissä tällä tarkkailujaksolla varsin tasainen ja vapakalastuksessa nouseva. 152 600 Yksikkösaalis, g/kokukerta 500 Ala-Kemijoki 400 Keski-Kemijoki Ylä-Kemijoki 300 Ounasjoki Kitinen 200 Luiro 100 20 08 20 06 20 04 20 02 20 00 19 98 19 96 19 94 19 92 19 90 19 88 0 Kuva 133. Kirjolohen yksikkösaalis verkkokalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1988-2009. 2500 Yksikkösaalis, g/kokukerta 2000 Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki 1500 1000 Kitinen 500 20 08 20 06 20 04 20 02 20 00 19 98 19 96 19 94 19 92 19 90 19 88 0 Kuva 134. Kirjolohen yksikkösaalis vapakalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1988-2009. Kuhan istutukset aloitettiin velvoitteena siikaa korvaavana lajina Isohaaran altaalla vuonna 1998 ja mittavammat istutukset myös muihin Kemijoen patoaltaisiin aloitettiin vuonna 2004. Isohaaran altaalle istutettiin myös Isohaaran kalakerhon toimesta kuhia jo 1980-luvulla ja ne näkyvät verkkojen yksikkösaaliissa aina 2000-luvun alkupuolelle saakka (kuva 135). Tämän jälkeen Ala-Kemijoella kuhien yksikkösaalistaso on noussut jo taimenen verkkokalastuksen yksikkösaaliin tasolle 2000luvun aikana. Kuhat näkyvät hyvin saaliissa istutusarvoon nähden, johon osaltaan on myös vaikuttanut vesien korkeammat lämpösummat 2000-luvulla. 153 140 Yksikkösaalis, g/kokukerta 120 100 80 60 Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki 40 20 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 0 Kuva 135. Kuhan yksikkösaalis verkkokalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1994-2009. Hauki on yleinen saaliskala koko Kemijoen vesistössä. Hauen yksikkösaaliit verkkokalastuksessa olivat alhaisimmat Kemijoen pääuoman voimalaitosaltailla ja Ounasjoella, jossa on kuitenkin tapahtunut kahden viimeisimmän vuoden aikana selvää nousua. Korkeimmat yksikkösaaliit kirjattiin Luirojoella, Kitisellä ja erityisesti Ylä-Kemijoella, missä hauen yksikkösaalis on viime vuosina kohonnut selvästi (kuva 136). 1200 Yksikkösaalis, g/kokukerta 1000 800 600 400 Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki Ylä-Kemijoki Ounasjoki Kitinen Luiro 200 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 0 Kuva 136. Hauen yksikkösaalis verkkokalastuksessa Kemijoen jokialueella vuosina 1980-2009. Kemijoen jokialueella vuosina 2005-2009 tehtyjen kalastustiedustelujen mukaan kokonaissaalis koko tarkkailualueelta oli 117 tonnia. Saaliista oli haukea lähes kolmannes ja hauen saalisosuus oli vaihteli Keski-Kemijoen 27 prosentista Tenniöjoen 36 prosenttiin. Velvoiteistutuksiin käytetyistä lajeista eniten saalista saatiin kirjolohesta, lähes 16 tn, joka oli saalisosuutena vajaat 14 %, kuten edelliselläkin tarkkailujaksolla. Harjussaalis oli runsas 10 tn, taimensaalis vajaa 7 tn ja siikasaalis runsas 4 tn (taulukko 74). Harjuksen saalisosuus oli pysynyt lähes samana ja taimenen sekä siian osuudet olivat laskeneet kahdella prosentilla edelliseen tarkkailujaksoon nähden. 154 Kirjolohen merkitys saaliissa oli selvästi suurin Keski-Kemijoen ja Ala-Kemijoen alueella, ts. siellä, minne pääosa istutuksistakin kohdentuu. Taimenen saalisosuus oli suurin Ylä-Kemijoella ja pienin Raudanjoella - muilla alueilla taimenen osuus kokonaissaaliista oli melko samanlainen. Harjuksen saalisosuus oli selvästi merkityksellisin Ounasjoella ja Ylä-Kemijoella. Siian osuus saaliissa oli suurin Kitisessä ja seuraavat sijat jakaantuivat tasaisesti Ounasjoen, Ylä-Kemijoen sekä Tenniöjoen kesken. Ahvenen osuus oli suurin Kitisessä sekä Raudanjoella, missä muihin lajeihin lukeutuva muikkusaalis Olkkajärvestä oli myös merkittävä. Taulukko 74. Kokonaissaaliin lajijakauma (%) Kemijoen eri osa-alueilla kalastustiedustelujen mukaan. Ala-Kemijoki Keski-Kemijoki Raudanjoki Kitinen Ounasjoki 1 Ylä-Kemijoki Tenniöjoki Yhteensä 1 Hauki 31,3 26,6 32,8 38,4 33,5 28,7 36,3 31,7 Taimen Kirjolohi 4,1 18,9 4,7 26,9 1,3 0,2 5,6 6,7 8,7 1,4 18,1 1,1 9,6 0,0 5,8 13,5 Siika 0,4 2,2 1,5 9,1 5,7 5,0 5,2 3,6 Harjus Särkikalat Made 0,9 17,0 5,7 10,2 10,4 2,2 1,5 24,7 2,3 0,4 6,7 7,2 26,6 3,5 2,7 31,7 2,6 2,3 15,6 10,0 4,5 8,7 11,4 4,1 Ahven 19,5 16,1 22,0 25,7 17,8 7,7 18,4 19,0 Kuha 1,1 0,1 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 Muikku 0,0 0,4 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 Muut 1,1 0,3 1,2 0,1 0,2 2,9 0,5 0,7 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kairijokisuun alapuolinen jokiosuus Koko jokialueen saaliista yli puolet pyydettiin Kemijärven alapuolisesta Kemijoen pääuomasta. Kitisen saalisosuus oli lähes viidennes ja Ounasjoen osuus oli 13 %. Pienimmät kilomääräiset saaliit saatiin Tenniöjoesta ja Ylä-Kemijoesta. Kirjolohisaaliista lähes 90 % pyydettiin Kemijoen pääuomasta (taulukko 75). Taimensaalissakin Kemijoen pääuoman osuus oli huomattava 40 %:n osuudella. Harjussaaliin pyyntialueista tärkeimmät olivat Ounasjoki, josta saatiin lähes 40 % koko harjussaaliista, sekä Keski-Kemijoen Vanttauskosken voimalaitoksen - Oikaraisen välinen jokijakso ja Ylä-Kemijoki. Muilla alueilta saadun harjussaaliin osuus oli vähäinen. Siikasaaliista lähes puolet pyydettiin Kitisestä, mutta myös Ounasjoen ja Keski-Kemijoen alueiden osuudet siikasaalissa ovat merkittäviä. Taulukko 75. Eri kalalajien kokonaissaaliin jakauma (%) Kemijoen eri osa-alueiden välisesti kalastustiedustelujen mukaan. Hauki Ala-Kemijoki 24,7 Keski-Kemijoki 22,9 Raudanjoki 9,9 Kitinen 21,6 Ounasjoki 13,8 1 Ylä-Kemijoki 5,1 Tenniöjoki 2,1 Yhteensä 100,0 1 Taimen Kirjolohi Siika 17,6 35,0 2,6 22,3 54,3 16,5 2,2 0,2 4,0 17,5 8,8 45,4 19,7 1,3 20,9 17,6 0,4 7,8 3,1 0,0 2,7 100,0 100,0 100,0 Harjus Särkikalat Made 2,6 37,2 34,9 31,6 24,8 14,7 1,7 20,6 5,3 0,8 10,4 31,5 39,7 4,0 8,4 20,3 1,3 3,1 3,4 1,6 2,0 100,0 100,0 100,0 Kairijokisuun alapuolinen jokiosuus 155 Ahven 25,6 23,0 11,0 24,1 12,2 2,3 1,8 100,0 Kuha 79,1 5,0 15,9 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 Muikku 0,7 7,8 91,5 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 Muut 40,0 11,3 17,2 3,8 2,9 23,7 1,3 100,0 Yhteensä 25,0 27,2 9,5 17,8 13,0 5,6 1,9 100,0 Kemijoen kalataloustarkkailun uudistettu ohjelma jätettiin kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi 28.12.2007. Lapin TE-keskus hyväksyi ko. ohjelman 30.9.2008. Hyväksymispäätöksestä tehtiin yhden osakaskunnan toimesta oikaisuvaatimus Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon, joka kuitenkin päätöksellään 20.3.2009 hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Kyseinen osakaskunta valitti tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 19.11.2010 hylkäsi valituksen. Tästäkin päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei ole tätä kirjoitettaessa antanut vielä ratkaisuaan asiassa. Näin ollen kyseinen tarkkailuohjelma on edelleen ilman lainvoimaa. Velvoitteen tuloksellisuuden tarkkailussa käytetyt menetelmät ovat tällä tarkkailujaksolla olleet edelleen kalastuskirjanpito, kalakantanäytteet, kalamerkinnät sekä kalastustutkimukset. Menetelmät ovat osoittautuneet pääosin hyvin toimiviksi ja niiden tuottamien tulosten perusteella on Kemijoen kalatalousvelvoitteen tuloksellisuutta voitu merkittävästi parantaa. Käytetyt tarkkailumenetelmät ovat myös reagoineet riittävän hyvin velvoitehoidossa tehtyihin muutoksiin – kaikki keskeisimmät muutokset ovat heijastuneet myös tarkkailutuloksiin. Istutuksissa tapahtuneet muutokset ovat vähentäneet tarvetta mm. siikaistutusten tuloksellisuuden seurantaan kalakantanäytteiden avulla. Vastaavasti tähän saakka tehtyjen taimenen ja kirjolohen Carlin-merkintöjen voidaan katsoa tuottaneen sen keskeisen informaation, mitä menetelmän avulla voidaan ylipäätään selvittää. Yksilömerkinnöissä ollaan jatkossa siirtymässä T-ankkurimerkkien käyttöön. Kalastuskirjanpidon suhteen ongelma on edelleen riittävän aktiivista kalastusta harjoittavien kalastajien jatkuva väheneminen. Tästä syystä kalastuskirjanpidosta on jouduttu luopumaan Raudanjoen ohella myös Luiron alueella. Kalastustutkimusten osalta kattavien luvanmyyntitietojen saaminen on ehdoton edellytys koko menetelmän käyttökelpoisuudelle. Osoitetietojen kirjaamiseen luvanmyynnin yhteydessä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Velvoiteistutusten "istukaspaletti" on 1990-luvun alkupuolella toteutettujen muutosten jälkeen hakenut nykyisen muotonsa eikä sen muuttamiseen ole ilmaantunut suuria paineita. Saman voidaan katsoa koskevan velvoitetarkkailua. Mikäli istutusrutiineissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä muutoksia, arvioidaan niiden tuloksellisuuden tarkkailuun parhaiten soveltuvia menetelmiä uudessa tilanteessa. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi tammikuussa 2008 (MMM 2008). Kemijoen jokialueen kalataloustarkkailuohjelman voidaan sisällöltään katsoa noudattavan työryhmän suosituksia verrattain hyvin. Koska tarkkailuohjelma on vastikään uusittu ja sen hyväksymisprosessi on edelleen kesken ei akuuttia tarvetta ohjelman uudistamiseksi ole lähitulevaisuudessa nähtävissä. KIITOKSET Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy ja Voimalohi Oy kiittävät kaikkia kalastuskirjanpidossa ja kalakantanäytteiden hankinnassa mukana olleita kalastajia. Raportin laatijoiden puolesta kiitokset kaikille työssä osaltaan avustaneille henkilöille. 156 KIRJALLISUUTTA Anon. 1981: Ohjeet merkintöjen yhteydessä tapahtuvasta kalojen käsittelystä ja kuljetuksesta. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen merkintätyöryhmän muistio, 5 s. Anon. 1990: Raudanjoen yläosan haittaa ja vaaraa aiheuttavien uittorakenteiden poistaminen tai muuttaminen ja kalataloudellinen kunnostus. TRNO 814 LAVY 1 : 1. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. Autti, J. 1992: Kohkosen altaan kalastustiedustelu 1991. Voimalohi Oy. Käsikirjoitus. Autti, J. 1994: Kokkosnivan patoaltaan kalastustiedustelu 1993. Voimalohi Oy. Käsikirjoitus. Autti, J. 1995: Olkkajärven kalastustiedustelu v. 1994. Voimalohi Oy. Moniste 7 s. Autti, J. 1997: Vaju- ja Kurittukosken patoaltaiden kalastustiedustelu v. 1996. Voimalohi Oy. Moniste 7 s. + liitteet. Autti, J. 1999: Petäjäskosken patoallas: kalastus ja kalansaalis vuonna 1998. Voimalohi Oy. Moniste 6 s. + liitteet. Autti, J. & Huttula, E. 2007: Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2006. Tutkimusraportti 10, Kemijoki Oy. Autti, J. & Huttula, E. 2007: Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2007. Tutkimusraportti 11, Kemijoki Oy. Bhattacharya, C.G. 1967: A Simple method of resolution of a distribution into Gaussian components. Biometrics 23: 115-135. Böhling, P. & Rahikainen, M. [toim.] 1999: Kalataloustarkkailu - periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hamari, S. 2005: Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu vuonna 2005. Lapin vesitutkimus Oy. Moniste 45 s. + liitteet. Hasselblad, V. 1966: Estimation of parameters for a mixture of normal distributions. Technometrics 8: 431-444. Hiltunen, M. 2010: Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009. Kalatutkimusraportti nro 4, Muhoksen kalatalouspalvelut. Huttula, E. & Autti, J. 2006: Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2000-2004. Tutkimusraportti 8, Kemijoki Oy ja Voimalohi Oy. Huttula, E. & Autti, J. 2006: Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva-Isohaara vuonna 2005. Tutkimusraportti 9, Kemijoki Oy ja Voimalohi Oy. Huttula, E. & Autti, J. 2004: Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2001. Tutkimusraportti 7, Kemijoki Oy ja Voimalohi Oy. Huttula, E. & Hiltunen, M. 1990: Kemijoen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailutulokset vuosina 1983-1988. Voimalohi Oy. Moniste 84 s. 157 Huttula, E., Autti, J. & Hiltunen, M. 2002: Kemijoen jokialueen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailutulokset vuosina 1994-1999. Tutkimusraportti 2, Kemijoki Oy ja Voimalohi Oy. Huttula, E., Autti, J. & Pylväs, M. 2004: Kalastus ja saalis Isohaaran voimalaitosaltaalla ja Kemijokisulla vuonna 2004. Tutkimusraportti 6, Kemijoki Oy ja Voimalohi Oy. Huusko, A., Vehanen, T. & Korhonen, P. 1994: Järvitaimenistutusten tuloksellisuus Kuusamon alueella vuosina 1972-1988 Carlin-merkkipalautuksiin perustuen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalatutkimuksia 81. Hyvärinen, P. 1997: Erikokoisten järvitaimenistukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, kalatutkimuksia 128. Hyvärinen, P. 2003: Hauen saalistus ja taimenten istutuskoko: radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kala- ja riistaraportteja 267. Kolari, I. 1997: Lohensukuisten petokalojen istutukset ja niiden tuloksellisuus Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 23. Kolari, I. 2001: Parempia saaliita 3-vuotiaiden järvitaimenien ja –lohien kevätistutuksilla. Suomen kalastuslehti 6: 20-25. Kännö, S. & Anttinen, P. 1989: Kemijoen suurimpien jokien kalataloudellinen tila 1980-luvun alkupuolella. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja nro 35: 87-199. Kännö, S. & Salonen, E. 1989: Kalastus, kalakannat ja istutusten vaikutukset Kemijoen rakentamattomassa latvaosassa Savukoskella vuosina 1979-85. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja nro 35: 3-85. Kännö, S., Pruuki, V., Anttinen, P., Ahvonen, A. & Harju, I. 1986: Ounasjoen kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vesihallituksen tiedotuksia 274. Leskinen, J. 1993: Ala-Kemijoen kalastusalueen Kemijoen pääuomaa koskeva kalataloudellinen selvitys. Generoi Ky. Monistettu julkaisu 45 s. Leskinen, J. 1994: Kitisen Kelukosken suunnitellun voimalaitoksen vaikutusalueen kalataloudesta. Generoi Ky. Moniste 17 s. Leskinen, J. 1995a: Kalastus ja kalansaalis Korkalon ja Rovaniemen kalastuskuntien yhteislupaalueella Kemi- ja Ounasjoessa vuonna 1994. Keski-Kemijoen kalastusalue. Monistettu julkaisu 11 s. + liitteet. Leskinen, J. 1995b: Kalastus ja kalansaalis Ounasjoen yhtenäislupa-alueella vuonna 1994. LaMEP, kalatalouden vastuualue. Monistettu julkaisu. 7 s. + liitteet. Leskinen, J. 1996a: Kalastus ja kalansaalis Raudanjoella, Vika- ja Nampajärvissä vuonna 1995. Generoi Ky. Moniste 6 s. + liitteet. Leskinen, J. 1996b: Kalastus ja kalansaalis Vikakönkäällä vuonna 1995. Generoi Ky. Moniste 6 s. + liitteet. 158 Leskinen, J. 1997: Kalastus ja kalansaalis Kemijoessa välillä Olkkakoski - Vanttauskoski vuonna 1996. Generoi Ky. Moniste 6 s. + liitteet. Leskinen, J. & Zitting-Huttula, T. 1996: Tervolan yhteislupa-alueen kalastustiedustelu v. 1995. Voimalohi Oy. Moniste 6 s. + liitteet. Lovikka, T., Hiltunen, M. & Partanen, L. 2005: Iijoen jokialueen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailutulokset vuosina 2000-2004. Voimalohi Oy. 101 s. + liitteet. Lucas, M.C. & Baras, E. 2001: Migration of Freshwater Fishes. Blackwell Science. ISBN 0-63205754-8. Maa- ja metsätalousministeriö 2008: Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio mmm 2008:3. Mutenia, A., Salonen, E. & Kotajärvi, M. 2000: Peledsiikakantojen romahdus Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kala- ja riistaraportteja nro 187. Naarminen, M. 1985: Lohi- ja meritaimenmerkintöjen yhteydessä tapahtuvasta kalojen käsittelystä, kuljetuksesta ja istutuksesta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, monistettuja julkaisuja 42: 29-62. Paksuniemi, S. 2001: Kalastus ja kalasto Ylikemijoen pääuomassa Kitisen suun ja Tenniöjokisuun välisellä alueella ja Vuotosalueen järvillä ja lammilla sekä Vuotosjoessa ja sen sivujoissa vuonna 2000. Lapin vesitutkimus Oy. Moniste 16 s. + liitteet. Paksuniemi, S. 2004: Oy ScanMining Ab. Sattasjoen ja Sovasjoen sekä Pahtavaaran kaivoksen alapuolisten purkuvesistöjen kalasto, kalastus sekä rantojen ja vesistön käyttö. Lapin vesitutkimus Oy. Moniste 17 s. + liitteet. Parviainen, J. & Tervaniemi, O-M. 2006: Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloudellinen tarkkailu v. 2004, Kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet. PSV-Maa ja Vesi. Moniste 45 s. + liitteet. Pylväs, M. & Huttula, E. 2001: Kalastus ja saalis Kemijoessa välillä Seitakorva – Taivalkoski vuonna 2000. Tutkimusraportti 1, Kemijoki Oy. Salo, J. & paksuniemi, S. 2011: Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu - vuoden 2010 tarkkailun tulokset. Lapin vesitutkimus Oy. Moniste 33 s + liitteet. Salonen, E., Mutenia, A. & Kotajärvi, M. 1997: Lokan ja Porttipahdan peledsiika – tekojärvien siikakantojen vaihtelu vuosina 1987-1996. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalatutkimuksia 127. Taskila, E. 2009: Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus. Sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelu v. 2008. Pöyry Enviroment Oy. Moniste 14 s. Vehanen, T. 1995: Rakennettujen jokien kalataloudelliset edellytykset. I Kalakannat ja kalastus. II Kehittämistiedustelut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimuksia 91. Zitting-Huttula, T. & Autti, J. 1994: Tervolan yhteislupa-alueen kalastustiedustelu v. 1993. Voimalohi Oy. Moniste 8 s. + liitteet. 159 Zitting-Huttula, T. & Autti, J. 1997: Kalastus ja kalansaalis Pirttikosken patoaltaalla vuonna 1996. Voimalohi Oy. Moniste 6 s. + liitteet. Zitting-Huttula, T. & Leskinen, J. 1993: Tervolan yhteislupa-alueen kalastustiedustelu v. 1992. Voimalohi Oy / Generoi Ky. Moniste 6 s. + liitteet. Zitting-Huttula, T., Autti, J. & Hiltunen, M. 1996: Kemijoen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailutulokset vuosina 1983-1993. Voimalohi Oy. Moniste 261 s. + liitteet. 160 Liite 1/1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden 1-kesäisten siikojen istutukset vuosina 2000-2009. (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) 2000 muoto yks. vs pos 60 774 vs Vanttauskosken allas pos 41 770 vs Pirttikosken allas pos 19 255 vs Keski-Kemijoki yhteensä 121 799 Ylä-Kemijoki pos 72 548 vs Ylä-Kemijoki yhteensä 72 548 Tenniöjoki pos 6 000 vs Tenniöjoki yhteensä 6 000 Kokkosnivan allas pos 24 677 vs ms Kurkiaskan allas pos 9 824 vs ms Kelukoski-Matarakoski pos 3 840 vs Kelukosken allas vs -Sattasjoki pos vs Matarakosken allas pos 4 200 vs Vajukosken allas pos 5 020 vs Kurittukosken allas pos 4 970 vs Kitinen yhteensä 52 531 Luirojoki Luirojoki yhteensä Ounasjoki pos 94 208 vs Ounasjoki yhteensä 94 208 Istutusalue Valajaskosken allas Sierilä-Vanttauskoski 2001 yks. 2002 yks. 2003 yks. 2004 yks. 2005 yks. 2006 yks. 2007 2008 yks. yks. 17 987 16 585 2009 yks. 18 328 39 353 57 500 22 000 14 979 50 443 62 640 30 243 12 000 44 001 18 900 26 833 13 000 12 000 28 134 14 909 20 000 21 579 14 123 20 976 72 376 105 309 9 000 44 000 6 700 30 689 23 232 33 679 109 266 100 781 32 562 32 562 57 548 57 548 27 000 27 000 175 945 175 945 6 000 6 000 6 000 6 000 7 018 7 018 18 124 25 033 16 667 9 794 12 650 5 087 8 000 4 200 6 750 11 644 5 233 32 534 79 874 40 568 116 442 93 142 103 303 43 324 93 142 103 303 43 324 18 461 18 461 10 474 10 474 7 980 7 980 8 064 8 064 40 075 20 744 33 911 11 282 23 707 13 779 10 229 14 312 12 877 11 174 11 778 5 000 6 098 10 304 6 250 7 197 11 174 4 130 5 000 4 288 4 343 6 875 4 256 5 157 5 080 4 950 6 000 5 275 6 437 6 093 6 265 6 265 6 956 4 970 48 159 4 960 59 723 6 000 43 754 5 160 34 600 5 220 76 608 7 180 61 454 6 200 6 200 70 706 51 252 6 956 49 397 36 629 36 629 44 600 44 600 53 772 53 772 65 287 65 287 72 681 72 681 62 654 62 654 75 547 72 475 75 547 72 475 39 730 39 730 0 7 980 7 980 93 533 93 533 3 854 2 137 2000 2001 2002 2003 Istutusalue yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg Isohaaran allas 2 386 2 076 2 522 1 955 2 284 2 165 1 782 1 805 Taivalkosken allas 3 833 3 577 4 739 3 576 3 653 3 676 3 606 3 585 Ossauskosken allas 2 319 2 197 2 974 2 197 2 106 2 105 2 344 2 351 Petäjäskosken allas 2 832 2 657 3 423 2 657 2 825 2 731 2 560 2 664 Ala-Kemijoki yhteensä 11 370 10 507 13 658 10 385 10 868 10 677 10 292 10 405 Valajaskosken allas 2 457 2 570 2 678 1 928 1 952 1 980 2 444 2 463 Sierilä-Vanttauskoski 2 876 2 980 3 171 2 397 2 617 2 591 2 952 2 884 Vanttauskosken allas 1 596 1 578 1 890 1 471 1 526 1 385 1 430 1 474 -Auttin kauneuspadon allas 115 113 475 368 543 505 358 369 Pirttikosken allas 1 758 1 737 1 203 926 1 349 1 429 1 266 1 393 Keski-Kemijoki yhteensä 8 802 8 978 9 417 7 090 7 987 7 890 8 450 8 583 Ylä-Kemijoki Kemihaara-Kokkosniva 352 271 245 287 Kokkosnivan allas 1 429 1 232 1 268 1 013 1 638 1 629 1 382 1 355 Kurkiaskan allas 907 681 1 255 1 020 232 230 117 137 -Kylälampi, Aska 130 100 90 77 Kelukoski-Matarakoski 249 187 Kelukosken allas 997 800 308 302 200 170 -Sattasjoki 131 98 100 85 Matarakosken allas 232 204 262 200 211 207 171 201 Vajukosken allas 1 019 836 1 357 1 055 1 157 1 083 1 033 1 061 Kitinen yhteensä 3 967 3 238 5 621 4 459 3 546 3 451 3 338 3 373 Ounasjoki 173 87 176 1 048 3 398 1 001 173 87 176 1 029 3 284 987 260 176 1 030 3 285 992 230 156 1 008 3 151 977 190 1 143 3 567 277 174 1 012 3 213 256 221 1 125 3 661 326 190 1 007 3 244 282 181 991 3 202 266 191 1 018 3 291 282 202 101 213 943 3 042 188 94 198 1 008 3 199 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg 2 921 2 695 2 414 2 304 2 964 2 655 2 603 2 312 2 438 2 453 2 463 2 725 4 995 4 767 4 123 3 956 4 840 4 433 4 212 3 800 3 774 3 811 4 218 4 227 3 174 2 960 2 690 2 433 2 866 2 715 2 343 2 085 2 050 2 086 2 019 2 076 3 471 3 288 2 709 2 664 3 528 3 326 3 094 2 793 2 775 2 832 3 094 3 141 14 561 13 710 11 936 11 357 14 198 13 129 12 252 10 990 11 037 11 182 11 794 12 169 2 589 2 507 2 885 2 798 3 395 3 155 2 253 2 027 1 980 2 024 1 911 2 027 3 158 3 066 3 140 3 066 4 317 4 008 3 539 3 153 3 112 3 153 3 043 3 153 2 013 1 968 1 935 1 829 1 947 1 893 1 540 1 396 1 372 1 397 1 863 1 878 470 494 154 131 520 495 385 350 342 349 364 402 1 716 1 658 1 982 1 914 1 715 1 715 2 528 2 288 2 249 2 291 2 234 2 516 9 946 9 693 10 096 9 738 11 894 11 266 10 245 9 214 9 055 9 214 9 415 9 976 3 083 2 988 1 738 1 744 2 391 2 178 3 285 2 971 2 908 2 930 2 695 3 013 220 204 202 228 243 224 215 189 220 225 186 173 1 155 1 108 1 183 1 176 1 217 1 138 1 068 969 925 928 831 932 439 407 372 415 377 328 502 422 433 452 484 450 100 100 120 81 204 185 186 195 82 156 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden kirjolohi-istutukset vuosina 2000-2009 (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) Liite 1/2 Istutusalue Isohaaran allas JT Isohaaran allas JT Taivalkosken allas JT Taivalkosken allas JT Ossauskosken allas JT Petäjäskosken allas JT Ala-Kemijoki yhteensä Valajaskosken allas JT JT Sierilä-Vanttauskoski JT Vanttauskosken allas JT JT JT Pirttikosken allas JT JT Keski-Kemijoki yhteensä Ylä-Kemijoki PT PT PT JT JT JT Ylä-Kemijoki yhteensä Tenniöjoki PT PT PT Tenniöjoki yhteensä 2-v 3-k 3-v 2-v 3-k 3-v 3-k 3-v 4-v 2-v 3-k 3-k 3-k 3-v 4-k 3-k 4-k ikä 3-k 3-v 3-k 3-v 3-v 3-v 553 1 207 393 2312 1992 450 5141 18832 135 1140 258 852 983 19693 1140 1172 553 kg 1 757 615 1 892 1 849 533 615 405 1066 1 408 359 7 998 2 445 6102 793 3957 843 1292 3541 1 431 465 7 449 4 052 5394 480 6415 1292 553 kg 1 917 920 1 396 670 1 581 759 6 046 2 902 1 152 2003 yks. 492 1203 1 513 3890 2 874 1 122 1 315 529 1 626 667 7 310 2 871 1 495 2002 yks. 381 2790 439 2604 440 5 728 2 150 6 576 3 014 4735 19386 4455 16635 4650 125 1214 108 1384 180 256 1576 331 1220 260 8 945 2 797 465 464 1203 615 7 370 2 639 1 550 1 450 3820 1 926 8 746 2 747 5070 558 4817 1380 465 1 257 554 kg 1 224 600 1 148 528 1 249 612 4 825 2 294 1 204 2001 yks. 8 940 3 177 5070 598 6270 1454 742 1510 460 2 076 4364 1 243 1 528 700 1 155 529 1 395 639 5 285 2 421 kg 2000 yks. 563 kg 360 360 932 476 1144 136 563 kg 360 350 1220 476 2933 763 562 kg 360 370 933 594 1 040 1 564 1572 312 562 kg 471 1222 2219 443 2887 169 274 2 816 1 056 3 906 1 693 5920 746 3466 1085 1 014 2892 1 904 745 1 345 538 1 625 650 6 315 2 495 1 441 2007 yks. 4128 12202 122 1 344 190 875 328 649 7 734 2 257 4098 553 9350 2598 1 200 1 216 3310 2008 2 109 875 1 292 536 1 566 650 6 321 2 623 1 354 2006 yks. 2750 16052 147 900 616 672 3 586 1 076 6 865 2 406 5160 685 2941 989 1 143 1 111 3100 1511 2 279 876 1 453 538 1 755 650 6 969 2 627 1 482 2005 yks. 2 584 1 055 7432 1631 11687 1144 136 1108 1825 6 951 2 128 4848 576 1 295 1 114 3006 1 536 1 913 814 857 394 1 148 528 5 142 2 299 1 224 2004 yks. Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden taimenistutukset vuosina 2000-2009 (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) 560 kg 1041 472 1222 53 839 746 1585 1304 738 7926 3221 2663 198 250 448 372 473 1222 511 4654 2694 3018 469 812 1281 Liite 1/3 115 276 391 3288 1572 660 1056 8 776 2 578 1 240 1 688 4145 1703 2009 yks. kg 429 120 605 254 1 286 360 700 308 1 264 537 1 530 650 5 814 2 229 528 528 2708 10366 760 892 1 246 940 8 370 3 728 1 376 1498 4073 177 2 002 1 100 900 539 1 117 650 5 169 2 849 1 150 2008 yks. JT JT JT PT Kurkiaskan allas JT JT JT PT PT -Kylälampi JT Kelukoski-Matarakoski JT Kelukosken allas JT JT PT -Sattasjoki JT JT PT Matarakosken allas JT JT PT PT Vajukosken allas JT JT JT Kurittukosken allas JT JT PT -Porttipahdan tekojärvi JT Kitinen yhteensä Istutusalue Kokkosnivan allas ikä 3-k 3-v 4-v 3-k 3-k 3-v 4-k 3-k 3-v 3-k 3-k 3-k 3-v 3-k 3-k 3-v 3-k 3-k 3-v 3-k 3-v 3-k 3-v 3-k 3-k 3-v 3-k 3-v 123 621 916 798 373 1 680 2574 2 418 2 475 2773 1 612 385 1227 803 923 532 127 405 755 100 69 284 158 1 772 735 367 250 2236 784,8 353 120 2 142 294 209 788 475 1514 331 667 1 006 623 619 435 490 818 269 548 1213 529 553 129 140 367 243 130 194 103 284 105 115 530 111 245 1 847 351 2508 316 1 102 272 154 454 634 1131 476 142 642 125 303 110 40 209 205 521 1 483 757 2230 316 1 275 334 209 200 394 1002 534 231 788 125 421 102 69 82 130 358 743 910 420 242 1 289 585 2017 1 202 261 200 624 832 405 3639 1079 2006 yks. 1376 373 kg 406 231 600 321 103 91 154 379 100 234 362 1034 431 kg 1 732 1916 390 1 013 139 214 474 997 841 796 3 100 1668 2007 yks. 537 594 150 314 61 94 147 416 322 289 1302 634 kg 2 023 384 2435 1250 319 208 459 989 784 429 303 4 229 1563 2008 yks. 619 148 742 384 123 80 140 381 241 165 236 1174 144 84 430 280 3 913 353 170 109 374 263 341 40 1 193 484 363 1068 785 411 114 2009 yks. kg 4 431 1 301 1302 1 919 633 633 kg Liite 1/3 989 359 507 170 17 553 5 841 16 491 5 379 17 925 5 588 16 199 5 259 16 588 5 043 15 579 5 251 13 786 4 446 13 280 4 860 15 375 5 194 15 391 4 986 481 1458 1167 2000 2001 2002 2003 2004 2005 yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. 5 887 1 971 6 398 2 054 5 341 1 469 3 735 1 139 4 984 1 291 1 053 400 1 167 475 1 005 407 4076 1224 1086 228 2 077 703 1 621 535 1 429 431 345 114 1 139 292 1 285 1 098 400 723 282 691 280 794 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden taimenistutukset vuosina 2000-2009 (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) Raudanjoki yhteensä Vikajoki Raudanjoki Ylä-Nampajärvi Ala-Nampajärvi Ounasjoki yhteensä Olkkajärvi Luirojoki yhteensä Ounasjoki Istutusalue Luirojoki JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT JT PT PT JT JT 3-k 3-v 4-k 3-k 3-v 4-k 3-k 3-v 4-k 3-k 3-v 4-k 4-k 3-k 3-v 2-v 3-k 2-v 3-k ikä 3-k 3-v 2001 2002 2003 2004 kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. 669 6260 2002 4 737 856 4 730 1 822 4 559 1 833 1 802 1525 6260 2002 4730 1822 4559 1833 6539 1 818 255 3 576 9 005 3 371 8 638 2 715 3 601 660 3 718 1 264 9 173 10 767 1 199 9 133 1 005 10 096 1 464 8 136 11 672 3 210 9 508 1 733 3 983 19 772 4 570 19 589 3 975 15 273 3 870 23 322 4 461 24 868 355 117 1147,2 367 1176 367 711 249 357 265 106 556 837 174 356 118 1145,3 367 1180 367 714 150 357 265 106 589 833 173 356 118 1151,6 369 1173 366 709 248 357 265 106 599 841 175 356 118 1145,3 367 1180 368 714 250 357 265 106 589 834 174 834 174 356 118 1145,3 367 1180 368 714 250 350 265 106 589 5 958 1 459 5 735 1 835 5 889 1 836 4 887 1 677 4 700 2000 yks. 3 041 3891 6932 2005 2006 2007 2008 kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. 1 214 4 236 1432 3197 1007 2477 686 2256 688 1658 688 4 931 1 834 2 944 1900 6492 2120 4855 1695 4931 1834 5421 447 2 784 952 11 230 1 538 10 130 1 454 6 074 808 916 4 925 1 599 7 815 4 232 13 260 4 493 13 584 5 099 16 155 3 137 17 945 5 686 19 334 5 301 13 584 91 289 91 303 91 290 119 397 225 747 224 560 224 295 112 156 91 289 91 303 91 290 119 397 224 750 225 567 224 589 224 309 91 289 91 303 91 290 119 397 226 747 224 574 224 592 225 309 91 289 91 303 91 290 119 397 224 738 225 589 224 309 458 91 289 91 303 91 574 224 397 224 750 225 560 224 589 224 1 578 5 177 1 578 3 776 1 351 4 388 1 709 3 526 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden taimenistutukset vuosina 2000-2009 (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) Liite 1/3 4 230 7 610 1 940 4 230 14 552 3 929 119 400 120 373 123 113 119 400 120 748 247 224 119 400 120 706 247 224 119 400 120 748 247 224 332 119 400 120 748 247 1 712 5 323 1 711 6 942 1 989 2009 kg yks. kg 582 2 375 582 1 148 3 818 1 260 1730 6193 1842 Liite 1/4 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden 1-kesäisten harjusten istutukset vuosina 2000-2009. (sis. Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) Istutusalue Isohaaran allas Taivalkosken allas Ossauskosken allas Petäjäskosken allas Ala-Kemijoki yhteensä Valajaskosken allas Sierilä-Vanttauskoski Vanttauskosken allas Pirttikosken allas Keski-Kemijoki yhteensä Ylä-Kemijoki Tenniöjoki Kemihaara-Kokkosniva Kokkosnivan allas -Luostojoki -Ala-Korpijoki -Ylä-Korpijoki -Käyräsjoki Kurkiaskan allas Kelukosken allas -Sattasjoki Matarakosken allas -Ala-Postojoki -Kannusoja Vajukosken allas -Ala-Liesijoki -Ylä-Liesijoki -Ylä-Postojoki Kurittukosken allas -Ylä-Vaalojoki -Myllyoja -Pomojoki Kitinen yhteensä Luirojoki Ounasjoki 2000 2001 yks. yks. 34 458 25 818 43 944 53 757 30 991 35 500 30 238 51 769 139 631 166 844 15 910 38 944 30 290 94 043 21 522 42 615 33 936 18 636 101 658 194 238 34 080 50 250 4 476 4 670 2 583 4 398 6 000 3 000 4 000 10 000 6 000 2 500 1 000 2 000 6 000 3 000 6 000 6 000 3 000 3 000 8 275 21 000 11 400 3 015 11 000 6 000 3 000 2 000 4 000 93 258 15022 82 373 1 000 1 500 2 000 49 413 11208 67 919 2002 yks. 3 750 7 500 11 250 5 000 4 688 9 688 7 778 4 480 2003 2004 yks. yks. 9 763 24 513 18 991 32 148 10 000 23 815 14 500 20 972 53 254 101 448 7 859 33 441 30 470 9 146 23 265 17 442 42 587 79 036 35 000 28 918 3 016 3 214 5 000 3 192 2005 yks. 19 440 28 442 8 683 24 301 80 866 17 266 20 339 14 921 7 119 59 645 14 000 2020 2006 yks. 2008 yks. 2 783 12 100 9 854 7 401 32 138 5 338 47 354 2009 yks. 12 037 8 133 14 279 7 571 42 020 9 412 47 795 19 185 0 20 960 3562 49 344 52 692 40 486 44 086 7000 6700 76 392 47 000 5 994 3 331 10 079 2 636 2 000 1 000 2 000 2 000 6 302 17 666 3 000 3 000 0 4 000 6 490 2007 yks. 7 000 10 000 11 000 7 000 35 000 10 000 32 744 6 600 2 000 2 000 2 000 6 000 2 000 5 436 2 000 3 000 7 000 4 000 10 000 3 000 3 448 3 000 800 800 400 400 400 400 400 5 000 2 000 5 994 5 000 4 000 2 000 4 000 2 000 3 500 2 474 5 000 2 484 2 485 2 000 7 367 3 000 4 000 11 000 6 000 5 500 12 627 8 500 12 238 4 095 7 967 5 000 24 033 12 500 7 500 3 600 9 881 5 500 13 367 7334 19 947 2 000 3 000 52 800 6000 4 000 1 500 3 498 3 497 71 544 6534 38 807 1 000 2 000 2 500 51 723 1 000 26 000 1 000 2 500 29 315 0 16 219 2 236 4 504 2 236 49 849 67 101 23 000 16 050 77 400 49 853 2 739 2 740 44 866 8 871 51 104 3 000 1 190 8 000 3 000 Liite1/5 Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden 1-kesäisten kuhien istutukset vuosina 2000-2009. Istutusalue Isohaaran allas Taivalkosken allas Ossauskosken allas Petäjäskosken allas Ala-Kemijoki yhteensä Valajaskosken allas Sierilä-Vanttauskoski Vanttauskosken allas Pirttikosken allas Keski-Kemijoki yhteensä Jyrhämäjärvi Olkkajärvi Raudanjoki yhteensä 2000 yks. 5 525 2001 yks. 11 000 2002 yks. 7 437 2003 yks. 6 475 5 525 11 000 7 437 6 475 2004 yks. 8 607 6 231 3 000 10 156 27 994 2005 yks. 9 115 6 844 3 544 12 258 31 761 2006 yks. 17 162 12 904 10 850 15 858 56 774 10 936 2007 yks. 8 837 13 584 10 421 5 802 38 644 5 917 2008 yks. 9 502 14 606 11 206 10 873 46 187 7 195 2009 yks. 9 502 14 610 11 206 10 873 46 191 7 196 5 376 3 831 11 105 6 540 7 038 7 038 5 376 3 831 22 041 12 457 14 233 1 594 1 710 3 537 3 796 5 131 5 506 14 234 1 710 3 796 5 506 2007 2008 yks. yks. 2009 yks. Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden 1-v purotaimenten istutus vuosina 2000-2009. (Pääosin Kitisen rakentamisen erillisvelvoitteet) Istutusalue Kurkiaskan allas -Orajoki -Kyläjoki -Jeesiöjoki -Kelujoki Matarakosken allas -Ala-Postojoki -Kannusoja Vajukosken allas -Ylä-Liesijoki -Ala-Vaalojoki -Ylä-Postojoki Kurittukosken allas -Ylä-Vaalojoki -Pomojoki Kitinen yhteensä Ounasjoki 2000 yks. 2001 yks. 2002 yks. 2003 yks. 2004 yks. 2005 yks. 2006 yks. 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 500 600 2 460 1 480 400 400 1 600 960 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 500 500 2 000 1 200 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 500 500 1 750 440 660 10 050 400 600 9 950 19 185 400 600 9 950 400 600 10 790 400 600 9 110 400 600 9 950 400 600 9 950 400 600 9 950 400 600 9 950 400 600 9 950 Lähde: Lapin TE-keskuksen istutusrekisteri vuoteen 2004 / Lapin ELY-keskus, maksuvelvoiteraportit (Kemijoki Oy) 2005-2009 2006 2007 2008 2009 yks. yks. yks. yks. 4 095 4 825 6 698 4 592 5 000 4 781 5 000 7 849 3 700 11 109 4 095 9 825 11 479 9 592 6 202 7 548 6 202 7 548 2005 2006 2007 2008 2009 yks. yks. yks. yks. yks. 1 700 4 489 2 600 1 706 1 434 1 153 6 189 2 600 1 706 1 434 1 153 Kuha 1-kesäinen, istutukset muiden tahojen toimesta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Istutusalue yks. yks. yks. yks. yks. yks. Isohaaran allas 9 162 5 867 10 028 7 000 Ossauskosken allas 4 000 2 560 3 607 3 443 Petäjäskosken allas Ala-Kemijoki yhteensä 13 162 8 427 13 635 10 443 Pirttikosken allas Keski-Kemijoki yhteensä Harjus 1-kesäinen, istutukset muiden tahojen toimesta 2000 2001 2002 2003 2004 Istutusalue yks. yks. yks. yks. yks. Isohaaran allas 3 000 1 755 1 667 Ossauskosken allas 13 976 10 000 10 000 7 661 7 661 Ala-Kemijoki yhteensä 13 976 10 000 13 000 9 416 9 328 Raudanjoki 15 000 500 Kirjolohi, istutukset muiden tahojen toimesta. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Istutusalue yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg yks. kg Isohaaran allas 312 347 1 289 1 325 1 748 1 729 840 826 569 529 800 800 800 800 952 952 900 900 900 900 Taivalkosken allas 509 596 304 327 337 339 129 129 139 129 Ossauskosken allas 1 476 1 127 1 059 907 639 658 530 530 678 631 500 500 834 834 1 650 1 650 1 134 1 134 1 232 1 234 Petäjäskosken allas 143 127 159 127 469 493 130 130 550 512 363 363 357 357 196 200 Ala-Kemijoki yhteensä 2 440 2 197 2 811 2 686 3 193 3 219 1 629 1 615 1 936 1 801 1 663 1 663 1 991 1 991 2 602 2 602 2 034 2 034 2 328 2 334 Valajaskosken allas 3 524 3 319 3 130 2 977 3 808 3 695 3 911 3 914 2 100 2 156 2 700 2 700 2 100 2 100 1 900 1 900 1 800 1 800 1 500 1 500 Vanttauskosken allas 694 521 396 317 326 323 323 323 Pirttikosken allas 1 505 1 332 1 397 1 118 869 1 024 1 829 1 801 918 872 1 700 1 700 1 846 1 846 1 553 1 553 1 500 1 500 1 500 1 500 Keski-Kemijoki yhteensä 5 723 5 172 4 923 4 412 5 003 5 042 6 063 6 038 3 018 3 028 4 400 4 400 3 946 3 946 3 453 3 453 3 300 3 300 3 000 3 000 Liite 2 KEMIJOKI OY Valtakatu 11 PL 8131 96101 ROVANIEMI Puhelin (016) 7401 Telefax (016) 740 2380
© Copyright 2024