4/2013 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry
Päijät-Hämeen ILVES Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti 4/2013 Hämeen rykmentin viimeinen Itsenäisyyspäivän paraati 2013 S.3 Kannen kuva Anna Kaisa Kotaviita HämR Päijät-Hämeen ILVES 2 Veteraanit mahdollistivat meille myös sananvapauden Tapasin taannoin Mannerheim-ristin ritarin Pentti Iisalon hänen kotonaan, kuin hoidimme Lahden Reserviupseerikerhon asioita. Samalla viikolla oli iltapäivälehdissä kovasti tapetilla n. Mannerheim nukketeatterijuttu. Iisalo otti asian erityisesti kanssani puheeksi ja päivitteli asian mauttomuutta ja totuudenvastaisuutta. Rauhoitin vanhaa sotaratsua ja kerroin, että juuri hänen ansiokkaan sodanaikaisen toimintansa seurauksena meillä on Suomessa tänä päivänä mahdollisuus olla erimieltä ja esit- tää vaikka kuviteltujakin hypoteeseja historiamme merkkihenkilöistä ja tapahtumista. Iisalo ei heti näkemystäni hyväksynyt ja sanoi: enhän minä silloin sitä halunnut tai niillä toimilla tarkoittanut. Hetken aihetta puntaroituamme, totesimme kuitenkin, että Itsenäisyytemme on tuonut meille valtiollisen vapauden ja myös sananvapauden. Vastaavasti viime aikoina on esitetty muitakin, suurtakin julkisuutta saaneita tempauksia isänmaamme vakautta ja sen puolustusta vastaan. Kuten kansalais- aloite yleisen ja yhtäläisen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Se sai alussa huomattavaa julkisuutta ja varsinkin esityksen kannattajat olivat usein mediassa haastateltavana. Sittemmin se on kuin huomaamatta kuivunut kokoon. Mediassa eivät puolustajat ole saaneet itseään sammalla tavalla ääneen ja ulos kuin nämä vastustajat. Aiheesta on ollut kyllä mm. Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläisliiton jäsenten keskuudessa paljonkin keskustelua. Hämmennystä se on aiheuttanut ja kysymyksiä, mitkä tahot ovat oikeasti asian takana. Kun on vauhtiin päästy, on mediassa ylittänyt uutiskynnyksen edelleen useat puolustusvoimissa tapahtuneet, voisiko sanoa kömmähdykset. On otsikoitu rahan käyttöä alkoholihankinnoissa ja asuntoeduista sekä remonteista. Tuntuu kun olisi otettu esille kaikenlaisia asioita mitä on vaan löytynyt. Käsitelty sitten asioita hieman ohi todellisuuden ja näin on saatu se näyttämään huonommalta, mitä se todellisuudessa on. Kaikkiaan näistä otsikoista on vaan tullut mieleen, onko olemassa oikeasti joku taho, mikä tietoisesti haluaa vetää puolustusvoimia lokaan? Me maanpuolustajat olemme vallitsevaan tilanteeseen osaltamme syyllisiä. Emme puolustaudu vastaavalla tarmolla näitä tahoja vastaan. Meidän tuleekin julkisuudessa uskaltaa kommentoida ja puhua julki myös meidän tuntomme. Sillä, että vaikenemme, annamme väärille väitteille vain sijaa olla ainut ja oikea totuus. Huono kello kuuluu kauas ja sen korjaaminen vie aina enemmän voimia. Kansainvälisestikin tunnustetaan, että itsenäisen maamme turvallisuuden peruskivi on yhtäläinen ja yleinen asevelvollisuus. Sen avulla puolustusvoimamme pystyy maatamme puolustamaan tehokkaasti. Järjestelmä on myös todettu kustannustehokkaaksi ja tavallaan ainoaksi uskottavaksi tavaksi toimia harvaan asutussa maassamme. Pitäkäämme tätä tosiasiaa yllä keskusteluissa ja puolustakaamme sitä epäilijöitä vastaan. Juha Tarnanen Mikko Halkilahden uuden vuoden tervehdys Vuoden vaihtuminen toi muutoksia Suomen Reserviupseeriliiton johtoon. Syksyn liittokokouksessa minut valittiin liittomme puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi liittovaltuusto valitsi Aaro Mäkelän ja Sampo Puoskarin. Liiton johdossa on koossa hy- vä porukka ja odotan innolla uuden johdon ryhtymistä hommiin. Työvaliokunta kokoontuukin ensimmäisen kerran jo 7. tammikuuta ja heti perään 11. päivä kokoontuu liittohallitus. Liittohallituksessa vaihtuvuus oli varsin tavanomaista, hallituksen 20 edustajas- ta kuusi on uutta. Tästä on hyvä aloittaa työt yhteisen päämäärämme hyväksi. Tulevaisuudessa tulemme kehittämään liiton ja kentän välistä vuorovaikutusta. Yhtenä osana on ensi vuoden aikana tehtävä piirikierros. Tarkoituksenani on liiton johdon kanssa kiertää kaikki liittomme piirit. Toivon, että mahdollisimman moni piirin yhdistys olisi mukana piiritapahtumassa. Seuratkaahan tarkasti kierrok- sen kulkua ja saapumista omalle alueellenne, sillä haluan tavata juuri sinut kyseisellä kierroksella. Mutta jos jostain syystä et tällä kertaa pääse mukaan tapahtumaan, voit vapaasti ottaa yhteyttä minuun koska tahansa puhelimella tai sähköpostilla. Osana vuorovaikutusta on myös liiton viestinnän kehittäminen. Liiton toimesta keskitymme parantamaan kenttäpostin luettavuutta, lisäämme suoria tiedotteita jäsenistölle sekä panostamme sosiaalisen median sisältöön. Haluamme olla mukana myös yleisessä keskustelussa maanpuolustuksemme tulevaisuudesta sekä maamme kokonaisturvallisuudesta. Lisäksi tulemme aktiivisesti tiedottamaan mielipiteistämme myös suurelle yleisölle. Tähän urakkaan toivomme mukaan myös kenttää. Jokaisen yksittäisen reserviupseerin panos on tässä asiassa erittäin tärkeä niin palautteenantajana kuin mielipiteenilmaisijana. Vuoden 2014 aikana myös puolustusvoimauudistus selkiytyy ja tulemme viimein saamaan tietoa uudistuksen lopullisesta muodosta. Etelä-Suomen sotilasläänin alueella on aloi- tettu reserviläisille pilottikysely, jolla puolustusvoimat kerää tietoja aktiivisten reserviläisten osaamisesta ja halukkuudesta poikkeusolojen tehtäviin. Näiden vastausten perusteella puolustusvoimat voi sijoittaa tietonsa antaneita henkilöitä sa-organisaatioon. Mielestäni kysely on erittäin hyvä päänavaus puolustusvoimilta ja toivonkin, että mahdollisimman moni kyseisen alueen reserviläinen osallistuu kyselyyn. On tärkeää, että puolustusvoimat näkee aktiivisten reserviläisten ottavan palvelun käyttöön, jotta se saadaan avatuksi koko valtakunnan alueella. Tulevassa uudistuksessa meillä reservin upseereilla on erityisen mielenkiinnon kohteena varmastikin paikallisjoukot ja niihin sijoitettava henkilöstö. Pidänkin tärkeänä, et- tä niiden joukkojen sijoitusten suunnittelussa käytettäisiin hyväksi meidän reserviläisjärjestöjen asiantuntemusta. Kuten tiedämme, vain osa meidänkin jäsenistöstä toimii aktiivisesti yhdistystoiminnassa ja olisi varmasti tarkoituksenmukaista, että juuri heitä saataisiin sijoitettua paikallistason organisaatioihin. Lisäksi paikallisjoukkojen harjoitukset, jotka todennäköisesti tulevat perustumaan vapaaehtoisuuteen, vaativat onnistuakseen porukan, joka koostuu ns. ”hyvistä tyypeistä”. Tähänkin ratkaisuna on yhdistykset, joista löytyy paras paikallistuntemus alueen aktiivisista vapaaehtoisista maanpuolustajista. Mikko Halkilahti puheenjohtaja 2014-2016 Suomen Reserviupseeriliitto Päijät-Hämeen ILVES No 4/2013, 56. vuosikerta. Päijät-Hämeen ILVES on Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. PäijätHämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset. Seuraavan lehden ilmestymisaikataulu Nro 1/2014 ilmestyy huhtikuussa (materiaali ja ilmoitukset 10.4.) Toimituksen osoite: Päijät-Hämeen Reservipiiri Seponkatu 7, 15140 Lahti w www.rul.fi/paijat-hame Päätoimittaja: Soili Kaivosoja, [email protected] Puheenjohtaja/toiminnanjohtaja: Juha Tarnanen, [email protected] Piirisihteeri: Marko Patrakka, [email protected] Jäsenrekisterivastaava: Juha Nuoritalo, [email protected] Talouspäällikkö: Hannu Nieminen, [email protected] Ampumavastaava: Marko Patrakka, [email protected] Nettivastaava: Miikka Hurmalainen, [email protected] Painopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki. Päijät-Hämeen ILVES Hämeen rykmentin viimeinen paraati 6.12.2013 päivä valkeni lumipyryssä. PäijätHämeen maanpuolustus, Hämeen rykmentti ja maakunnan aktiivinen reservi kokoontui Lahden Linja-autoaseman parkkialueelle itsenäisyyspäivän paraatiin. Paikalle oli saapunut myös tavanomaisen runsaasti yleisöä, arviolta 3-4000 henkeä. Lumisade äityi välillä tiuhaksi ja puitteet olivat kuin sodan jäljiltä, kun maisemaa hallitsi purettavan Urheilutalon rauniot. Paraatikatselmuksen alussa sotilaspastori Risto Kaakinen astui jälleen mieliimme ihmisenä ja loi vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tuntua arkisella tarinallaan vanhasta kirjasesta ja sen valokuvista. Komentaja eversti Risto Kolstela, kertasi muutosta ja loi uskoa tulevaisuuteen. Tilaisuudessa oli olosuhteista ja väkimäärästä riippumatta, ylväs ja arvokas luonne. Tapahtui historiaa, maineikkaan Hämeen Rykmentin itsenäisyyspäivän viimeinen paraati. Paraatijoukot koostuivat Hämeen rykmentin lisäksi Päijät-Hämäläisistä vapaaehtoisista maanpuolustajista. Kuvat Anna Kaisa Kotaviita HämR. 3 Päijät-Hämeen ILVES 4 Päijät-Hämeen Reservipiiri täytti 20v. 9.11.1993, kaksikymmentä vuotta sitten oli se päivä kun Päijät-Hämeen järjestyneet reserviupseerit ja aliupseerit päättivät yhdistää taloutensa ja osin johtonsa yhteisen piiriorganisaation alle säästämään juoksevissa kuluissa ja järkeistämään päällekkäisiä toimintoja. Piirien uudistuksesta huolimatta kaikki yhdistykset jatkoivat normaalisti toimiaan. Alun vuodet olivat vaikeat, toimintaan tarvittiin rahaa ja Puolustusvoimien ohjeistus mietti linjojaan, kun samalla muotoutuva MPK haki paikkaansa. Siitä ajasta on moni asia muuttunut, toiset parempaan ja toiset huonompaan suuntaan. 20 vuotta ja sitä muisteltiin kunnialla ja täydellä salilla Hennalan Upseerikerholla. Aiemmin päivällä suoritettiin juhlaan kuuluvat sepelten laskut Lahdessa, niin Marskin patsaalla kuin kirkonmäellä Vapauden hengettärellä. Iltajuhlassa puheenjohtaja Juha Tarnanen pysytteli tervehdyspuheessaan arkipäivän haasteissa ja kiitteli yhteistyökumppaneitamme. Edelleen, aiemmin puheenjohtajana toiminut Sysmän Heikki Rekola kertasi piirin historiaa värikkäästi. Juhlan taiteellisesta osiosta vastasi jykevästi Lahden Mieskuoro, johtajanaan Antti Kausalainen. Juhlapuheen piti Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraali Pertti Salminen. Juhlapuhe Reservi edelleen sotaväen ydin Reservi on edelleen Suomen sotaväen runko ja ydin. Sen vuoksi koen etuoikeudeksi olla tänään keskuudessanne ja juhlimassa 22 jäsenyhdistyksenne kanssa piirinne kahta vuosikymmentä. Kiitos kutsusta. Tunnelma on tietysti korkealla senkin vuoksi, että 40 vuotta ja vajaa kuukausi sitten astelin tämän varuskunnan portista sisälle ratsuväen alokkaaksi Lippueskadroonaan, toistamaan huutoa ”Lippu, Risti, Rauta” ja joskus siitä väännettyä sitä toistakin muotoa, jota ei tässä arvokkaassa juhlassa voi kuitenkaan häveliäisyyssyistä toistaa. Vielä tuolloin kuvittelin, että 11 kuukautta sotaväkeä ja sitten opiskelemaan sekä jäseneksi reserviin. kun oikeustieteellinen ei minua kuitenkaan huolinut, päätin jäädä kornetiksi kotieskadroonaan ja sitä tietä sitten ohjauduin ammattiin, joka on ollut äärettömän mielenkiintoinen ja mutkien kautta vetoa on riittänyt sen verran, etten sitten reservin jäsenyydestä pääsekään irti kuin jalat edellä. Moni yleisössä arvannee, että olo tuota pikaa on haikea, sekä oman aktiiviuran päättymisen että ponnistus varuskunnan edessä olevan lakkauttamisen vuoksi. Arvoisat reserviläiset, olen korvin kuullut ja monista lähteistä lukenut siitä huolesta, joka piirin jäsenistö- ja maanpuolustustahdon näkyvyyttä, keskityn tänään pääasiassa reservin ja puolustuksemme sotilaallisen osan suhteeseen. Kun puolustuksemme tehtäviä viime vuosikymmenen lopulla niputettiin, nähtiin reservin merkitys aivan keskeisenä kaikkien kolmen lakiin kirjoitettavan tehtäväkokonaisuuden toteuttamiseksi. yhden raiteen politiikan mukaisesti maan sotilaallisen puolustamiseen tuotettavan reservin tuli kyetä myös muiden viranomaisten tukemiseen näiden turvallisuustehtävissä, ja osan reservistä tuili lisäksi kyetä kansainväliseen kriisinhallintaan ja sitä kautta tuottamaan kokemusperustaa reservit toteuttamalle kotomaan puolustukselle. Tämä perusajattelumalli ei ole menossa olevassa puolustusvoimauudistuksessa muuttumassa. Suomalainen asevelvollisuus on yksi aiemman puolustusministerimme Seppo kääriäisen tavan takaa korostamista puolustus fundamenteista. Uskottavasta puolustuskyvystä on johdettavissa myös muut puolustuksemme fundamentit. Koko alueemme uskottavaan puolustamiseen tarvittavat joukot on tuotettavissa vain käyttäen hyväksi – eli kouluttamalla – kaikki palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoinen osa naisista. Riittävään palkkaarmeijaan meillä ei tule olemaan kaiketi koskaan varaa. Kun otetaan huomioon maamme laajuus toisesta näkökulmasta, alueellinen puolustusmalli on ainoa mahdollisuus toteuttaa puolustus ja siinä tarvittava suuri miesmäärä. Teoreettisesti tarkastellen olisi ajateltavissa väen korvaaminen ulottuvalla ja tehokkaalla tulivoimalla, mutta ajatus jää teoreettiseksi, koska riittävään tekniikkaan ja tavaraan ei sitten kuitenkaan ole varaa. Yhdeksi fundamentiksi myös sotilaallinen liittoutumattomuus, mutta mielestäni se ajatuksena ampuu hieman ohi maalin – liittoutuneenakin ensisijainen vastuu puolustuksesta olisi Suomella itsellään, jos kerran lähtökohtana on se, ettei Suomi todennäköisesti yksin joudu kriisiin, vaan tilanne kiristyy laajemmin Euroopan rajoilla, jolloin on ajateltavissa olevan liittokunnan jatkuvasti supistuva aseellinen voima saattaa hyvinkin sitoutua aivan muualle kuin meidän auttamiseemme. Näemme tässä tarkastelussa itsestään selvänä reservimme roolin ja merkityksen. Ilman reserviä ei maatamma puolusteta. Seuraavaksi tullaankin kysymyksiin, miten reservimme toimintakyky taataan puolustuksen tekemiseksi uskottavaksi ja miten reservimme käyttötapa mahdollisesti muuttuu uudistuksessa? Huolimatta siitä, että puolustusbudjetista on sovittu neljännesmiljardin lasku vuoden 2010 tasosta voden 2015 kehykseen, puolustusvoimauudistuksen on suunniteltu tuottavan alkuhetkeensä tasapainotila, jossa yhtäläiset osuudet kohdistetaan materiaaliseen kehittämiseen, päivittäiseen toimintaan ja henkilöstökuluihin. Tulemme kuitenkin tilanteeseen, että alamäki alkaa taas uudelleen ja mikäli budjettitasoa ei saada korjattua, kaiketi noin 150-200 miljoonan lisärahalla tämän vuosikymmenen loppuvuosina, toiminnalliset supistukset ja uusi reformi odottavat 2020-luvulla. Toimintasupistukset ehkä koskisivat myös kertausharjoituksia ja reformi sitten taas sekä rauhanettä sodanajan organisaatioita. Jälkimmäisen osalta toki on todettava, että menossa olevan uudistuksen suunnittelussa on todettu 230 00:n miesmäärä alimmaksi, jos koko maata edelleen puolustetaan ja jos ylipäätään aiotaan käyttää aluepuolustusjärjestelmää. kaikki tämä kohtelisi kaltoin maanpuolustushenkisiä reserviläisiä ja tuottaisi lopputuloksen, jossa turvallisuusympäristömme olisi syytä olla nykyistä selvästi vakaampi ja ennustettavampi. joukkojen määrän vä- Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraali Pertti Salminen heneminen on tuottanut vaatimuksen muuttaa taistelutapaa. Entistä hajautetumpi toimintamalli on noussut ratkaisuksi joukkojen säästämiseksi ja voimien keskittämiseksi tarvittaessa alueellisesti ratkaisukohtiin. Olemme jo toisen maailmansodan kokemusten perusteella aiemmin luopuneet jäykästä linjapuolustuksesta, mutta nyt lisäjoustavuus on tarpeen. hyökkääjän pysäyttämiseksi imetään sen voima valitsemissamme kohdissa kuiviin, eikä niinkään jäykästi torjuta jollakin maastollisella tasalla. Tämä alueellinen taistelumalli edellyttää aiempaa pienempiä joukkokokonaisuuksia, jotka pystyvät tarvittaessa liikkumaan suojattuina ja ulottamaan tulivaikutuksensa keskitetysti ratkaisukohtaan. Malli korostaa reserviläisten roolia, innovatiivisuutta ja oma-aloitteellisuutta. Joka joukkoon ei alkuunkaan, eikä aiemmilla organisaatioilla riitä aktiivisotilaita johtajiksi. Tämä edellyttää myös uudistuksia koulutusmetodeissa ja painottaa kertausharjoitusten merkitystä. Alueellinen ha- jautettu taistelutapa ei poista sitä tosiasiaa, että ratkaisuihin tarvitaan alueellisen maton päällä toimiva iskukykyinen operatiivinen voima. Alueellinen hajautettu malli tuottaa myös tarpeen katsoa vaikkapa maakuntain paikallisia puolustustarpeita ja sitä kautta suunnitteluun on tullut mukaan myös paikallisjoukkokonsepti, jossa joukot muodostuisivat likimain yksinomaan reservistä. Paikallispuolustuksen suunnittelu on parhaillaan menossa Maavoimien Esikunnassa. Se näyttäisi tuottavan paikallispataljoonat, joihin myös nykyiset maakuntakomppaniat kehitettyinä liittyisivät. Ajatuksena on myös se, että maakuntakomppanioissa tai pataljoonissa muutoin olisi sitoutuneempi reserviläisosa, joka olisi tarvittaessa käytettävissä myös puolustusvoimien toisen tehtävän puitteissa virka-aputehtäviin, jo normaalioloissa. Paikallispuolustus tuo merkittävästi tehtävää reserville, osa tehtävistä aikaisempaan verrattuna uusista näkökulmista. Tarkoituksena on aloittaa paikallisjoh- Päijät-Hämeen ILVES jen keskuudessa vallitsee reservin tulevaisuudesta ja tulevan toiminnan luonteesta. Ymmärrän huolen, koska liikekannalle pantavan reservin määrää vuoden päästä noin 120 000:lla. Ymmärrän huolen myös siitäkin syystä, että meneillään olevan hallitusja säästökauden vuoksi reservin kertausharjoitukset ovat pudonneet aallonpohjaan. Ja ymmärrän huolta siitäkin syystä, että rauhanja sodanajan organisaation ja sen toimintamallien suunnittelu on vielä kesken, eikä tulevasta ole vielä paljon voitu kertoa. Kehityksen päälinjat on toki julkistettu, mutta epäilyksiä asiain toteuttamiseen näyttää olevan. Suomen puolustusratkaisun ydin on yhä edelleen siinä, että puolustusvoimien tulee omata sellaiset suorituskyvyt, että mahdollinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon itselleen syntyvät kustannukset ja tappiot. tavoitteena on, että harkinta tuottaa johtopäätöksenä ratkaisun olla tunkeutumatta elintilaamme. vaikka uskottava puolustus edellyttää myös yhteiskunnan kokonaismaanpuolustuksen toimivuutta tajiston koulutus jo ensi vuonna samalla kun koko konseptin toimivuutta ja viranomaisyhteistyökäytäntöjä testataan. reservin merkitys tulee uusissa toimintatavoissa esille myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suunnasta. On tarpeen lähentää ja lisätä MPK:n ja vapaaehtoisjärjestöjen muutoinkin ja puolustusvoimien välillä. Enenevässä määrin puolustusvoimat tulee tilaamaan koulutusta MPK:lta sekä suoraan joukoilleen että yleensä sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta reservinsä osille. Toiveena on, että MPK pystyy kehittämään toimintaansa edelleen ja vastaamaan näihin lisääntyviin haasteisiin. Päijät-Hämeestä tuntuisi löytyvän vapaaehtoista kapasiteettia tämänkin tarpeen tyydyttämiseksi. Tämä johtaa ajatukseni erääseen hankaluuteen, johon olen törmännyt reserviläisille niin tärkeiden ylennysten pohdinnassa. Saamme kyllä luettelot siitä, miten reserviläiset ovat osallistuneet vapaaehtoiseen koulutukseen, mutta kovin usein ei ole tullut tietoa siitä, miten hyvin asianomainen henkilö on koulutuksensa läpäissyt, eli suoritusarvioinnit tulisi tässä samalla saattaa paremmalle tolalle, kun ne kuitenkin ovat ylennysharkinnassa tärkeitä perusteita. Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on ollut miesmääräisesti laskevalla käyrällä, tosin nyt Libanonin operaation yhteispataljoonan johtovastuu nostaa lukua joksikin aikaa. Me olemme käytännössä täysin riippuvaisia hyvin koulutetusta reservistämme. Isoja rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioita ei ole näköpiirissä, mutta valmius sellaisiin lähtöön säilytetään. Nykyinen kansainvälisiin tehtäviin tähtäävä varusmieskoulutus Porin prikaatissa ja muissa joukoissa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi tuottaen samalla pysyviä joukkoja reserviimme. Edelleen tarvitaan myös ammatillisesti yhteiskunnan eri aloilla pitkälle koulutettuja reserviläisiä hoitamaan sekä taisteluluonteisia että yhteiskunnan rakentamiseen suuntautuvia tehtäviä. Reservi on ollut kovin huolissaan harjoitustilojen, erityisesti ampumaratojen kohtalosta. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelu- kunta on vastikään kerännyt tietoja puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta ampumaharrastuksen tilanteeseen. Täällä keskeinen kysymys on luonnollisesti Hälvälä, josta puolustusvoimat on luopumassa jossakin vaiheessa, kehittäen samalla Padasjoella olevia mahdollisuuksia. Toteaisin tässä vaiheessa, ettei aikataulusta ole vielä päätetty ja siinä mielessä alueen käyttö jatkuu toistaiseksi entisellään. Myös puolustusvoimat tarvitsevat aluetta vielä rykmentin hiljenemisen jälkeenkin. Rohkenen uskoa, että olen puheeni alkuosassa kyennyt vakuuttamaan reserviläistemme keskeisestä osasta puolustukseemme myös puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä maailmassa. Reserviläisjärjestöt ovat keskeisessä asemassa kannustamassa asevelvollisiamme ja vapaaehtoisia naisia heidän meille kaikille tärkeissä puolustusriennoissa. kaiken lisäksi näen niin, että reservijärjestöjen rooli erityisesti maanpuolustustahdon ylläpidossa ja kehittämisessä lisääntyy mittavasti, kun veteraanit poistuvat keskuudestamme. vaikka Veteraanijärjestöistä osa jää, 5 nähtävästi toimintaansa uudistaen, muistuttamaan sukupolven perinnöstä, näkyvämpää osaa pelaavat tulevaisuudessa koko ajan reservin yhdistykset. samalla kun kiitän piirin järjestöjä ansiokkaasta ja kestävästä työstä maanpuolustuksemme eteen, heitän haasteen kehittää toimintaamme näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi yhteiskunnassamme. Näen, että tähän tarjoaa aikaisempaa laajempaa pohjaa myös tuore yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sekä muutama vuosi sitten tehty puolustusvoimien tehtävien uushahmottelu, nimenomaan puolustusvoimien kakkostehtävä. kolmannen sektorin eli järjestöjen toiminnalle kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi on olemassa tilausta. siinä järjestöt yhteistoimin MPK:n kanssa ovat merkittävässä roolissa. Haluan vielä kerran kiittää piiriä hyvin tehdystä työstä. Juhlassa jettiin seuraavat huomiot Päijät-Hämeen Reservipiirin ansioristi Kultainen ansioristi soljella: Risto Vuorisalo, Juhani Vilo, Juha Nuo- ritalo, Marko Patrakka, Heikki Rekola, Juhani Reentilä, Raimo Parikka, Juha Tarnanen Kultainen ansioristi: Seppo Ollikainen, Vilho Laakso, Jukka Pesälä, Arto Tapiomaa, Kari Komi, Toivo Juntunen, Jukka Anttonen, Tapani Purolinna, Hannu Eskeli, Jarmo Mäkinen, Jocke Stjernvall, Heikki Pajuvesa Hopeinen ansioristi: Rauno Nieminen, Heikki Nikkinen, Kalevi Laajapuro, Olavi Seppälä, Erkki Karjalainen, Olavi Virtanen, Keijo Alander, Timo Etu-Sihvola, Martti Tähkänen, Seppo Vahto, Keijo Aho, Pekka Ylöstalo, Tuomo Pohjantuli, Juhani Tonteri Pronssinen ansioristi: Antti Alhola, Ahti Laaksonen, Iiro Nuuttila, Kimmo Rahikainen, Vesa Tähtinen, Eino Rantala, Harri Kolila, Timo Lehto, Asko Saukko, Seppo Merinen, Teuvo Kajander, Timo Rantanen, Kari Oksanen, Reijo Sertti, Christian Creutz, Pekka Luukko, Matti Lahtinen, Tapio Alanko, Kalevi Väisänen, Juhani Saura, Juha Orkomies, Tuomas Terho, Veijo Suvanto, Pekka Niemi, Jorma Lehtinen Piirin standaari: Kenraali Pertti Salminen, Heikki Vahto, Ari Pakarinen, Pasi Rankila Päijät-Hämeen ILVES 6 Palkitsemistilaisuus Upseerikerholla 5.12. Lahden Varuskunnan ja Päijät-Hämeen Reservipiirin yhteinen ylentämis- ja palkitsemistilaisuus järjestettiin perinteisesti Hennalan Upseerikerholla 5.12. Kerhon seinät huokuivat perinteitä, kun kunniakas tilaisuus alkoi. Hämeen Rykmentin komentaja ev Risto Kolstela puhutteli kutsuttuja ja luki ylennettyjen nimet. Reservipiirin huomiot jakoi piirin puheenjohtaja Juha Tarnanen. Ylennetyt 6.12.2013 Päijät-Häme, Länsi-Suomen sotilaslääni Kapteeniksi: Häkämies Jyri Jukka Hollola, Nuoritalo Juha Antero Kärkölä Yliluutnantiksi: Hyyrynen Veikko Antero Hollola, Koskilinna Jussi Olli Tapani Mäntsälä, Kuivalainen Harri Markus Mikael Heinola, Lahtinen Juha Kalervo Orimattila Yliluutnantiksi (Merivoimat): Numminen Harri Olavi Heinola Luutnantiksi: Jokinen Henri Kalevi Lahti, Saarinen Teemu Tapani Hollola, Sivén Jyri Markus Nastola, Suhonen Matti Viljami Heinola, von Schrowe Henrik Emil Lahti Vääpeliksi:Ikävalko Tomi Pasi Sysmä, Kau- ranne Leevi Urpo Jussi Hausjärvi, Ronkainen Matti Olavi Lahti, Santala Juha-Pekka Lahti Ylikersantiksi: Lehtelä Antti Sakari Lahti, Norojärvi Olli Pekka Lahti, Nuuttila Lauri Taavi Henrik Padasjoki. Ojalainen Niklas Olavi Hollola Kersantiksi: Aho Aku Janne Hermanni Hollola, Anttonen Jaakko Mikael Lahti, Jaakkola Joonas Edvard Lahti, Koponen Ville Tapani Nastola, Lettojärvi Jouko Juhani Orimattila, Rantala Petri Juhani Lahti, Riutta Heikki Juhani Sysmä, Santakivi Saku Kalevi Lahti, Vilkman Jonathan Jeromè-Michael Hausjärvi Alikersantiksi: Haiko Henry Aleksi Arinpoika Orimattila, Heistola Mika Johannes Lahti, Kirmanen Olli-Pekka Lahti, Ojala Simo Pekka Orimattila, Pakkanen Jani Pekka Lahti, Perälä Jarkko Johannes Hartola, Solonen Juha Antero Lahti, Uotila Petteri Sebastian Hämeenkoski, Virtanen Matti Jarno Johannes Kärkölä Korpraaliksi: Hutri Kari Juhani Lahti, Laakso Tommi Olavi Lahti, Oittinen Pekka Juhani Hausjärvi, Pessinen Toni Hen- rik Juhani Hollola, Törmänen Jani Petteri Lahti Itä-Suomen sotilaslääni Ylivääpeliksi: Mäntynen Juha Olavi Iitti, Särkkä Ari Pekka Iitti Ylikersantiksi: Kuoppala Seppo Tapani Pertunmaa Alikersantiksi: Luumi Juha Petri Iitti Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitalit Hopeinen ansiomitali: Harri Kolila, Martti IsoKuusela, Timo Lehto Pronssinen ansiomitali: Erkki Raunio, Jussi Laukkanen Reserviläisliiton ansiomitalit: Kultainen ansiomitali: Hietala Matti, ylikersantti, Orimattila, Vahto Seppo Juhani, ylivääpeli, Kalkkinen Hopeinen ansiomitali: Alanne Jorma Kalervo, ylikersantti, Lahti, Mäkinen Jarmo Taavi, ylikersantti, Nastola, Pastila Lauri, vääpeli, Lahti, Tommo Kaarlo Valentin, ylivääpeli, Lahti Pronssinen ansiomitali: Lindström Tuomo Antero, kersantti, Lahti, Ojala Simo Pekka, jääkäri, Orimattila, Suvanto Veijo Olavi, korpraali, Orimattila, Virtanen Ilpo Juhani, kersantti, Talma Kuvat Anna Kaisa Kotaviita HämR Piirin syyskokous Hennalassa Päijät-Hämeen Reservipiirin sääntömääräinen syyskokous järjestettiin viimeisen kerran Rykmenttimme Auditoriossa Hennalassa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi oli myös johtaja valintojen aika. Menneen upseerivetoisen kaksivuotiskauden jälkeen oli reserviläisliittolaisten vuoro valita reservipiirin johtoon puheenjohtaja. Piirin puheenjohtajaksi valittiin Arto Tapiomaa Orimattilasta. Upseerit valitsivat puheenjohtajakseen Juha Tarnasen Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi Heikki Rekolan Sysmästä. Lahden Reserviupseerikerhon syyskokous Lahden Reserviupseerit pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa Lahdessa, Danske pankin tiloissa 24.10. Kokousesitelmän piti Majuri Lauri Rissanen aiheesta ”Huollon järjestelyt maavoimien taistelussa”. Esityksessä tuIlkka Jaakkola huomioi Heimo Lahtista li hyvin ja monipuolisesti esille huollon uudet järjestelyt muuttuvassa taistelutavassa. Logistiikka ja muut järjestelyt herätti runsaasti kommentteja ja keskustelua, mutta maj Rissanen piti reservin upseerit vastauksillaan jämäkästi ruo- dussa. Kerhon johdossa jatkaa Ilkka Jaakkola. Heimo Lahtiselle luovutettiin Suomen Reserviurheiluliiton kultainen ansiomitali pitkäaikaisesta vastuunkannosta mm. kansainvälisten sotilasmoniottelukilpailujen järjestelyvastuusta. Päijät-Hämeen ILVES 7 Tanssiaiset 5.12.2013 Upseerikerholla Hennalassa on Itsenäisyyspäivää juhlittu tanssiaisten merkeissä vuosikymmeniä. Monet alueella asuneet nuoretkin muistavat vielä kuinka paikalle saapui väkeä parhaimmissaan, viihtymään ja juhlimaan. Nyt jo vähän vanhemmat rouvat ovat tunnustaneet kuinka silloin lapsuudessa pimeässä talviyössä hankien keskellä vähän salaa ikkunoista kurkittiin ja haikailtiin pääsystä mukaan. Välillä perinne on päässyt notkahtamaankin, mutta tanssiaiset on saatu elvytettyä. Tänäkin vuonna sali oli tupaten täynnä ja varsinkin naiset olivat panostaneet pukujensa ohella kampauksiinsa. Virallisten tervehdysten jälkeen päästiin juhlistamaan Itsenäisyyspäivää iloisissa tunnelmissa hyvien talon antimien ohella. Musiikista vastasi erityinen varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri musiikkikapteeni Juha Ketolan johdolla. Juhla järjestetään myös vastaisuudessa, vaikka rykmenttimme lakkautetaan. Kuvat Anna Kaisa Kotaviita HämR Ensio Mäkipelto, Kirsti Mäkipelto, Sanna Nuutila, Jussi Nuutila Paavo Sarala, Outi-Mari Sarala, Sami Liukkonen, Carita Hakenius Marjaana Kynäkoski, Ronny Rehnwall Heidi Pajunen, Sami Pajunen Pasi Suhonen, Kaarina Suhonen, Eeva Vilo, Juhani Vilo Päijät-Hämeen ILVES 8 KENTTÄPIISPA PEKKA SÄRKIÖ ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi” Joosef sai unessa kehotuksen: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin.” (Matt 2:13-21). Jeesus-lapsi oli vaarassa. Hän ja Maria lähtivät etsimään turvaa naapurimaasta. Näin Jeesuksen perhe jakoi monien pakolaisten kohtalon. Joulun pyhiin kuuluva Viattomien lasten päivä jatkaa kuvausta Jeesuksen syntymästä. Käy selväksi, että Jeesus syntyi keskelle kodittomuutta, pakolaisuutta ja väkivaltaa – pimeään maailmaan, joka kaipaa Vapahtajaa toivon valoksi ja pelastukseksi. ”Ota lapsi ja hänen äitinsä”. Kehotus korostaa perheen jäsenten tukea toisilleen. Perhe kestää vaikeuksissa, kun vanhemmat ja lähipiiri ottavat yhdessä vastuun hyvinvoinnista. Perheet ovat kovilla toimeen- tulon ja kasvatuskysymysten kanssa. Monet perheet tarvitsevat rohkaisua ja tukea. Perheyhteyttä kannattaa vaalia, sillä se tuo turvaa silloinkin kun yhteiskunnan auttamiskeinot vähenevät. Pieni lapsi on annettu meille vaalittavaksi. Hauraat lapset ovat usein kärsijöitä. Aikuiset eivät aina piittaa lapsen hyvästä, tai sitten he vahingoittavat lasta tarkoituksella. Tätä on vaikea käsittää. Viattomia lapsia ovat tänään ne, jotka joutuvat liian aikaisin töihin eivätkä saa käydä koulua. Viattomista lapsista voi tulla lapsisotilaita tai huumeiden käyttäjiä. Omassa maassamme viattomia lapsia ovat ne, jotka eivät saa lapsuudessaan eväitä tulevaan opiskelu- ja työelämään, hyvän ja pahan erottamiseen tai vastuunkantamiseen. He ovat myös niitä lapsia, jotka joutuvat eri tavoin hyväksikäytön uhreiksi. Viattomien lasten päivän evankeliumi puhuu vaaraan joutuneista lapsista. Mutta erityisesti se on evankeliumi, ilosanoma Jeesus-lapsen varjeltumisesta vaarasta. Näin hän saattoi myöhemmin täyttää tehtävänsä, julistaa Jumalan valtakuntaa ja sovittaa ristillä maailman synnin. Edelleen evankeliumien Jeesus tarvitsee kantajia ja varjelijoita, heitä joiden kautta Jeesuksen valo pääsee valaisemaan maailmaamme ja tuomaan uuden elämän. Jokainen kristitty kantaa Kristusta mukanaan. Kunpa meistä voisi välittyä Jeesuksen maailmaan tuoma ilon ja toivon valo. Joulu on lamavuosinakin ennen kaikkea ilon ja rakkauden juhla. Jumalan rakkaus tuli näkyviin Jeesus-lapsen syntymässä. Tämä rakkaus on kaikkia varten. Monet sotilaat ovat isiä tai äitejä, sekä suurin osa vuosittain palvelevista varusmiehistä tulevia lasten vanhempia ja kasvattajia. Joulun pyhinä lapset odottavat meiltä vanhemmilta yhteistä aikaa ja raitista joulua. Annetaan se heille! Tällä kirjeellä tervehdin myös eri reservin järjestöjen jäseniä. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tärkeä sija maanpuolustushengen ja vapaaehtoisen koulutuksen ylläpitämisessä. Alkuvuoden perinteisiin kuuluu puolustusvoimien kirkkojuhla, jota vietetään Helsingin tuomiokirkossa 23.1. klo 18. Kenraali Ari Puheloinen esittää tervehdyksen, kenttäpiispa puhuu, Cantores Minores -kuoro laulaa ja Kaartin soittokunta soittaa. Kirk- kirjeen kautta hyvää ad- Lahdessa, kotilaisuus on kaikille venttia ja rauhallisen Pekka Särkiö, avoin. Tervetuloa! joulun odotusta. kenttäpiispa Toivotan tämän jouluAdventin aikana 2013 MPN LIITON PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRIN SYYSKOKOUS KÄRKÖLÄSSÄ Piirin syyskokousta vietettiin Kärkölässä 12.11 Villa Viertolan tiloissa, Järvelässä. Ennen varsinaista kokousta kuulimme Villa Viertolasta Tuula Hyyryläisen kertomana. Syyskokouksen avasi piirin puheenjohtaja Auli Väisänen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mari Raininko ja sihteeriksi Liisa Holma, molemmat Kärkölän yhdistyksestä. Syyskokouksessa oli edustettuna kaikki piirin yhdistykset. Naisia Heinolasta, Orimattilasta, Lahdesta, Nastolasta ja Kärkölästä. Kokousväkeä Villa Viertolan tiloissa Piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2014 valittiin Auli Väisänen Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi Liisa Holma Kärkölästä. Muiksi piirihallituksen jäseniksi valittiin Heinolasta Kristiina Mattila ja Saila Hara. Lahdesta valittiin piirihallitukseen Hanna Pohjantuli ja Anu Komu. Kärkölästä valittiin Tuija Nummela ja Hanna Juurinen. Nastolasta Tarja Nyman ja Hilkka Rajala, Orimattilasta Marja Rainio ja Kirsi Rajavuori. Iltapalaksi nautimme kasvispiirakkaa salaatin kera, sekä kahvia ja suklaakakkua. Arvonta suoritettiin kahvin lomassa. Piiri toi arpajaisiin päävoiton ja muut yhdistykset toivat pari arpavoittoa yhdistyksittäin vanhan tavan mukaan. Arpajaisten tuotto menee piirin hyväksi. Pian iltamme oli loppumassa ja jokainen lähti kotimatkalle mieli korkealla, olimmehan jälleen saaneet olla yhdessä kohottamassa isänmaallista henkeämme. Piirin ortodoksipyhä 10.10 Lahdessa Kokoonnuimme jälleen viettämään Ortodoksista kirkkopyhää Lahden kirkossa sunnuntaina 10.10.2013. Ortodoksinen kirkkomme on toinen kirkko, millä on valtion laillinen asema maassamme Luterilaisen kirkon ohella. Paikalle oli kokoontunut myös meistä piirim- me jäsenistä niitä, joilla on sukujuuria mm. Karjalasta. Tilaisuus oli perinteisen lämminhenkinen ja meitä reserviläisiä muistettiin jälleen myös saarnassa ja anottiin rukouksella suojaa maanpuolustustyölle. Järjestelyt olivat onnistuneet. Päijät-Hämeen ILVES 9 Lahden Seudun Tykistökilta ry Tuhatyhdeksänsataa 60luku toi tullessaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttään kiltatoiminnan, joka kokosi mm. tykkimiehet arvoon katsomatta yhteisten tunnusten alle vaalimaan oman joukko-osastonsa tai aselajinsa perinteitä, tekemään turvallisuuspoliittista valistustyötä ja edistämään kansalaisten maanpuolustustahtoa. Päijät-hämäläiset tykkimiehet lähtivät perustamaan omaa kiltaansa 60-luvun lopulla. Tällöin joukko tykkimiehiä kokoontui keskustelemaan killasta, joka olisi Lahden Sotilaspiirin alueella asuvien kenttätykistössä palvelleiden yhdysside. Tilaisuus järjestäytyi kokoukseksi, ja siinä tehtiin päätös Lahden Seudun Tykistökillan perustamisesta. Perustamista valittiin toimikunta, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus säännöiksi ja kutsua tykkimiehet perustamiskokouk- seen 11.4.1970. Kokoukseen osallistui 84 kenttätykistössä palvellutta miestä Lahdesta, Nastolasta, Asikkalasta ja Hollolasta. Näin syntyi Lahden Seudun Tykistökilta, jonka toimialueeksi määriteltiin Lahden sotilaspiirin alue. Heti perustamisen jälkeen killan toiminta oli varsin vireää. Vuosina 1973-75 tapahtui valitettava väsähtäminen, tuolloin kilta ei toiminut laisinkaan. Vuonna 1975 kutsuttiin kokoon jälleen vuosikokous valitsemaan killalle verekset vetäjät, joiden johdolla käynnistyi aktiivinen kiltatyö. Jo toiminnan alkuvaiheessa vakiintuivat vuosittain toistuvat kiltatapahtumat, joita ovat retket, vuosikokoukset ja esitelmätilaisuudet, kiltaveljien huomioimiset merkkipäivinä ja osanotot poismenneiden veljien omaisten suruun sekä yhteydenpito muihin vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestöihin. Kilta on 43-vuotisen taipaleensa aikana tutustunut mitä moninaisimpiin kohteisiin etupäässä Etelä-Suomessa, mutta myös kovapanosammunnat Pahkajärvellä ja Rovajärven tykistöleirillä ovat tulleet tutuiksi. Näillä retkillä kiltalaiset ovat päässeet hyvin tutustumaan toisiinsa, ja vuorovaikutukset eri ikäpolvien kesken ovat olleet luomassa mielenkiintoisia keskusteluja, sekä välittämässä muistoja ja perinteitä nuoremmille kiltalaisille. Toimintaperiaatteidensa toteuttamiseksi kilta järjestää kevätja syyskokousten yhteydessä laadukkaita esitelmiä, joissa esitelmiä pitävät maamme korkeaa sotilasjohtoa tai virkamieskuntaa edustavat henkilöt. Keväisin ja syksyisin tehdään tutustumisretket ensisijaisesti kotimaisiin sotilaallisiin ja maanpuolustuksellisiin kohteisiin. Killassa on nuoremmille kiltalaisille tarkoitettu RIHLA-jaos, jonka jäsenet toimivat kouluttajina erilaisissa reserviläis- ja muissa tilaisuuksissa. RIHLAn toiminta on hyvin aktiivista, käytännönläheistä ja tykkimiestoimintaa kehittävää. Perinteitä kilta vaalii myös pitämällä huolta Hennalan varuskunta-alueelle sijoitetusta perinnetykkistämme, malli 76 K 02, jonka alla olevan esittelyn ja historiikin on kirjoittanut edesmennyt kunniapuheenjohtajamme Asser Korhonen. Huomioimme myös ikäluokittain Jääkäritykistörykmentin päijät-hämäläisiä varusmiespalveluksensa menestyksekkääksi palvelleita varusmiehiä. Paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä muiden maanpuolustushenkisten tahojen kanssa toteuttaa kuulumalla jäsenenä Tykkimiehet ry:een, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry:een ja Päijät-Hämeen Kiltapii- lalle osoitettu tykki. Tariin. pahtuman jälkeen killan Jorma Sovinen (Läh- johtokunnan tehtäväksi de: Aikaisemmat asiapaperit tuli etsiä arvokas paikka killan arkistosta) muistomerkkiä varten. Paikaksi pyrittiin saamaan Hennalan SotilasLahden kodin läheinen muistoSeudun merkkirinne. Tätä paikTykistökilta kaa ei meille kuitenkaan suotu. Johtokunta katry:n perinnetykin sasti tämän jälkeen Länsiharjun koulun alueen. historia Koululla oli perustettu Tykkimuistomerkin aja- ja kotiutettu jatkosotaan tus syntyi vuonna 1990. osallistunut patteristo. Muistomerkki oli pysty- Alue osoittautui ahtaaktettävä Lahden Sotilas- si ja muutoinkin muistopiirin alueelle kunnioi- merkille sopimattomaktukseksi siellä peruste- si. Parhaaksi paikaksi tuille patteristoille se- todettiin nykyinen paikkä tykkimiehille, jotka ka, jonka vieressä ovat ovat puolustaneet maa- maamme ainoat Lääkintamme talvi- ja jatkoso- tä- ja Sotilasmusiikkidassa. Killan johtokun- museot. Paikka kunnosnassa käytyjen keskus- tettiin ja valmistettiin telujen ja päätösten jäl- talkoilla johtokunnan jäkeen otettiin yhteyt- senten ja kiltaveljemme tä Sotamuseoon. Tällöin rakennusmestari Pauli kävi ilmi, että tykin saa- Peltosen toimesta. Hän minen ko. tarkoitukseen järjesti sorat, laudat ja oli epävarmaa kovan ky- betonit sekä valvoi työn synnän vuoksi. Myös se, suoritusta. Maalattu ja että tykkimalli oli vie- muutoinkin kunnostetlä kenttäkäytössä vai- tu tykki siirrettiin paikutti asiaan. Miellyttävä kalleen niin, että muisyllätys koettiin seuraa- tomerkin paljastus voivan vuoden kesäkuussa, tiin pitää juhlallisin mekun Lahden varuskun- noin 31.8.1991. Tykin nasta ilmoitettiin, että paljastuksessa juhlapuheille on saapunut Lah- heen piti kiltaveljemden seudun Tykistökil- me valtiosihteeri Teemu Hiltunen suuren tykkimies- ja kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Tilaisuus päättyi Sotilaskodissa vietettyyn kahvitilaisuuteen. Lahden Seudun Tykistökillan perinnetykki Tykki on 76 mm kanuuna malli 02, tehty Putilovin tehtaalla Pietarissa vuosina 1916-1917, putki n:o 6776 on tehty vuonna 1916 ja lavetti n:o 4896 vuonna 1917. Putki on uusittu Valtion Tykkitehtaalla vuonna 1939 sekä jatkosodan aikana 1944. Tykki painaa noin 1200 kg, josta putken osuus on 24 puutaa (venäläinen painomitta) eli 383,12 kg, lukko painaa 22,31 naulaa (venäläinen painomitta) eli noin 19,13,kg. Lavetti on korjattu Asevarikko 1:ssä. Edellä esitellyt tiedot löytyvät tykistä. Tykkikantakirjasta löytyvät laukausmäärät sekä niiden patteristojen nimet, joissa tykki on ollut osana. (Tiedot tykistä ja sen historiasta merkitsi muistiin killan kunniapuheenjohtaja Asser Korhonen elokuussa 2005.) Päijät-Hämeen ILVES 10 MPK on nyt reserviläisten suurin kouluttaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä on kahdessa vuosikymmenessä tullut suuri toimija. MPK kouluttaa 1 700 kurssilla 45 000 osallistujaa ja koulutusvuorokausia kertyy 75 000. Näistä reserviläisiä on 30 000 ja heille kertyy yli 50 000 koulutusvuorokautta. -Olemme siis näinä puolustusvoimien kertausharjoitusten puutevuosina suurin reserviläisten kouluttaja. Budjetti on noin 3,2 miljoonaa euroa, totesi MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi. Hän puhui Lahdessa Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön vuosijuhlassa joulukuussa Hennalassa. -Puolustusvoimat voi nyt käyttää tätä koulutusorganisaatiota selkeästi reservin koulutukseen. Niemi siteerasi puolustusministeri Carl Haglundin Oulussa pitämää puhetta: - Olemme kumppani, josta on hyvää vauhtia kasvamassa strateginen kumppani. Niemi nosti esiin erityisesti koulutustoimin- nan mahdollistajat, vapaaehtoiset kouluttajat ja toimijat. MPK:lla on yli 2 000 kouluttajaa, joista puolustusvoimat on hyväksynyt yli 1 300 omaan tilaamaansa koulutukseen. - Nykyiselle ja edelliselle puolustusvoimain komentajalle on toiminnanjohtajamme suulla vakuutettu, että nämä ovat ne MPK:n kruununjalokivet. Heitä pitää Niemen mukaan kouluttaa, pitää antaa oikeita, haasteellisia tehtäviä ja heitä on palkittava. - Ylentäisin ensin kouluttajan ja vasta sitten koulutukseen osallistujan. Niemi näkee nykytilassa ristiriidan, kun maanpuolustusjärjestöt julkilausumissaan edellyttävät reserviläisen pääsevän kertausharjoitukseen viiden vuoden välein. Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä tilanteessa se tarkottaisi 230 000 hengen reservin osalta noin 45 000 reserviläistä vuodessa. Samaan aikaan on luvattu kertausharjoitus 18 MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi. 000 reserviläiselle vuodessa. - Siis puolustusvoimat on sitoutunut 40 %:iin reserviläisjärjestöjen esittämästä. Mutta tätä ei nyt kannata jäädä surkuttelemaan, vaan täytetään ero ainakin toistaiseksi vapaaehtoisella koulutuksella. - MPK lupaa hoitaa 10 500 reserviläistä puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa ja 16 500 reserviläiselle tarjotaan sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Ja kas vain, tämä kaikki on yhteensä 45 000. Päijät-Hämeessä maanpuolustus on Niemen mukaan aina koettu tärkeäksi. Päijät-Hämeen maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt ovat aina olleet valtakunnallisia vaikuttajia. Hämeen Rykmentin lakkauttamisen myötä näkyvissä edessäpäin hiukan synkkiä pilviä, mutta niitä ei pidä jäädä surkuttelemaan, vaan katseet pitää kääntää tulevaisuuden mahdollisuuksiin. - Nyt taas päijäthämäläisten pitää olla esimerkillisiä niiden mahdollisuuksien löytämisessä, joilla vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus jatkaa voittokulkuaan täällä. Hälvälän ampuma-alueen jatkosta on hivenen näkyvissä valoisampaa, mutta siitä huolimatta on yhdistettävä vaikutusvaltaisten veteraanien, maanpuolustusjärjestöjen, ampumayhdistysten sekä viranomaisten kuten poliisin ja puolustusvoimien voimat ja ponnistukset, jotta käyttöoikeus Hälvälään varmasti jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Joulutulet miesten kanssa Muutama päivä ennen joulun kiireitä kokoontuivat Kärkölän Maanpuolustusnaiset sekä Kärkölän Reservin Upseerit nauttimaan metsän hiljaisuudesta joulutulien merkeissä. Kokoonnuimme Heikki Nikkisen kodalle Koukunmaalle metsän hiljaisuuteen. Ilta oli kuulas ja kirkas sekä leuto. Muutama jäsenemme tuli Lahdesta myös nauttimaan joulutulista. Miehet syttyvät jätkän kynttilöitä. Naiset lait- toivat glögit lämpiämään kodan sisällä. Lämpimän juoman kera nautimme joulupipareista. Ja välillä laulettiin joululauluja. Meillä kaikilla oli niin mukavaa kuten eräässä lastenlaulussa lauletaan. Hämeen maanpuolustuspiirin vuoden 2013 kouluttajan palkitsivat KOTU-päällikkö Aarne Kumpulainen ja piiripäällikkö Jukka Tonteri. MPK:n rautaisen ansiomitalilla juhlassa palkitut saivat ansioidensa mukaiset aplodit. Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksikön vuosijuhlassa jaettiin myös seuraavat huomionosoitukset: MPK:n hopeinen ansiomitali: alueupseeri, yliluutnantti Jori LuomaNirva. MPK:n rautainen ansiomitali: Jaana Ket- tunen, Sauli Kivinen, luttaja: Ari Kahrola Jarmo Kuosmanen, MatKoulutus- ja tukiyksiti Lahtinen, Jouni Mä- kön vuoden 2013 toimikinen ja Jukka-Pekka ja: Sauli Kivinen Saarnio. Hämeen maanpuolusTeksti ja kuvat tuspiirin vuoden 2013 Matti Hilska kouluttaja: Tuomo Pohjantuli Koulutus- ja tukiyksikön vuoden 2013 kou- Päijät-Hämeen ILVES ”Sotiemme Veteraanit -keräys 2014” Va l t a k u n n a l l i n e n veteraan ijärjestöjen yhteinen tukikeräys toteutetaan 14.4.7.5.2014 välisenä aikana edellisvuosien periaatteiden mukaisesti. Päijät-Hämeen Reservi ja Lahden varuskunta osallistuu keräykseen suorittamalla veteraanijärjestöjen kanssa sovitulla tavalla keräyksen Lahdessa, Nastolassa, Heinolassa, Orimattilassa, Asikkalassa, Padasjoella, Kärkölässä, Hämeenkoskella, Hollolassa, Sysmässä ja Hartolassa. Meitä reserviläisiä tarvitaan jälleen kuljettamaan varusmiehiä. Varsinaisen keräyksen suorittavat Hämeen Ratsujääkäripataljoonan, Sotilasmusiikkikoulun ja Urheilukoulun varusmiehet. Rykmentin lisäksi keräykseen osallistuvat Sotilaslääketieteen Keskuksen (SOTLK) Lääkintäkoulun varusmiehet. Varuskunnan ke räyspäällikkönä toimii yliluutnantti Olli-Pekka Peltola. Heinolassa kerätään maanantaina 14.4. (1.TIEDK) ja tiistaina 15.4. (2.TIEDK). Kumpanakin päivänä keräysosaston vahvuus on 35 varusmiestä ja reserviläisistä. Ilmoittautuminen Heinolan VPK-talolla n. klo 17.00 Seppo Sormuselle. H ä m e e n ko s ke l la kerätään tiistaina 22.4. Keräysosasto muodostetaan Lääkintäkoulu/Sotilaslääketieteen Keskus varusmiehistä (5vm) ja reserviläisistä. Ilmoittautuminen Kos- kikartanon pihassa klo 17.00 Tapani Brofeldille. Hartolassa kerätään tiistaina 22.4. Keräysosasto muodostetaan Lääkintäkoulu/Sotilaslääketieteen Keskus varusmiehistä (14vm) ja reserviläisistä Ilmoittautuminen uimahallin pihalla klo 17.15 Pauli Sinisalolle Padasjoella kerätään keskiviikkona 23.4. Keräysosasto muodostetaan Lääkintäkoulu/Sotilaslääketieteen Keskus varusmiehistä (12vm) ja reserviläisistä. Ilmoittautuu Padasjoen paloasemalla klo 17.15 Hannu Tukialle. Kärkölässä kerätään keskiviikkona 23.4. Keräysosasto muodostetaan Lääkintäkoulu/Sotilaslääketieteen Keskus varusmiehistä (7vm) ja reserviläisistä. Ilmoittautuminen Järvelän Nesteellä klo 17.00 Heikki Nikkiselle. Lahdessa ja Hollolassa kerätään kahtena päivänä 23.4. ja 24.4. Keräysosastot muodostetaan Esikuntaeskadroonan varusmiehistä ja reserviläisistä. Ilmoittautuminen klo 17.00 mennessä Muonituskeskuksessa. Asikkala, Nastola, Orimattila, Sysmä: Tiistaina 6.5. keräys suoritetaan Asikkalassa (26vm) ja Nastolassa (31vm). Keskiviikkona 7.5. kerätään Orimattilassa (55vm) ja Sysmässä (22vm). Kerääjinä toimivat Sotilasmusiikkikoulun Varusmiessoittokunnan varusmiehet ja reserviläiset. Ilmoittautuminen keräyspaikkakunnilla klo 17.00. 11 Orimattilan elomarkkinat 2013 Maanpuolustusjärjestöt, MPK ja Päijät-Hämeen m a a ku n t a ko m p p a n i a esittelivät toimintaansa sunnuntaina 11.8 Orimattilan elomarkkinoilla. Aurinkoinen ja puolipilvinen sää houkutteli toritapahtumaan kiitettävän runsaasti yleisöä. Maanpuolustusosastollakin vieraili kiinnostuneita kansalaisia välillä tungokseksi asti, etenkin kahdella EKO-aims rynnäkkökiväärillä varustettu ammuntapiste oli suosittu. Näyttelykalustoa oli esillä tällä kertaa hiukan vaatimattomasti: PV:n maastohenkilöauto Hilux ja ammuntapisteen ”taustavallina” toiminut paketti-Transit. Isomman mallin korjaamotelttaan oli järjestetty Orimatti- lan reserviläisten ja reserviupseerien toimesta RES -ja RUL-liittojen sekä MPK:n toiminnan esittely. Laserammuntaa sekä maakuntakomppanian esittelyä ja rekrytointia teltan ulkopuolella suoritti komppanian neljän taistelijan ryhmä. Onnistuneista ammuntasuorituksista palkittiin mm. kävelysauvoilla ja makeisilla… Lisäksi paikalla toimi Swatteamin militariamyymälä. Markkinapäivän virallinen myyntiaika oli klo 9 - 15. Asiakkaita alkoi kierrellä myyntitiskeillä kuitenkin jo ennen aamukahdeksaa. Seitsemän miehen esittelijäosastolla oli kiireisimpään, eli puolenpäivän aikaan jopa pieniä vaikeuksia lounastauko- jen järjestelyssä. Torilla arvioitiin päivän aikana käyneen ainakin parituhatta vieraista. Kansalaisten joukosta mainittakoon osastolla vieraillut Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari (SD). Maanpuolustustoimintojen esille tuonti ns. tavalli- sen kansan keskuuteen vaikuttaa kaikesta päätellen kannattavalta sijoitukselta. Näin erityisesti Päijät-Hämeessä, kun lähivaruskunnan näkyvyys ja yhteydet jatkossa katoavat. Arto Tapiomaa Vellamo kutsuu naiset Jotostelemaan Maanapuolustusnaisten 25.valtakunnallinen jotos on ristitty Vellamoksi, koska tapahtuman reitit kiertelevät Päijät-Hämeen ytimessä, Lahdessa ja Hollolassa. Viime vuonna jotokseen osallistui 41 partiota eli noin 170 kilpailijaa ja samaa määrää päästäneen myös täällä, uskoo jotoksen johtaja Auli Väisänen. Vellamo on avoin kaikille naisille, ei siis tarvitse olla liiton jäsen. Ikäraja on 15 vuotta ja joukkueeseen tarvitaan neljä jäsentä, joista yksi on etukäteen nimetty joukkueen johtajaksi. Toukokuun kolmantena viikonloppuna järjestettävä jotos on sekä nykyaikaa, että historian havinaa. - Tämä on viimeisiä mahdollisuuksia yöpyä kurssilaisena Hennalan kasarmialueen ainutlaatuisessa ympäristössä. Hennala siis toimi Vella- mon tukeutumisalueena ja sieltä lähdetään molempina päivinä kilpailureiteille. Launtaina kilpailureitti on enemmän maastollinen ja taivalta tehdään Väisäsen mukaan viitisentoista kilometriä. Rasteja on tusinan verran ja aiheet liittyvä arjen turvallisuuteen ja maanpuolustustyöhön. Matkaa tehdään Hennalasta kohti Okeroisten myllyä ja sieltä noustaan Salpausselän harjulle Likolammelle. Harjua pitkin edetään kohti Tapanilaa ja sieltä laskeudutaan lopuksi Urheilukeskukseen. Väisänen laskeskeli tehtävän matkan pituuseksi noin 15 kilometriä. Toisen jotospäivän taival on huomattavasti lyhyempi, noin kuutisen kilolmetriä. Historiallinen kierrosa käynnistyy jo Hennalassa, jos- Viime vuonna Hattulassa nähtiin monenlaista hattumallia kisajoukkueilla. Vauhdilla täyttyivät hiekkasäkit sa ensimmäinen ”rasti” ovat Sotilaslääketieteenja Sotilasmusiikkimuseot. Launeen ja Asemantausta kautta noustaan Marskin aukiolle ja edellen kaupungintalon kautta Radiomäelle. Kaupungin historialliset kohteet tulevat koetuksi, kun Fellmannin puiston kautta, ohi Pikku-Veskun mennään maaliin Sibe liustalon luo. - Aikaa ei oteta, vaan pisiteet ratkaisevat, Väisänen kertoo. Hän lupaa, että huolto pelaa, mutta päivätaipaleille suosittaa evästä mukaan. Tällaista tapahtumaa ei aivan pienellä poru- kalla rakenneta. - Mukana on noin viitisenkymmentä ihmistä, lukuisia järjestöjä ja toimijoita omamme lisäksi. Kotivaruskunnan Hämeen rykmentti, MPK:n PäijätHämeen KOTU-yksikkö Martat, Järvipelastajat ja Päijät-Hämeen Jätehuolto ovat muun muassa näitä yhteistyökumppaneitamme. Väisänen muistuttaa, että mukaan tulijoilla on yksi ennakkotehtävä: Kilpailijoukkueen on valmistettava oma A3-kokoinen lippu, mikä pidetään kisassa mukana. Teksti Matti Hilska Kuvat Jussi Ojala Päijät-Hämeen ILVES 12 MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON Päijät-Hämeen Reservipiirin TOIMINTAKALENTERI 2014 PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI RY TOIMINTAKALENTERI KEVÄT - KESÄ 2014 12.- 13.4 MNL Liiton kevätkokous Helsinki ja seminaarimatka Tallinnaan. tutustumaan Naiskodikaitsen toimintaan 14.4 MPK Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön Jory Veteraanikeräys 27.4 Maakunnallinen veteraanipäivä Nastolassa. 3.5 Lahden Rintamaveteraanit 50-v. 12.5 MPK Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön Jory 16. -18.5 NVL NASTA Helene, Dragsvik 17. -18.5 MNL Vellamo – Jotos, Lahti 18.5 Kaatuneitten muistopäivä 19.5 Päijät-Hämeen maanpuolustustyön johtoryhmä 22.5 Piirihallitus 29.5 Veteraanien kirkkopyhä, Hollola HUHTIKUU 4.5 Reserviläispilkki Resul Hyrynsalmi .4 Resul kevätkokous Helsinki .4 Reserviläisliiton vuosikokoustapahtuma Kokkola 26.4 Ampumasuunnistus Sastamala 27.4 kansallinen veteraanipäivä Nastola TOUKOKUU .5 Piirinmestaruus perinnease Hälvälä 10.5 Nastolapäivä Res Ups ja Res .5 Falling plate kilpailu Asikkala Viikko 20 Res liiton prosenttiammunnat/ampumataitopäivä 15.5 Piiri Cupin ilmoittautumiset 15.5 3/13 Kotiuttamistilaisuus Urhk 17.5 Kansallinen Sra kisa Heinola (spol) 17-18.5 Vellamojotos 19.5 Kaatuneitten muistopäivä 3.- 6.6 Lippujuhlaviikko 2014. Kunnioitetaan Hämeen Rykmenttiä, Lahtea varuskuntakaupunkina ja päijäthämäläistä maanpuolustustyötä VAPAAEHTOISESTA MAANPUOLUSTUSTYÖSTÄ KIINNOSTUNEET PÄIJÄT-HÄMÄLÄISET 6.6 MilJazz, Lahden Upseerikerhon puisto Reservipiirin ampumamestaruuskisat 2014 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikkö kouluttaa vuosittain satoja reserviläisiä ja siviilejä joka puolella Päijät-Hämettä. 6.-7.6 Kesäyön marssi, Tuusula Maanpuolustuskoulutuksen motto – Turvallisuutta yhdessä – toteutuu arjen turvallisuutta yhdessä kehitettäessä, varautumisessa ja sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa. 18.6 ja 23.7 Satama soi! Varusmiessoittokunta ja Mikael Konttinen Oletko kiinnostunut meidän toiminnastamme esimerkiksi toimimalla kouluttajana eri kurs- seillamme. 27.29.6 Salpavaellus Sinulla on mahdollisuus käydä erilaisia kouluttajakursseja, joilla saa eritasoiset pätevyydet kouluttajatehtäviin kursseillamme. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestää -kursseja 29.7.2.8 Hamina Tattoo kouluttaja perustutkinnosta kurssinjohtajan ja harjoituksenjohtajan tutkintoon asti. Kurssit pidetään yleensä viikonloppuina. Kurssille voivat osallistua kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet kouluttajatehtävistä. 2.3.2014 Ilma-ase kilpailu Heinola, jäähallin ilma-aserata Klo 12.00 kisamaksu 5e Lisätietoa: Eero Tähkänen 040-5616144 19.4.2014 SRA kisa Heinola Klo 12.00 kisamaksu 20e, vakuutus ja turvallinen ampuja kortti Lisätietoa: Marko Patrakka 050-5570761 Jos olet reservin upseeri tai –aliupseeri voit osallistua myös Reserviupseerikoulun järjes- tämille kouluttajakursseille ja aselajikouluttajakursseille, joille Päijät-Hämeestä on vuositMPK:n kursseista tarkemmin www.mpk.fi tain 3-5 paikkaa. RUK:n kurssit järjestetään kertausharjoituksena. Tutustu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan MPK:n internetsivuilla www.mpk.fi Jos olet halukas liittymään Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksikön kouluttajakaartiin niin ota yhteys meihin. Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksiöön päällikkö Aarne Kumpulainen, 050 462 0735, [email protected], tai koulutuspäällikkö Markku Keskinen, 0408225517, [email protected], Osoitteemme on Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Päijät-Hämeen KOTU-yksikkö PL 5 15701 Lahti 18.5.2014 Perinnease kilpailu Hälvälä Klo 12.00 ei kisamaksua Lajit: 300m kivääri, 150 kivääri 3-asento, pistooli kuvio ja koulu. Lisätietoa: Marko Patrakka 050-5570761 12.6.2014 Falling Plate kilpailu Vesivehmaan ampumarata Klo 18.00 ei kisamaksua Lisätietoa: Vilho Laakso 050-5915625 Käyntiosoite: Hennalankatu 259, rak 8 18.7.2014 Palvelusammunnat Hälvälä Klo 17.00 ei kisamaksua Lajit:P1-P4 Kilpailu on myös toimitsijakilpailu SM kisaa varten. Lisätietoa: Marko Patrakka 050-5570761 www.mpk.fi www.facebook.com/maanpuolustuskoulutusyhdistys JO YLI 50 VUODEN AJAN OLEMME KERTONEET Hennala muistoissamme Hämeen Rykmentti siis lakkautetaan tämän vuoden lopussa. Meillä monella on muistoja siellä vietetystä ajasta vuosien takaa. Laita meille toimitukseen kuva tai kuvia ja siihen liittyvä juttu/tarina, mitä silloin tapahtui. Jos lähetät konkreettisen valokuvan, kaikki valokuvat, missä on mukana osoitetiedot, palautetaan kopioinnin jälkeen lähettäjälle. Voit myös skannata kuvan ja laittaa tarinan osoitteeseen juha.tarnanen@gmail. com Kuvan koko saa olla max. 8 megaa. Postia voi laittaa osoitteeseen PäijätHämeen Reservipiiri/Juha Tarnanen, Seponkatu 7, 15140 Lahti. Parhaat kuvat ja jutut palkitaan pienin yllätyslahjoin. Ne myös julkaistaan tässä lehdessä tulevissa numeroissa, ja kaikki julkaisukelpoiset kuvat(missä on nimet) sekä jutut julkaistaan piirin nettisivuilla http:// www.phreservi.fi/ Rohkeasti mukaan, niin saadaan iloinen ”tuntemattomien” muistelo, maineikkaista ajoista! WWW.KARIRAKENNE.FI KAIKEN KUKKASIN AALTOSEN PUUTARHA OY Porvoonjoentie 10, LAHTI Puh. 03 735 2323 Fax 03 735 2223 ORIMATTILAN TAPETTI JA VÄRI OY Kärrytie 3, 16300 ORIMATTILA puh. (03) 871 250, fax (03) 871 2550 www.orimattilantapettijavari.fi MAALIT, TAPETIT, KAAKELIT, LATTIAT, TAKAT, KYLPYHUONEKALUSTEET, KIRENA -SÄILYTYSJÄRJESTELMÄT www.fer roplan.fi Takojantie 4 16300 Orimattila
© Copyright 2024