Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen
I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Ti lastokeskuksen alueellisten ammattiluokkatietojen avulla. Siinä tutki taan ensinnäkin, mitkä ammatit ovat vahvimmin yliedustettuina suu rissa kaupungeissa ja toiseksi, kuinka eri ammattiluokkien edustajien asuminen sijoittuu Helsingin seudun sisällä. Suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina erityisasiantuntijat ja lie vemmin asiantuntijat, pääkaupunkiseudulla myös johtajat sekä toimis to- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Niissä olivat aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat ”alueellisesti neutraaleja” ammattiluokkia, joita oli tasaisesti isoissa kaupungeissa ja muualla. Asumisen sijoittumiseen kaupunkiseudun sisällä vaikuttaa ainakin kolme tekijää: aineelliset resurssit, työpaikkojen sijainti ja erilaiset asu mispreferenssit. Tulotaso selitti vahvasti eri ammattiryhmien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudun eri osiin, mutta löytyi myös piirteitä, jotka heijastivat eri ammattialoilla toimivien erilaisia asumispreferens sejä. Urbaaneille alueille keskittyivät taidealoilla työskentelevät ja lie vemmin julkisen hallinnon erityisasiantuntijat. Melko tasaisesti pää kaupunkiseudun eri puolilla asuivat asiantuntija-ammateissa toimivat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä myyjät. ”Keskuspakoisesti” pääkaupunkiseudun reunaosiin ja kehyskuntiin painottui valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden asuminen, mitä selittää osaksi työ paikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 29 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatin vaikutusta asumisen sijoittu miseen etenkin suurten kaupunkien kannalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua ammattiluokkien asuinpaikka-aineistoa sekä lisäksi Tilastokeskuksen yleisiä ammattirakenne-, palkka- ynnä muita tilastoja. Ensimmäisessä luvussa, Taustatietoa ammattiluokista, kuvataan ensin näkin ammattiluokituksen pääperiaatteet sekä annetaan tietoja koko maan tasolla ammattiluokkien suuruudesta, miesten ja naisten osuuk sista, työnantajasektorista ja keskiansioista. Toisessa luvussa, Ammattirakenne suurissa kaupungeissa, tarkastellaan suurten kaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu) väestön ammattiprofiileja. Ne kertovat ennen muuta paikkakuntien elinkeinoprofiilista ja työpaikkojen sijoittumisesta. Mitkä ammatit ja ammattiluokat ovat tässä mielessä urbaaneja? Kolmas luku, Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pää kaupunkiseudulla, keskittyy Helsingin seutuun. Siinä tutkitaan ammat tiryhmien asumisen seudullista sijoittumista. Sitä tulkitaan ammattiryh mien resurssien, työpaikkojen sijainnin ja asumispreferenssien kautta. Taustatietoa ammattiluokista Ammattiluokituksen pääpiirteet Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastolli nen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen nykyään käyttämä luokitus on vuodelta 2001. (Luokituksen kuvaus löytyy Tilastokeskuksen verkko sivuilta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2001/kuvaus. html.) Ammattiluokituksessa on 4–5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työ voimalle. Ammattiluokituksen ylin taso (pääluokat) sisältää kymmenen luokkaa ja seuraava taso 28 luokkaa. Nämä luokat ilmenevät seuraavasta taulu kosta. Siinä on esitetty myös luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maan tasolla. 30 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä 116 268 11 Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 12 Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 13 Pienyritysten johtajat 4 557 88 207 2 Erityisasiantuntijat 375 061 21 Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat 22 Terveydenhuollon ja maa-/metsätaloustieteiden eat 106 353 35 870 23 Opettajat 24 Muiden alojen erityisasiantuntijat 119 523 113 122 3 Asiantuntijat 31 Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat 32 Terveydenhuollon ym. asiantuntijat 33 Liikenneopettajat ym. 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 23 504 71 Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät 72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat 73 Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät 74 Muut valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 81 Prosessityöntekijät 82 Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 9 Muut työntekijät 91 Muut palvelutyöntekijät 92 Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät 93 Teollisuuden ym. avustavat työntekijät 413 586 100 752 92 582 1 052 219 200 176 795 133 907 42 888 380 386 268 011 112 368 81 312 267 762 104 343 127 758 8 277 25 600 231 657 44 981 85 251 101 361 197 845 133 337 1 080 63 361 0 Sotilaat 10 407 X Tuntematon 62 709 Työllinen työvoima yhteensä Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet I Taulukko 1: Ammattiluokitus 2001 – kaksi ylintä tasoa ja luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maassa 2006. Tiedot: Tilastokeskus. 2 313 788 Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 31 Ammattien pääluokituksella on kytkentä sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen, vaikka vastaavuus ei ole mitenkään täydel linen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toi mihenkilöitä. Myös johtajien ja korkeimpien virkamiesten pääluokkaan kuuluvilla on tavallisimmin korkeakoulutus. Asiantuntijat muodosta vat koulutustason ja työn luonteen suhteen erityisasiantuntijoiden ja työntekijöiden ”väliryhmän”. Näiden ammattien edellyttämä koulutus on lyhyempi kuin erityisasiantuntijoilla mutta pitempi kuin työnteki jöillä. Ammattiluokituksen työntekijäammatteihin luettavat ovat myös sosioekonomisen aseman kannalta enimmäkseen työntekijöitä. Tavalli sin koulutustausta on heillä ammattikoulutaso. Luokassa 9 ovat vähiten koulutusta vaativat ammatit. Pääluokitus jakaa työntekijäammatit edel leen kuuteen ryhmään tavalla, jolla on hieman sukulaisuutta toimiala luokituksen kanssa. Luokituksen 2-numerotaso tarkentaa pääluokitusta koulutusalan ja toimialan mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty erilaisia taustatietoja ammattiluokista: työnan tajasektori, naisten osuus, yrittäjien osuus sekä kokonaisansion mediaani. Ammattiryhmät eri työnantajasektoreilla Tilastokeskuksen palkkatilastot tarjoavat ammattiluokittaista tietoa työn antajasektorista ja keskipalkoista (http://www.stat.fi/til/pra/tau.html). Niissä on tärkeää huomata, että tiedot koskevat vain kokoaikaisia pal kansaajia. Lukuihin eivät siis sisälly yrittäjät ja vapaat ammatinharjoitta jat, joita joissain ammattiryhmissä on paljonkin. Edellisestä taulukosta selviää, kuinka palkansaajien jakautuivat yrityksiin, valtiolle ja kuntiin. Ammattiluokat jakautuvat melko selvästi yksityisen ja julkisen sektorin ammatteihin. Opettajat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asian tuntijat sekä hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät painottuvat vahvasti julkiselle, lähinnä kuntasektorille. Luokat ”muiden alojen erityisasiantuntijat” ja ”muut palvelutyönteki jät” jakautuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kai kissa muissa luokissa yksityinen sektori hallitsee selvästi. Ammattiryhmien palkkataso Ammattiryhmän tulotaso muodostaa keskeisen taustatiedon ajatellen asumisen valinnanmahdollisuuksia. Tilastokeskuksen palkkatilastoista 32 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä I Taulukko 2. Taustatietoa ammattiluokista. Tiedot: Tilastokeskus. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kokoaikaiset palkansaajat kokonaistyönantajasektorin mukaan, % naisten yrittäjien ansion osuus kuntaosuus v 2000 mediaani, yksityinen valtio sektori €/kk % % 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 71 9 20 30 2 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 85 8 7 20 5 3 660 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 15 9 75 66 11 4 103 23 Opettajat 9 17 73 68 1 3 021 24 Muiden alojen erityisasiantuntijat 57 20 23 58 6 3 128 31 Tekniikan ym asiantuntijat 87 5 9 20 8 2 903 32 Terveydenhuollon ym. asiantuntijat 20 5 75 89 4 2 326 34 Liikealan ja muiden 76 11 12 60 16 2 500 palvelujen asiantuntijat 41 Toimistotyöntekijät 68 12 20 76 1 2 115 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 88 2 10 88 1 2 266 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 31 6 63 81 10 1 985 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 100 0 0 71 1 1 834 71 Rakennustyöntekijät 93 0 7 4 15 2 388 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, 95 2 3 4 7 2 503 asentajat, korjaajat 73 Hienomekaniikan ja 93 2 4 39 9 2 298 taideteoll. työntekijät 74 Muut valmistustyöntekijät 98 0 2 38 18 2 130 81 Prosessityöntekijät 97 0 3 18 1 2 745 82 Teollisuustuotteiden valmistajat 99 0 0 37 3 2 269 ja kokoonpanijat 83 Kuljetustyöntekijät 93 0 7 6 22 2 343 91 Muut palvelutyöntekijät 45 2 53 70 1 1 796 93 Teollisuuden ja rakentam. 93 1 6 24 1 2 115 avustavat työntekijät Kaikki 66 7 26 49 11 2 428 Tarkennuksia taulukkoon: – Naisten osuus -tieto on vuodelta 2006, työnantajasektoritieto vuodelta 2007 ja yrittäjien osuus vuodelta 2000. – Kokonaisansion mediaani koskee kokoaikaisia palkansaajia ja on vuodelta 2007. Lähteessä ei ole koko pääluokan 1 mediaania, mutta sen kolmen alaryhmän mediaanit ovat seuraavat: Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 5 015 €, Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 4 467 €, Pienyritysten johtajat 3 725 €. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 33 löytyy koko maata koskevia palkkatietoja, mutta suurten kaupunkien tietoja ei ole saatavissa erikseen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi, mutta koko maan tiedotkin kertonevat olennaiset suuntaviivat ammattiluokkien palkkaeroista. Tau lukossa 2 on tietoja kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkoista. Suurimmat mediaanipalkat ovat johtajien ohella terveydenhuollon ja tekniikan erityisasiantuntijoilla. Seuraavan palkkaryhmän muodostavat opettajat, muiden alojen erityisasiantuntijat ja tekniikan asiantuntijat. Näissä ryhmissä mediaanipalkka asettuu 3 000 euron suuruusluokkaan. Työntekijäryhmistä parhaaseen mediaanipalkkaan yltävät prosessityön tekijät (2 745 €). Konepaja- ynnä muilla työntekijöillä ja liikealan ynnä muiden palvelujen asiantuntijoilla mediaani on 2 500 euroa ja raken nustyöntekijöillä vajaat 2 400 euroa. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, asiakaspalvelutyöntekijöillä, teollisuustuotteiden valmistajilla ja kulje tustyöntekijöillä mediaani asettuu 2 300 euron tienoille. Muiden valmistustyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä teollisuu den ja rakentamisen avustavien työntekijöiden keskiansio on runsaat 2 100 euroa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden keskipalkka on noin 2 000 euroa. Myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden keskipalkka jää noin 1 800 euroon. Miesten ja naisten osuudet eri ammattiryhmissä Entä missä määrin ammattiluokat jakautuvat miesten ja naisten aloi hin? Taulukon 2 tiedoista huomataan, että ammattiluokkien sukupuo lijakauma vaihtelee paljon. Suurin osa ammattiluokista profiloituu nais- tai miesaloiksi. Selvimmin miesvaltaisia luokkia ovat rakentami sen, liikenteen ja teollisuuden työntekijäammatit (luokat 71, 72, 81, 83 ja 93) sekä tekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Kaikissa näissä miesten osuus on yli kolme neljäsosaa. Selvimmin naisvaltaisia luokkia ovat puolestaan terveydenhuollon asi antuntijat sekä kolme palvelualan työntekijöiden luokkaa: toimisto-, asiakaspalvelu- ja hoito- ynnä muut työntekijät (luokat 41, 42 ja 51). Myös myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden luokat ovat naisenem mistöisiä. Terveydenhuollon ja muiden alojan erityisasiantuntijat sekä opettajat ovat lievemmin naisenemmistöisiä – niissä on naisia noin kak si kolmesta. 34 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Erityisasiantuntijoiden keskuudessa yrittäjyys ei yleisesti ottaen ole ko vin yleistä. Luokan 22 ammattiryhmistä itsenäisiä yrittäjiä oli lääkäreistä noin 10 prosenttia ja hammaslääkäreistä 35 prosenttia. Luokkaan 24 kuuluvista ammattiryhmistä yrittäjyys oli yleistä taideteollisen alan ja muun kuvataiteen edustajilla, joista joka kolmas oli yrittäjä. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Tilastokeskuksen lähteistä selviää ammattiluokittaisia tietoja myös sii tä, kuinka suuri osuus eri ammattiluokista toimii yrittäjinä tai vapaina ammatinharjoittajina. Tuoreimmat saatavissa olevat tiedot ovat valitet tavasti melko vanhoja, vuodelta 2000 (taulukko 2). Kaikkein yleisintä yrittäjyys oli pääluokassa 6 eli maanviljelijöiden ynnä muiden ryhmäs sä, jossa 82 prosenttia on yrittäjiä (ei mukana taulukossa). I Yrittäjien osuus Asiantuntijoiden pääryhmästä yrittäjiä löytyy etenkin luokasta 34. Liike-elämä palvelujen välittäjistä (342) yrittäjyys oli erittäin tavallista kauppa-agenteilla (kolme neljästä). Myynnin ja rahoituksen asiantun tijoihin (341) lasketaan muun muassa pienkauppiaiden melko lukuisa ammattiryhmä. He ovat tavallisesti yrittäjiä. Myös isännöitsijöiden ja kiinteistövälittäjien keskuudessa yrittäjyys oli melko tavallista (noin joka neljäs). Palvelutyöntekijä-ammateista (luokka 51) yrittäjyys oli erittäin tavallista kampaajilla ja partureilla (noin 80 %), ravintola- ja suurtalousesimiehil lä (noin 40 %) sekä siivoustyönjohtajilla (noin 50 %). Rakennustyöntekijöiden ynnä muiden luokassa (71) yrittäjiä oli 15 pro senttia. Rakennustyöntekijät, joilla on pitkälle erikoistunutta ammatti taitoa – esimerkiksi muurarit, kirvesmiehet, lattianpäällystäjät ja maala rit – ovat verrattain usein itsenäisiä yrittäjiä. Kuljetustyöntekijöissä (83) oli merkittävä osuus yrittäjiä. Moottoriajo neuvojen kuljettajista noin joka neljäs oli itsenäinen liikennöitsijäyrit täjä. Luokkiin 73 ja 74 kuuluu joitakin käsityöläisammatteja, joissa yrittäjyys oli hyvinkin yleistä. Tällaisia ovat muun muassa vaatturit ja pukuom pelijat, kutojat, suutarit, huonekalu- ja koristepuusepät, kulta- ja ho peasepät, savenvalajat sekä leipurit ja kondiittorit. Joillakin aloilla (mm. graafisella) yrityskoko on suurempi ja näin ollen vain vähäinen osa am mattilaista on yrittäjiä (esim. latojista ja asemoijista 3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 35 Pääkaupunkiseudun käsityöammattilaisista on tehty erillisselvitys (Laak so – Kuisma 2004). Sen mukaan alueella asui vuonna 2000 noin 2 400 käsityötuotannon ammattilaista, joista yli kolmannes yrittäjiä. Laakson ja Kuisman mukaan käsityötuotanto on taidealojen, viestinnän ynnä muiden ohella osa niin sanottujen luovien alojen klusteria, jota pide tään yhtenä avaintekijänä kaupunkiseutujen kehityksessä. He arvioivat yksilöllisiä tuotteita tarjoavalla käsityötuotannolla olevan tulevaisuudes sa merkittävää kasvupotentiaalia. Ammattirakenne suurissa kaupungeissa Tutkimushankkeen aiemmassa vaiheessa tutkittiin tilastoaineiston poh jalta ammattien urbaanisuutta pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavassa jatketaan tämä teemaa ja laajennetaan tarkastelua kolmeen muuhun isoon kaupunkiin: Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Tutkitaan, mitkä ammattiluokat ovat vahvimmin edustettuina eri paikkakunnilla. Ammattiluokituksen pääluokat koko maassa ja suurissa kaupungeissa Aiemmassa vaiheessa havaittiin, että pääkaupunkiseudulla asui huomat tavasti suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin Suomessa keskimää rin. Myös asiantuntijoita, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä johtajia asui pääkaupunkiseudulla selvästi keskimääräistä enemmän. Seuraavaksi laajennetaan tarkastelua ensinnäkin luokituksen 2-nume rotasolle ja toiseksi muihin isoihin kaupunkeihin (Tampere, Turku ja Oulu). Kuvassa 1 on esitetty ammattiluokkien jakautuminen pääkaupunkiseu dulle, muihin isoihin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Siinä käyte tään osaksi 1- ja osaksi 2-numerotasoa, riippuen ryhmien koosta. Luokat eivät kuvassa ole numerojärjestyksessä, vaan ne on järjestetty sen mu kaan, kuinka vahvasti ne ovat edustettuina suurissa kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin keskittyy vahvimmin luokka ”muut erityisasi antuntijat” (luokka 24). Siihen kuuluu esimerkiksi valtionhallinnon, sosiaalialan, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoita sekä ju risteja, taiteilijoita ja toimittajia. Luokasta asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa 54 prosenttia, kun kaikista työllisistä niissä asuu 31 pro senttia. 36 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä I pääkaupunkiseutu Turku, Tampere ja Oulu muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 Muut erityisasiantuntijat 41 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 12 34 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 34 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 57 16 41 Toimistotyöntekijät 30 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 28 58 11 60 10 28 31 Tekniikan ym. asiantuntijat 53 9 26 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 46 14 24 63 9 63 13 63 23 Opettajat 21 13 66 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 22 11 67 KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA 93 Teollisuuden ym. avustavat työntekijät 22 10 69 22 9 70 32 Terveydenhuollon ym asiantuntijat 18 12 70 91 Muut palvelutyöntekjät 19 11 70 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 0 Sotilaat 19 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 12 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 10 6 Maanviljelijät ym 11 9 12 Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Työllinen työvoima ammattiluokan ja asuinpaikan mukaan 2005, % tiedot: Tilastokeskus 72 8 79 8 79 8 82 97 Kuva 1. Ammattiluokkien jakautuminen suuriin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Seuraavaksi vahvimmin suuriin kaupunkeihin keskittyvät tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat (luokka 21). Myös johtajien pää luokka (1) sekä terveydenhuollon ja maa- ja metsätalouden erityisasi antuntijat (22) ovat selvästi yliedustettuina isoissa kaupungeissa. Jäl kimmäiseen luetaan muun muassa lääkärit ja osastonhoitajat. Samoin toimistotyöntekijöitä (41) asuu paljon isoissa kaupungeissa. Jonkin ver ran yliedustettuina ovat myös asiakaspalvelutyöntekijät, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat sekä tekniikan asiantuntijat. Kuvan keskivaiheille sijoittuu ammattiluokkia, joista asuu isoissa kau pungeissa karkeasti ottaen sama osuus kuin kaikista työllisistä. Näitä ovat opettajat, myyjät, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työnte kijät, terveydenhuollon ynnä muut asiantuntijat, hoito- palvelu- ja suo jelutyöntekijät sekä muut palvelutyöntekijät. Näiden ammattialojen työpaikat eivät erityisesti keskity sen enempää urbaaneille alueille kuin muillekaan paikkakunnille. Niitä voidaan sanoa ”alueellisesti neutraa leiksi”. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 37 Suurten kaupunkien ulkopuolelle puolestaan keskittyvät maatalousvä estön (6) ohella teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen työntekijä ammatit sekä sotilaat eli pääluokat 7, 8 ja 0. Kuva 2 tarjoaa tietoa erikseen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ammattiprofiileista. Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä suurissa kaupungeissa ja muualla maassa, % tiedot: Tilastokeskus 0 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 5 10 15 20 25 4 4 4 5 7 13 19 2 Erityisasiantuntijat 21 25 23 17 17 3 Asiantuntijat 20 21 20 7 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekij ät 9 8 8 11 17 17 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 16 16 15 13 11 7 Rakennus-, korjausja valmistustyöntekijät 10 muu Suomi 8 7 Turku 12 8 8 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Tampere Oulu 7 pääkaupunkiseutu 5 9 10 9 Muut työntekijät 9 8 8 Kuva 2. Ammattiluokituksen pääluokat suurissa kaupungeissa. Kuvasta ilmenee, että sekä asiantuntijoita että erityisasiantuntijoita asuu Oulussa suhteellisesti jopa hieman enemmän kuin pääkau punkiseudulla. Lähes puolet Oulun työllisistä (46 %) kuuluu näihin ryhmiin, pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia. Tampereella osuus on 38 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu Turussa, Tampereella ja Oulussa 8–9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta enemmän kuin muualla maassa. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöiden osuus työllisistä on hyvin samaa tasoa kaikissa kaupungeissa ja muualla maassa. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Johtajien ja ylimpien virkamiesten pääluokka keskittyy selkeästi pääkau punkiseudulle. Muut isot kaupungit ovat johtajien osuudessa lähempä nä muun Suomen tasoa. I jonkin verran pienempi (41 %) ja Turussa vielä pienempi (37 %). Kai kissa näissä kaupungeissa on kuitenkin selvästi isompi osuus etenkin erityisasiantuntijoita kuin muualla maassa. Suurissa kaupungeissa aliedustettuja pääluokkia ovat rakennus-, kor jaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Pää kaupunkiseudulla nämä pääluokat ovat heikoimmin edustettuina (yh teensä 11 %) seuraavaksi sijoittuu Oulu (15 %) sekä sen jälkeen Turku (18 %) ja Tampere (19 %) jokseenkin samoissa lukemissa. Muualla maassa näihin pääluokkiin kuuluu huomattavasti suurempi osuus (26 %) työllisistä. Vaikka Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, tämä ei enää nykyisin näy kovinkaan vahvasti sen ammattirakenteessa. Viimeinen pääluokka, ”muut työntekijät” jakautuu suhteellisen tasai sesti maan eri osiin eli se on alueellisesti melko neutraali ammattiryh mä. Siihen kuuluvat suurina ammattiluokkina muun muassa siivoojat, varastotyöntekijät, hoitoapulaiset, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapu laiset sekä pakkaajat ja lajittelijat. Kaikilla tarkastelualueilla tähän pää luokkaan kuuluu 8–10 prosenttia työllisistä. Tulokset täydentävät aiempia pääkaupunkiseudun tarkasteluja. Samat pääluokat, jotka keskittyivät pääkaupunkiseudulla, ovat yleensä yliedus tettuina myös muissa isoissa kaupungeissa. Oulu on lähimpänä pääkau punkiseudun profiilia. Yksittäiset ammattiluokat eri kaupungeissa Seuraavassa käydään kaupungeittain läpi ammattiryhmiä, jotka ovat suhteellisesti selvästi yliedustettuja koko maahan verrattuna. Osa niis tä on lukumääräisesti varsin pieniä. Ryhmät sisältävät tavallisesti useita ammattiluokituksen luokkia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 39 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudulla eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. pääkaupunki- pääkaupunkiseudulla asuvia, seudun osuus, % lkm Luonnontieteiden ja matematiikan erityisasiantuntijat Toimittajat (lehden-, radio-, tv-, mainos- ym.) Taidealojen ammatteja Valtionhallinnon erityisasiantuntijat Kääntäjät, tulkit, kielentutkijat Lentoliikenteeseen liittyviä ammatteja 1 689 15 765 15 925 1 497 1 125 4 946 4 839 7 575 1 511 1 330 51,4 44,5 45,9 52,7 54,6 49,2 43,6 44,7 46,1 60,2 Kaikki työlliset 489 019 21,6 Tietotekniikan erityisasiantuntijat Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat Yhteiskuntatieteilijät Tietotekniikan sekä liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ovat pääkaupunkiseudulla voimakkaasti yliedustettuina. Jälkimmäiseen kuu luvat muun muassa tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, tiedottajat sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat. Helsingin pääkaupun kiaseman vuoksi seudulle on keskittynyt myös paljon valtionhallinnon erityisasiantuntijoita. Useat taidealojen ammatit ovat seudulla vahvasti edustettuina, esimer kiksi taideteollisuuden, näyttämötaiteen ja viihdemusiikin ammatti laiset sekä kuvaajat ja äänittäjät. Samoin seudulla asuu paljon erilaisia toimittajia. Muutamat lukumääräisesti hyvinkin pienet ammattiluokat ovat keskit tyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli ovat siinä mielessä urbaa neja ammatteja. Tällaisia ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen erityisasiantuntijat (fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät) sekä yhteiskuntatieteilijät (ekonomistit, yhteiskuntatutkijat). Seudulle ovat keskittyneet vahvasti myös maan arvopaperi- ja valuuttakauppiaat, kielenkääntäjät sekä lentoliikenteen ammattilaiset (lentäjät ja lento emännät). Turussa asuu ensinnäkin runsaasti korkeakoulujen opetushenkilökun taa: professoreja, lehtoreita, assistentteja, tuntiopettajia sekä ammatti korkeakoulujen yliopettajia ja lehtoreita. Lääketieteen ja sairaaloiden merkitys näkyy siinä, että lääkärit (yli-, erikois-, osaston- ja muut lääkärit) ovat Turun ammattirakenteessa selvästi yliedustettuina. Samoin ovat 40 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Kaikki työlliset Turussa Turun osuus, asuvia, lkm % 1 365 9,0 1 146 6,9 105 7,7 984 7,7 186 18,0 271 8,0 76 270 3,4 yliedustettuina kemistit, biokemistit, farmakologit ynnä muut. Tämä ryhmä ei ole lukumäärältään kovin suuri, mutta se on keskeinen avain ryhmä tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat Lääkärit Kemistit, biokemistit, farmakologit ym. Elintarviketeollisuuden työntekijät Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat Merenkulkuun liittyviä ammatteja I Taulukko 4. Turussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Työntekijäammateista ovat Turussa vahvasti edustettuina lääketeolli suuden ja elintarviketeollisuuden työntekijät. Jälkimmäisiin kuuluvat elintarvike- ja tupakkatuotteiden, liha- ja kalajalosteiden, leipomo- ja suklaatuotteiden sekä hedelmä- ja vihannestuotteiden teolliset valmis tajat. Merenkulkuun liittyviä ammatteja, jotka ovat Turussa selvästi yliedus tettuja, ovat alusten päälliköt, perämiehet ja konemestarit, vesiliiken teen työntekijät sekä satamaliikenteen ohjaajat. Lukumääräisesti heitä ei ole kuitenkaan ole kovin paljon. Taulukko 5. Tampereella eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tampereella asuvia, lkm Tampereen osuus, % Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat 2 364 10,9 Lääkärit Korkeakouluopettajat Tekstiiliteollisuuden työntekijät 1 262 940 416 7,7 9,6 12,0 Kaikki työlliset 91 792 4,1 It-ala on Tampereen ammattirakenteessa vahvasti edustettuna. Kun maan kaikista työllisistä Tampereella asuu noin neljä prosenttia, elekt roniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijois ta siellä asuu 11 prosenttia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 41 Tampereella on suhteellisesti paljon myös korkeakouluopettajia. Pro fessoreja, yliassistentteja, assistentteja, tuntiopettajia ja lehtoreita asuu siellä 940 henkeä, mikä on noin 10 prosenttia koko maan määrästä. Tekstiiliteollisuuden työntekijät -ryhmään on laskettu kuitujenvalmis tus-, kehruu-, puolaus-, kutoma-, neule- ja ompelukoneiden hoitajat. Kaikista näihin luokkiin kuuluvista asuu Tampereella 12 prosenttia. Ryhmä on lukumääräisesti melko pieni, nelisensataa henkeä. Myös Oulussa on Tampereen tapaan it-alan asema vahva. Suomen elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantun tijoista Oulussa asuu yli 10 prosenttia, kun kaupungin osuus kaikista maan työllisistä on 2,5 prosenttia. Tähän liittyy myös se, että elektro nisten laitteiden kokoonpanijoiden luokka on Oulussa yliedustettuina – lukumääräisesti tämä ammattiluokka on kuitenkin melko pieni. Tut kimus- ja kehitysjohtajia asuu Oulussa suhteellisen paljon. Huomattava osa heistäkin lienee it-alalla toimivia, vaikka luokitus ei tässä suhteessa mahdollista tarkempaa toimialaerittelyä. Taulukko 6. Oulussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tutkimus- ja kehitysjohtajat Oulussa asuvia, Oulun osuus, lkm % 293 6,6 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat 2 263 10,4 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat Lääkärit Korkeakoulujen opettajia 342 1 150 1 027 8,0 7,0 6,8 Kaikki työlliset 56 057 2,5 Samoin kuin Turussa ja Tampereella myös Oulussa ovat lääkärit ja kor keakouluopettajat aika selvästi yliedustettuina. Ne eivät ole lukumää räisestikään aivan pieniä luokkia, kumpaankin kuuluu Oulussa toista tuhatta henkeä. Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa tarkasteltiin eräiden ”avainammat tiluokkien” asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Seuraavassa 42 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Seuraavassa tarkastellaan ammattiluokkien sijoittumista pääkaupun kiseudun asuinalueille karttaesitysten avulla. Ammattiluokituksesta käytetään yleensä 2-numerotasoa, muutamassa kohdin 3-numerot asoa. Lukumääräisesti kovin pieniä luokkia ei oteta mukaan. Kartat kuvaavat suhteellisia osuuksia: kuinka suuri osuus alueella asu vista työllisistä kuuluu kyseiseen pääluokkaan. Ryhmät ovat varsin eri kokoisia, joten asteikko on jouduttu muodostamaan kullekin ryhmälle erikseen.1 Taustakartta muodostettiin SeutuCD 2006:n maankäyttö- ja pienalueraja-aineistoista. Mukana ovat ne Helsingin, Vantaan ja Es poon asuinalueet, joilla asui vuoden 2005 lopussa vähintään 200 työllis tä henkilöä (noin 230 aluetta). Kauniainen on mukana yhtenä alueena. Kartassa 1 on esitetty pääkaupunkiseudun asuinalueiden nimistöä, joka auttaa tulkitsemaan myöhempiä karttoja. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Ammattiluokituksen pääluokkien sijoittuminen pääkaupunkiseudun asuinalueille I tehdään samantyyppistä tarkastelua kattavammin erilaisista ammatti luokista. Edellä esitettiin suuntaa antavia tietoja ammattiluokkien tuloeroista koko maan tasolla. On syytä muistaa, että tässä käytetyssä aineistossa ovat mukana vain työlliset, eli siitä puuttuvat kokonaan pienituloisimmat ryhmät, kuten esimerkiksi pientä eläkettä saavat ja pitkäaikaistyöttömät. Tulotaso on vahva taustatekijä asumisen sijoittumisessa, mutta ei ainoa. Myös työpaikkojen sijainti sekä erilaiset asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan. Seuraavassa kiinnitetään huomiota etenkin niihin piirteisiin, jotka eivät selity suoraan tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta. Ammattitieto liittyy henkilöön, kun taas asumisvalinnat tehdään per heittäin. Tämä seikka heikentää mahdollisia ammatin ja asumisen sijoittumisen riippuvuuksia. Esimerkiksi osalla pienipalkkaisista hen kilöistä on parempipalkkainen puoliso, jonka tulot mahdollistavat asu misen kalliimmalla alueella. 1 Asteikossa on kuitenkin käytetty samaa peruslogiikkaa. Luokkia on neljä. Keskim mäisin luokkaraja on asetettu koko seudun keskiarvon kohdalle. Alin luokkaraja on 0,7* keskiarvo; ylin luokkaraja on 1,4* keskiarvo. Siten ylimmän luokan alueilla osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin alimman luokan alueilla. Mitä enemmän alueita sijoittuu kahteen ääriluokkaan, sitä selvemmin ryhmän asuminen polarisoituu ja eriytyy tietyille alueille. Jos taas kaksi keskimmäistä luokkaa ovat suuria, tämä merkitsee että ryhmä on jakautunut seudun alueille tasaisemmin ja että harvoilla alueilla osuus poikkeaa kovin paljoa seudun keskiarvosta. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 43 Taulukko 7 tarjoaa tietoja ammattiluokkien suhteellisista osuuksista kaupungeittain. Mukana ovat myös vastaavat tiedot kehysalueelta koko naisuutena. Taulukon luvut täydentävät karttatarkastelua. Johtajien ja ylimpien virkamiesten suosimia (kartta 2) alueita ovat esi merkiksi suuri osa Etelä-Espoon alueista, Laaksolahti, Kauniainen, Ete lä-Helsinki, Lauttasaari ja muita Länsi-Helsingin saari- ja ranta-alueita (Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari), Pohjois-Helsingin pienalueet sekä Itä-Helsingin rannikkoalueita (Kulosaari, Jollas, Tammisalo, Mar janiemi, Vartioharju). Johtajien asuminen polarisoituu melko voimak kaasti, mikä näkyy ”ääriluokkien” suuruutena. Osalla alueista heitä siis asuu seudun keskiarvoa paljonkin enemmän, toisilla alueilla taas ei juuri ollenkaan. Erityisasiantuntijoiden suosituimmat alueet ovat paljolti samoja kuin johtajilla, mutta erityisasiantuntijat asuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin seudulla. Erityisasiantuntijoiden ja johtajien asumisen alueellinen 44 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä päähKaunikaupunki- Helsinki Espoo Vantaa ainen seutu 7,3 6,7 10,0 18,9 5,2 Erityisasiantuntijat 21 Tekniikka ja luonnontieteet 22 Terveydenhuolto, maa-/metsätaloustieteet 23 Opettajat 241 Liike-elämä ja järjestöt 247 Julkinen hallinto kehysalue 6,1 6,9 1,9 5,4 3,3 1,8 6,1 2,1 5,6 3,3 2,2 9,8 2,1 5,8 4,0 1,7 7,6 4,2 8,5 4,8 1,7 5,8 1,0 3,9 2,2 1,1 5,7 1,2 5,0 2,1 0,9 5,0 3,3 6,3 2,5 4,6 3,3 5,9 2,5 5,9 3,5 7,2 2,4 3,5 3,2 7,2 2,3 5,4 3,3 6,3 2,5 5,1 3,5 6,3 2,2 8,3 2,4 10,3 5,2 8,5 2,5 10,8 5,3 7,4 2,1 8,5 4,7 6,0 2,0 7,8 2,8 9,0 2,3 11,1 5,7 7,0 1,9 11,1 4,8 2,9 2,5 2,3 1,1 4,5 5,1 2,6 2,3 2,1 0,6 4,4 5,4 Asiantuntijat 31 Tekniikka 32 Terveydenhuolto 341 Myynti ja rahoitus 343 Hallinnolliset toimihenkilöt Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Johtajat ja ylimmät virkamiehet I Taulukko 7. Ammattiluokkien osuudet kaikista työllisistä alueittain, %. Työntekijät 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 71 Rakennustyöntekijät, kaivos-/ ggglouhostyöntekijät 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, ssiikorjaajat 82 Teollisuustuotteiden valmistajat iimja kokoonpanijat 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 91 Muut palvelutyöntekijät 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ssiityöntekijät 1,6 1,5 1,3 0,5 2,5 3,4 2,8 5,1 2,7 5,4 2,3 4,3 1,1 3,2 4,1 5,6 4,0 4,8 2,7 2,3 2,4 1,6 4,1 3,3 malli vastaa pitkälle sitä, joka muodostuu koulutus- ja tulomuuttujia käytettäessä eli esiin nousevat korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten suo simat alueet. Seuraavaksi tarkastellaan karttojen avulla eri alojen erityis asiantuntijoiden asumista. Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoihin (kartta 3) kuulu vat suurina ammattikuntina muun muassa insinöörit ja tietotekniikan erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on miesenemmistöinen, hyvätuloi nen ja työskentelee etupäässä yksityisellä sektorilla (ks. edeltä tauluk ko 2). Ammattiluokan edustajat eivät keskity vahvasti tietyille alueille, vaan asuvat melko hajautuneesti seudulla. Lievää painottumista on Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 45 46 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Terveydenhuollon ynnä muihin erityisasiantuntijoihin (kartta 4) kuulu vat suurimpana ryhmänä lääkärit sekä lisäksi muun muassa osastonhoi tajat sekä maatalouden, metsätalouden ja biologian erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on hyvätuloinen ja naisenemmistöinen (kaksi kolmesta naisia). Luokkaan kuuluvat palkansaajat ovat etupäässä kuntasektorilla, yksityissektorin osuus on vain 15 prosenttia. Tähän luokkaan kuuluvat keskittyvät paljolti samoille alueille kuin hyvätuloiset ja korkeasti kou lutetut yleensäkin. Espoon itäosat, Kauniainen ja Helsingin merelliset asuinalueet ovat suosittuja, samoin useat sisämaassa sijaitsevat pientalo alueet. Lukumääräisesti eniten ryhmään kuuluvia asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Etelä-Haagassa, Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä. Vantaalla ja kehysalueella ammattiluokan edustajia asuu suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. I havaittavissa seudun länsipuoliskolle. Suhteellisesti eniten heitä asuu Espoon itäosissa vyöhykkeellä Tapiolasta Laaksolahteen. Lukumääräi sesti eniten heitä asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 47 Opettajien luokka painottuu edellisen ryhmän tapaan vahvasti kunta sektorille ja on naisenemmistöinen. Tuloiltaan se ei yllä aivan edel listen tasolle. Eri opettajaryhmien asumisen sijoittumista tutkittiin jo tutkimuksen aiemmassa vaiheessa (ks. Asuttaisiinko toisin?, sivun 93 kar tat). Tuolloin havaittiin, että opettajien suurimman osuuden alueet sijoittuvat Helsingin kantakaupunkiin, Espooseen Tapiola–Mankkaa– Niittykumpu-vyöhykkeelle sekä Kauniaisiin. Kehysalueella ammatti kuntaa asuu jonkin verran vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä mutta enemmän kuin Vantaalla. Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijoiden (kartta 5) luokka si sältää esimerkiksi tilintarkastajat, mainonnan ja markkinoinnin erityis asiantuntijat sekä tiedottajat. Kyse on lähinnä yksityisen sektorin usein hyvin palkatuista töistä. Sukupuolijakauma on tasainen (naisia 55 %). Ryhmään kuuluvia asuu suhteellisesti eniten monilla Helsingin ja Es poon rannikkoalueilla, Kauniaisissa sekä muutamilla pientaloalueilla, 48 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kuten Mankkaa, Nöykkiö, Laaksolahti ja Pakila–Paloheinä. Määrällises ti heitä taas asuu eniten Lauttasaaressa, Töölössä, Ullanlinnassa, Kam pissa, Punavuoressa, Etelä-Haagassa ja Kruununhaassa. Aluejakauma ei juuri poikkea hyvätuloisten yleisestä jakaumasta. Julkisen hallinnon erityisasiantuntijoiden (kartta 6) luokka käsittää sekä valtion että kunnallishallinnon palveluksessa olevia. Pääkaupunkiseu dulla painotus on vahvasti valtionhallinnossa (84 %). Sukupuolijakau ma on varsin tasainen (naisia 54 %). Ammattiryhmän asuminen painot tuu selvästi Helsingin kantakaupunkiin ja sen lähialueille sekä Espoon puolelle Tapiolan ympäristöön. Kaupungeittain heitä asuu suhteellises ti eniten Helsingissä, sen jälkeen Espoossa ja Kauniaisissa sekä vähiten Vantaalla. Kehysalueella osuus on vielä pienempi. Suurimmat luku määrät löytyvät Lauttasaaresta, Töölöstä, Etelä-Haagasta, Kampista ja Ullanlinnasta. Ryhmää voi luonnehtia keskustaurbaaniksi, mutta kes kustahakuisuus ei ole yhtä jyrkkää kuin taideammattilaisilla (vrt. Asuttai siinko toisin?, kartta s. 92). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 49 Seuraavaksi tarkastellaan eri alojen asiantuntijoiden ammattiryhmiä. Tekniikan asiantuntija-ammatteja (kartta 7) ovat muun muassa eri alo jen teknikot sekä tietotekniikan tukihenkilöt ja operaattorit. Ammat tiryhmä painottuu vahvasti yksityiselle sektorille ja on selvästi miese nemmistöinen. Luokan edustajat asuvat varsin tasaisesti seudulla, mikä näkyy siitä, että pienimmän ja suurimman osuuden luokkiin sijoittuu vain vähän alueita. Suhteellisesti eniten heitä asuu Leppävaaran–Kilon ympäristössä, vähiten taas muutamilla kaikkein kalleimmilla alueilla. Asumisen sijoittumisessa on havaittavissa lievää keskipakoista piirrettä, siten että ryhmän osuus on hieman suurempi Espoossa, Vantaalla ja Helsingin reuna-alueilla, pienempi taas Helsingin keskeisillä alueilla. Kehysalueella ammattiluokan osuus on pienempi kuin Espoossa ja Vantaalla mutta suurempi kuin Helsingissä. Tekniikan asiantuntijoita asuu lukumääräisesti eniten Lauttasaaressa, Myyrmäessä, Taka-Töölös sä, Martinlaaksossa, Suvelassa ja Kannelmäessä. 50 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Myynnin ja rahoituksen asiantuntijoihin (kartta 8) luetaan muun mu assa myyntineuvottelijat, -edustajat ja -sihteerit, myynnin ja rahoituksen esimiehet ja myymälänhoitajat. Kyse on siis yksityisen sektorin amma teista. Sukupuolijakauma on tasainen, 48 prosenttia naisia. Tämän ryhmän edustajat asuvat suhteellisen tasaisesti seudulla. Suurimman osuuden alueissa on monia hyvätuloisten alueita (Westend, Kuusisaa ri, Tammisalo ym.). Suurimman lukumäärän alueet ovat Lauttasaari, Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen toisin?, kartta s. 94.) I Terveydenhuollon asiantuntijoihin luetaan muun muassa lukuisa sai raanhoitajien ammattiluokka. Valtakunnallisesti melkein 90 prosenttia luokasta on naisia ja 75 prosenttia työskentelee kuntasektorilla. Mediaa nipalkka on lähellä kaikkien palkansaajien keskipalkkaa. Ammattiluok ka on sijoittunut seudulle huomattavan tasaisesti, mikä piirre jatkuu myös kehysalueen puolelle. Helsingin keskustassa heitä kuitenkin asuu keskimääräistä vähemmän, poikkeuksena Ruoholahti. (ks. Asuttaisiinko Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 51 Töölö, Myyrmäki, Ullanlinna, Kamppi ja Etelä-Haaga. Ammattikun nan asumista ei voi sanoa keskustahakuiseksi – kehysalueella osuus on samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Hallinnollisten toimihenkilöiden (kartta 9) luokka sisältää muun muassa johdon sihteerit, osastosihteerit ja kirjanpitäjät. Ryhmä on naisenem mistöinen (85 % naisia). Samoin kuin muut asiantuntija-ammattiryh mät, tämäkin luokka asuu seudulla tasaisesti: on vain vähän sellaisia alueita, joilla osuus poikkeaisi kovin paljon keskiarvosta. Myös kehys alueella ryhmän osuus on lähellä seudun keskiarvoa. Lauttasaari on yksi niistä harvoista alueista, joilla ryhmän edustajia asuu keskimää räistä enemmän. Sen ohella suurimmat lukumäärät löytyvät Töölöstä, Etelä-Haagasta, Myyrmäestä ja Kannelmäestä. Yhteinen piirre asiantuntija-ammateissa toimivien asumisessa oli se, että he eivät olleet jyrkästi keskittyneet tietyille alueille, vaan asuivat suhteellisen tasaisesti seudulla. 52 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Toimistotyöntekijöihin (kartta 10) kuuluvat muun muassa sihteerit, tekstinkäsittelijät, kassanhoitajat, vakuutusvirkailijat, varastonhoitajat, postinkantajat ja -lajittelijat sekä toimistovahtimestarit. Ryhmän asumi sessa ilmenee jonkinasteista painottumista seudun itäpuoliskoon sekä Martinlaakson radan varteen. Kuitenkin he sijoittuvat asiantuntijoiden tapaan seudulle melko tasaisesti eivätkä kasaudu jyrkästi mihinkään seudun osiin. Kehysalueella heidän osuutensa on vain hieman alempi kuin pääkaupunkiseudulla. Suurimmat lukumäärät toimistotyöntekijöi tä löytyvät Lauttasaaresta, Myyrmäestä, Etelä-Haagasta, Kannelmäestä, Töölöstä ja Martinlaaksosta. I Kolme työntekijäluokkaa – toimistotyöntekijät, asiakaspalvelutyönteki jät ja myyjät – muistuttaa toisiaan taustaprofiililtaan. Kaikki ovat nais enemmistöisiä, painottuvat yksityiselle sektorille ja ovat pieni- tai enin tään keskipalkkaisia. Seuraavassa ryhmien asumista katsotaan erikseen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 53 Asiakaspalvelutyöntekijöihin (kartta 11) lasketaan muun muassa postija pankkitoimihenkilöt, matkatoimistovirkailijat sekä vastaanoton, neu vonnan ja puhelinvaihteenhoitajat. Tämä ryhmä asuu seudulla suh teellisen tasaisesti. Jonkin verran keskimääräistä enemmän heitä asuu Itä-Helsingissä, Kannelmäen–Myyrmäen suunnassa, Helsinginniemellä ja Lauttasaaressa. Kehysalueella heitä asuu suhteellisesti hieman vä hemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu lukumääräisesti eniten Lauttasaaressa, Töölössä, Myyrmäessä, KeskiVuosaaressa ja Etelä-Haagassa. Myyjien ja tuote-esittelijöiden (kartta 12) ammattiluokka asuu edellis ten kahden tapaan seudulla tasaisesti. Hyvin harvalla alueella heidän osuutensa ylittää seudun keskiarvon merkittävästi. Kalleimmilla alueil la osuus jää keskimääräistä pienemmäksi. Keskimääräistä suuremman osuuden alueita on pääradan ja Martinlaakson radan varressa, seudun 54 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen itälaidalla sekä Helsingin kantakaupungissa, esimerkiksi Kallio–Vallilavyöhykkeellä. Vantaalla ja Helsingissä heitä asuu jonkin verran enem män kuin Espoossa, Kauniaisissa ja kehysalueella. Lukumääräisesti eniten myyjiä asuu Myyrmäessä, Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa ja Martinlaaksossa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden alaryhmiä käsiteltiin jo tut kimuksen aiemmassa vaiheessa (Asuttaisiinko toisin?, kartat s. 95 ja 97). Hoitotyöntekijöiden havaittiin jossain määrin painottuvan seudun koil lis- ja itäosiin sekä yleensäkin runsaan ARA-kannan kaupunginosiin. Hoitotyöntekijät ovatkin melko pienipalkkainen ammattiryhmä. Suo jelutyöntekijät (poliisi- ja palotoimi) taas sijoittuvat melko tasaisesti seudulle, mutta pääradan varrella heitä asui hieman enemmän kuin muualla. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 55 Valmistus- ja prosessityöntekijöiden (kartta 13) kaksi ryhmää, 1) kone paja-/valimotyöntekijät, asentajat ja korjaajat (luokka 72) sekä 2) teol lisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat (luokka 82) yhdistetään tässä tarkastelussa, koska näiden ryhmien alueittaiset osuudet korre loivat vahvasti. Tämän ryhmän asumisessa näyttää olevan selvä ”kes kuspakoinen” piirre. Seudun itäisillä ja koillisilla reuna-alueilla sekä kehysalueella heidän osuutensa on korkea, Helsingin etelä- ja lounais osissa sekä Espoon kaakkoisosissa taas matala. Lukumääräisesti eniten ryhmän edustajia asuu Hakunilassa, Kontulassa, Myyrmäessä, KeskiVuosaaressa, Martinlaaksossa, Länsimäessä ja Havukoskella. Pääkau punkiseudun kaupungeista ryhmän osuus on korkein Vantaalla (6,9 % työllisistä). Kaikissa kehyskunnissa lukuun ottamatta Kirkkonummea osuus on vielä Vantaata korkeampi, suurimmillaan Hyvinkäällä (10,7 %) ja Mäntsälässä (11,5 %). Ryhmän työpaikat ovat etupäässä teollisuus työpaikkoja. Ne eivät sijaitse niin keskustapainotteisesti kuin monen 56 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Kuljetustyöntekijöiden luokka (kartta 14) koostuu etupäässä erilaisten ajoneuvojen kuljettajista. Ryhmän asuminen on edellisen tapaan ”kes kuspakoista”. Ryhmän osuus on suurimmillaan seudun itä- ja koillisosissa ja muillakin reuna-alueilla. Lukumääräisesti eniten ammattiluokkaan kuuluvia asuu Hakunilassa, Kontulassa, Myyrmäessä Keski-Vuosaares sa, Kannelmäessä ja Martinlaaksossa. Kehyskunnista kuljetustyönteki jöitä asuu etenkin Pornaisissa (6,4 % työllisistä), Mäntsälässä (5,7 %), Nurmijärvellä (4,9 %) ja Tuusulassa (4,4 %). Myös pääkaupunkiseudun kuljetusyritykset painottuvat jossain määrin seudun koillisosiin (ks. Uu I muun toimialan työpaikat. Suurin yksittäinen työpaikkakeskittymä si jaitsee Pitäjänmäellä. Työpaikkojen sijaintikin on omiaan vaikuttamaan asumisen sijoittumiseen keskipakoisesti. denmaan liikenteen varikot ja terminaalit – nykytila ja tarvekartoitus. 2007, 35). Alalla on paljon pieniä yrityksiä ja yrittäjyys on ammattiryhmässä suhteellisen yleistä (ks. edeltä). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 57 Asumisen alueellinen malli osoittautui teollisuuden ja kuljetusalan työntekijöillä hyvin samansuuntaiseksi kuin rakennustyöntekijöillä, joi ta tarkasteltiin tutkimuksen aiemmassa vaiheessa. Nämä ryhmät muis tuttavat profiililtaan toisiaan: ne ovat miesenemmistöisiä, keskittyvät yksityiselle sektorille eivätkä ole kovin hyväpalkkaisia. Muut palvelutyöntekijät -ryhmä (kartta 15) on heterogeeninen: se kä sittää ne palvelualojen työntekijät, jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Suurimpia yksittäisiä ammattiluokkia siinä ovat siivoojat, hoitoapulai set, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapulaiset sekä sanomalehtien ja mai nosten jakajat. Sekä määrällisesti että suhteellisesti heitä asuu paljon Kontulassa, Kannelmäessä, Suvelassa, Hakunilassa, Keski-Vuosaaressa, Myyrmäessä, Malminkartanossa ja Martinlaaksossa. Pääluokan amma tit ovat enimmäkseen pienipalkkaisia. Ei siis ole yllättävää, että tämän ryhmän edustajia asuu etenkin runsaan ARA-kannan alueilla. Kau pungeista osuus on Vantaalla (5,6 %) ja Helsingissä (5,4 %) hieman korkeampi kuin Espoossa (4,3 %). 58 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta. Ai neistona on käytetty Tilastokeskuksen alueellisia ammattiluokkatietoja. Teemassa voidaan erottaa kaksi tasoa: Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Yhteenveto I Teollisuuden ja rakentamisen avustaviin työntekijöihin (kartta 16) lue taan muun muassa rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät, pakkaajat, lajittelijat sekä talon-, maa- ja vesirakennusalojen avustavat työnteki jät. Heidän osuutensa on suuri esimerkiksi Kontulassa, Hakunilassa, Pihlajamäessä, useilla Tikkurilan ympäristön alueilla sekä monilla Länsi-Vantaan asuinaluilla. Ammattiryhmän osuus on seudun kaupun geista selvästi suurin Vantaalla (4,4 %), kehysalueella hieman pienempi (3,3 %) ja vielä pienempi Espoossa (2,4 %) ja Helsingissä (2,3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 59 1) Tutkitaan suurten kaupunkien ammattirakennetta verrattuna muuhun Suomeen. Mitkä ammatit ovat vahvimmin edustettui na suurissa kaupungeissa? Tällöin puhutaan urbaaneista amma teista työpaikkojen sijainnin kannalta. 2) Tarkastellaan ammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkau punkiseudun eri osiin. Minkä ammattiluokkien edustajat näyt täisivät suosivan urbaaneja asuinympäristöjä? Aineiston mukaan suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina ammat tien pääluokista selvimmin erityisasiantuntijat sekä myös asiantuntijat. Pääkaupunkiseudulla olivat yliedustettuina myös johtajat sekä toimistoja asiakaspalvelutyöntekijät. Oulussa erityisasiantuntijoita ja asiantunti joita asui suhteellisesti vielä enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Suurissa kaupungeissa olivat puolestaan aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat ”alueellisesti neutraaleja” ammattiluokkia, joita oli melko tasaisesti niin isoissa kaupungeissa kuin muuallakin. Tampere ja Turku sijoittuivat profiililtaan pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välimaastoon. Oulu oli isoista kaupungeista lähimpänä pää kaupunkiseutua. Toisessa osiossa tarkasteltiin pääkaupunkiseudulla ammattiluokkien osuutta työllisistä asuinalueiden tasolla. Asumisen sijoittumiseen vaikut tavat ainakin 1) Resurssit (tulot ja varallisuus), 2) Työpaikkojen sijainti sekä 3) Asumispreferenssit. Asumisen alueellista sijoittumista seudulla tulkittiin näiden kolmen tekijän kautta. Tulotaso selittää tietenkin vahvasti: suurituloiset ammattiryhmät ka sautuivat kalliille, pienituloiset taas edullisille ja runsaan ARA-kannan asuinalueille. Löytyi kuitenkin myös piirteitä, jotka eivät selittyneet suo raan tulotasosta. Taidealoilla toimivat keskittyivät urbaaneille alueille. Lievempänä tällaista piirrettä havaittiin myös julkisen hallinnon erityis asiantuntijoilla. Asiantuntija-ammateissa toimivat asuivat pääkaupunkiseudulla varsin tasaisesti. Samantyyppinen alueellinen malli oli toimisto- ja asiakaspal velutyöntekijöiden sekä myyjien asumisessa. Valmistus- ja prosessityöntekijöiden sekä kuljetustyöntekijöiden asu minen painottui selvästi pääkaupunkiseudun reunaosiin, myös kehys 60 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä Ilmonen, Mervi – Hirvonen, Jukka (2008). Avainryhmien asuminen pääkau punkiseudulla. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.): Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Yhdyskuntasuunnitte lun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Laakso, Seppo – Kuisma, Hanna (2004). Käsityötuotanto pääkaupunkiseudulla. Selvitys käsityötuotannon ammattilaisista ja yrityksistä sekä heidän näke myksistään alastaan. Uudenmaan liiton julkaisuja C 43. Uudenmaan liikenteen varikot ja terminaalit – nykytila ja tarvekartoitus (2007). Uudenmaan liiton julkaisuja E 86. Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Lähteet I kunnissa heidän osuutensa oli korkea. Asumisessa oli siis selvä ”keskus pakoinen” piirre. Osaksi tätä selittää työpaikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 61
© Copyright 2024