Valokuvia Sammalsillan kosteikon suunnitellulta
ValokuviaSammalsillankosteikonsuunnitellultarakennusalueelta2014‐10‐18. ©TieokasMarkkuSakariMeriluoto. Kuva1.PitkospolunsillaltaLietelammienydinalueelle.EdessäoikeallaSammalsillanoja UudenkylänpeltoaukealtaetelästäSylvöjärveen,keskelläsiihenidästäKurensuoltalaskeva Kuoppalanoja,mihintaustallayhtyykaakostaPönnölänpeltoaukealtaRistolanoja. Oikeallalaajassakosteikossaääntelivät2014viitasammakotjapesikurki. Kuva2.LietelammienydinalueKuoppalanojantakaaeteläsuuntaan.Taustallalaajassa kosteikossaääntelivät2014viitasammakotjapesikurki. Kuva3.Viitalampareonmitäsovelianviitasammakonjamyössudenkorentojen elinympäristö,kuvassaeteläsuunnasta.2014vedenkorkeusonollutKymijoenlatvavesillä jopa40cmallenormaalin,minkävuoksiViitalamparekinonkutistunutallikoiksi,joistayksi etualalla. Kuva4.Viitalampareeneteläosa,mihinedessälaskeeojaetelästäPeltokallionniityltä. Taustallaoikeallakoivikontakanapitkospolku.Edessäojakossaääntelivätviitasammakot 2014. ® Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI-16100 NYBY UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 [email protected] www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. LAUSUNTO 2014-08-21 Sammalsillan alueen kosteikkosuunnitelma v2 Johdanto Lausunto on suora jatko Tieokkaan 2014-05-21 laatimaan muistioon Viitasammakko Rana arvalis Sammmalsillan luonnonsuojelualueella, mikä siksi on mukana jäljempänä. Muistiossa Tieokas käsitteli tämän kevään viitasammakkohavaintoja sekä kosteikkosuunnitelman ensimmäistä versiota, mikä näyttää hylätyn. Tieokkaalle on lähetetty uusi päiväämätön kosteikkosuunnitelma v2 (”Sammalsillansuon kosteikon toteuttamissuunnitelma”), mitä tämä lausunto käsittelee (kartta): Kartta 1. Sammalsillan alueen kosteikkosuunnitelma v2. Lajistoselvitykset Tämä lausunto sisältää jäljempänä muistiotiedot ja kartan Tieokkaan tämän kevään viitasammakkohavainnoista, mitkä luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä, Lahden seudun ympäristöpalvelut, on hyväksynyt päteviksi, vaikka v2:ssa mainitaan, että niitä "ei ole kyetty varmistamaan": Viitalampare Sammalsillanoja Saukko Lutra lutra 2014 (2) Kurki Grus grus pesä 2014 Lietelammit Sammalsillanoja Kuoppalanoja Ristolanoja Suunnitelma-alue (osa) Viitasammakko Rana arvalis Ilmakuva 1. Tieokkaan viitasammakkohavainnot Sammalsillan alueella 2014 poikkeuksellisen kuivana ja vähävetisenä keväänä, lisäksi saukko ja kurki. Kevät- ja kesäkautena 2015 on toteutettava Uudenkylän osayleiskaavan luontoselvitystä täydentävä inventointi SylvöjärvenSammalsillan alueella ainakin seuraavien erityisten lajien osalta: ‐ valkoselkätikka (METSÄHALLITUS/PHLY-tiedot) - muut linnut (direktiivi‐ ja erityiset lajit) ‐ viitasammakko ‐ sudenkorennot ‐ saukko ‐ mahdolliset muut lajit, esimerkiksi lepakot. Ilman näitä vähimpiä lajistoselvityksiä Sylvöjärven-Sammalsillan alueella Uudenkylän osayleiskaavaa ei voida viedä lainvoimaisesti eteenpäin (Lähde: http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_SUOJELUALUE.pdf). Lajistoselvityksiä on Tieokkaan lisäksi painokkaasti vaatinut myös ainakin Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys. Em. lajeista Tieokkaalla on havaintoja pitkältä ajalta ja esimerkiksi saukosta myös tältä vuodelta. Erityisesti kiinnitän jo etukäteen huomion merkittävään sudenkorentojen esiintymispaikkaan: Viitalampare (Ilmakuva 1) kuhisee keskikesällä eri sudenkorentolajeja. Paikka kärsi viime talven asiattomassa pensaikkoraivauksessa, mutta elpyy takaisin suojaiseksi parissa vuodessa. Sudenkorento puolestaan on tärkeä osa alueella pesivän uhanalaisen nuolihaukan ravintoa. Rahakonsultin asiantuntemattomissa suunnitelmissa arvokas Viitalampare häviäisi kaivutöissä tai ainakin muuttuisi sudenkorennoille ja viitasammakoille kelvottomaksi. Ongelma on, että Nastolan kunta pyrkii saamaan Uudenkylän osayleiskaavan aikaan minimiajassa minimikustannuksin puutteellisin tiedoin. Tieokas sai kuitenkin äskettäin yhteistyössä Lahden kaupunginmuseo-maakuntamuseon kanssa kunnan pakotetuksi tilaamaan Uudenkylän osayleiskaavan arkeologisen inventoinnin, mikä valmistui juuri. Ympäristöasioissa kunnan asenne on vieläkin nihkeämpi ja vaatii vahvaa vaikuttamista. Kaavan luontoselvitys sinänsä on erinomainen esim. Sammalsillan alueen osalta. Jos kunnan asenne esimerkiksi lajistoselvityksiin ei muutu, on todennäköistä, että kaava pitkittyy oikeustietä niin, että sen käsittelee valmiiksi muu hallinto kuin Nastolan kunta. Kosteikkosuunnitelma v2 Yleistä Tämä toinenkin suunnitelma osoittaa edelleen merkittävää asiantuntemuksen puutetta Sammalsillan alueen luonnonoloista ja on toteuttamiskelvoton sekä teknisesti että luonnonhoidollisesti yhtä lailla kuin edellinen versio. Viime talvena, jolloin oli olemassa kosteikkosuunnitelma v1, Nastola-seuran vesiensuojelujaosto raivasi talkoilla Sammalsillan kosteikkoaluetta laajasti massiivista allasrakentamista varten. Työ oli täysin tarpeeton ja luonnonhoidollisesti vahingollinen hävittäessään lajistoa suojaavaa pensaskerrosta koko Lietelammien alueelta. Työssä ei ollut lainkaan luonnonhoidollista asiantuntemusta. Sammalsillan alueen kehityskulku Sammalsillan alue on Nastolan laajin ja luonnon monimuotoisuudelle tärkein yhtenäinen kokonaisuus asutuksen tuntumassa, lajistolle suojainen mutta luonnonystävien helposti tavoitettavissa. Sammalsillan alueen luontoa ja kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi asti; se on Nastolan parhaiten tunnettu luonnonalue laajalti maakunnassakin. Vankka tutkimusperusta antaa hyvät tiedolliset mahdollisuudet tehdä kauas kantavia ratkaisuja (em. linkki). Nykymuotoiseksi Sammalsillan alue alkoi kehittyä 1960-luvun alun vesistöjärjestelyjen jälkeen. Yli puolen vuosisadan aikana laajat lietealtaat ja leveät ojanvarret ovat muuttuneet runsaan kasvillisuuden reunustamiksi allikoiksi ja amazonmaisen reheviksi viidakoiksi, joiden piirissä elää maakunnallisestikin merkittävä monipuolinen lajisto vaativine erikoisuuksineen. V2:ssa mainitaan, että ”suoalue on paikallisten asukkaiden mukaan kasvanut voimakkaasti umpeen ja todennäköisesti viitasammakolle soveltuvat lampareet tulevat kasvamaan umpeen ajan kuluessa.” Käsitys on virheellinen. Vettä virtaa Sammalsillan alueelle niin kuin ennenkin Kurensuon, Pönnölän ja Uudenkylän peltoaukeiden valuma-alueilta ja metsistä useita valtaojia pitkin niin, että veden kulku pitää uomat ja allikot avoimina. Veden viipymä on lisääntynyt, minkä havaitsee runsaiden syyssateiden jälkeen, kun talvitulva voi peittää koivikot ja luhdat. Jopa kokonaan uusi kosteikko on syntynyt Uudenkylän peltoaukean pohjoisosaan. Tämä kaikki muovaa entisiä kosteikkoluontotyyppejä monipuolisemmiksi ja luo uusia. Silti on syytä parantaa kosteikon tilaa edes vuosikymmenten jälkeen; näitä toimia olisi maanomistajan Nastolan kunnan pitänyt tehdä koko ajan. Nyt näyttää siltä, että ei löydy oikeita menettelyjä siksi, että paikallista vuosikymmenten mittaista asiantuntemusta ei ole käytetty. Ammattitaitoisen suunnittelun avulla Sammalsillan kosteikosta voidaan luoda vielä nykyistäkin monipuolisempi luonnonsuojelualue, missä myös palautetaan vahingoittuneita tai hävinneitä luontotyyppejä esimerkiksi tulvittamisen ja perinnemaiseman hoidon, mieluimmin karjan avulla. Teknokraattinen, ylimassiivinen ja siksi kallis ja tehoton allassuunnitelma on muutettava nykyaikaiseksi luonnonhoitosuunnitelmaksi käyttäen monipuolista kosteikon hoidon ammattitaitoa ja kokemusta. Tämä vaatimus tarkoittaa muutosta nykyisen suunnittelun lähtökohtiin. Korjaustarpeita Räikeimmät virheellisyydet suunnitelmassa v2 ovat alustavasti ainakin seuraavat: 1. Virhellinen valuma-alueen määrittely Suunnitelma KOHDISTUU vain kahteen Sylvöjärveen idästä laskevaan valtaojaan: Kuoppalanojaan (karttasana) ja Ristolanojaan (Tieokas-kartat). Sen sijaan suunnitelma EI KOHDISTU Sammalsillanojan pääuomaan suoraan etelästä Uudenkylän peltoaukealta ja sen läntisiltä sivuilta Sylvöjärveen. Näin ollen reilusti yli puolet valuma-alueesta pääosin pelloilla jää kokonaan suunnitelman ulkopuolelle (vrt. Tieokkaan ehdotus Läntisestä allaspaikasta). Tämä suunnitteluvirhe on perustavanlaatuinen, suorastaan jättiläismäinen, ja romahduttaa koko suunnitelman mielekkyyden; siinä ei ole mitään järkeä. Vesitaloudelle on kutakuinkin yhdentekevää, toteutetaanko tämä suunnitelmaa vai ei – silloin ainakin rahaa säästyisi. Virheen lähtökohtia ovat ainakin paikallisen asiantuntemuksen ja kartanlukutaidon puute ja luottaminen suunnitelman kohdassa 2.2 esitettyyn luetteloon valuma-alueen laskuojista, joista merkittävänä on mainittu vain Kuoppalanoja. Se on kuitenkin vain yksi kolmesta suuresta, tosin ainoa karttanimellä varustettu, lähtöisin Kurensuolta enimmäkseen metsä- ja suoalueiden halki. Siihen liittyy Ristolanoja kaakosta Pönnölän peltoaukealta. Merkittävimmän Uudenkylän peltoaukean vesien käsittelyyn tarvitaan Sammalsillan alueen länsipuolelle syntyneen uuden kosteikon alueelle oma allasjärjestelmä siten kuin Tieokas on muistiossa 2014-05-21 esittänyt (Läntinen allaspaikka). 2. Suunnitelman v2 muut heikkoudet Jos oli suunnitelma v1 suorastaan käsittämättömän massiivinen ja kaikessa mielettömyydessään onneksi liian kallis toteutettavaksi, supistettunakin v2 jatkaa samoilla jäljillä. Peruslähtökohdan virheiden vuoksi enempi kommentointi ei oikeastaan ole tarpeen, mutta tiedoksi kuitenkin: – Ns. syväosan rakennusalue kaivumassoineen ja penkereineen sijoittuu kartan 1 ja ilmakuvan 1 mukaan melko varmasti viitasammakoiden elinpiirille, mikä 2014 oli tavallista suppeampi poikkeuksellisen vähävetisen kevään aikana. Tarkempi lajin esiintymisalueen kartoitus on välttämätön 2015. – Järeä konetie vielä melko käyttökuntoisen pitkospolun varteen luonnontilaisen koivikon (luontotyyppi: koivuluhta, uhanalainen VU) halki on kaikissa tapauksissa tarpeeton. Sammalsillantieltä Peltokallion hakakoivikon läpi johtaa kosteikon itäpuolella kovalla maalla traktorin ajoura (kartta 2) laidunniittyalueelle, jopa betonilaattasilta Kuoppalanojan poikki eläinten huoltoa varten. Ongelma on kuitenkin, että maanomistaja on talonpoikaiseen tapaan haluton uhraamaan vastikkeestakaan mitään luonnonhoitohankkeelle, kun on vielä teknisen lautakunnan puheenjohtaja (kepu; jäsenenä vastusti aikoinaan Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamista). Sama ongelma koskee myös sitä, että Tieokkaan muistiossa 2014-05-21 esitetty Itäinen allaspaikka sijoittuisi osaksi hänen mullikkalaitumelleen, tosin esitettyä pienempänä. - Uusi ojauoma järeän konetien varressa on tarpeeton kosteikkorakenteelle ja vahingollinen myös maisemallisesti samassa maastokäytävässä, minkä leveydeksi pengerryksineen luonnotilaisessa tiheähkössä koivikossa tulisi arviolta kymmenkunta metriä. Jos lisää ojia halutaan, paikka on luonnollisesti vain Sammalsillantien varressa. – Kosteikkoalueen muodostamisessa on v2-suunnitelmassa perusvirhe, että em. uusi oja ylipäänsä on suunniteltu ko. paikkaan keskelle luonnontilaista koivikkoa (koivuluhta, uhanalainen VU). Turvemaan hieskoivumetsä on täydellisesti sopeutunut ajoittaiseen tulvavaikutukseen, jopa koko talven kestävään ja siis maata myöten jäätyvään talvitulvaan. Tällainen talvitulva on esiintynyt useasti meidänkin aikanamme, se kuuluu luonnonjärjestykseen eikä haittaa. Päinvastoin, ko. tuontotyyppi on harvinainen tulvametsä, mistä täällä on tehty radio-ohjelmakin (Hauta-aho/Meriluoto). – Kaikkia turvemaan hieskoivumetsiköitä Sammalsillan alueella voi siis tulvittaa luonnonjärjestyksen mukaisesti tai tarkoituksella, sen seurauksena uhanalaisen luontotyypin (koivuluhta) monimuotoisuus vain paranee. Mitään käyttöpuun hakkuitahan luonnonsuojelualueelle ei enää koskaan tule, joten mahdolliset lahoamisilmiöt ovat vain eduksi. – Pohjapadon sijoitus v2-suunnitelmassa on kaiken edellä mainitun jälkeen mieltä vailla ja siis uusi oja ja järeä konetie sinne tarpeettomat. Tieokkaan suunnitelman (Läntinen ja Itäinen allasalue) pohjapadon ainoa oikea paikka on Sammalsillanojan suulla välittömästi Sammalsillan yläpuolella. Siinä se vaikuttaa täydellisesti koko Sylvöjärven eteläpään valuma-alueen vesiin ja on helppo rakentaa, huoltaa ja seurata Sammalsillantieltä käsin. – Näin tehden eli siis suunnitelmasta v2 kokonaan luopuen Sammalsillanojan koko suupuoli on em. Läntisen ja Itäisen altaan alapuolella luontaista kosteikkoaluetta, missä vesi saa vapaasti levittäytyä sivuille mätäsväleihin tulvametsäksi eli metsäluhdaksi, mikä parantaa uhanalaisen luontotyypin laatua. Näin tapahtuu tavanmukaisesti keväällä ja mahdollisesti runsaiden kesä- ja syyssateiden sekä talvitulvan aikana. Pitkospuupolku täytyy joka tapauksessa rakentaa uudelleen siten, että se ankkuroidaan maahan riittävän korkealle eli hieman nykyistä ylemmäs, ettei se kellu ajoittain. – Lähin maa-aineksen (kaupallinen) ottopaikka on Heinolantien varressa yli 10 km:n päässä, sillä ns. Rannan-Salmisen metsäsaarekkeessa sijaitseva yhteismaan sorakuoppa on otettu loppuun, suljettu puomilla ja ottokiellossa, päinvastoin maantäyttöpaikkana nykyisin. Muualla Sammalsillan alueella maa-ainesta ei voi kaivaa, toisin kuin esitetään. Yhteenveto Seuraavaan v2-karttaan olen karkeasti merkinnyt edellä esitetyt korjaukset uudeksi Tieokas-suunnitelmaksi, minkä keskeiset osat ovat: – Läntinen allaspaikka – Itäinen allaspaikka – Sammalsillantien vierusoja – Pohjapato Sammalsillan yläpuolella: AJOURA Kartta 2. Tieokkaan korjaava suunnitelma (selostus ed. tekstissä ja muistiossa). Näin kustannukset jäävät murto-osaan rahakonsultin esittämästä, mikä näköjään tähtää vain asiakkaan rahastukseen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieokkaan suunnitelma turvaa luonnonarvot, on yksinkertainen, helppo rakentaa kovalta maalta käsin, kunnossapito ja seuranta on vaivatonta peltotöihin liittyen ja kustannustehokas tulos on vesitaloudellisesti toimiva. Viitasammakon ja muiden erityisten lajien suojelu ei ole viranomaisharkinnan alainen asia, kuten esimerkiksi ELY-viranomaisen viestistä voisi päätellä. Uhkaavat toimet vievät pahimmillaan oikeukäsittelyyn, mikä esimerkiksi viitasammakon kohdalla on toistaiseksi johtanut yksiselitteisiin turvaamisratkaisuihin niin kaivoshankkeissa kuin asuntokaavoissakin, kuten esimerkiksi Nastolan kunnan kohdalla Kymijärvellä. Kaiken lisäksi Sammalsillan alueella ei ole kysymyksessä millään tavoin elintärkeä tai taloudellisesti merkittävä hanke, vaan suunnitelma, mikä voidaan minkään kärsimättä jättää toteuttamatta tai lykätä siksi, kunnes järki kasvaa. Asiaa valaisee vastaus kirjalliseen kysymykseen Eduskunnassa (602/2013 vp): http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_602_2013_p.shtml Vaadin, että Sammalsillan luonnonsuojelualueen ja siihen liittyvän kosteikon suunnitteluun on välittömästi otettava mukaan paras asiantuntija Tieokas, joka muussa tapauksessa ottaa käyttöön kaikki oikeustiet nykyisen asiantuntemattoman ja siksi kalliin, puutteellisen ja vahingollisen suunnitelman hätäisen toteutuksen estämiseksi esim. ensi talven aikana ennen lajistoinventointeja. Toteuttamiskelvottomien suunnitelmen laatiminen on jo maksanut riittävästi verrattuna Tieokkaan tähänastiseen mittavaan talkootyöhön. Katson olevan kohtuutonta, että yksityisyrittäjä Tieokas joutuu toistuvasti korjaamaan rahakonsultin kelvottomia suunnitelmia, mitkä kaiken lisäksi esimerkiksi ELY-viranomainen näyttää kritiikittä hyväksyvän. Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ® – itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki. ® Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI-16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 [email protected] www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. MUISTIO 2014-05-21 Viitasammakko Rana arvalis Sammmalsillan luonnonsuojelualueella Yleistä Viitasammakko on luontodirektiivin laji (liite IV), rauhoitettu (LSA 714/2009), uhanalaisuusluokka (IUCN): elinvoimainen (LC) (www.ymparisto.fi). Kosteikot ovat tärkeä luontotyyppiryhmä Suomessa: noin 40 % arvioiduista luontotyypeistä ja 70 % Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä on kosteikkoja. Kosteikkojen tila on heikko: uhanalaisia on 80 % kosteikkoperinneympäristöistä ja noin puolet Itämeren, rannikon ja sisämaan kosteikkoluontotyypeistä. Uudenkylän Sylvöjärven Sammalsillan alue on Päijät-Hämeen arvokkaimpia ja pitkältä havaintoajalta parhaiten tunnettu(ja) kosteikko(ja). Uudenkylän osayleiskaavan luontoselvityksessä Sammalsillan alue on määritelty kansallisesti arvokkaaksi, maankäyttösuosituksena luo. Tieokas esittää luonnonsuojelualuetta: http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_SUOJELUALUE.pdf Tilanne Sammalsillan alueen suoperäinen kosteikko kehittyi nykyiselleen Sylvöjärven eteläpäähän 1960-luvun alun vesistöjärjestelyjen jälkeen. Runsaan puolen vuosisadan aikana luontainen vuotuinen voimakas tulvavaikutus on tasaantunut ja alueelle on syntynyt erilaisia suometsän kehitysvaiheita. Suistomaata halkovien valtaojien varsia vallitsevat laajat pensastot ja lehtimetsät ja niiden lomassa vaihtelevan kokoiset lampareet. Laikkutyyppinen vesi- ja kosteikkokasvillisuus on monimuotoista avoimesta suljettuun ja matalasta korkeaan. Suojainen luontokokonaisuus on kuin Amazonasin sademetsän pohjoinen vastine, sanotaan. Koko muutoksen ajan luontoa ja etenkin linnustoa on järjestelmällisesti havainnoitu ja dokumentoitu sanoin ja kuvin, niin että Sammalsillan alueen kehityshistoria voidaan esittää perinpohjaisesti. Tarkka tunnettuus lisää alueen arvoa merkittävästi, ja tietojen pohjalta on voitu vaikuttaa monin tavoin. Nyt luontotiedot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, kun vireillä on kaksi suurta hanketta: Uudenkylän osayleiskaavassa Sammalsillan luonnonsuojelualueen perustaminen ja samanaikaisesti suunniteltujen laskeutusaltaiden ympäristövaikutusten arviointi. Hankkeiden tarkoitusperät ovat huomattavalta osin vastakkaiset. Viitasammakko Muuhun lajistoon tarkemmin puuttumatta viitasammakko on sekä suojelu- että rakennushankkeeseen kiinteästi liittyvä ajankohtainen laji. Siitä ei toistaiseksi ole ollut yhtään havaintoa. Viitasammakon suojelumerkityksen tuntien pitkäaikainen tavoitteeni oli varmistaa lajin esiintyminen Sammalsillan alueella, missä on runsaasti sopivaa elinympäristöä. Jo vuosia olin ollut varma viitasammakon esiintymisestä etenkin ns. Viitalampareessa, mikä sisältyy allassuunnitelmaan (8), ja esitellyt tätä mahdollisuutta useissa yhteyksissä luontoretkillä. Hämäräaktiivisen viitasammakon havainnointia varten sain ennakkoon arvokkaita tietoja lajin tuntijalta. Tilaisuus retkeen Sammalsillan alueelle tarjoutui 2014-05-18 klo 22.20–23.40. Tuolloin oli pitkän kolean sääjakson jälkeen ensimmäinen hellepäivä: Lahti +25,4 astetta max. Valitsin kohteeksi Viitalampareen seudun, minne pääsin pitkospolkua varovasti lähestyen. Klo 23 aikaan saavutin metrin korkuisen koivikkokumpareen Viitalampareen ja osmankäämilampareen välissä ja pysähdyin kuuntelemaan tyynessä hämärässä. Asetin kämmenpuolet korvien ympärille, jolloin kaikupohja parani huomattavasti. Keino olikin tarpeen, sillä heti klo 23.08 kuulin elämäni ensimmäisen kerran viitasammakon ääntelyä. Paras äänikuoro sijaitsi suoraan edessäni 20–30 m päässä, missä Peltokallion kostean niityn ja sitä reunustavan koivikon välistä laskeva runsasvetinen oja tavoitti niityn kulmassa Lietelammien alueen välittömästi Viitalampareen eteläpuolella. Sopivasti yläviistoon kumpareelle kuului vetiseltä ojansuulta muutaman koivun juurelta (kuva 1) taukoamaton ääntely: kuin pienen koiran nalkuttava haukunta ja rinnalla koriseva kurnutus. Äänessä siis olivat viitasammakot ja tavalliset sammakot yhdessä kuin ääninäytteissä. Heti tiesin epäilyksittä kuuntelevani ensi kerran viitasammakkoa. Lähestymiseni ei ollut häirinnyt niitä, vaan ääntely jatkui yhtämittaisena. Heinolantielläkin oli onneksi hiljaista, joten mikään ei häirinnyt kuulosteluun keskittymistä. Välillä kuuntelin etäämmäs varsinaisten Lietelammien suuntaan. Sielläkin äänneltiin Kuoppalan- ja Ristolanojien liittymän vaiheilla, missä sijaitsi kurjen pesä vetisessä kosteikossa. Äänikuorosta nousi selkeän terävästi esiin viitasammakon haukunta, mitä sammakon kurnutus säesti. Äänen yleinen luonnehdinta on erinomainen, kun muistelin tutun jackrusselinterrierin haukahtelua. Siirryin risahtelevan oksamaton poikki Peltokallion kostean niityn puolelle, mutta sillä aikaa viitasammakon ääntely odotetusti taukosi eikä enää alkanut uudelleen. Varoitukset lajin häiriöherkkyydestä olivat tosia. Joka tapauksessa tapasin viitasammakon ensimmäisen kerran juuri siellä, missä jo vuosia olin ennustanutkin sen asustavan, Sammalsillan alueen Lietelammilla suuren Viitalampareen äärellä, mikä sydänkesällä on sudenkorentojen esiintymiskeskus. Tänä poikkeuksellisen kuivana keväänä avovesi on kutistunut vähäisiksi silmäkkeiksi, siksi viitasammakkokin nyt oleskeli laskuojan piirissä. Kun ääntelyä lisäksi kuului myös Lietelammien ydinalueelta, minne nyt en ulottanut tarkempaa kuuntelua, voin epäröimättä arvioida viitasammakon esiintyvän koko Lietelammien kosteikon alueella, missä etelänpuolisten peltoaukeiden kolme valtaojaa yhdistyvät Sammalsillanojaksi ennen laskua Sylvöjärveen. Suojelu Selvää on, että jo yksin tämä havaintotieto asettaa Sammalsillan alueen suojelun uuteen valoon kaiken aiemman tiedon lisäksi. Ankarasti suojellun lajin viitasammakon ilmeisen laaja esiintyminen sulkee pois kaikki luontoa haitallisesti muuttavat toimet. Mainittakoon, että suunnitellulla allasalueella pesivät tänäkin vuonna joutsen ja kurki pensaikon raivauksesta huolimatta. Äskettäin havaitsin Lietelammilla saukkoparin kulkemassa. Valtaojan varren lietteelle laskeutui levähtämään kuusi liroa muuttomatkallaan. Nyt tarvittaisiin välittömästi laajempi tuore lajistoselvitys, mikä ulottuisi myös Sylvöjärven Sammalsillanlahden molemmille rannoille, Itä- ja Länsiluhdan puolelle. Sopii olettaa, että viitasammakkoa esiintyy sielläkin kaikin tavoin mitä sopivimmassa elinympäristössä. Ennen välttämättömiä lisäselvityksiäkin jo nykytiedon perusteella on luovuttava laskeutusaltaiden kaivusuunnitelmasta koko Lietelammien alueelle. Suunnitelma on taloudellisesti ja toiminnallisesti huono ja ekologisesti kestämätön. Koneellinen kaivutyö peräti yhdeksässä kohdassa kaikkein häiriöherkimmällä Lietelammien kosteikkoalueella rikkoisi luontokokonaisuuden pitkäksi aikaa ja karkottaisi arimmat lajit. Esimerkiksi paikkauskolliset viitasammakot kirjaimellisesti kaivettaisiin talvehtimisallikoistaan ylös kuolemaan. Työvaikeustekijät olisivat huomattavat. Millaisena talvena tahansa kosteikkoalue on käytännössä sula ja pohjaton, mikä aiheuttaisi kalliita tukemisvalmisteluja, jotta kaivinkone ylipäätään pääsisi liikkumaan ja työskentelemään. Lisäksi olennaista laskeutusaltaiden toiminnalle on niihin kertyvän lietteen poistaminen aika ajoin. Tämä aiheuttaisi tarpeen ylläpitää altaiden välillä ajouraverkostoa, mikä avaisi jatkuvan häiritsevän kulkemisen moottoriajoneuvoille sen sijaan, että nykyisin alueella on vaikea liikkua jalkaisinkaan. Tämän jälkeen kaikki tuollainen on tietysti mahdotonta, ja on keskityttävä pelkästään luonnonsuojeluun. Ilmakuvaan (kuva 2) olen kuitenkin esittänyt karkean luonnoksen, miten mahdolliset laskeutusaltaat voisivat toimia luonnon- ja vesiensuojelun tavoitteiden mukaisesti kahdessa kohdin alueen ulkoreunassa avomaiden puolella. Tämä tarkoittaa Kuoppalanja Ristolanojien suupuolien yhdistämistä yhdellä altaalla Peltokallion kostealla niityllä ja toista allasta Uudenkylän peltoaukean pohjoisreunassa ns. uuden kosteikon alueella. Molemmat mahdolliset allaspaikat sijaitsevat yksityisellä joutomaalla. Kunnan omistama osa jäisi koskemattomaksi kehittymään nykyisellään suodatusalueena. Kantavalla avomaalla laskeutusaltaiden kaivaminen ja ylläpitäminen olisi helppoa. Loiviksi viistotut lietteiset reunat toimisivat vähävetisenä aikana laajana kahlaajien muuttoa palvelevana levähdys- ja ruokailupaikkana, korkean veden aikaan taas vesilintujen laskeutumis- ja pesimäpaikkana. Lietteen poistaminen tarpeen mukaan olisi yksinkertaista. Sopivasti reunoja muotoillen maisemaan muodostuisi rikastuttava vesielementti, mikä näkyisi kiinnostavana niin Heinolan- kuin Toivonojantiellekin. Yhteenveto Uudenkylän osayleiskaavaan tulee määritellä Sammalsillan luonnonsuojelualue Luontoselvityksen ja Tieokkaan esityksen mukaisesti: http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_SUOJELUALUE.pdf sekä ottaen huomioon myös Tieokkaan täydennysesitys 2014-05-12 Lahden seudun ympäristöpalveluille. Lajistoselvitykset on aloitettava välittömästi samaan tapaan kuin Tieokkaan työn pohjalta on (vasta nyt) tehty päätös arkeologiaselvityksen tekemisestä. Vesiensuojelun laskeutusaltaiden rakentamisesta tehty suunnitelma on nykymuodossaan hylättävä ja tehtävä uusi tässä esitettyjen ajatusten pohjalta käyttäen asiantuntijana mm. Tieokasta. Toinen vaihtoehto tietysti on, ettei tehdä mitään, vaan kosteikkoalue toimittaa Sylvöjärven vesiensuojelua nykyisellään. Joka tapauksessa viime talvena talkootyönä ennakkoon tehty pensaikon raivaus oli turha ja joksikin aikaa suorastaan luonnolle vahingollinen. Nastolan kunnan tulee maanomistajana ottaa kantaa näihin asioihin viimeistään osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Tieokas on valmis kaikkeen yhteistyöhön ja puolustamaan luonnon- ja vesiensuojelun toteutumista kaikella taitotiedollaan oikeusasteisiin asti. Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ® – itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki. KUVALIITE Kuva 1. Valokuvasin 2014-05-17 Lietelammien alueella viimetalvista pensaikon raivausaluetta ja silloin sattumalta muun muassa myös edellä selostetun viitasammakoiden ääntelypaikan tässä Viitalampareen eteläpuolella ojansuulla koivujen juurella. Sammalsillan alue, uusi kosteikko – Läntinen allaspaikka Sammalsillan alue – Itäinen allaspaikka Punaiset allaspaikat viitasammakon esiintymisalueella Siniset allaspaikat - Tieokas 60 PÄÄTÖS Nro 265/2012/2 Dnro ESAVI/39/04.09/2012 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2012 ASIA Kymijärven itäpäässä sijaitsevan Kyynärän ranta-alueen kunnostaminen ruoppaamalla ja täyttämällä sekä valmistelulupa hanketta varten, Nastola HAKIJA Nastolan kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nastolan kunnan Tekniset palvelut on 12.3.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kymijärven itäpäässä sijaitsevan Kyynärän ranta-alueen kunnostamiseen ruoppaamalla ja täyttämällä sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Nastolan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 § ja 1 luvun 7 §:n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankkeen vaikutusalueella on voimassa vuonna 2009 hyväksytty VillähdeKoiskalan osayleiskaava. Hankealueelle on merkitty venevalkama (LV) ja virkistysalue (V). Myös vesialue (W) kuuluu kaava-alueeseen. Alueen luoteispuolella sijaitsee maa- ja metsävaltainen alue (MU), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lähialueella sijaitsee lisäksi pientalovaltaisia asuntoalueita (AP). Nastolan kunnan Villähteen kylän Kyynärän alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 2005. Ranta-alueelle on kaavoitettu venevalkama (LV), uimaranta (ui) sekä puistoalue (VP). Ruoppausalue kuuluu suurimmalta osalta asemakaava-alueen vesialueeseen (W). Lähialueella sijaitsee useita erillispientalojen korttelialueita (AO). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected] puh. 029 501 6000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 [email protected] PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela 2 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena kunnostaa Kyynärän asemakaava-alueen rantaalue, joka sijaitsee Kymijärven itäpäässä Kyynärönpohjukassa Nastolan kunnan alueella. Alueella sijaitsee entuudestaan veneiden laskupaikka ja melontareitti. Asemakaava-alueella on yhteensä noin 30 asuintonttia. Kaava-alueen kadut ja vesihuoltolinjat on rakennettu ja alueen tonttien rakentaminen on aloitettu vuonna 2011. Ranta-alue kunnostetaan poistamalla vesikasvillisuus juurineen, lisäämällä vesialueen syvyyttä ruoppaamalla, rakentamalla uusi rantaviiva sekä soutuveneille maalle vetopaikat ja kunnostamalla veneiden laskupaikka. Lisäksi rantaan rakennetaan uimaranta ja puistoalue. Vesistö ja sen käyttö Kymijärvi sijaitsee puoliksi Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan alueilla. Kymijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Arrajoen reitin järviin. Kymijärveen laskee vesiä Alasenjärvestä Potilanjokea pitkin. Kymijärven vedet laskevat Kyynärönojan kautta Nastolan Kärkjärveen ja sen jälkeen monien järvialtaiden kautta Kymijokeen. Kymijärven valuma-alueen pinta-ala on 42 km2 ja pinta-ala 6,48 km2. Järvi on matala, sen keskisyvyys on vain 2,6 m ja suurin syvyys 11 m. Kyynärönpohjukassa vesisyvyys vaihtelee välillä 0– 1,2 m. Kymijärven vedenkorkeusasteikolla on vuosien 1973–2004 aikana mitattu seuraavia vedenpinnan korkeuksia: - ylin mitattu korkeus HW N60 +92,65 m - keskivedenkorkeus MW N60 +92,20 m - alin mitattu korkeus NW N60 +91,73 m Kymijärven vedenlaatu on tyydyttävää ja järvi on suhteellisen rehevä. Lisäksi järven syvänteissä on esiintynyt happikatoja useana vuotena. Kymijärven kalastoon kuuluvat muun muassa made, toutain, kiiski, salakka, särki, karppi, nieriä, siika, ahven, hauki, ankerias, lahna, suutari, kuha ja täplärapu. Kyynärönpohjukan koillisnurkassa sijaitsee veneidenlaskupaikka ja pohjoisosassa kulkee melontareitti, joten ruovikkoja halkovat avoimet väylät. Laskupaikan aluetta ja joen suuta käytetään veneilyyn sekä virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Luonto Kymijärven pohjoisosissa on tiheitä ruovikoita. Muualla tavataan harvoja järviruokokasvustoja ja erityyppistä vesikasvillisuutta. Kyynärönpohjukan ranta on luonnontilaista rantakaislikkoa. 3 Kyynärönpohjukan koillisella ranta-alueella on tehty maansiirtoja, eikä luontaista rantakasvillisuutta esiinny vesirajan yläpuolella. Sora- ja hiekkakenttää reunustavat vesirajassa kivilohkareet. Pohjoisilla ranta-alueilla ja pohjukan kaakkoisnurkassa esiintyy tulvanalaisia, luhtaisia pensaikoita ja lehtipuustoa. Villähde-Koiskalan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa Kymijärven rantaalueella esiintyy pesimälajistona muun muassa laulujoutsen, ampumahaukka, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Alueella lisäksi tavataan muuttoaikaan runsaasti vesi- ja lokkilintuja, kuten mustalintuja, tukka- ja lapasotkia, pilkkasiipiä sekä pikku-, harmaa-, selkä ja merilokkeja. Lisäksi vesialue on kaakkureiden sekä selkä- ja naurulokkien pesimäaikaista ruokailualuetta. Viitasammakon esiintymistä Kyynärönpohjukassa on selvitetty vuosina 2010–2012. Kyynärönpohjukassa havaittiin keväällä 2010 viisi soidintavaa viitasammakkoa. Ranta-aluetta oli tällöin jo ehditty täyttää maalla, ruopata ja ilmeisesti niittää vesikasvillisuutta. Vuosi toimien jälkeen toimenpiteiden reuna-alueella havaittiin enää yksi viitasammakko. Näyttää siltä, että Kyynärönpohjukan rantarakentaminen heikensi lajin esiintymää. Kyynärönpohjukassa todettiin toukokuussa 2011 viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikka sekä rauhoitettujen rupikonnan ja sammakon elinympäristöjä. Soidintavia viitasammakkokoiraita havaittiin kaksi yksilöä Kyynärönpohjukan koillisosan tiheässä ruovikossa, lähellä pohjukasta Kärkjärveen laskevan ojan suuta ruopattavaksi suunnitellulla alueella. Lisäksi Kyynärönpohjukan luoteisilla ranta-alueilla sijaitsevat soistuneet pensaikko- ja puustoalueet soveltuvat esimerkiksi viitasammakon kesäaikaisiksi elinympäristöiksi ja ovat siten maankäyttösuunnitelmissa huomioon otettavia alueita. Myös rupikonnahavainnot sijoittuvat ruopattavaksi suunnitellulle alueelle viitasammakoiden havaintopaikkojen tuntumaan. Kyynärönpohjukan alueelle tehtiin viitasammakoiden tarkistuskuuntelu 8.5.2012 ja silloin alueella havaittiin seitsemän soidintavaa viitasammakkokoirasta, joista kolme oli suunnitellulla ruoppausalueella. Suoritettavat toimenpiteet Ennen rakennustöiden aloittamista hankitaan kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan asennetuista putkista, kaapeleista ja muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Niiden suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta sovitaan laitteiden omistajan kanssa. Ruoppaus Vesialue kunnostetaan poistamalla vesikasvillisuus ja ruoppaamalla rantaalue syvemmäksi. Vesialue ruopataan noin MW -1,0 metrin syvyyteen. Ruopatun alueen pohjan korkeus tulee olemaan rannan läheisyydessä tasolla N60 +91,20 m ja järven puolella tasolla N60 +91,00 m. Vedenalainen rantaluiska muotoillaan kaltevuuteen 1:2. 4 Ruopattavan alueen pinta-ala noin 7 500 m2 ja massamäärä noin 4 000 m3ktr. Ruopattava materiaali on pääosin pehmeää savea. Kaivutöistä saatavia leikkausmassoja voidaan hyödyntää alueen pengertäytössä sekä maisemavalleissa. Vesialue ruopataan pitkäpuomisella kaivinkoneella rannalta ja kaivinkoneella vesialueella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kelluvaa kaivinkonekalustoa ja siirtää kaivumaat rannalle välivarastointialueelle kuljetusta varten. Läjitys Ruopattavat kaivumaat välivarastoidaan kaava-alueelle. Varastoalueella massat kuivatetaan, jonka jälkeen maat siirretään lopullisille sijoitusalueille. Läjitysalue ympäröidään karkealla maa-aineksella ja valumavedet suodatetaan sorapenkereen läpi avo-ojalla nykyisiin ojiin. Kuivumisen jälkeen maat sijoitetaan muun muassa rautatien meluvalliin ja Rengintien meluvalliin. Rannan muotoilu ja uimaranta Nykyinen epämääräinen rantaviiva rakennetaan täyttämällä ja muotoilemalla ranta-alue uudelleen. Rannan rakentamisella muutetaan vesialuetta maa-alueeksi 0,0375 ha. Ranta-alueelta poistetaan humuspitoiset pintamaat ennen rakennekerrosten rakentamista. Rantaluiskat verhoillaan suodatinkankaalla ja luonnonkiviverhouksella, jonka paksuus on vähintään 0,6 m. Luonnonkiven koko on 100–300 mm. Rantaluiskan kaltevuus on 1:2. Ranta-alueelle rakennetaan noin 25 m leveä uimaranta. Uimaranta-alue päällystetään suodatinkankaalla ja hiekkakerroksella, jonka paksuus on vähintään 300 mm. Vedenalaisella osalla käytetään karkeaa hiekkaa (0–20 mm) ja vesirajan yläpuolella 0–12 mm:n hiekkaa. Uimarannan kaltevuus vesirajan yläpuolella on 1:10 ja alapuolella 1:7. Lisäksi uimarannan yhteyteen muotoillaan suojarakenteeksi maapenger, jonka pituus on noin 7 m. Muut toimenpiteet Veneiden maalle vetoa varten rakennetaan 14 maalle vetopaikkaa. Telaranta muotoillaan 1:6 kaltevuuteen pengertäytöllä ja sorakerroksella, joiden alle asetetaan suodatinkangas. Vedenalainen luiska muotoillaan 1:2 kaltevuuteen, verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella. Telarannan rakenteet tehdään painekyllästetystä puutavarasta. Veneiden lukitusta varten yläjuoksuun kiinnitetään venerenkaita 1,80 m:n välein. Telarannan alin juoksu kiinnitetään noin kolmen metrin pituisiin kyllästettyihin puupaaluihin. Nykyinen veneiden maalle vetoluiska kunnostetaan. Veneluiskan kaltevuus veden pinnan alapuolella on 1:6 ja yläpuolella 1:7. Pohjamaa muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen ja päälle levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle levitetään ja tiivistetään 600 mm:n paksuinen sorakerros. Veneluiska päällystetään teräsbetonilaatoilla, joiden paksuus on noin 150 mm ja leveys 3,5 m. Veneluiskan pituus on 12 m. Lisäksi puistoalueelle rakennetaan leikkialue, nurmikenttä ja lentopallokenttä. Alueelle rakennetaan pysäköintialue 17 autolle. 5 Kiinteistötiedot Hankealue sijaitsee Nastolan kunnassa Villähteen kylässä Nastolan kunnan omistamalla kiinteistöllä Kyynärä RN:o 13:1297 ja Villähteen osakaskunnan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella kiinteistöllä Kylän Villähti yhteinen vesialue ja vesijättö RN:o 876:1. Villähteen läjitysalueen maapohjan omistaa Liikennevirasto. Hankkeen vaikutukset Vedenlaatu Vesialueen ruoppauksen yhteydessä veteen sekoittuva sedimentti aiheuttaa kiintoainepitoisuuden kohoamista ja veden samenemista. Sameneminen on melko nopeasti ohimenevä ilmiö ja kiintoainepitoisuus palautuu normaaliksi jo muutaman viikon kuluttua töiden loppumisesta. Koska ruoppausmassat sijoitetaan maalle, läjityksestä ei aiheudu vaikutuksia Kymijärven vedenlaatuun. Virkistyskäyttö Virkistyskäytölle aiheutuvaa työaikaista haittaa voidaan pienentää ajoittamalla työt syksyyn tai talviaikaan. Rannan kunnostus parantaa huomattavasti alueen virkistyskäyttöä. Soutuveneille saadaan rakennettua säilytyspaikat ja asuinalueelle saadaan uimaranta. Kunnostus ei aiheuta haittaa naapurikiinteistöille. Luonto Työnaikainen veden sameneminen karkottaa kaloja kunnostusalueelta. Haitta on kuitenkin väliaikainen ajoittuen työn suoritusaikaan. Kun työt ajoitetaan syksyyn tai talveen, kevätkutuisten kalalajien lisääntyminen ei häiriinny ruoppauksista. Hakijan mukaan Kyynärönpohjukan luoteisilla ranta-alueilla, ruopattavan alueen vastarannalla, sijaitsevat luonnontilaiseksi jäävät soistuneet pensaikko- ja puustoalueet soveltuvat hyvin viitasammakon elinympäristöiksi. Soutuveneiden alueen ruoppaaminen ei heikennä alueen viitasammakoiden elinympäristöä. Ruoppausaluetta on rajattu alueen eteläosasta. Hakijan teettämän viitasammakkoselvityksen mukaan Kyynärönpohjukan ruoppausta alkuperäisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa ei ole mahdollista toteuttaa ilman poikkeuslupaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Viitasammakko on paikkauskollinen laji ja ne liikkuvat toisinaan hyvin suppealla, jopa vain muutamien neliömetrin alueella. Näin ollen Kyynärönpohjukan osittainen ruoppaus, alkuperäistä suunnitelmaa suppeammalta alalta ei välttämättä vaaranna viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Viitasammakoiden hyödyntämän alueen laajuuden ja osittaisesta ruoppauksesta aiheutuvien haittojen suuruuden arviointi edellyttäisi toteutuneiden soidinpaikkojen vertailua vähintään kahden eri vuoden välillä sekä mahdollisesti erillisten kesäaikaisten elinympäristöjen inventointia. Viitasammakon elinympäristövaatimuksia ei tunneta tarkasti, joten osit- 6 taisesta ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvat laadulliset heikennykset viereiseen soidinpaikkaan ja sen houkuttelevuuteen viitasammakolle ovat vaikeasti ennakoitavissa. Riski on todennäköisesti suurimmillaan ruoppauksen aikana, joten vaikutuksia voidaan vähentää ruoppauksen ajoituksen huolellisella suunnittelulla. Rakentamis- ja ruoppaustöiden ajankohta Kunnostustyö on tarkoitus suorittaa talvikauden 2012–2013 aikana. Ruoppaustyön kesto on noin yksi kuukausi. Oikeudelliset edellytykset Nastolan kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaavoitetun asuinalueen puisto- ja ranta-alueet viihtyisiksi alueiksi ja parantamalla niiden virkistyskäyttöarvoa. Rannan kunnostus on siten yleisen tarpeen vaatima. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haittoja saavutettavaan hyötyyn nähden, joten oikeudelliset edellytykset hankkeelle ovat olemassa. Viitasammakon elinalue säilytetään Kyynärönpohjukan itäosassa ja luoteisrannalla ennallaan. Hakija sopii osakaskunnan kanssa ruoppauksen suorittamisesta ja täytön vaatimasta pysyvästä käyttöoikeudesta. Valmistelulupa Hakija on pyytänyt lupaa rakentamistöiden aloittamiseen ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Nastolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.9.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Hankkeen vireilläolosta on ilmoitettu Nastola-lehdessä 22.8.2012. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 §:n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousryhmältä sekä Nastolan kunnalta ja Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Nastolan Kymijärvi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Järvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpi- 7 deohjelman tavoitteena on saada Kymijärvi hyvää tilaan vuoteen 2027 mennessä. Hanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita, mikäli ruoppaus ja vesikasvien poisto umpeenkasvaneesta lahdesta pystytään luontoarvot huomioiden toteuttamaan niin, että veden virtaus alueella paranee. Alueella sijaitsee Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lausunnon liitteenä toimitettuun karttaan merkitty alue, joka suurimmalta osalta kattaa suunnitellun ruoppausalueen, tulee jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Muuten lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, että matalat ja vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tästä syystä laajat rantojen ruoppaukset ovat ongelmallisia. Alueella tavattavan viitasammakkokannan vuoksi ruoppausaluetta lienee tarvetta rajoittaa, mikä turvaa myös kaloille riittävät lisääntymisalueet. Muilta osin lupa ruoppaukseen ja vesistötäyttöön voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 3) Nastolan kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että Kyynärän alueen asemakaavan selostuksen mukaan Kyynärönpohjukassa Kymijärvi on suurelta alueelta ruovikoitunutta ja matalaa. Avointa vesialuetta on vain Kärkjärveen johtavan jokiuoman suulla ja veneenlaskupaikan edustalla. Loma-asuntojen edustalla ranta on avointa ja joidenkin kiinteistöiden edessä on hiekkarantaa. Kymijärven peruskartan mukainen keskivedenkorkeus on +92,1 metriä. Kyynärän alueen asemakaava on hyväksytty valtuustossa 3.10.2005. Asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä noin 30 omakotitonttia. Asemakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ovat olleet riittävät. Asemakaava on ollut sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa julkisesti nähtävillä ja siitä on pyydetty viranomaisilta lausunnot. Kaavan laadinnasta on myös järjestetty viranomaisneuvottelu ja yleisötilaisuus. Asemakaavaluonnoksesta tai -ehdotuksesta ei ole esitetty mielipiteitä tai muistutuksia koskien ranta-alueen määräyksiä. Myöskään viranomaisten lausunnoissa ei ole otettu kantaa uimarannan tai venevalkaman sijoittamiseen alueelle. Venevalkaman sijainti on osoitettu kaavassa määräävänä ja uimaranta ohjeellisena. Asemakaavan laadintavaiheessa on kevään 2005 aikana tehty luontoselvityksiä. Lisäksi kevättalvella on selvitetty alueen liito-oravatilanne sekä tehty muut luonnon ja linnuston lisäselvitykset. Tehtyjen havaintojen mukaan alueella ei ollut merkittäviä luontoarvoja. Asemakaava on laadittu tämän selvityksen perusteella. Lisäksi alueen luontoarvoja on selvitty VillähdeKoiskalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä 2006. Yleiskaavassa ran- 8 ta-alue on muutoin osoitettu virkistysalueeksi, mutta Kyynärönpohjukkaan on myös yleiskaavassa osoitettu venevalkama-alue. Alueelle ei ole osoitettu yleiskaavassa luo-alueita. Myöhemmin vuonna 2011 on alueen viitasammakkokantaa selvitetty ja alueella on todettu sijaitsevan luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittama viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikka, sekä rauhoitettujen rupikonnan ja sammakon elinympäristöjä. Viitasammakkoesiintymä painottuu Lahden seudun ympäristöpalveluiden tekemän selvityksen mukaan Kymijärvellä Niemelänniemen alueelle, ei Kyynärönpohjukkaan. Asemakaavan mukainen uimaranta-alue ja venevalkama tulisi olla toteutettavissa lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti. Ranta-alueen ollessa matala on rannan ruoppaaminen välttämätöntä, jotta ranta palvelisi asemakaavassa osoitetulla tavalla virkistyskäytössä. Lupahakemuksen mukaisessa ranta-alueen kunnostuksessa on kyse asemakaavan toteuttamisesta. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) Nastolan luonnonsuojelu ry on todennut, että viitasammakon esiintymistä ruopattavaksi haettavalla alueella sekä sen lähiympäristössä Kymijärvellä ja Kärkjärvellä voidaan tehtyjen kartoitusten perusteella pitää varmana. Lahden ympäristöpalveluiden kartoituksessa havaittiin lajin yksilöiden selvä väheneminen ruopattavaksi haetulla alueella vuosien 2010 ja 2011 välillä, jolloin rannan muokkaustyöt oli aloitettu. Viitasammakko (Rana arvalis) on mainittu luontodirektiivin liitteessä IV (a) ja sen lisääntymisja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 §). Lisäksi ruopattavaksi haetulta alueelta on kesältä 2012 yksityishenkilön tekemä havainto täplälampikorennosta. Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on myös luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, joka on suojeltu luonnonsuojelulaissa (49 §). Ruoppausta ei pidä sallia koko haetussa laajuudessa. Ruopattava alue tulisi pienentää käsittämään vain se osa rannasta, jossa viitasammakkoa ei ole havaittu, ja joka ei ympäristöltään sovellu lajin lisääntymis- tai elinalueeksi. Haetun alueen pohjoisin osa tulisi jättää nykyiseen tilaansa viitasammakoiden lisääntymis- ja elinalueeksi. Mikäli alueen eteläiselle osalle annetaan ruoppauslupaa, tulisi sitä edeltää tarkempi selvitys siitä, kuuluuko myös kyseinen alue populaation elinalueeseen ja mitä vaikutuksia ruoppauksella tällöin olisi populaatiolle. Ruoppauksen hyväksyminen haetussa laajuudessaan rikkoisi luonnonsuojelulakia, koska ruoppaus häiritsisi viitasammakon lisääntymistä muuttamalla merkittävästi sen nykyisen lisääntymisalueen habitaattia. Lajin ekologiset tarpeet tunnetaan vielä huonosti, ja ruoppaustoimenpiteiden vaikutusta lähialueiden viitasammakoille ei tunneta. Siksi myös havainnoista kauempana olevien alueiden ruoppaamisen vaikutukset tulisi tutkia tarkemmin. Asiantuntijan epäilys alueen viitasammakkopopulaation pienene- 9 misestä jo suoritettujen rannan muokkausten jälkeen kertoo siitä, ettei vaikutuksia pidä väheksyä. 5) Nastolan kalastusalue ja Villähteen jakokunnan kalastuskunta ry ovat todenneet, että ruopattava alue sijaitsee Villähteen jakokunnan kalastuskunnan hallitsemalla vesialueella Kymijärvessä. Ruopattavan alueen oikeasta reunasta lähtee Kyynäränoja, joka laskee Kärkjärveen. Kärkjärvestä lähtee samalta länsirannalta pienen niemen takaa joki, joka laskee Alvojärveen. Alvojärvestä joki laskee Villähteen Kukkaseen. Kyseessä on hyvin pienien ja herkästi haavoittuvien vesialueiden muodostama ketju muutaman kilometrin sisällä. Ketjun laskuojissa on alueen ainoa jokirapukanta. Hakijan tulee huolehtia: - ettei ruoppauksesta irtoavaa pohjamutaa, humusta ja pohjasedimenttiä kulkeudu Kyynäränojaan ja sen jälkeiseen vesialueiden ketjuun. - ettei ruopatun aineksen läjityksestä pääse mitään valumia Kyynäränojaan ja sen jälkeiseen vesialueiden ketjuun. - ruoppaus ei saa häiritä toimintaa veneenlaskuluiskalla. - trailereille on järjestettävä riittävät pysäköintitilat. HAKIJAN SELITYS Kymijärven ja Kärkjärven sekä Kymijärven Kyynärönpohjukan alueella on vuoden 2011 aikana tehty kaksi erillistä luontoselvitystä, joissa on selvitetty viitasammakon esiintymistä ja sen kutu- ja soidin- sekä asuinpaikkoja. Selvitysten perusteella on havaittu esitetyllä rannan kunnostus- ja ruoppausalueella yksittäisiä (1–2) soidintavia viitasammakoita sekä kaksi rupikonnaa. Ramboll Finland Oy:n selvityksessä varsinaiset soidinalueet, joissa on havaittu useita sammakoita sijaitsevat Kyynärönpohjukassa pohjois/luoteisosalla Sudentullin ranta-alueella sekä itä-/kaakkoisosalla Kyynärä I -alueen suunnassa ruopattavan alueen ulkopuolella. Lahden seudun ympäristöpalveluiden Luontoselvitys Metsäsellä teettämän selvityksen perusteella koko Kymijärven Nastolan puoleisella osalla havaittiin 13 viitasammakkoa, joista yksi sijoittuu Kyynärönpohjukan ruopattavan alueen kaakkoisosalle joko alueen rajalle tai sen ulkopuolelle. Selvityksen mukaan viitasammakoiden esiintymät keskittyvät Kyynärönpohjukan ulkopuolelle, Niemelänniemen alueelle (Sorsapohja ja Niemelänpohja). Edellä mainittujen selvityksissä todennettujen viitasammakoiden esiintymiskohtien perusteella ruopattavaa aluetta rajataan pienemmäksi itä/kaakkoisosaltaan siten, ettei rannan virkistyskäyttöä estetä ja pohjukassa soidintavien viitasammakoiden pääasiallista aluetta häiritä tai poisteta. Ruoppauksen toteuttamisesta tehdään erillinen työsuunnitelma, jolla täytetään lupaehtojen vaatimukset sekä huolehditaan, ettei ruoppauksesta aiheudu haittaa muun muassa irtoavan pohja-aineksen osalta vesistöalueille. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Hankkeessa on tarkoitus ruopata ja täyttää vesialuetta rannan virkistyskäytön parantamiseksi sekä osayleiskaavaan ja asemakaavaan merkittyjen venevalkaman ja uimarannan rakentamiseksi. Hakijan vuosina 2010–2012 teettämissä selvityksissä Kyynärönpohjukassa on joka vuosi havaittu soidintavia viitasammakoita. Viitasammakoita on havaittu hankealueella suunniteltujen venevalkaman ja uimarannan edustalla sekä hankealueen pohjois- ja eteläpuolella. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteessä IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kielletty. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan rajannut suurimmalta osalta nyt ruopattavaksi esitetyn alueen toimenpiteiden ulkopuolelle. Selityksessään hakija on esittänyt ruoppausalueen rajaamista itä- ja kaakkoisosaltaan. Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan esittämä suunnitelma ei turvaa viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymistä eikä hanketta voida oleellisilta osiltaan toteuttaa hakijan esittämässä muodossa. Luvan myöntämisen edellytyksiä hankkeelle ei siten ole. Sovelletut säännökset Vesilain 1 luvun 2 §:n 2 momentti Luonnonsuojelulain 49 § Valmistelulupa Aluehallintovirasto hylkää valmistelulupaa koskevan hakemuksen. Perustelut Varsinainen lupahakemus on hylätty. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 § Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa asiassa tehdyt lausunnot ja muistutukset huomioon luparatkaisussa ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. 11 Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaista ruoppausta ja vesialueen täyttöä (2 000–4 000 m3ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. Lisäksi asetuksen 4 §:n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nastolan kunta Jäljennös päätöksestä Nastolan kunta Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nastolan kunnan kaavoitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousyksikkö (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dkoESAVI-39-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla sekä Nastola-lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Nastolan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Nastola-lehdessä. 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Raija Aaltonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.12.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: fax: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 110, 00521 Helsinki (vaihde) 029 501 6000 09 6150 0533 [email protected] klo 8 - 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Uudenkylänosayleiskaavanluontoselvitys,ote:Sammalsillanalue. Huom.edelläluontodirektiivin(IV)lajitviitasammakkojasaukkoja lintudirektiivin(I)lajikurki.
© Copyright 2024