Paimionjoen kalataloudellinen
kunnostustarve
Tapio Penttilä
Iktys Oy
Esityksen sisältö
•
•
•
•
Taustatietoa
Kunnostustarpeen selvitys
Tulokset
Johtopäätökset
Paimionjoki ja lohi
• Paimionjoki on ollut alueellisesti merkittävä
lohijoki (Hurme, S. 1962 & 1967)
• Lohta ja taimenta on noussut jokeen
runsaanlaisesti myllypadoista huolimatta
• Ei ollut yleisesti tunnettu asia
• Juntolankosken mylläri ampui myllypadon
yli hyppineitä lohia
• Alkuperäinen kanta hävinnyt, istutettuja
lohia nousee Askalaan asti
Paimionjoki ja taimen
• Taimenta esiintyy nykyään vain Paimion
Vähäjoessa ja Karhunojassa
• Paimionjoen alajuoksun Lohioja oli
aikoinaan taimenpuro
• Eräistä Someron järviketjuun laskevista
puroista on epävarmoja taimenhavaintoja
(todennäköisesti istutettuja).
Paimionjoki ja vaellussiika
• Alkuperäinen kanta hävinnyt
• Askalan alapuolelle nousee istutettuja
vaellussiikoja
• Lisääntyminen ei onnistu.
Kunnostustarpeen selvitys
• Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
kalatalouspalvelut-ryhmän tilaama
• Toteuttajana Iktys Oy (Tapio Penttilä ja
Jussi Aaltonen)
• Toteutettu v. 2011–2012
Kunnostustarpeen selvitys
• Selvitysalueena Paimionjoen vesistö
• Painotus vaelluskalojen
elinympäristövaatimuksissa
• Koskialueiden pinta-ala mitattiin ja
kunnostustarve arvioitiin
• Vaellusesteet paikannettiin
• Vaellusesteiden osalta arvioitiin
ohitusmahdollisuudet ja -tarpeet sekä
ohittamisesta saatavat hyödyt
Askalan padon alapuoli
• Pääuoman koskipinta-ala on
noin 2 hehtaaria
• Paimion Vähäjoen koskipintaala on noin 1,6 hehtaaria
• Askalan alapuolisten koskien
tila on heikko
• Askalan voimalaitoksen
säännöstely kuivattaa joen
alajuoksun koskialueet
• Ympärivuotisella ja jatkuvalla
virtaamalla sekä kunnostuksilla
joen alaosa voisi toimia lohen
ja vaellussiian
lisääntymisalueena.
Askalan pato–Juntolan pato
• Askalan ja Juntolan
väliset kosket ovat
hävinneet patoamisen
seurauksena
• Koskipinta-alaa
hävinnyt arviolta kaksi
hehtaaria
• Nykytila on
vaelluskalojen
lisääntymisen
kannalta arvoton.
Juntolan pato
Juntolan pato–Juvan pato
• Pääuoman koskipinta-ala on
noin 1 hehtaaria
• Tarvasjoen alaosan koskipintaala noin 0,3 hehtaaria
• Tarvasjoessa vaelluseste
• Juntolan padotus hävittänyt
arviolta 2 hehtaaria koskipintaalaa Juvan alapuolelta
• Alueella on ympärivuotinen
virtaama, koska Juvan
voimalalla on velvoite
minimivirtaamasta (0,2 m3/s) (+
Tarvasjoen virtaama)
Juvan pato
• Koskissa on vaihtelevaa
kunnostustarvetta
Juvan padon yläpuoli
• Pääuoman koskipinta-ala
on noin 4 hehtaaria
• Vaellusesteitä
Rounankoski (pato),
Myllykylänkoski (kallio),
Patakoski (pato),
Tuimalankoski (pato),
Karjakoski (pato) ja
Hovirinnankoski (pato)
• Koskissa on vaihtelevaa
kunnostustarvetta
Rounankosken pato
Vähäinen kunnostustarve
Suuri kunnostustarve
Yhteenveto
• Vesivoiman tuotannolla on hävitetty joen
keskeisimmät koskialueet
• Paimionjoen pääuomassa on kuusi
vaellusestettä
• Jäljellä olevat kosket ovat pääosin hyvässä
kunnossa
• Riittävän minimivirtaaman (0,5 m3/s)
järjestäminen Askalan luonnonuomaan
• Veden laatu ei estä vaelluskalojen
palauttamista.
Kiitos!