Paimionjoen kalataloudellinen kunnostustarve Tapio Penttilä Iktys Oy Esityksen sisältö • • • • Taustatietoa Kunnostustarpeen selvitys Tulokset Johtopäätökset Paimionjoki ja lohi • Paimionjoki on ollut alueellisesti merkittävä lohijoki (Hurme, S. 1962 & 1967) • Lohta ja taimenta on noussut jokeen runsaanlaisesti myllypadoista huolimatta • Ei ollut yleisesti tunnettu asia • Juntolankosken mylläri ampui myllypadon yli hyppineitä lohia • Alkuperäinen kanta hävinnyt, istutettuja lohia nousee Askalaan asti Paimionjoki ja taimen • Taimenta esiintyy nykyään vain Paimion Vähäjoessa ja Karhunojassa • Paimionjoen alajuoksun Lohioja oli aikoinaan taimenpuro • Eräistä Someron järviketjuun laskevista puroista on epävarmoja taimenhavaintoja (todennäköisesti istutettuja). Paimionjoki ja vaellussiika • Alkuperäinen kanta hävinnyt • Askalan alapuolelle nousee istutettuja vaellussiikoja • Lisääntyminen ei onnistu. Kunnostustarpeen selvitys • Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän tilaama • Toteuttajana Iktys Oy (Tapio Penttilä ja Jussi Aaltonen) • Toteutettu v. 2011–2012 Kunnostustarpeen selvitys • Selvitysalueena Paimionjoen vesistö • Painotus vaelluskalojen elinympäristövaatimuksissa • Koskialueiden pinta-ala mitattiin ja kunnostustarve arvioitiin • Vaellusesteet paikannettiin • Vaellusesteiden osalta arvioitiin ohitusmahdollisuudet ja -tarpeet sekä ohittamisesta saatavat hyödyt Askalan padon alapuoli • Pääuoman koskipinta-ala on noin 2 hehtaaria • Paimion Vähäjoen koskipintaala on noin 1,6 hehtaaria • Askalan alapuolisten koskien tila on heikko • Askalan voimalaitoksen säännöstely kuivattaa joen alajuoksun koskialueet • Ympärivuotisella ja jatkuvalla virtaamalla sekä kunnostuksilla joen alaosa voisi toimia lohen ja vaellussiian lisääntymisalueena. Askalan pato–Juntolan pato • Askalan ja Juntolan väliset kosket ovat hävinneet patoamisen seurauksena • Koskipinta-alaa hävinnyt arviolta kaksi hehtaaria • Nykytila on vaelluskalojen lisääntymisen kannalta arvoton. Juntolan pato Juntolan pato–Juvan pato • Pääuoman koskipinta-ala on noin 1 hehtaaria • Tarvasjoen alaosan koskipintaala noin 0,3 hehtaaria • Tarvasjoessa vaelluseste • Juntolan padotus hävittänyt arviolta 2 hehtaaria koskipintaalaa Juvan alapuolelta • Alueella on ympärivuotinen virtaama, koska Juvan voimalalla on velvoite minimivirtaamasta (0,2 m3/s) (+ Tarvasjoen virtaama) Juvan pato • Koskissa on vaihtelevaa kunnostustarvetta Juvan padon yläpuoli • Pääuoman koskipinta-ala on noin 4 hehtaaria • Vaellusesteitä Rounankoski (pato), Myllykylänkoski (kallio), Patakoski (pato), Tuimalankoski (pato), Karjakoski (pato) ja Hovirinnankoski (pato) • Koskissa on vaihtelevaa kunnostustarvetta Rounankosken pato Vähäinen kunnostustarve Suuri kunnostustarve Yhteenveto • Vesivoiman tuotannolla on hävitetty joen keskeisimmät koskialueet • Paimionjoen pääuomassa on kuusi vaellusestettä • Jäljellä olevat kosket ovat pääosin hyvässä kunnossa • Riittävän minimivirtaaman (0,5 m3/s) järjestäminen Askalan luonnonuomaan • Veden laatu ei estä vaelluskalojen palauttamista. Kiitos!
© Copyright 2024