1. No category

Viitavuoren murskaamohanke
09.02.2012 Palttala
2/10/2012
Viitapohjan kyläyhdistys ry / www.viitapohja.fi
1
Agenda
 Alustus
 Keskustelua aihealueittain
 Kuljetusreitit
 Elinkeinot
 Luonto
 Loppuyhteenveto
9.2.2012 Viitapohjan kyläyhdistys ry
2
Taustaa
 Anni ja Oskar Luukon perikuntien tekemä
ympäristölupahakemus 13.12.2011
 Muistutussaika päättyi 11.1.2012
 Tänä aikana hakemuksesta jätettiin lukuisia muistuksia



mm. Viitapohjan Kyläyhdistys ry
Lukuisat muut yhdistykset ja yksityiset tahot
Yhteensä 20 muistutusta!
Edeltävä päätös
 Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on
7.9.2004 päivätyssä päätöksessään päättänyt että Anni
ja Oskar Luukon perikunnille ei myönnetä
ympäristönsuojelulain 28§:n mukaista ympäristölupaa
kallionlouhintaan ja murskaukseen. Asia palautettiin
uudelleen käsiteltäväksi.
 Hakemus on jätetty uudelleen 13.12.2011 ainoana
lisäyksenä Taratest Oy:llä teetetty selvitys
murskaamon aiheuttamasta melusta sekä
kaivannaisjätesuunnitelma.
4
Edeltävän päätöksen perustelut
 Ympäristönsuojelulaki
 ”Hakemuksen mukaisen kallion louhinnan sallimisesta
aiheutuu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1momentin
kohdan 2 mukaista merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa. Ennestään
ympäristöhäiriöttömällä alueella, joka esimerkiksi
maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu
maakunnallisesti merkittäväksi luontokokonaisuudeksi,
ei ole mahdollista harjoittaa hakemuksen mukaista
toimintaa siten, että ympäristönsuojelulain
luvanmyöntämisedellytykset täyttyisivät. ”
5
Edeltävän päätöksen perustelut
 Ympäristönsuojelulaki
 ” Merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon
vaikutuksen voimakkuus ja laajuus sekä kohdealueen
ominaisuudet. Ne ovat Viitavuoren ympäristössä sen
kaltaiset, että hakemuksen mukainen kallion louhinta
aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 §:n tarkoittamaa
haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen
viihtyisyyden vähentymistä ja ympäristön yleisen
virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä.”
6
Edeltävän päätöksen perustelut
 Tampereen kaupungin rakennusjärjestys
 Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan hanke
sijoittuu kokonaan arvokkaalle kallioalueelle.
 Tiehallinto
 Tiehallinnon Hämeen piirin mukaan kysymyksessä olevan
louhimon murskekuljetusten vaikutus Pulesjärven
paikallistiehen ja liikenteesen tulisi olemaan erittäin
huomattava.
 Tiepiiri on aiemmassa lausunnossaan todennut että se ei
kykene nykyisen tierahoituksen puitteissa pitämään
Pulesjärven paikallistietä liikennettä tyydyttävässä kunnossa.
Tiepiirin arvio tien parantamiskustannuksista oli 3,8 M€
vuonna 2004.
7
Viitapohja
Kylä Paarlahden, tuon Suomen
ainoan sisämaanvuonon,
pohjukassa.
8
Viitavuori
9
Pulesjärventien murskaamot
Viitavuori
NCC
Rudus
Lemminkäinen
Kokonkallio
Jossain yhteyksissä Kokonkallio ja
Viitavuori on ymmärretty
samaksi alueeksi. Näinhän ei
missään tapaukseessa ole.
10
Päätöstä tehtäessä huomioitavaa
 Kuljetusreitit ja niiden turvallisuus
 Elinkeinotoiminta
 Kiinteistöt ja virkistysalue
 Luonto
11
Kuljetusreitit
 1,800,000 tn mursketta 10 vuoden aikana,
 Maks. 250,000 tn/a
 Tämä vastaa 57 kuormaa/ työpäivä vuoden ympäri
Peräpohjantie,
Viitapohjanraitti
Viitapohjantie
Yksikään näistä teistä ei
sovellu raskaan liikenteen
käyttöön
12
Tieturvallisuus
 Valtaosa kuljetusliikenteestä kohdentuisi Pulesjärventielle,
joka on
 kapea, huonopohjainen tie ja valaisematon lähes koko
matkalta
 Ei bussipysäkkejä,

koululaiskuljetukset Sorilaan ja Kämmenniemeen
 Kesäisin erittäin suosittu pyöräilylenkki,
 satoja pyöräilijöitä päivittäin
 Tiellä liikkuu myös ratsukoita
 Pulesjärventien leventäminen ja kunnostaminen vaatii
merkittäviä investointeja, jonka me veronmaksajat
kustannamme, ei murskaamon omistaja
13
Elinkeinotoiminta
 Alueella toimii mm. kaksi karjatilaa,
 joista toinen on määritelty
perinnebiotyyppialueeksi.
Murskaamo tulisi käytännössä
vaarantamaan koko tilan
tulevaisuuden.
 Toisen yhteydessä toimii ratsutila,
jonka maastoreitit kulkevat
murskaamon läheisyydessä.
 Lisäksi alueen maatiloilta saa
puhdasta suoramyytävää lihaa ja
jauhotuotteita, todellista luomua.
14
Kiinteistöt ja virkistysalue
 Viitapohja ei ole mikään asumaton erämaa, kuten
hakija on antanut ymmärtää
 Vakiasukkaita on noin 240 ja kesäaikaan mökkiläisiä
kaksinverroin enemmän.
 Paarlahti ja Pulesjärvi sekä alueen muut järvet ovat
perinteistä Tamperelaista mökkiseutua
15
Kaavoitustilanne
 Viitapohjan osayleiskaavan kaavatyön tavoitteet:
 ”Viitapohjan osayleiskaavan päätavoitteena on kyläyhteisön
elinvoiman säilyttäminen ja vahvistaminen uuden pysyvän
asutuksen muodostamiselle kylään tarjoten samalla
asumisvaihtoehdon myös kaupunkilaisille pientaloasukkaille”
 ”Rakentamisalueiden määrittelyssä on pyritty kestävän kehityksen
mukaiseen maankäyttöön ja maanomistajien tasapuoliseen
kohteluun. Maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat alueet on
voitu säilyttää mahdollisimman koskemattomina sijoittamalla
rakennuspaikat siten, että kulttuuri- ja luonnonympäristölle
aiheutunut haitta on mahdollisimman vähäinen”
 ”Viitapohjan osayleiskaavan tavoitteena on ohjata ja tukea
rakennuslupia, elinkeinojen kehittämistä, vapaa-ajan toimintaa
sekä ympäristön ja maisemanhoitoa”.
16
2,5 km säteellä murskaamosta
17
Luonto
 Alueelta puuttuu ajantasainen maastokartoitus, luontoselvitys
ja luontovaikutusten arviointi (ELY-keskus 7.2.2012)
 Tampereen luonnonsuojeluyhdistys ry pääsi käymään paikalla
vasta tammikuussa 2012, jolloin tarkempien havaintojen teko
oli mahdotonta lumen takia.
 Koira- ja Palvajärven välinen suoalue on rauhoitettu
suojelualueeksi 1992 (etäisyys louhoksesta alle 1 km)

Valumavesien vaikutus!
 Viitavuorella uhanalaista lajistoa esim. kalliokeuhkojäkälä, joka
on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi
 Alue rajoittuu lounaassa ojittamattomaan korpeen, jota on
uhanalainen luontotyyppi ja täyttää METSO-ohjelman 1.
arvoluokan suojelukriteerit/ Ympäristöministeriö 2008
18
Luonto
 Viitavuori on otettu huomioon myös POSKI-projektissa
(Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon
yhteensovittaminen, 2001)

Osa kallioalueesta on merkitty projektin loppuraportissa
kohteeksi, joka ei sovellu maa- tai kiviainesten ottoon
 Alueella on erittäin runsas lintulajisto ja niistä yhtenä
tärkeimmistä voidaan mainita metso



Viitavuoren itäpuolella asuu useita metsoja
Niiden metsästys lopetettiin jo 20-30 vuotta sitten kannan
vaarannuttua ja kantaa on vaalittu siitä lähtien
Metsojen soidinalue sijaitsee Vaavunjärven länsipuolella
suolla, josta on noin 2 km louhokseen.
19
Melu
 Hakija on teettänyt Taratest Oy:llä melututkimuksen,
jolla on pyritty osoittamaan louhimon ”häiriöttömyys”
Viitapohjan suuntaan perusteina mm. se että luohimo
on Viitavuoren takana.
 Tässä on jätetty huomioimatta se että vastakkaiseen
ilmansuuntaan ei ole minkäänlaisia ääntä pysäyttäviä
maastoesteitä (Paalijärven suuntaan)
 Lisäksi ääni etenee järvien ja lahtien selkiä pitkin täysin
esteettä.
20
Pöly
 Räjäytysten aiheuttama pöly laskeutuu vääjäämättä alueen
järviin ja kaivoihin joko suoraan tai sadevesien mukana
 Sen mukana räjähteiden typpiyhdisteet ja arseeni
 Louhoksen sijainti on alueen korkeimmilla paikoilla
(+160m), lähimmät järvet (+116-141m) ja alimpana
Paarlahti (+95m). Kaikki vesi päätyy ennemmin tai
myöhemmin Paarlahteen.
 Pöly kulkeutuu täysin vapaasti tuulen mukana ja edelleen
vesistöihin
 Pölyn sitomiseen käytettävä vesi päätyy varmasti
vesistöihin
 Hakija on selvittänyt ainoastaan saniteettivesien käsittelyä ja
sivuuttanut nämä asiat kokonaan.
21
Arseeni
 Paarlahden eteläpuoli on tunnettu korkeista arseenipitoisuuksistaan.
 Arseeni voi kulkeutua louhinta- ja maansiirtotöiden yhteydessä pinta-
ja pohjavesiin esim. pölyn sitomiseen käytettävän veden mukana.
Arseenipitoisen juomaveden on todettu aiheuttavan esimerkiksi
ihosairauksia ja syöpäriskin kasvua. ”Pitkäaikainen altistus 2-5
milligramman päiväannoksena aiheuttaa ihomuutoksia ja muita
myrkytysoireita sekä lisää riskiä sairastua ihosyöpään ja eräisiin
sisäelinsyöpiin/ ympäristökeskus”. Tätä riskiä ei tulisi aliarvioida
päätöstä tehdessä.
 Yksikään talous Viitapohjan tai Pulesjärven alueella ei ole kunnallisen
vesiverkoston piirissä, vaan kaikilla on oma pora- tai rengaskaivo tai
vesi otetaan suoraan lähdepohjaisista järvistä (Viitapohjassa Kaakko- ja
Ahvenlammi) tai lähteistä sekä muista järvistä kuten Pules-, Vaavun-,
Paali- ja Matalajärvi.
22
Kaikki vesi päätyy Paarlahteen
Korkeus (m)
merenpinnasta
Murskaamo >160
+160
+150
Kaivoksen kuivanapitovesiä syntyy noin 220 000 m3 vuodessa. Ne selkeytetään,
neutraloidaan ja johdetaan Ala-Jalkajärveen. Vesistöön pääsee niiden
mukana mm. kiintoaineita, typpeä ja sulfaattia. / Oriveden ympäristölautakunta 15.3.2011 (Polar
mining oy:n ympäristölupahakemuksen lausunto)
Etäisyys murskaamosta alle 2,5 km
+140
Palvajärvi 138,6 Koirajärvi 138,2
Oriveden
kultakaivos
Ala-Jalkajärvi 142,5
Paalijärvi 141,5
Vaavunjärvi 136,5
Joutsijärvi 132,2
+130
+120
Kalliojärvi 125,2
Ahvenlammi 118,9
Pulesjärvi 125,4
Syväjärvi 119,6
Kaakkolammi 116,1
+110
Peräjärvi 110,0
+100
Sisaruspohja 95,4
Näsijärvi (Paarlahti ) 95,4
23
Viitapohjan tulevaisuus
 Haluamme olla
 Maaseutumainen, luonnonläheinen kylä, jossa luontoarvot
tunnistetaan ja niitä vaalitaan, kuten tähänkin asti.
 Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö niin vakiasukkaille kuin
mökkiläisille.
 Haluamme kehittää jatkossakin alueen virkistyskäyttö-
mahdollisuuksia, luonnon ehdoilla.
 Murskaamo ei tähän perinnemaisemaan kuulu.
24