Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto [email protected]  Miten kielisukulaisuutta tutkitaan? Historiallis-vertaileva kielentutkimus  Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus      Uralilaiset kielet Saamen kielet Suomi ja suomen lähisukukielet Suomen valtion kielitilanne     HY:n sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori toimitti ensimmäisen sugr. sanakirjan Suomalais-Ugrilaisen Seuran perustajia valtavan kenttätyön ja tutkimuksen suunnittelija ja järjestäjä    muutkin kielet folklore, kultturintutkimus, historia, arkeologia sugr. kielten sukupuu Suomen kanzalazet vallitah prezidentu valličendas. Valličendu pietäh joga kuvves vuozi. Prezidentu johtau Suomen ulgopoliitiekkua yhtes halličuksen ker. Suomâ aalmugjesâneh väljejeh president vaaljâst. Presidentvaaljâ uárnejuvvoo kuuĎâ ive kooskâi. President jooĎeet Suomâ olgopolitiik oovtâst haldâttâssáin. Lää´ddjânnam meerla va´lljee presideent vaalin. Presidenttvaal riâžžât kuuđ ee´jj kõõskin. Presidentt jåå´đat ålggpolitiikk õõutsââ´jest halltõõzzin. Suoma riikkavuložat válljejit presideantta válggas. Presideantaválga lágiduvvo guđa jagi gaskkaid. Presideanta jođiha Suoma olgopolitihka ovttas ráđđehusain.  luonnontieteiden vaikutus kielentutkimukseen      Charles Darwin 1859: Lajien synty kieli vertautuu eläviin organismeihin: monimutkaistuminen ajassa nykyinen metaforinen tutkimuskäsitteistö kielisukulaiset: kieliperhe; äitikieli, tytärkieli, sisarkieli; periytyminen August Schleicher  kielten synty – kasvu – rappio – kuolema  Stammbaumtheorie (1853) ”Sukulaisuus on ennen kaikkea tietoa sukulaisuudesta. Ei ole olemassa mitään suomalais-ugrilaista rotua, ei kulttuuria, ei geenejä. On vain vajaat kaksisataa sanaa, jotka sitovat uralilaisen kielikunnan seitsemän tuhannen vuoden takaiseen muinaisuuteen, ja vajaat kolmesataa sanaa, jotka kertovat viiden tuhannen vuoden takaisesta yhteiselämästä.” Johanna Laakso 1999. Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.       Historiallis-vertaileva kielentutkimus Oletus 1: Kielet syntyvät (tavallisesti) vähitellen aikojen kuluessa murteista. Tähän johtaa eri ihmisryhmien eriytyminen (fyysisesti) toisistaan niin, että kontaktit katkeavat. Oletus 2: Tietty sanaston ja rakenteiston osa säilyy paremmin ja kauemmin. Oletus 3: Muinaisen kielimuodon piirteiden pitää näkyä useammassa tytärkielessä. Oletus 4:Aikojen kuluessa tapahtuneet kielelliset muutokset ovat säännöllisiä tai ainakin suurin osa muutoksista on säännöllisiä. Oletus 5: Muinaiskielten kehityksessä ei ole tapahtunut periaatteellisessa mielessä mitään dramaattisesti erilaista kuin nykykielissä tapahtuu (kielihistoriallinen yhtäläisyysperiaate).  1. Kielialueen laajeneminen   2. Ihmisryhmän muutto     Suomi ja karjala Suomi ja meänkieli 5. Luonnon määräämät rajat ja luonnonmullistus   Itämerensuomi ja mordva 4. Hallinnollinen raja    Metsäsuomalaiset Juutalaisespanja Unkari ja unkarilaiset 3. Vieraan väestön aiheuttama eristyminen   Rooman imperiumi Nykyiset saamen kielet 6. Asutuksen kiinteytyminen X oon se kieli mitä X:t oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson meiän kieliki oon vanhaa X tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli.          Sanasto, joka liittyy ihmisruumiiseen (fysiologiaan ja anatomiaan), sukulaisuussuhteisiin, lähiympäristöön ja perustoimintoihin Ihminen ja ihmissuhteet: anoppi, emä, isä, miniä, nato, neiti, setä, vävy Ruumiinosat, fysiologia ja fyysis-psyykkiset toiminnot: jänne, kusi, kyynel, luu, maksa, muna, polvi, poski, pää, silmä, suoni, suu, sydän, syli; elää, imeä, kuolla, niellä, nuolla, pelätä, tuntea Eläimet: kala, koira, kyy, pesä, pyy, varis Luonto: joki, koivu, kuu, kuusi, maa, muurain, putki, puu, suvi, tuomi Pyyntikulttuuri ja työ: jousi, nuoli, otava, punoa, sysi, tuli, tymä, äimä Liike, liikuttaminen ja vaihto: askel, kantaa, kulkea, mennä, myydä, panna, soutaa, suksi, tuoda, uida Asento ja sijainti: ala, taka Kieliopilliset sanat: pronomini(vartalo)t: e(ttä), ken, ku(ka), me, mi(kä), minä, se, sinä, te, tämä; lukusanat: kaksi, viisi; kieltoverbi: e(n)  Puhe ja ääntäminen (fonologia)     Synteettisyys    Tavurakenne ja rytmiikka (painotus) Ero pitkän ja lyhyen äänteen välillä Vokaalisointu Sanojen moniosaisuus: johtimet, taivutustunnukset, possessiivisuffiksit, kliitit Sijamuotojen runsaus Pääteainesten liittäminen vartaloon  ”liimaamisesta” ”sulautumiseen” (agglutinaatiosta fuusioon) suomi saame mordva mari udmurtti komi obinugr. vesi veď (vete-) kaksi guokte (e) kavto al(a) vuolle (e) al- wüt vu va (m) wiƭ víz (j) jī kok(ət) kık kık (m) kiƭ śiďè ül- ul uv, ul- (m) jal- al- (j) ηil’ nimi lüm ńim ńim (m)nam név (h) nem (j) ńim' ki ki (m) kǟt, kéz (h) köt nâmmâ ľem käsi giettâ (käte-) (e) keď, kit (m) käď unkari két samojedi  pohjoissamojedikielet      enetsi (jeniseinsamojedi) (100) nenetsi (jurakki) (27 000) nganasani (tavgi ~ taugi) (1 000) juratsi † eteläsamojedikielet  selkuppi (ostjakkisamojedi) (1 700)  kamassi †  matori †  Ugrilaiset kielet   unkari (15 000 000) obinugrilaiset kielet  hanti (ostjakki) (12 000)  itä-, etelä- † ja pohjoishanti  mansi (voguli) (3 000)  etelä- †, itä-, pohjois- ja länsimansi †  Permiläiset kielet  komi (syrjääni)  (komi)permjakki (100 000)  komi(syrjääni) (250 000)   udmurtti (votjakki) (500 000) Marin kielet (tšeremissi) niittymari (itämari) (520 000)  vuorimari (länsimari) (25 000)   Mordvalaiset kielet ersä (500 000)  mokša (250 000)  •            1. eteläsaame (300) 2. uumajansaame (20) 3. piitimen- l. arjeploginsaame (20) 4. luulajan- l. jokkmokkinsaame (2 000) 5. pohjois- l. norjansaame (30 000) 6. koltansaame (330) 7. inarinsaame (300) 8. kildininsaame (650) 9. turjansaame (5) 10. akkalansaame † 11. keminsaame †  kotiseutualue: Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä    yleissivistävässä koulussa äidinkielenä ja valinnaisaineena pohjois-, inarin- ja koltansaame ylioppilastutkinto v:sta 1994 Äätj miin, ki lak täivest. Paisse läos tu nammat. Alda pootos tu väldegodde. Läos tu taattot nou täivest, ku ädnamest. Adde miji täb päiv miin juokpäiv laip. Ja adde miji miin suddoit addagas, nou ku miieg addep miin velvolidäme. Ja ale sääte miin kjäusaussi. Mutto tjouta miin pahast. Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja kudne ijankaikisest. Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Paavo Harakka Pellon kynnändä Hebo astuu pitkin sargua, muzikka pidää käzil adrua. Kiändyy peldo mussal mullal, peittyy sängi, mänöö rullal. Vil´l´at on leikattu, puidu, ruokkoh otettu joga kuidu. Nyt pidäh varustuo enzi kezäh, kylvämäh jyvät tuassen pezäh. Kyndäjä kattsoo jälgie omua, ongo prostoida, vai tuloogo tsomua. Siid tuassen jatkaa matkua, kun´i ilda matkan katkuah.  Lähde: http://www.karjalan kielenseura.fi/tekstit. html  Ma sīeda kūliz eņtš izast.  Mina rõkaandõb raandakiieldõ.          suomi meänkieli (110 000) inkeroinen (300) karjala (murteet: varsinaiskarjala: vienankarjala ja eteläkarjala; aunuksenkarjala l. livvi) (20 000) lyydi (3 000) vepsä (12 000) vatja (20) viro (1 100 000) liivi †    suomen pohjoiskarjalaiset murteet = itäiset savolaismurteet vienankarjala = pohjoiskarjala eteläkarjala = varsinaiskarjalan etelämurteet   tytärkarjalaiset murteet (Tihvinä, Tver, Valdai) suomen karjalaismurteet = kaakkoismurteet  inkeroinen ja inkeroiset    inkerinsuomi ja inkerinsuomalaiset    ”inkeroismurteet” inkerikot Stolbovan rauha 1617 savakot ja äyrämöiset inkeroisen, vatjan ja inkerinsuomen “kieliliitto” Suomen puhutuimmat kielet 12/2010 1. 2. Kansalliskielet (suomi ja ruotsi) Vähemmistö-kielet Alueelliset viralliset kielet (inarin-, koltanja norjansaame) 2. Viralliset vähemmistökielet (suomal. viittomakieli, romani, karjala) 3. Muut vähemmistökielet (vanhat: venäjä, tataari, jiddiš; uudet: viro, 1. somali, englanti jne.) 1. Suomi 2. Ruotsi 3. Venäjä 4. Viro 5. Somali 6. Englanti 7. Arabia 8. Kurdi 9. Kiina 10. Albania 11. Viittomakieli 12. Thai 13. Vietnam 14. Saksa 15. Turkki 16. Persia 17. Romani 18. Espanja 19. Karjala 20. Ranska 21. Puola 22. Unkari 23. Saame 4 857 903 291 153 54 559 28 493 12 985 12 855 10 415 8 032 7 546 7 113 ~ 7 000 5 722 5 637 5 447 5 374 5 020 ~ 5 000 4 594 ~ 3 000 2 972 2 883 1 947 1 832            Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: Otava. Häkkinen, Kaisa 1990. Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Helsinki: SKS. Koltansaame ponnistaa uuteen alkuun. Helsingin Sanomat 28.8.2010. Korhonen, Mikko 1993. Kielen synty. Helsinki: WSOY. Laakso, Johanna 1999. Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. SKST 729. Helsinki: SKS. Laakso, Johanna (toim.) 1991. Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY. Lehtinen, Tapani 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. Helsinki: SKS. Paunonen, Heikki – Rintala, Päivi (toim.) 1984. Nykysuomen rakenne ja kehitys 2. Tietolipas 95. Helsinki: SKS. Saarikivi, Janne 2011. Eurooppalainen ja suomalais-ugrilainen Suomi. Kielikuvia 2. Suomalaisten uudet juuret. Tiede 10/2010. Suomen sanojen alkuperä I (1992), II (1995) ja III (2000). Helsinki: Kotus ja SKS.     Dia 3: Sukupuu Otto Donnerin mukaan: Häkkinen 1990. Dia 13: The Finno-Ugric People: Tiede-lehti Dia 15: Saamen kielet: Wikipedia/Lappi Dia 17: Itämerensuomalaiset kielet ja niiden päämurteet: Suomalais-Ugrilainen Seura (Riho Grünthal, Anneli Sarhimaa ja Arttu Paarlahti)      M. A. Castrénin seura http://www.ugri.net/002/htm/index.htm Karjalan kielen seura http://www.karjalankielenseura.fi/tekstit.htm l Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) www.kotus.fi Kotus: Karjalan kielen verkkosanakirja http://kaino.kotus.fi/cgibin/kks/kks_etusivu.cgi Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi