HEVOSALAN HAASTEET 2011
HEVOSALAN HAASTEET 2011 Sisällysluettelo 3 4 5 5 5 6 6 7 8 9 10 10 10 11 12 12 13 Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelma Hevostalous tänään Kehittämissuunnitelman painopisteet EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen Kasvatus- ja jalostustoiminta Hevosten hyvinvointi Rahoitusmahdollisuudet Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Hevosyrittäjien hyvinvointi Hevostalouden tutkimus, koulutus ja neuvonta Tutkimus ja kehittämistyö Koulutus Neuvonta Verotus Hevonen ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä Hevosalan nuorisotyö Liitteet Hevosalan haasteet kehittämissuunnitelma Tässä vuonna 2011 päivitetyssä julkaisussa he vosalan kehittämisen painopisteiksi on nostettu: Kiinnostus hevosia ja hevosalaa kohtaan sekä sen myötä harrastajien määrä on vii me vuosina lisääntynyt ja suunta jatkuu. Kasvava hevosala tarvitsee selkeät suunta viivat, joiden ympärille on mahdollista kehit tää terveellä ja turvallisella pohjalla toimivaa elinkeino- ja harrastustoimintaa. Hevosalan ke hittämisen tavoitteena on turvata alan yleiset toimintaedellytykset ja hevosten hyvinvointi. - Euroopan Unionin ja kansalliseen lainsäädän töön vaikuttaminen - Hevoskasvatus ja jalostustoiminta - Hevosten hyvinvointi - Rahoitusmahdollisuudet - Hevosalaa koskeva tukipolitiikka - Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka - Hevosyrittäjien sosiaaliturva - Verotus - Hevostalouden tutkimus-, koulutus- ja neu vonta - Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelmas sa kuvataan hevostalouden toimintaympäristö ja hevostalouden yhä kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty hevosalan keskeisimmät paino pisteet, joihin hevosalan järjestöt haluavat yh teistyössä vaikuttaa. Tavoitteena on nostaa koko toimialan profiilia, jotta hevostalouden yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan todel listen vaikutusten ja alan laajuuden mukaisesti. Hevosalan haasteet –työryhmässä ovat edustettuina alan keskeiset toimijat. Työryh mässä mukana olevat tahot on esitelty tämän julkaisun loppuosassa. Hevosalan haasteet – työryhmässä mukana olevien organisaatioiden lisäksi hevosalan kehittämiseksi työskentelevät monet muut järjestöt, yhdistykset, organisaatiot ja yhteisöt. Tavoitteena on, että kaikki hevos alalla vaikuttavat tahot ja sidosryhmät toimivat avoimesti hevosalan kokonaisedun mukaisesti kehittäen alan toimintaedellytyksiä. Yhteinen tahtotila hevosalan kehittämisestä on olemassa. Hevosalan valtakunnallisten toimijoiden yh teistyönä valmistui vuonna 2004 julkaistu Hevosalan haasteet –julkaisu, jossa ensim mäisen kerran kuvattiin hevosalan yhteisiä päämääriä. Tämä julkaisu on jatkoa tuolle työlle kuvaamalla hevosalan haasteita 2010-luvulla. 3 Hevostalous tänään Suomessa hevostalous on hyvin monipuolista perustuen laajaan harrastus- ja vapaa-ajan toi mintaan sekä antaen monille merkittävän työn ja elinkeinon. Ammattimaisen ja harrastustoimin nan vuorovaikutus on tärkeää, sillä vain alaa am matikseen harjoittavat yrittäjät ja muut toimijat mahdollistavat alan laajan harrastustoiminnan. Hevosia on Suomessa noin 75 000, ja määrä on kasvanut voimakkaasti vii me vuosina. Hevosiin liittyvä toiminta on yleisimmin ravitai ratsastustoimintaa. Hevosala työllistää arviolta 5 000 henkilöä ko koaikaisesti ja 10 000 henkilöä osa-aikaisesti. Ravihevosharrastajia maassamme on noin 50 000. Ammattivalmentajia on 170 ja harrastaja valmentajia noin 7000. Ravit ovat toiseksi seura tuin urheilulaji Suomessa. Ratsastusta puolestaan harrastaa yli 160 000 suomalaista. Ratsastustallitoimintaa harjoite taan noin tuhannella tallilla, joista arviolta puolet tarjoaa ratsastuksenopetusta ja loput hevosten täysihoitopalveluja. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja -talleja on näistä lähes 300. Viime vuosina ovat lisääntyneet erilaiset palve lutoiminnot, kuten ratsastus-, täysihoito- ja elä myspalvelut. Hevosta käytetään osana sosiaalija hyvinvointipalveluja, mm. ratsastusterapiassa ja sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Hevosalan suora ja välillinen työllisyysvaiku tus on merkittävä ja voi yrittäjyyden, erityisesti kasvatustoiminnan, edellytysten parantuessa kasvaa vielä huomattavasti. Nykyisin hevosalan työvoiman rakenteen tyypillinen piirre on osaaikaisten työntekijöiden ja yrittäjien suuri osuus verrattuna päätoimisiin. Hevostoiminnan raken teita tutkittaessa on todettu, että noin kahdeksan hevosta työllistää yhden henkilön. Hevostaloudella on huomattava merkitys maa seudulle ja -taloudelle ja sen kasvun seurauk sena syntyy myös tuotannollista toimintaa. Yhden hevosen tarvitsema rehuala vuodessa on 1-1,5 ha, joten hevosrehun tuotantoon tar vitaan 75 000-112 500 peltohehtaaria. Maata louden toimintaedellytysten ja rakenteen muut tuessa sekä hevosiin liittyvä yritystoiminta että hevosrehujen tuotanto antavat maatiloille aitoja mahdollisuuksia. Hevostalous on merkittävä maatalouden sivuelinkeino. Muiden kotieläintilo jen vähentyessä maaseudulta hevosen merkitys maaseudun elinvoimaisuuteen korostuu. Hevosala elää tiiviissä rajapintayhteistyössä myös monen muun toimialan kanssa. Tiedonku lun ja vuoropuhelun lisäämistä sidosryhmien, toimijoiden ja viranomaisten välillä tulee lisätä sekä yhteistyötä aktivoida niin paikallisella, alu eellisella kuin valtakunnallisella tasolla. He vosalaan liittyy monimuotoisuudessaan paljon mahdollisuuksia. Potentiaali tulee hyödyntää tar joamalla hevosiin liittyvää palvelutoimintaa. Alaa on kehitettävä niin, että hevostaloutta on mah dollista harjoittaa eri osissa maata. Työ ja harrastus hevosten parissa on sosiaa lisesti arvokasta toimintaa, joka yhdistää laa jasti yhteiskuntamme eri väestöryhmiä toisiinsa. Harrastus yhdistää vanhat ja nuoret, vanhemmat ja lapset, se on yhtä hyvin miesten kuin naisten kin harrastus. Hevonen kaataa myös raja-aitoja perinteisen maaseutu-kaupunki -ajattelun välillä. Hevospelitoiminta, jossa vaihto vuonna 2010 oli 243,3 miljoonaa euroa, tuo rahaa yhteiskunnan tarpeisiin korostaen työllistämisen lisäksi alan taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Liite 1/ Hevosten lukumäärät Suomessa, hevosalantyöllisyysvaikutukset ja rahavirrat sekä ravi- ja ratsastusurheilussa toimivien lukumäärät. 4 Kehittämissuunnitelman painopisteet Kehittämissuunnitelmassa on nostettu esille kymmenen painopistettä, jotka on esitetty tarkemmin seuraavassa. Painopisteitä ja tehtäviä ei ole kehittämissuunnitelmassa esitetty tärkeysjärjestyksessä. Tehtävien tärkeyttä määriteltäessä on toimittava kunkin ajankohdan tarpeiden ja edellytysten mukaisesti. EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen EU-tasolla Suomen Hippos vaikuttaa UET:n (Euroopan raviliitto) ja ratsastusurheilu kansain välisen liittonsa FEI:n EU-ryhmän kautta. MTK:lla on mahdollisuus toimia mm. COPA:n (EU:n jäsen valtioiden tuottajajärjestöjen yhteistyöelin) työryh män kautta. Hevosalan lobbausta EU:ssa on kehitettävä, tarvetta vaikuttamiseen on. Esimerk keinä eläinlääkintä, rehulainsäädäntö, eläinten kuljetuksia koskeva säädäntö ja tukipolitiikka. Hevosalaan liittyvistä säädösvalmisteluista, niin EU:n tasolla kuin kotimaassakin, on alan toimi joiden saatava tietoa riittävän ajoissa niin, että valmistelutyöhön voidaan välittää käytännön tieto ja että asioihin pystytään vaikuttamaan. Kansallisissa ja myös kansainvälisissä asioissa yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön, mutta myös muiden ministeriöiden kanssa on tärkeää. Tärkeinä yhteistyötahoina ovat myös europarla mentaarikot sekä kansanedustajat ja virkamiehet. Kasvatus- ja jalostustoiminta Sekä ravi- että ratsastusurheilun toiminta edellytysten ja kannattavuuden on parannuttava, jotta paras hevosaines pysyy kotimaassa. Suomenhevosen säilymisestä elinvoimaisena ja monipuolisena rotuna on huolehdittava. Hevoskasvatusta Suomessa harjoitetaan edelleen suurelta osin (80-90 %) maatiloilla. On huolehdittava siitä, että hevoskasvatus on tasavertainen vaihtoehto muiden maatalouden tuotantosuuntien joukossa mm. sukupolvenvaih dostilanteissa. On turvattava ammattimaisen kasvatuksen toi mintaedellytykset ja kehitettävä uudenlaisia toi mintatapoja mm. kasvatuksen ja hevosenomis tamisen palveluketjut tai välikasvatustallit. Koko hevosalan kehittymisen perusta on laadukkaassa kotimaisessa kasvatuksessa. Kai kissa käyttötarkoituksissa korkealaatuinen he vosaines sekä kasvattajien osaaminen ja oikeat pyrkimykset ovat ratkaisevia. Korkeatasoinen, tuloksellinen kasvatustoiminta edellyttää toi mivaa jalostusohjelmaa ja siinä määriteltyjen, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamis ta. Oikeisiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin ohjataan neuvonnalla ja taloudellisilla kannustimilla sekä edistämällä jalostuksessa uusien tekniikoiden käyttömahdollisuuksia. Erityisesti on huolehdit tava sellaisista toimenpiteistä, jotka edesautta vat korkealaatuisen tammakannan kehittymistä ja varmistavat varsojen ammattitaitoisen koulut tamisen ja valmentamisen. 5 Hevosten hyvinvointi tyvistä kysymyksistä on huolehdittava; hautaa mismahdollisuuden on säilyttävä. Hevosenlihan jatkojalostuksen kehittymiselle on luotava edellytykset, mitä kautta voidaan korvata tuontia ja myös edistää lihan ja jalosteiden kysyn tää sekä turvata hevosten teurastusmahdollisuuk sien säilyminen ja kehittyminen. Myönteisen mielikuvan luomiseksi ja ennakkoluulojen pois tamiseksi hevosten teurastamiseen liittyvään tie dottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kattavan rekisteröinnin aikaansaamisella ja passikäytännön kehittämisellä on pystyttävä turvaamaan se, ettei lääkitty hevonen vas toin määräyksiä päädy elintarvikeketjuun. Lääkeainesäännöstöjä on täsmennettävä vastaamaan hevosalan toimintaympäristöä. Ongelmakohdat hevosiin kohdistuvassa eläin lääkintätyössä on selvitettävä ja saatava kun toon. Hevosmäärä ja hevosten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttävät riittävien eläin lääkäripalvelujen olemassaoloa ja normaali- sekä päivystysajan palvelujen turvaamista. Kaiken hevosalan toiminnan perustana on olta va hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen. He vosharrastajan, -ammattilaisen ja -yrittäjän on osattava monenlaisia tietoja ja taitoja hevosalas ta. Kaikki hevosten ruokintaan, muuhun hoitoon ja käsittelyyn, olosuhteisiin, valmennukseen ja kilpailemiseen liittyvä vaikuttaa hevosen hy vinvointiin. Harrastajia myöten on pyrittävä am mattimaiseen toimintaan ja toimittava vastuul lisesti kaikessa toiminnassa hevosten kanssa. Hevosalan järjestöjen ja muiden tahojen on monimuotoisella valistuksella vaikutettava kaik kiin hevosten hyvinvointiin liittyviin asioihin. Hevosten tuontiin liittyvät mahdolliset epäkoh dat eläintautien leviämisen kannalta on sel vitettävä ja minimoitava ns. halpatuontiongelma. Merkittäviä asioita hevosen hyvinvoinnin kan nalta ovat sen loppuvaiheisiin liittyvät ratkaisut ja niiden järkevät toteuttamismahdollisuudet. Hevosten loppusijoitukselle on luotava sellai nen toimintamalli, että eläimille kärsimystä ai heuttavaa teurashevosten vientiä ei tapahdu. Hevosen lopettamiseen ja hävittämiseen liit Rahoitusmahdollisuudet suomalainen hevostalous kasvaa ja kasvun mukanaan tuomat positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset ovat parhaat mahdolliset. Hevos alan edellytysten parantamiseksi hevospeleihin liittyvää toimintaympäristöä on kehitettävä jat kuvasti. Hevospelien kilpailukyvyn takaamiseksi on varmistuttava siitä, että niitä voidaan kehittää joustavasti ja tehokkaasti. Ensimmäinen / viimei nen lause tässä kappaleessa? Alan ja yhteiskunnan on pidettävä huoli, että hevostalouskertymästä ei ohjaudu varoja kohtei siin, jotka on tarkoituksenmukaista rahoittaa muista rahoituslähteistä. Hevostalouskertymän käytössä tulee korostua hevosalan perustoi minta, kilpailu- ja kasvatustoiminta, harras tus-/elinkeinotoiminta sekä alan kehittäminen. Hevosiin kohdistuvan aidon kysynnän kas vattamiseksi voidaan perustellusti kasvattaa palkintotukia ja edesauttaa kilpailutoiminnan Hevosalan yhteiskunnallinen merkitys on suu ri monessakin suhteessa (elinkeino, työl lisyys, maaseutu, hyvinvointi, nuorisokas vatus), joten on huolehdittava siitä, että hevosalalla on käytettävissä ja käytetään julkista rahoitusta toimialan sisäisten raha virtojen lisäksi. Tämä korostuu erityisesti kou lutuksessa, neuvonnassa ja tutkimuksessa. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk sen laiksi arpajaislain muuttamisesta 22.2.2011. Lain mukaan Fintoto Oy saa yksinoikeuden hevoskohteisten rahapelien järjestämiseen vuoden 2012 alusta lukien. Fintoton ja koko hevostalouden kannalta yksinoikeuden saamin en hevoskohteisten rahapelien järjestämiseen on äärimmäisen tärkeää. Vain näin voidaan varmistaa riittävät resurssit hevospelien ke hitystyölle myös tulevaisuudessa. Yksinoi keus hevospelitoimintaan takaa myös sen, että 6 joka parhaiten tukee alan kehittymistä. myönteistä kehitystä. Samoin pelituottojen jaka mista on kehitettävä siten, että se varmistaa koti maisen kasvatustoiminnan kestävän kehityksen. Mekanismia, jolla kasvatustukia maksetaan, on koko ajan voitava arvioida ja kehittää suuntaan, Liite 2/ Hevospeleistä kertyvien varojen jakauma 2010 Hevosalaa koskeva tukipolitiikka vostalouteen on selvitettävä ja järjestelmien epäkohtia korjattava. Päätöksiä tekevien taho jen tulkintoja on yhdenmukaistettava. Maata louden investointitukiin liittyen maataloudeksi määriteltävää hevostoimintaa on vain kasva tustoiminta. Kannattava hevoskasvatus tarvit see kuitenkin Suomessa tuekseen muutakin, esim. kilpailu- tai palvelutoimintaa, joten toimin nan kokonaisuus tulisi ottaa huomioon tukien edellyttämää kannattavuutta määriteltäessä. Kannustetaan myös yritysryhmien kehittämi seen ohjelmakauden tarjoamissa puitteissa. On huolehdittava, että rahoitustuet he vosalalle jatkuvat myös EU:n seuraavalla, vuonna 2014 alkavalla, ohjelmakaudella. Yhteiskunnan urheilupaikkarakentamiseen myöntämää tukea on saatava ohjautumaan tasapuolisemmin myös hevosurheilulle. Valtakunnallisesti ja paikallisesti päättäjien tietoisuuteen on saatettava mm. hevosurheilun ja – harrastuksen vaikuttavuus ja laaja merkitys nuorisotyössä. Maaseudun kehittämisohjelmia laadittaessa sekä maatalouden ja -seudun tukipolitiikasta päätettäessä hevostalous on otettava huomioon tasavertaisena muiden tuotantosuuntien ja toimialojen kanssa. Onko jo aeimmin – toistoa? Maatalouden tukipolitiikkaa uudistettaessa on otettava huomioon hevostilojen pelto alaperusteisten ja eläintukien määräytyminen, erityisesti hevos- ja nurmitukien osalta. Hevosten kansallinen tuki on kohdennet tava erityisesti kotimaisen kasvatuksen edistämiseen ja suomenhevoskannan säi lyttämiseen. Suomenhevosille suunnattu alku peräisrotujen tuki on säilytettävä ja tukiehtoja on tarvittaessa korjattava vastaamaan tarkoitus taan suomenhevoskannan säilyttämisessä. EU ohjaa tukipolitiikkaansa yhä enemmän ja laajemmin maaseudun kehittämiseen. Mah dollisia uusia tukimuotoja on voitava koh dentaa myös hevostalouden kehittämiseen. Maatalouden ja pienyritysten investointitukien sekä muiden rakennetukien kohdentumista he 7 Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka korostunut varsinkin ratsastuksessa. Myön teisesti alkanutta reittiverkoston rakentamista on jatkettava ottaen huomioon kaikkien osapuol ten intressit sekä turvallisuuskysymykset. He vosreitit on saatava maakuntakaavoihin kelkka reittien tavoin. Kannustetaan sopimaan reiteistä keskitetysti sekä alueellisesti että paikallisesti. Kaikkien toimijoiden on osaltaan ja omilla tahoil laan tehtävä sekä hevosilla liikkujiin että hevoset tomiin kansalaisiin suuntautuvaa valistustyötä. Hevosten kuivikelannan hyötykäyttöä lannoit teena ja maanparannusaineena on kehitettävä edelleen. Lisäksi vaikutetaan siihen, että kuivikelantaa voidaan hyödyntää täysipainoi sesti bioenergialähteenä. Kuivikelannan polt tomahdollisuus pienissä yksiköissä pitää saada hyväksyttäväksi ilman jätteenpolttolaitoksen vaatimuksia. Lannan poltto energiaksi tukisi hevosyritysten taloudellista toimintaa ener giatehokkuuden ja –omavaraisuuden mahdol listumisen kautta. Hevosten päivittäin tuottama kuivikelantamäärä vastaa laskennallisesti 260 000 litraa polttoöljyä, mikä vuositasolla vastaa noin 12 % Suomen vuosittaisesta polttoöljytarpeesta. Maankäytön ja ympäristöpoliittisen lainsäädän nön ja vaatimusten/ ohjeistuksen suunnittelu ja valmistelu vaativat aktiivista seurantaa sekä hevosalan toimijoiden keskinäistä ja viranomai siin suuntautuvaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Kaavoitus- ja ympäristöviranomaisia on infor moitava hevosalaa koskevista erityispiirteistä ja toimintaympäristöstä yhteistyössä alan järjestöjen kanssa. Kuntien maankäyttöpolitiikkaan on vaikutet tava paikallisesti siten, etteivät esimerkiksi kaavoitusratkaisut ja rakentamisen lupakäytäntö hankaloita jo olemassa olevaa hevoselinkeinon harjoittamista eivätkä vie yrityksiltä kannatta vuutta. Sekä olemassa oleva että kehittyvä he vostalous on otettava huomioon alueellisessa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Hevosyrityksiä sijaitsee paljon taajamien lähellä. Kaikkiin talleihin, erityisesti taajamien lähei syydessä sijaitseviin, kohdistuu yhä enemmän ympäristö- ja maisemavaatimuksia, jotka on otettava huomioon. Hevosalan ulkopuolelta yri tyksiin kohdistuvien ympäristövaatimusten on kuitenkin oltava kohtuullisia ja käytännönläheisiä. Alueellisten hevosreitistöjen tarpeellisuus on 8 Hevosyrittäjien hyvinvointi kasvaa, jolloin he ovat mahdollisuuksien mu kaan myös järjestelmän ulkopuolella olevien hevosyrittäjien käytettävissä. Muitakin ratkaisu malleja hevosyrittäjän työstä irrottautumiseen ja sijaisjärjestelyihin on kehitettävä yhteistyössä. Sekä fyysisen että psyykkisen jaksamisen sekä tapaturmien ehkäisyn kannalta he vosyrittäjille on oltava tarjolla asiantuntevia työterveyshuoltopalveluja. Tiedotusta työter veyshuollosta yrittäjän itsensä mutta myös työnantajavelvoitteiden kannalta on tehostettava. Sekä sosiaalisten että taloudellisten riskien tunnistaminen, mm. yrittäjän oman jaksamisen arviointi, on erittäin tärkeää alan yrittäjäksi ryhtymistä harkittaessa. Koulutuksen, neuvonnan ja tiedotuksen avulla on saatava jokainen hevosalalla toimiva suhtau tumaan vastuullisesti turvallisuuskysymyksiin sekä parannettava yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Kyseessä on aina myös hevosten hyvinvointi. Tiedotusta työterveyshuollosta yrittäjän itsensä mutta myös työnantajavelvoitteiden kannalta on tehostettava. Yrittäjän oma toiminta ja osaaminen ratkaise vat myös hevosalalla yrityksen menestymisen. Hyvinvoiva yrittäjä on hevosyrityksensä tärkein tuotannontekijä. Merkittävä vaikutus on lisäksi ulkoisilla tekijöillä. Sekä taloudellisen että sosiaa lisen hyvinvoinnin perusta on yrittäjän osaamisen ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen. Tarvitaan riittävästi ammattitaitoa ylläpitävää ja edistävää aikuis- ja täydennyskoulutusta, mahdollisuuk sia irrottautua sitovasta työstä sekä taloudel lisia kannustimia osaamisen ylläpitämiseen. Yrittäjyyden yleisten edellytysten paran taminen, esimerkkinä työllistämiskynnyksen madaltaminen on tärkeää myös hevosyrit täjille. Taloudellinen pärjääminen ja mielekäs työ vaikuttavat yrittäjän hyvinvointiin. Hevos toiminta on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa työtä ja yrittäjän mahdollisuudet työstä irrot tautumiseen saattavat olla joko taloudellisesti tai työvoiman saannin kannalta vähäiset. Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää on pystytty korjaamaan siihen kuuluvien hevos yrittäjien osalta. Erikoistuneiden, ammattitai toisten hevoslomittajien määrän on mahdollista 9 Hevostalouden tutkimus, koulutus ja neuvonta Hevosalan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat erityisesti hevosten hyvinvointiin liittyvä tut kimus sekä alan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen selvittäminen. Koulutuksen on pystyt tävä vastaamaan käytännön hevostalouden tarpeisiin ja koulutusta on suunnattava myös alalla jo toimiville yrittäjille ja muille tahoille. Hevosalan laajan yhteiskunnallisen merkityksen huomioon ot tamiseksi sekä tutkimusta että koulutusta on toteutettava ja kehitettävä yhteistyössä muiden alojen kanssa. Hevosalan neuvonnan kohderyhmänä on sekä monipuolinen elinkeinotoiminta että laaja harras tustoiminta. Alan kehittymisen turvaamiseksi neuvontaa on suunnattava näille molemmille. Tiivistä yhteistyötä hevosalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen ja neuvon nan välillä on edelleen kehitettävä. Ottaen huomioon hevosalan yhteiskunnallisen merkit tävyyden alan kehittämiseen on panostettava entistä enemmän myös yhteiskunnan taholta. Hevosalan kehittämistyön linjaukset esitetään tarkemmin Hevosalan hanketoiminnan kehittämis ohjelma 2014 – 2020 –julkaisussa, joka valmistuu 2012. Tutkimus ja kehittämistyö välisemmälle tutkimukselle on oltava jatkossakin käytössä riittävät kotimaiset resurssit. Alan kehi tys ja koulutuksen säilyminen korkeatasoisena edellyttävät tutkimusresurssien kohentamista. Hevosalan tutkimustoiminnan on tuettava alan toimintaa. Hevosalan on viestittävä tutkimuk sen tarpeista, joihin tutkimusta on suunnattava. Tutkimustoiminnassa on huolehdittava siitä, että tulokset ovat koulutuksen ja neuvonnan saatavissa tehokkaasti ja nopeasti. Tätä varten kaikkien tutkimushankkeiden suunnitelmissa tulee olla selkeästi määriteltynä se, miten tu loksista tiedotetaan ja miten syntyvät tulokset siirretään käytännön hevosalan hyödyksi. Sa malla neuvonnan on tehostettava toimintaansa ja lisättävä resursseja tiedon välittämiseen. Hevosalan tutkimuksen tärkeimmät painopisteet ovat: 1. hevosten hyvinvoinnin takaava ja sitä edis tävä tutkimus (ravitsemus ja rehut, val mennusfysiologia, hevosten hyvinvointi ja elinympäristö, terveys ja tarttuvien tautien eh käisy, jalostus ja lisääntymisfysiologia) sekä 2. hevosalan yhteiskunnallista ja taloudel lista merkitystä selvittävä ja tukeva tutki mus (hevosalan kansantaloudellinen ja yh teiskunnallinen merkitys/sosio-ekonominen merkitys, yritysten talous ja kannattavuus). Julkisesti rahoitettavan tutkimuksen painopistei tä asetettaessa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä hevostutkimus on huomioitava tasavertai sesti muiden maatalouden tuotantosuuntien ja muiden toimialojen kanssa. Yhä kansain Koulutus minen on keskeistä tulevaisuuden kannalta, ja tällöin voidaan myös eri oppilaitosten erityis osaamista hyödyntää verkottumisen avulla. Hevosalan ammattikoulutuksen opiskelijavalin taa on kehitettävä tukemaan alalle todella halua vien hakeutumista koulutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota koulutuksen sisältöön ja laatuun. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suo Hevosalan koulutusta on kehitettävä vastaamaan käytännön hevosalan tarpeita. Työelämälähtöi syys on tärkeää alan koulutuksessa, ja on päästävä siihen, että alan oppilaitokset ja he vosyritykset tekevät aktiivista yhteistyötä kou lutuksen toteuttamisessa. Koulutuksessa on pystyttävä seuraamaan alalla tapahtuvia muu toksia. Hevostalousoppilaitosten profiloitu 10 rittaneilla on oltava hyvät valmiudet toimia itse yrittäjinä, joten erityisesti opiskelijoiden talous- ja yritysosaamista on lisättävä. Hevosalan koulutuksen kehittämiseksi tu lee tehdä hevosalaan erikoistuvan ammat tikorkeakoulututkinnon tarvekartoitus ja selvit tää mahdollisuudet koulutuksen toteuttamiseen. Eläinlääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuk sessa hevosiin kohdistuvan opetuksen on oltava tasokasta ja riittävää, jotta mm. klinikkaeläin lääkäreiden määrä voidaan turvata. Hevoseläin lääkäriksi erikoistumisen mahdollisuuksia on lisättävä. Erityisesti yliopistotason hevostalouserikois Neuvonta Hevosalalla neuvonnan tarve määräytyy koh deryhmän mukaan. Sekä yritys- että harrastus tasolla on tarvetta hevosiin liittyvän ammat tiosaamisen, kuten hevosten hyvinvoinnin, hevoskasvatuksen, ruokinnan, valmennuksen ja ympäristöasioiden osaamisen edistämiseen. Yrityskohtaisessa neuvonnassa painopisteitä ovat uusien ja toimintaa jo harjoittavien yritys ten terveen yrittäjyyden edistäminen ja heikon kannattavuuden parantaminen. Hevosyrittäjille laatukoulutuksen eteenpäin vieminen on tärkeää koko alan kehittymisen kannalta. Yritysosaa misen ja neuvonnan parantumisella on vaikutus ta hevosalan imagoon ja arvostukseen. Hevosalan neuvonta on tapaus- ja alue kohtaisesti rakennettava olemassa olevista ylei sistä yritysneuvonnan, maaseutuneuvonnan ja hevosalan organisaatioiden palveluista. Val takunnallisella tasolla alan toimijoiden yhteistyön tiivistäminen on ensisijaisen tärkeää. Orga nisaatioiden yhteistyösopimukset ovat hyvä alku yhteistyön toteuttamiselle ja neuvonnan saata vuuden parantamiseksi. Hevosalan neuvontaa on kehitettävä sekä val takunnallisella että paikallisella tasolla. Valtakun nallisella tasolla keskusjärjestöjen on huolehdit tava siitä, että tietoa pystytään siirtämään sekä hevosalan että viranomaisten välillä molempiin suuntiin. Hevosalan neuvonta on vakiinnutettava. Alueellinen taso on tärkein toimintataso he vostalouden neuvonnassa. Aluetason neuvojien tärkeä tehtävä on uuden tutkimustiedon, uusien tumisen mahdollisuutta pitää kehittää ja lisäksi on kehitettävä muuta yliopistotasoista koulutusta (ml. jatko- ja täydennyskoulutus). Hevosurhei lun kannalta on tärkeää hyödyntää yliopistota son osaamista esim. valmentajakoulutuksessa. Lisäksi on tärkeätä olla mukana kansainvälis ten koulutusohjelmien kehittämisessä ja to teuttamisessa (esim. Equine studies/sciences). Täsmä- ja täydennyskoulutuksen kehittämi nen hevosalan yrittäjille ja toimijoille on erittäin tärkeää koko alan kannalta. Hevosyrittäjillä on tarvetta lisäkoulutukseen esim. yritystalouden sekä tuotanto- ja palvelutoimintojen osalta. säädösten ja määräysten välittäminen yrittäjille ja harrastajille. Neuvojien osaamisen tasosta on pidettävä kiin ni ja heidän kouluttaminen on tärkeää ja edellyt tää tiivistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tutkimuk sen ja koulutuksen kanssa. Erikoisosaamisen keskittäminen tietyille neuvojille lisää neuvonnan tehokkuutta. Verotus Hevosalan kannalta on tarpeen, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet alaan liittyvän verotuksen osalta toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Ravikilpailutoiminnan arvonlisäverokohtelu on saatava tarkoituksenmukaiseksi. Hevosala ha luaa, että ravikilpailutoiminnan saattaminen arvonlisäverolliseksi, kuten se Ruotsissa on, selvitetään vakavasti. Arvonlisäverollisella kil pailutoiminnalla katsotaan olevan monia myön teisiä vaikutuksia mm. harmaan talouden kitke minen, mahdollisuudet uudelle yritystoiminnalle, verotuskäytäntöjen yhtenäistäminen sekä alan läpinäkyvyyden lisääminen. Hevosalaan liittyviä tulo- ja arvonlisäverotuksen käytäntöjä ja lainsäädännön toteutumista seu rataan. Verohallinnon linjausten yhtenäistäminen ja tiedotuksen lisääminen on tärkeää. Esiin tu leviin epäkohtiin tartutaan ja ne tulee korjata. Verotuskohtelu ei saa heikentää vapaaehtoista yhdistystoimintaa. Alan verotuskohtelu on eri tyisesti arvonlisäveron osalta erittäin epäselvä ja tulkinnallinen. Edelleen yleishyödyllisten yh teisöjen verotuskohtelun kehittyminen tuomio istuimissa tapahtuneen lain tulkinnan kautta on johtanut tilanteeseen, jossa yhdistysten toimin taedellytykset ovat jo vakavasti vaarantuneet. Hevonen ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä vostoiminta tulisi saada osaksi hyvinvointistrate giaa niin kuntatasolla kuin valtakunnallisesti. Hevosta käytetään monin eritavoin myös kuntoutuksessa ja hevonen tarjoaa toimivan työvälineen syrjäytyneiden kiinni saamiseksi yhteiskuntaan. Hevosen mahdollistamia käyt tömuotoja, mm. sosiaalipedagogista hevostoi mintaa tai ratsastusterapiaa, tulee edistää. Yhteiskunnan tule tunnustaa hevostoimin nan vaikuttavuus ja tukea harrastuspaikkojen rakentamista ja toiminnan tukemista tasaver Hevosella on iso rooli suomalaisten kunnon edistäjänä, mutta hevosen merkitys on kuiten kin paljon suurempi kuin vain ihmisten fyysisen kunnon kohottaminen. Hevonen tarjoaa mahdol lisuuden rauhoittua ja hypätä hetkeksi pois arjen pyörteestä. Hevosella nähdään tulevaisuudessa yhä merkit tävämpi rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä niin virkistys-, liikunta- kuin sosiaali- ja hyvin vointipalveluissa. Hevostoiminta on suomalaisen Green Care – toiminnan edelläkävijöitä. He 12 kuntaharrastuksia. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että naisilla ja miehillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua ja liikuntaa, saada asiantun tevaa valmennusta sekä osallistua kilpailuihin. Vaatimukset yhdenvertaisuuden toteutumis esta tulee ottaa huomioon kaikessa urheilu-ja liikuntatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. taisesti. Ratsastusurheilun infrastruktuuria on pääasiallisesti rahoitettu yksityisin varoin. Lii kuntapaikkarakentamiseen kohdistettuja bud jettivaroja ei ole merkittävässä määrin käytetty ratsastuksen hyväksi. Tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon, jossa hän pitää tärkeänä, että yhteiskunta tukee tasapuolisesti tyttöjen ja naisten sekä poikien että miesten urheilu- ja lii Hevosalan nuorisotyö tävä rooli lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sitä voidaan käyt tää sosiaalisen kuntoutuksen välineenä. Hevostalouden nuorisotoiminnalle on pystyt tävä jatkossa turvaamaan hyvät toiminta resurssit ja niitä on lisättävä. Myös raviurhei lun nuorisotoiminta on otettava huomioon opetusministeriön alaisena liikuntajärjestönä. Hevosalalla tehdään arvokasta nuorisotyötä. Ratsastuskoulut, harrastetallit, seurat, nuori soravikerhot, poniravitoiminta sekä 4H-toiminta tarjoavat nuorille mahdollisuuden turvalliseen ja monipuoliseen harrastamiseen. Lapsille ja nuorille halutaan tarjota kiin nostava harrastusmuoto ja myönteisiä elämyk siä sekä lisätä hevosten käsittelyn tietotaitoa. Hevosalan nuorisotoiminnalla on merkit 13 Liitteet Liite 1 Hevosten lukumäärät Suomessa, hevosalan työllistävyys ja rahavirrat sekä ravija ratsastusurheilussa toimivien lukumäärät (luvut ovat noin-lukuja) Hevosten lkm (2010) suomenhevosia lv-ravihevosia ratsuhevosia poneja 75 000 19 800 25 800 19 000 10 000 Tuotuja hevosia Vuosi lkm 1988 1 519 1993 406 1999 806 2003 1 130 2010 2 501 Hevosten lukumäärän kehitys Vuosi lkm 1980 31 484 1990 45 400 1995 49 940 2000 57 400 2003 60 185 2010 75 000 Hevosalan työllisyysvaikutukset Talliyritykset kokopäiväisiä 5 000 osa-aikaisia 10 000 Muut sektorit kokopäiväisiä osa-aikaisia Hevosalan rahavirta hevosten ja tallien hoito pelitoiminta hevostapahtumissa käynti 830 miljoonaa euroa / vuosi 375 miljoonaa euroa 260 miljoonaa euroa 195 miljoonaa euroa Hevostallien lukumäärä yli 3 hevosta yli 6 hevosta yht. 16 000, joista Raviurheilu raviurheilua harrastaa tai seuraa ammattivalmentajia harrastajavalmentajia raviratojen alaisia nuorisoravikerhoja ravinuoria yleisöä ravitapahtumissa / vuosi 200 000 150 6 700 25 3 000 730 000 Ratsastus harrastajia ratsastusseuroja SRL:n jäsentalleja 160 000 440 293 Lähde: Suomalaisen hevosalan katsaus 2010 14 Syntyneitä varsoja Vuosi lkm 1992 4 381 1995 2 894 1998 3 866 2001 3 411 2003 3 420 2006 3 870 2010 4 132 Liite 2 Hevospeleistä kertyvien varojen jakauma 2010 Toto-pelit 192,9 Me Raviveikkaus 50,4 Me Pelaajat 32,8 Me Arpajaisvero 1,7 Me Asiamiehet 2,8 Me Oy Veikkaus Ab 7,1 Me Pelaajat 150,60 Me Arpajaisvero 5,0 Me Asiamiehet 3,0 Me MMM 8,3 Me* 33,8 Me 6,0 Me Raviradat, Fintoto ja Suomen Hippos; pelituotot Palkinnot 19,3 Me *Hevostalouskertymä, valtionapu hevostalouteen: kasvattajapalkinnot, investointi- ja totolinjatu et,dopingtutkimukset, kansainvälinen kilpailutoiminta ja palkintotuet. 15 Liite 3 Seuraavat hevosalan toimijat ovat olleet mukana hevosalan toimintaympäristön kehittämissuunnitelman valmistelutyössä Suomen Hippos ry olemassa olevaa osaamista ja uutta tietoa hyö dyntäen. Hippolis hallinnoi ja toteuttaa Suomen Hevosurheilumuseon toimintaa. www.hippolis.fi. Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuk sen valtakunnallinen keskusjärjestö. Tärkeim mät tehtävät ovat ravikilpailujen järjestäminen sekä rekisterin ja kantakirjan pitäminen maas samme kasvatettavista hevosroduista sekä koulutus-, järjestö- ja julkaisutoiminta. Suomen Hippoksen alaiset hevosjalostusliitot edistävät toiminnallaan hevoskasvatusta ja - jalostusta alueellaan sekä parantavat hevostalouden tunnettavuutta. Hevosjalostusliittoja on 16. www.hevosjalostusliitot.fi, www.hippos.fi Toto-pelit Suomessa järjestää Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy. www.fintoto.fi. Hevosopisto Oy on yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka päätehtävä on tarjota hevosalan ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta Kou lutuksen lisäksi se järjestää kilpailuja ja tar joaa maksullisia palveluita nuorten hevos ten koulutukseen ja alan lyhytkursseja. www.hevosopisto.fi. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry Suomen Ratsastajainliitto ry, SRL on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuoje lun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. SEY toteuttaa käytännön eläinsuojelutyötä lähes 40 paikallisyhdistyksen ja noin 120 vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja -neuvojan voimin.www. sey.fi. Ratsastusurheilun keskusjärjestö edistää rat sastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatus muotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Kahdeksan aluejaostoa organisoi ja koordinoi liiton toimintaa paikallistasolla. www.ratsastus.fi. Suomen Hevosenomistajien Keskus liitto ry, SHKL ProAgria -keskukset ProAgria–yhtymän toimialana on maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen liittyvä neuvonta ja kehitystoiminta. ProAgriassa on mukana mm. 16 alueellista ProAgria -keskusta sekä neljä ruotsinkielistä maaseutukeskusta. Maaseutukeskukset tarjoavat neuvontapalve luja mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamis een ja yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. www.proagria.fi. valvoo jäsenenä olevien hevosenomistajayhdis tysten keskusliittona hevosenomistajien yleisiä ja yhteisiä etuja. Alueyhdistyksiä on 11. www. shkl.net. Maa- ja elintarviketalouden tutkimus keskus (MTT) - hevostalouden tutkimus on alan monitieteellistä tutkimusta. Tutkimuk sen lisäksi MTT:n hevostutkimuksen yksikkö Ypäjällä tekee neuvontaa mm. hevosten hoid osta, ruokinnasta ja rehuista, talliympäristöstä ja hyvinvoinnista sekä lisääntymisestä ja jalostuk sesta. Koulutusta annetaan siittola-avustajille ja -eläinlääkäreille. www.mtt.fi Maa- ja metsätaloustuottajain keskus liitto MTK ry on maataloustuottajien, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien valtakunnallinen talouspoliittinen ammatti- ja etujärjestö, joka toi mii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MTK:oon kuuluu 14 alueellista MTK-liittoa ja 8 metsänomistajien liittoa. Paikal listen MTK-yhdistysten ja alueellisten metsäno mistajien liittojen kautta MTK:ssa on kaikkiaan noin 153 000 jäsentä. www.mtk.fi Suomen Hevostietokeskus ry, on hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehit tämisyksikkö, joka tuottaa ja välittää uutta tietoa sekä tarjoaa alan toimijoille koulutus- ja neuvon tapalveluja. Hevostietokeskus toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion yksikön kampusalueella. www.hevostietokeskus.fi Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry Hippolis on hevosalan yhteistyöorganisaa tio, jonka tehtävänä on edistää pitkäjänteisesti suomalaisen hevosalan toimintaedellytyksiä 16 Muita keskeisiä hevosalan ja siihen liittyviä toimijoita Ratsujalostusliitto ry Toiminnan päätarkoituksena on kehittää suomal aisen puoliveriratsun (FWB) kasvatus- ja jalostu styötä, tukea jäsenten toimintaa ja edistää heidän taitojaan hevosten kasvattajina. Ratsujalostusliit to on kaikkien puoli- ja täysveristen ratsuhevosten kasvattajien ja harrastajien oma rotujärjestö. www.ratsujalostusliitto.fi. Suomen Ravivalmentajat ry on päätoimenaan ravivalmennusta harjoitta vien ammattilaisten järjestö. Yhdistys toimii yhdessä Hippoksen, Fintoton ja Suomen He vosenomistajien Keskusliiton kanssa valtio valtaan ja julkishallintoon liittyvissä asioissa. www.ravivalmentajat.fi. Raviradat Ravikilpailuja järjestetään Suomessa 43 ravira dalla. Maakunnallisia keskusratoja on 19, jot ka yhdessä maan pääradan, Vermon, kanssa järjestävät valtaosan vuosittain ajettavista 600 ravitapahtumasta. Vuosittain raveihin osallistuu vajaa 8000 hevosta sekä yli 2100 ohjastajaa. www.raviradat.fi. Lisäksi on useita rotuyhdistyksiä ja paikallisia ratsastus- ja hevosystäväinseuroja. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM Hevosten tautivalvontaan, tuontiin ja vientiin, eläinsuojeluun ja lääkitsemiseen liittyvät asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön elin tarvike- ja terveysosastolle, muut hevostalou teen liittyvät asiat maatalousosastolle. Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi myös vedonlyön nistä hevoskilpailuissa valtion osuutena saatujen varojen käyttöä. www.mmm.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ELY-keskukset ovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. ELYkeskuksesta saa neuvoa esimerkiksi maati lakauppojen, maatilojen sekä pienyritysten in vestointien rahoituksesta tai maanhankinnasta sekä erilaisista kehittämishankkeista. ELY-kes kus huolehtii viljelijöille maksettavien EU:n ja kansallisten tuotanto- ja investointitukien hallin noinnista ja valvonnasta. Alueellisia ELY-keskuk sia on 15. www.ely-keskus.fi. Aluehallintovirastot AVI:t ovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. Eläin tensuojelun valvonnasta vastaavat eläinlääkärit työskentelevät aluehallintovirastoissa. Yli 6 täysikasvuisen hevosen pidosta on tehtävä il moitus AVI:oon ja mm. kaupallisiin hevoskul jetuksiin liittyvät kuljetusluvat ja pätevyystodis tukset myöntää AVI. www.avi.fi. HAMK on monialainen ammattikorkeakoulu. Biota louden koulutus- ja tutkimuskeskus kouluttaa nuoria ja aikuisia, ja on mukana maaseudun kehittämisessä. Maaseutuelinkeinojen koulu tusohjelman alaisuudessa Mustialassa toimii hevostalouden suuntautumisvaihtoehto. T&Ktoimipisteenä on Hyvinkää. www.hamk.fi. Hevoshankkeita on käynnissä eri puolilla maata. Hankkeissa voi olla esimerkiksi koulutus- ja kurssipäiviä, opin toretkiä tai reittikartoituksia. Monissa tapauk sissa hanke on saanut rahoitusta ELY-keskusten tai paikallisten Leader-toimintaryhmien kaut ta EU-osarahoitteisista maaseutuohjelmista. www.ely-keskus.fi, www.mavi.fi. Hevosalan toimintaympäristön kehittämisen ja vaikuttamisen vastuutuksesta on sovittu ohessa manitulla tavalla eri hevosalan toimijoiden kesken. Kaikki toimijat kantavat vastuun yhteistyöstä. EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen tasapuolisemmin myös hevosurheilulle. Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Vastuutoimijoina kaikki alan järjestöt omilla sek toreillaan. Yhteistyö on erittäin tärkeää. Keskeisinä toimijoina Hippos ja SRL sekä SHKL jäsenkenttineen. Lainsäädäntöön vaikuttamises sa yhteistyö on tärkeää. Hevosurheilureittien suositussopimuksen kehit täminen on MTK:n, Hippoksen ja SRL:n vastuulla. Päävastuullisena käytännön reitistötyötä te kee Ratsastajainliitto muiden tahojen tuella. Kasvatus- ja jalostustoiminta Kasvatustoiminnan kehittäminen on kaikkien keskeisten hevosalan toimijoiden vastuulla. Päätoimijoina ovat Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto ja Ratsujalostusliitto. Maata louteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvä hevos kasvatustoiminta edellyttää myös MTK:n mu kanaoloa kehittämistyössä. Hevosyrittäjien sosiaaliturva Vastuutoimijoina ovat Hippos, SRL, SHKL. Maa seutuyrittäjyyteen liittyvän sosiaaliturvan kehit täminen on MTK:n vastuualuetta. Hevosten hyvinvointi Vastuutoimijoina lainsäädäntötyöhön vaikut tamisessa ovat Hippos, SRL, SHKL sekä MTK. Hevosalan järjestöjen on tehtävä valistustyötä harrastajien ja yrittäjien suuntaan yhdessä SEY:n kanssa. Yhteistyössä on kampanjoitava kaikkien hevosten saamiseksi rekisteriin. Verotus Vastuutoimijoina ovat Hippos, SRL, SHKL, Ravi valmentajat ja MTK. Tutkimus ja kehittämistyö Rahoitusmahdollisuudet Kaikkien hevosalan toimijoiden yhteistyö val takunnallisesti on tärkeää alan kehittymisen kannalta. Alueelliset verkostot eri järjestöjen välillä ovat välttämättömiä käytännön työn to teuttamisessa. Hevostalouskertymän suhteen vastuutoi mijoina ovat Hippos ja Fintoto sekä SRL. Kaikkien toimijoiden yhteistyöllä vaikutetaan muihin rahoitusläheisiin. Hevoset osana hyvinvointia Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Sosisaalipedagoginen Hevostoiminta ry, Suomen Ratsastusterapeutit ry, SRL, Hippolis Maatalouden tuotantotukia ja maaseudun kehit tämistukia koskevassa työssä asiantuntijataho jen, erityisesti Hippoksen tuella vastuutoimijana on MTK. SRL ja Hippos ovat vastuutoimijoina vaikutettaessa yhteiskunnan urheilupaikkara kentamiseen myöntämän tuen ohjautumiseen Nuorisotyö Suomen Hippos ja SRL. 18 Toimittanut: Maarit Hollmén, MTK Anne Laitinen Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry Suvi Louhelainen, HAMK. Kuvat: Juha Erola, Erja Mattila, Pirje Paananen, Sanna Mäki-Tuuri, Terhi Piispa-Helisten Taitto: Erja Mattila Hippolis 2011 19
© Copyright 2024