HEVOSALAN HAASTEET 2011

HEVOSALAN HAASTEET
2011
Sisällysluettelo
3
4
5
5
5
6
6
7
8
9
10
10
10
11
12
12
13
Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelma
Hevostalous tänään
Kehittämissuunnitelman painopisteet
EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen
Kasvatus- ja jalostustoiminta
Hevosten hyvinvointi
Rahoitusmahdollisuudet
Hevosalaa koskeva tukipolitiikka
Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka
Hevosyrittäjien hyvinvointi
Hevostalouden tutkimus, koulutus ja neuvonta
Tutkimus ja kehittämistyö
Koulutus
Neuvonta
Verotus
Hevonen ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä
Hevosalan nuorisotyö
Liitteet
Hevosalan haasteet kehittämissuunnitelma
Tässä vuonna 2011 päivitetyssä julkaisussa he­
vosalan kehittämisen painopisteiksi on nostettu:
Kiinnostus hevosia ja hevosalaa kohtaan
sekä sen myötä harrastajien määrä on vii­
me vuosina lisääntynyt ja suunta jatkuu.
Kasvava hevosala tarvitsee selkeät suunta­
viivat, joiden ympärille on mahdollista kehit­
tää terveellä ja turvallisella pohjalla toimivaa
elinkeino- ja harrastustoimintaa. Hevosalan ke­
hittämisen tavoitteena on turvata alan yleiset
toimintaedellytykset ja hevosten hyvinvointi.
- Euroopan Unionin ja kansalliseen lainsäädän­
töön vaikuttaminen
- Hevoskasvatus ja jalostustoiminta
- Hevosten hyvinvointi
- Rahoitusmahdollisuudet
- Hevosalaa koskeva tukipolitiikka
- Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka
- Hevosyrittäjien sosiaaliturva
- Verotus
- Hevostalouden tutkimus-, koulutus- ja neu­
vonta
- Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä
Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelmas­
sa kuvataan hevostalouden toimintaympäristö
ja hevostalouden yhä kasvavaa merkitystä
yhteiskunnassa.
Kehittämissuunnitelmassa
on esitetty hevosalan keskeisimmät paino­
pisteet, joihin hevosalan järjestöt haluavat yh­
teistyössä vaikuttaa. Tavoitteena on nostaa
koko toimialan profiilia, jotta hevostalouden
yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan todel­
listen vaikutusten ja alan laajuuden mukaisesti.
Hevosalan
haasteet
–työryhmässä
ovat
edustettuina alan keskeiset toimijat. Työryh­
mässä mukana olevat tahot on esitelty tämän
julkaisun loppuosassa. Hevosalan haasteet –
työryhmässä mukana olevien organisaatioiden
lisäksi hevosalan kehittämiseksi työskentelevät
monet muut järjestöt, yhdistykset, organisaatiot
ja yhteisöt. Tavoitteena on, että kaikki hevos­
alalla vaikuttavat tahot ja sidosryhmät toimivat
avoimesti hevosalan kokonaisedun mukaisesti
kehittäen alan toimintaedellytyksiä. Yhteinen
tahtotila hevosalan kehittämisestä on olemassa.
Hevosalan valtakunnallisten toimijoiden yh­
teistyönä valmistui vuonna 2004 julkaistu
Hevosalan haasteet –julkaisu, jossa ensim­
mäisen kerran kuvattiin hevosalan yhteisiä
päämääriä. Tämä julkaisu on jatkoa tuolle työlle
kuvaamalla hevosalan haasteita 2010-luvulla.
3
Hevostalous tänään
Suomessa hevostalous on hyvin monipuolista
perustuen laajaan harrastus- ja vapaa-ajan toi­
mintaan sekä antaen monille merkittävän työn ja
elinkeinon. Ammattimaisen ja harrastustoimin­
nan vuorovaikutus on tärkeää, sillä vain alaa am­
matikseen harjoittavat yrittäjät ja muut toimijat
mahdollistavat alan laajan harrastustoiminnan.
Hevosia on Suomessa noin 75 000,
ja määrä on kasvanut voimakkaasti vii­
me vuosina. Hevosiin liittyvä toiminta on
yleisimmin
ravitai
ratsastustoimintaa.
Hevosala työllistää arviolta 5 000 henkilöä ko­
koaikaisesti ja 10 000 henkilöä osa-aikaisesti.
Ravihevosharrastajia maassamme on noin 50
000. Ammattivalmentajia on 170 ja harrastaja­
valmentajia noin 7000. Ravit ovat toiseksi seura­
tuin urheilulaji Suomessa.
Ratsastusta puolestaan harrastaa yli 160 000
suomalaista. Ratsastustallitoimintaa harjoite­
taan noin tuhannella tallilla, joista arviolta puolet
tarjoaa ratsastuksenopetusta ja loput hevosten
täysihoitopalveluja. Suomen Ratsastajainliiton
hyväksymiä ratsastuskouluja ja -talleja on näistä
lähes 300.
Viime vuosina ovat lisääntyneet erilaiset palve­
lutoiminnot, kuten ratsastus-, täysihoito- ja elä­
myspalvelut. Hevosta käytetään osana sosiaalija hyvinvointipalveluja, mm. ratsastusterapias­sa
ja sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa.
Hevosalan suora ja välillinen työllisyysvaiku­
tus on merkittävä ja voi yrittäjyyden, erityisesti
kasvatustoiminnan, edellytysten parantuessa
kasvaa vielä huomattavasti. Nykyisin hevos­alan
työvoiman rakenteen tyypillinen piirre on osaaikaisten työntekijöiden ja yrittäjien suuri osuus
verrattuna päätoimisiin. Hevostoiminnan raken­
teita tutkittaessa on todettu, että noin kahdeksan
hevosta työllistää yhden henkilön.
Hevostaloudella on huomattava merkitys maa­
seudulle ja -taloudelle ja sen kasvun seurauk­
sena syntyy myös tuotannollista toimintaa.
Yhden he­vosen tarvitsema rehuala vuodessa
on 1-1,5 ha, joten hevosrehun tuotantoon tar­
vitaan 75 000-112 500 peltohehtaaria. Maata­
louden toimintaedelly­tysten ja rakenteen muut­
tuessa sekä hevosiin liittyvä yritystoiminta että
hevosrehujen tuotanto antavat maatiloille aitoja
mahdollisuuksia. Hevostalous on merkittävä
maatalouden sivuelinkeino. Muiden kotieläintilo­
jen vähentyessä maaseudulta hevosen merkitys
maaseudun elinvoimaisuuteen korostuu.
Hevosala elää tiiviissä rajapintayhteistyössä
myös monen muun toimialan kanssa. Tiedonku­
lun ja vuoropuhelun lisäämistä sidosryhmien,
toimijoiden ja viranomaisten välillä tulee lisätä
sekä yhteistyötä aktivoida niin paikallisella, alu­
eellisella kuin valtakunnallisella tasolla. He­
vosalaan liittyy monimuotoisuudessaan paljon
mahdollisuuksia. Potentiaali tulee hyödyntää tar­
joamalla hevosiin liittyvää palvelutoimintaa. Alaa
on kehitettävä niin, että hevostaloutta on mah­
dollista harjoittaa eri osissa maata.
Työ ja harrastus hevosten parissa on sosiaa­
lisesti arvokasta toimintaa, joka yhdistää laa­
jasti yhteiskuntamme eri väestöryhmiä toisiinsa.
Harrastus yhdistää vanhat ja nuoret, vanhemmat
ja lapset, se on yhtä hyvin miesten kuin naisten­
kin harrastus. Hevonen kaataa myös raja-aitoja
perinteisen maaseutu-kaupunki -ajattelun välillä.
Hevospelitoiminta, jossa vaihto vuonna 2010 oli
243,3 miljoonaa euroa, tuo rahaa yhteiskunnan
tarpeisiin korostaen työllistämisen lisäksi alan
taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä.
Liite 1/
Hevosten lukumäärät Suomessa, hevosalan­työllisyysvaikutukset ja rahavirrat sekä ravi- ja ratsastusurheilussa
toimivien lukumäärät.
4
Kehittämissuunnitelman painopisteet
Kehittämissuunnitelmassa on nostettu esille kymmenen painopistettä, jotka on esitetty tarkemmin
seuraavassa. Painopisteitä ja tehtäviä ei ole kehittämissuunnitelmassa esitetty tärkeysjärjestyksessä.
Tehtävien tärkeyttä määriteltäessä on toimittava kunkin ajankohdan tarpeiden ja edellytysten mukaisesti.
EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön
vaikuttaminen
EU-tasolla Suomen Hippos vaikuttaa UET:n
(Euroopan raviliitto) ja ratsastusurheilu kansain­
välisen liittonsa FEI:n EU-ryhmän kautta. MTK:lla
on mahdollisuus toimia mm. COPA:n (EU:n jäsen­
valtioiden tuottajajärjestöjen yhteistyöelin) työryh­
män kautta. Hevosalan lobbausta EU:ssa on
kehitettävä, tarvetta vaikuttamiseen on. Esimerk­
keinä eläinlääkintä, rehulainsäädäntö, eläinten
kuljetuksia koskeva säädäntö ja tukipolitiikka.
Hevosalaan liittyvistä säädösvalmisteluista, niin
EU:n tasolla kuin kotimaassakin, on alan toimi­
joiden saatava tietoa riittävän ajoissa niin, että
valmistelutyöhön voidaan välittää käytännön
tieto ja että asioihin pystytään vaikuttamaan.
Kansallisissa ja myös kansainvälisissä asioissa
yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön, mutta
myös muiden ministeriöiden kanssa on tärkeää.
Tärkeinä yhteistyötahoina ovat myös europarla­
mentaarikot sekä kansanedustajat ja virkamiehet.
Kasvatus- ja jalostustoiminta
Sekä ravi- että ratsastusurheilun toiminta­
edellytysten ja kannattavuuden on parannuttava,
jotta paras hevosaines pysyy kotimaassa.
Suomenhevosen säilymisestä elinvoimaisena
ja monipuolisena rotuna on huolehdittava.
Hevoskasvatusta
Suomessa
harjoite­taan
edelleen suurelta osin (80-90 %) maatiloilla.
On huolehdit­tava siitä, että he­voskasvatus on
tasavertainen vaihtoehto muiden maatalouden
tuotantosuuntien joukossa mm. sukupolvenvaih­
dostilanteissa.
On turvattava ammattimaisen kasvatuksen toi­
mintaedellytykset ja kehitettävä uudenlaisia toi­
mintatapoja mm. kasvatuksen ja hevosenomis­
tamisen palveluketjut tai välikasvatustallit.
Koko hevosalan kehittymisen perusta on
laadukkaassa kotimaisessa kasvatuksessa. Kai­
kissa käyttötarkoituksissa korkealaatuinen he­
vosaines sekä kasvattajien osaaminen ja oikeat
pyrkimykset ovat ratkaisevia. Korkeatasoinen,
tuloksel­linen kasvatustoiminta edellyttää toi­
mivaa jalostusohjelmaa ja siinä määriteltyjen,
yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamis­
ta. Oikeisiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin ohjataan
neuvonnalla ja taloudellisilla kannustimilla sekä
edistämällä jalostuksessa uusien tekniikoiden
käyttömahdollisuuksia. Erityisesti on huolehdit­
tava sellaisista toimenpiteistä, jotka edesautta­
vat korkealaatui­sen tammakannan kehittymistä
ja varmistavat varsojen ammattitaitoisen koulut­
tamisen ja valmentamisen.
5
Hevosten hyvinvointi
tyvistä kysymyksistä on huolehdittava; hautaa­
mismahdollisuuden on säilyttävä.
Hevosenlihan jatkojalostuksen kehittymiselle on
luotava edellytykset, mitä kautta voidaan kor­vata
tuontia ja myös edistää lihan ja jalosteiden kysyn­
tää sekä turvata hevosten teurastusmahdollisuuk­
sien säilyminen ja kehittyminen. Myönteisen
mielikuvan luomiseksi ja ennakkoluulojen pois­
tamiseksi hevosten teurastamiseen liittyvään tie­
dottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kattavan rekisteröinnin aikaansaamisella ja
passikäytännön kehittämisellä on pystyttävä
turvaamaan se, ettei lääkitty hevonen vas­
toin määräyksiä päädy elintarvikeketjuun.
Lääkeainesäännöstöjä
on
täsmennettävä
vastaamaan hevosalan toimintaympäristöä.
Ongelmakohdat hevosiin kohdistuvassa eläin­
lääkintätyössä on selvitettävä ja saatava kun­
toon. Hevosmäärä ja hevosten hy­vinvoinnin
turvaaminen
edellyttävät
riittävien
eläin­
lääkäripalvelujen olemassaoloa ja normaali-­
sekä päivystysajan palvelujen turvaamista.
Kaiken hevosalan toiminnan perustana on olta­
va hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen. He­
vosharrastajan, -ammattilaisen ja -yrittäjän on
osattava monenlaisia tietoja ja taitoja hevosalas­
ta. Kaikki hevosten ruokintaan, muuhun hoitoon
ja käsittelyyn, olosuhteisiin, valmennukseen
ja kilpailemiseen liittyvä vaikuttaa hevosen hy­
vinvointiin. Harrastajia myöten on pyrittävä am­
mattimaiseen toimintaan ja toimittava vastuul­
lisesti kaikessa toiminnassa hevosten kanssa.
Hevosalan järjestöjen ja muiden tahojen on
monimuotoisella valistuksella vaikutettava kaik­
kiin hevosten hyvinvointiin liittyviin asioihin.
Hevosten tuontiin liittyvät mahdolliset epäkoh­
dat eläintautien leviämisen kannalta on sel­
vitettävä ja minimoitava ns. halpatuontiongelma.
Merkittäviä asioita hevosen hyvinvoinnin kan­
nalta ovat sen loppuvaiheisiin liittyvät ratkaisut
ja niiden järkevät toteuttamismahdollisuudet.
Hevosten loppusijoitukselle on luotava sellai­
nen toimintamalli, että eläimille kärsimystä ai­
heuttavaa teurashevosten vientiä ei tapahdu.
Hevosen lopettamiseen ja hävittämiseen liit­
Rahoitusmahdollisuudet
suomalainen hevos­talous kasvaa ja kasvun
mukanaan tuomat positiiviset yhteiskunnalliset
vaikutukset ovat parhaat mahdolliset. Hevos­
alan edellytysten parantamiseksi hevospeleihin
liittyvää toi­mintaympäristöä on kehitettävä jat­
kuvasti. Hevospelien kilpailukyvyn takaamiseksi
on varmistuttava siitä, että niitä voidaan kehittää
joustavasti ja tehokkaasti. Ensimmäinen / viimei­
nen lause tässä kappaleessa?
Alan ja yhteiskunnan on pidettävä huoli, että
hevostalouskertymästä ei ohjaudu varoja kohtei­
siin, jotka on tarkoituksenmukaista rahoittaa
muista rahoituslähteistä. Hevostalouskertymän
käytössä tulee korostua hevosalan perustoi­
minta, kilpailu- ja kasvatustoiminta, harras­
tus-/elinkeinotoiminta sekä alan kehittäminen.
Hevosiin kohdistuvan aidon kysynnän kas­
vattamiseksi voidaan perustellusti kasvattaa
palkintotukia ja edesauttaa kilpailutoiminnan
Hevosalan yhteiskunnallinen merkitys on suu­
ri monessakin suhteessa (elinkeino, työl­
lisyys, maa­seutu, hyvinvointi, nuorisokas­
vatus), joten on huoleh­dittava
siitä, että
hevosalalla
on käytettävissä ja käytetään
julkista rahoitusta toimialan sisäisten raha­
virtojen lisäksi. Tämä korostuu erityisesti kou­
lutuksessa, neuvonnassa ja tutkimuksessa.
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk­
sen laiksi arpajaislain muuttamisesta 22.2.2011.
Lain mukaan Fintoto Oy saa yksinoikeuden
hevoskohteisten rahapelien järjestämiseen
vuoden 2012 alusta lukien. Fintoton ja koko
hevostalou­den kannalta yksinoikeuden saamin­
en hevoskohteisten rahapelien järjestämi­seen
on äärimmäisen tärkeää. Vain näin voidaan
varmistaa riittävät resurssit hevospelien ke­
hitystyölle myös tulevaisuudessa. Yksinoi­
keus hevospelitoimin­taan takaa myös sen, että
6
joka parhaiten tukee alan kehittymistä.
myönteistä kehitystä. Samoin pelituottojen jaka­
mista on kehitettävä siten, että se varmistaa koti­
maisen kasvatustoiminnan kestävän kehityksen.
Mekanismia, jolla kasvatustukia maksetaan, on
koko ajan voitava arvioida ja kehittää suuntaan,
Liite 2/
Hevospeleistä kertyvien varojen jakauma 2010
Hevosalaa koskeva tukipolitiikka
vostalouteen on selvitettävä ja järjestelmien
epäkohtia korjattava. Päätöksiä tekevien taho­
jen tulkintoja on yhdenmukaistettava. Maata­
louden investointitukiin liittyen maataloudeksi
määriteltävää hevostoimintaa on vain kasva­
tustoiminta. Kannattava hevoskasvatus tarvit­
see kuitenkin Suomessa tuekseen muutakin,
esim. kilpailu- tai palvelutoimintaa, joten toimin­
nan kokonaisuus tulisi ottaa huomioon tukien
edellyttämää kannattavuutta määriteltäessä.
Kannustetaan myös yritysryhmien kehittämi­
seen ohjelmakauden tarjoamissa puitteissa.
On huolehdittava, että rahoitustuet he­
vosalalle jatkuvat myös EU:n seuraavalla,
vuon­na 2014 alkavalla, ohjelmakaudella.
Yhteiskunnan
urheilupaikkarakentamiseen
myöntämää tukea on saatava ohjautumaan
tasapuolisemmin myös hevosurheilulle.
Valtakunnallisesti ja paikallisesti päättäjien
tietoisuuteen on saatettava mm. hevosurheilun
ja – harrastuksen vaikuttavuus ja laaja merkitys
nuorisotyössä.
Maaseudun kehittämisohjelmia laadittaessa
sekä maatalouden ja -seudun tukipolitiikasta
päätettäessä hevostalous on otettava huomioon
tasavertaisena muiden tuotantosuuntien ja toimialojen kanssa. Onko jo aeimmin – toistoa?
Maatalouden tukipolitiikkaa uudistetta­essa
on otettava huomioon hevostilojen pelto­
alaperusteisten ja eläintukien määräytyminen, erityisesti hevos- ja nurmitukien osalta.
Hevosten kansallinen tuki on kohdennet­
tava
erityisesti
kotimaisen
kasvatuksen
edis­tämiseen ja suomenhevoskannan säi­
lyttämiseen. Suomenhevosille suunnattu alku­
peräisrotujen tuki on säilytettävä ja tukiehtoja
on tarvittaessa korjattava vastaamaan tarkoitus­
taan suomenhevoskannan säilyttämisessä.
EU ohjaa tukipolitiikkaansa yhä enemmän ja
laajemmin maaseudun kehittämiseen. Mah­
dollisia uusia tukimuotoja on voitava koh­
dentaa myös hevostalouden kehittämiseen.
Maatalouden ja pienyritysten investointitukien
sekä muiden rakennetukien kohdentumista he­
7
Ympäristökysymykset ja
maankäyttöpolitiikka
korostunut varsinkin ratsastuksessa. Myön­
teisesti alkanutta reittiverkoston rakentamista
on jatkettava ottaen huomioon kaikkien osapuol­
ten intressit sekä turvallisuuskysymykset. He­
vosreitit on saatava maakuntakaavoihin kelkka­
reittien tavoin. Kannustetaan sopimaan reiteistä
keskitetysti sekä alueellisesti että paikallisesti.
Kaikkien toimijoiden on osaltaan ja omilla tahoil­
laan tehtävä sekä hevosilla liikkujiin että hevoset­
tomiin kansalaisiin suuntautuvaa valistustyötä.
Hevosten kuivikelannan hyötykäyttöä lannoit­
teena ja maanparannusaineena on kehitettävä
edelleen. Lisäksi vaikutetaan siihen, että
kuivike­lantaa voidaan hyödyntää täysipainoi­
sesti bio­energialähteenä. Kuivikelannan polt­
tomahdollisuus pienissä yksiköissä pitää saada
hyväksyttäväksi ilman jätteenpolttolaitoksen
vaatimuksia. Lannan poltto energiaksi tukisi
hevos­yritysten taloudellista toimintaa ener­
giatehokkuuden ja –omavaraisuuden mahdol­
listumisen kautta. Hevosten päivittäin tuottama
kuivikelantamäärä vastaa laskennallisesti 260
000 litraa polttoöljyä, mikä vuositasolla vastaa noin
12 % Suomen vuosittaisesta polttoöljytarpeesta.
Maankäytön ja ympäristöpoliittisen lainsäädän­
nön ja vaatimusten/ ohjeistuksen suunnittelu
ja val­mistelu vaativat aktiivista seurantaa sekä
hevos­alan toimijoiden keskinäistä ja viranomai­
siin suuntautuvaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä.
Kaavoitus- ja ympäristöviranomaisia on infor­
moitava hevosalaa koskevista erityispiirteistä
ja toimintaympäristöstä yhteistyössä alan
järjestöjen kanssa.
Kuntien maankäyttöpolitiikkaan on vaikutet­
tava paikallisesti siten, etteivät esimerkiksi
kaavoitusratkaisut ja rakentamisen lupakäytäntö
hankaloita jo olemassa olevaa hevoselinkeinon
harjoittamista eivätkä vie yrityksiltä kannatta­
vuutta. Sekä olemassa oleva että kehittyvä he­
vostalous on otettava huomioon alueellisessa
kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa.
Hevosyrityksiä sijaitsee paljon taajamien lähellä.
Kaikkiin talleihin, erityisesti taajamien lähei­
syydessä sijaitseviin, kohdistuu yhä enemmän
ympäristö- ja maisemavaatimuksia, jotka on
otettava huomioon. Hevosalan ulkopuolelta yri­
tyksiin kohdistuvien ympäristövaatimusten on
kuitenkin oltava kohtuullisia ja käytännönläheisiä.
Alueellisten hevosreitistöjen tarpeellisuus on
8
Hevosyrittäjien hyvinvointi
kasvaa, jolloin he ovat mahdollisuuksien mu­
kaan myös järjestelmän ulkopuolella olevien
hevosyrittäjien käytettävissä. Muitakin ratkaisu­
malleja hevosyrittäjän työstä irrottautumiseen ja
sijaisjärjestelyihin on kehitettävä yhteistyössä.
Sekä fyysisen että psyykkisen jaksamisen
sekä tapaturmien ehkäisyn kannalta he­
vosyrittäjille on oltava tarjolla asiantuntevia
työterveyshuoltopalveluja. Tiedotusta työter­
veyshuollosta yrittäjän itsensä mutta myös
työnantajavelvoitteiden kannalta on tehostettava.
Sekä sosiaalisten että taloudellisten riskien
tunnistaminen, mm. yrittäjän oman jaksamisen
ar­viointi, on erittäin tärkeää alan yrittäjäksi
ryhtymistä harkittaessa.
Koulutuksen, neuvonnan ja tiedotuksen avulla
on saatava jokainen hevosalalla toimiva suhtau­
tumaan vastuullisesti turvallisuuskysymyksiin
sekä parannettava yrittäjien ja työntekijöiden
hyvinvointia ja työssä jaksamista. Kyseessä
on aina myös hevosten hyvinvointi. Tiedotusta
työterveyshuollosta yrittäjän itsensä mutta myös
työnantajavelvoitteiden kannalta on tehostettava.
Yrittäjän oma toiminta ja osaaminen ratkaise­
vat myös hevosalalla yrityksen menestymisen.
Hyvinvoiva yrittäjä on hevosyrityksensä tärkein
tuotannontekijä. Merkittävä vaikutus on lisäksi
ulkoisilla tekijöillä. Sekä taloudellisen että sosiaa­
lisen hyvinvoinnin perusta on yrittäjän osaamisen
ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen. Tarvitaan
riittävästi ammattitaitoa ylläpitävää ja edistävää
aikuis- ja täydennyskoulutusta, mahdollisuuk­
sia irrottautua sitovasta työstä sekä taloudel­
lisia kannustimia osaamisen ylläpitämiseen.
Yrittäjyyden yleisten edellytysten paran­
taminen, esimerkkinä työllistämiskynnyksen
madaltami­nen on tärkeää myös hevosyrit­
täjille. Taloudellinen pärjääminen ja mielekäs
työ vaikuttavat yrittäjän hyvinvointiin. He­vos­
toiminta on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa
työtä ja yrittäjän mahdollisuudet työstä irrot­
tautumiseen saattavat olla joko talou­dellisesti
tai työvoiman saannin kannalta vähäiset.
Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää on
pystytty korjaamaan siihen kuuluvien hevos­
yrittäjien osalta. Erikoistuneiden, ammatti­­tai­­
toisten hevoslomittajien määrän on mahdollista
9
Hevostalouden tutkimus, koulutus ja
neuvonta
Hevosalan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat erityisesti hevosten hyvinvointiin liittyvä tut­
kimus sekä alan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen selvittäminen. Koulutuksen on pystyt­
tävä vastaamaan käytännön hevostalouden tarpeisiin ja koulutusta on suunnattava myös alalla jo
toimi­ville yrittäjille ja muille tahoille. Hevosalan laajan yhteiskunnallisen merkityksen huomioon ot­
tamiseksi sekä tutkimusta että koulutusta on toteutettava ja kehitettävä yhteistyössä muiden alojen
kanssa.
Hevosalan neuvonnan kohderyhmänä on sekä monipuolinen elinkeinotoiminta että laaja harras­
tustoiminta. Alan kehittymisen turvaamiseksi neuvontaa on suunnattava näille molemmille.
Tiivistä yhteistyötä hevosalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen ja neuvon­
nan välillä on edelleen kehitettävä. Ottaen huomioon hevosalan yhteiskunnallisen merkit­
tävyyden alan kehittämiseen on panostettava entistä enemmän myös yhteiskunnan taholta.
Hevosalan kehittämistyön linjaukset esitetään tarkemmin Hevosalan hanketoiminnan kehittämis­
ohjelma 2014 – 2020 –julkaisussa, joka valmistuu 2012.
Tutkimus ja kehittämistyö
välisemmälle tutkimukselle on oltava jatkossakin
käytössä riittävät kotimaiset resurssit. Alan kehi­
tys ja koulutuksen säilyminen korkeatasoisena
edellyttävät tutkimusresurssien kohentamista.
Hevosalan tutkimustoiminnan on tuettava alan
toimintaa. Hevosalan on viestittävä tutkimuk­
sen tarpeista, joihin tutkimusta on suunnattava.
Tutkimustoiminnassa on huolehdittava sii­tä,
että tulokset ovat koulutuksen ja neuvonnan
saatavissa tehokkaasti ja nopeasti. Tätä varten
kaikkien tutkimushankkeiden suunnitelmissa
tulee olla selkeästi määriteltynä se, miten tu­
loksista tiedotetaan ja miten syntyvät tulokset
siirretään käytännön hevosalan hyödyksi. Sa­
malla neuvonnan on tehostettava toimintaansa
ja lisättävä resursseja tiedon välittämiseen.
Hevosalan tutkimuksen tärkeimmät painopisteet
ovat:
1. hevosten hyvinvoinnin takaava ja sitä edis­
tävä tutkimus (ravitsemus ja rehut, val­
mennusfysiologia, hevosten hyvinvointi ja
elinympäristö, terveys ja tarttuvien tautien eh­
käisy, jalostus ja lisääntymisfysiologia) sekä
2. hevosalan yhteiskunnallista ja taloudel­
lista merkitystä selvittävä ja tukeva tutki­
mus (hevosalan kansantaloudellinen ja yh­
teiskunnallinen merkitys/sosio-ekonominen
merkitys, yritysten talous ja kannattavuus).
Julkisesti rahoitettavan tutkimuksen painopistei­
tä asetettaessa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä
hevostutkimus on huomioitava tasavertai­
sesti muiden maatalouden tuotantosuuntien
ja muiden toimialojen kanssa. Yhä kansain­
Koulutus
minen on keskeistä tulevaisuuden kannalta, ja
tällöin voidaan myös eri oppilaitosten erityis­
osaamista hyödyntää verkottumisen avulla.
Hevosalan ammattikoulutuksen opiskelijavalin­
taa on kehitettävä tukemaan alalle todella halua­
vien hakeutumista koulutukseen. Lisäksi on
kiin­nitettävä huomiota koulutuksen sisältöön ja
laatuun. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suo­
Hevosalan koulutusta on kehitettävä vastaamaan
käytännön hevosalan tarpeita. Työelämälähtöi­
syys on tärkeää alan koulutuksessa, ja on
päästävä siihen, että alan oppilaitokset ja he­
vosyritykset teke­vät aktiivista yhteistyötä kou­
lutuksen toteuttamisessa. Koulutuksessa on
pystyttävä seuraamaan alalla tapahtuvia muu­
toksia.
Hevostalousoppilaitosten
profiloitu­
10
rittaneilla on oltava hyvät valmiudet toimia itse
yrittäjinä, joten erityisesti opiskelijoiden talous- ja
yritysosaamista on lisättävä.
Hevosalan koulutuksen kehittämiseksi tu­
lee tehdä hevosalaan erikoistuvan ammat­
tikorkeakoulututkinnon tarvekartoitus ja selvit­
tää mahdollisuudet koulutuksen toteuttamiseen.
Eläinlääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuk­
sessa hevosiin kohdistuvan opetuksen on oltava
tasokasta ja riittävää, jotta mm. klinikkaeläin­
lääkäreiden määrä voidaan turvata. Hevoseläin­
lääkäriksi erikoistumisen mahdollisuuksia on
lisättävä.
Erityisesti yliopistotason hevostalouserikois­
Neuvonta
Hevosalalla neuvonnan tarve määräytyy koh­
deryhmän mukaan. Sekä yritys- että harrastus­
tasolla on tarvetta hevosiin liittyvän ammat­
tiosaamisen, kuten hevosten hyvinvoinnin,
hevoskasvatuksen, ruokinnan, valmennuksen ja
ympäristöasioiden osaamisen edistämiseen.
Yrityskohtaisessa neuvonnassa painopisteitä
ovat uusien ja toimintaa jo harjoittavien yritys­
ten terveen yrittäjyyden edistäminen ja heikon
kannattavuuden parantaminen. Hevosyrittäjille
laatukoulutuksen eteenpäin vieminen on tärkeää
koko alan kehittymisen kannalta. Yritysosaa­
misen ja neuvonnan parantumisella on vaikutus­
ta hevosalan imagoon ja arvostukseen.
Hevosalan neuvonta on tapaus- ja alue­
kohtaisesti rakennettava olemassa olevista ylei­
sistä yritysneuvonnan, maaseutu­neuvonnan
ja hevosalan organisaatioiden palveluista. Val­
takunnallisella tasolla alan toimijoiden yhteistyön
tiivistäminen on ensisijaisen tärkeää. Orga­
nisaatioiden yhteistyösopimukset ovat hyvä alku
yhteistyön toteuttamiselle ja neuvonnan saata­
vuuden parantamiseksi.
Hevosalan neuvontaa on kehitettävä sekä val­
takunnallisella että paikallisella tasolla. Valtakun­
nallisella tasolla keskusjärjestöjen on huolehdit­
tava siitä, että tietoa pystytään siirtämään sekä
hevosalan että viranomaisten välillä molempiin
suuntiin. Hevosalan neuvonta on vakiinnutettava.
Alueellinen taso on tärkein toimintataso he­
vostalouden neuvonnassa. Aluetason neuvojien
tärkeä tehtävä on uuden tutkimustiedon, uusien
tumisen mahdollisuutta pitää kehittää ja lisäksi
on kehitettävä muuta yliopistotasoista koulutusta
(ml. jatko- ja täydennyskoulutus). Hevosurhei­
lun kannalta on tärkeää hyödyntää yliopistota­
son osaamista esim. valmentajakoulutuksessa.
Lisäksi on tärkeätä olla mukana kansainvälis­
ten koulutusohjelmien kehittämisessä ja to­
teuttamisessa (esim. Equine studies/sciences).
Täsmä- ja täydennyskoulutuksen kehittämi­
nen hevosalan yrittäjille ja toimijoille on erittäin
tärkeää koko alan kannalta. Hevosyrittäjillä on
tarvetta lisäkoulutukseen esim. yritys­talouden
sekä tuotanto- ja palvelutoimintojen osalta.
säädösten ja määräysten välittäminen yrittäjille
ja harrastajille.
Neuvojien osaamisen tasosta on pidettävä kiin­
ni ja heidän kouluttami­nen on tärkeää ja edellyt­
tää tiivistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tutkimuk­
sen ja koulutuksen kanssa. Erikoisosaamisen
keskittäminen tie­tyille neuvojille lisää neuvonnan
tehokkuutta.
Verotus
Hevosalan kannalta on tarpeen, että tarvittavat
korjaavat toimenpiteet alaan liittyvän verotuksen
osalta toteutetaan mahdollisimman nopeasti.
Ravikilpailutoiminnan arvonlisäverokohtelu on
saatava tarkoituksenmukaiseksi. Hevosala ha­
luaa, että ravikilpailutoiminnan saattaminen
arvonlisäverolliseksi, kuten se Ruotsissa on,
selvitetään vakavasti. Arvonlisäverollisella kil­
pailutoiminnalla katsotaan olevan monia myön­
teisiä vaikutuksia mm. harmaan talouden kitke­
minen, mahdollisuudet uudelle yritystoiminnalle,
verotuskäytäntöjen yhtenäistäminen sekä alan
läpinäkyvyyden lisääminen.
Hevosalaan liittyviä tulo- ja arvonlisäverotuksen
käytäntöjä ja lainsäädännön toteutumista seu­
rataan. Verohallinnon linjausten yh­tenäistäminen
ja tiedotuksen lisääminen on tärkeää. Esiin tu­
leviin epäkohtiin tartutaan ja ne tulee korjata.
Verotuskohtelu ei saa heikentää vapaaehtoista
yhdistystoimintaa. Alan verotuskohtelu on eri­
tyisesti arvonlisäveron osalta erittäin epäselvä
ja tulkinnallinen. Edelleen yleishyödyllisten yh­
teisöjen verotuskohtelun kehittyminen tuomio­
istuimissa tapahtuneen lain tulkinnan kautta on
johtanut tilanteeseen, jossa yhdistysten toimin­
taedellytykset ovat jo vakavasti vaarantuneet.
Hevonen ihmisten hyvinvoinnin
edistäjänä
vostoiminta tulisi saada osaksi hyvinvointistrate­
giaa niin kuntatasolla kuin valtakunnallisesti.
Hevosta käytetään monin eritavoin myös
kuntoutuksessa ja hevonen tarjoaa toimivan
työvälineen syrjäytyneiden kiinni saamiseksi
yhteiskuntaan. Hevosen mahdollistamia käyt­
tömuotoja, mm. sosiaalipedagogista hevostoi­
mintaa tai ratsastusterapiaa, tulee edistää.
Yhteiskunnan tule tunnustaa hevostoimin­
nan vaikuttavuus ja tukea harrastuspaikkojen
ra­kentamista ja toiminnan tukemista tasaver­
Hevosella on iso rooli suomalaisten kunnon
­edistäjänä, mutta hevosen merkitys on kuiten­
kin paljon suurempi kuin vain ihmisten fyysisen
kunnon kohottaminen. Hevonen tarjoaa mahdol­
lisuuden rauhoittua ja hypätä hetkeksi pois arjen
pyörteestä.
Hevosella nähdään tulevaisuudessa yhä merkit­
tävämpi rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä
niin virkistys-, liikunta- kuin sosiaali- ja hyvin­
vointipalveluissa. Hevostoiminta on suomalaisen­
Green Care – toiminnan edelläkävijöitä. He­
12
kuntaharrastuksia. Naisten ja miesten välisen
tasa-arvon kannalta on tärkeää, että naisilla
ja miehillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet
harrastaa urheilua ja liikuntaa, saada asiantun­
tevaa valmennusta sekä osallistua kilpailuihin.
Vaatimukset yhdenvertaisuuden toteutumis­
esta tulee ottaa huomioon kaikessa urheilu-ja
liikuntatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa.
taisesti. Ratsastusurheilun infrastruktuuria on
pääasialli­sesti rahoitettu yksityisin varoin. Lii­
kuntapaikkarakentamiseen kohdistettuja bud­
jettivaroja ei ole merkittävässä määrin käytetty
ratsastuksen hyväksi. Tasa-arvovaltuutettu on
antanut lausunnon, jossa hän pitää tärkeänä,
että yhteiskunta tukee tasapuolisesti tyttöjen ja
naisten sekä poikien että miesten urheilu- ja lii­
Hevosalan nuorisotyö
tävä rooli lasten ja nuorten syrjäytymisen
ehkäisemisessä
ja
sitä
voidaan
käyt­
tää sosiaalisen kuntoutuksen välineenä.
Hevostalouden nuorisotoiminnalle on pystyt­
tävä jatkossa turvaamaan hyvät toiminta­
resurssit ja niitä on lisättävä. Myös raviurhei­
lun nuorisotoiminta on otettava huomioon
opetusministeriön alaisena liikuntajärjestönä.
Hevosalalla tehdään arvokasta nuorisotyötä.
Ratsastuskoulut, harrastetallit, seurat, nuori­
soravikerhot, poniravitoiminta sekä 4H-­toiminta
tarjoavat nuorille mahdollisuuden turvalliseen ja
monipuoliseen harrastamiseen.
Lapsille ja nuorille halutaan tarjota kiin­
nostava harrastusmuoto ja myönteisiä elämyk­
siä sekä lisätä hevosten käsittelyn tietotaitoa.
Hevosalan nuorisotoiminnalla on merkit­
13
Liitteet
Liite 1
Hevosten lukumäärät Suomessa, hevosalan työllistävyys ja rahavirrat sekä ravija ratsastusurheilussa toimivien lukumäärät
(luvut ovat noin-lukuja)
Hevosten lkm (2010)
suomenhevosia
lv-ravihevosia
ratsuhevosia
poneja
75 000
19 800
25 800
19 000
10 000
Tuotuja hevosia
Vuosi
lkm
1988
1 519
1993
406
1999
806
2003
1 130
2010
2 501
Hevosten lukumäärän kehitys
Vuosi
lkm
1980
31 484
1990
45 400
1995
49 940
2000
57 400
2003
60 185
2010
75 000
Hevosalan työllisyysvaikutukset
Talliyritykset
kokopäiväisiä 5 000
osa-aikaisia
10 000
Muut sektorit
kokopäiväisiä
osa-aikaisia
Hevosalan rahavirta
hevosten ja tallien hoito
pelitoiminta
hevostapahtumissa käynti
830 miljoonaa euroa / vuosi
375 miljoonaa euroa
260 miljoonaa euroa
195 miljoonaa euroa
Hevostallien lukumäärä
yli 3 hevosta
yli 6 hevosta
yht. 16 000, joista
Raviurheilu
raviurheilua harrastaa tai seuraa
ammattivalmentajia
harrastajavalmentajia
raviratojen alaisia nuorisoravikerhoja
ravinuoria
yleisöä ravitapahtumissa / vuosi
200 000
150
6 700
25
3 000
730 000
Ratsastus
harrastajia
ratsastusseuroja
SRL:n jäsentalleja
160 000
440
293
Lähde: Suomalaisen hevosalan katsaus 2010
14
Syntyneitä varsoja
Vuosi
lkm
1992
4 381
1995
2 894
1998
3 866
2001
3 411
2003
3 420
2006
3 870
2010
4 132
Liite 2
Hevospeleistä kertyvien varojen jakauma 2010
Toto-pelit 192,9 Me
Raviveikkaus 50,4 Me
Pelaajat 32,8 Me
Arpajaisvero 1,7 Me
Asiamiehet 2,8 Me
Oy Veikkaus Ab 7,1 Me
Pelaajat 150,60 Me
Arpajaisvero 5,0 Me
Asiamiehet 3,0 Me
MMM 8,3 Me*
33,8 Me
6,0 Me
Raviradat, Fintoto ja Suomen Hippos; pelituotot
Palkinnot 19,3 Me
*Hevostalouskertymä, valtionapu hevostalouteen: kasvattajapalkinnot, investointi- ja totolinjatu
et,dopingtutkimukset, kansainvälinen kilpailutoiminta ja palkintotuet.
15
Liite 3
Seuraavat hevosalan toimijat ovat olleet mukana hevosalan toimintaympäristön
kehittämissuunnitelman valmistelutyössä
Suomen Hippos ry
olemassa olevaa osaamista ja uutta tietoa hyö­
dyntäen. Hippolis hallinnoi ja toteuttaa Suomen
Hevosurheilumuseon toimintaa. www.hippolis.fi.
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuk­
sen valtakunnallinen keskusjärjestö. Tärkeim­
mät tehtävät ovat ravikilpailujen järjestäminen
sekä rekisterin ja kantakirjan pitäminen maas­
samme kasvatettavista hevosroduista sekä
koulutus-, järjestö- ja julkaisutoiminta. Suomen
Hippoksen alaiset he­vosjalostusliitot edistävät
toiminnallaan hevoskasvatusta ja - jalostusta­
alueellaan sekä parantavat hevostalouden
tunnettavuutta. Hevos­jalostusliittoja on 16.
www.hevosjalostusliitot.fi, www.hippos.fi
Toto-pelit Suomessa järjestää Hippoksen
tytäryhtiö Fintoto Oy. www.fintoto.fi.
Hevosopisto Oy
on
yleishyödyllinen
osakeyhtiö,
jonka
päätehtävä on tarjota hevosalan ammatillista
perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta Kou­
lutuksen lisäksi se järjestää kilpailuja ja tar­
joaa maksullisia palvelui­ta nuorten hevos­
ten koulutukseen ja alan lyhytkursseja.
www.hevosopisto.fi.
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten
liitto ry
Suomen Ratsastajainliitto ry, SRL
on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt
Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuoje­
lun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki
eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. SEY
toteuttaa käytännön eläinsuojelutyötä lähes 40
paikallisyhdistyksen ja noin 120 vapaa­ehtoisen
eläinsuojeluvalvojan ja -neuvojan voimin.­www.
sey.fi.
Ratsastusurheilun keskusjärjestö edistää rat­
sastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatus­
muotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää
maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta.
Kahdeksan aluejaostoa organisoi ja koordinoi
liiton toimintaa paikallistasolla. www.ratsastus.fi.
Suomen Hevosenomistajien Keskus­
liitto ry, SHKL
ProAgria -keskukset
ProAgria–yhtymän toimialana on maaseudun
ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen liittyvä
neuvonta ja kehitystoiminta. ProAgriassa on
mukana mm. 16 alueellista ProAgria -keskusta
sekä neljä ruotsinkielistä maaseutukeskusta.
Maa­seutukeskukset tarjoavat neuvontapalve­
luja mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamis­
een ja yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
www.proagria.fi.
valvoo jäsenenä olevien­ hevosenomistajayhdis­
tysten keskusliittona­ hevosenomistajien yleisiä
ja yhteisiä etuja.­ Alueyhdistyksiä on 11. www.
shkl.net.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimus­
keskus (MTT) - hevostalouden tutkimus
on alan monitieteellistä tutkimusta. Tutkimuk­
sen lisäksi MTT:n hevostutkimuksen yksikkö
Ypäjällä tekee neuvontaa mm. hevosten hoid­
osta, ruokinnasta ja rehuista, talliympäristöstä ja
hyvinvoinnista sekä lisääntymisestä ja jalostuk­
sesta. Koulutusta annetaan siittola-avustajille ja
-eläinlääkäreille. www.mtt.fi
Maa- ja metsätaloustuottajain keskus­
liitto MTK ry
on maataloustuottajien, metsänomistajien ja
muiden maaseutuyrittäjien valtakunnallinen
talouspoliittinen ammatti- ja etujärjestö, joka toi­
mii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja
kansainvälisesti. MTK:oon kuuluu 14 alueellista
MTK-liittoa ja 8 metsänomistajien liittoa. Paikal­
listen MTK-yhdistysten ja alueellisten metsäno­
mistajien liittojen kautta MTK:ssa on kaikkiaan
noin 153 000 jäsentä. www.mtk.fi
Suomen Hevostietokeskus ry,
on hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehit­
tämisyksikkö, joka tuottaa ja välittää uutta tietoa
sekä tarjoaa alan toimijoille koulutus- ja neuvon­
tapalveluja. Hevostietokeskus toimii Itä-Suomen
yliopiston Kuopion yksikön kampusalueella.
www.hevostietokeskus.fi
Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus
ry
Hippolis on hevosalan yhteistyöorganisaa­
tio, jonka tehtävänä on edistää pitkäjänteisesti
suomalaisen hevosalan toimintaedellytyksiä
16
Muita keskeisiä hevosalan ja siihen liittyviä toimijoita
Ratsujalostusliitto ry
Toiminnan päätarkoituksena on kehittää suomal­
aisen puoliveriratsun (FWB) kasvatus- ja jalostu­
styötä, tukea jäsenten toimintaa ja edistää heidän
taitojaan hevosten kasvattajina. Ratsujalostusliit­
to on kaikkien puoli- ja täysve­risten ratsuhevosten
kasvattajien ja harrastajien oma rotujärjestö.
www.ratsujalostusliitto.fi.
Suomen Ravivalmentajat ry
on päätoimenaan ravivalmennusta harjoitta­
vien ammattilaisten järjestö. Yhdistys toimii
yhdessä Hippoksen, Fintoton ja Suomen He­
vosenomistajien Keskusliiton kanssa valtio­
valtaan ja julkishallintoon liittyvissä asioissa.
www.ravivalmentajat.fi.
Raviradat
Ravikilpailuja järjestetään Suomessa 43 ravira­
dalla. Maakunnallisia keskusratoja on 19, jot­
ka yhdessä maan pääradan, Vermon, kanssa
järjestävät valtaosan vuosittain ajettavista 600
ravitapahtumasta. Vuosittain raveihin osallistuu
vajaa 8000 hevosta sekä yli 2100 ohjastajaa.
www.raviradat.fi.
Lisäksi on useita rotuyhdistyksiä ja paikallisia
ratsastus- ja hevosystäväinseuroja.
Maa- ja metsätalousministeriö, MMM
Hevosten tautivalvontaan, tuontiin ja vientiin,
eläinsuojeluun ja lääkitsemiseen liittyvät asiat
kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön elin­
tarvike- ja terveysosastolle, muut hevostalou­
teen liittyvät asiat maatalousosastolle. Maa- ja
metsätalousministeriö hallinnoi myös vedonlyön­
nistä hevoskilpailuissa valtion osuu­tena saatujen
varojen käyttöä. www.mmm.fi
Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukset, ELY-keskukset
ovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. ELYkeskuksesta saa neuvoa esimerkiksi maati­
lakauppojen, maatilojen sekä pienyritysten in­
vestointien rahoituksesta tai maanhankinnasta
sekä erilaisista kehittämishankkeista. ELY-kes­
kus huolehtii viljelijöille maksettavien EU:n ja
kansallisten tuotanto- ja investointitukien hallin­
noinnista ja valvonnasta. Alu­eellisia ELY-keskuk­
sia on 15. www.ely-keskus.fi.
Aluehallintovirastot AVI:t
ovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. Eläin­
tensuojelun valvonnasta vastaavat eläinlääkärit
työskentelevät aluehallintovirastoissa. Yli 6
täysikasvuisen hevosen pidosta on tehtävä il­
moitus AVI:oon ja mm. kaupallisiin hevoskul­
jetuksiin liittyvät kuljetusluvat ja pätevyystodis­
tukset myöntää AVI. www.avi.fi.
HAMK
on monialainen ammattikorkeakoulu. Bio­­ta­­­­
louden koulutus- ja tutkimuskeskus kouluttaa
nuoria ja aikuisia, ja on mukana maaseudun
kehittämisessä. Maaseutuelinkeinojen koulu­
tusohjelman alaisuudessa Mustialassa toimii
hevostalouden suun­tautumisvaihtoehto. T&Ktoimipisteenä on Hyvinkää. www.hamk.fi.
Hevoshankkeita
on käynnissä eri puolilla maata. Hankkeissa voi
olla esimerkiksi koulutus- ja kurssipäiviä, opin­
toretkiä tai reittikartoituksia. Monissa tapauk­
sissa hanke on saanut rahoitus­ta ELY-keskusten
tai paikallisten Leader-toimintaryhmien kaut­
ta EU-osarahoitteisista maa­seutuohjelmista.
www.ely-keskus.fi, www.mavi.fi.
Hevosalan toimintaympäristön kehittämisen ja vaikuttamisen vastuutuksesta
on sovittu ohessa manitulla tavalla eri hevosalan toimijoiden kesken. Kaikki
toimijat kantavat vastuun yhteistyöstä.
EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön
vaikuttaminen
tasapuolisemmin myös hevosurheilulle.
Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka
Vastuutoimijoina kaikki alan järjestöt omilla sek­
toreillaan. Yhteistyö on erittäin tärkeää.
Keskeisinä toimijoina Hippos ja SRL sekä SHKL
jäsenkenttineen. Lainsäädäntöön vaikuttamises­
sa yhteistyö on tärkeää.
Hevosurheilureittien suositussopimuksen kehit­
täminen on MTK:n, Hippoksen ja SRL:n vastuulla. Päävastuullisena käytännön reitistötyötä te­
kee Ratsastajainliitto muiden tahojen tuella.
Kasvatus- ja jalostustoiminta
Kasvatustoiminnan kehittäminen on kaikkien
keskeisten hevosalan toimijoiden vastuulla.
Päätoi­mijoina ovat Suomen Hippos, Suomen
Ratsastajainliitto ja Ratsujalostusliitto. Maata­
louteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvä hevos­
kasvatustoiminta edellyttää myös MTK:n mu­
kanaoloa kehittämistyössä.
Hevosyrittäjien sosiaaliturva
Vastuutoimijoina ovat Hippos, SRL, SHKL. Maa­
seutuyrittäjyyteen liittyvän sosiaaliturvan kehit­
täminen on MTK:n vastuualuetta.
Hevosten hyvinvointi­­­
Vastuutoimijoina lainsäädäntötyöhön vaikut­
tamisessa ovat Hippos, SRL, SHKL sekä MTK.
Hevosalan järjestöjen on tehtävä valistustyötä
harrastajien ja yrittäjien suuntaan yhdessä SEY:n
kanssa. Yhteistyössä on kampanjoi­tava kaikkien
hevosten saamiseksi rekisteriin.
Verotus
Vastuutoimijoina ovat Hippos, SRL, SHKL, Ravi­
valmentajat ja MTK.
Tutkimus ja kehittämistyö
Rahoitusmahdollisuudet
Kaikkien hevosalan toimijoiden yhteistyö val­
takunnallisesti on tärkeää alan kehittymisen
kan­nalta. Alueelliset verkostot eri järjestöjen
välillä ovat välttämättömiä käytännön työn to­
teuttamisessa.
Hevostalouskertymän
suhteen
vastuutoi­
mijoina ovat Hippos ja Fintoto sekä SRL.
Kaikkien toimijoiden yhteistyöllä vaikutetaan
muihin rahoitusläheisiin.
Hevoset osana hyvinvointia
Hevosalaa koskeva tukipolitiikka
Sosisaalipedagoginen Hevostoiminta ry, Suomen
Ratsastusterapeutit ry, SRL, Hippolis
Maatalouden tuotantotukia ja maaseudun kehit­
tämistukia koskevassa työssä asiantuntijataho­
jen, erityisesti Hippoksen tuella vastuutoimijana
on MTK. SRL ja Hippos ovat vastuutoimijoina
vaikutettaessa yhteiskunnan urheilupaikkara­
kentamiseen myöntämän tuen ohjautumiseen
Nuorisotyö
Suomen Hippos ja SRL.
18
Toimittanut:
Maarit Hollmén, MTK
Anne Laitinen Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry
Suvi Louhelainen, HAMK.
Kuvat: Juha Erola, Erja Mattila, Pirje Paananen, Sanna Mäki-Tuuri, Terhi Piispa-Helisten
Taitto: Erja Mattila Hippolis 2011
19