PTT-ennusTe –MeTsÄseKTORI 1/2012
PTT-ennuste –METSÄSEKTORI 1/2012 (12.4.2012) Metsäsektorin kehitysnäkymät tasaantumassa Metsäsektorin hullut vuodet näyttävät olevan takanapäin. Ennustejakson aikana lopputuote- ja puumarkkinoiden muutokset ovat selvästi viime vuosien muutoksia maltillisempia. Metsäsektorin näkymiin vaikuttaa tänä vuonna talouden taantuminen euroalueella. Ensi vuonna talouskasvu hieman elpyy. Paperintuotanto vähenee Suomessa tänä vuonna. Tuotantoa vähentävät heikko kysyntä ja viime vuonna toteutetut kapasiteetin leikkaukset. Tuotannon rajoittaminen Euroopassa jatkuu. Suomessa paperin vientihinta pysyy likimain tämän vuoden tasolla. Ensi vuonna tuotantomäärä ja hinta nousevat hieman. Kartongintuotannossa tilanne säilyy paperintuotantoa selvästi parempana. Sellun hinta laskee tänä ja ensi vuonna. Sahateollisuuden kannattavuus laskee tuotannon ja vientihinnan laskiessa tänä vuonna. Taantuma vähentää rakentamista kotimaassa ja Euroopassa. Muilla markkinoilla puutavaran tarve kasvaa. Ensi vuonna sahatavaran toimitukset lisääntyvät. Kannattavuutta nostaa myös vientihinnan nousu. Markkinahakkuut laskevat hieman viimevuotisesta metsäteollisuuden puun käytön vähentyessä. Alkuvuoden vilkkaiden hakkuiden jälkeen vauhti tasaantuu tänä vuonna. Ensi vuonna teollisuuden lopputuotteiden lisääntynyt kysyntä kiihdyttää hieman yksityismetsien hakkuita. Puukaupat piristyvät tänä vuonna viime vuoden erittäin jähmeään tilanteeseen verrattuna. Kasvu jatkuu maltillisena ensi vuonna. Puun vuosittainen keskihinta on tasaantumassa 2000-luvun loppupuolen vuoristoradan jälkeen. Jo viime vuonna vuosittaiset muutokset olivat vain parin prosentin luokkaa. Lopputuotteiden hintojen lasku painaa hieman puun vuotuista keskihintaa alas tänä vuonna. Ensi vuonna reaalinen hinta pysyy tämän vuoden tasolla. Bruttokantorahat notkahtavat tänä vuonna heikentyneen taloustilanteen vaikutusten vuoksi, mutta ensi vuosi lisää taas tuloja. Tuontipuun osuus puun käytöstä laski viime vuonna. Osuus ei nouse myöskään tänä ja ensi vuonna. Keskeiset ennusteluvut vuosina 2012–2013 %-muutos Vientimarkkinat Paperi määrä -7 – -5 hinta -1 – 0 Massa1 määrä 0–4 hinta -10 – -5 Sahatavara määrä 2–3 hinta -4 – -2 1 pääosin sellua 2012 määrä 2013 %-muutos (7,4 milj. tn) 0–2 1–3 -10 – -5 -10 – -5 4–6 0–2 (2,7 milj. tn) (6,3 milj. m3) Puumarkkinat Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsissä Puun nimellishinta2 tukki kuitu Nimelliset kantorahatulot %-muutos -2 – -1 -6 – -4 17 – 20 -1 -2 -4 -10 2012 määrä (10 milj. m3) (52 milj.m3) (40 milj. m3) (34,8 €/m3) ( 54,5 €/m3) (16,1 €/m3) (1,4 mrd. €) 2 pystykaupat Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh. 040 592 6820, paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh. (09) 3488 8407, sahateollisuus Jyri Hietala, puh. (09) 3488 8410, sähköposti: [email protected] PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 2013 %-muutos 0–2 1–3 1–4 1–3 1–4 0–3 1–4 Metsäteollisuus Eurooppa on ajautumassa taantumaan Euron kriisin seurauksena Eurooppa on ajautu taantumaan. PTT:n arvion mukaan euroalueen talous pienenee tänä vuonna 1,3 prosenttia. Talouskasvu ensi vuonna on välttämätöntä, sillä muuten euroalueen tulevaisuus on uhattuna. PTT:n arvion mukaan euroalueen talous kasvaa ensi vuonna pakon edessä 0,7 prosenttia. Koko maailmantalouden PTT arvioi kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Kasvun veturina toimii edelleen Aasia. Kiinan kasvu kuitenkin pienenee ensi vuonna 5,5 prosenttiin tämän vuoden seitsemästä prosentista. USA:n bruttokansantuote kasvaa kumpanakin vuonna parisen prosenttia. Euro heikkenee USA:n dollariin nähden sekä tänä että ensi vuonna. Vuonna 2012 euron keskikurssi on PTT:n arvion mukaan 1,25 ja ensi vuonna 1,20. Euron heikkeneminen parantaa vientimahdollisuuksia euroalueen ulkopuolelle. Paperin kysyntä vähenee Euroopassa Eurooppalaisen paperin toimitusmäärät olivat vuonna 2011 edellisvuoden määriä pienemmät. Kysynnän hiipumista tapahtui erityisesti loppuvuodesta talouskasvun alkaessa heikentyä. Paperintuottajajärjestöjen tilastojen mukaan päällystetyissä aikakauslehtipapereissa koko vuoden toimitusmäärät olivat noin prosentin ja hienopapereissa noin neljä prosenttia heikommat kuin edellisvuonna. Talouden taantuessa kysyntä Euroopassa vähenee tänä vuonna entisestään. Ensi vuonna kysyntä osin normalisoituu talouden elpymisen myötä. Pitkällä aikavälillä paperin kysyntä kuitenkin vähenee trendinomaisesti sähköisen viestinnän lisääntymisen korvatessa paperin käyttöä. Talouden taantuma voi vauhdittaa tämän rakenteellisen muutoksen etenemistä. Ylikapasiteetti vaivaa vielä paperintuotantoa Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime vuosina. Vaikka sulkemisten lisäksi kapasiteettia on myös lisätty, on tuotantokapasiteetin määrä kuitenkin kokonaisuutena laskenut Länsi-Euroopassa. Sulkemisilla on pyritty vähentämään paperin tarjontaa, parantamaan kannattavuutta ja vuosia heikkona jatkunutta hintakehitystä. Paperikoneiden sulkemisista ilmoitettiin myös viime vuonna. Ylikapasiteettiongelma on pienentynyt erityisesti aikakauslehtipaperissa UPM:n toteuttaman liki miljoonan tonnin suuruisen kapasiteetin vähentämisen myötä. Ylikapasiteettiongelmaa on saatu pienennettyä, mutta se ei ole poistunut. Kysynnän hiipuminen heikentää toteutettujen kapasiteettileikkausten näkymistä paperin keskimääräisessä hinnassa. Paperin vientimäärät ja -hinnat 12,0 milj. tn €/tn 700 10,0 600 500 8,0 400 6,0 300 4,0 200 2,0 0,0 100 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e Määrä 0 Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Massan vientimäärät ja -hinnat milj. tn 3,2 €/tn 600 2,8 2,4 500 2,0 400 1,6 300 1,2 200 0,8 100 0,4 0,0 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e Määrä 0 Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Kartongin vientimäärät ja -hinnat milj. tn €/tn 2,8 800 2,4 700 2,0 1,6 600 1,2 0,8 500 0,4 0,0 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e Määrä Lähde: Tullihallitus, ennuste 2 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Hinta 400 Suomessa suljettu paperikoneita, kartongissa suunta nyt toinen Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina runsaasti paperikoneita. Lakkautuksia oli paljon erityisesti vuonna 2008, mutta myös vuonna 2010 suljettiin useita koneita. Vuonna 2011 UPM sulki Myllykosken aikakauslehtipaperia tuottavan tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti oli 0,6 miljoonaa tonnia. Lisäksi M-real sulki Äänekosken tehtaan hienopaperikoneen. Kartongintuotannossa suunta on aivan viime vuosina ollut toinen. Vuonna 2011 tuotantokapasiteetti Suomessa kasvoi pari prosenttia ja tänä vuonna kasvu jatkuu hieman suurempana erityisesti M-realin (Metsä Board) investointien seurauksena. Suomessa paperintuotanto vähenee tänä vuonna selvästi PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin jäävän Suomessa tänä vuonna 5–7 prosenttia edellisvuotta vähäisemmäksi. Huonon taloustilanteen seurauksena kysyntä on heikkoa Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Heikentyneen markkinatilanteen lisäksi keskeinen syy tuotannon ja viennin vähenemiseen on viime vuoden lopussa tapahtunut kapasiteetin huomattava, noin kahdeksan prosentin, pieneneminen Suomessa. Ensi vuonna talouden elpyminen parantaa hieman myös suomalaisen paperin kysyntää. PTT:n arvion mukaan vienti kasvaa hienoisesti, kuitenkin korkeintaan kaksi prosenttia. Suomen kartongin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat PTT:n arvion mukaan vuonna 2012 hieman. Taantuma vaikuttaa myös kartongintuotantoon, mutta tuotantomäärää Suomessa lisää viime vuotta suurempi tuotantokapasiteetti ja paperintuotantoa parempi markkinatilanne. Ensi vuonna talouden elpyminen lisää kartongin kysyntää ja mahdollistaa myös kasvaneen kapasiteetin tehokkaamman käytön. Vienti ja tuotanto kasvavat 2–3 prosenttia. Paperin ja kartongin vientihinnat nousivat selvästi viime vuonna Sekä suomalaisen paperin että kartongin keskimääräiset vientihinnat nousivat viime vuonna edellisvuodesta. Kartongissa markkinatilanne oli pääosin erittäin hyvä ja hintakehitys vahvaa. Keskimääräinen vientihinta nousi yli seitsemän prosenttia vuodesta 2010. Paperin hintakehitys Euroopassa on 2000-luvulla ollut tuottajien näkökulmasta heikkoa, eivätkä Suomen vientihinnat ole tehneet tässä poikkeusta. Vuonna 2011 Suomen keskimääräinen vientihinta oli kuitenkin liki viisi prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeampi. Vuoden sisällä ei kuitenkaan ollut selvää nousevaa hintatrendiä, vaan hintojen nousu saavutettiin osin jo vuoden 2010 puolella. Hintojen nousuun vaikutti tällöin muun muassa korkea sellun hinta. Taantuma estää hintojen nousun tänä vuonna PTT:n arvion mukaan paperin keskimääräinen vientihinta säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai laskee hieman. Talouden taantuma ja kysynnän heikentyminen estävät vientihinnan nousun. Eurooppalaisessa paperi teollisuudessa hintataso pyritään säilyttämään tuotannonrajoitusten avulla. Paperin hintakehityksen muuttuminen nousevaksi pidemmällä aikavälillä vaatii edelleen tuotantokapasiteetin vähentämistä Euroopassa, vaikka jo toteutetut kapasiteetinleikkaukset parantavatkin mahdollisuuksia nostaa hintoja talouskasvun elpyessä. PTT:n arvion mukaan kysyntä elpyy jossain määrin ensi vuonna ja tämän myötä myös Suomen keskimääräinen vientihinta nousee hiukan. Kartongissa ei ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa ja taantuman vaikutus jää vähäisemmäksi. Viime vuonna hintojen nousu oli poikkeuksellisen suuri ja tänä vuonna keskimääräinen vientihinta ei nouse. Ensi vuonna kysynnän kasvu vetää hinnat uudelleen nousuun. Nousu on PTT:n arvion mukaan 2–3 prosenttia. Kiina pitää sellun kysynnän edelleen hyvänä tänä vuonna Sellun hinta on ollut poikkeuksellisen korkea parin viime vuoden ajan. Kesällä 2011 dollarimääräiset markkinahinnat kääntyivät laskuun, mutta hintataso on vuoden 2012 alussa edelleen korkea. PTT:n arvion mukaan sellun kysyntä pysyy tämän vuoden aikana tarjontaan nähden edelleen hyvänä. Maailmanlaajuisesti kysyntää pitää yllä erityisesti Kiina. Euroopassa sellun tarvetta vähentää paperintuotantomäärien pieneneminen. PTT arvioi sellun dollarimääräisten keskihintojen olevan tänä vuonna kuitenkin selvästi heikompia kuin viime vuonna. Laskusta huolimatta hinta säilyy edelleen melko korkeana. Euron heikentyminen suhteessa dollariin pienentää pudotuksen vaikutusta eurohintoihin. PTT:n arvion mukaan Suomen keskimääräinen vientihinta alenee 5–10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna maailmalla käynnistyy useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntymisen seurauksena sellun hinnat alenevat selvästi vuoden 2012 hinnoista. Lehtisellun tarjonnan lisääntyminen vetää myös havusellun hintoja alaspäin. Euromääräiset hinnat alenevat dollarihintoja vähemmän. PTT:n arvion mukaan Suomen keskimääräinen vientihinta alenee 5–10 prosenttia tästä vuodesta. Massantuotanto vähenee Suomessa Sellun hinnan ollessa edelleen hyvä ja kysynnän vahvaa, kasvaa sellun vienti Suomesta tänä vuonna hieman eli 0–4 prosenttia. Ensi vuonna vienti vähenee 5–10 prosenttia hintojen alentuessa ja sellun tarjonnan lisään tyessä globaalisti. Paperin tuotantomäärän selvän alenemisen seurauksena tuotetaan Suomessa kuitenkin massaa (sisältää sel- 3 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 lun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan) jo tänä vuonna viime vuotta vähemmän. PTT:n arvion mukaan tuotanto vähenee tänä vuonna 1–3 prosenttia. Ensi vuonna massantuotanto pysyy tämän vuoden määrissä tai vähenee aavistuksen. Taantuma vähentää rakentamista Euroopassa Euroalueen ongelmat suistavat myös Suomen talouden taantumaan tänä vuonna. Talouden epävarmuus lisäsi varovaisuutta rakennusinvestointeihin jo viime vuoden jälkipuoliskolla ja koko vuoden asuntoaloitukset kotimaassa laskivat Tilastokeskuksen mukaan noin 32 000 kappaleeseen. Tämän vuoden tammikuussa myönnetyt rakennusluvat jäivät reilusti edellisen vuoden määristä, mikä enteilee rakentamisen laskun jatkumista vuonna 2012. Rakentamisen volyymin pudotusta loiventaa korjausrakentamisen arvioitu muutaman prosentin kasvu. Rakentamisen elpyminen Euroopassa antaa vielä tänäkin vuonna odottaa itseään. Iso-Britannian talouskehitys säilyy vaimeana, mikä heijastuu rakentamiseen. Myös euroalueen ongelmamaiden asuntomarkkinoilla tilanteen on arvioitu edelleen heikentyvän. Suomessa tuotettavan puutavaran tärkeimmissä kuluttajamaissa rakentamisen yhteenlaskettu määrä kuitenkin kasvoi viime vuonna ja PTT:n arvion mukaan jatkanee kasvua myös vuonna 2012. Erityisesti Saksassa rakentaminen jatkuu vilkkaana. PTT:n ennusteen mukaan Suomen talous löytää jälleen kasvu-uran ensi vuonna. Yhdessä matalana jatkuvan korkotason kanssa tämä lisännee uudisrakentamista muutaman prosentin. Korjausrakentamisen tarvetta lisää jatkuvasti vanheneva asuntokanta. Puutavaran kysyntää nostaa myös puun markkinaosuuden arvioitu lisäys rakentamisessa. Myös euroalueen talouden ennustamme kasvavan ensi vuonna. Näkemyksemme mukaan rakentaminen kasvaa tärkeimmissä suomalaisen puutavaran tuojamaissa ja kilpailevissa tuottajamaissa. Erityisen merkittävää tulee olemaan Suomen puutuoteteollisuuden kannalta tärkeän Iso-Britannian rakennusmarkkinan ennustettu virkoaminen. Muualla puutavaran tarve voimistuu Euroopan ulkopuolisia sahatavaramarkkinoita ravisutteli viime vuonna kaksi uutisiakin pitkään hallinnutta tapahtumaa, Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Japanin luonnonkatastrofi. Negatiiviset vaikutukset Suomen sahatavaran vientiin olivat erityisen voimakkaat Egyptissä. Vientiedellytykset ovat vähitellen palautumassa alueella kuitenkin normaaleiksi. Valtaan nousseet uudet hallitukset pyrkivät lisäksi tukemaan talouskasvua aktiivisella rakentamisella. Tämä pitää rakentamisvilkkautta yllä ensi vuonnakin. Viime vuosina lisääntynyt Lähi-idän vienti, erityisesti SaudiArabiaan ja Israeliin, jatkuu voimakkaana myös tänä ja ensi vuonna. Kehitystä tukee öljytulojen kasvu alueella. Kasvusta huolimatta arvioimme Japanin luonnon katastrofin loiventaneen vientimäärän kasvua Suomesta viime vuonna. Asuntoaloitukset jäivät ennakko-odotuksista ja puun osuuden nouseva trendi rakentamisessa taittui. Jälleenrakentaminen tukee rakentamisaktiivisuutta useana vuonna kun päästään pysyvien asuintalojen rakennusvaiheeseen. Vaikutukset jäävät yksittäisenä vuonna kuitenkin kohtalaisen vähäisiksi. Vientiä Aasiaan lisää Kiinan nopea talouskasvu ja maan sisäinen muuttoliike, jotka ovat lisänneet rakentamista voimakkaasti. Valtion julkaiseman massiivisen rakentamisohjelman tukemana puutavaran tarve jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin. USA:n rakentamisen vähittäisen viriämisen arvioidaan vaikuttavan maailman sahatavaran kysyntään ja ulkomaankauppavirtoihin näkyvämmin vasta ensi vuodesta lähtien. Sahatavaran tuotanto nousi viime vuonna Sahatavaran tuotanto Suomessa nousi viime vuonna seitsemän prosenttia yhteensä 10,1 miljoonaan kuutiometriin. Tuotantoa nosti sekä viennin että kotimaan kysynnän noin viiden prosentin lisäykset. Vuoden alussa tukkipuun saatavuudessa esiintyneet ongelmat estivät markkinakysynnän mukaisen tuotantomäärän. Loppuvuodesta heikentyneeseen markkinatilanteeseen sahat puolestaan vastasivat laajoilla tuotannonrajoituksilla. Vuoden 2011 lopun varastot ylittivät silti reilusti edellisen vuoden tason. Euroopan heikosta rakentamisaktiivisuudesta huolimatta sahatavaran vienti lisääntyi alueelle neljä prosenttia. Päämarkkinoista kysyntä lisääntyi erityisesti Saksassa, johon vientiä saatiin nostettua noin viidenneksen. IsoBritanniaan ja Ranskaan vienti sen sijaan laski muutamia prosentteja. Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinoilla toimitukset lisääntyivät kuusi prosenttia. Pohjois-Afrikan levottomuuksista ja sitä seuranneista häiriöistä johtuen vienti jäi hieman edellisen vuoden määrästä. Sahatavaran vienti Japaniin nousi lähes kymmenyksen kevään dramaattisista tapahtumista huolimatta. Kiinan sahatavaran tuonti Suomesta lähes kaksinkertaistui. Ruotsin kruunun vahvistuminen jo ennestään heikentyneeseen euroon nähden piti hintakilpailuedun Suomessa. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino heijastui sahatavaran vientihinnassa noin neljän prosentin laskuna viime vuonna. Mäntysahatavaramarkkinoiden häiriöt PohjoisAfrikassa ja heikko kysyntätilanne Iso-Britanniassa laskivat mäntysahatavaran hintaa tuntuvasti. Kuusisahatavaran hinta laski tasaisemmin kaikilla päävientimarkkinoilla. Sahateollisuus sopeuttaa tuotantoa tänä vuonna – ensi vuonna käänne parempaan Useimmat havusahatavaran päätuottajamaat ovat jatkaneet tuotannonsupistuksia alkuvuodesta. PTT:n arvion mukaan Suomen sahatavaran vienti Eurooppaan jää tänä 4 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 vuonna lähelle viime vuoden määrää. Euroopan ulkopuolisten toimitusten arvioidaan sen sijaan lisääntyvän noin viisi prosenttia. Kokonaisuudessaan ennustamme viennin lisääntyvän 2–3 prosenttia vuonna 2012. Ruotsin kruunun vahvistuminen yhdessä korkeana pysytelleen tukin hinnan kanssa asettaa Ruotsin sahateollisuudelle hinnannostopaineita. Vientiä Suomesta auttaa siten tänäkin vuonna valuuttakurssietu. Tukkipuun saatavuudessa ei myöskään ole esiintynyt samanlaisia ongelmia kuin ajoittain Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kotimaan kysynnän lasku johtaa kuitenkin sahatavaran tuotannon jäämiseen noin kymmeneen miljoonaan kuutiometriin vuonna 2012. Päätuottajamaiden loppuvuoden tuotannonrajoitusten turvin hinnanlasku taittui ja varastoja alentamalla positiivista hintakehitystä on pyritty tukemaan alkuvuodesta. Kannattamattoman sahauskapasiteetin pysyvät sulkemiset Euroopassa voivat myös jatkua. Vientihinnan alhainen lähtötaso ja toteutuneet maltilliset hinnankorotukset alkuvuodesta enteilevät PTT:n mukaan sahatavaran keskihinnan laskemista 2–4 prosenttia vuonna 2012. Rakentamisen ja kaupankäynnin kasvu maailmalla ensi vuonna tuo sahatavaran kysyntää ja tarjontaa lähemmäs tasapainoa. Vientihinnan ennustamme nousevan tämän seurauksena 0–2 prosenttia. Euron arvo tukee suomalaisten kilpailukykyä euroalueen ulkopuolisilla markkinoilla myös ensi vuonna. Suomen sahatavaran viennin ennustamme kasvavan yhteensä noin viisi prosenttia vuonna 2013. Myös kotimaassa rakentamisen volyymin nousu ensi vuonna nostaa sahatavaran toimituksia kuluvasta vuodesta. PTT:n ennusteen mukaan sahatavaran kotimaan toimitukset nousevat muutaman prosentin. Yhdessä viennin kasvun kanssa tämä nostaa tuotannon vuonna 2013 noin 10,5 miljoonaan kuutiometriin, eli noin viisi prosenttia. Sahatavaran vientimäärät ja -hinnat 9,0 milj. m3 €/m3 8,0 200 7,0 160 6,0 5,0 120 4,0 80 3,0 2,0 1,0 0,0 240 04 05 06 07 08 09 Määrä Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 10 11 12e 13e Vanerin tarjonta Euroopassa supistuu hetkellisesti Suomen vanerin tuotanto ja vienti lisääntyivät molemmat noin viisi prosenttia vuonna 2011. Havuvanerin vientiä lisäsi rakentamisen kasvu pääkuluttajamaissa Euroopassa. Koivuvanerin menekkiä on puolestaan nostanut rakentamisen lisäksi kuljetusteollisuuden kohonneet tarpeet. Tänä vuonna rakentaminen Euroopan päävientimarkkinoilla kasvaa maltillisemmin. Teollisuuden loppukäytössä kysynnän ennustetaan hiljenevän hieman. Vanerin kokonaiskysynnässä ei siten tapahdu merkittävää kasvua tänä vuonna. Vuoden 2012 havuvanerimarkkinoiden tilanteeseen vaikuttaa oleellisesti alkuvuodesta sattunut vaneritehtaan tulipalo Chilessä. Tehtaan merkittävästä havuvanerin tuotantomäärästä suuri osa oli suunnattu Euroopan markkinoille. Toimitusten jäädessä kokonaan pois tältä vuodelta luo se substituuttituotteille lisäkysyntää. Euroopan markkinoilla alueen oman vanerintuotannon menekkiä lisää myös kohonneet rahtikustannukset. PTT:n arvion mukaan Suomen vanerin tuotanto ja vienti kasvavat kuluvana vuonna yhteensä 1–2 prosenttia. Kannattavuutta nostaa myös keskimääräisen vientihinnan 0–2 prosentin nousu. Ensi vuonna talouskasvu Euroopassa lisää rakentamisen, kalustamisen ja pakkaamisen loppukäyttösektoreille suunnatun vanerin kysyntää. Chilen havuvanerin tuotannon arvioidaan palautuvan normaaliksi aikaisintaan vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Suunnitteilla olevan toisen vaneritehtaan valmistumisen myötä maan vienti voi tällöin kasvaa huomattavasti. Kokonaisuudessaan markkinoiden kysynnän lisäykset nostavat vanerin tuotantoa ja vientiä Suomessa 2–4 prosenttia vuonna 2013. Kilpailun lisääntyminen laskee vientihintaa muutaman prosentin. Vanerin vientimäärät ja -hinnat milj.m3 1,4 €/m3 1,2 500 1,0 400 0,8 300 0,6 200 0,4 40 0,2 0 0,0 600 100 04 05 06 07 08 09 Määrä Hinta 10 11 12e 13e 0 Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 5 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Paperiteollisuus tuottaa valtaosan metsäteollisuuden viennin arvosta Viime vuosien kapasiteetin supistuksista huolimatta metsäteollisuus on Suomelle edelleen yksi tärkeimmistä vientitulojen tuojista. Metsäteollisuuden kansantaloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotteiden valmistukseen käytetään monia muita toimialoja enemmän kotimaisia tuotantopanoksia. Korkeasta merkityksestä huolimatta metsäteollisuuden viennin osuus kaikesta tavaraviennin arvosta on pienentynyt. Vielä 2000-luvun alussa metsäteollisuus tuotti noin 27 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta, mutta vuonna 2011 sen osuus oli laskenut noin 20 prosenttiin. Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo väheni ajanjaksolla lähes viidenneksen. Suhteellisen merkityksen pienentyminen johtuu osin paperin ja sahatavaran vientimäärien alenemisesta ja paperin heikosta hintakehityksestä, osin muiden toimialojen viennin kasvusta. Kartongin merkitys kasvaa Vielä 2000-luvun alussa paperin viennin osuus oli noin 53 prosenttia metsäteollisuuden vientiarvosta. Osuus on vähentynyt 2000-luvun aikana paperikoneiden sulkemisten myötä, mutta vajaa puolet metsäteollisuuden vientituloista saadaan edelleen paperista. Vastaavana aikana kartongin merkitys on kasvanut. Kasvu jatkuu tulevina vuosina. Suomessa tuotetusta massasta valtaosa käytetään kotimaassa ja keskimäärin vain noin viidennes on viety. Näin ollen sellun vientiarvon merkitys on muita kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita vähäisempi, noin kymmenys metsäteollisuuden viennistä. Korkea hinta on parin viime vuoden aikana kuitenkin hiukan nostanut sellun merkitystä kokonaisviennissä. Sahatavaran tuotannosta merkittävä osa jää kotimaahan Metsäteollisuuden kokonaisvientiarvosta noin 11 prosenttia syntyi sahatavaran viennistä vuonna 2011. Tuotannon arvon suhteen sahateollisuuden merkitys oli suurempi, sillä vuosittain yli kolmannes markkinatoimituksista suuntautuu kotimaan markkinoille. Sahatavaran viennin merkitystä korostaa lisäksi tuotteiden korkea kotimaisuusaste. Finanssikriisin vaikutukset heijastuivat voimakkaina sahateollisuuteen. Rakentamisen voimakas vähentyminen Euroopassa yhdessä euron epäedullisen kehityksen kanssa laskivat Suomesta vietävän sahatavaran määrää äkillisesti. Vähitellen viriävä rakentaminen sahatavaran pääkuluttajamaissa Euroopassa ja valuuttakurssin kääntyminen Suomen hyväksi ovat nostamassa tulevina vuosina sahatavaran viennin suhteellista merkitystä. Metsäteollisuuden viennin arvon jakautuminen tuotteittain % 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e Paperi Kartonki Massa Saha Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä Lähde: Metla ja Tullihallitus, Ennuste PTT 6 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Metsäteollisuuden kannattavuus laskee, mutta säilyy voitollisena Koko metsäteollisuuden tuotanto Suomessa jatkui voitollisena toimintana vuonna 2011. PTT:n arvion mukaan se kuitenkin laski hieman vuoden 2010 kuuden prosentin liiketuloksesta. Eniten metsäteollisuuden tuloksen kehittymiseen vaikutti paperin toimitusmäärien väheneminen. Paperin ja kartongin hintojen nousut sekä markkinasellun toimitusmäärien kasvu puolestaan lisäsivät kannattavuutta. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten nousu kuitenkin kavensi katteita. PTT arvioi kemiallisen metsäteollisuuden saavuttaneen siten reilun viiden prosentin liikevoiton viime vuonna. Puutuoteteollisuuden liiketuloksen arvioimme pysyneen noin yhdessä prosentissa liikevaihdon kasvusta huolimatta. Tulosta vähensi erityisesti sahatavaran hinnan lasku ja toisaalta tukkipuun hinnan nousu. Tänä vuonna metsäteollisuuden tuloksentekoa vaikeuttaa taloustilanteen heikkeneminen monilla päämarkkinoilla. Tilannetta lieventää kannattamattoman kapasiteetin jo toteutetut sulkemiset. Paperi- ja massateolli- suuden tuloksen arvioidaan siten pysyvän lähellä viime vuoden tasoa. Puutuoteteollisuuden arvioidaan jäävän nollatulokseen sahatavaran toimitusmäärien ja keskihinnan laskiessa. Metsäteollisuuden tuotanto 2012e Paperi Milj. t. 11,2 9,8 11,2 11,3 10,2 8,1 8,9 8,6 % -7 – -5 Massa Milj. t. 12,6 11,1 13,1 12,9 11,6 8,8 10,5 10,4 % -3 – -1 Kartonki Milj. t 2,9 2,5 3,0 3,1 2,9 2,5 2,8 2,7 % 1–2 2013e 0–2 -2 – 0 2–3 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Sahatavara Milj. m3 13,5 12,2 12,1 12,4 9,8 8,0 9,4 10,1 % -1 – 0 4–6 Vaneri Milj. m3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,3 0,8 1,0 1,0 % 1–2 2–4 Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT Puumarkkinat ja metsätalous Puun käyttö tasaantumassa Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta lähes 64 miljoonaa kuutiometriä. Nousua edellisestä vuodesta oli pari prosenttia. Puun käytössä jäätiin selvästi alle 2000-luvun alun yli 70 miljoonan kuutiometrin. PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön laskevan tänä vuonna vajaalla kahdella prosentilla vuodesta 2011. Taustalla on viime vuotta pienempi lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten vajaa 63 miljoonaa kuutiometriä. Massateollisuuden osuus käytöstä on 58 prosenttia. Kotimaisen puun käyttö laskee vajaalla milTeollisuuden puun käyttö 80 Vuosittaiset markkinahakkuut milj. m3 Ulkomainen 70 joonalla kuutiometrillä viime vuodesta reiluun 52 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2013 metsäteollisuuden puun käyttö nousee arviomme mukaan lähes miljoonalla kuutiometrillä tästä vuodesta eli yli prosentilla. PTT ennustaa tuontipuun käytön vähenevän muutamalla prosentilla tänä vuonna vuoden 2011 reilusta kymmenestä miljoonasta kuutiometristä. Ensi vuonna puun tuonti pysyttelee arviomme mukaan tämän vuoden lukemissa. Siten tuontipuun osuus puunkäytöstä näyttäisi jatkavan tasaista uraa ollen vajaa kuudesosa puunkäytöstä. Kotimainen 70 Yhtiöt ja valtio 60 60 Yksityismetsät 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 milj. m3 04 05 06 07 Lähde: Metla, ennuste PTT 08 09 10 11 12e 13e 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e Lähde: Metla, ennuste PTT 7 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Arvioimme mukaan tuonti Venäjältä ei tule olennaisesti kasvamaan lähivuosien aikana. Markkinahakkuissa ei suuria muutoksia Markkinahakkuut olivat vuonna 2011 noin viisi prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010 eli 54,5 miljoonaa kuutiometriä. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut kasvoivat noin viisi prosenttia ja hankintahakkuut 12 prosenttia. Viime vuonna korjattiin vuoden 2010 myrskyissä kaatunutta puuta ja myös pitkälle kevääseen jatkuneet hyvät korjuukelit pitivät hakkuut alkuvuonna vilkkaina. Lisäksi teollisuuden lopputuotteiden parantunut kysyntä vilkastutti hakkuita. Yhtiöt ja Metsähallitus korjasivat puuta kaikkiaan suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2010 eli reilut 11 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna hakkuutoiminta tulee olemaan PTT:n arvion mukaan hieman vaimeampaa kuin viime vuonna, jolloin hakkuumäärät tavoittivat 2000-luvun alkupuolen tason. PTT:n ennusteen mukaan markkinahakkuut vähenevät kokonaisuudessaan tänä vuonna runsaat viisi prosenttia viime vuodesta eli hakkuut jäävät alle 52 miljoonaan kuutiometriin. Taustalla on teollisuuden lopputuotteiden heikentynyt kysyntä. Arviomme mukaan tänä vuonna yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna kuusi prosenttia vähemmän pystykauppaleimikoita. Yksityismetsien hakkuut ovat siten hieman yli 40 miljoonaa kuutiometriä. Markkinahakkuut piristyvät ennusteemme mukaan hieman ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä. Puutuoteteollisuus nostaa tuotantoaan noin miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2013 markkinahakkuut lisääntyvät yli prosentilla reiluun 52 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ovat noin 41 miljoonaa kuutiometriä. Tukin vuotuinen keskikantohinta nousi kolme prosenttia ja kuitupuun kaksi prosenttia. Hankintakaupoissa vuotuinen keskihinta nousi sekä tukki- että kuitupuulla hieman enemmän kuin pystykaupoissa eli 4–6 prosenttia. Tämän vuoden alkukuukausina kauppa kävi viime vuosia vilkkaammin, mutta tukkien kantohinnat laskivat loppuvuodesta muutaman prosentin ja kuitupuun hinnat tätä enemmän. Havutukkien kantohinta painui noin 50 euroon kuutiometriltä. Syynä oli osin Tapaninpäivän myrsky, joka vaikutti markkinoille tulevan puun määrään erityisesti läntisessä Suomessa. Puukauppa piristyy tänä vuonna huomattavasti viime vuodesta PTT:n ennusteen mukaan. Puukaupoista kertyy hieman yli 40 miljoonaa kuutiometriä. Uusia pystykauppoja ennustamme tehtävän 22 prosenttia viimevuotista enemmän eli 34 miljoonan kuutiometrin edestä. Pystyvarastoja ei kuitenkaan kerry, vaan kauppamäärä vastaa hakkuita. PTT arvioi havutukkien vuotuisen nimellisen keskikantohinnan olevan vuonna 2012 noin 54–56 euroa kuutiometriltä. Laskua viime vuoden keskikantohintaan on noin kaksi prosenttia. Laskupainetta viime vuoteen verrattuna aiheuttaa sahatavaran vientihinnan 2–4 prosentin lasku tänä vuonna. Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan arvioimme laskevan noin neljä prosenttia viime vuodesta. Sellun vientihinta laskee selvästi, eikä paperin vientihinnankaan voi odottaa nousevan, mikä heijastuu kuitupuumarkkinoille. Tarjonnan voi kuitenkin odottaa pysyvän tasaisena metsänhoidollisten tarpeiden vuoksi. Tukki- ja kuitupuun hinnan laskuun verrattuna puun keskikantohinta laskee hieman vähemmän, vajaan prosentin, koska tukkipuun osuus puukaupoista kasvaa. Puukauppa piristyy tänä vuonna Puukauppaa tehtiin vuonna 2011 lähes 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän eli noin 34 miljoonaa kuutiometriä. Kuukauden ja vuoden keskikantohinnat Suuren suhteellisen laskun taustalla oli se, että vuonna 75 €/m3 2010 kauppamäärä oli korkea osin verohuojennuksen 70 päättymisen ja osin myrskytuhojen vuoksi. Havutukin 65 kuukausittainen keskikantohinta nousi tasaisesti alkuvuo- 60 desta aina elokuuhun asti. Sen jälkeen hinnat lähtivät las- 55 kuun painuen alle 52 euron kuutiometriltä joulukuussa. 50 Havutukit 45 40 35 Mäntytukki Kuusitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 2011 €/m3 55,6 56,8 16,1 18,9 15,8 Lähde: Metla, ennuste PTT 2012e €/m3 54,3 55,5 15,3 18,0 15,5 2012e % -2 -2 -5 -5 -2 2013e % 2–4 2–4 1–3 0–2 1– 3 Kaikki puutavaralajit 30 25 1/04 5/04 9/04 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/07 5/07 9/07 1/08 5/08 9/08 1/09 5/09 9/09 1/10 5/10 9/10 1/11 5/11 9/11 1/12 5/12e 9/12e 1/13e 5/13e 9/13e Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat keskikantohinta (1) vuosittainen keskikantohinta havutukin vuosittainen kantohinta havutukin keskikantohinta keskikantohinta ennuste havutukin keskikantohinta ennuste (1) Kaikkien puutavaralajien ostomäärillä painotettu nimellinen keskikantohinta Lähde: Metla, ennuste PTT 8 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Ensi vuonna puukauppa tasaista PTT:n ennusteen mukaan ostot yksityismetsistä lisääntyvät edelleen ensi vuonna noin kahdella prosentilla varovaisen lopputuotekysynnän nousun seurauksena. Uusia puukauppoja tehdään yksityismetsistä noin 41 miljoonaa kuutiometriä. Puun nimellinen vuotuinen keskihinta nousee arviomme mukaan 1–3 prosentilla vuonna 2013. Siten reaalihinta pysyy tämän vuoden tasolla, koska PTT:n ennusteen mukaan inflaatio on 2,6 vuonna 2013. Nousuprosentti on arviomme mukaan hieman tukkipuulla suurempi kuin kuitupuulla. Nousua tukee vientisahatavaran hienoinen hinnannousu. Myös paperin ja kartongin vientihinnoissa on PTT:n mukaan odotettavissa hienoista kasvua. Puunmyyntitulot laskevat tänä vuonna – ensi vuonna jälleen nousua Vuonna 2011 yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat Metlan ennakkotietojen mukaan noin 1,56 miljardia euroa. Edellisestä vuodesta nimelliset kantorahatulot kasvoivat siten yli kahdeksan prosenttia. Kantorahatuloja kasvattivat sekä lisääntyneet hakkuut että puun hintojen nousu. Tänä vuonna puunmyyntitulot yksityismetsistä laskevat arviomme mukaan noin 9 prosenttia 1,41 miljardiin euroon. Tämä johtuu viime vuotta alhaisemmista hakkuumääristä sekä puun hintojen laskusta. Vuonna 2013 markkinahakkuiden hienoinen kasvu sekä puun hintojen nousu nostavat taas yksityismetsien puunmyyntituloja. Arviomme mukaan nimellinen kantorahakertymä on tällöin noin 1,45 miljardia euroa. Nousua vuodesta 2012 on lähes kolme prosenttia. Metsänhoidon menot nousevat hieman Yksityismetsien investoinnit puuntuotantoon olivat vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan lähes 210 miljoonaa euroa. Nousua edellisestä vuodesta oli vajaat kaksi prosenttia eli lähes neljä miljoonaa euroa. Kustannuksia kasvattivat erityisesti vuoden 2010 vilkkaiden hakkuiden seurauksena lisääntyneet metsänuudistamistyöt. Tänä vuonna yksityismetsien metsänhoitokustannukset ovat PTT:n arvion mukaan noin 216 miljoonaa euroa. Nousua nimellisissä kustannuksissa on siten viime vuodesta noin kolme prosenttia. Uudistushakkuiden väheneminen yksityismetsissä vuonna 2011 vähentää uudistamiskustannuksia tänä vuonna. Sen sijaan vuoden vaihteen myrskyissä kaatuneiden puiden korjuu aiheuttaa lisäkustannuksia kuluvalle vuodelle, sillä myrskypuiden korjuu on hitaampaa ja kalliimpaa kuin tavanomainen puunkorjuu. Valtion rahoitusta eli Kemera-varoja yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin on vuoden 2012 valtion talousarviossa varattu noin 58 miljoonaa euroa. Viime vuodesta Kemera-rahoitus nousee siten pari miljoonaa euroa eli kolmisen prosenttia. Nousu vastaa kui- tenkin viimeaikaista inflaatiokehitystä, joten reaalisesti rahoituksen määrä pysyy ennallaan. Metsätalouden kannattavuus nousee ensi vuonna Alustavien tietojen mukaan metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus nousi edellisvuodesta selvästi vuon- Puukauppamäärät hankinta- ja pystykaupoissa milj. m3 60 Pystykaupat Hankintakaupat 50 40 30 20 10 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 e 13 e Lähde: Metla, ennuste PTT Reaaliset ja nimelliset bruttokantorahatulot 2500 milj. € 2000 1500 1000 500 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e nimelliset hinnat reaaliset hinnat (1) (1) Reaaliset kantorahatulot vuoden 2010 hinnoin, inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Yksityismetsätalouden kannattavuus 180 euroa/ha 160 Puunmyyntitulot 140 120 100 80 60 40 Nettotulos 20 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11e 12e Lähde:Metla, ennuste PTT 9 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 na 2011. Kannattavuus nousi 96 euroon eli lähes yhdeksän prosenttia. Tänä vuonna puun hinnan lasku ja hakkuumäärien pieneneminen näkyvät myös yksityismetsätalouden kannattavuudessa. PTT ennakoi yksityismetsien hehtaarikohtaisen liiketuloksen laskevan kymmenen prosenttia viime vuodesta eli noin 86 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna hehtaarikohtaisen kannattavuuden ennakoimme hieman nousevan hintojen pysyessä tämän vuoden tasolla ja hakkuiden lisääntyessä. Metsämaan hinta nousee Etelä-Suomessa puun h innan laskusta huolimatta Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsämaan hinta nousi vuonna 2011 Etelä-Suomessa kuusi prosenttia, Keski-Suomessa neljä prosenttia ja PohjoisSuomessa kaksi prosenttia. Etelä-Suomen metsämaan hintakehitys ei ole viime vuosina seurannut puunhinnan vaihteluita samaan tapaan kuin aiemmin. Etelä-Suomen osalta ennustamme metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman viime vuodesta puunhinnan laskusta huolimatta. Tilojen hintoja nostaa tarjontaa suurempi kysyntä ja epävarma taloustilanne, joka lisää metsän kiinnostavuutta sijoituskohteena. Keski- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan laskeva puun hinta ja Metsähallituksen, Bonvestan ja Tornatorin tilojen myynnin aiheuttama lisätarjonta kääntävät myös metsätilojen hinnat hienoiseen laskuun. Ensi vuonna puun hinnan nousu korottaa tilahintoja Etelä-Suomessa kuluvaa vuotta enemmän. Keski- ja Pohjois-Suomessa tilojen hinnat pysyvät arviomme mukaan tämän vuoden tasolla. Metsähakkeen tarjonta-aikomukset ennallaan Tämän vuoden alussa TNS Gallup Elintarviketiedon tekemän Metsätutka-kyselyn mukaan noin 40 prosenttia yksityismetsänomistajista korjasi energiapuuta metsisMetsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset sekä käytetty valtion rahoitus 360 milj. € vuoden 2011 hinnoin (1) Valtion rahoitus 320 Kustannukset yhteensä 280 240 200 160 120 80 40 0 04 05 06 07 08 09 (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT 10 11 12e tään vuonna 2011. Osuus on ollut likimain sama viimeiset kolme vuotta. Noin kaksi kolmannesta energiapuuta korjanneista metsänomistajista korjasi puuta omaan käyttöönsä ja yksi kolmannes joko myi tai luovutti energiapuuta markkinoille. Aiempiin vuosiin verrattuna energiapuun omaan käyttöön ottaneiden osuus on jonkin verran vähentynyt ja markkinoille tarjoajien osuus vastaavasti lisääntynyt. Lisäksi omaan käyttöön otetut energiapuumäärät ovat pienentyneet. Lähes puolet energiapuuta myyneistä metsänomistajista oli saanut korvauksen energiapuustaan kiintokuutiometrien perusteella. Ainespuukertymään korvaus oli sidottu joka viidennellä energiapuuta myyneellä. Vajaa kymmenen prosenttia oli saanut hehtaarikohtaisen korvauksen. Muita korvausperusteita ei juuri käytetty. Vuoden 2012 aikana markkinoille aikoo tarjota energiapuuta likimain saman verran metsänomistajia kuin viime vuonna. Tarjottavien määrien suhteen metsänomistajat ovat vielä epävarmoja. Energiapuun hintoihin metsänomistajat eivät odota merkittäviä muutoksia lähiaikoina. Havutukin kysyntä vielä vahvaa Ruotsissa ja Virossa Sekä kuusi- että mäntytukin koko maan keskihinnat nousivat Ruotsissa viime vuonna hieman. Kuusitukilla nousua oli noin kaksi prosenttia ja mäntytukilla lähes 1,5 prosentin verran. Havutukin hinnat lähtivät vahvaan nousuun jo vuonna 2010 ja pysyivät korkeina koko vuoden 2011. Tämä oli seurausta vilkkaasta sahatavaran kysynnästä erityisesti kotimarkkinoilla, mikä piti tukin kysynnän vahvana Ruotsissa. Kysynnän vedossa havutukin hinnat pysyivät korkealla, vaikka ne laskivatkin hieman vuoden 2010 lopun huippuhinnoista. Tämän vuoden alussa Ruotsissa on edelleen sahattu vilkkaasti ja havutukin kysyntä on pysynyt hyvänä. Danske Bank arvioi analyysissään sahatavaran kotimaisen kysynnän kuitenkin saavuttaneen huippunsa. Vientimarkkinoilla Ruotsin kilpailukykyä heikentää vahva kruunun kurssi euroon nähden. Virossa mänty- ja kuusitukin vuoden keskihinnat nousivat niin ikään vuonna 2011. Mäntytukilla nousua oli lähes neljä prosenttia ja kuusitukilla vajaat kolme prosenttia. Hinnat pysyivät koko vuoden korkeina, vaikka vaihtelua vuoden sisällä olikin. Havutukin korkeiden hintojen taustalla Virossa oli tukin kova kysyntä etenkin vuoden 2011 alkupuolella. Hyvä kysyntä johtui pitkälti virolaisen sahatavaran parantuneesta kilpailutilanteesta Ruotsin kruunun vahvistumisen myötä. Tämän vuoden alkupuolella sahatavaran kysyntä on Euwid-julkaisun mukaan ollut edelleen vilkasta Virossa. Tämä on pitänyt yllä havutukin hyvää kysyntää. Havutukin hinnat ovat vakiintuneet korkeiksi. Tukin saatavuu- 10 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 dessa on talven aikana ollut ajoittain vaikeuksia suurien lumimäärien vuoksi. Havutukin hinnat yhä korkealla Keski-Euroopassa Saksassa havutukin keskihinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2011. Mäntytukin hinta nousi viidenneksen ja kuusitukin yli 16 prosenttia. Hinnannousun taustalla oli koko viime vuoden Saksassa vallinnut havusahatavaran korkea kysyntä sekä ajoittaiset ongelmat tukin saatavuudessa. Vuoden 2012 alussa tukin hinnat laskivat hieman saksalaisten metsäviranomaisten mukaan ja vakiintuivat edelleen korkealle tasolle. Euwid-julkaisun mukaan havutukin kysyntä on pysynyt Saksassa vilkkaana tämän vuoden alkukuukausina, vaikka vuoden vaihteessa useilla sahoilla oli seisokkeja ja tuotannon supistuksia. Havutukin tarjonta on sen sijaan vähentynyt jonkin verran. Myös Itävallassa havutukkien hinnat nousivat viime vuonna voimakkaasti. Koko maan vuoden keskihinta nousi mäntytukilla yli 13 prosenttia ja kuusitukilla 15 prosenttia. Hinnat nousivat vilkkaan sahauksen ja sen Kuusitukin hintakehitys (1) 200 180 220 200 Ruotsi Itävalta 140 120 100 100 80 60 80 40 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Kuusikuidun hintakehitys (1) 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Mäntykuidun hintakehitys (1) Ind. 2000=100 Suomi Saksa Viro 20 340 Ruotsi Itävalta 300 260 260 220 220 180 180 140 140 100 100 60 60 20 Suomi Saksa Viro 160 120 300 Ind. 2000=100 180 140 340 Ruotsissa havukuitupuun koko maan keskihinnat nousivat vuonna 2011 voimakkaammin kuin havutukin hinnat. Mäntykuidun hinta nousi reilut 10 prosenttia ja kuusikuidun hieman alle 10 prosenttia. Hintojen nousun taustalla oli selluteollisuuden koko alkuvuoden vahvana jatkunut tuotanto. Vuoden lopulla havukuidun hinnat laskivat hieman, kun selluteollisuudessa toteutettiin tuotannonsupistuksia ja puun kysyntä laski. 240 Ruotsi Itävalta 160 60 Havukuidun kysyntä vähentynyt Euroopassa Mäntytukin hintakehitys (1) Ind. 2000=100 Suomi Saksa Viro kasvattaman tukin kysynnän seurauksena. Lisäksi havutukin tuonti Itävaltaan väheni Euwid-julkaisun mukaan viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Tuonnin väheneminen korvattiin kotimaisella puulla. Vuoden 2012 alkupuoliskolla sahaus on jatkunut Euwid-julkaisun mukaan edelleen vilkkaana Itävallassa. Osittain taustalla on ollut sahojen suuret puuvarastot ja sahat ovatkin kasvattaneet osittain sahatavaravarastojaan. Talven pakkaskausi ja runsaat lumimäärät ovat vaikeuttaneet paikoitellen puun saantia sahoille. 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 20 Ind. 2000=100 Suomi Saksa Viro Ruotsi Itävalta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 (1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja. Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro) 11 PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012 Vuoden 2012 alussa kuitupuusta on ollut Ruotsissa ylitarjontaa Danske Bankin katsauksen mukaan. Tähän ovat vaikuttaneet sahahakkeen runsas tarjonta, vilkkaana jatkunut hakkuutoiminta ja heikentynyt kuitupuun kysyntä. Alueellisesti puun kysyntä- ja tarjontatilanne voivat kuitenkin vaihdella paljon. Alkuvuoden myrskyt ovat lisäksi kasvattaneet jonkin verran kuitupuun tarjontaa Ruotsissa. Havukuidun hinnat ovat DB:n mukaan laskeneet Ruotsissa alkuvuonna. Virossa havukuidun vuoden keskihinnat pysyivät koko viime vuoden korkeina. Vuoteen 2010 verrattuna mäntykuidun vuoden keskihinta oli viime vuonna noin kolmanneksen ja kuusikuidun lähes 50 prosenttia korkeampi. Merkittävimpänä syynä hintakehitykseen oli Skandina vian selluteollisuuden suuri havukuidun tarve. Tämän vuoden alussa sekä mänty- että kuusikuidun hinnat ovat hieman laskeneet Virossa. Taustalla on vientikysynnän väheneminen etenkin Skandinavian sellu teollisuudesta. Virossa ei ole omaa havukuitua käyttävää teollisuutta. Saksassa havukuitujen hinnat nousivat niin ikään viime vuonna. Kuusikuidulla hinnan nousu oli hyvin voimakas eli noin 37 prosenttia. Mäntykuidun vuoden keskihinta nousi sen sijaan vain reilun prosentin verran. Hintakehityksen taustalla oli Saksan sellu- ja levyteollisuuden suuri puuntarve. Vuoden 2012 alkupuolella havukuidun hinnat ovat Euwid-julkaisun mukaan laskeneet Saksassa hieman. Taustalla on hyvä raaka-aineen saatavuus sellu- ja levy teollisuudessa. Sahauksen sivutuotteita on ollut runsaasti tarjolla ja niiden hinnat ovat laskeneet. Tämä on aiheuttanut ylitarjontaa havukuidusta, mikä on johtanut kuitupuun hintojen laskuun. Itävallassa mäntykuidun koko maan keskihinta nousi vuonna 2011 runsaan neljänneksen ja kuusikuidun noin viidenneksen. Myös Itävallassa hinnan nousun taustalla oli sellu- ja levyteollisuuden voimakkaasti kasvanut raakapuun kysyntä. Havukuidun hinnat ovat tämän vuoden alussa laskeneet Itävallassa vain hienoisesti. Itävallan metsäviranomaisten mukaan kuitupuun kysyntä selluteollisuudessa on kuitenkin vähentynyt vuoden 2012 alussa. Syynä on ollut puuvarastojen kasvu tehtailla sekä sahahakkeen runsas tarjonta. Sahahaketta on tuotu paljon myös Itä-Euroopan sahoilta. Levyteollisuudessa havukuitupuun kysyntä on sen sijaan säilynyt hyvänä myös tämän vuoden alussa. Tekijät: Emmi Haltia, Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet. 32. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN 1799-9332 (painettu) ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 40 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, 00100 Helsinki puh. (09) 4767 5570 faksi (09) 694 8845 Sähköposti: [email protected] PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
© Copyright 2024