1. No category

PTT-ennuste –METSÄSEKTORI
1/2012
(12.4.2012)
Metsäsektorin kehitysnäkymät tasaantumassa
Metsäsektorin hullut vuodet näyttävät olevan takanapäin.
Ennustejakson aikana lopputuote- ja puumarkkinoiden
muutokset ovat selvästi viime vuosien muutoksia maltillisempia. Metsäsektorin näkymiin vaikuttaa tänä vuonna
talouden taantuminen euroalueella. Ensi vuonna talouskasvu hieman elpyy.
Paperintuotanto vähenee Suomessa tänä vuonna. Tuotantoa vähentävät heikko kysyntä ja viime vuonna toteutetut kapasiteetin leikkaukset. Tuotannon rajoittaminen
Euroopassa jatkuu. Suomessa paperin vientihinta pysyy
likimain tämän vuoden tasolla. Ensi vuonna tuotantomäärä ja hinta nousevat hieman. Kartongintuotannossa
tilanne säilyy paperintuotantoa selvästi parempana. Sellun hinta laskee tänä ja ensi vuonna.
Sahateollisuuden kannattavuus laskee tuotannon ja
vientihinnan laskiessa tänä vuonna. Taantuma vähentää
rakentamista kotimaassa ja Euroopassa. Muilla markkinoilla puutavaran tarve kasvaa. Ensi vuonna sahatavaran toimitukset lisääntyvät. Kannattavuutta nostaa myös
vientihinnan nousu.
Markkinahakkuut laskevat hieman viimevuotisesta
metsäteollisuuden puun käytön vähentyessä. Alkuvuoden
vilkkaiden hakkuiden jälkeen vauhti tasaantuu tänä vuonna. Ensi vuonna teollisuuden lopputuotteiden lisääntynyt kysyntä kiihdyttää hieman yksityismetsien hakkuita.
Puukaupat piristyvät tänä vuonna viime vuoden erittäin jähmeään tilanteeseen verrattuna. Kasvu jatkuu maltillisena ensi vuonna. Puun vuosittainen keskihinta on
tasaantumassa 2000-luvun loppupuolen vuoristoradan
jälkeen. Jo viime vuonna vuosittaiset muutokset olivat
vain parin prosentin luokkaa. Lopputuotteiden hintojen lasku painaa hieman puun vuotuista keskihintaa alas
tänä vuonna. Ensi vuonna reaalinen hinta pysyy tämän
vuoden tasolla.
Bruttokantorahat notkahtavat tänä vuonna heikentyneen taloustilanteen vaikutusten vuoksi, mutta ensi vuosi lisää taas tuloja.
Tuontipuun osuus puun käytöstä laski viime vuonna.
Osuus ei nouse myöskään tänä ja ensi vuonna.
Keskeiset ennusteluvut vuosina 2012–2013
%-muutos
Vientimarkkinat
Paperi
määrä -7 – -5
hinta
-1 – 0
Massa1
määrä
0–4
hinta -10 – -5
Sahatavara määrä
2–3
hinta -4 – -2
1 pääosin sellua
2012
määrä
2013
%-muutos
(7,4 milj. tn)
0–2
1–3
-10 – -5
-10 – -5
4–6
0–2
(2,7 milj. tn)
(6,3 milj. m3)
Puumarkkinat
Puun tuonti
Markkinahakkuut
Puukaupat yksityismetsissä
Puun nimellishinta2
tukki
kuitu
Nimelliset kantorahatulot
%-muutos
-2 – -1
-6 – -4
17 – 20
-1
-2
-4
-10
2012
määrä
(10 milj. m3)
(52 milj.m3)
(40 milj. m3)
(34,8 €/m3)
( 54,5 €/m3)
(16,1 €/m3)
(1,4 mrd. €)
2 pystykaupat
Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh. 040 592 6820, paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh. (09) 3488 8407,
sahateollisuus Jyri Hietala, puh. (09) 3488 8410, sähköposti: [email protected]
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
2013
%-muutos
0–2
1–3
1–4
1–3
1–4
0–3
1–4
Metsäteollisuus
Eurooppa on ajautumassa taantumaan
Euron kriisin seurauksena Eurooppa on ajautu taantumaan. PTT:n arvion mukaan euroalueen talous pienenee
tänä vuonna 1,3 prosenttia. Talouskasvu ensi vuonna on
välttämätöntä, sillä muuten euroalueen tulevaisuus on
uhattuna. PTT:n arvion mukaan euroalueen talous kasvaa ensi vuonna pakon edessä 0,7 prosenttia.
Koko maailmantalouden PTT arvioi kasvavan tänä
vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Kasvun veturina toimii edelleen Aasia. Kiinan kasvu kuitenkin pienenee ensi vuonna 5,5 prosenttiin tämän vuoden
seitsemästä prosentista. USA:n bruttokansantuote kasvaa
kumpanakin vuonna parisen prosenttia.
Euro heikkenee USA:n dollariin nähden sekä tänä että
ensi vuonna. Vuonna 2012 euron keskikurssi on PTT:n
arvion mukaan 1,25 ja ensi vuonna 1,20. Euron heikkeneminen parantaa vientimahdollisuuksia euroalueen ulkopuolelle.
Paperin kysyntä vähenee Euroopassa
Eurooppalaisen paperin toimitusmäärät olivat vuonna
2011 edellisvuoden määriä pienemmät. Kysynnän hiipumista tapahtui erityisesti loppuvuodesta talouskasvun alkaessa heikentyä. Paperintuottajajärjestöjen tilastojen mukaan päällystetyissä aikakauslehtipapereissa koko vuoden
toimitusmäärät olivat noin prosentin ja hienopapereissa noin neljä prosenttia heikommat kuin edellisvuonna.
Talouden taantuessa kysyntä Euroopassa vähenee tänä
vuonna entisestään. Ensi vuonna kysyntä osin normalisoituu talouden elpymisen myötä. Pitkällä aikavälillä paperin kysyntä kuitenkin vähenee trendinomaisesti sähköisen viestinnän lisääntymisen korvatessa paperin käyttöä.
Talouden taantuma voi vauhdittaa tämän rakenteellisen
muutoksen etenemistä.
Ylikapasiteetti vaivaa vielä paperintuotantoa
Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime
vuosina. Vaikka sulkemisten lisäksi kapasiteettia on myös
lisätty, on tuotantokapasiteetin määrä kuitenkin kokonaisuutena laskenut Länsi-Euroopassa. Sulkemisilla on pyritty vähentämään paperin tarjontaa, parantamaan kannattavuutta ja vuosia heikkona jatkunutta hintakehitystä.
Paperikoneiden sulkemisista ilmoitettiin myös viime
vuonna. Ylikapasiteettiongelma on pienentynyt erityisesti aikakauslehtipaperissa UPM:n toteuttaman liki miljoonan tonnin suuruisen kapasiteetin vähentämisen myötä.
Ylikapasiteettiongelmaa on saatu pienennettyä, mutta se
ei ole poistunut. Kysynnän hiipuminen heikentää toteutettujen kapasiteettileikkausten näkymistä paperin keskimääräisessä hinnassa.
Paperin vientimäärät ja -hinnat
12,0
milj. tn
€/tn
700
10,0
600
500
8,0
400
6,0
300
4,0
200
2,0
0,0
100
04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e
Määrä
0
Hinta
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
Massan vientimäärät ja -hinnat
milj. tn
3,2
€/tn
600
2,8
2,4
500
2,0
400
1,6
300
1,2
200
0,8
100
0,4
0,0
04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e
Määrä
0
Hinta
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
Kartongin vientimäärät ja -hinnat
milj. tn
€/tn
2,8
800
2,4
700
2,0
1,6
600
1,2
0,8
500
0,4
0,0
04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e
Määrä
Lähde: Tullihallitus, ennuste
2
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Hinta
400
Suomessa suljettu paperikoneita, kartongissa suunta
nyt toinen
Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina runsaasti paperikoneita. Lakkautuksia oli paljon erityisesti
vuonna 2008, mutta myös vuonna 2010 suljettiin useita
koneita. Vuonna 2011 UPM sulki Myllykosken aikakauslehtipaperia tuottavan tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti oli 0,6 miljoonaa tonnia. Lisäksi M-real sulki
Äänekosken tehtaan hienopaperikoneen.
Kartongintuotannossa suunta on aivan viime vuosina
ollut toinen. Vuonna 2011 tuotantokapasiteetti Suomessa
kasvoi pari prosenttia ja tänä vuonna kasvu jatkuu hieman
suurempana erityisesti M-realin (Metsä Board) investointien seurauksena.
Suomessa paperintuotanto vähenee tänä vuonna selvästi
PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin jäävän Suomessa tänä vuonna 5–7 prosenttia edellisvuotta vähäisemmäksi. Huonon taloustilanteen seurauksena kysyntä on
heikkoa Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Heikentyneen markkinatilanteen lisäksi keskeinen syy tuotannon ja
viennin vähenemiseen on viime vuoden lopussa tapahtunut kapasiteetin huomattava, noin kahdeksan prosentin,
pieneneminen Suomessa.
Ensi vuonna talouden elpyminen parantaa hieman
myös suomalaisen paperin kysyntää. PTT:n arvion mukaan vienti kasvaa hienoisesti, kuitenkin korkeintaan kaksi prosenttia.
Suomen kartongin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat
PTT:n arvion mukaan vuonna 2012 hieman. Taantuma
vaikuttaa myös kartongintuotantoon, mutta tuotantomäärää Suomessa lisää viime vuotta suurempi tuotantokapasiteetti ja paperintuotantoa parempi markkinatilanne. Ensi
vuonna talouden elpyminen lisää kartongin kysyntää ja
mahdollistaa myös kasvaneen kapasiteetin tehokkaamman käytön. Vienti ja tuotanto kasvavat 2–3 prosenttia.
Paperin ja kartongin vientihinnat nousivat selvästi
viime vuonna
Sekä suomalaisen paperin että kartongin keskimääräiset vientihinnat nousivat viime vuonna edellisvuodesta.
Kartongissa markkinatilanne oli pääosin erittäin hyvä ja
hintakehitys vahvaa. Keskimääräinen vientihinta nousi yli
seitsemän prosenttia vuodesta 2010.
Paperin hintakehitys Euroopassa on 2000-luvulla ollut tuottajien näkökulmasta heikkoa, eivätkä Suomen
vientihinnat ole tehneet tässä poikkeusta. Vuonna 2011
Suomen keskimääräinen vientihinta oli kuitenkin liki viisi prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeampi. Vuoden sisällä ei kuitenkaan ollut selvää nousevaa hintatrendiä, vaan hintojen nousu saavutettiin osin jo vuoden 2010
puolella. Hintojen nousuun vaikutti tällöin muun muassa
korkea sellun hinta.
Taantuma estää hintojen nousun tänä vuonna
PTT:n arvion mukaan paperin keskimääräinen vientihinta säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai laskee
hieman. Talouden taantuma ja kysynnän heikentyminen
estävät vientihinnan nousun. Eurooppalaisessa paperi­
teollisuudessa hintataso pyritään säilyttämään tuotannonrajoitusten avulla.
Paperin hintakehityksen muuttuminen nousevaksi pidemmällä aikavälillä vaatii edelleen tuotantokapasiteetin
vähentämistä Euroopassa, vaikka jo toteutetut kapasiteetinleikkaukset parantavatkin mahdollisuuksia nostaa
hintoja talouskasvun elpyessä. PTT:n arvion mukaan kysyntä elpyy jossain määrin ensi vuonna ja tämän myötä
myös Suomen keskimääräinen vientihinta nousee hiukan.
Kartongissa ei ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa ja taantuman vaikutus jää vähäisemmäksi. Viime vuonna hintojen nousu oli poikkeuksellisen
suuri ja tänä vuonna keskimääräinen vientihinta ei nouse.
Ensi vuonna kysynnän kasvu vetää hinnat uudelleen nousuun. Nousu on PTT:n arvion mukaan 2–3 prosenttia.
Kiina pitää sellun kysynnän edelleen hyvänä tänä
vuonna
Sellun hinta on ollut poikkeuksellisen korkea parin viime vuoden ajan. Kesällä 2011 dollarimääräiset markkinahinnat kääntyivät laskuun, mutta hintataso on vuoden
2012 alussa edelleen korkea. PTT:n arvion mukaan sellun kysyntä pysyy tämän vuoden aikana tarjontaan nähden edelleen hyvänä. Maailmanlaajuisesti kysyntää pitää
yllä erityisesti Kiina. Euroopassa sellun tarvetta vähentää
paperintuotantomäärien pieneneminen.
PTT arvioi sellun dollarimääräisten keskihintojen olevan tänä vuonna kuitenkin selvästi heikompia kuin viime
vuonna. Laskusta huolimatta hinta säilyy edelleen melko
korkeana. Euron heikentyminen suhteessa dollariin pienentää pudotuksen vaikutusta eurohintoihin. PTT:n arvion mukaan Suomen keskimääräinen vientihinta alenee
5–10 prosenttia viime vuodesta.
Ensi vuonna maailmalla käynnistyy useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntymisen seurauksena sellun hinnat alenevat
selvästi vuoden 2012 hinnoista. Lehtisellun tarjonnan
lisääntyminen vetää myös havusellun hintoja alaspäin.
Euromääräiset hinnat alenevat dollarihintoja vähemmän.
PTT:n arvion mukaan Suomen keskimääräinen vientihinta alenee 5–10 prosenttia tästä vuodesta.
Massantuotanto vähenee Suomessa
Sellun hinnan ollessa edelleen hyvä ja kysynnän vahvaa,
kasvaa sellun vienti Suomesta tänä vuonna hieman eli
0–4 prosenttia. Ensi vuonna vienti vähenee 5–10 prosenttia hintojen alentuessa ja sellun tarjonnan lisään­
tyessä ­globaalisti.
Paperin tuotantomäärän selvän alenemisen seurauksena tuotetaan Suomessa kuitenkin massaa (sisältää sel-
3
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
lun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan) jo tänä vuonna viime vuotta vähemmän. PTT:n arvion mukaan tuotanto vähenee tänä vuonna 1–3 prosenttia. Ensi
vuonna massantuotanto pysyy tämän vuoden määrissä
tai vähenee aavistuksen.
Taantuma vähentää rakentamista Euroopassa
Euroalueen ongelmat suistavat myös Suomen talouden
taantumaan tänä vuonna. Talouden epävarmuus lisäsi
varovaisuutta rakennusinvestointeihin jo viime vuoden
jälkipuoliskolla ja koko vuoden asuntoaloitukset kotimaassa laskivat Tilastokeskuksen mukaan noin 32 000
kappaleeseen. Tämän vuoden tammikuussa myönnetyt
rakennusluvat jäivät reilusti edellisen vuoden määristä,
mikä enteilee rakentamisen laskun jatkumista vuonna
2012. Rakentamisen volyymin pudotusta loiventaa korjausrakentamisen arvioitu muutaman prosentin kasvu.
Rakentamisen elpyminen Euroopassa antaa vielä tänäkin vuonna odottaa itseään. Iso-Britannian talouskehitys säilyy vaimeana, mikä heijastuu rakentamiseen. Myös
­euroalueen ongelmamaiden asuntomarkkinoilla tilanteen
on arvioitu edelleen heikentyvän. Suomessa tuotettavan
puutavaran tärkeimmissä kuluttajamaissa rakentamisen
yhteenlaskettu määrä kuitenkin kasvoi viime vuonna ja
PTT:n arvion mukaan jatkanee kasvua myös vuonna
2012. Erityisesti Saksassa rakentaminen jatkuu vilkkaana.
PTT:n ennusteen mukaan Suomen talous löytää jälleen kasvu-uran ensi vuonna. Yhdessä matalana jatkuvan korkotason kanssa tämä lisännee uudisrakentamista
muutaman prosentin. Korjausrakentamisen tarvetta lisää
jatkuvasti vanheneva asuntokanta. Puutavaran kysyntää
nostaa myös puun markkinaosuuden arvioitu lisäys rakentamisessa.
Myös euroalueen talouden ennustamme kasvavan ensi vuonna. Näkemyksemme mukaan rakentaminen kasvaa tärkeimmissä suomalaisen puutavaran tuojamaissa ja
kilpailevissa tuottajamaissa. Erityisen merkittävää tulee
olemaan Suomen puutuoteteollisuuden kannalta tärkeän Iso-Britannian rakennusmarkkinan ennustettu virkoaminen.
Muualla puutavaran tarve voimistuu
Euroopan ulkopuolisia sahatavaramarkkinoita ravisutteli
viime vuonna kaksi uutisiakin pitkään hallinnutta tapahtumaa, Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Japanin luonnonkatastrofi. Negatiiviset vaikutukset Suomen sahatavaran
vientiin olivat erityisen voimakkaat Egyptissä. Vientiedellytykset ovat vähitellen palautumassa alueella kuitenkin
normaaleiksi. Valtaan nousseet uudet hallitukset pyrkivät
lisäksi tukemaan talouskasvua aktiivisella rakentamisella.
Tämä pitää rakentamisvilkkautta yllä ensi vuonnakin. Viime vuosina lisääntynyt Lähi-idän vienti, erityisesti SaudiArabiaan ja Israeliin, jatkuu voimakkaana myös tänä ja
ensi vuonna. Kehitystä tukee öljytulojen kasvu alueella.
Kasvusta huolimatta arvioimme Japanin luonnon­
katastrofin loiventaneen vientimäärän kasvua Suomesta viime vuonna. Asuntoaloitukset jäivät ennakko-odotuksista ja puun osuuden nouseva trendi rakentamisessa
taittui. Jälleenrakentaminen tukee rakentamisaktiivisuutta useana vuonna kun päästään pysyvien asuintalojen rakennusvaiheeseen. Vaikutukset jäävät yksittäisenä vuonna kuitenkin kohtalaisen vähäisiksi. Vientiä Aasiaan lisää
Kiinan nopea talouskasvu ja maan sisäinen muuttoliike,
jotka ovat lisänneet rakentamista voimakkaasti. Valtion
julkaiseman massiivisen rakentamisohjelman tukemana
puutavaran tarve jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin.
USA:n rakentamisen vähittäisen viriämisen arvioidaan vaikuttavan maailman sahatavaran kysyntään ja ulkomaankauppavirtoihin näkyvämmin vasta ensi vuodesta lähtien.
Sahatavaran tuotanto nousi viime vuonna
Sahatavaran tuotanto Suomessa nousi viime vuonna seitsemän prosenttia yhteensä 10,1 miljoonaan kuutiometriin. Tuotantoa nosti sekä viennin että kotimaan kysynnän
noin viiden prosentin lisäykset. Vuoden alussa tukkipuun
saatavuudessa esiintyneet ongelmat estivät markkinakysynnän mukaisen tuotantomäärän. Loppuvuodesta heikentyneeseen markkinatilanteeseen sahat puolestaan vastasivat laajoilla tuotannonrajoituksilla. Vuoden 2011 lopun varastot ylittivät silti reilusti edellisen vuoden tason.
Euroopan heikosta rakentamisaktiivisuudesta huolimatta sahatavaran vienti lisääntyi alueelle neljä prosenttia. Päämarkkinoista kysyntä lisääntyi erityisesti Saksassa,
johon vientiä saatiin nostettua noin viidenneksen. IsoBritanniaan ja Ranskaan vienti sen sijaan laski muutamia
prosentteja.
Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinoilla toimitukset lisääntyivät kuusi prosenttia. Pohjois-Afrikan levottomuuksista ja sitä seuranneista häiriöistä johtuen vienti
jäi hieman edellisen vuoden määrästä. Sahatavaran vienti
Japaniin nousi lähes kymmenyksen kevään dramaattisista
tapahtumista huolimatta. Kiinan sahatavaran tuonti Suomesta lähes kaksinkertaistui. Ruotsin kruunun vahvistuminen jo ennestään heikentyneeseen euroon nähden piti
hintakilpailuedun Suomessa.
Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino heijastui sahatavaran vientihinnassa noin neljän prosentin laskuna viime
vuonna. Mäntysahatavaramarkkinoiden häiriöt PohjoisAfrikassa ja heikko kysyntätilanne Iso-Britanniassa laskivat mäntysahatavaran hintaa tuntuvasti. Kuusisahatavaran hinta laski tasaisemmin kaikilla päävientimarkkinoilla.
Sahateollisuus sopeuttaa tuotantoa tänä vuonna –
ensi vuonna käänne parempaan
Useimmat havusahatavaran päätuottajamaat ovat jatkaneet tuotannonsupistuksia alkuvuodesta. PTT:n arvion
mukaan Suomen sahatavaran vienti Eurooppaan jää tänä
4
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
vuonna lähelle viime vuoden määrää. Euroopan ulkopuolisten toimitusten arvioidaan sen sijaan lisääntyvän noin
viisi prosenttia. Kokonaisuudessaan ennustamme viennin
lisääntyvän 2–3 prosenttia vuonna 2012.
Ruotsin kruunun vahvistuminen yhdessä korkeana pysytelleen tukin hinnan kanssa asettaa Ruotsin sahateollisuudelle hinnannostopaineita. Vientiä Suomesta auttaa
siten tänäkin vuonna valuuttakurssietu. Tukkipuun saatavuudessa ei myöskään ole esiintynyt samanlaisia ongelmia
kuin ajoittain Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Kotimaan kysynnän lasku johtaa kuitenkin sahatavaran
tuotannon jäämiseen noin kymmeneen miljoonaan kuutiometriin vuonna 2012.
Päätuottajamaiden loppuvuoden tuotannonrajoitusten
turvin hinnanlasku taittui ja varastoja alentamalla positiivista hintakehitystä on pyritty tukemaan alkuvuodesta.
Kannattamattoman sahauskapasiteetin pysyvät sulkemiset Euroopassa voivat myös jatkua. Vientihinnan alhainen
lähtötaso ja toteutuneet maltilliset hinnankorotukset alkuvuodesta enteilevät PTT:n mukaan sahatavaran keskihinnan laskemista 2–4 prosenttia vuonna 2012.
Rakentamisen ja kaupankäynnin kasvu maailmalla ensi
vuonna tuo sahatavaran kysyntää ja tarjontaa lähemmäs
tasapainoa. Vientihinnan ennustamme nousevan tämän
seurauksena 0–2 prosenttia. Euron arvo tukee suomalaisten kilpailukykyä euroalueen ulkopuolisilla markkinoilla
myös ensi vuonna. Suomen sahatavaran viennin ennustamme kasvavan yhteensä noin viisi prosenttia vuonna
2013.
Myös kotimaassa rakentamisen volyymin nousu ensi
vuonna nostaa sahatavaran toimituksia kuluvasta vuodesta. PTT:n ennusteen mukaan sahatavaran kotimaan toimitukset nousevat muutaman prosentin. Yhdessä viennin
kasvun kanssa tämä nostaa tuotannon vuonna 2013 noin
10,5 miljoonaan kuutiometriin, eli noin viisi prosenttia.
Sahatavaran vientimäärät ja -hinnat
9,0
milj.
m3
€/m3
8,0
200
7,0
160
6,0
5,0
120
4,0
80
3,0
2,0
1,0
0,0
240
04
05
06
07
08
09
Määrä
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
10
11 12e 13e
Vanerin tarjonta Euroopassa supistuu hetkellisesti
Suomen vanerin tuotanto ja vienti lisääntyivät molemmat
noin viisi prosenttia vuonna 2011. Havuvanerin vientiä
lisäsi rakentamisen kasvu pääkuluttajamaissa Euroopassa.
Koivuvanerin menekkiä on puolestaan nostanut rakentamisen lisäksi kuljetusteollisuuden kohonneet tarpeet.
Tänä vuonna rakentaminen Euroopan päävientimarkkinoilla kasvaa maltillisemmin. Teollisuuden loppukäytössä kysynnän ennustetaan hiljenevän hieman. Vanerin
kokonaiskysynnässä ei siten tapahdu merkittävää kasvua
tänä vuonna.
Vuoden 2012 havuvanerimarkkinoiden tilanteeseen
vaikuttaa oleellisesti alkuvuodesta sattunut vaneritehtaan
tulipalo Chilessä. Tehtaan merkittävästä havuvanerin tuotantomäärästä suuri osa oli suunnattu Euroopan markkinoille. Toimitusten jäädessä kokonaan pois tältä vuodelta
luo se substituuttituotteille lisäkysyntää. Euroopan markkinoilla alueen oman vanerintuotannon menekkiä lisää
myös kohonneet rahtikustannukset. PTT:n arvion mukaan Suomen vanerin tuotanto ja vienti kasvavat kuluvana
vuonna yhteensä 1–2 prosenttia. Kannattavuutta nostaa
myös keskimääräisen vientihinnan 0–2 prosentin nousu.
Ensi vuonna talouskasvu Euroopassa lisää rakentamisen, kalustamisen ja pakkaamisen loppukäyttösektoreille suunnatun vanerin kysyntää. Chilen havuvanerin tuotannon arvioidaan palautuvan normaaliksi aikaisintaan
vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Suunnitteilla olevan toisen
vaneritehtaan valmistumisen myötä maan vienti voi tällöin kasvaa huomattavasti. Kokonaisuudessaan markkinoiden kysynnän lisäykset nostavat vanerin tuotantoa ja
vientiä Suomessa 2–4 prosenttia vuonna 2013. Kilpailun
lisääntyminen laskee vientihintaa muutaman prosentin.
Vanerin vientimäärät ja -hinnat
milj.m3
1,4
€/m3
1,2
500
1,0
400
0,8
300
0,6
200
0,4
40
0,2
0
0,0
600
100
04
05
06
07
08
09
Määrä
Hinta
10
11 12e 13e
0
Hinta
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
5
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Paperiteollisuus tuottaa valtaosan metsäteollisuuden viennin
arvosta
Viime vuosien kapasiteetin supistuksista huolimatta metsäteollisuus on Suomelle edelleen yksi tärkeimmistä vientitulojen tuojista.
Metsäteollisuuden kansantaloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotteiden valmistukseen käytetään monia muita toimialoja enemmän kotimaisia tuotantopanoksia.
Korkeasta merkityksestä huolimatta metsäteollisuuden viennin osuus kaikesta tavaraviennin arvosta on pienentynyt. Vielä 2000-luvun alussa metsäteollisuus tuotti noin 27 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta, mutta vuonna 2011 sen osuus oli laskenut noin
20 prosenttiin. Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo väheni ajanjaksolla lähes viidenneksen. Suhteellisen merkityksen pienentyminen johtuu osin paperin ja sahatavaran vientimäärien alenemisesta ja paperin heikosta hintakehityksestä, osin muiden toimialojen viennin kasvusta.
Kartongin merkitys kasvaa
Vielä 2000-luvun alussa paperin viennin osuus oli noin 53 prosenttia metsäteollisuuden vientiarvosta. Osuus on vähentynyt
2000-luvun aikana paperikoneiden sulkemisten myötä, mutta vajaa puolet metsäteollisuuden vientituloista saadaan edelleen paperista. Vastaavana aikana kartongin merkitys on kasvanut. Kasvu jatkuu tulevina vuosina.
Suomessa tuotetusta massasta valtaosa käytetään kotimaassa ja keskimäärin vain noin viidennes on viety. Näin ollen sellun vientiarvon merkitys on muita kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita vähäisempi, noin kymmenys metsäteollisuuden viennistä. Korkea hinta on parin viime vuoden aikana kuitenkin hiukan nostanut sellun merkitystä kokonaisviennissä.
Sahatavaran tuotannosta merkittävä osa jää kotimaahan
Metsäteollisuuden kokonaisvientiarvosta noin 11 prosenttia syntyi sahatavaran viennistä vuonna 2011. Tuotannon arvon suhteen
sahateollisuuden merkitys oli suurempi, sillä vuosittain yli kolmannes markkinatoimituksista suuntautuu kotimaan markkinoille.
Sahatavaran viennin merkitystä korostaa lisäksi tuotteiden korkea kotimaisuusaste.
Finanssikriisin vaikutukset heijastuivat voimakkaina sahateollisuuteen. Rakentamisen voimakas vähentyminen Euroopassa yhdessä
euron epäedullisen kehityksen kanssa laskivat Suomesta vietävän sahatavaran määrää äkillisesti. Vähitellen viriävä rakentaminen
sahatavaran pääkuluttajamaissa Euroopassa ja valuuttakurssin kääntyminen Suomen hyväksi ovat nostamassa tulevina vuosina sahatavaran viennin suhteellista merkitystä.
Metsäteollisuuden viennin arvon jakautuminen tuotteittain
%
60
50
40
30
20
10
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e
Paperi
Kartonki
Massa
Saha
Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä
Lähde: Metla ja Tullihallitus, Ennuste PTT
6
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Metsäteollisuuden kannattavuus laskee, mutta säilyy
voitollisena
Koko metsäteollisuuden tuotanto Suomessa jatkui voitollisena toimintana vuonna 2011. PTT:n arvion mukaan
se kuitenkin laski hieman vuoden 2010 kuuden prosentin
liiketuloksesta. Eniten metsäteollisuuden tuloksen kehittymiseen vaikutti paperin toimitusmäärien väheneminen.
Paperin ja kartongin hintojen nousut sekä markkinasellun
toimitusmäärien kasvu puolestaan lisäsivät kannattavuutta. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten nousu kuitenkin kavensi katteita. PTT arvioi kemiallisen metsäteollisuuden saavuttaneen siten reilun viiden prosentin liikevoiton viime vuonna. Puutuoteteollisuuden liiketuloksen
arvioimme pysyneen noin yhdessä prosentissa liikevaihdon kasvusta huolimatta. Tulosta vähensi erityisesti sahatavaran hinnan lasku ja toisaalta tukkipuun hinnan nousu.
Tänä vuonna metsäteollisuuden tuloksentekoa vaikeuttaa taloustilanteen heikkeneminen monilla päämarkkinoilla. Tilannetta lieventää kannattamattoman kapasiteetin jo toteutetut sulkemiset. Paperi- ja massateolli-
suuden tuloksen arvioidaan siten pysyvän lähellä viime
vuoden tasoa. Puutuoteteollisuuden arvioidaan jäävän
nollatulokseen sahatavaran toimitusmäärien ja keskihinnan laskiessa.
Metsäteollisuuden tuotanto
2012e
Paperi
Milj. t.
11,2
9,8
11,2
11,3
10,2
8,1
8,9
8,6
%
-7 – -5
Massa
Milj. t.
12,6
11,1
13,1
12,9
11,6
8,8
10,5
10,4
%
-3 – -1
Kartonki
Milj. t
2,9
2,5
3,0
3,1
2,9
2,5
2,8
2,7
%
1–2
2013e
0–2
-2 – 0
2–3
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Sahatavara
Milj. m3
13,5
12,2
12,1
12,4
9,8
8,0
9,4
10,1
%
-1 – 0
4–6
Vaneri
Milj. m3
1,4
1,3
1,4
1,4
1,3
0,8
1,0
1,0
%
1–2
2–4
Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT
Puumarkkinat ja metsätalous
Puun käyttö tasaantumassa
Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta lähes 64 miljoonaa kuutiometriä. Nousua edellisestä vuodesta oli pari
prosenttia. Puun käytössä jäätiin selvästi alle 2000-luvun
alun yli 70 miljoonan kuutiometrin.
PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön laskevan tänä vuonna vajaalla kahdella prosentilla vuodesta
2011. Taustalla on viime vuotta pienempi lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten vajaa 63 miljoonaa
kuutiometriä. Massateollisuuden osuus käytöstä on 58
prosenttia. Kotimaisen puun käyttö laskee vajaalla milTeollisuuden puun käyttö
80
Vuosittaiset markkinahakkuut
milj. m3
Ulkomainen
70
joonalla kuutiometrillä viime vuodesta reiluun 52 miljoonaan kuutiometriin.
Vuonna 2013 metsäteollisuuden puun käyttö nousee
arviomme mukaan lähes miljoonalla kuutiometrillä tästä
vuodesta eli yli prosentilla.
PTT ennustaa tuontipuun käytön vähenevän muutamalla prosentilla tänä vuonna vuoden 2011 reilusta kymmenestä miljoonasta kuutiometristä. Ensi vuonna puun
tuonti pysyttelee arviomme mukaan tämän vuoden lukemissa. Siten tuontipuun osuus puunkäytöstä näyttäisi jatkavan tasaista uraa ollen vajaa kuudesosa puunkäytöstä.
Kotimainen
70
Yhtiöt ja valtio
60
60
Yksityismetsät
50
50
40
40
30
30
20
20
10
10
0
milj. m3
04
05
06
07
Lähde: Metla, ennuste PTT
08
09
10
11 12e 13e
0
04
05
06
07
08
09
10
11 12e 13e
Lähde: Metla, ennuste PTT
7
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Arvioimme mukaan tuonti Venäjältä ei tule olennaisesti
kasvamaan lähivuosien aikana.
Markkinahakkuissa ei suuria muutoksia
Markkinahakkuut olivat vuonna 2011 noin viisi prosenttia
suuremmat kuin vuonna 2010 eli 54,5 miljoonaa kuutiometriä. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut kasvoivat noin viisi prosenttia ja hankintahakkuut 12 prosenttia.
Viime vuonna korjattiin vuoden 2010 myrskyissä kaatunutta puuta ja myös pitkälle kevääseen jatkuneet hyvät
korjuukelit pitivät hakkuut alkuvuonna vilkkaina. Lisäksi
teollisuuden lopputuotteiden parantunut kysyntä vilkastutti hakkuita. Yhtiöt ja Metsähallitus korjasivat puuta
kaikkiaan suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2010
eli reilut 11 miljoonaa kuutiometriä.
Tänä vuonna hakkuutoiminta tulee olemaan PTT:n
arvion mukaan hieman vaimeampaa kuin viime vuonna,
jolloin hakkuumäärät tavoittivat 2000-luvun alkupuolen
tason. PTT:n ennusteen mukaan markkinahakkuut vähenevät kokonaisuudessaan tänä vuonna runsaat viisi
prosenttia viime vuodesta eli hakkuut jäävät alle 52 miljoonaan kuutiometriin. Taustalla on teollisuuden lopputuotteiden heikentynyt kysyntä. Arviomme mukaan tänä
vuonna yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna kuusi prosenttia vähemmän pystykauppaleimikoita.
Yksityismetsien hakkuut ovat siten hieman yli 40 miljoonaa kuutiometriä.
Markkinahakkuut piristyvät ennusteemme mukaan
hieman ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä. Puutuoteteollisuus nostaa tuotantoaan noin
miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2013 markkinahakkuut lisääntyvät yli prosentilla reiluun 52 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ovat noin 41 miljoonaa kuutiometriä.
Tukin vuotuinen keskikantohinta nousi kolme prosenttia
ja kuitupuun kaksi prosenttia. Hankintakaupoissa vuotuinen keskihinta nousi sekä tukki- että kuitupuulla hieman
enemmän kuin pystykaupoissa eli 4–6 prosenttia.
Tämän vuoden alkukuukausina kauppa kävi viime
vuosia vilkkaammin, mutta tukkien kantohinnat laskivat
loppuvuodesta muutaman prosentin ja kuitupuun hinnat tätä enemmän. Havutukkien kantohinta painui noin
50 euroon kuutiometriltä. Syynä oli osin Tapaninpäivän
myrsky, joka vaikutti markkinoille tulevan puun määrään
erityisesti läntisessä Suomessa.
Puukauppa piristyy tänä vuonna huomattavasti viime
vuodesta PTT:n ennusteen mukaan. Puukaupoista kertyy
hieman yli 40 miljoonaa kuutiometriä. Uusia pystykauppoja ennustamme tehtävän 22 prosenttia viimevuotista
enemmän eli 34 miljoonan kuutiometrin edestä. Pystyvarastoja ei kuitenkaan kerry, vaan kauppamäärä vastaa
hakkuita.
PTT arvioi havutukkien vuotuisen nimellisen keskikantohinnan olevan vuonna 2012 noin 54–56 euroa kuutiometriltä. Laskua viime vuoden keskikantohintaan on
noin kaksi prosenttia. Laskupainetta viime vuoteen verrattuna aiheuttaa sahatavaran vientihinnan 2–4 prosentin
lasku tänä vuonna.
Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan arvioimme
laskevan noin neljä prosenttia viime vuodesta. Sellun
vientihinta laskee selvästi, eikä paperin vientihinnankaan
voi odottaa nousevan, mikä heijastuu kuitupuumarkkinoille. Tarjonnan voi kuitenkin odottaa pysyvän tasaisena
metsänhoidollisten tarpeiden vuoksi. Tukki- ja kuitupuun
hinnan laskuun verrattuna puun keskikantohinta laskee
hieman vähemmän, vajaan prosentin, koska tukkipuun
osuus puukaupoista kasvaa.
Puukauppa piristyy tänä vuonna
Puukauppaa tehtiin vuonna 2011 lähes 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän eli noin 34 miljoonaa kuutiometriä. Kuukauden ja vuoden keskikantohinnat
Suuren suhteellisen laskun taustalla oli se, että vuonna 75 €/m3
2010 kauppamäärä oli korkea osin verohuojennuksen 70
päättymisen ja osin myrskytuhojen vuoksi. Havutukin 65
kuukausittainen keskikantohinta nousi tasaisesti alkuvuo- 60
desta aina elokuuhun asti. Sen jälkeen hinnat lähtivät las- 55
kuun painuen alle 52 euron kuutiometriltä joulukuussa. 50 Havutukit
45
40
35
Mäntytukki
Kuusitukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
2011
€/m3
55,6
56,8
16,1
18,9
15,8
Lähde: Metla, ennuste PTT
2012e
€/m3
54,3
55,5
15,3
18,0
15,5
2012e
%
-2
-2
-5
-5
-2
2013e
%
2–4
2–4
1–3
0–2
1– 3
Kaikki puutavaralajit
30
25
1/04
5/04
9/04
1/05
5/05
9/05
1/06
5/06
9/06
1/07
5/07
9/07
1/08
5/08
9/08
1/09
5/09
9/09
1/10
5/10
9/10
1/11
5/11
9/11
1/12
5/12e
9/12e
1/13e
5/13e
9/13e
Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat
keskikantohinta (1)
vuosittainen keskikantohinta
havutukin vuosittainen kantohinta
havutukin keskikantohinta
keskikantohinta ennuste
havutukin keskikantohinta ennuste
(1) Kaikkien puutavaralajien ostomäärillä painotettu nimellinen keskikantohinta
Lähde: Metla, ennuste PTT
8
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Ensi vuonna puukauppa tasaista
PTT:n ennusteen mukaan ostot yksityismetsistä lisääntyvät edelleen ensi vuonna noin kahdella prosentilla varovaisen lopputuotekysynnän nousun seurauksena. Uusia
puukauppoja tehdään yksityismetsistä noin 41 miljoonaa
kuutiometriä.
Puun nimellinen vuotuinen keskihinta nousee arviomme mukaan 1–3 prosentilla vuonna 2013. Siten reaalihinta pysyy tämän vuoden tasolla, koska PTT:n ennusteen
mukaan inflaatio on 2,6 vuonna 2013. Nousuprosentti
on arviomme mukaan hieman tukkipuulla suurempi kuin
kuitupuulla. Nousua tukee vientisahatavaran hienoinen
hinnannousu. Myös paperin ja kartongin vientihinnoissa
on PTT:n mukaan odotettavissa hienoista kasvua.
Puunmyyntitulot laskevat tänä vuonna – ensi vuonna
jälleen nousua
Vuonna 2011 yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat Metlan ennakkotietojen mukaan noin 1,56 miljardia euroa. Edellisestä vuodesta nimelliset kantorahatulot
kasvoivat siten yli kahdeksan prosenttia. Kantorahatuloja kasvattivat sekä lisääntyneet hakkuut että puun hintojen nousu.
Tänä vuonna puunmyyntitulot yksityismetsistä laskevat arviomme mukaan noin 9 prosenttia 1,41 miljardiin
euroon. Tämä johtuu viime vuotta alhaisemmista hakkuumääristä sekä puun hintojen laskusta.
Vuonna 2013 markkinahakkuiden hienoinen kasvu
sekä puun hintojen nousu nostavat taas yksityismetsien
puunmyyntituloja. Arviomme mukaan nimellinen kantorahakertymä on tällöin noin 1,45 miljardia euroa. Nousua
vuodesta 2012 on lähes kolme prosenttia.
Metsänhoidon menot nousevat hieman
Yksityismetsien investoinnit puuntuotantoon olivat
vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan lähes 210 miljoonaa euroa. Nousua edellisestä vuodesta oli vajaat kaksi
prosenttia eli lähes neljä miljoonaa euroa. Kustannuksia
kasvattivat erityisesti vuoden 2010 vilkkaiden hakkuiden
seurauksena lisääntyneet metsänuudistamistyöt.
Tänä vuonna yksityismetsien metsänhoitokustannukset ovat PTT:n arvion mukaan noin 216 miljoonaa euroa. Nousua nimellisissä kustannuksissa on siten viime
vuodesta noin kolme prosenttia. Uudistushakkuiden väheneminen yksityismetsissä vuonna 2011 vähentää uudistamiskustannuksia tänä vuonna. Sen sijaan vuoden
vaihteen myrskyissä kaatuneiden puiden korjuu aiheuttaa lisäkustannuksia kuluvalle vuodelle, sillä myrskypuiden korjuu on hitaampaa ja kalliimpaa kuin tavanomainen puunkorjuu.
Valtion rahoitusta eli Kemera-varoja yksityismetsien
metsänhoito- ja perusparannustöihin on vuoden 2012
valtion talousarviossa varattu noin 58 miljoonaa euroa.
Viime vuodesta Kemera-rahoitus nousee siten pari miljoonaa euroa eli kolmisen prosenttia. Nousu vastaa kui-
tenkin viimeaikaista inflaatiokehitystä, joten reaalisesti
rahoituksen määrä pysyy ennallaan.
Metsätalouden kannattavuus nousee ensi vuonna
Alustavien tietojen mukaan metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus nousi edellisvuodesta selvästi vuon-
Puukauppamäärät hankinta- ja pystykaupoissa
milj. m3
60
Pystykaupat
Hankintakaupat
50
40
30
20
10
0
04
05
06
07
08
09
10
11 12 e 13 e
Lähde: Metla, ennuste PTT
Reaaliset ja nimelliset bruttokantorahatulot
2500
milj. €
2000
1500
1000
500
0
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e
nimelliset hinnat
reaaliset hinnat (1)
(1) Reaaliset kantorahatulot vuoden 2010 hinnoin,
inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
Yksityismetsätalouden kannattavuus
180
euroa/ha
160
Puunmyyntitulot
140
120
100
80
60
40
Nettotulos
20
0
03
04
05
06
07
08
09
10
11e 12e
Lähde:Metla, ennuste PTT
9
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
na 2011. Kannattavuus nousi 96 euroon eli lähes yhdeksän prosenttia.
Tänä vuonna puun hinnan lasku ja hakkuumäärien
pieneneminen näkyvät myös yksityismetsätalouden kannattavuudessa. PTT ennakoi yksityismetsien hehtaarikohtaisen liiketuloksen laskevan kymmenen prosenttia viime
vuodesta eli noin 86 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna
hehtaarikohtaisen kannattavuuden ennakoimme hieman
nousevan hintojen pysyessä tämän vuoden tasolla ja hakkuiden lisääntyessä.
Metsämaan hinta nousee Etelä-Suomessa puun
h­ innan laskusta huolimatta
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsämaan hinta nousi vuonna 2011 Etelä-Suomessa kuusi
prosenttia, Keski-Suomessa neljä prosenttia ja PohjoisSuomessa kaksi prosenttia.
Etelä-Suomen metsämaan hintakehitys ei ole viime
vuosina seurannut puunhinnan vaihteluita samaan tapaan kuin aiemmin. Etelä-Suomen osalta ennustamme
metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman viime vuodesta puunhinnan laskusta huolimatta. Tilojen
hintoja nostaa tarjontaa suurempi kysyntä ja epävarma
taloustilanne, joka lisää metsän kiinnostavuutta sijoituskohteena. Keski- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan laskeva
puun hinta ja Metsähallituksen, Bonvestan ja Tornatorin
tilojen myynnin aiheuttama lisätarjonta kääntävät myös
metsätilojen hinnat hienoiseen laskuun.
Ensi vuonna puun hinnan nousu korottaa tilahintoja
Etelä-Suomessa kuluvaa vuotta enemmän. Keski- ja Pohjois-Suomessa tilojen hinnat pysyvät arviomme mukaan
tämän vuoden tasolla.
Metsähakkeen tarjonta-aikomukset ennallaan
Tämän vuoden alussa TNS Gallup Elintarviketiedon tekemän Metsätutka-kyselyn mukaan noin 40 prosenttia
yksityismetsänomistajista korjasi energiapuuta metsisMetsänhoito- ja perusparannustöiden
kustannukset sekä käytetty valtion rahoitus
360
milj. € vuoden 2011 hinnoin (1)
Valtion rahoitus
320
Kustannukset yhteensä
280
240
200
160
120
80
40
0
04
05
06
07
08
09
(1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä
Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT
10
11
12e
tään vuonna 2011. Osuus on ollut likimain sama viimeiset kolme vuotta.
Noin kaksi kolmannesta energiapuuta korjanneista
metsänomistajista korjasi puuta omaan käyttöönsä ja yksi kolmannes joko myi tai luovutti energiapuuta markkinoille. Aiempiin vuosiin verrattuna energiapuun omaan
käyttöön ottaneiden osuus on jonkin verran vähentynyt
ja markkinoille tarjoajien osuus vastaavasti lisääntynyt.
Lisäksi omaan käyttöön otetut energiapuumäärät ovat
pienentyneet.
Lähes puolet energiapuuta myyneistä metsänomistajista oli saanut korvauksen energiapuustaan kiintokuutiometrien perusteella. Ainespuukertymään korvaus oli
sidottu joka viidennellä energiapuuta myyneellä. Vajaa
kymmenen prosenttia oli saanut hehtaarikohtaisen korvauksen. Muita korvausperusteita ei juuri käytetty.
Vuoden 2012 aikana markkinoille aikoo tarjota energiapuuta likimain saman verran metsänomistajia kuin viime vuonna. Tarjottavien määrien suhteen metsänomistajat ovat vielä epävarmoja. Energiapuun hintoihin metsänomistajat eivät odota merkittäviä muutoksia lähiaikoina.
Havutukin kysyntä vielä vahvaa Ruotsissa ja Virossa
Sekä kuusi- että mäntytukin koko maan keskihinnat nousivat Ruotsissa viime vuonna hieman. Kuusitukilla nousua oli noin kaksi prosenttia ja mäntytukilla lähes 1,5
prosentin verran.
Havutukin hinnat lähtivät vahvaan nousuun jo vuonna 2010 ja pysyivät korkeina koko vuoden 2011. Tämä
oli seurausta vilkkaasta sahatavaran kysynnästä erityisesti
kotimarkkinoilla, mikä piti tukin kysynnän vahvana Ruotsissa. Kysynnän vedossa havutukin hinnat pysyivät korkealla, vaikka ne laskivatkin hieman vuoden 2010 lopun
huippuhinnoista.
Tämän vuoden alussa Ruotsissa on edelleen sahattu vilkkaasti ja havutukin kysyntä on pysynyt hyvänä.
­Danske Bank arvioi analyysissään sahatavaran kotimaisen
kysynnän kuitenkin saavuttaneen huippunsa. Vientimarkkinoilla Ruotsin kilpailukykyä heikentää vahva kruunun
kurssi euroon nähden.
Virossa mänty- ja kuusitukin vuoden keskihinnat nousivat niin ikään vuonna 2011. Mäntytukilla nousua oli lähes neljä prosenttia ja kuusitukilla vajaat kolme prosenttia.
Hinnat pysyivät koko vuoden korkeina, vaikka vaihtelua
vuoden sisällä olikin.
Havutukin korkeiden hintojen taustalla Virossa oli
tukin kova kysyntä etenkin vuoden 2011 alkupuolella.
Hyvä kysyntä johtui pitkälti virolaisen sahatavaran parantuneesta kilpailutilanteesta Ruotsin kruunun vahvistumisen myötä.
Tämän vuoden alkupuolella sahatavaran kysyntä on
Euwid-julkaisun mukaan ollut edelleen vilkasta Virossa.
Tämä on pitänyt yllä havutukin hyvää kysyntää. Havutukin hinnat ovat vakiintuneet korkeiksi. Tukin saatavuu-
10
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
dessa on talven aikana ollut ajoittain vaikeuksia suurien
lumimäärien vuoksi.
Havutukin hinnat yhä korkealla Keski-Euroopassa
Saksassa havutukin keskihinnat nousivat voimakkaasti
vuonna 2011. Mäntytukin hinta nousi viidenneksen ja
kuusitukin yli 16 prosenttia. Hinnannousun taustalla oli
koko viime vuoden Saksassa vallinnut havusahatavaran
korkea kysyntä sekä ajoittaiset ongelmat tukin saatavuudessa.
Vuoden 2012 alussa tukin hinnat laskivat hieman saksalaisten metsäviranomaisten mukaan ja vakiintuivat edelleen korkealle tasolle. Euwid-julkaisun mukaan havutukin
kysyntä on pysynyt Saksassa vilkkaana tämän vuoden alkukuukausina, vaikka vuoden vaihteessa useilla sahoilla
oli seisokkeja ja tuotannon supistuksia. Havutukin tarjonta on sen sijaan vähentynyt jonkin verran.
Myös Itävallassa havutukkien hinnat nousivat viime
vuonna voimakkaasti. Koko maan vuoden keskihinta
nousi mäntytukilla yli 13 prosenttia ja kuusitukilla 15
prosenttia. Hinnat nousivat vilkkaan sahauksen ja sen
Kuusitukin hintakehitys (1)
200
180
220
200
Ruotsi
Itävalta
140
120
100
100
80
60
80
40
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Kuusikuidun hintakehitys (1)
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Mäntykuidun hintakehitys (1)
Ind. 2000=100
Suomi
Saksa
Viro
20
340
Ruotsi
Itävalta
300
260
260
220
220
180
180
140
140
100
100
60
60
20
Suomi
Saksa
Viro
160
120
300
Ind. 2000=100
180
140
340
Ruotsissa havukuitupuun koko maan keskihinnat nousivat vuonna 2011 voimakkaammin kuin havutukin hinnat.
Mäntykuidun hinta nousi reilut 10 prosenttia ja kuusikuidun hieman alle 10 prosenttia. Hintojen nousun taustalla
oli selluteollisuuden koko alkuvuoden vahvana jatkunut
tuotanto. Vuoden lopulla havukuidun hinnat laskivat hieman, kun selluteollisuudessa toteutettiin tuotannonsupistuksia ja puun kysyntä laski.
240
Ruotsi
Itävalta
160
60
Havukuidun kysyntä vähentynyt Euroopassa
Mäntytukin hintakehitys (1)
Ind. 2000=100
Suomi
Saksa
Viro
kasvattaman tukin kysynnän seurauksena. Lisäksi havutukin tuonti Itävaltaan väheni Euwid-julkaisun mukaan
viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Tuonnin väheneminen korvattiin kotimaisella puulla.
Vuoden 2012 alkupuoliskolla sahaus on jatkunut
­Euwid-julkaisun mukaan edelleen vilkkaana Itävallassa.
Osittain taustalla on ollut sahojen suuret puuvarastot ja
sahat ovatkin kasvattaneet osittain sahatavaravarastojaan.
Talven pakkaskausi ja runsaat lumimäärät ovat vaikeuttaneet paikoitellen puun saantia sahoille.
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
20
Ind. 2000=100
Suomi
Saksa
Viro
Ruotsi
Itävalta
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja
perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat
kantohintoja, muut tienvarsihintoja.
Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro)
11
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012
Vuoden 2012 alussa kuitupuusta on ollut Ruotsissa ylitarjontaa Danske Bankin katsauksen mukaan. Tähän ovat
vaikuttaneet sahahakkeen runsas tarjonta, vilkkaana jatkunut hakkuutoiminta ja heikentynyt kuitupuun kysyntä.
Alueellisesti puun kysyntä- ja tarjontatilanne voivat kuitenkin vaihdella paljon. Alkuvuoden myrskyt ovat lisäksi
kasvattaneet jonkin verran kuitupuun tarjontaa Ruotsissa.
Havukuidun hinnat ovat DB:n mukaan laskeneet Ruotsissa alkuvuonna.
Virossa havukuidun vuoden keskihinnat pysyivät koko
viime vuoden korkeina. Vuoteen 2010 verrattuna mäntykuidun vuoden keskihinta oli viime vuonna noin kolmanneksen ja kuusikuidun lähes 50 prosenttia korkeampi. Merkittävimpänä syynä hintakehitykseen oli Skandina­
vian selluteollisuuden suuri havukuidun tarve.
Tämän vuoden alussa sekä mänty- että kuusikuidun
hinnat ovat hieman laskeneet Virossa. Taustalla on vientikysynnän väheneminen etenkin Skandinavian sellu­
teollisuudesta. Virossa ei ole omaa havukuitua käyttävää
teollisuutta.
Saksassa havukuitujen hinnat nousivat niin ikään viime
vuonna. Kuusikuidulla hinnan nousu oli hyvin voimakas
eli noin 37 prosenttia. Mäntykuidun vuoden keskihinta
nousi sen sijaan vain reilun prosentin verran. Hintakehityksen taustalla oli Saksan sellu- ja levyteollisuuden suuri puuntarve.
Vuoden 2012 alkupuolella havukuidun hinnat ovat
­Euwid-julkaisun mukaan laskeneet Saksassa hieman.
Taustalla on hyvä raaka-aineen saatavuus sellu- ja levy­
teollisuudessa. Sahauksen sivutuotteita on ollut runsaasti
tarjolla ja niiden hinnat ovat laskeneet. Tämä on aiheuttanut ylitarjontaa havukuidusta, mikä on johtanut kuitupuun hintojen laskuun.
Itävallassa mäntykuidun koko maan keskihinta nousi
vuonna 2011 runsaan neljänneksen ja kuusikuidun noin
viidenneksen. Myös Itävallassa hinnan nousun taustalla
oli sellu- ja levyteollisuuden voimakkaasti kasvanut raakapuun kysyntä.
Havukuidun hinnat ovat tämän vuoden alussa laskeneet Itävallassa vain hienoisesti. Itävallan metsäviranomaisten mukaan kuitupuun kysyntä selluteollisuudessa
on kuitenkin vähentynyt vuoden 2012 alussa. Syynä on ollut puuvarastojen kasvu tehtailla sekä sahahakkeen runsas
tarjonta. Sahahaketta on tuotu paljon myös Itä-Euroopan sahoilta. Levyteollisuudessa havukuitupuun kysyntä
on sen sijaan säilynyt hyvänä myös tämän vuoden alussa.
Tekijät: Emmi Haltia, Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö
PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja
maa- ja elintarviketalouden ennusteet.
32. vuosikerta
Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT
Päätoimittaja: Pasi Holm
Toimitussihteeri: Anneli Hopponen
Painopaikka: Punamusta Oy
ISSN 1799-9332 (painettu)
ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu)
Tilaushinta: 40 euroa/vuosikerta
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura
Simonkatu 6, 00100 Helsinki
puh. (09) 4767 5570
faksi (09) 694 8845
Sähköposti: [email protected]
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2012