Toimintakertomus Pesäpuu 2013
PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 luonnos 27.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO .....................................................................................................................................................................................................3 VISIO ........................................................................................................................................................................................................3 YLEISTÄ ....................................................................................................................................................................................................3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN ...................................................................................................................................................5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa............................................................................................................................5 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa ........................................................................................................................9 Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti .......................................................10 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN .............................................................13 Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään ................................................................................................13 PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia ...........................................................................................................13 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen ................................14 Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea ................................................................16 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin ..........................................................18 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN ......................................................................................................................20 Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen ...........................................................................................................................20 Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle ....................21 Kansainvälinen yhteistyö ..................................................................................................................................................................23 Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä ................................................................................................................24 KEHITTÄMISPROJEKTIT ..........................................................................................................................................................................25 OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa .............................................25 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA - SISUKAS-projekti 2012–2016 ...........................................................................................................29 LÄHEISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA - LÄHEMMÄS-projekti 2013–2016 ..........................................33 VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA SIJAISPERHEIDEN TUKEMISESSA - PePPi-hanke 2012–2016 .......................................................36 HALLINTO...............................................................................................................................................................................................40 Yleishallinto ......................................................................................................................................................................................40 Henkilöstöhallinto.............................................................................................................................................................................41 TALOUS ..................................................................................................................................................................................................43 2 MISSIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara VISIO Pesäpuun visio strategiakaudelle 2011–2013 on: ”Pesäpuu edistää lapsen tarpeisiin vastaamista ja osallisuuden toteutumista lastensuojelun piirissä olevien lasten elämässä”. Vision toteuttamiseen pyritään kolmen strategisen tavoitteen avulla, joita ovat: 1. Lapsen osallisuuden edistäminen 2. Perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan 3. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostaminen YLEISTÄ Pesäpuun toimintavuosi 2013 on suurista muutoksista huolimatta ollut menestyksellinen. Pitkään jatkunut kehittämistyö sai tunnustusta: Ikkuna omaan elämään -projekti ja Selviytyjät saivat Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän ensimmäisen Vaikuttavaa-palkinnon. Lisäksi pienten lasten osallisuuden lisäämistä tutkiva Salapoliisien ryhmä sai kutsun presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemeen. Työn arvostus on näkynyt myös eri säätiöiltä saaduissa apurahoissa. Pesäpuun edustajia on kutsuttu asiantuntijoiksi työryhmiin, alustajiksi erilaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Olemme saaneet toiminnallemme uudeksi kummiksi laulaja Yonan. Hänen lisäkseen kummeiksi ovat aiemmin lupautuneet Maarit ja Sami Hurmerinta. Pesäpuun toiminta lapsen oikeuksien toteutumisen ja osallisuuden lisäämiseksi on jatkunut suunnitelmallisesti. Pesäpuun RAY:ltä saama kohdennettu toiminta-avustus on laskenut viime vuosina, mutta samanaikaisesti projektirahoituksen määrä on kasvanut. Työntekijöiden määrä kasvoi 18 työntekijään. Toimintavuonna pääosa kohdennetusta avustuksesta kului järjestön yleiskuluihin ja hallinnolliseen työhön ja kehittäminen tapahtui pääosin projekteissa. Kaksi suurta projektia Sisukas 3 (Sijoitettu lapsi koulussa) ja PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana perhehoidon kehittämisessä) käynnistyivät toden teolla suunnitteluvuoden jälkeen. Lisäksi jatkui Osallisuuden taidot ja valmiudet -projekti ja uutena käynnistyi lapsen läheisverkoston tukemiseen painottuva Lähemmäs-projekti. Lähemmäs-projektin tavoitteena on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista, tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla ja luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja. Katso tarkemmat tiedot sivulta 33 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Kehittämistyön painopisteen siirryttyä projekteihin myös pääosa työntekijöistä tekee työtä projekteissa määräaikaisissa työsuhteissa. Pesäpuun perustehtävän toteuttaminen ja asiantuntijuuden säilyminen edellyttävät projektityön ja perustyön kiinteää vuoropuhelua. On tärkeää, että projekteissa voidaan hyödyntää Pesäpuuhun kertynyttä asiantuntemusta ja että perustyö rikastuu projekteissa tapahtuvasta kehittämistyöstä. Juurrutustyön tulee olla osa projektien toimintaa alusta asti. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut lastensuojelulain muutos velvoitti kuntia panostamaan perhehoidon määrän lisäämiseen. Lakimuutoksella perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on nyt pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutoksen vaikutus ei edellisvuoden tapaan näkynyt enää Pesäpuun koulutusten kysynnässä. Päinvastoin monia koulutuksia ei saatu toteutettua vähäisen kysynnän vuoksi. Talouden laskukausi ja kuntien heikkenevä talous heijastuivat näin Pesäpuunkin toimintaan. Pesäpuun vastaus oli syventää koulutuksia ja kehittää uusia, jotka vielä täsmällisemmin vastaisivat lastensuojelun akuutteihin tarpeisiin. Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Ray:n lupaus siirtää toiminta kohdennetun avustuksen piiriin takaa työrauhan ja mahdollisuuden juurruttaa ja levittää toimintaa. Toimintavuonna valmistui Pesäpuun uusi strategia vuosille 2014–2016. Pesäpuun visio tulevalle strategiakaudelle on ”Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään”. Se haastaa meidät kaikki entistä lapsilähtöisempiin kohtaamisiin. 4 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Strategian osatavoitteet: 1.1. Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa 1.2. Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa 1.3. Lastensuojeluntyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsilähtöisen työskentelyotteen ja konkreettisten työmenetelmien vahvistamista. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin Lapsilähtöisen koulutuksen uudistaminen. Uudistamistyön tuloksena syntyi Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus ja Välinekahvilat. UUTTA! Välinekahviloiden tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen paikkoja välineisiin tutustumiseksi ja samalla osallistujien kanssa pohditaan eri-ikäisten lasten kanssa työskentelyn erityisyyttä. Helsingissä toteutettiin keväällä kolme eri sisältöistä Välinekahvilaa, joissa oli yhteensä 21 osallistujaa ja Jyväskylässä syksyllä yksi Välinekahvila, jossa oli kolme osallistujaa. Voimaannuttavan muutostyön koulutuksessa etsitään yhdessä osallistujien kanssa eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelutyöhön lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen jälkeen. Koulutus järjestettiin avoimena syksyllä ja keväällä ja koulutuksissa oli yhteensä 29 osallistujaa. Koulutus järjestettiin myös Kokkolassa tilauskoulutuksena. 5 ”Omassa työskentelyotteessa voin lisätä luottamuksen rakentumista ja pulmatilanteissa voin ratkaista turvallisemmin” ”Sain uusia välineitä ja näkökulmia arjen työhön. Välineiden käytön harjoittelu tuo rohkeutta työskentelyyn.” ”Rohkeutta kirjaamiseen ja kirjauksiin mukaan myös ammatillista arviota” Vuoden aikana kehitettiin myös uutta sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn keskittyvää koulutusta Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä 2014. Kohtaamisen taito lastensuojelussa on uusi vuorovaikutuskoulutus kaikille lastensuojelun asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja erityisesti lapsen kohtaamisen taitoa. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä 2014. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta ja sitä on hyödynnetty kehittämistyössä ja uusien lapsilähtöisten menetelmien ja välineiden tuottamisessa. Etelä-Karjalan kesäyliopiston pyytämänä Taipalsaarella on pidetty luento lapsen kohtaamiseen liittyen. Paikalla on ollut 40 kuulijaa. Lastensuojelun edunvalvontatoiminnan kanssa tehtiin yhteistyötä lapsen osallisuuden ja edun toteutumisen vahvistamiseksi lastensuojelun prosesseissa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Pesäpuu on kehittänyt sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan. Tarvitaan vaikuttamistyön lisäksi rakenteellisia muutoksia, jotta sijoitettujen lasten vertaistuelle löytyisi luonteva paikka ja resurssit sijaishuollossa. Tällä hetkellä sijoitettujen lasten vertaistuki liittyy kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen lastensuojelussa. Vuonna 2013 tehtiin päätös luopua mallin kehittämisestä. Sijoitettujen lasten vertaistukea kehitetään ja nostetaan esiin muun kehittämistyön kuten pienten lasten osallisuuden (Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit) ja sijaissisarten tuen kehittämisen yhteydessä. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämallin opaskirjaa myydään edelleen. 6 Pienten lasten osallisuuden vahvistaminen - Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Selviytyjät-tiimin UUTTA! työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten lasten (6–8-vuotiaiden) osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmässä lapset saavat mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan lastensuojelusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki heidän mielestään koostuu. Apuna tässä toimii Mäyrä-hahmo, joka ei myöskään voi asua omien biologisten vanhempien luona. Ryhmässä lapset ja aikuiset miettivät ja tutkivat yhdessä, miten Mäyrää voitaisiin auttaa. Toiminnan kautta saatavaa tietoa hyödynnetään tuotettaessa materiaalia ja työvälineitä lastensuojelussa käytettäväksi. Katso Salapoliisien toimintaa koskevat tarkemmat tiedot sivulta 26. Tejping - nukkeleikkimetodityöpajat ja lasten haastattelukoulutus Tejping on perheterapiasta sovellettu norjalainen menetelmä, jonka päämääränä on edistää vuoropuhelua lastensuojelun asiakkaan kanssa leikin ja pikkuesineiden avulla. Pesäpuun Norjasta Suomeen tuoma Tejping soveltuu kartoitus-, diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmäksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta. Pesäpuu juurruttaa metodia koulutusten avulla sekä myy metodiin liittyvää nukkesarjaa ja ohjevihkosta. Tavoitteena oli kouluttaa vuoden 2013 aikana toinen Pesäpuun työntekijä Ruotsissa Tejping-metodin osaajaksi, mutta tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Tejping-koulutusta järjestettiin tilauksesta yhden kouluttajan resurssilla. Tilauskoulutus toteutui Mikkelin sairaalaopetuksessa Lähemäen koululla suunnattuna Etelä-Savon erityisopettajille. Koulutuspäivässä oli 16 osallistujaa. Menetelmää koulutettiin myös osana muita Pesäpuun koulutuksia. ”Vuoden 2012 Mikkelissä pitämäsi Tejping-koulutuksen opit on otettu meillä käyttöön sairaalaopetuksessa – toimii hyvin ja nyt me halutaan kouluttaa koko henkilöstö.” ”Erittäin mielenkiintoinen ja uusia työkaluja antava koulutus, kiitos!” ”Sain konkreettisia vinkkejä koulun arkeen, tämä antaa parhaat eväät työhön.” ”Mukaansatempaava kouluttaja. Kiitos innostavasta päivästä! =)” 7 Sijaisperheen biologisten lasten tukeminen Jokaisella sijoitetuilla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen ohella on kiinnitettävä huomiota myös sijaisperheiden omien lasten perehdyttämiseen. Tutkimusten mukaan lasten huomioiminen jo valmennusvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijaisperheiden omien lasten tarpeet, toiveet ja näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon päätöksenteossa. He tarvitsevat ja kaipaavat valmennusta sekä henkilökohtaista tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin. Pesäpuu on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus on teemana ajankohtainen ja tärkeä, mutta juurtuakseen vaatii vielä paljon työtä. Vuoden 2013 aikana sijaisperheiden omien lasten kanssa työskentelyyn on järjestetty kolme avointa Sijaissisaruuskoulutusta, joissa oli yhteensä 20 osallistujaa. Näiden lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Lahdessa, johon osallistui 35 sijaisvanhempaa ja perhehoidon työntekijää. Sijaissisaruus on ollut teemana kevään PRIDE-työkokouksessa, jossa oli 56 osallistujaa. Aiheesta on pidetty luento Talentian asiantuntijapäivillä, johon osallistui noin 50 kuulijaa. Aiheesta on käyty kertomassa Helsingin kaupungin PRIDE-työryhmässä. Aiheesta on ollut juttu Lapsen Maailma -lehdessä 2/2013. Mallia ja oppaita on tehty tunnetuksi Pesäpuun muissa koulutuksissa, seminaareissa, tiedotteissa ja artikkeleissa. Sijaissisaruus on tärkeä ja ajankohtainen teema, mutta työskentelyn juurruttaminen on vaikeaa. Vuonna 2013 käynnistettiin projektihakemuksen valmistelu RAY:lle kyseisestä teemasta. Sijoitetut lapset koulussa (Sisukas-projekti) Sijoitettu lapsi koulussa -projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä sijoitettujen lasten syrjäytymistä kehittämällä monitoimijainen työskentelymalli koulunkäynnin tukemiseen. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam®-verkoston kanssa. Vuoden 2013 aikana muodostettiin monitoimijainen SISUKAS-tiimi, joka tapasi projektin sijaisperheet ja opettajat. Lapsille tehtiin psykologiset testit ja oppimisvalmiustestaukset. Lasten tarpeiden pohjalta tehtiin suunnitelmat oppimisympäristön optimoinnista ja tuen tarjoamisesta. Tukitoimien järjestäminen ja vaikuttavuuden seuranta alkoi. Monitoimijaisen työskentelymallin kehittäminen ja pilotointi jatkui myös pohjoismaisena yhteistyönä. Yhteistyö Sisukas-projektin kanssa antoi Pesäpuun muille työntekijöille ajankohtaista tietoa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden arkipäivästä ja erityisesti koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. Projekti tuotti ajankohtaista tietoa moniammatillisesta työstä sekä lastensuojelun sosiaalityön roolista sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 29 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. 8 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Sijoitettujen nuorten vaikutusmahdollisuudet itseään koskevaan päätöksentekoon ja vaikuttamiseen syventyvät ja laajenevat. Selviytyjät – lastensuojelun nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen nelivuotisen projektirahoituksen myötä. Osallisuuden taidot ja valmiudet - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti edistää sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla. Toimintavuonna 2013 projektissa on ollut palkattuna kehittämispäällikön lisäksi kolme kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo Pesäpuun työyhteisössä on rikastuttanut kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden muille työntekijöille oppia heidän kokemuksistaan. Selviytyjät ovat olleet mukana Pesäpuun kehittämistyössä asiantuntijoina, kommentoijina ja käyttäneet puheenvuoroja Pesäpuun koulutustilaisuuksissa. Selviytyjät-tiimi jatkoi oman toimintansa mallintamista ja kehittämistyötään, mutta tuli myös kiinteämmäksi osaksi muuta Pesäpuun kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot sivulta 25 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Nuoret lastensuojelussa - TIE VIE – työskentelyvalikko koulutus Kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää työntekijät sekä toiminnallisesti että teoreettisesti lastensuojeluun sijoitettujen nuoruusikäisten elämään ja nuorten kohtaamiseen. Nuorten psyykkinen pahoinvointi ilmenee usein tunne-elämän oireina ja käyttäytymisen häiriöinä. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista. Aikuisten tulee olla tietoisia nuorten käyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä, jotta heillä on paremmat valmiudet ennaltaehkäisevään toimintaan. TIE VIE -koulutuksessa perehdytään käytäntöihin, jotka ovat suunnattuja nuorten kohtaamiseen ja joita myös sijoitetut nuoret ovat olleet kehittämässä. Asioiden näkyväksi tekeminen ja visualisoiminen auttavat nuoria tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tavoistaan ja teoistaan. Menetelmät ja toiminnat ovat kehitetty Ikkuna Omaan Elämään -projektin myötä ja se rakentuu Uskomme sinuun – Usko sinäkin sijaishuollonkiertueen teemojen ympärille. 9 TIE VIE -koulutusta on kehitetty edelleen ja vuonna 2013 koulutus järjestettiin uudistettuna: Nuori lastensuojelun sijaishuollossa – tietoa ja taitoa nuoren kanssa työskentelyyn. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Vähäisten henkilöresurssien vuoksi ei pystytty järjestämään useampaa koulutusta. ”Löysin uusia työkaluja miten joidenkin nuorten kanssa voi käsitellä hyvinkin arkoja asioita tehokkaasti” ”Käytämme suoraan saamiamme ideoita omien nuorien foorumiin, mutta myös muuhun työskentelyyn. Miten huomioimme, ennakoimme tilanteet nuorten kannalta ja mahdollistamme hänen osallistumisensa, osallisuutensa.” Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun. Työskentely on suunnitelmallista ja työssä käytetään monipuolisesti erilaisia osallistavia työmenetelmiä. Vahvistetaan yhteistä arviointimallia sijoitetun lapsen ja biologisten vanhempien kanssa työskenneltäessä Lapsilähtöiset työskentelymallit arviointiin - Lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttaminen Pesäpuu ry:n avohuollon kehittämishankkeessa (2002–2004) pilotoitu Lapsen elämäntilanteen kartoitusmalli vahvistaa lapsen kanssa työskentelyä ja antaa välineitä arvioida vanhemman valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin. Pesäpuun työskentelymallia on juurrutettu vuosia opaskirjan, koulutusten, vaikuttamistyön, kouluttajakoulutusten ja yhteistyöverkostojen välityksellä. Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksista on kerätty systemaattisesti osallistujapalautteita, joiden mukaan Pesäpuun lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn laadittua mallia on helppo soveltaa omassa työssä. Koulutus lisää palautteiden mukaan valmiuksia arvioida lapsen ja perheen tilannetta sekä selvittää ja arvioida lapsen tilannetta. Vuodelle 2013 suunnitellut kaksi avointa prosessikoulutusta lastensuojelutarpeen selvitykseen eivät toteutuneet heikon kysynnän vuoksi. Eri puolelle Suomea koulutetut kouluttajat sekä Pesäpuun useat koulutukset ovat tuottaneet jo osaamista lastensuojelun alkuvaiheen arviointiin. Toisaalta kunnista saadun palautteen mukaan työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi tarvetta jatkuvaan kouluttamiseen on. 10 Aluehallintoviranomaisten mukaan työtä lastensuojelutarpeen selvitysten täsmentämiseksi on jatkettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti osana KASTE-ohjelmaa uuden hankeen lastensuojelutarpeen selvityskäytäntöjen kehittämiseksi. Pesäpuu käynnisti yhteistyöneuvottelut Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen hallinnoiman LasSe-hankkeen kanssa koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä. Systemaattisen alkuvaiheen arvioinnin tärkeyttä on pidetty esillä yhteistyöneuvotteluissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen selvitykseen sekä huostaanoton, sijaishuollon ja perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeisiin ja vanhemmuuden valmiuksiin. Tarkoituksenmukaista olisi, että lastensuojelussa toteutuisi yhdenvertaisuus ja tasalaatuisuus sekä lasten ja vanhempien osallisuus. UUTTA! Pesäpuun omana kehittämistyönä vuonna 2012 aloitettu työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitettiin loppuun vuoden 2013 aikana ja tuloksena syntyi Kuka minusta huolehtii? -koulutus. Kuuden päivän koulutuksessa käydään läpi Pysäkki-arviointimalli sekä useita uusia arviointivälineitä lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden yhteiseen arviointiin. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi kuusipäiväistä pilottikoulutusta, joihin osallistui yhteensä 39 lastensuojelun ammattilaista. Arviointimalliin kehitettiin uusia työvälineitä (talotehtävä, tarvekortit, täydennyspakka väittämäkortteihin) ja niiden toimivuutta testattiin pilottikoulutuksissa. Oppaan kirjoittamistyö aloitettiin. ”Selkeä rakenne, joka erittäin tärkeää vaativassa ja laajassa työssä” ”Pysäkkimalli nostaa esiin asioita, mitkä muuten voisi jäädä kaiken muun tiedon alle. Se tuo systemaattisesti esiin lapsen näkökulmaa. Pysäkkimallin mukaan arvioidessa esiin tulee enemmän positiiviset näkökulmat: vahvuudet ja mahdollisuudet” Toiminnalliset työskentelyvälineet Pesäpuussa on tarjolla visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita, jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Pesäpuu tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan Pesäpuun koulutuksissa. Lisäksi jatketaan 11 yhteistyötä australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St. Lukesin tuotteita on käännetty suomeksi ja niiden käyttöön liittyviä ohjekirjoja ja lehtikirjoituksia tuotetaan tarpeen mukaan. Pesäpuussa kehitettyjä ja tuotettuja toiminnallisia välineitä ja opas- ja käsikirjoja esiteltiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, muun muassa Psykologimessuilla, Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivillä ja Sijaishuollon päivillä, Keski-Suomen kasvatus- ja opetusalan KEOS-tapahtumassa, Talentian Sosiaalialan opiskelijoiden TASO-päivillä. Kaikilla messuilla on ollut satoja osallistujia. Suurempien tapahtumien lisäksi yksittäisille toimijoille on annettu opastusta ja konsultaatiota välineiden käytöstä, muun muassa Mehiläisen lastensuojeluyksikön Wiljagårdin työntekijöille (11 osallistujaa) ja Ehjä ry:n työntekijöille (6 osallistujaa). Vuodeksi 2013 suunniteltu St. Lukesin Baby strengths, Vauvojen vahvuuskorttien suomentaminen osoittautui tällä hetkellä liian haastavaksi. Tuotevalikoimaan tilattiin valmiiksi suomennetut St. Lukesin Enkeli-kortit. Niiden ilmestyminen siirtyi vuodelle 2014. Arviointityöskentelyyn kehitettiin uusiksi välineiksi talotehtävä, tarvekortit ja täydennyspakka väittämäkortteihin, joiden myynti aloitetaan vuonna 2014. Myös projekteissa on kehitteillä uusia työvälineitä, jotka valmistuttuaan tulevat osaksi Pesäpuun tuotevalikoimaa. 12 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa. Strategian osatavoitteet: 2.1. Perhehoidon toimijat voivat hyödyntää kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia 2.2. Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen 2.3. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea 2.4 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia Tavoite: Perhehoidon toimijat tuntevat PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään. PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet. Pesäpuun vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta käytännön läheisesti. Perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, on tarjolla alueellisia 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutuksia, joissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistun kirjan aineistoa. Alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille tarjottua 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta ei markkinoinnista huolimatta saatu toteutettua. 13 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen Tavoite: Vahvistetaan sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennuksen laatua PRIDE-valmennus Perhehoitajalain (1.8.2011) uudistuksen myötä sijaisvanhempien ennakkovalmennus on tullut vuoden 2012 alusta pakolliseksi. Lisäksi lastensuojelulain 50 §:ssä on asetettu perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Tällä hetkellä Suomessa ainut lain vaatimukset täyttävä prosessimuotoinen arvioinnin sisältävä ennakkovalmennus on PRIDE-ennakkovalmennus, jonka kehittämisestä ja materiaalin ylläpitämisestä Pesäpuu vastaa. Pesäpuu kouluttaa säännöllisesti PRIDE-valmennuksien kouluttajiksi sosiaalityöntekijöitä ja kokeneita sijaisvanhempia. PRIDE-valmennuksen keskeinen laadun tae ovat hyvät PRIDE-kouluttajat. Pesäpuu järjestää joka toinen vuosi kouluttajien työkokouksen, jonka tavoitteena on tukea kouluttajien kehittymistä tehtävässään ja pitää huolta siitä että kouluttajat saavat uusimman tiedon valmennuksen kehittämisestä. Pesäpuu myy sekä PRIDE-kouluttajille tarkoitettua kouluttajan opasta että PRIDE-valmennukseen osallistuvien osallistujan opasta. Oppaita uudistetaan tarvittaessa laadukkaan koulutusmateriaalin takaamiseksi. Ruotsinkelisille sijaistai adoptiovanhemmuutta harkitsevilla perheillä ei ole ollut käytössä PRIDEvalmennusmateriaalia omalla äidinkielellään. Käännöstyöhön on etsitty rahoitusta. PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen osallistuneita kerätään jatkuvasti kokemustietoa pitkän aikavälin seurantatiedon saamiseksi. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi PRIDE-kouluttajakoulutusta, joissa oli yhteensä 30 osallistujaa. Toukokuussa järjestettiin PRIDE-kouluttajien työkokous, johon osallistui 56 henkilöä. Työkokouksen teemoina oli muun muassa nuoren sijaisvanhemmuus, sijaissisaruus, perheiden kanssa työskentely ja kotimainen adoptio. PRIDE-valmennusmateriaalia uudistettiin sekä kouluttajan oppaan että osallistujan oppaan osalta. Uudistustyötä varten PRIDE-kouluttajista koottiin ideointiryhmä ja lisäksi kommentteja pyydettiin muutamalta sijaishuollon yksiköltä. Materiaalin kääntämiseen ruotsinkielelle saatiin tukea muutamilta 14 kunnilta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta sekä Lastensuojelun Keskusliitolta. Käännöstyö toteutettiin ulkopuolisena työnä ja oikolukijana oli PRIDE-kouluttaja Bodil Grön. PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyvä ammatillinen lisensiaattityö eteni aineiston keruun vaiheeseen. Kyselylomakkeella kerättiin vuosina 2010 ja 2011 PRIDE-valmennukseen osallistuneiden kokemustietoa erityisesti liittyen yhteiseen arviointiin ja sijaisvanhempien valmiuksien käyttämiseen työkaluna. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan nivoutuuko ennakkovalmennuksen prosessi perhehoidon prosessiin, hyödynnetäänkö yhteenvedon tietoja ja käytetäänkö valmiuksia pohjana sijaisvanhempien tuessa ja täydennyskoulutuksessa. PRIDE-toimikunta Pesäpuun vuosikokouksen perustama PRIDE-toimikunta käsittelee PRIDE-ohjelman käyttöön liittyviä kysymyksiä ja huolehtii omalta osaltaan PRIDE-ohjelman laadun säilymisestä. Toimikunnassa on edustettuina Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. PRIDE-toimikunta on kokoontunut kuusi kertaa. Toimikunta on määritellyt tehtäväkseen ensisijaisesti tukea työntekijöitä PRIDE-valmennuksen laadun säilyttämisessä sekä huolehtia PRIDE-ohjelman kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Toimikunta on tehnyt alustavan suunnitelman hakea RAY:ltä järjestöjen yhteistä projektia perhehoidon kehittämiseksi. Kehittämistyö tehtäisiin yhteistyössä muutaman pilottikunnan kanssa ja siinä hyödynnettäisiin PRIDE-ohjelmaa. Suunnittelua jatketaan vuonna 2014. Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus Perhehoitajalain muutoksen myötä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Myös läheisverkoston sijoituksissa on lapselle mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä ennakkovalmennuksessa on tuettu järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti avoimina tai tilauskoulutuksina. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksissa on palautteiden mukaan tärkeää saada ennakkoon riittävästi tietoa ja sijoituksen aikana tukea huomioiden sukulaisuudesta nousevat erityiskysymykset. Tiedotuksessa, markkinoinnissa ja vaikuttamistyössä on nostettu esiin sukulais- ja läheisverkostosijoituksia valmisteltaessa suunnitelmallisen työn tärkeyttä. Toimintavuoden 2013 aikana järjestettiin yksi avoin koulutus sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta työskentelymallista, jossa osallistujia oli 6. Tämän lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi jouduttiin perumaan yksi avoimena järjestettäväksi suunniteltu koulutus. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta. 15 ”Voin käyttää menetelmiä, joita koulutus tarjosi. Struktuuria perheiden arviointiin.” ”Käyttämällä työskentelymallia ainakin osittain sukulasisijoituksia miettiessä” ”Tapaamisista ja niiden sisällöstä voi poimia aiheita, jotka kokee kunkin sijaisvanhemmaksi haluavan sukulaisen kohdalla tärkeimmäksi käsittelyn aiheeksi” Pesäpuu piti kaksi teemapajaa sukulaissijaisvanhemmuudesta Perhehoitoliiton Yhteistyöllä se sujuu -seminaarissa. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 35. järjestämässä Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea Tavoite: On kehitetty työmuotoja ja täydennyskoulutusta, joiden avulla sijaisperheet voivat saada tarpeittensa mukaista tukea. Nuorten perhehoidon kehittäminen Nuorella on oikeus päästä valmennettuun ja tuettuun perheeseen. Prosessinomainen valmennus ja hyvät tukimuodot vaikuttavat suoranaisesti nuorten ja perhehoitajien hyvinvointiin. Ikkuna Omaan Elämään -projektissa kehitettiin laaja-alaisessa yhteystyössä nuorten perhehoidon valmennusmalli. Yhteistyöryhmissä kartoitettiin kuntien toimintakäytännöt ja tarpeet valmennuksen osalta. Ryhmissä nousi myös erityinen tarve kartoittaa tukitoimien laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon mahdollistamiseksi. UUTTA! Materiaali Nuoren sijaisvanhemmaksi -valmennukseen/täydennyskoulutukseen valmistui. Lopullinen versio oppaasta valmistuu vuonna 2014. Pilottivalmennus nuoruusikäisen sijaisvanhemmuutta miettiville ei toteutunut, mutta sen sijaan järjestettiin marraskuussa 2013 täydennyskoulutus PRIDEkouluttajille. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. 16 Norjaan myytiin Nuoruusikäisen sijaisvanhemmaksi -materiaali ja kesäkuussa koulutettiin Oslossa norjalaisia PRIDE-kouluttajia käyttämään materiaalia valmennuksissaan. Koulutettavia oli 40. Sijaisvanhempien tuki, Ihan iholla -kasvuryhmät Kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän sijaisvanhemmuuteen, antaa tietoa kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja sijaisvanhemman eheän vuorovaikutussuhteen tueksi. Pesäpuun tavoitteena on kasvuryhmän ohjaajakoulutuksen avulla lisätä tietoisuutta kasvuryhmistä sijaisvanhemmuuden tukena ja mahdollistaa näin mahdollisimman monelle sijais- ja adoptiovanhemmalle mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea vaativassa kasvatustehtävässään. Samalla pyritään ennaltaehkäisemään sijoitusten katkeamisia. Pesäpuu on jatkanut kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2013 toteutui yksi kasvuryhmänohjaajakoulutus, jossa oli 8 osallistujaa. ”Koulutus oli tarpeellinen ja innostava! Sain uusia välineitä työhöni! ”Koulutus vastasi mielestäni hyvin perhehoidon tarpeeseen” Aiheesta on kirjoitettu artikkeli Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Pesäpuun lehti 3/2013. Opas adoptio- ja sijaisperheiden läheisille Tavoitteena on kehittää opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksiä. Oppaan suunnittelu jatkui sisäisenä kehittämistyönä, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle 2014. Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa (PePPi-hanke 2012–2016) Pesäpuu on mukana toteuttamassa Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa viisivuotista PePPi-hanketta. PePPi on osa RAY:n rahoittamaa Emma & Elias -avustusohjelmaa. Hanke toimii KeskiSuomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan projektityöntekijänä toimii Maaret Parviainen Pesäpuun Helsingin toimistossa. Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta ja sijaisvanhemmuuden tukea uudesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimaa tarjoavana tuen muotona ammatillisen tuen rinnalla. Sijaisperhe voi esimerkiksi tarvita konkreettista apua arjen askareisiin, hengähdystaukoa tai virkistystä koko perheelle. PePPi-hankkeen tavoitteena on: 17 Edistää sijaisperheiden hyvinvointia vapaaehtoisin voimin Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omia verkostoja ja osallisuutta Löytää uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia Käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä perhehoidon laadun edistämiseksi Vuoden 2013 aikana on muun muassa kartoitettu sijaisperheiden tarpeita, tavattu vapaaehtoistoimijoita, suunniteltu vapaaehtoisten rekrytointi- ja koulutusmalli, verkostoiduttu sekä solmittu uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia. Pesäpuun oma erityisosaaminen näkyy hankkeessa ja sen toteuttamistavoissa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 36 ja erillisestä hankkeen omasta toimintakertomuksesta. Perhehoidon päivät Pesäpuu järjestää säännöllisesti yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa valtakunnalliset perhehoidon päivät. Päivien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille. Järjestyksessä kuudennet perhehoidon päivät järjestetään vuonna 2014. Kuudensien valtakunnallisten perhehoidon päivien suunnittelu käynnistyi. Päivät toteutetaan 12.–13.11.2014 teemalla Kohdakkain kasvokkain – lapsi ja aikuiset yhdessä. PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Tavoite: Kehitetään työvälineitä ja täydennyskoulutusta, jolla voidaan vastata monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin. Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää työmuotoja ja välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta (kouluttajien koulutus), joka on 18 yhteinen kaikille sijaisperheiksi aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua. Nuorten perhehoidon lisäämiseen tähtäävän kehittämistyön lisäksi toimintavuonna on jatkettu monimuotoisen perhehoidon haasteisiin vastaamista. Pelastakaa lapset ry:n kanssa on tehty yhteistyötä vaativan perhehoidon erityiskysymyksissä. Pelastakaa lapset ry:n ja Viola ry:n Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä väkivallan ilmiön entistä parempaan tunnistamiseen ja väkivaltaa kohdanneen lapsen auttamiseen vastaamiseksi. Yhteistyössä järjestettiin vertaisryhmäohjaajan koulutus, hankkeen työntekijät kirjoittivat artikkelin PRIDE-materiaaliin sekä suunnittelu täydennyskoulutuspäivästä PRIDEkouluttajille ja sijaisvanhempien täydennyskoulutusta järjestäville aloitettiin. Lyhytaikaisen perhehoidon sekä monikulttuurisen perhehoidon materiaalia myytiin. 19 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden asema paranee, lastensuojelun toimintaedellytykset vahvistuvat ja lainsäädännön muutokset tukevat tätä kehitystä. Strategian osatavoitteet: 3.1. Tuetaan perhehoidon toimintaohjelman toteutumista - Jatketaan kolmen järjestön yhteistyötä (PPP) 3.2. Lisätään suuren yleisön tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeista - Välitetään omassa työssä saatua tietoa eteenpäin - Uusien tiedotuskanavien löytäminen 3.3. Käytetään kansainvälisessä yhteistyössä saatua tietoa vaikuttamisen välineenä 3.4. Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytykset vahvistuvat. Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamisessa ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi tarvitaan kolmen järjestön säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteiden edistämiseksi järjestetään yhdessä alueellisia tapaamisia perhehoidon kehittämiseksi. Perhehoitajalain uudistus pyritään saattaminen loppuun nykyisen hallituksen aikana. Perhehoidon toimintaohjelman valmistuminen on siirtynyt osittain ainakin STM:n resurssipulan vuoksi. Pesäpuu on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä. Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille 2012–2016 (PePPi-hanke). Sen puitteissa voidaan vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi. 20 Pesäpuu on yhteistyössä alan muiden järjestöjen kanssa pyrkinyt nostamaan esiin lapsen osallisuutta ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä lastensuojelun kehittämisessä. Pesäpuun työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytysten vahvistamiseen muun muassa osallistumalla Toimiva lastensuojelu -työryhmän kokouksiin ja raportin tuottamiseen sekä kommentointiin. Pesäpuun Selviytyjät-tiimin työn tuloksia hyödynnettiin runsaasti Toimiva lastensuojelu -työryhmän raportissa erityisesti kokemusasiantuntijaryhmiin liittyvissä ehdotuksissa. Pesäpuu ja Selviytyjät-tiimi on antanut lausunnot työryhmän raportista sekä osallistunut kuulemistilaisuuteen. Vuonna 2013 on järjestetty yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Etelä-Suomen alueen perhehoidon esimiehille ja kehittäjille suunnattu iltapäivä. Teemana oli Yhteistyö - perhehoidon mahdollisuus ja haaste. Mukana oli yhteensä 24 osallistujaa kunnista, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. Pesäpuu osallistui Ajoissa kotiin -rekrytointikampanjan valtakunnalliseen avaukseen Jyväskylässä. Pesäpuu on ollut aktiivinen kansallisten lastensuojelun laatusuositusten kommentoinnissa. Pesäpuu on kaikessa kehittämis- ja kouluttamistoiminnassaan hyödyntänyt ja levittänyt kansallista ja kansainvälistä perhehoidon kehittämistyötä. Pesäpuulla on ollut edustaja Lastensuojelun keskusliiton lastensuojelun neuvottelukunnassa, Lapsen oikeuksien ja kansainvälisten asioiden neuvottelukunnassa sekä Lastensuojelun keskusliiton hallituksessa varajäsenenä ottamassa kantaa lastensuojelun kehittämiseen. PePPi-hankkeella on oma vaikuttamistyöryhmä, jossa käsitellään lastensuojelun vaikuttamiseen liittyviä asioita. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle Tavoite: Lisätä tietoa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten asemasta ja oikeuksista välittämällä lasten ja nuorten omia näkemyksiä ja arkityössä saatua tietoa yleisölle eri tavoin. Pesäpuun tiedon levittämisen pääkanavia ovat Pesäpuun lehti -tiedote sekä yhdistyksen www-sivut (www.pesapuu.fi), Facebook-sivu sekä sähköinen uutiskirje. Pesäpuun lehti -tiedote on maksuton ja se ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa noin 1300 kappaleen painoksena. Lehden toimittamisesta ja kirjoituksista 21 vastaavat pääasiassa työntekijät. Tavoitteena on lisätä käyttäjien kirjoituksia omista kokemuksistaan. Lasten ja nuorten oman äänen tulee kuulua myös Pesäpuun lehden kautta. Selviytyjät-tiimin nuoret tuovat lastensuojelun vaikuttamiseen ja kehittämiseen kokemusasiantuntijoiden panoksen. Pesäpuu tukee nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Tehdään monikanavaisesti ja aktiivisesti tunnetuksi nuorten suosituksia lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon laadun kehittämiseksi (”Suojele unelmia, vaali toivoa”). Uudet julkaisut tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa lastensuojelun ja perhehoidon tärkeistä kysymyksistä. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusita materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuun lehti -tiedote ilmestyi kolme kertaa. Lehden teemoina on ollut Läheissuhteet lapsen tukena (painos 1400 kpl), Kohti uusia tuulia (painos 1300 kpl) ja Kansainvälisyys (painos 1100 kpl). Internet-sivuja on päivitetty ja uudistettu aktiivisesti. Sivujen ulkoasun uudistaminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Facebook-sivuja on päivitetty viikoittain ja loppuvuodesta ryhdyttiin lähettämään sähköistä uutiskirjettä säännöllisesti. Pesäpuun henkilökunnasta koottiin oma markkinointityöryhmä, joka koordinoi järjestön tiedotus- ja markkinointitoimintaa. Vuoden aikana suunniteltiin kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä sekä uudistettiin tuote- ja koulutusesitteitä. Vuoden aikana Pesäpuun kehittämistyöstä julkaistiin artikkeleita useissa alan lehdissä, muun muassa Lapsen maailma -lehdessä, Kasper-lehdessä, Opettaja-lehdessä, Nuorten Ystävät -lehdessä ja Sosiaali- ja terveysviestissä ja Talentian 30 päivää -lehdessä. Tätä kautta pyrittiin lisäämään tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarpeista ja oikeuksista ja Pesäpuun kehittämistyön tuloksista myös uusille työntekijäryhmille. Pesäpuun työntekijät toimivat ja vaikuttivat useissa kansallisissa verkostoissa, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä (Sami Isoniemi), THL:n sosiaalihuollon asiakaskirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmässä (Pia Lahtinen)ja Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman (Kaste) oppimisverkostossa (Hanna Särkiö, Christine Välivaara). Pesäpuun työntekijöillä on myös useita erilaisia asiantuntijatehtäviä esimerkiksi lastensuojelun moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, hallintooikeudessa ja VALVIRA:ssa, joissa edistetään lasten asemaa ja oikeuksia. Pesäpuu on tehnyt vaikuttamistyötä myös osallistumalla muiden järjestöjen hankkeiden ja projektien idea-, ohjaus- ja johtoryhmiin (Voikukkia-hanke, Keinu-hanke, Arvokas elämä -hanke, Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hanke ja Tunne ja turvataidot -hanke). Kaikille avoimet aamukahvit pidettiin joulukuussa Jyväskylän ja Helsingin toimistolla. UUTTA! Osallistujia aamukahveilla oli yhteensä 29. Aamukahvien tavoitteena on tehdä Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi ja antaa tilaisuus keskustelulle ja kohtaamiselle. Aamukahvikohtaamisia jatketaan vuonna 2014. 22 Selviytyjät-ryhmän kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja heitä on tuettu kokemusasiantuntijuuden viemisessä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Kansainvälinen yhteistyö Tavoite: Saada uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdä Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), NOFCA:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. NOFCA:n toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Eurooppa-tasolla. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Yhteistyössä voidaan miettiä järkevää työnjakoa ja saada tarkempaa tietoa järjestön toiminnasta. PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Vuoden 2013 aikana osallistuttiin useisiin kansainvälisiin tapahtumiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ulkomailla vaikuttamistyötä on tehty mm. IFCO:n maailman konferenssissa Japanissa (Sami Isoniemi) ja SkolFam-verkostossa (Christine Välivaara) ja Pohjoismaisessa Tidiga Insatser hankkeessa (Christine Välivaara). NOFCA:n vuosittainen kokous pidettiin Norjassa, Oslossa. Pesäpuun toiminnanjohtaja valittiin NOFCA:n presidentiksi. Eurochildin toimintaa seurattiin uutiskirjeiden ja Lastensuojelun keskusliiton edustajalta saadun tiedon välityksellä. Kotimaassa järjestettiin Pohjoismainen PRIDE-tapaaminen Helsingissä. Pyydettyjä puheenvuoroja pidettiin Pohjoismaisessa Läheisneuvonpito-konferenssissa (Pia Lahtinen) ja Ajankohtaisia kysymyksiä lapsi- ja perheoikeudesta Suomen ja Venäjän välillä -tilaisuudessa (Johanna 23 Barkman). Annettiin haastattelu Russian today TV-kanavalle aiheena sijaisvanhemmuus ja sijaisperheiden valmennus (Paula Männikkö, Sirpa Yli-Rekola). Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Tavoite: Lisätä tietoisuutta siitä, että perhehoidon sosiaalityö ja lapsilähtöisyys vaativat erityisosaamista Aito lapsilähtöinen työ vaatii muutosta työntekijöiden asenteissa. Juhlapuheiden muuttuminen käytännön työksi edellyttää asioiden prosessointia ja kokemuksellisen tiedon hyödyntämistä koulutuksissa ja vaikuttamistyössä. Pesäpuu pyrkii sekä koulutustensa että vaikuttamistyönsä kautta luomaan sellaista toimintaympäristöä, jossa lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille on oikeasti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Perhehoitajalain muutokset edellyttävät kunnilta toimintakulttuurin muutoksia. Kunnissa tarvitaan työntekijöitä, joilla on riittävästi perhehoidon edellyttämää erityisosaamista. Pesäpuu tiivistää vaikuttamistoiminnassa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi, niin että asiakkaina olevien lasten oikeudet toteutuisivat. Tärkeä kanava lastensuojeluntyöntekijöiden osaamisen lisäämisessä on Lastensuojelun käsikirja, jota ylläpitää THL. Pesäpuu päivittää aktiivisesti omaan erityisosaamiseensa kuuluvia sivustoja, käyttää käsikirjaa markkinoinnin ja tiedotuksen välineenä ja levittää sitä kautta tietoa myös käynnissä olevasta kehittämistyöstä asiakkaille. Lastensuojelun käsikirjaa on päivitetty yhteistyössä aktiivisesti. Pesäpuu on kehittänyt edelleen työtapoja ja -menetelmiä erityisosaamisen lisäämiseksi lastensuojelun ja sen perhehoidon sosiaalityössä. Pesäpuun koulutukset Välinekahvila, Voimaannuttava muutostyö, Kohtaamisen taito lastensuojelussa, Kuka minusta huolehtii ja Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä ovat esimerkkejä uusista lastensuojelun erityisosaamista syventävistä koulutuksista. Tärkeänä osana työntekijöiden rinnalla kehittämistyössä ovat olleet kokemusasiantuntijat. Pesäpuun tavoitteena on lastensuojelutyö, jossa lapset ja nuoret tulevat kohdatuksi aidosti ja lapsilähtöisesti. Tätä kautta myös lasten ja nuorten osallisuus ja oikeuksien toteutuminen lisääntyvät. 24 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö liittyvät tiiviisti Pesäpuun perustehtävän toteuttamiseen. Työtä tehdään vuorovaikutuksessa ja vastavuoroisesti. Myös projekteissa tapahtuvassa kehittämistyössä on keskeistä vahvistaa lastensuojelussa toimivien aikuisten osaamista, niin että lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi aidosti. Tätä kautta lasten osallisuus vahvistuu ja lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen. OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa SELVIYTYJÄT - lastensuojelun nuoret kehittäjät Pesäpuu ry:ssä on otettu sijoitetut nuoret mukaan kehittämistyöhön, koska koettiin, ettei heitä voi jättää hyvinvointikeskustelun ulkopuolelle. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin jäsenet ovat 16–27-vuotiaita sijaishuollon asiakkaita tai asiakkaana olleita nuoria. Vuonna 2013 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi juhli viisivuotista toimintaansa. Tarpeesta lähtenyt kehittämistyö on huomioitu laajasti sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Viiden vuoden aikana on luotu vakiintuneita käytäntöjä testatuista menetelmistä sekä saatu toimintaan sitoutuneita yhteistyökumppaneita. Kiinnostus lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta kohtaan on edelleen kasvava. Selviytyjät-tiimi mentoroi uusia ryhmiä eteenpäin eettisesti kestävän kehittämistyön pohjalta. Sijoitettujen nuorten kokemusasiantuntijuudella on merkittävä yhteiskunnallinen arvo. Selviytyjät-tiimiä vetää Johanna Barkman (Pesäpuu ry) yhdessä Marko Nikkasen (Mehiläinen) ja tiimin osaaikaisten työntekijöiden Pipsa Varion ja Sami Isoniemen kanssa. Viisivuotisen toiminnan aikana tiimiin on kutsuttu neljä kertaa uusia nuoria. Tiimi vastaanotti RAY:n Vaikuttavaa-tunnustuksen keväällä 2013, jonka jälkeen toiminta siirtyi projektista pysyväisluontoisen kohdennetun toiminta-avustuksen piiriin. Lapset ja nuoret lastensuojelun kehittäjinä Selviytyjät -tiimi Selviytyjät-tiimi on jatkanut monipuolista toimintaansa vuoden 2013 aikana. Tiimin toiminnan sydän ovat edelleen ryhmän omat tapaamiset, joissa kehittämistyön lisäksi on aikaa kuulumisten ja kokemusten jakamiselle. Viime vuonna tiimillä oli viisi päivän mittaista tapaamista joko Jyväskylässä tai Tampereella. Lisäksi tiimi tapasi toisensa useita kertoja erilaisten itse järjestettyjen tai valtakunnallisten 25 tapahtumien yhteydessä. Tapaamisten välillä tiimi käy vilkasta keskustelua ja jatkaa kehittämistyötään omassa suljetussa Facebook-ryhmässään. Syksyllä julkaistiin kirjoittajakutsu, jossa Selviytyjät haastoivat sijoitetut nuoret kirjoittamaan omia isätarinoitaan. Kirjan taustalla on kaksi ajatusta: antaa hiljaisille, vaietuille tarinoille ääni, mutta myös tavoittaa ja koskettaa isejä itseään. Kirjoittajakutsu on edelleen voimassa vuonna 2014. Selviytyjät-tiimi tulee julkaisemaan tarinoista kirjan vuonna 2015. Uuden Checkpoint-pelin suunnittelu ja kehittäminen aloitettiin. Pelin tarkoituksena on päästä yhdessä nuoren kanssa keskustelemaan siitä, mitä nuorelle kuuluu ja missä hänen elämässään mennään. Ryhmän omien tapaamisten ja kehittämistyön lisäksi tiimiä on työllistänyt paikallinen ja valtakunnallinen vaikuttamistyö. Erilaisia puheenvuoro- ja koulutuspyyntöjä otettiin vastaan kymmeniä ja tiimiläiset kiersivät vuoden aikana puhumassa yhteensä 30 tilaisuudessa eri puolella Suomea. Tämän lisäksi tiimi teki tiivistä yhteistyötä Pesäpuun muun koulutus- ja kehittämistyön kanssa pitäen puheenvuoroja muutamassa Pesäpuun koulutuksessa sekä toimivat yhteistyössä Pesäpuun Lähemmäs projektin kanssa. Sijaishuollon Nuorten foorumit – vertaistukea ja vaikuttamista Nuorten foorumi on Selviytyjät-tiimin kehittämä vertaistuki- ja vaikuttamismalli. Sen ytimessä on tarjota suuremmalle joukolle nuoria mahdollisuus tavata toisiaan, jakaa kokemuksia ja näkemyksiä lastensuojeluun liittyen sekä päästä niiden kautta vaikuttamaan lastensuojelun kehittämiseen. Nuorten tuottamaa tietoa hyödynnetään suoraan Pesäpuun tekemässä kehittämistyössä ja sitä välitetään systemaattisesti lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuonna 2013 järjestettiin yhteensä neljä foorumia ympäri Suomea. Näistä kolme toteutettiin paikallisesti yhteistyössä Oulun, Helsingin ja Porin kaupungin kanssa ja niihin osallistui yhteensä 60 nuorta. Neljäs foorumi järjestettiin syyskuussa Tampereella Valtakunnallisten sijaishuollon päivien yhteydessä. Foorumi keräsi kokoon 45 yli 15-vuotiasta lastensuojelun asiakasta ympäri Suomea. Pienten lasten osallisuuden vahvistaminen - Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Selviytyjät-tiimin työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten lasten (6-8-vuotiaiden) osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmässä lapset saavat mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan lastensuojelusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki heidän mielestään koostuu. Apuna tässä toimii Mäyrä-hahmo, joka ei myöskään voi asua omien biologisten vanhempien luona. Ryhmässä lapset ja aikuiset miettivät ja tutkivat yhdessä, miten Mäyrää voitaisiin auttaa. Toiminnan kautta saatavaa tietoa hyödynnetään tuotettaessa materiaali ja työvälineitä lastensuojelussa käytettäväksi. Vuonna 2013 pilotoitiin kaksi salapoliisikerhoa, joista toinen pääkaupunkiseudulla ja toinen KeskiSuomessa. Ryhmiin osallistui yhteensä 15 5–10-vuotiasta lasta. Kaikilla heillä on erilaisia kokemuksia 26 lastensuojelun sijaishuollosta. Salapoliisien tärkeimmäksi hahmoksi nousi Mäyrä, jonka auttaminen oli lapsille sydämenasia. Kokemusten perusteella juuri Mäyrän auttaminen näyttäisi voimaannuttavan lapsia. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voidaan sanoa, että pienilläkin lapsilla on paljon tärkeää ja arvokasta sanottavaa liittyen omaan elämäänsä ja lastensuojeluun. Heidän valmius puhua asioista on suurempi kuin meidän aikuisten rohkeus kysyä niistä. He osaavat keskustella asioista, ilmaista mielipiteitä ja perustella näkemyksensä, kunhan asioita käsitellään heidän kehitystasonsa mukaisilla tavoilla. Pilottien kokemukset vahvistavat, että esi- ja alkuopetusikäisiltä lapsilta saa arvokasta tietoa hyödynnettäväksi lastensuojelun kehittämistyössä. Lisäksi lasten esiintuomista asioista on tekeillä varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistoon. Toimintaa tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina osana Pesäpuun peruskehittämistyötä. Salapoliisitoiminta on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisella tasolla. Kesäkuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui pienet salapoliisit audienssille Mäntyniemeen kertomaan tutkimustensa tuloksista. Salapoliisitoiminnan periaatteita ja tuloksia esiteltiin myös syksyllä Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Tampereella ja Pesäpuun koulutuksissa. SOS-lapsikylien osallisuusfoorumit Vuoden 2013 aikana Selviytyjät aloittivat SOS-lapsikylien osallisuuskiertueen vieraillen ja ohjaten työskentelyä kahdessa Suomen seitsemästä SOS-lapsikylästä. Päivän mittainen Koko elämä mukana osallisuusfoorumi on kylän aikuisten ja siellä asuvien nuorten kohtaamis- ja keskustelupaikka. Työskentelyn tavoitteena on käydä keskustelua lapsen osallisuudesta sijaishuollossa, muodostaa yhteinen näkemys lapsen osallisuus -käsitteestä sekä miettiä periaatteita, joilla osallisuutta voitaisiin vahvistaa kussakin toimipisteessä. Lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyö yhteiskunnallisella tasolla Valoa näkyvissä -seminaari Selviytyjät-tiimi juhli viisivuotista toimintaansa aikuisille suunnatun foorumin merkeissä Säätytalolla Helsingissä 20.5.2013. VALOA NÄKYVISSÄ: Lapset ja nuoret lastensuojelua kehittämässä -foorumi toimi lähtölaukauksena paikallisille nuorten kehittäjäryhmille sekä kansalliselle sijaishuollon verkostolle. Foorumissa oli 80 osallistujaa ympäri Suomen. Seminaari saa jatkoa vuoden 2014 loppupuolella, jolloin järjestetään ensimmäinen jo olemassa olevien kehittäjäryhmien verkostotapaaminen Helsingissä. Kansallinen kehittämistyö Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmä luovutti yhdeksän kuukauden toimikauden jälkeen loppuraportin peruspalveluministerille kesäkuussa 2013. Selvitysryhmään kuului Selviytyjät-tiimin jäsen. Selviytyjien mukaan ottaminen ministeriön kertoo luottamuksesta toimintaamme kohtaan. 27 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Valtakunnallisen vaikuttamistyön keskiössä ovat olleet yhtäältä kokemusasiantuntijatoiminnan ja osallisuuden korostaminen valtakunnallisissa rakenteissa ja kansallisissa instansseissa sekä paikallisella tasolla nousevaan kokemusasiantuntijatarpeeseen vastaaminen. Vuoden aikana Selviytyjät-tiimin jäsenet olivat antamassa näkökulmia Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Tasavallan Presidentin kanslian, Lastensuojelun Keskusliiton, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n, THL:n, Valviran, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Oikeusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Ulkoministeriön järjestämissä tilaisuuksissa. Vuoden 2013 aikana Selviytyjättiimi antoi konsultointiapua ja näkökulmia eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian väelle neljässä eri yhteydessä. Paikallisten kehittäjäryhmien mentorointi Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportissa (2013:19) ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmien perustamisesta ja toiminnasta. Uudistus on noussut kritiikistä, jonka mukaan asiakkaan ääni kuuluu huonosti palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämä toive oli jo kirjattu vuoden 2011 Selviytyjät-tiimin projektihakemukseen, ja sitä varten on kerätty kokemuksia ja kehitetty työkaluja. Selviytyjät-tiimi haluaa tarjota myös muille nuorille tilaisuuden päästä vaikuttamaan paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tähän työhön tarvitaan rohkeita aikuisia, jotka ennakkoluulottomasti tarttuvat haasteeseen. Selviytyjät-tiimi on opastanut työntekijöitä ja kouluttanut heitä kokemusasiantuntijoiden tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Kokemusasiantuntijatoimintaan liittyvään paikalliseen kysyntään on vastattu järjestämällä myös nuorten foorumeita, joista Porin foorumin seurauksen Satakunnan alueelle perustettiin kokemusasiantuntijaryhmä. Vuoden aikana sovittiin samankaltaisia tilaisuuksia Vaasaan, Kokkolaan, Tampereelle ja aloitettu valtion koulukotien Kokemuksista voimaa! -hankkeen suunnittelutyöt. Kansainvälinen kouluttamis- ja vaikuttamistyö Selviytyjät-tiimin kansainvälinen yhteistyö on viime vuosina nojautunut kahteen vahvaan kansainväliseen toimijaan, jotka ovat kansainvälinen sijaishuoltojärjestö IFCO ja Euroopan laajuinen sijaisnuorten verkosto Power4Youth. Power4Youth:in Euroopan seminaari järjestettiin huhtikuussa Tallinnassa siten että yksi seminaaripäivä oli varattu opinto- ja tutustumismatkalle Suomeen. Power4Youth -seminaarin myötä Selviytyjät-tiimi pystyi tarjoamaan yhdelle uudelle tiimin jäsenelle hänen ensimmäisen kansainvälisen seminaarimatkan. Kyseinen jäsen on myös alueellisen kehittäjäryhmän toiminnassa. IFCO:n konferenssi järjestettiin Japanissa, jossa nuorten osallisuus on käsitteenä lähes tuntematon. Selviytyjät-tiimin Japaniin viemät esimerkit ja kehitysasteella olevat työkalut toimivat konkreettisena pelinavaajana japanilaisten vertaisten kokemusten jakamisessa. Japani konferenssi toi mukanaan lukuisia uusia kontakteja, joista toistaiseksi yksi on aktualisoitunut siten, että Selviytyjät-tiimin jäsen on käynyt 28 kouluttamassa ruotsalaista organisaatiota jälkihuoltoasioissa. IFCO:n matkan jälkeen Ruotsista tuli yhteydenottoja kolmelta eri taholta. Yhteistyö Lastensuojelun Keskusliiton kanssa mahdollisti Selviytyjät-tiimin jäsenen matkan Brysseliin kansainväliseen ”hatka-seminaariin” Young Runaways and Missing Children in Europe. Tilaisuudessa Suomen hallitus sai noottia kansallisesta tilanteestamme kadonneiden ja karkailevien nuorten asioiden järjestämisessä. Tiimin jäsentä haastateltiin tilaisuuden annista useissa eri medioissa ja tilaisuuden johdosta on käyty keskusteluja STM:n, OM:n ja Poliisihallituksen kesken. Asia nousi uudelleen esille THL:n edustajan kanssa vuodenvaihteessa 2013–2014 ja hatka-asian selvittäminen jatkuu projektin pääteemojen ohella. Pohjoismaiden ja Baltian maiden lapsiasiavaltuutetut delegaatioineen vierailivat Jyväskylässä elokuussa keskustelemassa lastensuojelun ajankohtaisista asioista. Selviytyjät olivat mukana järjestämässä yhden vierailupäivän ohjelmaa. Selviytyjien pitämä puheenvuoro Uskomme sinuun – Usko sinäkin -kiertueen keskeisimmistä havainnoista toimi johdatuksena keskustelulle siitä, kuinka nuorten osallisuus ilmenee muissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Yhteistyö STM:n kanssa johti yhteistyöpyyntöön STM:n, OM:n ja UM:n järjestämään ulkopoliittisesti merkittävään Suomen ja Venäjän viranomaisten välisessä seminaarissa Ajankohtaista lapsi- ja perheoikeudessa Suomen ja Venäjän välillä. Suomalaiset ja venäläiset osallistujat koostuivat keskushallinnon ja ministeriöiden edustajista ja Selviytyjät-tiimin puheenvuoro oli ainoa järjestötason ja ruohonjuuritason puheenvuoro tässä poikkeuksellisen korkea-arvoisessa tilaisuudessa. Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä jatkunee vuoden 2014 aikana. SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-projekti 2012–2016 ”SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla.” Sijoitettu lapsi koulussa -projektin päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Malli rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä ruotsalaiseen SkolFam®-mallin pohjalta, jota pilotoidaan parhaillaan myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. Projektin pohjoismaisia kumppaneita ja pilotteja: Ruotsin hyvinvointikeskus, Norjan koulupilotti ja Tanskan koulupilotti. SkolFam®-verkosto, Pohjoismaiden Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupungin sijaishuolto ja sivistystoimi, Jyväskylän yliopisto (kasvatustiede, opettajankoulutus), Niilo Mäki Instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallituksen VETURI-hanke, Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Tampereen yliopisto (sosiaalityö). 29 Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen Vuoden 2013 aikana projektin moniammatillinen SISUKAS-tiimi (psykologi, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä) perehtyi Skolfam-malliin ja kokosi suomalaisen testipatteriston hyödyntäen ulkopuolisia asiantuntijoita. Muovattiin pilottimalli ja tehtiin toimintasuunnitelma lasten psykologisia ja pedagogisia alkukartoituksia sekä dokumentointia varten. Lasten alkukartoitukset käynnistyivät maaliskuussa 2013. Pilotti toteutettiin mahdollisimman samanlaisena kuin Ruotsin SkolFam-mallissa interventioiden vertailtavuuden takia. Palautetta kerättiin eri osapuolilta kyselyin, haastatteluin sekä yksilö- ja fokusryhmätapaamisissa. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö Sijoitettu lapsi koulussa -hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli näytteilleasettajana alueellisilla sekä valtakunnallisilla päivillä ja messuilla. Tapahtumat poikivat useita yhteydenottoja sekä koulutus- ja konsultaatiopyyntöjä. Yhteistyössä Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkoston (VALTERI), Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen, VETURI-hankkeen ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa tehtiin aiesopimus ja rahoitushakemus Opetushallitukselle valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen käynnistämiseksi viidellä paikkakunnalla teemalla Psyykkisesti oireileva lapsi koulussa. Rahoituksen toteutuessa prosessit käynnistyisivät syksyllä 2014 päättyen 2015 kevääseen. Lisäksi Educode on pyytänyt SISUKAS-mallia mukaan omaan valtakunnalliseen koulutusprosessiinsa, joka on suunnattu opettajille. Tapahtumat ja seminaarit KUN SISÄLLE SATTUU!- kiintymyssuhteen tukeminen koulussa–luento (Välivaara), Mikaelin pedagogiset iltapäivät - haastavasti käyttäytyvä oppija luokassa, valtion erityiskoulun henkilöstölle, Mikkeli, 3h, 30.8, (40 osallistujaa) AJOISSA KOTIIN, PERHEHOIDON REKRYTOINTITAPAHTUMA ja Smurffi-elokuva sijaisperheille, 14.9, yhteistyössä PePPi ja Emma & Elias-hankkeet Jyväskylä(100) IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - traumatisoitunut lapsi koulussa -luento (Välivaara), Keski-Suomen koulunkäynnin ohjaajat 2 x 3h, 28.9. (100 osallistujaa) SISUKAS–työpaja, Tärkeä koulu- alaseminaarissa (SISUKAS-tiimi), Sijaishuollon päivät Tampere, 2 x 1½h, 1.10 (90 osallistujaa) SISUKASTIIMIN – info, Keski-Suomen sijaisvanhempien päivät 26.10, Laukaa (100 osallistujaa) Haukkalasäätiön seminaari 30.10 Psykologimessut 31.10–1.11, Helsinki., näytteilleasettaja (500 osallistujaa) KIINTYMYSSUHTEEN TUKEMINEN KOULUSSA- luento (300 osallistujaa, Välivaara)+ näytteilleasettajana KEOS-tapahtuma (3000 osallistujaa), opettajien VESO-päivät, Jyväskylä, 9.11 Emma ja Elias-verkostotapaamiset (6 kpl): Innostamo 29.1, Sosiaalialan asiantuntijapäivät 12–13.3, Lastensuojelun kesäpäivät 10–12.6, 13.9, Sijaishuollon päivät 30.9–2.10, Arviointipäivät 27.–28.11, 19.12 KASTE – oppilashuollon oppimisverkostotapaamiset Helsinki (5 kpl) 8.5, 27.5, 6.5, 6.6 ja 5.11 30 Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2013 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam®- verkoston kanssa jatkui. Verkostossa on mallinnettu tukea sijoitetun lapsen koulupolulle ja saatu tutkitusti rohkaisevia tuloksia. Ruotsin mallia on pilotoitu hyvin kokemuksin myös Norjassa ja Tanskassa on meneillään vastaava pilotti. SkolFam-verkostoa tavattiin syyskuussa Malmön seminaarissa, jossa oli paikalla Ruotsin lapsiasiavaltuutettu, 100 verkoston jäsentä eri kunnista sekä Stiftelsen Almänna Barnhuset säätiön edustajat. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja ja eri kuntien moniammatilliset tiimit esittelivät SkolFam- interventioidensa tuloksia. Kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKAS-projektissa. Kokemuksia päästiin vaihtamaan myös työpajoissa. Tapaamisessa julkistettiin myös tieto, että Helsingborgissa kehitettyä mallia siirtyy koordinoimaan Almänna Barnhuset -säätiö ja aiemmin lisenssin takana ollut, SkolFam-käsikirja annetaan vapaasti käyttöön. Tämä helpotti myös SISUKAS-mallin rakentamistyötä. Käsikirjan käännöstyö aloitettiin. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin Tidiga insatser för sårbara familjer projektin tuotosten tiimoilta. Lapsen ääni -osahankkeessa tuotettua DVD-elokuvaa sijoitettujen lasten ja nuorten näkemyksistä varhaisesta tuesta levitettiin. Pohjoismaiden neuvosto järjesti asiaan liittyviä seminaareja Pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Nuorilla on väliä! -metodiopas oli verkossa saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä. (www.nordicwelfare.org/tidigainsatser.) Uutta sijoitettujen lasten koulutukseen liittyvää Nordens Välfärdcenterin yhteistyöhanketta, Nordens barn - Fokus på barn i familjehem, alettiin valmistella. Projekti kutsuttiin mukaan nuorten osallisuus osahankkeen asiantuntijaryhmään. Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa, valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Projekti osallistui mm. uuden oppilashuoltolain kommentointiin. Emma ja Elias -ohjelma sisällä verkostuttiin muiden kouluhankkeiden kanssa. Ajatusten vaihtoa käytiin erityisesti Tillbaka till Framtiden -projektin kanssa, joka puuttuu koulupoissaoloihin. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä -hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. Peppi-vapaaehtoistyöhankkeen kanssa suunniteltiin yhteistä toimintaa. SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Pohjoismainen yhteistyö SkolFam®-verkostotapaaminen, Malmö, 4-6.9 (100) 31 Tidiga insatser för sårbara familjer- Nordens Välfärdcenterin seminaarit, pohjoismaisen projektin tulokset ja elokuva esittelyssä: Helsinki 11.3, Maarianhamina 20.3, Oslo 11.4, Kööpenhamina 15.5, Tukholma 24.5, Torshavn 27.5, Tromsö 11.6, Nuuk 28.8, Ilulissat 29.8, Reykjavik 8.10 Nordens Välfärdcenterin jatkohankkeen, Fokus på barn i familjehem, asiantuntijaryhmään liittyminen 22.11.2013 Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) 22.10 ja 25.11 Monitoimijaisen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen)29.10 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot)18.1, 8.4, 23.8, 12.12 Tutkimus ja intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin ja arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjaus- ja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Sparraajana ja reflektiopintana toimi myös Arvokas elämä -hanke. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI-hankkeen kanssa, jonka kehittämistyö kohdistuu perusopetuksen vaativaan erityiseen tukeen. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin neljää opinnäytetyötä (kandityö, kaksi pro gradu-tutkielmaa ja väitöskirja), joista ensimmäiset tutkimukset valmistuivat 2013. Toinen opinnäyte oli ansiokas systemaattinen kirjallisuuskatsaus sijoitetun lapsen koulunkäynnistä ja toinen kokosi yhteen alkukartoituksen tulokset ja vertasi niitä vastaaviin pohjoismaisiin tuloksiin. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista on tiedotettu Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. Vuoden aikana on lähetetty 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistu artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke on ollut mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä on viritelty valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa on sitoutettu mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurtumiseen. Projektin ruotsalaisen käsikirjan käännöstyö on alkanut, Sijoitettu lapsi koulussa -esitteen sekä opettajan oppaan suunnittelu on käynnistynyt. Artikkelit lehdissä: Pesäpuun suojaan, sijoitetun lapsen matkalla opettaja on tärkeä aikuinen. Opettaja-lehti 38/2013 (s. 16-21), 20.9.2013 32 Vahvuudet ja pulmat esiin. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukeminen kannattaa. Perhehoito 5/2013 s. 13-14 Koulunkäynnin tukeminen vaikuttaa hyvinvointiin aikuisena. Perhehoito 5/2013, s. 15 Ajoissa kotiin kampanja käynnistyi Jyväskylästä. Perhehoito 5/2013, s.22-23 Sijoitetun lapsen hyvinvointi ja tuentarpeet esi- ja alkuopetuksessa. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.1417) Annetaan lasten kertoa itse. Pohjoismaiden lasten ja nuorten näkemyksiä varhaisesta tuesta. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.13) Sijoitettu lapsi ei saa riittävästi tukea koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 2/2013 (s.8-10) Pohjoismainen satsaus sijoitettujen lasten koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.14-15) Yhteistyön merkitys ja välähdyksiä SISUKAS- tiimin päivästä. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.16-17) LÄHEISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA LÄHEMMÄS-projekti 2013–2016 ”Lähemmäs Lasta – koska lapsella on oikeus läheisiinsä” Lähemmäs-projektin tarkoituksena on lisätä läheissuhteiden arvostusta lastensuojelutyössä ja vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä osallisuutta lastensuojelussa. Lähemmäs-projektin osatavoitteina on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista, tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla ja luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja. Näihin tavoitteisiin pyritään vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta lastensuojelutyön kehittämisessä, etsimällä läheisjärjestelyillä ratkaisumalleja lastensuojelun tukea vaativiin tilanteisiin ja tuottamalla työmenetelmiä ja prosessikuvauksia lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin. Projekti on valtakunnallinen ja sen pilottialueina ovat Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön kunnat, Rovaniemen kaupunki, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kunnat, Tampereen kaupunki ja Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön kunnat. Muita kumppaneita ovat Sukupuu ry, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n VOIKUKKIA-verkostohanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Perhehoitoliitto ry sekä Pelastakaa Lapset ry:n Läheltä tueksi -projekti. Yhteistyötä tehdään myös eri oppilaitosten, järjestöjen, Helsingin Diakonissalaitoksen laitostyön ja Pesäpuun muiden projektien ja kehittäjien kanssa. Käynnistymisen vuosi 2013 Vuosi 2013 oli ensimmäinen Lähemmäs-projektin toimintavuosi, jolloin käynnistettiin projektitoiminta, rekrytointiin henkilöstö, koottiin sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita sekä tiedotettiin projektin käynnistymisestä. 33 Vuonna 2013 projektissa työskenteli kolme työntekijää: osa-aikainen (60 %) projektipäällikkö Jyväskylässä, kokoaikainen erityisasiantuntija Helsingissä ja osa-aikainen (50 %) projektiassistentti Jyväskylässä. Alkuvuonna 2013 yhteistyökumppaneiden edustajista koottiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä käsitteli vuoden aikana pidetyissä kahdessa kokouksessaan projektin tavoitteita, sisältöjä ja vaikuttamiskeinoja sekä toiminta-, tutkimus- ja arviointisuunnitelmia. Alkuvuonna projektin hallinnoijajärjestö, projektityöntekijät ja ohjausryhmä täsmensivät projektin toimintasuunnitelmaa sekä projektin tavoitteita ja sisältöjä. Pilottialueiden ja fokusryhmien edustajista koottu kehittämistyöryhmä – ns. työrukkasryhmä – kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Lasten ja heidän läheistensä osallisuuden ja kuulluksi tulemisen edistäminen Valtakunnallinen työ Projektin vaikuttamis- ja tiedotustyö käynnistyi projektin www-sivujen avaamisella suomen- ja englanninkielisten esitteiden laatimisella, artikkelien kirjoittamisella Pesäpuun lehteen ja erilaisilla puheenvuoroilla. Syksyllä pidettiin projektin aloitusseminaari, jolla esiteltiin projektin tavoitteita ja sisältöjä keskeisille toimijoille, koottiin verkostoja ja tavoiteltiin näkyvyyttä ja tunnettuutta. 19.9.2013 pidetty aloitusseminaari kokosi 130 osallistujaa ja keskeisellä sijalla olivat kokemusasiantuntijat. Palaute erityisesti tunnelmasta ja paneelista oli hyvin myönteistä. Yhteistyö seminaarissa esiintyneen projektin suojelijan, muusikko Yonan kanssa jatkuu keväällä 2014. Projektista ja aloitusseminaarista tehtiin haastattelu YLEn aikaiseen ja kirjoitettiin artikkeli Pesäpuun lehteen. Projektia ja läheisten osallisuutta esiteltiin kesällä 2013 Lastensuojelun Keskusliiton Lastensuojelun kesäpäivillä yhdessä kokemusasiantuntijanuoren kanssa ja syksyllä Pohjoismaiden läheisneuvonpitokonferenssin työpajassa yhdessä kokemusasiantuntijaläheisen kanssa. Projektia esiteltiin myös sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutuksessa Tampereella. Lisäksi Lähemmäs-juttu ilmestyi Talentian 30 päivää lehdessä ja uusia artikkeleja valmisteltiin Kasper-lehteen ja Lapsen Maailma-lehteen. Läheisille ja vanhemmille tarkoitettujen www-sivujen suunnittelu aloitettiin yhdessä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton VOIKUKKIA-verkostohankkeen kanssa. Kokemusasiantuntijat lasten ja läheisten osallisuuden vahvistajina Lähemmäs-projektissa hyödynnettiin kokemusasiantuntijuutta systemaattisesti niin projektin ohjauksessa, tiedontuotannossa kuin vaikuttamistyössäkin. Kokemusasiantuntijanuoret ja -läheiset osallistuivat ohjausryhmän ja kehittämistyöryhmän kokouksiin, valtakunnallisiin puheenvuoroihin sekä kirjoitus- ja tiedotustehtäviin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Pilottialueilla ja sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa kokemusasiantuntijan tarve korostui erityisesti vaikuttamistyössä ja materiaalintuotannossa. Tämän vuoksi tehtiin päätös kokemusasiantuntijan palkkaamisesta vuodelle 2014. 34 Osa seuraavalle vuodelle suunnitelluista fokusryhmätapaamisista toteutui jo vuoden 2013 aikana. Läheisten teemahaastattelut käynnistyivät syksyllä 2013 ja Sukupuu ry:n kanssa pidettiin kaksi jäseniltaa. Lähemmäs-projekti oli mukana kahdessa Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin Nuorten foorumissa teemalla ”Läheiset ja tuki”. Sosiaalityöntekijöitä tavattiin valtakunnallisesti sosiaalityöntekijöiden lisäkoulutuksessa ja pilottialueilla. Lisäksi suunniteltiin muiden fokusryhmien, kuten pienempien lasten ja sukulais- ja läheissijaisvanhempien ryhmien kokoamista. Lasten ja perheiden selviytymisen tukeminen läheisverkoston avulla Projektihenkilöstö kävi pilottialueiden kanssa kumppanuus- ja tavoitekeskustelut. Keskustelujen pohjalta tarkennettiin alueellisia toimintasuunnitelmia ja sovittiin pilottialueiden kevään 2014 aloitustapahtumista. Alueellisten tapahtumien ja muun kehittämistyön tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä läheisten kartoittamisen merkityksestä ja tukimahdollisuuksista koko lastensuojeluasiakkuuden ajan ja jo ennen sitä. Projektin vaikutusten arviointia ja määrällistä ja laadullista tiedonkeruuta varten valmisteltiin projektisuunnitelman mukainen alkumittaus pilottialueille. Alkumittaus toteutetaan sähköisenä Webropolkyselynä pilottialueiden lastensuojeluammattilaisille tammi-helmikuussa 2014. Ensimmäisen vuoden aikana suunniteltiin kaksipäiväistä ”Lähemmäs Lasta – lapsen ja läheisten osallisuuden vahvistaminen” -koulutuskokonaisuutta ja ”Lapsi tarvitsee läheisiään”-läheisfoorumimallia. Lisäksi suunniteltiin kaikille pilottialueille keväällä 2014 tarjottavaa valtakunnallista lasten ja läheisten foorumia sekä erillistä ”Lapsi tarvitsee läheisiään”-päivää laitoksessa oleville lapsille yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Lapsilähtöisten ja läheissuhteet huomioivien työtapojen luominen sosiaalityöhön Pilottialueiden ja yhteistyökumppanien yhdyshenkilöistä koostuva kehittämistyöryhmä kokoontui kolme kertaa ja kokosi alueiltaan erilaisia lapsia ja läheisiä huomioivia työmenetelmiä, prosessikuvauksia ja materiaaleja. Kehittämistyöryhmässä jaettiin tietoa läheisiä osallistavista lastensuojelukäytännöistä ja menetelmistä ja keskusteltiin läheistyön merkityksestä lastensuojelussa. Näistä käytännöistä ja menetelmistä aloitettiin ensimmäisen ammattilaisille tarkoitetun ”Välineitä ja ideoita läheisten kanssa työskentelyyn”-työvihkon kokoaminen. Projektille valittiin tutkimusta ja arviointia ohjaava ja tukeva tutkimusryhmä. Vuoden aikana laadittiin tutkimussuunnitelma keskeisistä tutkimusteemoista, joiden mukaisesti käynnistettiin neljä opinnäytetyö/tutkimusyhteistyöprojektia yhteistyössä eri opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa. Projektissa aloitettiin opintomatkan suunnittelu Englantiin sellaisiin tutustumiskohteisiin, joissa on tuloksellisesti kehitetty ja otettu käyttöön läheisiä osallistavia työmenetelmiä. Opintomatkalle lähtevien pilottialueiden ja projektihenkilöstön tehtävänä on kokeilla ja levittää näitä kansainvälisiä käytäntöjä alueellaan. 35 Kokonaisuudessaan Lähemmäs-projekti siis käynnistyi alkuperäisen projektisuunnitelman aikataulun mukaisesti. Joiltakin osin – kuten läheisten ja nuorten fokusryhmien kanssa työskentelyssä – projektissa oltiin jopa edellä aikataulussa. Aloitusvuoden aikana haasteita toivat pilottialueiden yksilöllinen etenemistahti ja erilaisuus. Samalla ne olivat myös projektin sisältöjen kehittämisen kannalta rikkaus. Haasteina olivat myös lapsen läheissuhteiden arvostaminen sekä lapsen ja läheisten osallisuuden konkreettinen vahvistaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijöiden aikatauluihin ja ajatuksiin mahtuu jo lapsi, mutta ei vielä yhtä hyvin lapsen läheissuhteiden edistäminen. VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA SIJAISPERHEIDEN TUKEMISESSA PePPi-hanke 2012–2016 Pesäpuu on mukana kolmen järjestön (Pelastakaa lapset, Perhehoitoliitto, Pesäpuu) yhteisessä Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa -hankkeessa. Pelastakaa lapset ry hallinnoi hanketta, joka toimii Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Pesäpuun projektityöntekijä työskentelee Uudellamaalla Helsingin toimistosta käsin. Hanke kuuluu RAY:n Emma ja Elias avustusohjelmaan ja sitä koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta ja sijaisvanhemmuuden tukea uudesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimaa tarjoavana tuen muotona ammatillisen tuen rinnalla. Sijaisperheille tarjotaan konkreettista apua arjen askareisiin, mahdollistetaan hengähdystaukoja ja kehitetään virkistystä koko perheelle. Sijaisperheessä eläville lapsille ja nuorille tarjotaan voimauttavia ja yhteisöllisiä vertaistuen ja -toiminnan mahdollisuuksia kulttuurin, urheilun ja vapaa-ajan vieton kautta. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen perhehoitoon Vapaaehtoisten valmennukseen kehitettiin oma malli hyödyntämällä jo olemassa olevia (tukihenkilöiden) valmennusmalleja. Myös vapaaehtoistoimintaan liittyvät lomakkeet räätälöitiin toimintaan sopiviksi. Valmennusmallia ja lomakkeita muokataan tarpeen mukaan edelleen. Vapaaehtoiset (10) valmennettiin ja valmennusprosessi arvioitiin lomakekyselyllä. Kolmessa sijaisperheessä vapaaehtoistoimijapari toimi apuna perheen arjessa noin kerran kuussa. Sijaisperheet ja vapaaehtoiset arvioivat toimintaa verkostodialogina toteutetussa tapaamisessa ja dialogista tehtiin kirjallinen koonti. Arvion pohjalta toimintaa kehitetään koko ajan. Yhdessä perheessä tuettiin sijoitettua ala-asteikäistä lasta: valmennettu opiskelija suoritti ammatillisen harjoittelunsa ja näyttökokeensa toimimalla lapsen vapaaehtoisena tukihenkilönä iltapäivisin koulun jälkeen kolme kertaa viikossa noin puolentoista kuukauden ajan. Vapaaehtoinen jatkaa lapsen 36 tukihenkilönä opintojensa harjoittelujakson jälkeenkin noin kerran pari kuussa. Toiminnan arviointi suoritetaan yhdessä oppilaitoksen kanssa keväällä 2014. Yhdessä perheessä kaksi vapaaehtoista tapasi kahta perheeseen sijoitettua nuorta kerran kuussa. Sijaisvanhempien mukaan toiminnasta on ollut paljon iloa nuorille. Toiminta evaluoidaan keväällä 2014. Kokemukset vapaaehtoistoiminnasta ovat olleet sekä vapaaehtoisten että perheiden mielestä positiivisia. Vapaaehtoiset jatkavat perheiden tukena ainakin kesään 2014, osa mahdollisesti pidempään. Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen ja sijoitettujen lasten harrastustoiminta Kesällä (10.6–14.6.2013) toteutettiin yhteistyössä Mäntsälän kunnan, Mäntsälän teatterin ja Danceteam Internationalin kanssa Lasten teatterileiri, jonka osallistujat olivat Keski-Uudellamaalla asuvia lapsia ja nuoria. Osa leiriläisistä oli perheisiin sijoitettuja lapsia (5) ja heidän sijaissisaruksiaan (7). Leirin ohjaajat (8) olivat vapaaehtoisia harrastajateatterilaisia, jotka saivat erityisen valmennuksen toimintaan. Yksi ohjaajista oli kokemusasiantuntija (sijaisperheessä asuva nuori aikuinen). Leirille osallistuneilta lapsilta ja sijaisperheiltä koottiin kirjalliset palautteet leiristä. Lisäksi ohjaajat arvioivat leiriä ja sen toimivuutta palautekeskustelussa josta tehtiin laajempi koonti. Sijaisvanhempien jaksamisen tukeminen Sijaisisien ryhmä alkoi kokoontua vapaaehtoisen vetäjän johdolla alkuvuodesta 2013. Ryhmää täydennettiin alkusyksystä, yhteensä isiä ryhmässä on 15. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa, pari tuntia kerrallaan. Isät ovat vertaistuen ja keskustelun lomassa työstäneet kehittämisehdotuksia sijaisvanhemmuuden tukemiseksi. Ryhmässä käy harvakseltaan vierailijoita, esim. Jari Sinkkonen tapasi isiä loppuvuodesta. Toimintaa arvioidaan vuonna 2014. Sijaisperheille alettiin suunnitella virkistystoimintaa. Ensimmäinen virkistyspäivä järjestettiin 14.9.2013. Aikuisilta ja lapsilta kerättiin palaute päivästä kirjallisesti. Palautteet olivat pääsääntöisesti erittäin positiivisia. Yhteistyö kuntien ja oppilaitosten kanssa Yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston perhehoidon kanssa käynnistettiin konkreettisesti vuoden aikana. Helsingin perhehoidon ja Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa suunniteltiin toimintamalli, joka mahdollistaa opiskelijoiden (4) toimimisen vapaaehtoisina lastenryhmien ohjaajina sijaisperheiden valmennus- ja täydennyskoulutuksissa. Opiskelijayhteistyöhön nimettiin kunnasta vastuuhenkilö, PePPi-hanke vastaa opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnan valmennuksesta ja seurannasta. Opiskelijat aloittavat toimintansa vuoden 2014 alussa. Lisäksi opiskelijat toimivat vapaaehtoisina PePPihankkeen järjestämissä sijaisperheiden virkistystoiminnoissa. Opiskelijoita ohjautuu vapaaehtoistoimintaan nonstoppina Metropolian kautta. Vapaaehtoistoiminnan jaksonsa jälkeen opiskelijat pitävät infotilaisuuden uusille opiskelijoille Metropoliassa. 37 Vantaan kaupungin perhehoidon ja Espoon kaupungin perhehoidon kanssa aloitettiin yhteydenpito vuonna 2013, tarkoituksena on valmentaa sekä Vantaalle että Espooseen sijaisperheiden tueksi vapaaehtoisia, käynnistää ryhmiä sijaisvanhemmille ja tehdä kuntien kanssa yhteistyötä sijaisperheiden virkistystoimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muut yhteistyötahot PePPi-hanke on mukana Ehjä ry:n koordinoimassa tukihenkilötoiminnan kehittämisverkostossa ja Perhehoidon asiantuntijatyöryhmässä. Yhteistyötä tehdään tiivisti myös Pesäpuun lasten salapoliisiryhmän, Pelastakaa lapset ry:n Vahvasti tuettu perhehoito -hankeen, Sininauhaliiton Vihreä Veräjä -hankkeen, ADHD tukikeskuksen, Uudenmaan sijaiskotiyhdistyksen, HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen, Ensi- ja turvakotien liiton, Perhehoitoyksikkö Pihlajan, Mäntsälän kunnan, Mäntsälän teatterin, Capasitas Familian ja Danceteam Internationalin kanssa. Lisäksi hankkeessa saatettiin alulle kolme perhehoitoon sijoittuvaa opinnäytetyötä/pro gradua. PePPi-hankkeen järjestämät tai koordinoimat tapahtumat ja seminaarit: Virkistyspäivä sijaisperheille 14.9.2013, Kirkkonummi, Hila (14 sijaisvanhempaa, 17 lasta) Angry Bird Day, 11.12.2013, Kaapelitehdas, Helsinki (32 sijaisvanhempaa, 88 lasta) Haloo, vuorovaikutus! -seminaari, Tiukula, Helsinki 13.11.2013 (49 osallistujaa: 19 sijaisäitiä, 2 sijaisisää, 1 syntymävanhempi, 1 sijaissisarus, 5 perhehoidon sosiaalityöntekijää, 5 perhehoidon perhetyöntekijää, 1 muu lastensuojelun ammattilainen, 1 muu) PePPi-hanke verkostoitui: Sirkus hoivatyön tukena, Sirkus Magenta, Vantaa 8.2.2013 Yhteistyöllä se sujuu, Perhehoitoliiton seminaari, Helsinki 14.2.2013 Kastekumppanuuspäivä, THL, Helsinki 8.5.2013 Selviytyjien 5-v seminaari, Helsinki 20.5.2013 Lastensuojelun kesäpäivät, Lastensuojelun keskusliitto, Pori 11.–12.6.2013 Soveltava teatteribrunssi, Suomen näyttelijäliitto, Helsinki 3.9.2013 Perhehoitoliiton perhejuhla, Peurunka 20.4.2013 Lähemmäs-projektin aloitusseminaari, Pesäpuu ry, Helsinki 19.9.2013 Kansallinen Liikuntafoorumi, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vierumäki 22.–23.9.2013 Emma ja Elias -verkosto, Lastensuojelun keskusliitto, Tampere 30.9.2013 Sijaishuollon päivät, Lastensuojelun keskusliitto, Tampere 1.-2.10.2013 Lasten Kaste -verkosto, THL, Helsinki 10.10.2013 Käytäntötutkimuksen päivä, Helsingin Yliopisto, Helsinki 14.10.2013 Lasten Kaste, oppimisverkostot, THL, Helsinki 5.11.2013 Lapset kertovat hyvinvoinnistaan, osaatko kuunnella? Helsingin Yliopisto, Helsinki 15.11.2013 Perhehoitoliiton juhlaseminaari, Helsinki 14.11.2013 Vapaaehtoistoiminnan Menu -messut, Kansalaisareena, Helsinki 23.11.2013 Emma ja Elias -verkosto, Espoo 27.–28.11.2013 Mediatapaaminen lehdistön kanssa, Viestintätoimisto Communike, Helsinki 9.12.2013 38 Arviointi liikuntatoimen tuloksista, Valtion liikuntaneuvosto, Helsinki 18.12.2013 PePPi-hanke mediassa: Me ollaan duudsoneita kaikki, Emma ja Elias -blogi 13.5.2013 Mäntsälän teatterileiriä tehtiin suurella sydämellä, Emma ja Elias, nettisivut/2013 Teatterileiri vahvistaa kaveruutta, luovuutta ja ilmaisutaitoja, Keski-Uusimaa 13.4.2013 Gaalashow huipentaa teatterileirin, Keski-Uusimaa 11.6.2013 Teatterileiriltä löytyi jokaiselle oma rooli, Perhehoito-lehti 4/2013 Lapsella on sata kieltä, Pesäpuun lehti 2/2013 39 HALLINTO Yleishallinto Pesäpuu ry on yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. Yhdistyksellä on kaksi toimipistettä, toinen Jyväskylässä ja toinen Helsingissä. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja 7-10 varsinaista ja 7-10 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksessa tulee olla kaksi edustajaa Pelastakaa Lapset ry:stä ja Perhehoitoliitto ry:stä. Hallituksen tehtävänä on vastata toiminnan ideoinnista, kehittämisestä ja sisällöstä. Hallitus hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen. Hallitus myös palkkaa vakituisen henkilökunnan ja päättää heidän palkoistaan. Hallituksen työn tukena toimii erillinen PRIDE-toimikunta. Vuonna 2013 voimaan tulleen sääntömuutoksen myötä kiintiöpaikat poistuvat. Uudistettujen sääntöjen mukainen hallitus valitaan vuosikokouksessa keväällä 2014. Vuonna 2013 pidettiin vuosikokous ja viisi hallituksen kokousta. Hallituksen jäsenet 2012–2013 ja 2013–2014 Puheenjohtaja Tarja Heino, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Hallituksen sihteeri Raili Bäck-Kiianmaa, Pesäpuu ry Pirjo Hakkarainen, Perhehoitoliitto ry varajäsen Minna Ahokas, Perhehoitoliitto ry 2013–2014 varajäsen Hannu Piispanen, Perhehoitoliitto ry 2012–2013 Riitta Hyytinen, Pelastakaa lapset ry varajäsen Leena Jutila, Pelastakaa lapset ry 2013–2014 varajäsen Saara Keränen, Pelastakaa lapset ry 2012–2013 Paula Marjomaa, Pelastakaa lapset ry varajäsen Raija Maula, Pelastakaa lapset ry Tiina Pitko, Perhehoitoliitto ry varajäsen Hanna Hakala, Perhehoitoliitto ry Tarja Pitkänen, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö varajäsen Tuija Raitanen, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Paula Pollari-Urrio, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö varajäsen Anne Seppälä, Jyväskylän kaupunki, lastensuojelu Tarja Pösö, Tampereen yliopisto varajäsen Mirja Satka, Helsingin yliopisto 40 Tuula Saarnio, Laurea ammattikorkeakoulu varajäsen Sirkka Rousu, Metropolia ammattikorkeakoulu Jaana Tervo, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos varajäsen Johanna Kiili, Jyväskylän yliopisto Laura Lindeberg, Talentia ry (varajäsen 2012–2013) varajäsen Marjo Varsa, Talentia ry (varsinainen jäsen 2012–2013) Henkilöstöhallinto Järjestön tärkeä voimavara on pitkäjänteiseen työhön sitoutunut, motivoitunut henkilökunta. Hyvin suunnitellulla henkilöstöpolitiikalla tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista. Tärkeitä osa-alueita ovat hyvä koulutuspolitiikka, työterveyshuolto, mahdollisuus työnohjaukseen, liikuntaan ja virkistykseen. Kokemuslisillä ja henkilökohtaisilla lisillä kannustetaan työntekijöiden sitoutumista. Työntekijöiden työterveys järjestetään Mehiläisessä. Käytössä ovat virikesetelit ja lounassetelit. Yhdistyksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, kehittämispäälliköt ja toimistosihteeri sekä projektityöntekijöitä. Toiminnanjohtajalla on nimetty varahenkilö. Lisäksi yhdistys työllistää eri osa-alueiden erityisosaajia tarpeen mukaan. Tulossa olevaa sukupolven vaihdosta ennakoi kahden vanhimman työntekijän siirtyminen osaaikaeläkkeelle 1.1.2013 alkaen. Toiminnanjohtajan tehtäviä niiltä osin kuin on sovittu hoitaa osaaikaeläkkeen aikana hänelle nimetty varahenkilö. RAY kohdennettu avustus Toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa (työaika 60 %, osa-aikaeläke) Talous- ja hallintopäällikkö Jenni Ruohonen Kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso (lyhennetty työaika 60 % 12.8.2013–31.8.2014) Kehittämispäällikkö Pia Lahtinen (työaika 40 %) Kehittämispäällikkö Sirpa Yli-Rekola (työaika 70 % 1.8.2013-31.8.2014) Osallisuuden taidot, RAY Ci-projekti Kehittämispäällikkö Johanna Barkman Projektityöntekijä Pipsa Vario (työaika 50 %) Projektityöntekijä Sami Isoniemi (työaika 50 % 15.8.–31.12.2013) Projektityöntekijä Helena Inkinen (työaika 25 % 15.8.–31.12.2013) Sisukas – sijoitettu lapsi koulussa, RAY Ci-projekti 41 Projektipäällikkö Christine Välivaara Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola Kehittäjäsosiaalityöntekijä Riikka Huusko (1.1.–12.3.2013, jonka jälkeen äitiyslomalla) Kehittäjäsosiaalityöntekijä Johanna Liukkonen (1.8.2013 alkaen) Lähemmäs – läheisten osallisuuden vahvistaminen, RAY Ci-projekti Projektipäällikkö Pia Lahtinen (työaika 60 %) Erityisasiantuntija Hanna Särkiö (11.3.2013 alkaen) Projektiassistentti Suvi Jaatinen (työaika 50 % 15.8.2013–31.12.2013) Oma rahoitus Toimistotyöntekijä Piritta Schulz Kehittämispäällikkö Paula Männikkö (työaika 50 %, osa-aikaeläke) PePPi – vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, RAY Ci-projekti Maaret Parviainen (Pelastakaa Lapset ry:n palkkalistoilla) 42 TALOUS Pesäpuun toiminnan rahoitus perustuu RAY:n kohdennettuun toiminta-avustukseen, projektiavustuksiin ja omiin myynti- ja koulutustuottoihin. Pesäpuun omien tuottojen osuus on laskenut hieman viimeisten vuosien aikana. Henkilökunnasta yhä suurempi osa työskentelee projekteissa ja perustyössä olevien määrä on laskenut tasaisesti pysyvän rahoituksen vähennyttyä. Henkilökunnan määrän supistuminen perustoiminnasta vaikuttaa myös omien tuottojen määrään laskevasti. Viimeisten vuosien aikana on talousarvion alijäämä voitu kattaa edellisten vuosien säästöillä. Ylijäämistä kuitenkin osa on sidottu varastossa oleviin myyntituotteisiin. Materiaalit joudutaan tilaamaan isoissa erissä, ettei myyntihinta nouse kovin korkeaksi, joten varastojen osuus on melko suuri. Tulevina vuosina RAY:n ohjeellisessa avustussuunnitelmassa kohdennetun toiminta-avustuksen osuus pysyy samana. Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä rahoitetaan projektiavustuksilla, joka tekee kehittämistyöstä lyhytkestoista ja asiantuntijuuden säilyttämiseksi tarvitaan lähes vuosittain uusia kehittämisprojekteja. Kehittämistyö ja sen juurtuminen tarvitsee kuitenkin tuekseen pysyvää henkilöstöä, jota toimintaavustuksella pystytään tällä hetkellä palkkaamaan riittämättömästi. Toiminnanjohtajan ja talous- ja hallintopäällikön lisäksi rahoitus riittää vain 2-3 kehittämispäällikön palkkaamiseen. 43
© Copyright 2024