TALVIVAARAN VESIENKÄSITTELY JA VESISTÖVAIKUTUKSET TUOMAS VANHANEN / 10.4.2013 LIMNOLOGIPÄIVÄT 2013 1 KIPSISAKKA-ALTAAN VUOTO TUKITTU Hesari 9.4.2013 Yle 8.4.2013 2 JULKISUUDEN SILMÄN ALLA Luonto lehden verkkosivut 9.4.2013. Toistaiseksi juoksutusten päästöt 2.4.2013 Nikkeliä 34,54 kg (0,1 mg/l purkuvedessä) Sulfaattia 1560 633 kg (4439 mg/l purkuvedessä) Kadmiumia <1 kg* (alle mittausrajan, 0,002 mg/l purkuvedessä) 3 Sulfaattipitoisuus Nuasjärvessä (mg/l) Kaivoksen poistovesien ensimmäinen virtaama Nuasjärveen 4 Kainuun ELY: Talvivaaran kaivos on liannut pahoin neljää järveä HS: Talvivaara on pilannut pahoin neljää järveä Suomi24: Talvivaara pilannut jo useita järviä Kainuun Sanomat tekstari 22.9.2012: Monet järvet lähes Kuopioon asti pilattu TALVIVAARAN VESIENKÄSITTELY JA VESISTÖVAIKUTUKSET 1. Kaivosteollisuuden vesienkäsittely 2. Case Talvivaara 3. Vesistövaikutukset sekä tutkimus 6 KAIVOSTOIMINNAN VESISTÖVAIKUTUKSET • Suomessa noin 50 kaivosta, jotka kaikki ovat erilaisia vesistövaikutuksiltaan. Tuotteet vuolukivestä talkkiin ja kuparista kohta uraaniin. • Useimmat malmit ovat sulfidisia ja muodostavat happamia kaivosvesiä, joissa mukana myös malmin sisältämiä metalleja • Lisää päästöjä syntyy malmin käsittelyssä. Pölypäästöt, prosessivedet sekä rikastushiekka-altaista. Myös suljetuilla kaivoksilla on vesistövaikutuksia • Malmin jatkokäsittely tuottaa myös päästöjä vesistöihin. • Talvivaaran sulfaattipitoisuudet ovat kuitenkin harvinaisia kaivoksille, tyypillisempiä jatkokäsittelylle. 7 TALVIVAARAN VESIENKÄSITTELY JA VESISTÖVAIKUTUKSET 1. Kaivosteollisuuden vesienkäsittely 2. Case Talvivaara 3. Vesistövaikutukset sekä tutkimus 8 TALVIVAARAN KAIVOSALUE KUUSILAMMEN LOUHOS SEKUNDÄÄRI LIUOTUS PRIMÄÄRI LIUOTUS MURSKAUS METALLIEN TALTEENOTTO 9 TALVIVAARAN PROSESSI • Talvivaara sekä louhii malmin sekä jalostaa siitä välituotteen jatkojalostukseen. • Malmi bioliuotetaan kasoissa prosessissa joka liuottaa rauta- ja sulfidimineraaleja. • Metallitehtaalla arvometallit poistetaan liuoksesta rikkivedyllä, jolloin saadaan selektiivisesti metallisulfideja myyntituotteiksi. • Uraani poistetaan liuoksesta uuttamalla. • Talvivaaran bioliuotus ohittaa rikastusvaiheen sekä malmin sulattamisen, mikä tuo energiasäästöjä perinteiseen prosessiin nähden. 10 TALVIVAARAN LOPPUNEUTRALOINNIN PITOISUUDET Keskiarvo t vuodelta 2012 • Sulfaatti 4,6 g/l. (Prosessiliuoksissa 60-200 g/l) • Nikkeli 0,0187 mg/l (Prosessiliuoksissa 1,4-2,6 g/l) • Uraani 0,759 µg/l (Prosessiliuoksessa 7-17 mg/l) • Mangaani 2,386 mg/l (Prosessiliuoksissa 6,5 g/l, poistovedessä 870 mg/l) Sulfaattipitoisuus loppuneutraloinnissa 2012 8000,00 7000,00 5000,00 4000,00 3000,00 mg SO4/l 6000,00 2000,00 1000,00 0,00 11 PÄÄSTÖT JATKETTU • Vesistöön puretuissa vesissä on korkeampia pitoisuuksia, kuin loppuneutraloinnista tulevissa vesissä. • Valumavedet kontaminoituvat alueella, jonka maaperä on hyvin metallipitoinen ja sekoittuvat jo puhdistettuihin vesiin. • Kipsisakka-altaan vuoto sekoitti puhdistettuja ja metallipitoisia vesiä lisää. • Nykyinen vesimäärä alueella patoaltaissa ei mahdollista koko vesimassan käsittelyä yhtä tehokkaasti, kuin loppuneutraloinnissa. Täydellisestä sekoittamisesta ei voi kuin unelmoida. • Päästöjen pitoisuudet vuodon jälkeen: Kuukausittaiset keskiarvot 2012 Nikkeli Sinkki Kupari Mangaani 2010 Sulfaatti Marras 103,9216 58,82353 34,21053 4204,872 5795,857 Joulu 136,3235 23,38235 43,46154 26260,74 7893 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 2011 2012 Nikkeli 327 62 92 kilogrammaa (kg) Sinkki 115 57 148 kilogrammaa (kg) Kupari 31 16 8 kilogrammaa (kg) Mangaani 112400 11651 6223 kilogrammaa (kg) Sulfaatti 24636 14538 5462 tonnia (t) 12 KALOJEN HAITTA-AINETUTKIMUKSET 13 TALVIVAARAN VESIENKÄSITTELY JA VESISTÖVAIKUTUKSET 1. Kaivosteollisuuden vesienkäsittely 2. Case Talvivaara 3. Vesistövaikutukset sekä tutkimus 14 SULFAATTIPITOISUUS – OULUJOEN JA VUOKSEN VESISTÖT 15 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 19.11.2012 / SYKE 16 VESISTÖVAIKUTUKSET • Talvivaara vaikuttaa alapuolisiin vesistöihinsä, mutta vaikutukset halutaan minimoida. • Neljässä läheisessä vesistössä alusvesi on kerrostunut sulfaatin vaikutuksesta, eikä normaalia kiertoa ole tapahtunut. • Kipsisakka-altaan vuodon vaikutuksista ei ole vielä tehty selvityksiä, mutta kesän aikana teemme pohjaeläinten kartoituksen sekä koekalastukset, jolloin saamme uutta tietoa vaikutuksista. • Sulfaatin roolista metallien vaikutuksiin pohjaeliöihin sekä sedimenttien olosuhteisiin saadaan uutta tietoa. 17 17 REACH, CLEAN WATER ACT JA UUSI TUTKIMUS • Biotic Ligand Model - Metalliteollisuuden ja tutkijoiden ehdottama malli biosaatavien metallien arvioimiseksi. EU on hyväksynyt mallin sekä REACH:n ja Clean Water Actin osana. - pH, AVS ja COD määräävät biosaatavuuden karkeasti. Muut normaalit mittaukset tarkentavat arvoja. • Metallien nopea poistuminen vedestä (Fast removal) - Poistuuko 70 % aineesta 28 vuorokaudessa. - Ohjeistus orgaanisille kemikaaleille, toimiiko metalleille? • Kemikaalien yhteisvaikutuksien arvioiminen - Metalliteollisuudella on useita mallinnushankkeita meneillään, joiden avulla loppukäyttäjät voisivat arvioida jätevesien metallien yhteisvaikutuksia ja luokituksia. 18 REACH JA POHJAELÄINTIETOJEN SAATAVUUS 19 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoja: Tuomas Vanhanen, Tuotevastuun asiantuntija , puh. 040-831 6719 www.paikanpaalla.fi [email protected] 20