1. No category

Kurssin sisältö
Horatius:
korvaa aineopintojen kohdan Dla 213.5
(4 op)
Carmina 1, 1-20
luennot ma 13.9.-29.11.
väliviikko 25.10., itsenäisyyspäivä 6.12.
johdantoluento 13.9.2010
HUOM. ei luentoa 4.10. - samalla viikolla
joku muu aika?
loppukuulustelu 13.12.
2
1
Horatiuksen tausta
2
Horatiuksen tausta (2)
Quintus Horatius Flaccus (65–8 eaa.)
syntymäkaupunki Venusia (nyk. Venosa)
vapautetun orjan poika
poliittisesti alhainen asema, mutta sosiaalisen
nousun mahdollisuus varallisuuden myötä
isä rahoitti kirjallisen koulutuksen
Venusia, Rooma, Ateena
isältä saatu eettinen kasvatus:
jatkuva itsetutkiskelu
muiden moraalinen (moralisoiva) arviointi
ei varsinaista filosofista koulutusta
3
4
3
4
Myrskyisä nuoruus
Pieni pullea runoilija
Filippoin taistelu v. 42
varhaisimmat runot kirjoitettu 40-luvun
lopussa
ajan parhaat verkostot:
Octavianus ja Marcus Antonius
vs. Iunius Brutus ja Cassius Longinus
Horatius upseerina (tribunus militum)
runoilijat Vergilius ja Varius
tappion jälkeen menetti perintöä, ei kokonaan
> Maecenas, Octavianuksen
ystävä ja poliittinen vaikuttaja
sen jälkeen työ valtionkassassa kirjurina
(scriba quaestorius)
nousi ritarisäädyn alimmalle portaalle
> Octavianus, yksinvaltias v. 31 alkaen
myöh. Augustus
kuvailee itseään: lyhyt, pullea, helposti
suuttuva, mutta nopeasti leppyvä
otium equestris - libertas equestris
5
6
5
Maecenas
6
Augustuksen hovirunoilija
Maecenas atauis edite regibus,
o et praesidium et dulce decus meum
vanhaa mahtisukua Arretiumista
Uran huippu: Vuosisataisjuhlat (Ludi
saeculares) v. 17
syntynyt n. v. 70, ritarisäätyinen; kuoli v. 8
läheinen yhteys Octavianukseen takasi
varallisuuden
uuden vuosisadan juhlallinen avaaminen
Carmen saeculare
Horatius tutustui Maecenakseen v. 37
... sacrificioque perfecto puer(i) [X]XVII, quibus denuntiatum
erat, patrimi et matrimi, et puellae totidem carmen
cecinerunt, eo[dem]que modo in Capitolio; carmen
composuit Q(uintus) Hor[at]ius Flaccus ...
Maecenas lahjoitti hänelle mm. maatilan Rooman
koillispuolelta
Corpus inscriptionum Latinarum VI 32323
myöhemmin Augustus pyysi vielä
sihteerikseen, Horatius ei ryhtynyt
testamentissa H. jätti omaisuutensa keisarille
http://www.humnet.ucla.edu/horaces-villa/
vaikeaselkoinen suhde, tasa-arvoisuus
ei ainakaan selkeä mesenaatti-elätti-suhde
7
8
7
8
Horatiuksen tuotanto
Satiirit (Sermones)
1. kirja syntyi n. 41-35, 2. kirja n. 35-30
Satiirit (Sermones), 2 kirjaa
omistettu Maecenaalle; tärkeä kirjallinen esikuva ja
kritiikin kohde Lucilius (100-l.)
30-luvulla
Epodit (Epodae eli Jambit), 1 kirja
urbaani kirjallisuudenlaji (esim. 1,6, 1,9)
30-luvulla
Horatiuksen satiireissa erityisen tärkeä teema
on yksilön suhde yhteiskuntaan
yksittäisiä teemoja
Oodit (Carmina), 4 kirjaa
20-10-luvuilla
Carmen Saeculare (v. 17)
Kirjeet (Epistulae) (v. 20)
Runousoppi (Ars poetica, Ad Pisones, n. 18)
hulluuden lajit (2,3, pisin satiiri); runous (1,4); seksi
ja uskottomuus (1,2); matka (1,5); illallinen (cena,
2,8); Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri (2,6)
9
10
9
Lyriikka: Epodit
10
Lyriikka: Oodit
3 kirjaa julk. v. 23; 4. kirja n. v. 15
esikuvina Sapfo ja Alkaios (600-500-l.)
30-luvulta, omistettu Maecenaalle
jambipohjaiset mitat
tausta: Arkhilokhoksen "pilkkarunot", mutta
vain muodollisesti
erityisesti mitat
ehkä vielä enemmän Pindaros (n. 520–440)
sisältö, suurieleisyys jossakin määrin
Horatius toi omasta mielestään jambit Latiumiin
tavoitteena uuden luominen
ylistysrunoja jumalille ja ihmisille; eroottista
ja pitorunoutta; keskusteluja, yleisiä
pohdiskeluja
vastaanotto ristiriitainen omana aikana
irti neoteeristen runoilijoiden (mm. Catullus)
tiukemmasta hellenismistä
"klassismi" muodostuu
11
12
11
12
Runokirjeet
Ars poetica (Ad Pisones)
julk. v. 20 (2 kirjaa), heksametriä
"saajia" mm. Augustus (2,1),Tiberius,
runoilija Tibullus (1,4), Maecenas
kirjekirjallisuus lähtökohtaisesti filosofista
Horatiuksella vakavaa ja hyväntuulista
keskeiset teemat: "filosofia",
kirjallisuuskritiikki, omaelämäkerrallisuus
"kirje", käytännössä tutkielma runoudesta
tämän tutkimushistoria hyvin laaja
keskustelu siitä, miten runoilijan pitäisi laatia
runojaan
sikäli erilainen kuin Aristoteleen Runousoppi
periaatteita:
Omne tulit punctum qui miscuit utile dulci
lectorem delectando pariterque monendo.
huvin ja hyödyn yhdistäminen
kreikkalaisten esikuvien tärkeys
oman tekstin jatkuva viimeistely ja kritiikki
13
14
13
14
Kirjallisuutta
Jälkivaikutus ja tekstin säilyminen
Horatius: Opera. Edidit D.R. Shackleton Bailey.
(Bibliotheca Teubneriana.) Stuttgart 1985 (editio)
T. Oksala - E. Palmén: Horatiuksen oodeja. 1989 (käännös
suomeksi)
A. Kiessling - R. Heinze: Q. Horatius Flaccus. Oden und
Epoden. 11. painos. Berlin 1965 (kommentaari)
R.G.M. Nisbet – M. Hubbard: A Commentary on Horace
Odes Book I. Oxford 1970 (kommentaari)
C. Sydenham: Horace: The Odes. New verse translation
with facing Latin text and notes. London 2005
Horace: The Odes: New Translations by Contemporary
Poets. Ed. J.D. McClatchy. Princeton 2002
A Companion to Horace. Ed. by G. Davis. Malden, MA
2010.
nousi pian kouluauktoriksi
editio vielä 500-luvulla
tunnettiin myös karolinkisena aikana, jolta
ovat varhaisimmat käsikirjoitukset
teksti on hyvin säilynyt, mutta
käsikirjoitustraditio on monimutkainen
editiot perustuvat 800-l. käsikirjoituksiin
Dante; Nietzsche: juhlava keveys
renessanssiaikana valtava suosio
15
16
15
16