S ä h k ö t u r v a l l i s u u s – kooste

SÄHKÖTURVALLISUUS
YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen
uuden SFS6000 –sähköturvallisuusstandardin mukaisesti
Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013 vastaamaan
vuoden 2013 aikana käyttöönotettavaa SFS6000:2012 standardia
Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista SFS6002
AIHEET
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Sähkövirran vaikutukset ihmiskehoon
Sähköverkon rakenne
Suojausmenetelmät
Kosketusjännitesuojaus
Johdonsuojalaitteet
Vikavirtasuojakytkin
Yleistä sähkötöistä
Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot
Mittaukset ja tarkistukset
Sähkötapaturmien ensiapu ( Erillinen liite )
Ihmiskeho ja sähkövirta
• Ihmiskehon resistanssi on riippuvainen jännitteestä, ja
resistanssi pienenee jännitteen kasvaessa
• 230 V jännitteellä ihmisen resistanssi kädestä-käteen on
noin 1,7 kΩ ja kädestä jalkaan noin 1 kΩ
• Yli 200 V jännitteillä ei kosketuspinta-alalla tai ihon
kosteudella ole merkittävää vaikutusta virran suuruuteen
• Ihmisen läpi menevän virran suuruus riippuu
merkittävästi siitä, miten hyvin ihminen on yhteydessä
maapotentiaaliin ( -> Käyttöolosuhdeluokitus )
SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUKSET IHMISKEHOON, 50 Hz -taajuudella
Virran tehollisarvo
Kestoaika
Vaikutukset ihmiskehoon
mA
0…1
Ei merkitystä
Virta ylittää tuntokynnyksen
Ei terveysvaikutuksia
1 … 10
Ei merkitystä
Voimakkaita kipuja käsivarsilihaksissa
Ei terveysvaikutuksia
10 …15
Ei merkitystä
Kouristuskynnys ylittyy, Käsien irottaminen jännitteisestä kohteesta
omin avuin ei onnistu
Ei terveysvaikutuksia
15 … 30
Minuutteja
Käsivarsien kouristuksenomainen yhteentaivutus
Hengitysvaikeuksia ja verenpaineen nousu
SIETORAJA!
30 … 50
Sekunneista
minuutteihin
Epäsäännöllisyyksiä sydämen toiminnassa. Verenpaineen nousu.
Voimakkaita kouristuksia. Tajuttomuus. Sydänkammiovärinän riski
pitkällä vaikutusajalla.
Alle 0,8 s
Yli 0,8 s
Ei sydänkammiovärinää. Voimakas sokkivaikutus
Alle 0,8 s
Yli 0,8 s
Sydänkammiovärinä. Tajuttomuus. Virran aiheuttamia palovammoja
50 … 500
Yli 500
Sydänkammiovärinä. Tajuttomuus. Virran aiheuttamia palovammoja
Sydänpysähdys. Tajuttomuus. Voimakkaita palovammoja
SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUKSET IHMISKEHOON, 50 Hz -taajuudella
• 0,8 s = Sydänjakso
• Normaalilla 230/400V verkkojännitteellä ihmisen läpi kulkeva
virta on maksimissaan 200 mA –luokkaa ( Ihmisen resistanssi
230V –jännitteellä on 1 kΩ -luokkaa )
► Sähköisku on hengenvaarallinen, jos sen vaikutusaika ylittää
sydänjakson
► Suojalaitteen on katkaistava vikatilanteessa jännite riittävän
nopeasti
► V I K A S U O J A U S ( Kosketusjännitesuojaus ) !
• Henkilösuojaukseen käytettävän vikavirtasuojakytkimen
laukaisuerovirta saa olla enintään 30 mA
ELV, LV, HV
• ELV, Extra Low Voltage, Pienoisjännite:
< 50 V AC
< 120 V DC
• LV, Low Voltage, Pienjännite:
50 V … 1000 V AC
120 V … 1500 V DC
• HV, High Voltage, Suurjännite:
> 1000 V AC
> 1500 V DC
Pienoisjännitteet
< 50 V AC tai < 120V DC
• SELV
– Täyttää suojaeristyksen ehdot
– Ei saa suojamaadoittaa
• PELV
– Täyttää suojaeristyksen ehdot
– Saa suojamaadoittaa
• FELV
–
–
–
–
Ei täytä suojaeristyksen ehtoja
Tulee suojamaadoittaa
Esim: Työkoneen ohjausjärjestelmä
Toiminnallinen pienoisjännite
Pistokytkimiä käytettäessä EI saa olla mahdollisuutta sekoittaa eri
pienoisjännitejärjestelmiä !!!!!!!
Valtakunnan siirtoverkko
Kuvassa Suomen sähkönsiirron
kantaverkko
Siirtoverkossa käytetään
suurjännitettä, käytössä ovat
suurjännitteet:
• 400 kV
• 220 kV
• 110kV
Paikalliset sähköyhtiöt käyttävät
siirrossa 20 kV keskijännitettä
Sähkön jakelussa käytetään
230/400 V pienjännitettä
Käytössä olevat pienjännitteet
• Normaali jakeluverkko : 230/400 V
– Vaihejännite, jännite nollan ja vaiheen välillä 230 V
– Pääjännite, jännite vaiheiden välillä 400 V
• Teollisuuslaitoksissa käytetään yleisesti myös 400/690 V
sähköverkkoa
– Tavalliset sähkömoottorit käyvät, 690 V jännitteellä ne kytketään
tähtikytkentään ja 400 V jännitteellä kolmiokytkentään
– Siirtohäviöt saadaan pudotettua kolmasosaan normaaliin
230/400 V jakelujännitteeseen nähden
• Sähköturvallisuusasioita tarkastellaan aina
vaihejännitteellä, koska sähköiskut tapahtuvat vaiheen ja
maan välillä
Muualla maailmassa
Vaihejännitteet maailmassa, vaihtosähköä, taajuus 50Hz
tai 60Hz
PERUSSUOJAUS /
VIKASUOJAUS
PERUSSUOJAUS
[ = KOSKETUSSUOJAUS ]
• Estää ( tahattomasti ) koskettamasta jännitteistä
osaa
VIKASUOJAUS
[ = KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS ]
• Estää vaarallisen kosketusjännitteen syntyminen
vian seurauksena
PERUSSUOJAUS
• Perussuojauksen tarkoituksena on estää kosketus
jännitteisiin osiin
– Kaikkien kuluttajille myytävien sähkölaitteiden tulee täyttää
vähintään IP2X –luokan vaatimukset
– Kosketeltavien vaakasuorien pintojen tulee täyttää IP4X –luokan
vaatimukset
• Osittaisella perussuojauksella tarkoitetaan
kosketussuojausta, jolla estetään tahaton koskettaminen
jännitteisiin osiin
– Esimerkkinä keskusten sisäiset rakenteet
• Perussuojausmenetelmä on myös jännitteisten osien
sijoittaminen kosketusetäisyyden ulkopuolelle
– Ilmajohdot, pylväsmuuntamot
Ylijännitesuojaus
• SFS6000:2012 –standardissa on annettu
vaatimuksia ylijännitesuojauksesta:
– Ylijännitesuojaus pakollinen uudiskohteissa, joiden
sähkönsyöttö tapahtuu ilmakaapelilla
– Ylijännitevaurioiden riskiarviointi vaaditaan myös
muissa merkittävimmissä kohteissa :
1. Turvajärjestelmät, sairaaloiden lääkintälaitteet
2. Julkiset palvelut, tietokonekeskukset
3. Kaupalliset ja teolliset toiminnot
4. Isot asuintalot, kirkot, toimistot, koulut
5. Pienet ja keskikokoiset asuinrakennukset, pienet toimistot
IP-LUOKITUS
IP-LUOKITUS
ENSIMMÄINEN TUNNUSNUMERO
MEKAANINEN SUOJAUS
Numero
0
1
2
3
4
5
6
Merkitys
laitesuojauksessa
Suojaamaton
Suojattu Ø >= 50mm
Suojattu Ø >=12.5mm
Suojattu Ø >= 2.5mm
Suojattu Ø >= 1.0mm
Pölysuojatusti
Pölytiiviisti
Merkitys
henkilösuojauksessa
Suojaamaton
Nyrkiltä
Sormelta
Työkalulta
Langalta
Langalta
Langalta
► Kaikkien kuluttajille myytävien sähkölaitteiden tulee täyttää vähintään
IP2X –luokan vaatimukset ja kosketeltavien vaakasuorien pintojen
tulee täyttää IP4X –luokan vaatimukset
IP-LUOKITUS
TOINEN TUNNUSNUMERO
KOSTEUSSUOJAUS
Numero
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Merkitys laitesuojauksessa / suojattu
Suojaamaton
Pystysuoraan tippuvalta vedeltä
Tippuvalta vedeltä, laitteen kallistus max. 15
Satavalta vedeltä
Roiskuvalta vedeltä
Vesisuihkulta
Voimakkaalta vesisuihkulta
Lyhytaikaisesti upotettuna
Jatkuvasti upotettuna
IP-LUOKITUS
LISÄKIRJAIMET
Kirjain
A
B
C
D
H
M
S
W
Merkitys laitesuojauksessa
Merkitys
henkilösuojauksessa/
vaaralliset osat suojattu
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Nyrkiltä
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sormelta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Työkalulta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Langalta
Suurjännitelaite
Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa käynnissä
Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa pysähdyksissä
Laite koestettu erityisiin sääoloihin
Palovaaralliseen tilaan tulevat laitteet
• Kotelon kotelointiluokan on oltava yleensä
vähintään IP4X
• Jos tilassa esiintyy pölyä, kotelointiluokan on
oltava vähintään IP5X
• Jos esiintyvä pöly on palavaa, kotelointiluokan on
oltava vähintään IP6X
Suojaukseen, ohjaukseen ja erottamiseen
käytettävät kytkinlaitteet on sijoitettava
palovaarallisten tilojen ulkopuolelle, ellei niitä ole
sijoitettu tilaan sopivaan koteloon
JÄRJESTELMÄN
MAADOITUSTAVAT
Ensimmäinen kirjain:
Järjestelmän maadoitustapa:
T => Yksi piste on yhdistetty suoraan maahan
I => Kaikki jännitteiset osat eristetty maasta tai yksi piste
yhdistetty maahan impedanssin kautta ( siis EI suoraan
maahan )
Toinen kirjain
Sähkölaitteiston jännitteelle alttiiden osien
maadoitustapa
T => Jännitteelle alttiit osat on yhdistetty galvaanisesti
maahan ( Riippumatta järjestelmän maadoitustavasta )
N => Jännitteelle alttiit osat on yhdistetty jakelujärjestelmän
maadoitettuun pisteeseen
SÄHKÖVERKON RAKENNE [ TN ]
• TN –järjestelmässä pienjännitemuuntajalla toteutettu
nolla maadoitetaan maapotentiaaliin mahdollisimman
hyvin koko pienjänniteverkon osalta
► idea: Nolla- ja suojamaadoitusjohtimen, ja maan ja
rakennusten nollapotentiaalin välille ei muodostu jänniteeroa missään olosuhteissa !
TN-C
TN-S
SÄHKÖINEN EROTUS
• Sähköisessä erotuksessa lähtö erotetaan galvaanisesti
sähköverkosta
► Jännite muodostuu täten vain johtimien välille, maapotentiaalia
vastaa ei ole jännite-eroa
• Peruseristys
• Eristysvaatimuksilleen ”kevyempi versio” suojaerotuksesta
• Sähköiseen erotukseen saa kytkeä vain yhden laitteen
• Pääasiallinen jännitteensyöttötapa 0 –luokan sähkölaitteille tiloissa,
joissa ei ole 0 –luokan pistorasioita
SUOJAEROTUS
• Suojaerotuksessa lähtö erotetaan galvaanisesti sähköverkosta
► Jännite muodostuu täten vain johtimien välille, maapotentiaalia
vastaa ei ole jännite-eroa
• Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys
• Suojaerotukseen saa ( pääsääntöisesti ) kytkeä vain yhden laitteen
• Pääasiallinen jännitteensyöttötapa käsiteltäessä puutteellisesti
kosketussuojattuja laitteita ( sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot )
IT-JÄRJESTELMÄ
• IT-järjestelmässä koko tilan sähkönsyöttö
järjestetään suojaerotusmuuntajan kautta
• Käytetään sähkölaitekorjaamoissa ( Käyttö
aika vähäistä )
• Varustettava maasulun- ja eristystilan
valvontalaitteella. Tällä varmistetaan, että
syötöllä ei ole potentiaalia maahan nähden
SUOJAUSLUOKKA 0
Peruseristetty
• 0 – Luokan pistorasioita voidaan
nykisin käyttää vain sähköisesti
erotettuna. Aiemmin niitä voitiin
käyttää vaarattomaksi luokitelluissa
käyttöolosuhteissa
• 0 – Luokan sähkölaitteissa ei ole
lisäsuojausta vikatapausten varalta,
vaan laitteen eristys on
peruseristyksen varassa
• 0 – Luokan pistotulppa ei käy kuin 0 –
luokan pistorasiaan
• 0 – Luokan pistorasiaan sensijaan käy
0- luokan pistotulpan lisäksi myös
suojausluokan 1- ja 2- pistotulpat
SUOJAUSLUOKKA 0
Peruseristetty
• 0 – Luokan
pistorasiaan sen
sijaan käy 0- luokan
pistotulpan lisäksi
myös suojausluokan
1- ja 2- pistotulpat
SUOJAUSLUOKKA 1
Suojamaadoitettu
• 1 – luokan sähkölaitteissa on
lisäsuojauksena suojamaadoitus, joka
tarkoittaa laitteen kosketeltavien
metalliosien liittämistä sähköiseen
nollapotentiaaliin. Tämä liitäntä
tapahtuu suojamaadoituksen ( Johdin
+ koskettimet ) avulla
• Suojausluokan 1- pistotulppa käy
myös suojausluokan 0- pistorasiaan
• Suojausluokan 0 –pistotulppa ei käy
suojausluokan 1 –pistorasiaan
• Suojausluokan 2- pistotulppa käy
suojausluokan 1- pistorasiaan
SUOJAUSLUOKKA 1
Suojamaadoitettu
• Suojausluokan 1pistotulppa käy myös
suojausluokan 0pistorasiaan
• Suojausluokan 0 –
pistotulppa ei käy
suojausluokan 1 –
pistorasiaan
• Suojausluokan 2pistotulppa käy
suojausluokan 1pistorasiaan
SUOJAUSLUOKKA 2
Suojaeristys
• 2- Luokan
sähkölaitteissa on
peruseristyksen
lisäksi lisäeristys.
Suojaeristetyn laitteen tunnus:
SUOJAUSLUOKKA 2
Suojaeristys
• Suojausluokan 2laitteiden pistotulppa
käy sekä 0- että 1luokan pistorasiaan
SUOJAUSLUOKKA 3
Pienoisjännite
• Suojajännitteisen
laitteen käyttöjännite
on alle 50 VAC
( tai alle 120 VDC )
Suojajännitteisen laitteen tunnus:
IEC 60903 Standardi
• Eurooppalainen CEE
–standardi on
yhteensopiva
kansainvälisen IEC
60903 –standardin
kanssa
• Nimellisjännite
ilmaistaan kalusteen
värin avulla ( Pistorasia +
pistotulppa )
1- vaihepistorasia, CEE-tyyppi
Eurooppalaisen CEE –standardin
mukainen yksivaihepistorasia
Nimellisvirta 16 A
Etuja Schuko-rasiaan nähden:
- Nollan paikka säilyy myös
siirrossa
- Kestää paremmin kuormitusta
nimellisvirralla
Liitännät :
- Vaihejohdin ( L )
- Nolla ( N )
- Suojamaa ( PE )
3-vaihepistorasia
Eurooppalaisen CEE –
standardin mukainen
kolmivaihepistorasia
Saatavissa 16 A – 125 A
virroille, muoto sama, koko
kasvaa nimellisvirran
kasvaessa
Liitännät :
- 3 * vaihejohdin ( L1, L2, L3 )
- Nolla ( N )
- Suojamaa ( PE )
Schuko / CEE
1~ / 3~
• 1- vaihepistorasioiden osalta on
matkailuajoneuvojen paikoitusalueilla ja
pienvenesatamissa siirrytty CEE –mallisiin
pistorasioihin
• 3 –vaiheinen syöttö suurtehoisille
sähkölaitteille tuo selviä etuja :
– Tasaisempi sähköverkon kuormitus
– Luonnostaan parempi virranmuoto ( =
Pienempi jännitesärö )
– Johtimien parempi hyödyntäminen, 67%
johdinpinta-alan lisäyksellä saavutetaan
kolminkertainen siirtoteho
Pistorasiat maailmalla
Muutamissa euroopan maissa
käytössä oleva ”parannettu
versio” Schuko –
pistokytkinratkaisusta
Pohjois- ja väliamerikassa, sekä
Japanissa käytettävä 1~ ,
110V , 15A suojamaadoitettu
pistokytkinratkaisu
Yhdysvalloissa käytettäviä 3~
pistokytkinratkaisuja
Siirtoteho
230/400V jakeluverkossa
Nimellisvirta
1 –vaiheisena
3 –vaiheisena
10 A
2,3 kVA
6,9 kVA
16 A
3,6 kVA
11 kVA
32 A
22 kVA
63 A
44kVA
JOHDONSUOJALAITTEET
• SULAKE ( = varoke )
– Tulppasulake
• 2 A … 63 A
– Kahvasulake
• 10 A … 1250 A
• JOHDONSUOJAKATKAISIJA
– Palautettava
– Erillinen laukaisutekniikka oikosulku- ja
ylikuormitussuojaukseen
• Magneettinen laukaisu oikosulkusuojaukseen
• Bimetallilaukaisu ylikuormitukseen
JOHDONSUOJALAITTEET
Sulakkeet
Kuvan lähde: TUKES
Varokepesän pohjakoskettimella estetään liian suuren sulakkeen käyttö
Nimellisvirta Tunnusväri
2A
Oranssi
4A
Ruskea
6A
Vihreä
10 A
Punainen
16 A
Harmaa
Nimellisvirta
20 A
25 A
35 A
50 A
63 A
Tunnusväri
Sininen
Keltainen
Musta
Valkoinen
Kupari
JOHDONSUOJALAITTEET
Sulakkeet
g -> Oikosulku- ja ylikuormitussuojaksi soveltuva
sulake
a -> Vain oikosulkusuojaksi soveltuva sulake
G -> Johdon suojaukseen tarkoitettu sulake
M -> Moottoripiirin suojaukseen tarkoitettu sulake
Esimerkkejä:
gG ( VDE: gL ) on yleisimmin käytetty sulake, joka
on tarkoitettu johdon ylikuormitus- ja
oikosulkusuojaukseen
aM on moottoripiirin etusulake, jota ei saa käyttää
ilman moottorin ylikuormitussuojaa
JOHDONSUOJALAITTEET
Johdonsuojakatkaisija
Erillinen laukaisutekniikka oikosulku- ja ylikuormitussuojaukseen
• Magneettinen laukaisu oikosulkusuojaukseen
• Bimetallilaukaisu ylikuormitukseen
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN
• Vikavirtasuojakytkin vertaa menevää ja tulevaa
virtaa.
► Jos virtojen ero ylittää sallitun, katkaisee
vikavirtasuojakytkin syötön välittömästi
Kuva: 1D-2002
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN
• Henkilösuojaukseen
max. 30 mA
vikavirtasuojakytkin,
tyyppi A tai B
• Palosuojauksessa
käytetään myös
suuremman
laukaisuerovirran
vikavirtasuojakytkimiä,
yleensä max. 300 mA
Kuva: UTU
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN
TYYPIT
• AC:
– Toimii vain vaihtovirralla
– Käyttö vain palosuojaukseen
tai automaattisen
poiskytkentäehdon
täyttämiseksi
• A:
– Toimii vaihtovirran lisäksi
myös pulssimaisella
tasavirralla.
– Myös henkilösuojaukseen
• B:
– Toimii vaihtovirran lisäksi
myös tasavirralla
– Myös henkilösuojaukseen
Kuva: 1D-2002
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN (1)
Enintään 30 mA, tyypin A tai B vikavirtasuojakytkin on asennettava
seuraavissa tapauksissa:
•
•
≤ 32 A Ulkopistorasiat ja ulos asennetut siirrettävät tai puolikiinteät laitteet
≤ 20 A Maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat
•
•
•
•
•
Kaikki virtapiirit sauna-, kylpy-, suihku-, ja uima-allastiloissa [ EI koske kiuasta ]
≤ 32 A pistorasiat rakennustyömailla.
Lisäksi/paitsi:
–
–
•
•
Merkitty alakeskussyöttö voidaan jättää vikavirtasuojauksen ulkopuolelle, varoituskilpi oltava
Virtapiirit, jotka syöttävät yli 32A pistorasioita on suojattava enintään 500mA vikavirtasuojakytkimellä
Tilapäisasennukset ( Esim. messutilat )
≤ 32 A Pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot maatalouden rakennuksissa. Lisäksi:
–
–
•
•
•
•
•
Koskee täten lähes kaikkia pistorasioita asuin- ,koulu- ja toimistorakennuksissa
Ei koske valaisinpistorasioita !
Yksittäisiä kiinteän laitteen syöttöön tarkoitettuja pistorasioita voidaan syöttää ilman
vikavirtasuojakytkintä. Tällöin pistorasia on merkattava tai sijoitettava niin, ettei siihen voi kytkeä
muuta laitetta
Yli 32A pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot on suojattava enintään 100mA vikavirtasuojakytkimellä
Kaikki muut ryhmäjohdot on suojattava enintään 300mA vikavirtasuojakytkimellä
Ahtaat johtavat tilat
Matkailuajoneuvojen paikoitusalueet
Pienvenesatamat
Lääkintätilat
Sähkölaitekorjaamot ja –laboratoriot
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN (2)
Enintään 30 mA vikavirtasuojakytkin ( myös AC –
tyyppi sallittu ) on asennettava kaikkiin
lämmityskaapeleiden ja –kelmujen syöttöön
Jos ( kuten yleensä ) vikasuojausmenetelmänä
käytetään syötön automaattista poiskytkentää,
on poiskytkentä toteutettava ensisijaisesti
ylivirtasuojia käyttäen. Jos tämä ei ole teknisesti
mahdollista ( pitkät syöttökaapelit, yms ) voidaan
poiskytkentä toteuttaa myös enintään 300 mA
vikavirtasuojakytkintä käyttäen. Myös AC –tyypin
vikavirtasuojakytkimen käyttö on sallittu
VIKAVIRTASUOJAKYTKIN
Vikavirtasuojakytkimen käytöstä:
• Asunnoissa ja vastaavissa tiloissa lisäsuojaus voidaan jättää pois
pistorasioista, jotka syöttävät erityistä, määrättyä laitetta, jonka
syötön katkeamisesta voi aiheutua vahinkoa.
– Kylmäkoneiden syöttöön vikavirtasuojakytkintä ei kannata asentaa,
koska se laukeaa helposti ukkosen aikana
• Työmaakeskuksiin vikavirtasuojakytkimet tulivat pakollisiksi jo
vuosituhannen alussa -> Päivitysvelvoite vanhoihin keskuksiin
• Asuinkiinteistöissä ei päivitysvelvoitetta, kaikki uudet asennukset
tehtävä aina olemassa olevien määräysten mukaisesti.
– Poikkeuksena on, että saneerauskohteissa ei vaadita
vikavirtasuojauksen käyttöönottoa kuivissa tiloissa, jollei samalla
uusita johdotuksia ja keskusta.
► Pääsääntöisesti:
* Vanhat asennukset saa korjata alkuperäisen mukaisiksi.
* Uudet asennukset on, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta,
tehtävä voimassaolevien standardien mukaisiksi.
VIKASUOJAUS
Oikosulkutapaus vaiheen ja suojamaadoitetun laiterungon
välillä:
► Oikosulkuvirtaa rajoittaa vain johtimien impedanssi
► Suoja- ja vaihejohtimessa yhtä suuri impedanssi
►► Laiterungon jännite nousee puoleen vaihejännitteestä,
eli 230 V vaihejännitteellä 115 V :iin !!
►►► Kosketusjännite on vaarallisen voimakas !!
►►►► Suojalaitteen täytyy laukaista syöttö nopeasti pois
päältä !!
►►►►► Oikosulkuvirran tulee olla riittävän suuri
laukaistakseen johdonsuojalaitteen määräajassa !!
[ Suojajohtimen potentiaalitasaukset ja syötön
nollajohtimen maadoitukset pienentävät suojajohdinpiirin
impedanssia ]
VIKASUOJAUS Laukaisuaikavaatimus
Suurimmat sallitut laukaisuajat TN –
järjestelmässä eri vaihejännitteillä :
230 V ► 0,4 s
400 V ► 0,2 s
> 400 V ► 0,1 s
[ SFS2664:1988, IEC 60038:1983 ]
VIKASUOJAUS
Riittävä oikosulkuvirta eri
johdonsuojalaitteilla
VIKASUOJAUS
Mitoitus
● Laukaisuaikavaatimus :
– Siirrettävät laitteet : 0,4 s [ 230 V vaihejännitteellä ]
● Suojalaitteet vaativat riittävän oikosulkuvirran lauetakseen
määräajassa. Virta riippuu nimellisjännitteestä ja
oikosulkuimpedanssista.
● Johtimen maksimipituus:
► l  Johdon sallittu kokonaisimpedanssi, (  )
max
Johdon impedanssi, ( m )
● Oikosulkuvirta on pienimmillään silloin, kun verkkojännite on
pienimmillään. Sen toleranssi on ± 5%, josta saadaan kerroin 0,95
● Johtimen maksimipituutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös
syöttävän sähköverkon aiempi impedanssi, Z v
● Asennettavan johtimen maksimi-impedanssi saadaan vähentämällä
suurimmasta mahdollisesta kokonaisimpedanssista ( = jolla
vaadittava oikosulkuvirta saavutetaan) , syöttävän verkon
impedanssi.
VIKASUOJAUS
Mitoitus
● Kaavoissa:
U v = Vaihejännite ( Normaalissa sähköverkossa 230 V )
I k = Laukeamisehdon täyttävä oikosulkuvirta
Z v = Syöttävän sähköverkon impedanssi
z = Johtimen impedanssi ( Ω / m )
l max = Johdon ( = kaapelin ) maksimipituus
VIKASUOJAUS
Mitoitus
● Syöttävän verkon impedanssi voidaan tarvittaessa määrittää myös
oikosulkuvirran avulla:
ZV 
0,95 *UV
IV
, jossa I v on oikosulkuvirta keskuksella
● Johtimen impedanssina käytetään johtimen impedanssia +80ºC
lämpötilassa.
JOHTIMEN POIKKIPINTA-ALA
Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteän sähköasennuksen johdon
kuormitettavuuden vaatima minimi poikkipinta-ala kuparijohtimelle
johdonsuojalaitteen nimellisvirran suhteen, kun johto on
uppoasennettu tai pinta-asennetussa johdossa on läpivientejä.
Suurempi poikkipinta-ala voidaan tarvita vikasuojausvaatimusten ( ent.
kosketusjännitesuojaus ), korkean ympäristölämpötilan tai laitteiden
toiminnallisen vaatimusten toteuttamiseksi
Johdonsuojalaitteen Siirtoteho 1~
nimellisvirta ( A )
( kVA )
10 A
16 A
20 A
25 A
32 A
2,3 kVA
3,7 kVA
4,6 kVA
5,8 kVA
8,1 kVA
Siirtoteho 3~
( kVA )
6,9 kVA
11,0 kVA
13,8 kVA
17,3 kVA
24,2 kVA
Minimi poikkipinta-ala
( □ / mm² ) Cu
1,5 mm²
2,5 mm²
4 mm²
6 mm²
10 mm²
HENKILÖLUOKITUS
• MAALLIKKO
– Ei ole koulutettu, eikä opastettu
– Esim: ”Tavallinen” sähkönkäyttäjä
• OPASTETTU HENKILÖ
– Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilö on
opastanut välttämään sähkön vaarat
– Esim: Sähkötiloja siivoava siivooja
• SÄHKÖALAN AMMATTIHENKILÖ
– Koulutuksen ja työkokemuksen kautta osaa välttää
sähkön vaarat
VASTUUT SÄHKÖTÖISSÄ
• Sähkötyön johtaja
– Henkilö
– Juridinen ( = oikeudellinen ) vastuu
• Yritys
– Yritys, LY-tunnus ( voi olla toiminimi )
– Taloudellinen vastuu ( = vahingonkorvaukset )
SÄHKÖTYÖT
• Sähköalan töitä saavat tehdä vain
kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöt ja
yritykset.
• Sähkötöitä ovat:
– sähkölaitteistojen rakennustyöt
– sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaus- ja
huoltotyöt.
SÄHKÖTYÖT
• Ennen sähkötöiden aloittamista on toiminnasta
tehtävä ilmoitus TUKESille.
• Toiminnanharjoittajalla tulee olla
palveluksessaan sähköturvallisuudesta
huolehtiva sähkötöiden johtaja.
• Sähkötöiden johtajalla tulee olla toimialueen
kattava pätevyystodistus ja hänen asemansa
urakointiyrityksessä tulee olla sellainen, että
hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet
huolehtia tehtävistään ja valta vaikuttaa
vastuullaan oleviin asioihin.
SÄHKÖTYÖT
Sähköpätevyysluokat:
– S1 Kaikki sähkölaitteistot, myös suurjännite
– S2 Pienjänniteasennukset
– S3 Sähkölaitteiden korjaus, myös yksittäisen syötön veto
• Myös vanhat luokitukset ovat voimassa:
–
–
–
–
A
B
C
D
Kaikki sähkölaitteistot, myös suurjännite
Kaikki pienjänniteasennukset
Omakotitalon pienjänniteasennukset ( pinta-ala raj. )
Sähkölaitekorjaus
SÄHKÖTYÖN JOHTAJA
• Sähkötyön johtajalla tulee olla riittävä pätevyys,
sähköpätevyys, SP ( SP1, SP2, SP3, A, B , C , D )
• Sähköpätevyys haetaan
henkilöstöarviointilaitokselta, ja siihen vaaditaan:
– Hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto
( ST1, ST2 tai ST3 )
– Riittävä koulutus ja työkokemus
• Koulutus- ja työkokemusvaatimukset suurin piirtein samat,
kuin itsenäisen sähkötyön vaatimukset
SÄHKÖTYÖT
• Jokaisessa työkohteessa pitää olla
sähköturvallisuudesta vastaava henkilö
(sähköturvallisuustoimen johtaja), tämän
henkilön tulee olla itsenäiseen
sähkötyöhön kykenevä ( ks. Tarkemmat
määrittelyt sähköturvallisuus-taskutieto )
SÄHKÖTYÖT
” Kaikille sähkötöitä tekeville henkilöille on annettava
yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus.
Sähkötyöturvallisuuteen liittyvään yleiseen koulutukseen
tulee sisältyä vähintään seuraavat asiat:
Sähkön vaarat ja tapaturmat, sähkötyöturvallisuutta
koskevien keskeisten säännösten sisältö ja SFS 6002 –
standardin sisältö, josta jännitetyön osuus voidaan
käsitellä ainoastaan tarvittavilta osin.
Yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus on uusittava
enintään viiden vuoden välein.
Kuulustelulla tai vastaavalla tavalla varmistetaan, että
koulutukseen osallistuneet henkilöt tuntevat ja
ymmärtävät koulutuksen sisällön. Koulutuksesta on
annettava todistus tai vastaava dokumentti.”
SFS 6002 ( sähkötyöturvallisuus )
VÄHÄISET SÄHKÖTYÖT
Seuraavia töitä saavat tehdä riittävää huolellisuutta
noudattaen myös muut kuin sähköalan ammattilaiset:
• Enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden
peitekansien irrotus ja kiinnitys
• Yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja
sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt
• Nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin ja
120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt
• Käyttötyöt sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu
tahattomalta koskettamiselta
• Omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaaminen, jos
tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan
SÄHKÖTYÖT
• Vaaditaan urakointioikeudet
– TUKES:in sähköurakoitsijarekisterissä
• Sähkötyötä tekevä yritys
• Sähköpätevyyden omaava vastuuhenkilö
• Vaadittavat tilat, laitteet ja julkaisut
• Tekijällä oltava suoritettuna yleinen
sähkötyöturvallisuuskoulutus ja oltava
itsenäiseen sähkötyöhön kykenevä tai
työskenneltävä tällaisen valvonnassa
SÄHKÖTYÖ
JÄNNITTEETTÖMÄNÄ
Jännitteetön -> Jännite on nolla tai lähellä nollaa, ei ole
jännitettä ja/tai varausta
• Pääasiallinen työtapa sähkötöissä
• Jokaisen työhön osallistuvan henkilön tulee olla
ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön
valvoma
• Toimenpiteet, joilla kohde on ja pysyy jännitteettömänä:
–
–
–
–
–
Täydellinen erottaminen
Jännitteiden kytkennän estäminen
Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
Työmaadoittaminen ( Vaadittaessa / Tarvittaessa )
Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta
JÄNNITTEISEEN OSAAN
KOHDISTUVA TOIMENPIDE
• Tunnuspiirteitä:
– Jännitteistä osaa kosketaan vain siihen tarkoitetulla välineellä,
jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai irroiteta
– Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia
– Kyseessä Pienjännite ( LV ) , SELV tai PELV –järjestelmä, jossa
ei ole myöskään suuren oikosulkuvirran vaaraa
• Vaatimukset työn tekijälle:
– Sähköalan ammattihenkilö, jolla on suoritettuna yleinen
sähkötyöturvallisuuskoulutus
– Opastettu henkilö, jolla on sähköalan koulutusta ja työkokemusta
ja on saanut yleisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen
• Työryhmän voi muodostaa vain yksi henkilö
• Työkohde:
– Pienois- tai pienjännite, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran
vaaraa
JÄNNITTEISEEN OSAAN
KOHDISTUVA TOIMENPIDE
• Työvälineet ja suojaimet:
– Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut
mittapäät ja jännitteenkoettimet
• Lupakäytäntö: Ohjeistus riittää
• Esimerkkejä mm:
– Pienjännitteellä ( LV ) tehtävät mittaukset
– Oikosulkuvirran mittaus käyttöönottotarkastuksessa
– Tulppasulakkeen pohjakoskettimen vaihto siihen
tarkoitetulla työkalulla
– Suojalaitteiden asettelun muutokset
PERUSTASON JÄNNITETYÖ
• Tunnuspiirteitä:
– Pienjännite ( LV ) tai pienoisjännite ( ELV )
– Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa
– Pienjännitteellä ( LV ) oikosulkuvirta on rajoitettu tai käytössä on
suojaus koskettamiselta
• Vaatimukset työn tekijälle:
– Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilö, jolla
jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen harjoittelu
– Pienoisjännitteellä myös opastettu henkilö, on sähköalan
koulutusta ja työkokemusta ja jolla on työmenetelmää koskeva
yksityiskohtainen jännitetyökoulutus
• Työryhmässä vähintään kaksi henkilöä, tietyin
edellytyksin yksikin riittää
PERUSTASON JÄNNITETYÖ
• Työkohde:
– Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulkuvirran vaara tai
pienjännite tai erikoispienivirtainen suurjännite
• Työvälineet ja suojaimet:
– Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut mittapäät
ja jännitteenkoettimet
– Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut
– Suojaimet työohjeen mukaan, yleensä jännitetyökäsineet ja
valokaarelta suojaava vaatetus ja kasvosuojain
• Lupakäytäntö:
– Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen tapauskohtainen tai
pysyväisluonteinen lupa
VAATIVA JÄNNITETYÖ
• Tunnuspiirteitä:
– Oikosulkuvirta on suuri ( LV )
– Kyseessä on suurjännite
– Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa
• Vaatimukset työn tekijälle:
– Sähköalan ammattihenkilö, jolla on
yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen
jännitetyökoulutus
• Työryhmässä vähintään kaksi henkilöä
VAATIVA JÄNNITETYÖ
• Työkohde:
– Pienjännite, jossa suuri oikosulkuvirta tai Suurjännite
• Työvälineet ja suojaimet:
– Kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet,
mittapäät ja jännitteenkoettimet
– Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut
– Suojaimet työohjeen mukaan, yleensä
jännitetyökäsineet ja valokaarelta suojaava vaatetus
ja kasvosuojain
• Lupakäytäntö:
– Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen
lupa
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT ( SFS6002 )
• Työskentely jännitteettömänä
– Tässä kohdassa on lueteltu tärkeimmät toimenpiteet, joilla varmistetaan,
että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana.
– Työkohde on määriteltävä tarkasti.
– Kun työkohde sähkölaitteistosta on määritelty, tehdään seuraavat viisi
tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä järjestyksessä, ellei
ole välttämätöntä toimia muulla tavalla:
1. Täydellinen erottaminen
2. Jännitteen kytkemisen estäminen
3. Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
4. Työmaadoittaminen
5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta.
– Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa sähkölaitteiston käytöstä
vastaava henkilö työstä vastaavalle henkilölle. Jokaisen työhön
osallistuvan henkilön pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen
henkilön valvoma.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
• Täydellinen erottaminen
– Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään on erotettava kaikista
syötöistä. Erottaminen pitää tehdä käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa
eristystä, jolla varmistetaan ettei erotuskohta petä sähköisesti.
– Kansallinen lisävaatimus
• Jos jännitteen kytkeminen voi tapahtua useammasta kuin yhdestä
suunnasta, tai jos laitteistossa muuten on monia kytkentämahdollisuuksia,
on työkohde tehtävä jännitteettömäksi erityisen huolellisesti erehdysten
välttämiseksi. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule
työkohteeseen takatietä rinnankäyvien muuntajien kautta eikä esim.
varavoimalaitteiston, UPS-laitteiston, syötönvaihtoautomatiikan tai
omakäyttökeskuksen tilapäissyötön aiheuttamana pienjännitepuolelta eikä
myöskään ohjaus-, mittaus- tms. apuvirtapiirien välityksellä.
• Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä,
poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla.
• Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen
asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava.
• Erottamiseen käytettävän kytkinlaitteen avausvälin suuruus ja
asennonosoituksen luotettavuus riippuvat kytkinlaitteen rakenteesta.
• Erottamiseen voidaan käyttää kytkinlaitetta, jossa on näkyvä avausväli tai
jonka mekaaninen asennonosoitus on laitestandardin mukaan luotettava.
Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan asennonosoitukset eivät ole aina
luotettavia, mutta niitä voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon
erottamiseen, jos ennen erottamista tarkastetaan silmämääräisesti ja
kokeilemalla johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan kunto ja ryhmän
jännitteettömyys varmistetaan kohdan 6.2.3 mukaisesti, ennen kuin
ryhdytään työhön.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
Jännitteen kytkemisen estäminen
• Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen työskentelyä varten
käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa uudelleenkytkentää
vastaan mieluimmin lukitsemalla käyttömekanismi.
• Jos lukituslaitteita ei ole käytettävissä, pitää käyttää vastaavia
vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän
estämiseksi.
• Jos kytkinlaitteen käyttöön vaaditaan ulkoinen teholähde, pitää sen
toimiminen estää.
• Uudelleenkytkentä pitää kieltää sopivilla kilvillä.
• Kun käytetään kauko-ohjauslaitteita estämään uudelleenkytkentä,
laitteiden paikalliskäyttö pitää estää.
• Kaikkien tähän tarkoitukseen käytettyjen merkinanto- ja
lukitusjärjestelmien pitää olla luotettavia.
– Sähkölaitteiston osat, joihin jää täydellisen erottamisen ja
jännitteen kytkeytymisen jälkeen varaus, esimerkiksi
kondensaattorit ja kaapelit, on purettava varauksesta käyttäen
sopivia välineitä.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
Jännitteen kytkemisen estäminen
Kansallinen lisävaatimus
• Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla
erotuslaite tai sen sijaintitila.
• Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava
tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään
kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on
kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana, ja
siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäivämäärä.
• Kun sähkön siirto- ja jakeluverkossa käytetään suunniteltuja
kytkentäohjelmia, kytkennän estäminen voidaan tehdä
ohjelman mukaisesti, esim. antamalla erilliset luvat kuhunkin
kytkentätoimenpiteeseen.
• Kun työkohteen erottamiseen käytetään
johdonsuojakatkaisijaa tai vikavirtasuojaa, eikä sijaintitilaa
ole lukittu, kytkinlaitteen ohjausvipu pitää lukita siten, ettei
sitä voida avata ilman avainta tai työkalua.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
• Jännitteen kytkemisen estäminen
– Johdonsuojakatkaisijan lukitusmekanismi
• Huom ! Lukitusmahdollisuus, jota kannattaa käyttää !!! ( kuvassa ei lukittu ! )
• Lisäksi tarvitaan uudelleenkytkennän kieltävä kilpi
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
• Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
– Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista
työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä
mahdollista. Jännitteettömäksi saatettujen osien tila on
varmistettava paikallisissa ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen
mukaisesti.
– Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi laitteeseen
sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien tai erillisten
jännitteenkoettimien käytön.
– Erillisten jännitteenkoettimien toiminta pitää kokeilla välittömästi
ennen käyttöä ja jos mahdollista myös käytön jälkeen.
– Jos kyseessä on kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot, ja
jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa
työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön
mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi.Nämä
voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden
käytön.
– Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen
käytetään kauko-ohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai
valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti
maadoituserottimen kytkentäasennosta.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
Kansallinen lisävaatimus
• Jännitteettömyys on todettava aina ennen kuin
aloitetaan työskentely jännitteettömäksi saatetussa
laitteistossa. Jos työ keskeytetään ja poistutaan
työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida valvoa
itse tai työtä tekevän työryhmän toimesta,
jännitteettömyys on todettava uudelleen, ennen
kuin työ aloitetaan.
• Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei
kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että
työkohde on työmaadoitettu.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
• Työmaadoittaminen Yleistä:
• Suurjännitelaitteistoissa ja eräissä pienjännitelaitteistoissa (ks.
SFS6002, 6.2.4.2) kaikki osat, joissa työskennellään pitää
työmaadoittaa (maadoittaa ja oikosulkea).
• Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen
jälkeen maadoitettaviin osiin.
• Työmaadoituslaitteiden pitää olla aina kun mahdollista nähtävissä
työpisteestä. Muulloin työmaadoitus pitää asentaa niin lähelle
työkohdetta kuin kohtuudella on mahdollista.
• Jos työn aikana joudutaan johtimia erottamaan (katkaisemaan) tai
liittämään ja syntyy vaarallisia potentiaalieroja, potentiaalierot tulee
estää ennen johtimien katkaisua tai liittämistä yhdistämällä ja/tai
työmaadoittamalla johtimet työkohteessa.
• Kaikissa tapauksissa on varmistettava että työmaadoituslaitteet tai välineet ja yhdistämiseen käytettävät kaapelit ja liittimet ovat
tarkoituksenmukaisia ja sopivia käyttökohteen vika-arvoihin.
• Työmaadoitusvälineiden luotettava kiinnipysyminen työn aikana on
varmistettava. Jos mittauksen tai testauksen aikana maadoitukset
irrotetaan, on ryhdyttävä lisä- tai vaihtoehtoisiin
erikoistoimenpiteisiin vaaran välttämiseksi.
• Kun sähkölaitteiston työmaadoittamiseen käytetään kauko-ohjattuja
maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää
siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
• Työmaadoittaminen - Kansallinen lisävaatimus
– Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti
jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai
virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia.
• Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa mm. laitteistoon liittyvät generaattorit ja
ohjausjännitteet sekä rinnakkaiset ja risteävät johdot. Näissä tapauksissa
työmaadoitukset on selvitettävä erikseen sekä suur- että pienjännitteellä.
– Ennen työmaadoittamista on työmaadoitettavan laitteiston osan
jännitteettömyys varmistettava jännitteenkoettimella tai muulla yhtä
luotettavalla tavalla.
– Jos työmaadoittaminen tehdään esim. suljettua rakennetta olevan
kojeiston maadoituskytkimellä tai muulla tavalla, jonka käyttäminen on
vaaratonta silloinkin kun laitteistossa on käyttöjännite, ei
jännitteettömyyttä tarvitse todeta jännitteenkoettimella. Tässäkin
tapauksessa suositellaan jännitteettömyys todettavaksi esim. kojeiston
jännitteenilmaisimilla.
– Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai
kytkinlaitteen avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi.
– Työkohteen ja työmaadoituksen välillä mahdollisesti sijaitsevat
ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteiden kiinni pysyminen on
varmistettava.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
•
Työmaadoittaminen - Opastavia tietoja
– Työmaadoittaminen tehdään kiinteästi asennetuilla työmaadoituslaitteilla
(maadoituskytkimillä) silloin, kun ne ovat käytettävissä.
– Jos kiinteitä laitteita ei ole käytettävissä työmaadoittaminen voidaan tehdä
siirrettävillä työmaadoitusvälineillä, joita koskee standardi SFS-EN 61230.
– Siirrettävät työmaadoitusvälineet on kiinnitettävä kojeistossa standardin SFS
3742 mukaisiin maadoituskiinnikkeisiin tai muihin sopiviin kiinnityskohtiin ja koko
asennuksen on kestettävä esiintyvät vikavirrat.
– Jos virrankestävyyden takia kaksi siirrettävää työmaadoitusvälinettä joudutaan
kytkemään rinnan, on otettava huomioon seuraavat vaatimukset:
• johtimien poikkipinnan, pituuden ja liitäntäosien on oltava samanlaisia molemmissa
välineissä
• samaan johtimeen tulevat maadoituskiinnikkeet tai kiinnityskohdat saavat olla enintään
100 mm etäisyydellä toisistaan
• sallittu virta on enintään 1,6 kertaa yhden välineen kestävyys.
– Kirjallisessa kytkentäohjelmassa esitetään työmaadoitusten lukumäärä, sijainti
sekä asennus- ja poistojärjestys.
– Työmaadoittamiseen käytetään ensisijaisesti kiinteää maadoituselektrodia,
suoja- tai PEN-johdinta, maan sisällä olevaa harustankoa tai vastaavaa. Jos
kiinteää elektrodia ei voida käyttää, on käytettävä maahan vähintään 0,8 m
syvyydelle ulottuvaa putken tai tangon muodostamaa tai muuta vähintään
samanarvoista työmaadoituselektrodia.
– Tilapäiselektrodin välittömässä läheisyydessä ei saa oleskella
työmaadoitusvälinettä maadoitettaviin johtimiin yhdistettäessä eikä niistä
irrotettaessa.
TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
TYÖMAADOITTAMINEN
• Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksia koskevat vaatimukset
Työmaadoittaminen voi olla tarpeetonta pienjännite- ja
pienoisjänniteasennuksissa, ellei ole vaaraa laitteiston tulosta
jännitteiseksi, esimerkiksi:
• ilmajohdoilla, joita muut johdot risteävät tai joihin nämä sähköisesti
vaikuttavat
• varavoimageneraattoreista.
– Kansallinen lisävaatimus
• Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus tehdä avojohdoilla ja
nimellisvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksilla.
– Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi
kiinteästi asennettua maadoituskytkintä.
– Pienjännitelaitteistoissa riittää yleensä yksi työkohteessa tai sen välittömässä
läheisyydessä tehty työmaadoitus.
• Työmaadoittaminen tai erillinen erottaminen voi olla tarpeen myös silloin kun
laitteistoon liittyy varavoimakoneita, rinnakkaisia johtoja tms. ks. Kohta
6.2.4.1.
• Pienjännitelaitteistoissa työmaadoittaminen tehdään yhdistämällä
äärijohtimet toisiinsa ja PEN-johtimeen (TN-C-järjestelmä) tai suojajohtimeen
(TN-S-järjestelmä tai IT-järjestelmä). Käytettäessä TN-S-järjestelmässä
nelinapaisia kytkinlaitteita on myös nollajohdin yhdistettävä
työmaadoitukseen (suojajohtimeen).
• Työmaadoituslaitteiden kiinnitysjärjestys ks. Kohta 6.2.4.1.
• Pienoisjännitteillä (ELV) ei tarvitse tehdä työmaadoitusta ellei järjestelmän
oikosulkuvirta ole niin suuri, että siitä aiheutuu vaaraa.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
Nämä määräykset koskevat sähkölaitekorjaamoja ja
sähkölaboratorioita, joissa esiintyy kosketeltavana
luokan II jännitteitä (< 1000 V AC tai 1500 V DC) tai
pienjännitelaitteiden testauksen yhteydessä esiintyviä
luokan II jännitteet ylittäviä enintään 10 kV jännitteitä,
joissa koskettamisesta aiheutuva virta on enintään 10
mA. Tällaisia tiloja ovat kotitalous- ja vastaavaan
käyttöön tarkoitettujen laitteiden kuten pesukoneiden,
mikrotietokoneiden, televisioiden ja öljypolttimien yms.
korjaamot, teollisuuden sähkölaitteiden testaus- ja
korjaustilat sekä useimmat oppilaitosten
sähkölaboratoriot.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
Sähkölaitekorjaamoiden ja laboratorioiden luonteen vuoksi, ei
korjattavassa tai testattavassa laitteessa voida aina käyttää
kosketussuojausta. Korjaustyössä käytettävissä työkaluissa ja
mittalaitteissa pitää kuitenkin käyttää kosketussuojausmenetelmänä
eristystä tai kotelointia laitteiden normaalien rakennestandardien
mukaisesti.
Laboratorioissa käytettäviä mittapäitä ja virtapihtejä koskevat
standardit SFS-EN 61010-2-031 ja SFS-EN 61010-2-032.
Korjattavien laitteiden kokeilut yms. pitää suorittaa mahdollisuuksien
mukaan kosketussuojattuna.
Jos jotain toimenpidettä ei voida suorittaa täysin kosketussuojattuna,
pitää käyttää mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä suojuksia tai
esteitä.
Tilapäisiin kytkentöihin käytettävinä kytkentäjohtoina ja mittajohtoina
suositellaan varsinkin oppilaitosten sähkölaitelaboratorioissa
käytettäväksi rakenteita, jotka on suojattu vahingossa tapahtuvalta
koskettamiselta. Paljaiden naparuuvien käyttöä tulisi välttää
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
SÄHKÖNSYÖTTÖ SÄHKÖLAITEKORJAAMOISSA JA
SÄHKÖLABORATORIOISSA
• Kaikki sähkölaitekorjaamossa tai sähkölaboratoriossa
sijaitsevat enintään 32 A nimellisvirtaiset pistorasiat pitää
suojata enintään 30 mA vikavirtasuojakytkimellä ellei
niitä ole liitetty SELV- tai PELV-järjestelmään, ITjärjestelmään tai suojaerotukseen.
• Vikavirtasuojakytkimenä sähkölaitekorjaamoissa ja
sähkölaboratorioissa vaaditaan käytettäväksi
standardien SFS-EN 61008-1 mukaisia laukaisutyypin A
laitteita, jotka toimivat vikavirran ollessa vaihtovirtaa tai
sykkivää tasavirtaa
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
Vikasuojaus
►Vikasuojauksella voidaan suojautua vaaratilanteilta, jotka aiheutuvat
jännitteisten osien tai vikatapauksessa jännitteisiksi tulleiden
jännitteelle alttiiden osien ja maan potentiaalissa olevien osien
samanaikaisesta koskettamisesta.
►Vikasuojauksella ei voida suojautua jännitteisen osan ja nollajohtimen
tai kahden eri vaiheissa olevan jännitteisen osan koskettamiselta.
• Vikasuojauksen täydentämiseksi sähkölaitekorjaamojen
korjauspaikkojen ja sähkölaboratorioiden testauspaikkojen lattioiden
ja työpöytien kosketeltavien pintojen pitää olla eristäviä. Työpöytien
rungot voivat olla metallia, jos ne eivät ole johtavassa yhteydessä
maahan.
• Vikasuojauksena sähkölaitekorjaamoissa ja sähkölaboratorioissa
voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:
- suojaerotus
- maasulkulaukaisulla tai -hälytyksellä varustettua IT-järjestelmää tai
- syötön automaattinen poiskytkentä käyttäen
nimellistoimintavirraltaan enintään 30 mA vikavirtasuojakytkintä.
SUOJAEROTUS
• Suojaerotus on ensisijainen korjattavana olevan, puutteellisesti
kosketussuojatun laitteen syöttämiseen käytettävä
suojausmenetelmä.
• Suojaerotukseen saa liittää vain yhden korjattavan laitteen.
• Suojaerotus on ainoa tapa, jolla voidaan liittää suojausluokan 0
laite.
• Suojaerotukseen käytettävän muuntajan on oltava standardin SFS-EN
60742 mukainen tai vastaava. Muuntaja pitää varustaa
oikosulkusuojauksella ja poiskytkevällä tai hälyttavällä
ylikuormitussuojauksella.
• Jos häirioiden takia on tarpeen erottaa mittalaite syöttävästä
verkosta, käytetään mittalaitteille erillistä suojaerotusmuuntajaa.
– Suojaerotustahan EI saa suojamaadoittaa.
– Samasta syöttökäämistä syötettävien mittalaitteiden suojakoskettimet
yhdistetään potentiaalintasausjohtimella, joka voidaan ESD-suojauksen
parantamiseksi kytkeä ≥ 1 MΩ -vastuksella maapotentiaaliin
(Maapotentiaali = suojamaadoitus)
SUOJAEROTUS
IT-JÄRJESTELMÄ
• IT-järjestelmää tulee syöttää standardin SFS-EN 60742
mukaisella suojaerotusmuuntajalla. IT-järjestelmään
voidaan liittää sekä korjattava laite, että tarvittavat
mittalaitteet
• IT-järjestelmä tulee rakentaa siten, että koko
järjestelmän maasulkuvirta ei ylitä 10 mA
• IT-järjestelmää käytettäessä järjestelmässä on oltava
eristystilan valvontalaite:
– Eristystilan valvontalaite voi aiheuttaa syötön poiskytkennän tai
hälytyksen. Yleensä suositellaan poiskytkennän käyttöä.
– Poiskytkennän tai hälytyksen suositellaan toimivan kun
eristysresistanssi laskee alle 50 kΩ.
– Hälytyksen pitää antaa työskentelypaikalta helposti havaittava
sekä optinen että äänihälytys. Äänihälytys voi olla
poiskuitattavissa, mutta optisen hälytyksen tulee olla voimassa
niin kauan, kuin vika on olemassa
VIKASUOJAUS KÄYTTÄMÄLLÄ ENINTÄÄN
30 mA VIKAVIRTASUOJAKYTKINTÄ
• Vikavirtasuojakytkimenä tulee käyttää tyypin A tai B laitteita.
– Hakkuritekniikan yhteydessä vain B-tyyppi toimii varmasti !
• Syötön automaattista poiskytkentää nimellisvirraltaan
enintään 30 mA vikavirtasuojakytkimen avulla voidaan
käyttää kaikkiin sähkölaitekorjaamon tai sähkölaboratorion
laitteiden syöttöihin.
• Vikavirtasuojakytkinsuojausta voidaan käyttää puutteellisesti
kosketussuojatun laitteen syöttöön silloin, kun
suojaerotuksen käyttö ei ole kohtuullisen helposti
toteutettavissa, esim. kun liitettävän laitteen teho on yli
2 kVA.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
EROTTAMINEN ja KYTKENTÄ
• Sähkölaboratorioiden työskentelyalueelta on voitava katkaista
jännitteet standardin mukaisella erotuskytkimellä.
• Oppilaitokset:
– Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa
erotuskytkimen pitää olla lukittavissa, jolloin oppilaat eivät pääse
työskentelemään ilman valvontaa.
– Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa
pitää olla hätäkytkentää varten laitteet, joilla nopeasti voidaan kytkeä
pois jännitteet työskentelyalueelta.
– Hätäkytkentään käytettävä kytkin on oltava helposti luoksepäästävissä
ja tunnistettavissa käyttäen punaista kytkintä keltaisella taustalla. Myös
muissa sähkölaitekorjaamoissa, sähkölaboratorioissa ja testauspaikoilla
suositellaan vastaavan hätäkytkentäjärjestelmän käyttöä.
• Tilapäiskytkennät:
– Tilapäiskytkentöjen syöttöön käytettävässä virtapiirissä pitää
kytkentöjen läheisyydessä olla erotuskytkin, jossa on
yksiselitteinen asennonosoitus, ja jolla kytkennät voidaan tehdä
jännitteettömiksi. Erotuskytkimen tilalla voidaan käyttää enintään 16 A
nimellisvirtaista pistokytkintä.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
PERUSSUOJAUS
• Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot on
järjestettävä siten, että sinne pääsevät vain
ammattitaitoiset tai opastetut henkilot.
• Maallikot saavat päästä näihin tiloihin vain
ammattitaitoisten tai opastettujen henkilöiden
valvomana.
• Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden
ovet tai vastaavat kulkutiet on varustettava
kilvillä, jotka kieltävät asiattomien pääsyn näihin
tiloihin.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
TUNNISTAMINEN
• Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden asennuksista
on oltava ajan tasalla olevat merkinnät ja dokumentit.
• Työskentelypaikalla olevat pistorasiat on merkittävä siten, että
merkinnoistä selviää riittävät tiedot (jännite, teho tai virta ja
suojaustapa).
• Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytettyjen
laboratorioiden työskentelypaikoilla pitää lisäksi olla kaavio
työskentelypaikan sähkönsyötön järjestelyistä. Tämä on
suositeltavaa myös sähkölaitekorjaamoissa ja muun
tyyppisissä sähkölaboratorioissa.
• Sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin on sijoitettava
sopiviin paikkoihin sahkötapaturmien ensiavusta kertovat esim.
Suomen Punaisen Ristin tarkastamat ensiapuohjeet, sekä
hätäpuhelimen numero.
SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja
LABORATORIOT
TARKASTUKSET
Sähkökorjaamoissa ja -laboratorioissa laitteiden kuntoa pitää
tarkkailla tekemällä määrävälein tarkastuksia ja testauksia.
Tarkastusten ja testausten laajuus ja väli riippuu laitteiston tyypistä
ja siitä miten paljon sitä käytetään. Seuraavassa on annettu
suositeltavia toimenpiteitä:
– Laitteiden ja kytkentäjohtimien silmämääräinen tarkastus aina ennen toiminnan
aloittamista
– Vikavirtasuojien testaus testipainikkeella enintään 3 kuukauden välein
– Vikavirtasuojien testaaminen testilaitteella ja kattava silmämääräinen tarkastus
enintään 2 vuoden välein
– Suojaerotusmuuntajien eristysresistanssin mittaus ja suojajohtimien jatkuvuuden
testaus enintään 5 vuoden välein.
• Tarkastuksista on pidettävä kirjaa lukuun ottamatta ennen käytön
aloitusta tehtävää tarkastuksia
SÄHKÖLAITEKORJAUS
PIENOISSULAKKEET
• Korvaavan sulakkeen on oltava
jännitekestoisuudeltaan ja
katkaisukyvyltään vähintään
alkuperäistä vastaava, eikä se saa
olla alkuperäistä hitaampi
• Katkaisukyky suunnilleen (5x20mm):
– Täytteetön lasiputki:
• n. 100 A
– Hiekkatäytteinen lasiputki:
• n. 1000 A
– Keraaminen putki:
• jopa 10 kA
• Jos katkaisukyky on liian pieni,
valokaari hajottaa sulakkeen ja
vaurioittaa laitetta, aiheuttaa
tulipalovaaran sekä aiheuttaa
sirpalevaaran
• Liian pieni jännitteenkesto aiheuttaa
läpilyöntivaaran
SÄHKÖLAITEKORJAUS
SÄHKÖLAITTEIDEN LIITÄNTÄKAAPELIT
Kojeen
Nimellispoikkinimellisvirta
pinta-ala
I/A
□ / mm²
≤3
0,5
≤ 6 . . . . 0,75
6 < I ≤ 10
1,0
10 < I ≤ 16 . . . 1,5
16 < I ≤ 25
2,5
25 < I ≤ 32 . . . 4,0
32 < I ≤ 40
6,0
40 < I ≤ 63
10,0
Huom !
Jos sallittu laitestandardissa
MITTAUKSET
• Sähkölaitekorjaus
– Eristysvastus
– Suojamaadoitusresistanssi
– Omavalmisteisille komponenteille ( esim. kääminnät )
lisäksi vuotovirran mittaus ja läpilyöntitesti
• Sähköasennukset
–
–
–
–
–
Eristysvastus
Suojamaadoitusresistanssi
Oikosulkuvirta
Vikavirtasuojakytkimen toiminta
Vaihejärjestys
MITTAUKSET
LAITEHUOLTOJEN MITTALAITTEIDEN VAATIMUKSET:
Maadoitusresistanssimittaus:
-Mittausvirta vähintään 200 mA
-Mittatarkkuus vähintään 0.03 Ω
( Eli käytännössa digimittarin resoluution 0.01 Ω )
Eristysvastusmittaus:
-Mittausjännite vähintään 500V , 1 mA antovirralla
Useat laitevalmistajat vaativat maadoitusresistanssimittauksen 25 A
virralla 6 sek. ajan. ( Valtuutetut huoltoliikkeet ) . Tämä on
mahdollista vain sähköverkkoon liitettävillä mittalaitteilla.
Joillakin laitevalmistajilla myös omia vaatimuksiaan eristysvastus – ja
läpilyöntimittauksille.
MITTAUKSET –
SÄHKÖLAITEKORJAUS ( 1 )
ERISTYSRESISTANSSIN MITTAUS (INSULATION TEST) (HI-POT-TEST)
● Vaaditaan kaikille laitteille
-Mitataan tasajännitteellä, suositus 1000V, minimi 500V
-Mitataan verkkojännitesyötön ja laitteen kosketeltavan kuoren väliltä (myös
suojamaadoitusjohdin käy kuoren potentiaaliksi)
- Eristysresistanssin oltava vähintään:
- Suojausluokan 0 ja 1 –laitteet: R ≥ 0,5 MΩ ( Peruseristetyt )
- Suojausluokan 2 –laitteet :
R ≥ 2 M
( Suojaeristetyt )
- Suojausluokan 3 –laitteet :
R ≥ 0,25 M ( Suojajännite )
-Yleensä ehjässä laitteessa eristysvastus on yli 10 M ,mutta verkkosuotimessa
voi olla joskus 10 M tai 4.7 M vastus vaiheesta runkoon.
SUOJAJOHDINPIIRIN RESISTANSSIN MITTAUS (EARTH LEAKAGE TEST)
● Vaaditaan kaikille suojausluokan 1 -laitteille
- Mitataan laitteen metallirungon ja suojajohdinkoskettimen väliltä
► Resistanssi saa olla korkeintaan 0.10  + johtimien resistanssi
- mm. sähkölaitekorjaajan oppaassa on taulukko raja-arvoista erikokoisille
liitäntäkaapeleille
MITTAUKSET –
SÄHKÖLAITEKORJAUS ( 2 )
VUOTOVIRRAN MITTAUS
● Vaaditaan itsevalmistetuille komponenteille ( muuntajat, moottoreiden kääminnät )
- Suoritetaan 1,06 kertaisella nimellisjännitteellä
- Sallitut vuotovirrat ( max ) 230V
-0 -suojausluokan laitteille (Ei maadoitusta) :
0.5 mA
- 1-suojausluokan laitteille (Suojamaadoitetut) : 0.75 mA
- 2-suojausluokan laitteille (Suojaeristetyt) :
0.25mA
● Suurempia vuotovirta-arvoja sallitaan mm. jos: laitteen virtakytkin on erottava tai laite on
suuritehoinen, suojausluokan 1 kiinteäasenteinen laite
- Virtamittariksi soveltuu yleismittari
LÄPILYÖNTITESTAUS (FLASH TEST)
● Vaaditaan vain poikkeustapauksissa, esim. moottoreiden kääminnät
- Testi tehdään 50Hz vaihtojännitteellä 1 min. ajan.
- Mitataan laitteen kosketeltavan rungon ja verkkosyötön väliltä
- Koejännittevaatimukset mm. sähkölaitekorjaajan oppaassa
- Kokeen aikana ei saa tapahtua läpilyöntejä
MITTALAITEVAATIMUKSET
•
Sähköurakoitsijalta vaaditaan erikoismittalaitteet eristysresistanssin ja suojajohdinpiirin
resistanssin määrittämiseksi.
•
Vuotovirran mittauksen voi suorittaa myös yleismittaria käyttäen.
•
Läpilyöntitestauksen mittauslaitteita ei automaattisesti vaadita
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
SÄHKÖASENNUKSELLE ON AINA TEHTÄVÄ
KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS !!
► Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan
tarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan laitteiston
haltijalle
- Pienistä asennuksista ( esim. yksittäinen syöttö )
pöytäkirja ei ole välttämätön. Tällöinkin
mittaukset on suoritettava ja muutokset
päivitettävä asennuskuviin
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS
• Silmämääräinen tarkastus:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
•
Käytettyjen tarvikkeiden vaatimuksenmukaisuus
Suojaus sähköiskulta ( Kosketussuojaus )
Palosuojaus ( Läpiviennit ! )
Kuormitettavuus ( Poikkipinnat )
Ulkoisten tekijöiden vaikutus
Suoja- ja valvontalaitteiden valinta
Erotus- ja kytkentälaitteiden valinta
Nolla- ja suojajohtimien tunnukset
Piirustukset, merkinnät ( = tunnistettavuus ) ja varoituskilvet
Liitosten sopivuus
Käytön ja huollon vaatima tila
Mittaukset ja toiminnalliset kokeet:
–
–
–
–
–
–
–
Suojajohtimien,PEN- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus
Sähkölaitteiston eristysresistanssin mittaus
Pienoisjännite- ja suojaerotettujen piirien erotus
Syötön automaattisen poiskytkennän testaus ( ► Oikosulkuvirta )
Vikavirtasuojakytkimien toiminta
Napaisuus ( Kytkimien tulee katkaista vaihe )
Vaihejärjestys
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
Suojajohtimien, PEN- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus
( Suojamaadoitusresistanssi )
• Mittauksessa varmistetaan suojajohdinpiirin johtavuus
► Mittaus suoritetaan laitteisto jännitteettömänä !
► Mittausvirta vähintään 200 mA
► Mittaus suoritetaan asennetun suojajohtimen ja keskuksen
suojamaadoituskiskon, toisen suojamaadoituksen tai
potentiaalintasaukseen liitetyn metalliosan väliltä
► Sallitulle resistanssiarvolle ei kiinteää raja-arvoa, pääteltävä johtimien
pituuden ja poikkipinta-alan mukaisesti, maksimissaan luokkaa
muutama ohmi
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
Sähkölaitteiston eristysresistanssin mittaus
► Mittaus suoritetaan laitteisto jännitteettömänä !
► Mittausjännite vähintään 500 V
Jos virtapiirissä sellaisia laitteita, esim. ylijännitesuojia, jotka eivät salli 500V mittausjännitettä ja joita ei
mittauksen ajaksi voi irrottaa verkosta, voidaan poikkeustapauksissa käyttää 250V mittausjännitettä
► Eristysresistanssi vähintään 1 MΩ
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
Syötön automaattisen poiskytkennän testaus
• Varmistetaan riittävä oikosulkuvirta suojalaitteen
laukeamisaikaehdon täyttymiseksi
• Ylikuormitus- ja oikosulkutapauksissa johtimen lämpötila
nousee, tämän vuoksi toimintamalli määritellään
johtimen lämpötilassa + 80 °C
► Oikosulkuvirta voidaan määrittää laskennallisesti, tai se
voidaan mitata asennustesterillä.
►Laskennallisesta mallista tarkempi selvitys
kosketusjännitesuojauksen yhteydessä
►Asennustesterillä mitatun arvon tulee olla 25%
käytettävän suojalaitteen toimintavirtaa suurempi
(mittaushan tapahtuu n. +20 °C -lämpötilassa)
MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET
Vikavirtasuojakytkimien toiminta
► Asennustestereissä on vikavirtasuojakytkimen
mittaustoiminto
• Mittaus suositellaan tehtäväksi nousevalla
vikavirralla ( tällöinhän tulokseksi saadaan
laukaisuun vaadittu erovirta )
Kaikissa testereissä ei ole mittausta nousevalla
vikavirralla. Mittaus voidaan tällöin toteuttaa
nimellisvirralla, jolloin tuloksena saadaan
laukaisuaika nimellisvirralla
JOHTIMIEN VÄRIT
Johdin
NYKYINEN
Ennen 1974
Suojajohdin, PE Kelta-Vihreä
Punainen
Nollajohdin, N
Vaaleansininen
Harmaa (Valk.)
Vaihe, L1
Ruskea (Musta)
Musta
Vaihe, L2
Musta (Ruskea)
Vaihe, L3
Harmaa
(Musta-Valkea)
Väri vapaa, ei
kuitenkaan
punainen tai
harmaa