julkisivujen korjaaminen
Julkisivun peittävä korjaus rappaamalla
Artikkelin on
kirjoittanut
Jukka Lahdensivu,
tutkimuspäällikkö,
Tampereen
teknillinen yliopisto,
Rakennustekniikan
laitos
Lähiökerrostalon julkisivukorjauksessa päädytään
kuntotutkimuksen perusteella peittävään korjaukseen
yleensä silloin, kun julkisivujen vaurioituminen on pitkälle
edennyttä tai niin laaja-alaista, että paikkaus- ja pinnoitustyyppisillä korjauksilla ei saada luotettavaa ja riittävän
pitkäikäistä lopputulosta aikaiseksi kohtuullisilla kustannuksilla. Tällöin vaurioitunut julkisivu peitetään tarkoitukseen soveltuvalla uudella julkisivumateriaalilla. Tyypillisiä
peittäviä korjaustapoja ovat mm. erilaiset levyverhoukset,
eristerappaukset ja kuorimuurit ja -elementit.
E
risterappausjärjestelmät
ja niissä käytettävät tuotteet ja menetelmät ovat
kehittyneet voimakkaasti aivan
viime vuosina. Erilaiset suoraan
lämmöneristeen päälle tehtävät
rappausjärjestelmät ovat kasvattaneet merkittävästi osuuttaan
julkisivuissa sekä uudis- että
korjaustuotannossa. Myös erilaiset levyjen päälle tehtävät
tuulettuvat levyrappausjärjestelmät tekevät tuloaan Suomen
markkinoille.
Eriste- ja levyrappausjärjestelmien
toimintaperiaatteet
Eri rappausjärjestelmien nimet kuvaavat laastikerroksen
paksuutta, rappausalustaa sekä
korostavat yhtenäistä järjestelmäluonnetta. Materiaalivalmistajien toimesta eristerappausjärjestelmien osista, laasteista,
pinnoitteista, lämmöneristeistä
sekä rappausverkoista ja muista tarvikkeista tulee muodostua
testattu toimiva kokonaisuus.
Näin ollen käytössä ovat seuraavat kolme toiminnaltaan erilaista järjestelmää.
Ohutrappaus-eristejärjestelmässä rappauskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaan suhteellisen taipuisan
ja sitkeän yhtenäisen, muovipinnoitetulla lasikuituverkolla
lujitetun levyn, joka kiinnittyy
18
KIINTEISTÖPOSTI 3/2011
kauttaaltaan verkotuslaastilla
lämmöneristeen ulkopintaan.
Ohutrappauksen paksuus on
tyypillisesti 5 - 10 mm. Ohutrappaus-eristejärjestelmässä
lämmöneristeet kiinnitetään
alusrakenteeseen liimalaastilla
sekä tarvittaessa lisäksi mekaanisin kiinnikkein. Kauttaaltaan
alusrakenteeseen liimatun, eristeen ulkopinnassa olevan rappauksen liikkeet määräytyvät
alustan, eli rakennuksen rungon
ja lämmöneristeiden liikkeiden
mukaan. Ohutrappaus-eristejärjestelmällä on mahdollista
saada saumattomat yhtenäiset
julkisivut, sillä liikuntasaumojen tarve on erittäin vähäinen.
Ohutrappaus-eristejärjestelmien rappausalustana käytettävä
lämmöneriste on tyypillisesti
Levyrappaus Knauf Oy
joko lujaa eristerappauksia varten valmistettua mineraalivillaa tai eristerappauksia varten
valmistettua solumuovilevyä
(yleensä EPS).
Paksurappaus-eristejärjestelmässä rappauskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaan metallisella rappausverkolla lujitetun, tyypillisesti 20 - 25
mm:n paksuisen jäykän levyn,
joka kiinnittyy mekaanisin kiinnikkein lämmöneristeen läpi
alusrakenteeseen. Rappaus liikkuu tasonsa suunnassa suhteellisen vapaasti lämmöneristeen
päällä, joten rappauskerroksen
lämpö- ja kosteusliikkeet pääsevät tapahtumaan. Koska rappaus pääsee liikkumaan alustaansa nähden, paksueristerappaukseen tarvitaan rappauskerrok-
sen lämpö- ja kosteusliikkeiden
johdosta liikuntasaumoja sekä
vaaka- että pystysuunnassa noin
12 - 15 m välein. Tämän lisäksi
rappauskerrokseen tehdään liikuntasauma rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle.
Lämmöneristeenä käytetään
tyypillisesti levymäistä mineraalivillaa.
Tuulettuvat levyrappaukset tehdään rappausalustana
toimivan levyn päälle. Levyn
tulee olla hyvin säänkestävä
rappausalustaksi tarkoitettu
levy, jonka kosteus- sekä lämpötilamuodonmuutosten tulee
olla tarpeeksi pienet. Levyjen
taustalle järjestetään yhtenäinen tuuletusrako, jolloin
rappausjärjestelmää voidaan
käyttää myös kevyiden rankarakenteisten seinien julkisivuverhoiluna, esim. parvekkeen
taustaseinissä. Rapattaviin levyjärjestelmiin kuuluvat yleensä
levyt, niiden kiinnikkeet sekä
levyn saumojen käsittelyratkaisu. Levyjen päälle tehtävä varsinainen ohutrappausjärjestelmä
voidaan joissakin tapauksissa
valita myös muiden kuin levytoimittajan järjestelmistä.
Korjauksen valmistuttua lopputulos näyttää kaikilla em. järjestelmillä toteutettuna varsin
samanlaiselta. Merkittävimmät
erot eri järjestelmissä ovat rakenteen tuulettuvuus/umpirakenne, käytettävät lämmön-
eristeet, eristeiden ja rappauksen kiinnitystavat, rappauksen
paksuus ja rappauslaastit sekä
pinnoitteet.
Alusrakenteen
tasaisuus
Alusrakenteen tasaisuudella ja lujuudella on vaikutusta
järjestelmän valintaan. Vaurioituneissa betonisandwich-elementeissä esiintyy usein joko
raudoitteiden korroosion tai
pakkasrapautumisen aiheuttamia irtoamaisillaan olevia betonipaloja, jotka on poistettava ja
joissakin tapauksissa myös paikattava ennen uuden peittävän
korjauksen tekoa. Betonielementtien ulkopinnassa saattaa
esiintyä hammastusta sekä esimerkiksi pakkasrapautumisen
aiheuttamaa kaareutumista.
Kohteessa, jossa vaurioitunut
betoniulkokuori joudutaan
poistamaan, myös vanhat lämmöneristeet poistetaan. Näin
paljastunut betonielementit si-
säkuori on varsin usein hyvin
epätasainen.
Ohutrappaus-eristejärjestelmien kannalta korjausrakentamisessa alustan epätasaisuus
muodostaa usein haasteen, koska alustan epätasaisuuksia ei
ole mahdollista tasata lämmöneristekerroksella eikä ohuella
rappauskerroksella. Alusrakennetta voidaan siten joutua jonkin verran oikaisemaan esim.
rappaamalla. Alusrakenteen
tulee olla riittävän ehjä, luja ja
tasainen, jotta lämmöneristeet
on mahdollista kiinnittää siihen
luotettavasti ja tasaiseksi alustaksi ohutrappaukselle.
Paksurappaus-eristejärjestelmissä alustan pienet epätasaisuudet voidaan tasata usein
helposti ohuella pehmeämmällä mineraalivillalaadulla.Tasauskerroksen tulee kuitenkin olla
niin ohut, ettei siitä aiheudu
merkittävää rappauskerroksen
kokoonpuristumista ja siten
rappauksen painumista alaspäin. Alusrakenteen vaurioitu-
minen tai ohuet kuorirakenteet
voivat aiheuttaa hankaluuksia
rappauskiinnikkeiden asentamiselle ja kiinnikkeiltä vaadittaville ankkurointilujuuksille.
Tuulettuvissa levyrappauksissa käytetään rankarakennetta
levyjen kiinnitysalustana, joten
alusrakenteen epätasaisuudet
tasataan joko rankojen säädettävillä kiinnikkeillä tai erillisellä
koolauksella. Lämmöneristeenä
voidaan käyttää pehmeiden ja
kovempien lämmöneristeiden
yhdistelmiä, joten alusrakenteen epätasaisuuksien tasaaminen on tältä osin yksinkertaista.
Lämmöneristeet on kuitenkin
kiinnitettävä mekaanisesti alusrakenteeseen.
Kosteusteknisen
toiminnan
varmistaminen
Veden kulkeutumista eriste- ja levyrappausjärjestelmän
sisään voidaan parhaiten estää
hyvällä työnaikaisella sääsuoja-
uksella sekä liitosten ja detaljien suunnittelulla ja toteutuksella. Eriste- ja levyrappausjärjestelmien kosteusteknisen suunnittelun keskeisiä tekijöitä ovat
julkisivurappauksen halkeilun
tehokas rajoittaminen ja liitosten suunnittelu niin, että sillä
estetään veden pääsy rakenteen sisään sekä rappaukseen
kohdistuva keskittynyt sadevesirasitus ja toisaalta mahdollistetaan rakenteeseen päässeen
kosteuden poistuminen.
Ohutrappaus-eristejärjestelmissä käytetyt laastit muodostavat yhdessä tiheäsilmäisen
verkon kanssa 5 - 10 mm paksun yhtenäisen kohtalaisen
vesitiiviin kerroksen. Ohutrappauksen ulkopintaan muodostuu viistosateella välittömästi
vesikalvo, jolloin halkeamien,
epätiiviiden saumojen, pintarappauksen epäjatkuvuuskohtien ja liitosrakenteiden kautta
vettä voi kulkeutua haitallisessa
➺ JATKUU
Betoninvauriovideo havainnollistaa
betonijulkisivujen vauriot ja syyt
Onko taloyhtiössänne tarkoitus valmistella julkisivuremonttia tänä keväänä ja käsitellä asiaa hallituksen
kokouksissa tai yhtiökokouksissa?
Tilaa taloyhtiösi tai isännöitsijätoimistosi käyttöön Julkisivuyhdistyksen Betonivauriovideo.
Videon tarkoituksena on havainnollistaa betonijulkisivujen ja parvekkeiden vaurioiden syntymistä ja
tuoda esiin vaurioitumisen taustalla
olevia syitä. Erityisesti 60- ja 70-luvulla rakennetut betonisandwichelementtitalot ikääntyvät ja vaativat
nyt korjaamista. Oikeiden korjaustoimenpiteiden valitsemiseksi on hyvä ymmärtää, mistä
vaurioituminen johtuu ja miten
siihen voidaan vaikuttaa.
Esitys on tarkoitettu betonijulkisivujen kunnossapidon ja korjaamisen
kanssa toimiville henkilöille, kuten
taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallinnolle sekä alan opiskelijoille.
Videon animaatio on ADE Oy:n
käsialaa. Puhujana näyttelijä Kaisu
Kärri.
Käy katsomassa
Betonivauriovideo
Julkisivuyhdistyksen
kotisivulla
www.julkisivuyhdistys.fi
Lisätietoja: [email protected]
• Sihteeri Riina Takala, Suomen Media-Kamari Oy, puh. 040 502 1769
• Puheenjohtaja Mikko Tarri, A-Insinöörit Oy, puh. 0400 57 66 33
www.julkisivuyhdistys.
Julkisivuyhdistys – asiantuntemusta alan huipulta
KIINTEISTÖPOSTI 3/2011
19
puhtauksia lämmöneristeiden
läpi huoneilmaan. Koko vaipan
ilmatiiveydellä on oleellinen
vaikutus rakennuksen energiankulutukseen sekä sisäilman
laatuun.
➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA
määrin kapillaariseen verkotuslaastiin tai rappauskerroksen
taakse. Ohutrappausrakenne
on kuitenkin vesihöyryä läpäisevä, joten rakenteeseen päässeen kosteuden kuivuminen
diffuusiolla on mahdollista.
Paksurappaus-eristejärjestelmissä käytetään yleisesti kalkkisementtilaasteja ja rappauskerros on noin 20 - 25 mm paksu
levymäinen julkisivupinta. Jos
rappauskerros on huokoinen
ja kapillaarinen, se pystyy imemään melko runsaasti vettä.
Rappauskerroksen pintaan voi
muodostua vesikalvo, kun rappauksen huokostila on sateen
seurauksena täyttynyt vedellä. Tällöin vettä voi kulkeutua
halkeamista ja epätiiviistä saumoista rappauksen taakse eristetilaan saakka. Sateen jälkeen
kuivuminen on yleensä suhteellisen nopeaa, koska rappauksen pinnassa ei ole yleensä
vesihöyryn haihtumista hidastavaa pinnoitetta.
Sekä ohut- että paksurappaus-eristejärjestelmissä tulee
kiinnittää erityistä huomiota
liitos- ja detaljisuunnitteluun,
mm. parvekkeet, katokset sekä
rappausten alareunat ja päättymiset muihin rakenteisiin, pellityksiin sekä erilaisten läpivientien tiiveyteen.
Tuulettuvien levyrappausjärjestelmien taakse tulee järjestää tuuletusrako, joka vaikuttaa
moniin järjestelmän ominaisuuksiin sekä suunnitteluratkaisuihin. Tuuletusraon johdosta
rakennuksen palomääräykset
voivat rajoittaa puurankojen
sekä erilaisten tuulensuojamateriaalien käyttöä. Samoin
suunnittelussa tulee kiinnittää
erikseen huomiota julkisivulevyjen taakse päässeen veden
poisjohtamiseen. Erilaiset liittymät ikkunoiden ja ovien päällä
tulee muotoilla niin, ettei vesi
turmele alapuolisia rakenteita.
Liitoskohdilla on merkittävä
vaikutus vesivuotojen ehkäisemisessä, koska epäonnistuneista liitoskohdista voi kulkeutua
rakenteen sisälle merkittäviä
20
KIINTEISTÖPOSTI 3/2011
Mikä järjestelmä tulisi
valita?
Julkisivurappaus Saint Gobain Isover.
määriä vettä. Liitoskohdissa on
otettava huomioon myös rakenteen tuulettuminen ja mahdollisten vuotovesien poistuminen. Erilaisista liitoksista on
kirjaan koottu esimerkkejä.
Vaativasta liitossuunnittelusta huolimatta levyrappausjärjestelmillä on myös selkeitä
etuja: levyjen alusrakenne on
useimmissa tapauksissa helppo
mitoittaa ja toteuttaa siten, että
julkisivuun tehtävät kiinnitykset voidaan toteuttaa luotettavasti ja sadevesitiiviisti, rakennuksen sisäilman kosteustuotto
ei vaikuta julkisivurappauksen
toimivuuteen ja levyrappauksia
on turvallista käyttää myös rankarunkoisen talon julkisivuissa.
Muutoksia
myös sisätiloissa
Betonisandwich-elementissä,
jossa alkuperäisesti on 80 mm
lämmöneristettä, vaaditaan
vähintään 150 mm lisäeristys,
jotta voidaan saavuttaa nykyvaatimusten mukainen lämmönläpäisykerroin 0,17 W/
m2K.Tämän seurauksena koko
ulkoseinärakenteen lämpö- ja
kosteustekniset ominaisuudet
muuttuvat oleellisesti, sillä koko vanha ulkoseinärakenne
muuttuu sisälämpötilaan myös
talviolosuhteissa. Korjauksen
yhteydessä uusitaan usein myös
ikkunat. Uudet ikkunat tulee
asentaa ulommas uuden lämmöneristeen kohdalle, jolloin
ikkuna-aukon reunat joudutaan
sisätiloissa tekemään kokonaisuudessaan uusiksi. Ikkuna- ja
oviaukkoihin tulee tällöin noin
160 mm levyiset "smyygit".
Lisälämmöneristysten yhteydessä tulee kiinnittää erityistä
huomiota ikkuna- ja oviaukkojen liitosten ilmatiiviyteen sekä huoneistojen ilmanvaihdon
korvausilman järjestämiseen
halitusti, jotta ei imetä epä-
Ohutrappaus-eristejärjestelmä Thermisol Oy.
Tähän kysymykseen ei ole
yksiselitteistä ratkaisua. Kaikilla
edellä mainituilla erityyppisillä
järjestelmillä on mahdollista
saada aikaan hyvä ja toimiva
korjaus. Oleellista on valita
julkisivun vauriotilanteeseen
soveltuva korjaustapa, käyttää
testattuja järjestelmiä, joiden
pakkasenkestävyys on kunnossa sekä huolehtia työnaikaisesta sääsuojauksesta. Eri järjestelmien kustannukset ovat
markkinatilanteesta riippuvia,
mutta tyypillisesti lähellä toisiaan. Usein alusrakenteen oikaisemistarve ja sen aiheuttamat
kustannukset voivat olla ratkaisevassa asemassa.
Uusi tekninen
ohje eriste- ja
levyrappauksiin
Julkisivuyhdistyksen ja Suomen Betoniyhdistyksen yhteistyönä on valmistunut uusi
tekninen ohje by 57 Eriste- ja
levyrappaus.
Kirjassa esitellään kaikki
keskeiset Suomessa käytössä olevat eriste- ja levyrappausjärjestelmät ja niiden
soveltuvuus erityyppisiin kohteisiin. Kaikkien järjestelmien
ominaisuudet on kuvattu mekaanisen, paloteknisen sekä
lämpö-, ääni- ja kosteusteknisen toiminnan osalta.
Kirjassa annettaan ohjeet
rappausten käytännön suunnitteluun sekä laadunvarmistukseen.
Julkaisua myy Rakennusmedia Oy.