Artikkeliin
julkisivujen korjaaminen Julkisivun peittävä korjaus rappaamalla Artikkelin on kirjoittanut Jukka Lahdensivu, tutkimuspäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Lähiökerrostalon julkisivukorjauksessa päädytään kuntotutkimuksen perusteella peittävään korjaukseen yleensä silloin, kun julkisivujen vaurioituminen on pitkälle edennyttä tai niin laaja-alaista, että paikkaus- ja pinnoitustyyppisillä korjauksilla ei saada luotettavaa ja riittävän pitkäikäistä lopputulosta aikaiseksi kohtuullisilla kustannuksilla. Tällöin vaurioitunut julkisivu peitetään tarkoitukseen soveltuvalla uudella julkisivumateriaalilla. Tyypillisiä peittäviä korjaustapoja ovat mm. erilaiset levyverhoukset, eristerappaukset ja kuorimuurit ja -elementit. E risterappausjärjestelmät ja niissä käytettävät tuotteet ja menetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti aivan viime vuosina. Erilaiset suoraan lämmöneristeen päälle tehtävät rappausjärjestelmät ovat kasvattaneet merkittävästi osuuttaan julkisivuissa sekä uudis- että korjaustuotannossa. Myös erilaiset levyjen päälle tehtävät tuulettuvat levyrappausjärjestelmät tekevät tuloaan Suomen markkinoille. Eriste- ja levyrappausjärjestelmien toimintaperiaatteet Eri rappausjärjestelmien nimet kuvaavat laastikerroksen paksuutta, rappausalustaa sekä korostavat yhtenäistä järjestelmäluonnetta. Materiaalivalmistajien toimesta eristerappausjärjestelmien osista, laasteista, pinnoitteista, lämmöneristeistä sekä rappausverkoista ja muista tarvikkeista tulee muodostua testattu toimiva kokonaisuus. Näin ollen käytössä ovat seuraavat kolme toiminnaltaan erilaista järjestelmää. Ohutrappaus-eristejärjestelmässä rappauskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaan suhteellisen taipuisan ja sitkeän yhtenäisen, muovipinnoitetulla lasikuituverkolla lujitetun levyn, joka kiinnittyy 18 KIINTEISTÖPOSTI 3/2011 kauttaaltaan verkotuslaastilla lämmöneristeen ulkopintaan. Ohutrappauksen paksuus on tyypillisesti 5 - 10 mm. Ohutrappaus-eristejärjestelmässä lämmöneristeet kiinnitetään alusrakenteeseen liimalaastilla sekä tarvittaessa lisäksi mekaanisin kiinnikkein. Kauttaaltaan alusrakenteeseen liimatun, eristeen ulkopinnassa olevan rappauksen liikkeet määräytyvät alustan, eli rakennuksen rungon ja lämmöneristeiden liikkeiden mukaan. Ohutrappaus-eristejärjestelmällä on mahdollista saada saumattomat yhtenäiset julkisivut, sillä liikuntasaumojen tarve on erittäin vähäinen. Ohutrappaus-eristejärjestelmien rappausalustana käytettävä lämmöneriste on tyypillisesti Levyrappaus Knauf Oy joko lujaa eristerappauksia varten valmistettua mineraalivillaa tai eristerappauksia varten valmistettua solumuovilevyä (yleensä EPS). Paksurappaus-eristejärjestelmässä rappauskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaan metallisella rappausverkolla lujitetun, tyypillisesti 20 - 25 mm:n paksuisen jäykän levyn, joka kiinnittyy mekaanisin kiinnikkein lämmöneristeen läpi alusrakenteeseen. Rappaus liikkuu tasonsa suunnassa suhteellisen vapaasti lämmöneristeen päällä, joten rappauskerroksen lämpö- ja kosteusliikkeet pääsevät tapahtumaan. Koska rappaus pääsee liikkumaan alustaansa nähden, paksueristerappaukseen tarvitaan rappauskerrok- sen lämpö- ja kosteusliikkeiden johdosta liikuntasaumoja sekä vaaka- että pystysuunnassa noin 12 - 15 m välein. Tämän lisäksi rappauskerrokseen tehdään liikuntasauma rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle. Lämmöneristeenä käytetään tyypillisesti levymäistä mineraalivillaa. Tuulettuvat levyrappaukset tehdään rappausalustana toimivan levyn päälle. Levyn tulee olla hyvin säänkestävä rappausalustaksi tarkoitettu levy, jonka kosteus- sekä lämpötilamuodonmuutosten tulee olla tarpeeksi pienet. Levyjen taustalle järjestetään yhtenäinen tuuletusrako, jolloin rappausjärjestelmää voidaan käyttää myös kevyiden rankarakenteisten seinien julkisivuverhoiluna, esim. parvekkeen taustaseinissä. Rapattaviin levyjärjestelmiin kuuluvat yleensä levyt, niiden kiinnikkeet sekä levyn saumojen käsittelyratkaisu. Levyjen päälle tehtävä varsinainen ohutrappausjärjestelmä voidaan joissakin tapauksissa valita myös muiden kuin levytoimittajan järjestelmistä. Korjauksen valmistuttua lopputulos näyttää kaikilla em. järjestelmillä toteutettuna varsin samanlaiselta. Merkittävimmät erot eri järjestelmissä ovat rakenteen tuulettuvuus/umpirakenne, käytettävät lämmön- eristeet, eristeiden ja rappauksen kiinnitystavat, rappauksen paksuus ja rappauslaastit sekä pinnoitteet. Alusrakenteen tasaisuus Alusrakenteen tasaisuudella ja lujuudella on vaikutusta järjestelmän valintaan. Vaurioituneissa betonisandwich-elementeissä esiintyy usein joko raudoitteiden korroosion tai pakkasrapautumisen aiheuttamia irtoamaisillaan olevia betonipaloja, jotka on poistettava ja joissakin tapauksissa myös paikattava ennen uuden peittävän korjauksen tekoa. Betonielementtien ulkopinnassa saattaa esiintyä hammastusta sekä esimerkiksi pakkasrapautumisen aiheuttamaa kaareutumista. Kohteessa, jossa vaurioitunut betoniulkokuori joudutaan poistamaan, myös vanhat lämmöneristeet poistetaan. Näin paljastunut betonielementit si- säkuori on varsin usein hyvin epätasainen. Ohutrappaus-eristejärjestelmien kannalta korjausrakentamisessa alustan epätasaisuus muodostaa usein haasteen, koska alustan epätasaisuuksia ei ole mahdollista tasata lämmöneristekerroksella eikä ohuella rappauskerroksella. Alusrakennetta voidaan siten joutua jonkin verran oikaisemaan esim. rappaamalla. Alusrakenteen tulee olla riittävän ehjä, luja ja tasainen, jotta lämmöneristeet on mahdollista kiinnittää siihen luotettavasti ja tasaiseksi alustaksi ohutrappaukselle. Paksurappaus-eristejärjestelmissä alustan pienet epätasaisuudet voidaan tasata usein helposti ohuella pehmeämmällä mineraalivillalaadulla.Tasauskerroksen tulee kuitenkin olla niin ohut, ettei siitä aiheudu merkittävää rappauskerroksen kokoonpuristumista ja siten rappauksen painumista alaspäin. Alusrakenteen vaurioitu- minen tai ohuet kuorirakenteet voivat aiheuttaa hankaluuksia rappauskiinnikkeiden asentamiselle ja kiinnikkeiltä vaadittaville ankkurointilujuuksille. Tuulettuvissa levyrappauksissa käytetään rankarakennetta levyjen kiinnitysalustana, joten alusrakenteen epätasaisuudet tasataan joko rankojen säädettävillä kiinnikkeillä tai erillisellä koolauksella. Lämmöneristeenä voidaan käyttää pehmeiden ja kovempien lämmöneristeiden yhdistelmiä, joten alusrakenteen epätasaisuuksien tasaaminen on tältä osin yksinkertaista. Lämmöneristeet on kuitenkin kiinnitettävä mekaanisesti alusrakenteeseen. Kosteusteknisen toiminnan varmistaminen Veden kulkeutumista eriste- ja levyrappausjärjestelmän sisään voidaan parhaiten estää hyvällä työnaikaisella sääsuoja- uksella sekä liitosten ja detaljien suunnittelulla ja toteutuksella. Eriste- ja levyrappausjärjestelmien kosteusteknisen suunnittelun keskeisiä tekijöitä ovat julkisivurappauksen halkeilun tehokas rajoittaminen ja liitosten suunnittelu niin, että sillä estetään veden pääsy rakenteen sisään sekä rappaukseen kohdistuva keskittynyt sadevesirasitus ja toisaalta mahdollistetaan rakenteeseen päässeen kosteuden poistuminen. Ohutrappaus-eristejärjestelmissä käytetyt laastit muodostavat yhdessä tiheäsilmäisen verkon kanssa 5 - 10 mm paksun yhtenäisen kohtalaisen vesitiiviin kerroksen. Ohutrappauksen ulkopintaan muodostuu viistosateella välittömästi vesikalvo, jolloin halkeamien, epätiiviiden saumojen, pintarappauksen epäjatkuvuuskohtien ja liitosrakenteiden kautta vettä voi kulkeutua haitallisessa ➺ JATKUU Betoninvauriovideo havainnollistaa betonijulkisivujen vauriot ja syyt Onko taloyhtiössänne tarkoitus valmistella julkisivuremonttia tänä keväänä ja käsitellä asiaa hallituksen kokouksissa tai yhtiökokouksissa? Tilaa taloyhtiösi tai isännöitsijätoimistosi käyttöön Julkisivuyhdistyksen Betonivauriovideo. Videon tarkoituksena on havainnollistaa betonijulkisivujen ja parvekkeiden vaurioiden syntymistä ja tuoda esiin vaurioitumisen taustalla olevia syitä. Erityisesti 60- ja 70-luvulla rakennetut betonisandwichelementtitalot ikääntyvät ja vaativat nyt korjaamista. Oikeiden korjaustoimenpiteiden valitsemiseksi on hyvä ymmärtää, mistä vaurioituminen johtuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Esitys on tarkoitettu betonijulkisivujen kunnossapidon ja korjaamisen kanssa toimiville henkilöille, kuten taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallinnolle sekä alan opiskelijoille. Videon animaatio on ADE Oy:n käsialaa. Puhujana näyttelijä Kaisu Kärri. Käy katsomassa Betonivauriovideo Julkisivuyhdistyksen kotisivulla www.julkisivuyhdistys.fi Lisätietoja: [email protected] • Sihteeri Riina Takala, Suomen Media-Kamari Oy, puh. 040 502 1769 • Puheenjohtaja Mikko Tarri, A-Insinöörit Oy, puh. 0400 57 66 33 www.julkisivuyhdistys. Julkisivuyhdistys – asiantuntemusta alan huipulta KIINTEISTÖPOSTI 3/2011 19 puhtauksia lämmöneristeiden läpi huoneilmaan. Koko vaipan ilmatiiveydellä on oleellinen vaikutus rakennuksen energiankulutukseen sekä sisäilman laatuun. ➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA määrin kapillaariseen verkotuslaastiin tai rappauskerroksen taakse. Ohutrappausrakenne on kuitenkin vesihöyryä läpäisevä, joten rakenteeseen päässeen kosteuden kuivuminen diffuusiolla on mahdollista. Paksurappaus-eristejärjestelmissä käytetään yleisesti kalkkisementtilaasteja ja rappauskerros on noin 20 - 25 mm paksu levymäinen julkisivupinta. Jos rappauskerros on huokoinen ja kapillaarinen, se pystyy imemään melko runsaasti vettä. Rappauskerroksen pintaan voi muodostua vesikalvo, kun rappauksen huokostila on sateen seurauksena täyttynyt vedellä. Tällöin vettä voi kulkeutua halkeamista ja epätiiviistä saumoista rappauksen taakse eristetilaan saakka. Sateen jälkeen kuivuminen on yleensä suhteellisen nopeaa, koska rappauksen pinnassa ei ole yleensä vesihöyryn haihtumista hidastavaa pinnoitetta. Sekä ohut- että paksurappaus-eristejärjestelmissä tulee kiinnittää erityistä huomiota liitos- ja detaljisuunnitteluun, mm. parvekkeet, katokset sekä rappausten alareunat ja päättymiset muihin rakenteisiin, pellityksiin sekä erilaisten läpivientien tiiveyteen. Tuulettuvien levyrappausjärjestelmien taakse tulee järjestää tuuletusrako, joka vaikuttaa moniin järjestelmän ominaisuuksiin sekä suunnitteluratkaisuihin. Tuuletusraon johdosta rakennuksen palomääräykset voivat rajoittaa puurankojen sekä erilaisten tuulensuojamateriaalien käyttöä. Samoin suunnittelussa tulee kiinnittää erikseen huomiota julkisivulevyjen taakse päässeen veden poisjohtamiseen. Erilaiset liittymät ikkunoiden ja ovien päällä tulee muotoilla niin, ettei vesi turmele alapuolisia rakenteita. Liitoskohdilla on merkittävä vaikutus vesivuotojen ehkäisemisessä, koska epäonnistuneista liitoskohdista voi kulkeutua rakenteen sisälle merkittäviä 20 KIINTEISTÖPOSTI 3/2011 Mikä järjestelmä tulisi valita? Julkisivurappaus Saint Gobain Isover. määriä vettä. Liitoskohdissa on otettava huomioon myös rakenteen tuulettuminen ja mahdollisten vuotovesien poistuminen. Erilaisista liitoksista on kirjaan koottu esimerkkejä. Vaativasta liitossuunnittelusta huolimatta levyrappausjärjestelmillä on myös selkeitä etuja: levyjen alusrakenne on useimmissa tapauksissa helppo mitoittaa ja toteuttaa siten, että julkisivuun tehtävät kiinnitykset voidaan toteuttaa luotettavasti ja sadevesitiiviisti, rakennuksen sisäilman kosteustuotto ei vaikuta julkisivurappauksen toimivuuteen ja levyrappauksia on turvallista käyttää myös rankarunkoisen talon julkisivuissa. Muutoksia myös sisätiloissa Betonisandwich-elementissä, jossa alkuperäisesti on 80 mm lämmöneristettä, vaaditaan vähintään 150 mm lisäeristys, jotta voidaan saavuttaa nykyvaatimusten mukainen lämmönläpäisykerroin 0,17 W/ m2K.Tämän seurauksena koko ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekniset ominaisuudet muuttuvat oleellisesti, sillä koko vanha ulkoseinärakenne muuttuu sisälämpötilaan myös talviolosuhteissa. Korjauksen yhteydessä uusitaan usein myös ikkunat. Uudet ikkunat tulee asentaa ulommas uuden lämmöneristeen kohdalle, jolloin ikkuna-aukon reunat joudutaan sisätiloissa tekemään kokonaisuudessaan uusiksi. Ikkuna- ja oviaukkoihin tulee tällöin noin 160 mm levyiset "smyygit". Lisälämmöneristysten yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ikkuna- ja oviaukkojen liitosten ilmatiiviyteen sekä huoneistojen ilmanvaihdon korvausilman järjestämiseen halitusti, jotta ei imetä epä- Ohutrappaus-eristejärjestelmä Thermisol Oy. Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Kaikilla edellä mainituilla erityyppisillä järjestelmillä on mahdollista saada aikaan hyvä ja toimiva korjaus. Oleellista on valita julkisivun vauriotilanteeseen soveltuva korjaustapa, käyttää testattuja järjestelmiä, joiden pakkasenkestävyys on kunnossa sekä huolehtia työnaikaisesta sääsuojauksesta. Eri järjestelmien kustannukset ovat markkinatilanteesta riippuvia, mutta tyypillisesti lähellä toisiaan. Usein alusrakenteen oikaisemistarve ja sen aiheuttamat kustannukset voivat olla ratkaisevassa asemassa. Uusi tekninen ohje eriste- ja levyrappauksiin Julkisivuyhdistyksen ja Suomen Betoniyhdistyksen yhteistyönä on valmistunut uusi tekninen ohje by 57 Eriste- ja levyrappaus. Kirjassa esitellään kaikki keskeiset Suomessa käytössä olevat eriste- ja levyrappausjärjestelmät ja niiden soveltuvuus erityyppisiin kohteisiin. Kaikkien järjestelmien ominaisuudet on kuvattu mekaanisen, paloteknisen sekä lämpö-, ääni- ja kosteusteknisen toiminnan osalta. Kirjassa annettaan ohjeet rappausten käytännön suunnitteluun sekä laadunvarmistukseen. Julkaisua myy Rakennusmedia Oy.
© Copyright 2024