SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET

SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
1. YLEISHALLINTO
KIRKKOVALTUUSTO
Kirkkovaltuuston tehtävä
- käyttää seurakunnan päätösvaltaa
- siirtää päätösvaltaansa ohje- tai johtosäännöllä kirkkoneuvostolle,
kappelineuvostolle ja johtokunnille (päätösvaltaa ei voida siirtää KL 9:1
mainituissa asioissa)
Kirkkovaltuuston asiakas/kohderyhmä
- seurakunnan jäsenet ja kaikki paikkakunnan asukkaat
Kirkkovaltuuston sidosryhmät
- seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat
sekä työntekijät
- Someron kaupunki ja paikalliset yhdistykset
- Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous
- Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli
- Tammelan rovastikunta
Kirkkovaltuuston resurssit
- 23 seurakuntavaaleilla valittua jäsentä, toimikausi neljä vuotta
- sihteerinä työjärjestyksen mukaisesti talouspäällikkö, jollei valtuusto
toisin määrää
Kirkkovaltuuston vuosiaikataulu
TAMMIKUU
- toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
- toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan kirkkoneuvoston jäsenet sekä heille
henkilökohtaiset varajäsenet
- toimikauden 1. vuosi: valitaan kappelineuvoston ja johtokuntien jäsenet
sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet, valitaan tilintarkastajat,
varatilintarkastajat sekä valitaan suhteellisten vaalien vaalilautakunta
TOUKOKUU
- toimikauden 4. vuosi: valitaan vaalilautakunnan jäsenet sekä
varajäsenet seurakuntavaalien toimittamista varten
TOUKO-KESÄKUU
- hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja vahvistetaan
tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
LOKA-MARRASKUU
- vahvistetaan veroprosentti seuraavalle vuodelle
JOULUKUU
- hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja vahvistetaan
talousarvio
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
KIRKKONEUVOSTO
Kirkkoneuvoston tehtävä
- yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja
muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi
- päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen
käyttöön ottamisesta
- johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden
hoitoa
- vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta
- huolehtii kirkkovaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta
- valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta
sopimukset ja muut oikeustoimet
- päättää kirkkoneuvoston ohjesäännössä mainituista muutoin
kirkkovaltuustolle kuuluvista asioista
Kirkkoneuvoston asiakas/kohderyhmä
- seurakunnan jäsenet ja kaikki paikkakunnan asukkaat
Kirkkoneuvoston sidosryhmät
- seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat
sekä työntekijät
- Someron kaupunki ja paikalliset yhdistykset
- Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous
- Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli
- Tammelan rovastikunta
Kirkkoneuvoston resurssit
- puheenjohtaja (kirkkoherra) sekä kirkkovaltuuston valitsemat
varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, toimikausi kaksi vuotta
- esittelijät kirkkoherra ja talouspäällikkö, sihteeri talouspäällikkö
Kirkkoneuvoston vuosiaikataulu
TAMMI-MAALISKUU
- talousarvion toimeenpano
- toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu
KESÄ-ELOKUU
- hautausmaakatselmukset
ELO-MARRASKUU
- toimintasuunnitelman ja talousarvio valmistelu
- koulutus- ja virkamatkasuunnitelmat
3 x 4 KK
- kolehtisuunnitelmat, jumalanpalvelussuunnitelmat
KESÄKAUSITTAIN
- leiri- ja retkisuunnitelmat
- vuosilomajärjestys
- muu valmistelu ja päätöksenteko sen mukaan kuin asioita tulee vireille
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
SOMERNIEMEN KAPPELINEUVOSTO
Kappelineuvoston tehtävä
- seurata ja edistää kappeliseurakunnan alueen hengellistä elämää ja
taloudellisten asioiden hoitamista sekä tehdä kirkkoneuvostolle niitä
koskevia esityksiä ja aloitteita
- päättää talousarviossa sille osoitetuista varoista diakoniatyössä,
jumalanpalveluselämässä ja yleisessä seurakuntatyössä sekä
kappeliseurakunnan omalla toiminnalla hankituista varoista
- suorittaa kappalaisen vaalin
Kappelineuvoston asiakas/kohderyhmä
- kappeliseurakunnan alueella asuvat seurakunnan jäsenet ja kaikki
alueen asukkaat
Kappelineuvoston sidosryhmät
- seurakunnan organisaation muut luottamushenkilöt, vastuunkantajat
sekä työntekijät
- Someron kaupunki, Somerniemi-seura sekä muut paikalliset yhdistykset
- Kirkkohallitus sekä kirkolliskokous
- Tampereen hiippakunta ja tuomiokapituli
- Tammelan rovastikunta
Kappelineuvoston resurssit
- kappalainen sekä kirkkovaltuuston valitsemat kahdeksan muuta jäsentä
sekä varajäsenet, toimikausi neljä vuotta
- esittelijä ja sihteeri kappalainen
Kappelineuvoston vuosiaikataulu
TAMMIKUU
- toimikauden 1. ja 3. vuosi: valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
- talousarvion käyttösuunnitelma
- kappeliseurakunnan toiminnasta toimintakertomus
ELO-SYYSKUU
- kappeliseurakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus
PUOLIVUOSITTAIN
- lausunto kolehtisuunnitelmasta
- muu valmistelu ja päätöksenteko sen mukaan kuin asioita tulee vireille
TALOUSHALLINTO
Taloushallinnon tehtävä
- edistää seurakunnan toiminnan taloudellisuutta ja varojen
tarkoituksenmukaista käyttöä
- hoitaa, kehittää ja johtaa talous-, henkilöstö-, kiinteistö- ja
hautausmaahallintopalveluja seurakunnan toimintaa tukevalla tavalla
Taloushallinnon asiakas/kohderyhmä
- kaikki seurakuntalaiset sekä muut henkilöt, jotka asioivat
taloustoimistossa
- oma seurakunta julkisoikeudellisena yksikkönä
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Taloushallinnon sidosryhmät
Sisäiset:
- seurakuntaan palvelussuhteessa olevat henkilöt
- luottamushenkilöt
- vapaaehtoiset vastuunkantajat
Ulkoiset:
- tilintarkastajat
- Kirkkohallitus ja Kirkon työmarkkinalaitos
- viranomaiset (mm. verotoimisto, työsuojeluviranomaiset, palo- ja
pelastustoimi, Someron kaupunki, Kuntien eläkevakuutuslaitos)
- palvelujen ja tavaran toimittajat (mm. vakuutusyhtiö, pankki,
IT-aluekeskus, vartiointiyhdistys, kiinteistönhuolto, siivouspalvelu,
urakoitsijat sekä tukkuliikkeet ja vähittäismyymälät)
- palkkiotoimiset työn suorittajat
- henkilöt ja yhteisöt, jotka vuokraavat seurakunnan tiloja
Taloushallinnon henkilöresurssit ja työnjako
Talouspäällikkö
- taloushallinnon, hautaustoimen sekä kiinteistö- ja keittiötoimen
kokonaisvastuu
- työvuorosuunnittelu, kehityskeskustelut sekä muut esimiestehtävät
taloustoimistossa sekä kiinteistö-, keittiö- ja hautaustoimessa (paitsi
kausityöntekijät, joiden lähiesimies on seurakuntapuutarhuri)
- talousarvion ja tilinpäätöksen laatiminen sekä niihin liittyvä ohjeistus
- talouden suunnittelu ja omaisuuden hoito sekä maksuvalmiuden ja
määrärahojen käytön seuranta
- kirkkoneuvoston taloudellisten asioiden valmistelu ja esittely,
kokoustiedotteiden julkaiseminen
- kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston sekä valmistelutyöryhmän sihteeri
(paitsi esityslistojen ja ptk-otteiden lähettäminen, josta huolehtii
seurakuntasihteeri)
- palkka-asiamies (palkkausmääräysten soveltaminen, neuvottelut
luottamusmiesten kanssa)
- työsuojelupäällikkö (työympäristötoimikunnan pj. vuorovuosin
työsuojeluvaltuutetun kanssa, toimikunta kokoontuu n. 4-5 kertaa/v.)
- hankintatoimi
- kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamistarpeen kartoitus, kilpailutus ja
seurakunnan yhdyshenkilö hankkeiden toteutuksissa
- it-asiat (alueyhteistyön johtokunta ja/tai neuvottelukunta)
Toimistosihteeri
- kirjanpito (myös hautainhoitorahasto) sekä käyttöomaisuuskirjanpito
- taloustilastot
- palkanlaskenta sekä siihen liittyvät tilitykset sekä tilastot
- kirjanpitoon liittyvät tilitykset
- osto- ja myyntireskontrat
- laskutus (myös haudanhoitolaskuja)
- haudanhoitosopimusten tulostus ja lähettäminen
- rahaliikenne sekä keräys- ym. tilitykset
- nimikirjanpito
- hauta-asioiden ym. asiakaspalvelua
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- it-tuen yhteyshenkilö, ohjelmien pääkäyttäjä
Talouspäällikkö ja toimistosihteeri toimivat toistensa vuosilomasijaisina.
Taloushallinnon vuosittain toistuvat toiminnot (vuosikello)
Tammikuu - tietojärjestelmien vuodenvaihdeajot
- talousarvion toimeenpano
- palkkailmoitukset vakuutusyhtiölle
- vuosi-ilmoitukset palkoista verottajalle
Helmikuu - tilinpäätös (kirjanpito)
- irtaimistoluettelojen päivitys
- metsätilasto
Maaliskuu - tasekirja allekirjoitettavaksi kirkkoneuvostoon
- hautainhoitotarjouslaskujen lähettäminen
- veroilmoitus
Huhtikuu - taloustilastot
Toukokuu - tilintarkastus
Kesäkuu
- talousarvion laadintaohjeet
Elokuu
- palkkatilastot
Syyskuu
- talousarvion valmistelu
Marraskuu - talousarvio kirkkoneuvostoon
Toistuvat toiminnot
Jatkuvasti yhteydenottojen/tarpeen mukaan
- asiakaspalvelu, yhteydenpito sidosryhmiin, sisäinen neuvonta
ja neuvottelut, hankintapäätökset, henkilöstöhallintoon
liittyvät neuvottelut ja päätökset
Päivittäin
- ostolaskut, kirjanpito sekä pankkitilien tapahtumat
Viikoittain - ostolaskujen maksatus, käteistilitykset
- laskutus
Kuukausittain
- kausi-ilmoitukset verottajalle
- palkka-ajot (2x)
- ay-tilitykset ja -raportit
- alv- ja Kiel-tilitykset
- kirjanpidon täsmäytykset
- kiinteistö- ja hautaustoimen työvuoroluettelot,
työaikaseuranta
- kokousasioiden valmistelu
Kolmannesvuosittain
- palvelussuhdeilmoitukset eläkelaitokselle
Puolivuosittain tai KirVesTes:in mukaisesti
- palkkatietojen päivitys
- neuvottelut järjestelyerien käytöstä
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kirkkoherranviraston tehtävä
Kirkkoherranviraston tehtävänä on kirkonkirjojen pito ja valtakunnallisen
väestötietojärjestelmän päivittäminen Someron seurakunnan osalta,
asiakaspalvelu sekä toiminnallisen sektorin ja hallinnon tukipalvelu.
Kirkkoherranviraston asiakkaat
Kirkkoherranviraston asiakkaita ovat kaikki kirkkoherranvirastossa
fyysisesti, puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse asioivat henkilöt.
Kirkkoherranviraston sidosryhmät
Sisäiset sidosryhmät
- seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt
Ulkoiset sidosryhmät
- viranomaiset, mm. maistraatit, poliisi, terveyskeskus
- yritykset, mm. pankit, hautaustoimistot, vakuutusyhtiöt
- kirkkoherravirastot
- kirkkohallitus
Kirkkoherranviraston virat ja työnjako
Virat
- toimistosihteeri
- seurakuntasihteeri
- 4 pappia päivystysvuoroin
Työnjako
1. Kirkkoherranvirastoa johtaa kirkkoherra.
2. Päivystävä pappi on paikalla ma-pe klo 9-12 ja vastaa päivystysaikana
tapahtuvista seurakuntatapahtumien ja toimitusten varauksista
lukuunottamatta hautajaisvarauksia.
3. Toimistosihteeri ja seurakuntasihteeri
- asiakaspalvelu
- virkatodistukset, tulostetaan papinkirjasta
- sukuselvitykset esim. perunkirjoitukseen, lainhuutoon
- sukututkimukset
Sukuselvitykset ja sukututkimukset tehdään manuaalisesti Someron ja
Somerniemen vanhoista kirkonkirjoista.
- hautausten varaaminen ja informointi papeille, kanttorille ja
hautaustoimeen
- varaukset muihin kirkollisiin toimituksiin pappien poissa ollessa
- jäsenrekisterin ylläpito- ja viranomaistehtävät (mm. syntymän, kasteen,
rippikoulun ja avioliiton rekisteröinnit, avioliiton esteiden tutkinnat,
muutto- ja kuolinkirjaukset, jäsentietojen tarkistukset ja korjaukset,
tietojen siirto VTJ:ään)
- puhelinvaihteen hoito (keskus auki ma-pe klo 9-15)
- toiminnallisen sektorin ja hallinnon tukipalvelu (mm. kastettujen,
rippikoululaisten, vuosia täyttävien listojen ottaminen, kirkkoneuvoston ja
kirkkovaltuuston esityslistojen postittaminen ja päätösten tiedoksianto)
- väestö- ja toimintatilastot
- arkistointi.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
JUMALANPALVELUSELÄMÄ
Tehtävä
Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalvelus pidetään seurakunnan
kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Jos kirkkoja on useita,
kirkkoneuvosto päättää, missä kirkossa tai kirkoissa jumalanpalvelus
kulloinkin pidetään (KJ 2:2). Päiväjumalanpalvelus aloitetaan yleensä
kello 10 (KJ 2:3) ja se pidetään tavallisesti ainakin pääkirkossa.
Asiakkaat
Asiakkaina ovat kaikki jumalanpalveluksiin osallistuvat. Jumalanpalvelus
on myös kelle tahansa avoin tilaisuus. Osaan jumalanpalveluksista
kutsutaan lisäksi erilaisia ryhmiä, esimerkiksi karjalaisia, eläkeläisiä tai 50
vuotta aiemmin ripille päässeitä. Osaan jumalanpalveluksista liittyy
kirkollinen toimitus (konfirmaatio, tehtävään siunaaminen), joka tuo
mukanaan oman joukkonsa.
Sidosryhmiä
*sisäiset: kirkkoneuvosto, kappelineuvosto, kirkkoherranvirasto, papit,
kanttorit, kuorolaiset, suntio, nuorisotyöntekijät, diakonit, emännät,
vapaaehtoiset avustajat
*ulkoiset: kirkkopyhien järjestelyyn osallistuvat järjestöt (esimerkiksi
martat, maatalousyrittäjät ja partiolaiset)
Toiminta
Kirkkoneuvosto yväksyy kolmesti vuodessa jumalanpalvelussuunnitelman,
jossa jumalanpalvelusten pitoajat ja -paikat on määrätty. Yksittäisen
jumalanpalveluksen valmistelu tapahtuu liturgin ja kanttorin yhteistyönä.
Pääsääntöisesti jumalanpalvelukset on pidetty sunnuntaisin ja kirkollisina
juhlapyhinä sekä itsenäisyyspäivänä Someron kirkossa kello 10 ja
Somerniemen kirkossa kello 13. Ensisijaisesti jumalanpalvelus on aina
messu. Poikkeuksen ovat muodostaneet itsenäisyyspäivän, jouluaamun ja
pitkänperjantain jumalanpalvelukset sekä perhekirkot.
Kirkkokäsikirja ja virsikirja antavat puitteet jumalanpalvelusten sisällölle.
Kirkkovuosi määrittää osaltaan jumalanpalvelusten luonteen. Tällöin jouluja pääsiäisaika ovat korostuneimmin esillä. Jouluaaton hartaudet on
järjestetty sekä Somerolla että Somerniemellä klo 15. Jouluyön messu on
pidetty Somerniemellä klo 23. Jouluaamun jumalanpalvelus on ollut
Somerolla klo 7. Pitkänperjantain sanajumalanpalvelukset on järjestetty
Somerolla klo 10 ja Somerniemellä klo 12, Häntälässä ristinjuhla klo 13.30.
Pääsiäisyön messun aika on Somerniemellä ollut klo 23 (sen jälkeen on
seurakuntatalolla ollut yöpala).
Vuodenkierrossa konfirmaatiot sijoittuvat pääasiassa kesään, huhtikuussa
kuitenkin kevät- ja iltarippikoulun konfirmaatio. Joillain kirkkopyhillä on
myös vakiintunut paikkansa kalenterissa. Karjalaisten kirkkopyhä on ollut
pyhäinpäivänä Somerolla messun yhteydessä (pyhäinpäivänä lisäksi
iltakirkko klo 18), maatalouden kirkkopyhä lokakuulla ja rippikoulujen
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
alkajaispyhä lokakuun lopulla. Rippikoulunsa 50 vuotta aiemmin käyneet
ovat viettäneet kirkkopyhää Somerniemellä juhannuksena ja Somerolla
pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina. Kesällä Somerniemellä on vietetty
kesävieraiden kirkkopyhää ja torilla on järjestetty yksi jumalanpalvelus.
Isosten kirkkopyhä, jossa kesän isoset on siunattu tehtäväänsä, on
järjestetty helmi-maaliskuulla Somerolla. Kesän lopulle ovat sijoittuneet
yhteiset syntymäpäiväjuhlat. Syyskuun ensimmäinen sunnuntai on ollut
työkauden alkajaisjuhla. Koululaiskirkkojen aikataulu määräytyy
kouluvuoden mukaan.
Resurssit, virat ja työnjako
Jumalanpalvelusten pitopaikkoina ovat seurakunnassa kirkot sekä
Somerolla että Somerniemellä. Läheiset seurakuntatalot palvelevat
kirkkopyhiin liittyvissä juhlissa ja kirkkokahvipaikkoina, samoin
seurakuntakeskus Somerolla.
Jumalanpalvelusten toteuttamiseksi on seurakunnassa 4 papinvirkaa ja 1,6
kanttorinvirkaa. Suntio, jota sijaistavat seurakuntapuutarhuri ja
erityisammattimiehet, huolehtii jumalanpalvelusten käytännön
järjestelyistä. Eri tilanteissa diakonian viranhaltijat, nuorisotyönohjaajat ja
lapsityöntekijät osallistuvat jumalanpalvelusten järjestämiseen.
Kirkkoherranviraston työntekijät laativat jumalanpalveluksia varten listan
kastetuista, vihittävistä (vihityistä) ja kuolleista sekä kolehtikohteista.
Vapaaehtoisten panos näkyy eritoten erilaisten kirkkopyhien järjestelyissä
ja toteutuksessa. Emännät vastaavat kirkkopyhiin liittyvistä tarjoiluista.
Kirkkojärjestys sanoo, että kirkkoherra on vastuussa muun muassa
jumalanpalvelusten oikeasta hoitamisesta (KJ 6:34). Hän huolehtii
pappien ja kanttorien työnjaosta (vapaapäiväjärjestelyt, muut sunnuntaija pyhäpäiviin sijoittuvat työt ja mahdolliset sijaistukset) niin, että
säädetyt jumalanpalvelukset tulevat pidetyksi. Samalla hän toimii mukana
toteutuksessa. Liturgi ja kanttori ovat vastuussa yksittäisen
jumalanpalveluksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Viikoittaiset
työkokoukset toimivat foorumina, jossa voidaan keskustella paitsi
yksittäisistä messuista myös pitemmän ajan suunnittelusta ja arvioida
toteutuksia.
MUSIIKKI
Perustehtävä
Julistaa musiikin välinein evankeliumia seurakunnan eri tilaisuuksissa
Resurssit
1. TYÖNTEKIJÄT
Seurakunnassa on kaksi kanttorin virkaa, toinen on ns. B-virka (100%,
vaativuusryhmä 601) ja toinen ns. C-virka (60%, vaativuusryhmä 502).
Kun C-virka keväällä 2011 täytetään, työnjako ja vastuut tarkennetaan.
2. SOITTIMET
Urut, seurakunnan tiloissa on yhteensä kolme urkua.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- Someron kirkossa on Urkurakentamo Zachariassenin valmistama 19äänikertainen urku vuodelta 1880. Tämä historiallisesti arvokas soitin
vaatii erityistä huolenpitoa. Urkua on huoltanut Jouko Pirkkanen.
- Somerniemen kirkossa on Urkurakentamo Tuomen v. 1980 valmistama
12-äänikertainen soitin. Urkua on huoltanut Jouko Pirkkanen.
- Someron siunauskappelissa on v. 2006 hankittu Content-digitaaliurku,
joka ei vaadi säännöllisiä huoltotoimenpiteitä.
Pianot
Someron seurakunnan tiloissa on yhteensä seitsemän akustista ja kaksi
digitaalipianoa. Lisäksi seurakuntakeskuksessa on flyygeli. Kaikki akustiset
soittimet vaativat säännöllistä huoltoa, lähinnä virittämistä.
Muut soittimet ja laitteet
Kanttoreiden käytössä on myös kolme ns. keyboardia seurakunnan
ulkopuolella tapahtuvia tilaisuuksia varten. Lisäksi on hankittu
bänditarviketta, kuten mikrofoneja ja johtoja. Nämä eivät vaadi
säännöllistä huoltoa mutta edellyttävät asianmukaista käsittelyä.
3. NUOTISTO JA KIRJALLISUUS
Musiikkityöllä on hallussaan seurakunnan kuorotoimintaan nähden
kohtuullisen hyvä kuoronuotisto, urkunuottien osalta tilanne on jopa
erinomainen. Lisäksi on muuta nuotistoa, kuten virsikirjoja, hengellisiä
laulukirjoja sekä Suuri Toivelaulukirja -sarja kokonaisuudessaan.
Musiikkityölle tulee Yhteiskustannuksen nuottiuutuudet automaattisesti.
Lisäksi tulee kolme musiikkilehteä: Rondo, Kirkkomusiikki ja Sulasol-lehti.
4. VAPAAEHTOISET JA SIJAISET
Seurakunnan musiikkityö ei toimi kokonaisuudessaan ilman vapaaehtoisia.
Musiikin harrastajia tarvitaan esimerkiksi kuorolaisina sekä soittajina.
Aktiiviset vapaaehtoiset toimivat musiikillisessa mielessä myös
kanttoreiden lähimpinä työtovereina.
Seurakunnan omien viranhaltijoiden ollessa estyneinä (vapaat, lomat,
sairaus, päällekkäinen työ) paikkakunnalla on myös käytettävissä
kohtuullisen hyvin sijaisia, joille maksetaan toimituspalkkioita tehdystä
työstä.
5. OMA MUUSIKKOUS, HARJOITTELU JA KOULUTUS
Kanttori palvelee seurakuntaa ja seurakuntalaisia tekemänsä musiikin
kautta. Työtehtäviin, itse työhön sekä muusikkouteen liittyy säännöllinen
ja riittävä harjoittelu sekä kouluttautuminen kaikilla musiikillisen työn osaalueilla (soittaminen, laulaminen, johtaminen).
Työtehtävät
- suunnittelu ja valmistelu
- Jumalanpalveluselämä, musiikkityön pääasiallinen tehtävä on vastata
musiikillisesta toteutuksesta seurakunnan jumalanpalveluselämässä.
- kuorotoiminta, tällä hetkellä kolme kuoroa:
1) Somerniemen kirkkokuoro, joka toimii Somerniemen alueella ja esiintyy
lähinnä jumalanpalveluksissa Somerniemellä. Kuorossa laulaa noin 10
laulajaa.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
2) Eläkeläisten Torstai-kuoro, joka toimii toimii laulavien eläkeläisten
virkistyspaikkana. Kuoro laulaa lähinnä yksiäänisesti ja esiintyy messuissa
mutta myös muissa lähinnä eläkeläisille suunnatuissa tilanteissa. Kuorossa
on noin 15 laulajaa.
3) Kolmen kerran kuoro. Kuoro harjoittelee perustilanteissa nimensä
mukaisesti kolme kertaa, jonka jälkeen on esiintyminen. Isommissa ja
vaativimmissa produktioissa harjoituskertoja on useampia. Kuoroon on
tarkoituksella yritetty houkutella hyvät perusvalmiudet omaavia laulajia,
laulajia tulee produktioihin yleensä noin 15.
- rippikoulu, yksittäisiä opetustunteja tai osallistuminen leireille
kokoaikaisesti.
- kasvatus ja diakonia, kanttori vierailee pyydettäessä ja mahdollisuuksien
mukaan seurakunnan kasvatus- ja diakonisektorin tilaisuuksissa. Näitä
ovat esimerkiksi päivä- ja perhekerho sekä diakoniatyön järjestämät
tilaisuudet ja leiripäivät.
- kanttori on myös mukana koulujen päivänavausringissä
- erilaiset tilaisuudet ja juhlat, jossa yhteisellä laulamisella on suurempi tai
pienempi merkitys.
- konserttitoiminta, talvisaikaan konsertteja on järjestetty tarjonnan
mukaan, kesäaikaan on useana vuonna järjestetty kesäillan musiikkia
sarja. Sarja on alkanut juhannuksen jälkeen ja kestänyt yleensä kuusi
viikkoa. Konsertit ovat olleet keskiviikkoisin klo 20 ja ne on pidetty
yleensä kirkossa, joskus myös srk-keskuksella (sali 1).
- tiedottaminen, tiedostuskanavina toimivat itse tehdyt mainokset ja
julisteet, paikallinen Somero-lehti, alueelliset lehdet sekä alueellinen radio.
Seurakunnalla on myös omat kotisivut tulevia tapahtumia -osioineen, jota
kanttori osaltaan päivittää.
Materiaalitilanne
Uutta materiaalia, kuten sävellyksiä, nuotti- ja muuta kirjallisuutta sekä
lehtiä ilmestyy Suomessa vuosittain jonkin verran. Tätä kenttää tulee
seurata ja tarvittaessa hankkia uutuusmateriaalia kirjastoon. Tuntosarvet
on hyvä pitää auki myös lähinaapureihin ja -alueisiin (Pohjoismaat, Baltia,
Saksa, Englanti). Painosmäärät varsinkin kotimaisessa tuotannossa ovat
yleensä varsin pieniä, joten uutta materiaalia on hyvä hankkia heti sen
ilmestyttyä, vaikkei sitä kenties juuri nyt tarvitsikaan. Tarvittaessa
kanttorin tulee pystyä tuottamaan pienimuotoista materiaalia myös itse.
Ulkopuoliset kontaktit ja yhteistyökumppanit
Someron kaupunki, Someron kulttuuri ry, Someron musiikinystävät sekä
Lounais-Hämeen musiikkiopisto. Myös yksittäiset muusikot.
Kontaktit ja verkostoituminen myös Someron rajojen ulkopuolelle
(rovastikunnalliselta, hiippakunnalliselta, valtakunnalliselta tai jopa
maailmanlaajuiselta tasolta).
KASVATUS
Tehtävä
Seurakunnan kasvatustyön tehtävänä on huolehtia kristillisestä
kasvatuksesta ja toimia siinä vanhempien sekä päivähoidon ja koulujen
tukena.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Kohderyhmät ja työmuodot
Kun lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi , hän tulee kasvatustyön
piiriin. Työtä tehdään pikkulapsista alkaen alle kouluikäisten, koululaisten
ja varttuneempien nuorten parissa. Rippikoulun jälkeen nuorille tarjotaan
mahdollisuus paitsi seurakunnan toimintaan osallistumiseen myös omaan
vastuuseen kerhonohjaajina ja isosina tyttöjen ja poikien leiritoiminnassa
sekä rippikoulussa. Tarkoituksena on, että nuori varttuessaan säilyttää
elävän yhteyden seurakunnan toimintaan ja löytää siinä oman paikkansa.
Kasvatustyön omia työmuotoja on kahdeksan: päiväkerho, pyhäkoulu,
tyttö-, poika-, rippikoulu-, nuoriso- ja oppilaitostyö sekä eri työmuotoja
yhdistävä perhetyö.
Keskeinen toiminta työmuodoittain
1. Päiväkerho
Kerhoihin osallistuvat 3-5 -vuotiaat lapset. Päiväkerhon 8 kerhoryhmää
kokoontuvat syys- ja kevätkaudella viikoittain. Vuonna 2009 kerholaisia oli
90. Viikkotoiminnan lisäksi kerhojen ohjelmaan kuuluvat kirkkoretket ja
viisivuotiailla retki Siikjärvelle. Päiväkerhon työntekijöinä on yksi
kokoaikainen lastenohjaaja sekä toisena työntekijänä kahdessa
kerhoryhmässä pyhäkoulusihteeri.
2. Pyhäkoulu
Tällä hetkellä työ on päivähoitopainotteista ja pääosin arkisin tapahtuvaa.
Vuonna 2009 toimintakauden aikana n. kerran kuussa kokoontuvia ryhmiä
oli 23 (neljä avoimia), joissa lapsia tavoitettiin n. 400 ja lisäksi n. 100
aikuista. Lisäksi on kerran kuussa kokoontunut sunnuntaisin yksi
perinteinen pyhäkoulu. Kesällä on pidetty kaksi pyhäkoululeiriä osallistujia
yhteensä 76 henkilöä. Pikkulapsityö (kortit 1-, 2-, 3 - ja 4-vuotiaille).
Esikoululaisten kirkkoon tutustuminen. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen.
Työmuodosta pääasiallisesti on vastuussa pyhäkoulusihteeri.
3. Tyttötyö
Tyttökerhoihin osallistuvat alakouluikäiset tytöt. Kerhoryhmiä v. 2009 oli
7, joissa tyttöjä 92. Kerhot kokoontuvat viikoittain. Kerhoja ohjaavat joko
nuorisotyönohjaaja tai tehtävään koulutetut kerhonohjaajat.
Kerhonohjaajat ovat rippikoulun käyneitä ja kerhonohjaajakoulutukseen
osallistuneita nuoria. Vuonna 2009 kerhonohjaajia oli 8.
Kerhonohjaajakoulutus kestää kaksi viikonloppua ja siihen kuuluu koko
toimintakauden tehtäviin liittyvä ohjaus.
Tyttöleirejä on kesällä 4. Vuonna 2009 mukana oli 135 leiriläistä ja isosta.
Lisäksi on yksi tyttöjen ja poikien yhteinen leiri.
Vuosittain tehdään retki rovastikunnalliseen Syysrysäys -tapahtumaan.
Tyttötyötä tekee yksi nuorisotyönohjaaja.
4. Poikatyö
Poikien kerhoihin osallistuvat alakouluikäiset pojat. Kerhovuonna 2008 09 poikatyön kerhoja oli 4, joissa kerholaisia oli mukana 67.
Kerhonohjaajia kerhoissa toimi 5. Siikjärvellä järjestettiin kesällä 2009
yksi poikien leiri, johon saivat osallistua myös isät. Mukana oli 23 poikaa
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
ja 3 isää. Avustajina leirillä toimi kolme isosta. Pojat ovat mukana
vuosittaisessa rovastikunnallisessa Syysrysäys-tapahtumassa. Poikatyötä
tekee johtava nuorisotyönohjaaja.
5. Rippikoulutyö
Rippikouluun kutsutaan konfirmaatiovuonna 15 vuotta täyttävät
seurakuntalaiset. Vuonna 2009 alkaneen rippikoulun kävi 119 Someron
srk:n jäsentä. Rippikouluryhmiä oli 6: iltarippikoulu ja 5 leiriryhmää.
Leirijaksot järjestettiin Siikjärven leirikeskuksessa. Iltarippikouluopetuksen
ja leirien lisäksi rippikoululaiset osallistuvat itsenäisesti seurakunnan
toimintaan sekä erikseen heille järjestettävään diakoniapäivään,
kirkkoiltaan, jumalanpalvelusopetukseen sekä ulkoläksykuulusteluun.
Jokainen rippikoululainen käy rippikoulua vähintään puolen vuoden ajan.
Rippikoulutyötä tekevät papit, kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja
diakoniatyöntekijät. Leirityössä avustaa yksi määräaikainen leirityöntekijä.
Työmuodon organisointivastuu on johtavalla nuorisotyönohjaajalla.
6. Nuorisotyö
Nuorisotyön järjestämä toiminta on tarkoitettu rippikouluikäisille ja
rippikoulun käyneille nuorille. Säännöllistä viikkotoimintaa ovat
perjantaiset syys- ja kevätkaudella kokoontuvat nuortenillat.
Toimintavuonna 2008 - 09 nuorteniltoja järjestettiin 28. Iltaa kohden
osallistujia oli keskimäärin 26. Pojille tarkoitettu sähly kokoontuu Kiiruun
koulun tiloissa torstaisin, osallistuja viimeisimpänä toimintavuonna 14.
Rippikoulun jälkeen nuorille järjestetään syksyllä Siikjärvellä starttileiri,
joka käynnistää toimintavuoden. Vuoden 2010 leirille osallistui kaikkiaan
45 nuorta.
Osallistumme vuosittain valtakunnalliseen maata näkyvissä -tapahtumaan.
Viikonlopun mittaiseen marraskuiseen tapahtumaan osallistuu yli 10 000
nuorta, Somerolta mukaan lähtijöitä on n. 20 - 30.
Rippikoulun jälkeen nuoret voivat tulla mukaan isostoimintaan. Somerolla
isoskoulutus on kaksivuotinen. Syksyllä 2009 toisen isoskoulutusvuoden
aloitti 13 nuorta ja ensimmäiseen isoskoulutusvuoteen tuli mukaan 31
nuorta. Ensimmäisen vuoden isoskoulutukseen kuuluu neljä
viikonloppuleiriä ja mukanaolo nuortenilloissa sekä muu osallistuminen
seurakunnan toimintaan. Toisena vuonna kurssilaiset ovat apuna
ensimmäisen isoskurssivuoden opetuksessa sekä entistä syvemmin
seurakunnan nuorten toiminnassa.
Isoset toimivat ryhmänjohtajina rippikoululeireillä. Isosina rippikouluissa
toimii vuosittain 25-30 nuorta.
Nuortenilloista päävastuun kantaa johtava nuorisotyönohjaaja, joitakin
iltoja pitää myös toinen nuorisotyönohjaaja. Isoskoulutukseen
nuorisotyönohjaajien lisäksi osallistuvat seurakuntapastorit sekä
satunnaisesti tilapäiset leirityöntekijät.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
7. Oppilaitostyö
Oppilaitostyön keskeistä toimintaa ovat päivänavaukset ja koululaiskirkot.
Alakoulujen avaukset pidetään pääsääntöisesti kuukausittain kaikilla
alakouluilla sekä yläkoululla ja lukiossa kerran viikossa. Koulukirkkoja on
alakouluilla 3: adventtina, pääsiäisenä ja keväällä koulun päättyessä.
Adventtina ja kevään päätöksessä Oinasjärven koululle pidetään oma
kirkko Somerniemellä, mutta pääsiäisenä myös Oinasjärvi osallistuu
Someron kirkon koululaisjumalanpalvelukseen. Yläkoulun koulukirkot ovat
Someron kirkossa adventtina ja keväällä lukuvuoden päättyessä.
Koulukirkkoihin osallistuvat kaikki seurakuntaan kuuluvat koululaiset ja
opettajat.
Koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluvat myös luokkien vierailut
kirkossa sekä pääsiäisaikaan seurakuntakeskuksen pääsiäishuoneisiin.
Pääsiäishuoneissa käy vuosittain satoja koululaisia.
Oppilaitostyötä tekevät nuorisotyönohjaajat, papit, kanttori ja
diakoniatyöntekijä. Pääsiäishuoneissa mukana on myös pyhäkoulusihteeri.
8. Perhetyö
Perhekerho kokoontuu viikoittain seurakuntakeskuksessa keskimäärin 40
hengen voimin. Somerniemellä perhekerho kokoontuu kerran kuussa
mukana keskimäärin 17 osanottajaa. Lapsille ja aikuisille on sekä yhteistä
sekä eriytettyä toimintaa. Ohjelma seuraa kirkkovuotta ja koostuu
erilaisista lapsiperheille ajankohtaisista aiheista. Perhekerhon toimintaan
kuuluvat myös retkipäivät ja keväällä leiripäivä Siikjärvellä.
Koko perheen askarteluillat järjestetään vuosittain jouluna ja pääsiäisenä.
Vuonna 2009 mukana oli337 askartelijaa.
Seurakunta kutsuu neli– ja kasivuotissynttäreille mukaan koko perheen.
Enkelikirkot järjestetään perinteisesti yhdessä MLL :n kanssa, sekä
Someron että Somerniemen kirkoissa.
Kasvatuksen työntekijöistä perhetyötä tekee toinen nuorisotyönohjaaja,
pyhäkoulusihteeri ja lastenohjaaja. Johtava nuorisotyönohjaaja on mukana
kasivuotissynttäreillä.
Yhteistyötahot
Seurakunnan muiden toimijoiden kanssa teemme yhteistyötä, kuten
työmuotoesittelyissä erikseen todetaan. Ulkoiset yhteistyötahot
vaihtelevat eri ikäryhmissä. Alle kouluikäisten osalta keskeinen
kohderyhmä ovat kodit, kunnallinen päivähoito ja alakouluiästä alkaen
koulut samoin kaupungin nuorisotyö ja muu vapaa-aikatoimi. Yhteistyötä
tehdään tarvittaessa myös harraste- ja liikuntajärjestöjen kanssa.
Henkilöresurssit ja työnjako
Johtava nuorisotyönohjaaja
Tehtäviin kuuluvat työalan lähiesimiestehtävät sekä vastuu nuoriso- ja
rippikoulutyön organisoinnista, omista rippikouluryhmistä vastaaminen,
isostoiminta, nuortenillat, kahdeksanvuotissynttärit, päivänavaukset,
koululaisjumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen,
poikien kerhotoiminta, isien ja poikien leiri, retket, yhteistyö kaupungin
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
toimijoiden kanssa sekä hartauskirjoitukset ja kasvatustyön johtokunnan
sihteerin tehtävät.
Nuorisotyönohjaaja
Tehtäviin kuuluvat tyttökerhot, perhekerhot, päivänavaukset,
koululaisjumalanpalvelusten sekä vauvakirkon suunnittelu ja toteutus,
tyttöleirit 4kpl , retket, pääsiäishuoneiden suunnittelu ja toteutus (v. 09
400 kävijää), osallistuminen nuorteniltojen, rippikoulun ja isoskoulutuksen
suunnitteluun ja toteutukseen, omasta rippikouluryhmästä vastaaminen,
perheiden askarteluillat (5kpl), kahdeksanvuotissyntymäpäivät, yhteistyö
kaupungin eri hankkeiden kanssa ja hartauskirjoitukset.
Pyhäkoulusihteeri
Pyhäkoulusihteeri on toisena vetäjänä kahdessa päiväkerho- ja
perhekerhoryhmässä, toisena vetäjänä tyttöleireillä, päiväkerhon- ja
perhekerhon retkipäivissä, toisena työntekijänä pääsiäishuoneissa, joissa
v. 2009 kävijöitä 400, vastaa seurakunnan kesäretkestä.
Pyhäkoulusihteeri vastaa omalta osaltaan 4-vuotissynttäreistä,
päiväkerhon- ja kouluun menevien kirkoista, Lapsen oikeuksien päivän
juhlasta, kahdesta päivähoidon pääsiäishartaudesta ja joulurauhan
julistuksesta sekä Laskiaisriehasta.
Lastenohjaaja
Tehtäviin kuuluvat päiväkerhon suunnittelu ja toteutus, kerhoryhmät,
retket, vastaaminen omalta osalta 4-vuotissynttäreistä, päiväkerhon ja
kouluun menevien kirkoista sekä pääsiäisen ja joulun askarteluillat.
Muut työntekijät
Eri yhteyksissä kasvatustyön työmuotojen toimintaan osallistuvat papit,
kanttori ja diakoniatyöntekijät. Seurakuntapastoreista toiselle kuuluvat
lapsityön papin tehtävät ja toinen osallistuu nuorisotyön tapahtumiin.
Leirityössä käytetään tilapäisiä leirityöntekijöitä.
Hallinto
Kasvatuksen hallinnosta vastaa kasvatustyön johtokunta. Johtokuntaan
kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän varsinaista jäsentä. Lisäksi
kasvatussektorin työntekijöillä ja kirkkoneuvoston edustajalla on
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontuu tavallisesti 34 kertaa vuodessa.
DIAKONIA
1. DIAKONIATYÖN TEHTÄVÄ
Diakoniatyön tehtävänä on etsiä ja auttaa kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuen vaikeuksissa olevia ihmisiä, joita ei muualta tuleva
apu tavoita tai se ei ole riittävää.
2. DIAKONIATYÖN ASIKKAITA OVAT
yksinäiset, läheisensä menettäneet, erilaisissa elämänkriiseissä elävät,
syrjäytyneet, vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat,
päihdekuntoutujat, omaishoitajat, taloudellisissa vaikeuksissa olevat,
uusavuttomat jne.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
3. DIAKONIATYÖN SIDOSRYHMIÄ
Sisäiset sidosryhmät
- diakoniatyön johtokunta
- diakoniatyöryhmä
- kappelineuvosto
- kirkkoneuvosto
- srk:n papisto ja kanttori messussa, kerhoissa ja eri tilaisuuksissa
- nuorisotyö rippikoulun diakoniapäivässä
- emäntä ja muu keittiöhenkilökunta tilaisuuksien tarjoilun suunnittelussa
ja toteutuksessa
- puutarhuri, suntio ja muu kiinteistöpuolen henkilökunta tilojen
järjestämisessä ja kunnossa pitämisessä.
- viraston henkilökunta talousasioiden hoidossa ja väestörekisteriasioissa
Ulkoiset sidosryhmät
- Someron kaupunki: sosiaalitoimisto, mielenterveysyksikkö, vanhainkoti,
vuodeosastot 1 ja 2, kotihoitotoimisto, työpaja, Kiirun koulu,
kehitysvammaisten toimintakeskus
- Salon A-klinikka
- Yksityiset hoitolaitokset ja yritykset: Erjan kotihoito, Hoivaketta, Iltatuuli
- Eri yhdistykset ja järjestöt: näkövammaiset ry, Kuulonhuoltoyhdistys,
Heli ry, sydänyhdistys, reumayhdistys, Somi ry, veteraanijärjestöt,
eläkeläisjärjestöt, AA-kerho, Al anon, Martat, Diakoniayhdistys, MLL, SPR,
Lions Club, Lions Ladyt, Evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto,
Herättäjäyhdistyksen alueyhdistys
- Rovastikunnan seurakuntien työntekijät
- Hiippakuntasihteeri
- Kehitysvammatyön pastori
4. DIAKONIATYÖN TOIMINTA JA RESURSSIT
4.1 Vastaanottotyö ja viikottain/kuukausittain tapahtuva ryhmätoiminta
Maanantai
- Sepäntuvan aamuryhmä
- Koisthuhdan kultaiseniänkerho 1xkk
- Kehitysvammaisten omaisten keskusteluryhmä 1xkk
Tiistai
Diakoniatiimi
Päiväpiiri joka toinen vk
Liisan kammari
Hyvän mielen ryhmä 1xkk
Vammaisklubi 1xkk
Vapaaehtoistyön päivystys
Keskiviikko
- Diakoniatoimiston päivystys
- Keskiviikkokerho
Torstai
- Svenssonin päivystys
- Somerniemen päivystys
- Torstaipiiri
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Perjantai
- Diakoniatoimiston päivystys
- Seuraavan viikon ryhmätoiminnan suunnittelu ja valmistelu
- Viikon toiminnan kokoaminen ja tilastointi
4.2 Muu
-
ryhmätoiminta
sururymä
Kaskiston iltapäiväkerho
vapaaehtoistyön kokoontumiset
rippikoulun diakoniapäivät
4.3 Kotikäyntityö
kotikäynnit vähintään 1x pv
onnittelukäynnit 85-ja 91-99-vuotiaat
4.4 Retket, leirit ja virkistyspäivät
Diakonian kerhojen retki
Torstaipiirin retki
Liisan kammarin iltapäiväretki
Liisan kammarin emäntien retki
Kehitysvammaisten leiri
Sepäntuvan leiri
Eläkeläisten päivä x 2
Mielenterveyskuntoutujien päivä
Vapaaehtoistyön virkistysilta
Veteraanien päivä
Omaishoitajien päivä
Somerniemeläisten päivä
4.5 Diakoniatyön tilastolliset luvut (2009v.)
Asiakaskontaktit vastaanotolla, kodeissa ja muualla sekä puhelin ja
sähköpostikontaktit, 2340 hlö
Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät, 12 ryhmää, 213 hlö
Retket, 7 retkeä, 262 hlö
Leirit ja virkistyspäivät, 10 leiripäivää, 318 hlö
Ruoka-avustukset 8810 euroa
Muut taloudelliset avustukset 755 euroa
5.DIAKONIATYÖN VIRAT JA TYÖNJAKO
5.1 Virat
- 1. diakonian virka
- 2. diakonian virka
- osa-aikainen(50%) työsopimussuhteinen diakoniatyöntekijä
1.3.2010-28.2.2011.
5.2 Työnjako
1. Diakonian virka
- Johtava diakoniaviranhaltija: hallinnolliset tehtävät
- pitää yhteyksiä työalan eri sidosryhmiin
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- toimii diakoniatyön johtokunnan asioiden valmistelijana, esittelijänä ja
sihteerinä
- valmistelee talousarvion ja toimintasuunnitelman ja seuraa niiden
toteutumista
- laatii toimintakertomuksen
- hyväksyy työalan laskut
- perehdyttää uudet diakoniatyöntekijät
- esittää työntekijöiden lomat ja siirtovapaat
- Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta,
jumalanpalveluksissa
avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja arviointi.
- muut vastuualueet: vanhustyö, päihdetyö, Svensson työ, kansainvälinen
diakonia, rippikoulun yhdyshenkilö
2. Diakonian virka
- Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta,
jumalanpalveluksissa avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja
arviointi.
- Erityiset vastuualueet: Somerniemen diakoniatyö, vapaaehtoistyö,
mielenterveystyö, vammaistyö, YV-keräys
3.Työsopimussuhteinen diakoniatyöntekijä
- Yleinen diakoniatyö: vastaanottotoiminta, kotikäyntityö, ryhmätoiminta,
jumalanpalveluksissa avustaminen, työn kehittäminen, suunnittelu ja
arviointi
6. DIAKONIATYÖN TOIMINTATAVAT
6.1 Diakoniatyön toiminta-ajatus
Diakoniatyön tavoitteena on henkisen, hengellisen ja aineellisen avun
antaminen erityisesti sinne, minne muu apu ei ulotu. Tavoitteena on
lähimmäisvastuun herättäminen seurakunnassa. Toiminta koostuu
ihmisten kohtaamisesta vastaanotolla, kotikäynneillä ja ryhmissä, joissa
keskustelun, sielunhoidon ja taloudellisen avun keinoin pyritään
vastaamaan ihmisten hätään. Ryhmätoiminnan tavoitteena on
seurakuntayhteyden luominen ja ylläpitäminen sekä etenkin
vanhusväestön yksinäistymisen ehkäiseminen. Yhdessä kaupungin ja
terveys- ja sosiaalitoimen sekä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa
toimitaan ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi erityisesti
syrjäytymisvaarassa oleville.
6.2 Diakoniatiimin toiminta
- Tiimi kokoontuu pääsääntöisesti joka ti klo 9-11.00
- Vetäjänä johtava työntekijä
- Tiimissä jaetaan onnittelukäynnit ja muut työtehtävät
- Työn suunnittelua, kehittämistä ja arviointia
- Ajankohtaisista työtilanteista keskusteleminen
6.3 Diakoniatyönjohtokunta
- Johtokunnan tehtävänä johtaa ja kehittää strategisesti työalaa yhdessä
työntekijöiden kanssa
- Työntekijät vastaavat työn operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- Johtokunta päättää diakoniatyön vapaitten varojen käytöstä
- Johtokunta hyväksyy työalan toimintasuunnitelman, budjetin ja
toimintakertomuksen ennen niiden viemistä kirkkoneuvostoon
- Johtava työntekijä toimii johtokunnan valmistelijana, esittelijänä ja
sihteerinä, kaikki diakoniatyöntekijät osallistuvat kokouksiin.
6.4 Koulutus ja työnohjaus
7. ARVIOINTI DIAKONIATYÖSSÄ
7.1 Sisäinen arviointi
- keskustelut tiimipalaverissa
- keskustelut viikottaisessa työkokouksessa ja kuukausikokouksessa
- keskustelut diakoniajohtokunnassa
- suullisen palautteen pyytäminen kerhojen vetäjiltä
7.2 Ulkoinen arviointi
- Suullisen palautteen pyytäminen kerhoissa kauden päättyessä, eri
tilaisuuksien, leiripäivien ja retkien päättyessä
- Kirjallisen palautteen pyytäminen leirien päätteeksi
8. DIAKONIATYÖN SUUNNITTELUAIKATAULU
Tammikuu
- Tilastojen kokoaminen
- Puolivuotisraportti taloudellisesta avustamisesta
- EU-elintarvikeraportti
- Lions Clubin kirkkokyydit
- YV-keräyksen suunnitelupalaveri
- Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous
- Syyskauden arviointi
Helmikuu
YV-keräyksen aloitus, lista-ja lipaskeräys
Somerniemen laskiaistapahtuma
Toimintakertomus
Diakoniajohtokunnan kokous
Kesän toiminnan suunnittelu
Maaliskuu
EU-elintarvike-erä saapuu
Uuden EU-elintarvike-erän tilaus
- 70-ja 75-vuotiaiden juhla
- Vapaaehtoistyön koulutusilta
Huhtikuu
Diakoniajohtokunnan kokous
- YV-toritapahtuma
- YV-keräys päättyy
- Kerhonohjaajien palaute ja suunnitteluiltapäivä
- EA-kaappien tarkistus
Toukokuu
- Kevät retket ja virkistyspäivät
- YV-keräyksen tilitys
- Syksyn toiminnan suunnittelu
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- Hiippakunnan diakoniapäivä
- Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous
Kesäkuu
Kevätkauden kerhot päättyvät
Kehitysvammaisten leiri
- Puolivuotisraportti taloudellisista avustuksista
- Kevätkauden arviointi
Heinäkuu
Elokuu
- Loppukesän virkistyspäivät ja leiri
- Syyskauden kerhot alkavat käynnistyä
- Kehitysvammaisten kirkkopyhä
- Eläkeläisten kirkkopyhä
Syyskuu
- Toimintasuunnitelma ja budjetti
- Diakoniajohtokunnan kokous
- Somerniemen eläkeläisten kirkkopyhä
- 2. EU-ruokaerän saapuminen
- Kesäkauden arviointi
- Kevään toiminnan suunnittelu
- Rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kokous
- Palaveri sosiaalitoimiston kanssa
Lokakuu
- Diakoniamyyjäiset
- Vanhustenviikon juhla
- Hiippakunnan YV-koulutuspäivä
- Vapaaehtoistyön koulutusilta
Marraskuu
- Jouluavustusten hakuaika alkaa, päätökset loppukuusta
- Diakoniajohtokunnan kokous
- Sururyhmä alkaa kokoontua
Joulukuu
- Jouluavustusten jako
- Somerniemen adventtijuhla
- Vapaaehtoistyön puurojuhla
- Diakonian kerhojen joulujuhla
- Torstaipiirin jouluruoka
PERHENEUVONTA
Perustehtävä
Kirkon perheneuvonnan tehtävänä on tarjota ammatillista keskusteluapua
parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän muutos- ja
kriisitilanteissa.
Perheasiain neuvottelukeskusten (PNK) toimenkuvaan kuuluu myös
työvoimatilanteen salliessa ennaltaehkäisevän perhetyön tukeminen,
kouluttaminen, työnohjauksen ja konsultaatioiden antaminen,
työyhteisöjen kehittäminen, yhteistyö seurakunnan eri työalojen ja
yhteiskunnan eri auttamistahojen kanssa , tiedottaminen ja oman
ammattitaidon ja tiimityön kehittäminen.
Someron seurakunnassa työ käynnistyi kunnanhallituksen pyynnöstä:
monien muiden kuntien tavoin Someron kuntakin halusi ostaa kirkon
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
perheneuvontaa täyttääkseen sosiaalihuoltolain mukaisten
perheneuvontapalvelujen ja avioliittolain mukaisten perheasiain
sovittelupalvelujen järjestämisvastuun.
Kenelle ja kenen kanssa
Perheneuvonnan asiakkaaksi voi oma-aloitteisesti hakeutua kuka tahansa
somerolainen kuuluupa kirkkoon tai ei. Asiakkaaksi tullaan vain
ajanvarauksella. Palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu aikuisille. Tulla voi
yksin, kaksin tai joskus myös lasten kanssa. Tarvittaessa asiakas
ohjataan muun avun piiriin. Yhden asiakkaan, parin tai perheen kanssa
työskentely kestää keskimäärin 5-10 neuvottelukertaa (a´2x45minuutin
moduuli). Yhden hengen toimistossa lähes kaikki neuvottelut käydään
ainoan työntekijän perheneuvojan kanssa. Joskus harvoin työparina voi
olla joku yhteistyökumppani kaupungin perheneuvonnasta,
mielenterveysyksiköstä tai A-klinikalta.
Mitä tehdään
Yhden hengen toimistossa Somerolla perheneuvojan virkaan kuuluu
kaikki ne työtehtävät jotka isommissa neuvottelukeskuksissa jakautuvat
kolmen eri viran haltijoille. Perheneuvoja siis tekee johtajan,
perheneuvojan ja vastaanottosihteerin tehtävät:
1. Työalasta vastaaminen (toiminnan ja talouden suunnittelu,
yhteydenpito esimiehen ja sopimusosapuolten kanssa, palveluista
tiedottaminen)
2. Terapeuttinen asiakastyö/ korjaava, hoidollinen työ (yksilö- pari- ja
perheneuvottelut, hoidolliset ryhmät)
3. Työnohjauksen antaminen yksilöille ja ryhmille sekä konsultaatiot
asiakastyötä tekeville
4. Puhelintunnit uusia ajanvarauksia sekä akuutteja kriisejä ja muita
lyhyitä keskusteluja varten
5. Hallintoon liittyvät toimistotyöt (asiakasrekisteri, tilastot, laskutus, ym)
6. Perheneuvonnan asiantuntijana toimiminen seurakunnan sisällä ja
yhteiskunnassa (luennointi, työryhmät ym)
7. Saadut työnohjaukset ja konsultaatiot sekä jatkuva täydennyskoulutus
8. Yhteistyö kirkon perheneuvontaverkoston kanssa sekä toimialueella
terapeuttista asiakastyötä tekevien kanssa.
Asiakastyötä tilastoidaan kirkkohallituksen perheasiain yksikön ohjeiden
mukaan. Viime vuosien yhteenvetona näkyy että asiakkaista noin 70%:lla
tulonsyynä on ollut parisuhteen, vanhemmuuden ja perhesuhteiden
kysymykset, lopuilla 30%:lla yksilökohtaiset esim elämänvaihekriiseihin
liittyvät kysymykset. Vuorovaikutusongelmat, erokysymykset,
uskottomuus sekä fyysinen ja henkinen väkivalta tuovat ihmisiä
perheneuvonnan pariin. Asiakkaista kaksikolmasosaa (2/3) on ollut aviotai avoliitossa , työssäkäyviä ja 30-59-vuotiaita. Tilastoinnissa perheasiain
sovittelu rajataan usein eron harkintaan, toteuttamiseen ja erosta
toipumiseen liittyviin keskusteluihin: näitä käsittelee runsas 40%
asiakkaista ja lähes 50% yksilö- pari- ja perheneuvotteluista.
Asiakkaaksi hakeutuneiden perheneuvontapalvelujen tarpeet ovat jo yli
22 vuotta täystyöllistäneet – ajoittain ylityöllistäneet- yhden
perheneuvojan. Tulevaisuudessa tavoitteena on että perheneuvonnan
peruspalvelujen tuottaminen Somerolla jatkuu ja että somerolaiset
seurakuntalaiset jatkossakin saavat perheneuvojan palvelut lähipalveluna.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Tavoitteena siis kaupungin ja seurakunnan hyvän yhteistyön ja
rahoitusvastuun jatkuminen entiseen tapaan: v 2009 maksoi srk 40,5%
(23.462 eur), kaupunki 46,7% (27.000 eur) ja muut 12,8% (7.400 eur)
toimintakuluista (57.862 eur).
Miten tehdään
Alkuvuonna 2010 on valmistunut kirkon perheneuvonnan strategiamietintö
vuoteen 2016 ja tiivistelmänä strategiaesite. Osa edm tekstistä kuvaa jo
nykyistä työotetta ja osa niitä suuntaviivoja joita kohti jokaisessa
seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa edetään.
Tavoitteena on että myöskin Someron (seudun) perheasiain
neuvottelukeskus yhden perheneuvojan voimin voi edetä valtakunnallisten
suuntaviivojen mukaisesti toimialueen ihmisten parhaaksi.
Tekstin visio sanoo: Vuonna 2016 kirkon perheneuvonta tarjoaa yhä
useammille ihmisille oikea-aikaista apua ja tukea pari- ja perhesuhteiden
kysymyksissä sekä edistää toimivaa arkea perheissä.
Toiminnan strategisia päätavoitteita on kirjattu kolme:
1) Ihmiset tulevat autetuiksi
- asiakkaat saavat oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta apua
- onnistumme työntekijöiden valinnassa
- koulutamme työntekijämme hallitsemaan sielunhoidollisia ja
terapeuttisia menetelmiä
- kehitämme jatkuvasti ammattitaitoamme
- kokoamme säännöllisesti ja valtakunnallisesti asiakaspalautetta
kehittääksemme toimintaamme
2) Edistämme toimivaa arkea perheissä
- etsimme yhdessä ihmisten kanssa toimivan arjen edellytyksiä
- tuemme parisuhteita ja perheitä yhteistyössä seurakunnan muiden
toimijoiden kanssa
- tuemme parisuhteita ja perheitä yhteistyössä yhteiskunnan ja muiden
toimijoiden kanssa
- osallistumme kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun
parisuhteen, perheiden ja lasten hyvinvoinnin puolesta
3) Perheneuvonta on laajasti tunnettua kirkon työtä
- verkostoidumme aktiivisesti paikallisella tasolla
- lisäämme valtakunnallista ja paikallista tiedotusta kirkon
perheneuvontatyöstä
- välitämme kirkon ja yhteiskunnan päättäjille ajankohtaisen ja realistisen
kuvan perheneuvontatyöstä
Milloin ja miten arvioidaan
Kirkkohallituksessa oleva kirkon perheasiain yksikkö , erityisesti sen
johtaja ja koulutussihteeri ovat aina pitäneet syvällisesti huolta
perheneuvonnan virkoihin valituista niin kouluttamalla, työnohjauksin,
konsultaatioin, kokoamalla yhteisiin tilaisuuksiin, käymällä tapaamassa
neuvottelukeskuksessa jne. Yhteydenpito edm yksikön suuntaan missä
tahansa asiassa on aina ollut helppoa ja mahdollistanut monenlaiset
toiminnan arvioinnit, niin ruusut kuin ehkä risutkin.
Merkittäväksi laadunvarmistukseksi voidaan katsoa perheasiain yksikön ja
sen tukena toimivan kehittämistyöryhmän valtakunnalliset selvitykset ja
ohjeistukset (mm. määrä ja laatu-paperi).
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Oman työn arviointia perheneuvoja tekee koko ajan asiakassuhteen
aikana ja päättyessä, samoin pohtiessaan työskentelyään säännöllisessä
työnohjauksessa (välttämätöntä terapiatyössä) ja tapauskohtaisissa
konsultaatioissa. Neuvottelukeskusten johtajien kokouksissa,
valtakunnallisilla perheneuvontaväen neuvottelupäivillä ja alueellisissa
palavereissa joutuu myös arvioimaan ja vertailemaan oman keskuksen
työtapoja ja –oloja. Yhden hengen toimistossa työntekijä tarvitsee paljon
yhteyksiä kollegoihin!
Kehittämistyöryhmä valmistelee parhaillaan perheneuvontapalvelun
ulkoista arviointia palvelemaan menetelmiä paikallisiin tarpeisiin: asiakasja sidosryhmäpalautteita ei systemaattisesti ole kerätty aiemmin. Täysin
epätieteellisenä asiakaspalautteena voidaan pitää sitä, että 22 vuotta
asiakkaita on riittänyt vaikka alkuvuosien lehti-ilmoittelun jälkeen pääosin
vain puskaradio on palvelusta tiedottanut.
Kuka tekee
Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) ja kirkon järjestämä perheneuvojan erikoistumiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen. Perehtyneisyys
psykoterapiaan, sielunhoitoon ja työnohjaukseen katsotaan eduksi.
Hakuprosessiin sisältyy soveltuvuustutkimus.
Perheneuvojan 3-vuotista erikoistumiskoulutusta on juuri viimevuosina
terävöitetty vastaamaan Valviran vaatimia perheterapiatutkinnon sisältöjä.
Tällöin uudet perheneuvojat saisivat halutessaan psykoterapiapätevyyden
edullisesti (kirkon kurssimaksut pieniä, mikä edullista myös srk:lle).
Vuodesta 1988 Somerolla perheneuvonnasta huolehtinut viranhaltija on
jäämässä eläkkeelle alkuvuodesta 2011. Valmistelutyö Kirkon
perheneuvontatyön jatkumiseksi on meneillään.
LÄHETYSTYÖ
Tavoittena on nostaa Someron seurakunnan lähetyskannatus jokaisena
vuotena isommaksi kuin aikaisempina vuosina.
Keinoina lähetyskannatuksen nostamiseksi ja lähetystyön tutuksi
tekemiseksi toimitaan seuraavasti:
- järjestetään lähetystilaisuuksia, tapahtumia, konsertteja:
- ainakin kahdet seurat,
- keväälle ja syksylle kauneimpien hengellisten laulujen konsertti
- laskiaistapahtuma,
- keväällä ja syksyllä konsertti,
- hautainhoitopäivä
- juhannusjuhla aattona,
- pihaseuroja,
- nuotioiltoja,
- lähetyslounas
- lähetyspyhä,
- kauneimmat joululaulut molempiin kirkkoihin eri pyhinä,
- joulumyyjäiset
Yhteydenpito nimikkolähetteihin ja lähetysjärjestöihin
- Nimikkolähettien vierailuja.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- lähetysjärjestöjen vuosijuhlille osallistuminen,
- osallistuminen järjestöjen neuvottelupäiviin tai koulutukseen
Rovastikunnallinen ja hiippakunnallinen toiminta
- Osallistuminen rovastikunnan lähetystilaisuuksiin,
- Yhden rovastikunnallisen tilaisuuden järjestely,
- Osallistuminen hiippakunnan lähetystapahtumaan
Erilainen myyntitoiminta lähetystyön hyväksi
- Adressien, korttien, kynttiläin, CD-äänitteen myynti,
Lähetysrengas lähetystyön tukemiseksi ja tiedotuksen tehostamiseksi.
KANSAINVÄLINEN TYÖ
Tuetaan Avinurmen ystävyysseurakunnan toimintaa ja seurakuntien
välistä yhteydenpitoa yhteisen uskon vahvistamiseksi. Erityisesti pyritään
hengellisen elämän edistämiseen.
Ystävyysseurakunnan hengellisen työn tukeminen:
- Yhteydenpito ystävyysseurakuntaan sähköpostitse
- Yhteydenpito Avinurmessa vieraillen.
- Avinurmen kirkkoherran avustaminen teologisen kirjallisuuden
hankkimisessa.
- Rukouksin muistaminen.
Ystävyysseurakuntatyön kehittäminen vastavuoroiseksi:
- Ystävyyseurakunatyöstä kertovan lehtikirjoituksen julkaiseminen
Somero-lehdessä.
- Esirukouspyynnöt puolin ja toisin.
Tilaisuuksien järjestelyä
- Vapputapahtuma
- Avinurmilaisten vierailu Somerolla
Jotta tavoitteiseen päästään, tarvitaan vapeehtoisia kansainvälisen työn
tukemiseen. Pyritään aikaisempien aktiivisten tukemiseen ja uusien
aktiivisten löytämiseen.
Avinurmen seurakuntaa tuetaan myös taloisarviovaroin.
3. HAUTAUSTOIMI
Hautaustoimen tehtävä
Valtiovalta velvoitti v. 2003 hautaustoimilaissa evankelis-luterilaisen kirkon
seurakuntia ylläpitämään yleisiä hautausmaita.
Hautaustoimen tehtävänä on vastata hautausmaiden,
hautausmaakiinteistöjen ja niihin liittyvien alueiden rakentamisesta ja
kunnossapidosta, vastata Someron ja Somerniemen hautausmaihin
tapahtuvista hautauksista, huolehtia hautainhoito-rahastolle annettujen
hautojen hoidosta sekä vastata seurakunnan kiinteistöjen piha-alueiden
kunnossapidosta.
Hautaustoimen asiakas
Hautaustoimen asiakas on jokainen
- joka asioi seurakunnan hautausmailla
- joka osallistuu siunaustilaisuuksiin
- jolla on omaisia tai tuttavia haudattuna seurakunnan hautausmaihin
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Hautaustoimen sidosryhmät
Sisäiset sidosryhmät
- taloustoimisto
- kirkkoherranvirasto
- kiinteistötoimi
- hautaan siunaamiseen osallistuvat muut seurakunnan työtekijät
Ulkoiset sidostyhmät
- hautaustoimistot
- hautakiviliikkeet
- rakennus- ja konetarvikeliikkeet
- puutarhat ja taimistot
- Someron kaupunki
- rovastikunnan muut hautausmaat
- Seurakuntapuutarhurit ry
- Suomen hautaustoiminnan keskusliitto ry
- Viherympäristöliitto ry
- Partiolippukunta Marjatat ja Mikon Pojat ry
Toimintaympäristö
Hautausmaat
Someron Vanhahautausmaa
Hautaranta
Rauhamäki
tunnustukseton hauta-alue
Somerniemen hautausmaa
puistot ja muut hoidettavat alueet
yht.
pinta-ala
2,7 ha
2,6 ha
1,91 ha
0,04 ha
2,08 ha
1,4 ha
10,43
hautauskäytössä
2,2 ha
1,6 ha
1,1 ha
0,04 ha
1,0 ha
5,94
Hautaustoimen rakennukset
- Someron siunauskappeli /vainajien säilytystilat
- Someron huoltohalli
- Kalustovaja
- Rauhamäen tekninen tila
- Vanha kellotapuli
- Kivisakasti
- Somerniemen vainajien säilytystila / kalustosuoja
- Somerniemen kellotapuli
- Somerniemen makasiini
Muut alueet
- Someron kirkko
- Seurakuntakeskus
- Vanha seurakuntatalo
- Pikkupappilan kivinavetta
- Siikjärven leirikeskus
- Somerniemen kirkko
- Somerniemen seurakuntatalo
Taloudelliset resurssit
Rahoitus
hautaustoiminnan maksutuotot
2008
15%
2009
11%
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
yhteisövero (kokonaan)
kirkollisvero
hautaustoimen kokonaiskulut
kustannus yhtä hautausta kohti
85%
89%
273 675 442 552
2012 €
2731 €
Hautausmäärät/vuosi
hautauksia yht.
tuhkausten osuus
2008
136
30%
2009
163
30%
Kalustoresurssit
Hautaustoimi vastaa itse, omalla kalustollaan hautojen kaivusta ja
peitosta.
kaivinkone JCB 2CX
vm 2008
pientraktori Kubota 1700B
vm 2001
pientraktori Ford 1710
vm 1987
pienkuormain Avant 528+
vm 2003
monitoimikone Avant 216
vm 2006
Henkilöresurssit ja työnjako
Hautaustoimessa on 3 vakinaista ja 9 kausityöntekijää:
1 seurakuntapuutarhurin virka
2 erityisammattimiehen työsuhteita
9 kausityöntekijän työsuhteita (2-6kk)
Taloustoimiston toimistosihteerin työstä 5 % kohdistuu
hautainhoitorahastoon.
Seurakuntapuutarhuri
- johtaa, valvoo ja suorittaa hautausmailla ja kiinteistöjen ulkoalueilla
tehtäviä suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotöitä.
- toimii vastuualueensa henkilöstön lähiesimiehenä
- ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen palkattavat kausiluonteiset
työntekijät ja toimii heidän esimiehenään
- valmistelee työalan työ- ja vapaa-aika suunnitelmat
- valmistelee toimialaansa kuuluvat asiat niistä päättävälle elimelle sekä
panee sen päätökset täytäntöön toimialansa osalta
- jakaa hautaosastot ja –rivit vahvistetun asemakaavan ja käyttösuunnitelman mukaisesti hautapaikkoihin ja vastaa, että hautausmaalla
muutenkin noudatetaan vahvistettua asemakaavaa ja käyttösuunnitelmaa
- näyttää vapaana olevat hautapaikat niitä haluaville sekä osoittaa
lunastetun haudan vahvistetun kartan ja paalutuksen mukaisesti
- vastaa hautainhoitorahastolle hoitoon annettujen hautojen hoitamisesta
sopimusten mukaisesti
- tekee ehdotukset toimenpiteistä, jotka hautausmaan ohjesäännön
mukaan ovat tarpeen silloin, kun sukuhautojen hoito on laiminlyöty
- tekee ehdotuksia muista hautausmaata, niiden rakennuksia sekä
puistoalueita koskevista asioista
- vastaa vainajien vastaanottamisesta ja asianmukaisesta säilytyksestä
- vastaa hautojen avaamisesta ja peittämisestä sekä muista hautausta
varten tarpeellisista järjestelyistä
- on yleisön tavattavissa hautausmaata ja hautojen hoitoa koskevissa
virka-asioissa, sekä antaa hautoja ja hautojen hoitoa koskevia neuvoja
- valvoo hautausmaan ohjesäännön järjestysmääräysten noudattamista
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- huolehtii hautausmaan ja muiden puistoalueiden siisteydestä ja
moitteettomasta kunnosta
- pitää hautaustoimi-, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja hautausmaan
ohjesäännön mukaista kirjanpitoa haudoista ja haudatuista
- vahvistaa hautaoikeuden vanhaan sukuhautaan haudattaessa
- valvoo hautojen hallinta-aikojen noudattamista
- tarkistaa ja hyväksyy hautausmaan käyttösuunnitelman mukaisten
hautamuistomerkkien suunnitelmat sekä niiden asennuksen
- hoitaa hautainhoitorahaston hoitolaskutusta ja -sopimuksien tekoa
- laatii vuosittain hautaustoimen ja hautainhoitorahaston ehdotuksen
talousarvioiksi ja valvoo niiden toteutumista, sekä valmistelee
toimintakertomuksen edelliseltä vuodelta
- vastaa hautaustoimen rakennusten, kaluston ja työvälineiden hoidosta,
pitää niistä luetteloa ja tekee ehdotuksia tarpeellisista täydennyksistä ja
poistoista
- tekee hautaustoimen hankintoja, jos ne eivät ylitä kirkkoneuvoston
erikseen päättämää rahamäärää
- tarkistaa ja hyväksyy hautaustoimea koskevat laskut
- vastaa seurakunnan jätehuollosta
- vastaa hautausmailla ja kiinteistöillä tehtävien töiden työturvallisuudesta
- toimii vuorollaan suntion sekä erityisammattimiesten sijaisena näiden
loma- ja vapaapäivinä
- suorittaa kirkkoneuvoston tai esimiehen erikseen määräämät tehtävät
1. erityisammattimies
- hautapaikkojen merkitseminen hautausmaalle
- arkku- ja uurnahautojen kaivu, -peitto ja -kunnostustyöt, talvella myös
sulatus ja lumityöt
- hautausmaiden käytävineen sekä kiinteistöjen piha-alueiden rakentamisja kunnossapitotyöt (mm. kivityöt, kompostointi)
- kiinteistöjen kunnossapitoon ja huoltoon liittyvä suunnittelu ja toteutus
- hautausmaiden ja kiinteistöjen lumi- ja hiekoitustyöt (aurausmerkit ym.)
- kastelujärjestelmien hoito ja huolto
- puiden ja pensaiden leikkuut, kaadot ja talvisuojaukset
- koneiden ja kaluston korjausta ja kunnossapitoa
- avustaminen arkkujen siirtämisissä
- liputukset (arkisin)
- polttopuuhuolto
- tarkistaa ja vastaanottaa hautaus- ja kiinteistötoimea koskevat laskut
- toimii seurakuntapuutarhurin sijaisena tämän vuosiloma- ja
vapaapäivinä
- toimii hautausmaan kausityöntekijöiden etumiehenä
- toimii vuorollaan suntion sijaisena tämän loma- ja vapaapäivinä
2. erityisammattimies
- huolehtii hautausmaan koneiden ja kaluston korjaus- ja huoltotoimista
- toimii 1. erityisammattimiehen työparina
- toimii 1. erityisammattimiehen sijaisena tämän loma- ja vapaapäivinä
- toimii vuorollaan suntion sijaisena tämän loma- ja vapaapäivinä
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
HAUTAINHOITORAHASTO
Kirkkolain mukaan seurakunta voi tehdä haudanhoitosopimuksia hautojen
hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen
hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan.
Kirjanpidossa rahastolla on oma kate ja sen varat erotetaan seurakunnan
varoista ja sillä on oma tuloslaskelma. Kirkkolain tulkinta verovarojen
käytöstä edellyttää, ettei verovaroja käytetä yksittäisten hautojen hoitoon.
Haudanhoitosopimukset
- 5-, 10-, 20-vuoden määräaikaishoidot
- vuosihoidot
- perennahoidot 10-, 20- ja 25-vuodeksi
- vuosi-, määräaikais- ja perennahoitoja yht. n. 1000 kpl
- ei ainaishoitoja
- hautainhoitorahasto on lievästi alikatteinen v. 2009
Toimintatavat
HAUTAUKSEN TOIMINTOKETJU:
Vainajan omaiset tai hautaustoimisto heidän edustajanaan (asiakas) ottaa
yhteyttä kirkkoherranvirastoon, jossa sovitaan siunaus-tilaisuuden aika ja
paikka sekä toimittajat. Mahdollinen alustava tieto hautapaikasta kirjataan
muistiin.
->
Asiakkaan yhteystiedot hautausmaantoimistoon, jossa sovitaan
hautapaikasta sekä hautaukseen liittyvistä järjestelyistä.
->
Asiakkaan yhteystiedot siunauksen toimittavalle papille, joka käy
toimituskeskustelun (sovitaan mm. siunaustilaisuuden yksityiskohdista).
->
Tiedot toimituksesta tallennetaan varausjärjestelmään kirkkoherranvirastossa, mahdolliset muutokset tai täydennykset tekee myös
toimituksen asianosainen (pappi, kanttori, suntio, seurakuntapuutarhuri).
->
Siunaus ja mahdollinen muistotilaisuus.
Hautaus tai tuhkaus (uurnanlasku hautaan myöhemmin).
->
Hautausmaantoimistossa tallennetaan hautatiedot kortistoon sekä
tietokantaan. Laskutus hoidetaan taloustoimistossa.
->
Mahdollinen asiointi hautausmaantoimistossa tai taloustoimistossa haudan
hoitoon liittyvissä asioissa.
Hautaustoimen sisäinen toiminta
Kirkkoneuvosto vastaa hautaustoimesta, ja talouspäällikkö on vakinaisen
henkilöstön hallinnollinen esimies. Seurakuntapuutarhuri johtaa
hautaustoimea. Erityisammattimiehet toimivat hautausmailla tiiminä
talvikauden. Kesäkaudella Somerolla 1. erityisammattimies toimii
etumiehenä ja Somerniemellä yksi kausityöntekijöistä on etumiehenä.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
Seurakuntapuutarhurin palkasta 75% on hautaustoimen talousarviossa ja
25% hautainhoitorahastossa. Erityisammattimiesten palkasta 80% on
hautaustoimen talousarviossa ja 20% eri kiinteistöjen talousarviossa.
Kausityöntekijöiden palkat jakaantuvat hautaustoimeen (30 %) ja
hautainhoitorahaston talousarvioon (70 %).
Hautaustoimessa töitä ei ole ulkoistettu, lukuun ottamatta talvikaudella
lumitöiden viikonloppupäivystystä. Hautausmaiden kevät- ja
syyssiivoukset hoidetaan seurakunnan toimintapiirien talkooapuvoimin.
Hoitokausi hautausmailla on 1.5. – 31.10. Sen ulkopuolella hoidetaan
välttämättömät siivous ja rakentamistehtävät. Talvikausi täyttyy hautaus-,
peruskunnostus- ja huoltotöistä, lumi- ja hiekoitustöistä sekä puiden- ja
pensaiden kaato- ja leikkaustoimista.
Erityisammattimiehet käyttävät n. päivän viikosta kiinteistöjen pieniin
korjaus- ja huoltotöihin. Isommat korjaukset ja huollot teetetään
urakoitsijoilla.
Hautausmaatyöryhmä
Someron hautausmaalaajennuksen aikana puutarhurin tukena on toiminut
hautausmaanlaajennustyöryhmä, joka on valmistellut hautausmaan
rakentamiseen liittyviä asioita kirkkoneuvostolle, puutarhuri on toiminut
työryhmän sihteerinä. Kirkkoneuvosto voi asettaa hautausmaatyöryhmän
toimikaudekseen tai tiettyä hanketta varten.
Hautausmaan katselmus
Hautausmailla suoritetaan joka vuosi katselmus kirkkoneuvoston toimesta.
Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaa hoidosta
vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset ja tehdyt havainnot antavat
aihetta.
Erityisesti katselmuksessa todetaan:
- onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan
käyttösuunnitelmaa noudatettu
- onko hautakirjanpito yhtäpitävä hautausmaalla suoritettujen
toimenpiteiden kanssa
- onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti
- onko seurakunnan huolehtimien hautojen hoito ollut sopimusten ja
annettujen määräysten mukaista
Arviointi
Sisäinen arviointi
- keskustelut kuukausikokouksissa
- keskustelut hautausmaan työkokouksissa
- kehityskeskustelut kerran vuodessa
Ulkoinen arviointi
- palaute hautaustoimen asiakkailta ja hautaustoimistoilta
- palaute hautausmailla vierailevilta ihmisiltä
- hautausmaiden katselmukset
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
4. KEITTIÖ- JA KIINTEISTÖPALVELUT
KEITTIÖ- JA SIIVOUSTOIMI
Perustehtävä
- ruokahuollon toteuttaminen seurakunnan eri tilaisuuksien tarpeisiin
- tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä huolehtiminen
- vastuu seurakuntakeskuksen, leirikeskuksen ja muiden
kokoontumistilojen organisoinnista tilaisuuksia varten
(- ei vuosihuoltoihin tai muuhun korjaamiseen liittyviä tehtäviä
eikä leirien tai tapahtumien pitoon liittyvistä tarvikkeista, pelivälineistä
tms. huolehtimista)
Asiakas/kohderyhmä
- kaikki seurakuntalaiset sekä muut henkilöt, jotka osallistuvat eri
tilaisuuksiin
Sidosryhmät
Sisäiset:
- seurakunnan henkilökunta
- luottamushenkilöt
- vapaaehtoiset
- palkkiotoimiset työn suorittajat
Ulkoiset:
- terveystarkastajat
- yksityistilaisuuksia järjestävät henkilöt (muistotilaisuudet ja muut
perhejuhlat tms.)
- Someron kaupunki ja somerolaiset yhteisöt, jotka vuokraavat
tiloja tai järjestävät tilaisuuksia yhteistyössä seurakunnan kanssa
- konserttien yms. tilaisuuksien järjestäjät ja esiintyjät
- muut tiloja käyttävät toimijat (mm. SPR:n veripalvelu,
Puolustusvoimat/Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta)
- palvelujen ja tavaran toimittajat (mm. siivouspalvelu, pesula, korjaus- ja
huoltoliikkeet sekä tukkuliikkeet ja vähittäismyymälät)
Henkilöresurssit ja työnjako
Emäntä-siivooja (lähiesimies)
- asiakaspalvelu ja tilojen käytön opastaminen
- tilojen järjestämisen ja/tai tarjoilun suunnittelu ja organisointi
- elintarvike- yms. hankinnat
- ostopalvelujen laadunvalvonta
- ruokapalveluiden omavalvontasuunnitelmien laatiminen, päivittäminen
sekä noudattaminen
- tilojen valvonta ja huoltokutsut
- ruoan valmistus, tarjoilu, jälkisiivous
- tilojen siivous
Keittäjä-siivooja
- tilojen siivous
- ruuan valmistus, tarjoilu ja jälkisiivous
- omavalvontasuunnitelmien noudattaminen
- asiakaspalvelua, tilojen valvontaa yms.
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- emäntä-siivoojan loma- ja vapaapäiväsijaisuudet
Keittiö- ja siivoustyöntekijät: yksi henkilö koko vuoden tarvittaessa töihin
tuleva (n. 10 tuntia/viikko) sekä yksi tai kaksi leirikaudella kokoaikaisesti
työskentelevää.
Toistuvat toiminnot
Jatkuvasti yhteydenottojen/tarpeen mukaan
- asiakaspalvelu, yhteydenpito sidosryhmiin, neuvottelut
- tilojen ja laitteiden käytön opastus
- huoltokutsut
Päivittäin
- tarkistussiivous, yleinen viihtyvyys, hygienia
- tarjoilut, leirien ruokahuolto
Viikoittain -
tarjoilutilausten vastaanotto ja tarjoilujen suunnittelu
elintarvikkeiden yms. hankinta
viikkokokous, tilojen järjestelyn organisointi
ostopalvelun laadunvalvonta
viikkosiivous
Kuukausittain/puolivuosittain/toimikausittain (esim. leirikausi)
- sisäinen tarjoilulaskutus
- työvuorosuunnittelu
- omavalvontasuunnitelmien päivittäminen
- suursiivoukset
KIINTEISTÖTOIMI
Perustehtävä
- kiinteistöjen rakennustekninen hoito ja kunnossapito
- rakennuksiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hoito ja kunnossapito
Asiakas/kohderyhmä
- seurakunnan tiloja käyttävät henkilöt
Sidosryhmät
Sisäiset:
- seurakunnan henkilökunta, luottamushenkilöt (mm. kiinteistötarkastajat)
- vapaaehtoiset, palkkiotoimiset työn suorittajat
Ulkoiset:
- palotarkastaja, terveystarkastaja, paloilmoitinjärjestelmiä tarkastava
viranomainen (Inspecta)
- LVIS- ja muun rakennusalan asiantuntijat sekä palvelun ja
tavarantoimittajat
Henkilöresurssit ja työnjako
1. Erityisammattimies (20 % kiinteistötoimi, 80 % hautaustoimi)
- kiinteistöjen sekä niihin kuuluvien koneiden ja laitteiden huolto- ja
korjaustyöt
- LVIS- ja muun rakennusalan asiantuntijoiden konsultointi
SOMERON SEURAKUNTA, PERUSTOIMINTOKUVAUKSET
1.1.2011
____________________________________________________________________
- ulkopuoliset huoltokutsut tarvittaessa
- kiinteistöjen isompien korjaustarpeiden havainnointi
2. Erityisammattimies (20 % kiinteistötoimi, 80 % hautaustoimi)
- kiinteistöjen sekä niihin kuuluvien koneiden ja laitteiden huolto- ja
korjaustöihin osallistuminen
Toistuvat toiminnot
jatkuvasti tarpeen mukaan
- vuosi- ja muut määräaikaishuollot
- kunnossapito ja pienehköt korjaukset
- ulkopuolisten huolto- ja korjaustöiden tilaus ja vastaanotto
- isompien korjaustöiden suunnittelu talouspäällikön kanssa