1. No category

Historiallisen puutarhan tunnuskasvi™
Sagalundin ”Juhannuspioni”
Sagalundin tunnuskasvi
”Juhannuspioni” (Paeonia humilis flore plena)
Pionit ovat pionikasvien heimoon kuuluvia monivuotisia ruoho- tai
puuvartisia kasveja. Paeonia humilis kuuluu nykytutkimuksen mukaan
Paeon sektion Välimeren alueen sisarlajiryhmään (P. Arietina -Ryhmä).
Paeonia humilis on kotoisin Pyreneiden niemimaalta ja ”Juhannuspioni” on
ilmeisesti sen kerrannainen muoto.
Ominaisuudet
”Juhannuspioni” kukkii kesäkuun alkupuolella.
Kukat ovat kerrannaiset, tumman aniliinin punaiset.
Lehdistö on harmahtavanvihreä ja himmeä, lehden
alapinta on karvainen. Se on noin 40 cm korkea ja
kasvaa kauniin pensasmaisesti. Juurissa on
varastomukuloita. Pioni on talvenkestävä ja se
tuottaa myös siemeniä.
Kasvin historia
Kemiössä, Sagalundin museon puutarhassa kasvaa
yksi ”Juhannuspioni”. Se löydettiin 1980-luvulla
metsittynyttä puutarhaa raivattaessa. Hoidon myötä pioni
alkoi kukkia.
”Juhannuspioni ” kuuluu museopuutarhan alkuperäiseen
lajistoon. Puutarhan ja museon perustaja Nils Oskar
Jansson alkoi heti saavuttuaan v.1886 kerätä alueelle
kasveja saarelta ja muualtakin haaveenaan
kasvitieteellinen puutarha. ”Juhannuspioni”, Nils Oskarin
muistiinpanojen mukaan ”pingstros”, on tuotu
kirkonkylän pappilasta v.1887 - 95. ”Juhannuspioni”,
paikalliselta nimitykseltään bondpion, on yleinen
Kemiönsaaren vanhoissa puutarhoissa.
Sijainti
Juhannuspioni kasvaa Tjudan pedagogio -rakennuksen
metsittyneessä puutarhassa museoalueelle vievän polun
vieressä. Sijainti on merkitty karttaan punaisella pisteellä
ja maastossa kyltillä.
Hi s tor i a l l i s e n pu u ta r h a n tu n n u s ka s vi e du s ta a koh te e n a l ku pe r ä i s tä ta i va n h a a
ka s vi l l i s u u tta . T u n n u s ka s vi l i s ä ä ym m ä r r ys tä va n h oje n ka s vi e n a r vos ta os a n a h i s tor i a l l i s ta
pu u ta r h a a . T u n n u s ka s vi -s ta t u ks e n m yön tä ä S u om e n ka n s a l l i n e n ka s vi ge e n i va r a oh je l m a ,
w w w .m tt.f i /ka s vi g e e n i va r a t
Lähteet:
Peltola, R & Koivu, V. 2007. Pionit; Nils-Oskar Jansson 1895. Vreta
folkskoleträdgård (muistiinpanovihko); Uusi.Honko, M. 2013. Pari asiaa
’Juhannuspionista’, Maatiainen 3: s.9; Haastattelu Rea Ahlsved, Sagalundin
entinen puutarhuri 3.10.2013 ja 2014; Pentti Alanko, tiedonanto 24.5.2014;
Kuvat: Anna Lassila, Sagalundin arkisto Kartta: Karta öfver Wreta
Folkskoleplan i Kimito Socken, Sagalundin arkisto.
Myönnetty 3.6.2014