MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
2012 – 2014
SISÄLLYSLUETTELO
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN
TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 - 2014 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ........................ 1
YLEISET MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 9
1 § SOVELTAMISALA ......................................................................................................... 9
2 § KESKUSLIITTOJEN TEKEMIEN SOPIMUSTEN NOUDATTAMINEN ........................................... 9
3 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS ........................................................ 10
4 § TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN ......................................................................... 10
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET ........................................................................................... 11
5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN ............................................................... 11
TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET ............................................................................................... 12
6 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ............................................................................................ 12
6.1 YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖ ......................................................................................... 12
6.1.1 TYÖAJAN PITUUS ................................................................................................... 12
6.1.2 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ....................................................................................... 13
6.1.3 TYÖAJAN LYHENTÄMISKORVAUS .............................................................................. 14
6.2 KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ .................................................................................. 15
6.2.1 TYÖAJAN PITUUS ................................................................................................... 15
6.2.2 TYÖAJAN LYHENTÄMISKORVAUS .............................................................................. 16
6.3 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ ........................................................................... 16
6.4 YLEISET MÄÄRÄYKSET ............................................................................................... 17
6.4.1 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ....................................................................................... 17
6.4.2 VUOROTYÖ ........................................................................................................... 17
6.4.3 VIIKON VAPAAPÄIVÄT.............................................................................................. 17
6.4.4 VUOROKAUSILEPO ................................................................................................. 18
6.4.5 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN .................................................................. 18
6.4.6 TYÖVIIKON JA -VUOROKAUDEN VAIHTUMINEN............................................................ 18
6.4.7 TYÖAJAN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ TAUOT.................................................. 19
6.4.8 YLITYÖTAUOT ........................................................................................................ 20
6.4.9 SEISOKKIAJAT ....................................................................................................... 21
6.4.10 ALOITTAMIS- JA LOPETTAMISTYÖT ......................................................................... 22
7 § JOUSTAVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT ............................................................................. 22
7.1 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA.................................................................. 23
7.2 TYÖAIKAPANKKI ........................................................................................................ 23
7.3 YLITYÖN ENIMMÄISMÄÄRÄ ......................................................................................... 23
7.4 YÖTYÖ .................................................................................................................... 24
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET ........................................................................................... 24
8 § PALKKAUS ................................................................................................................ 24
9 § TYÖN VAATIVUUS ...................................................................................................... 24
10 § PALKKARYHMÄN MÄÄRÄYTYMINEN ............................................................................ 25
11 § TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT ..................................................................................... 26
12 § HENKILÖN TYÖSUORITUS ........................................................................................ 28
13 § SUORITUSPALKAT ................................................................................................... 28
14 § PALKKAUSTA KOSKEVIA ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ ............................................................. 29
14.1 KESKITUNTIANSIO ................................................................................................... 29
14.2 KESKITUNTIANSIO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA ................................................................. 30
14.3 SIIRTOAJAN PALKKA ................................................................................................ 30
14.4 HUKKA-AJAN PALKKA .............................................................................................. 31
15 § YLITYÖ- YM. KORVAUKSET ....................................................................................... 31
15.1 VIIKOITTAINEN YLITYÖ ............................................................................................. 31
15.2 SEISOKKIAJAN KORVAUS ......................................................................................... 33
15.3 YÖYLITYÖ .............................................................................................................. 33
15.4 YLITYÖKORVAUKSEN MÄÄRITTÄMINEN ...................................................................... 33
15.5 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ ...................................................................................... 33
15.6 KUTSU TILAPÄISEEN TYÖHÖN ................................................................................... 34
15.7 VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ SEKÄ LAUANTAITYÖ ............................................................ 34
15.8 ARKIPYHÄKORVAUS ................................................................................................ 35
15.9 SUNNUNTAIKOROTUS ARKIPYHINÄ ............................................................................ 36
15.10 VIIKOITTAISEN VAPAAN KORVAAMINEN .................................................................... 36
15.11 VAALILAUTAKUNNAN TAI -TOIMIKUNNAN JÄSENYYS ................................................... 36
15.12 HÄÄT, 50-/60-VUOTISPÄIVÄT, HAUTAJAISET ............................................................ 37
15.13 KUTSUNNAT ......................................................................................................... 37
15.14 RESERVIN HARJOITUKSET...................................................................................... 37
15.15 PALVELUSVUOSILISÄ ............................................................................................. 38
15.16 AMMATTITUTKINNOT.............................................................................................. 39
16 § PALKANMAKSU ....................................................................................................... 39
ERINÄISET KORVAUKSET ........................................................................................... 40
17 § TYÖVÄLINEET ......................................................................................................... 40
18 § MATKAKORVAUKSET ............................................................................................... 41
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ...................................................................................... 45
19 § SAIRAUSAJAN PALKKA ............................................................................................. 45
20 § ANSIONMENETYKSEN KORVAAMISEN EDELLYTYKSET LÄÄKÄRINTARKASTUSTEN AJALTA.. 54
21 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS .......................................................................................... 59
22 § VUOSILOMAT .......................................................................................................... 59
ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ........................................................................................... 61
23 § JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET ......................................................................................... 61
24 § ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ JA KOKOUSOIKEUS TYÖPAIKOILLA .................................... 62
25 § LUOTTAMUSMIEHET................................................................................................. 63
26 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMIKAUDEN PITUUS JA KORVAUS ................................... 66
NEUVOTTELUMENETTELY .......................................................................................... 66
27 § LIITTOJEN EDUSTAJIEN OSALLISTUMINEN PAIKALLISIIN NEUVOTTELUIHIN ....................... 66
28 § SOPIMUSTEN TULKINTA ........................................................................................... 66
29 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU .................................................................................. 67
30 § JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY JA PAIKALLINEN SOPIMINEN ................................... 68
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA............................................................................ 70
31 § VOIMASSAOLO JA IRTISANOMISJÄRJESTYS................................................................. 70
OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN
TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I) ........ 72
SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ
TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA
METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A) ......................................................................... 74
TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE II) ................................................................................ 76
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ................................................................................... 100
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE III)......................................... 106
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE III A)................. 132
LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE IV) ................................................................... 135
RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE V) ........................................................................... 139
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ (LIITE VI) .............................................................. 140
MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE VII)................ 142
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN
TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 - 2014
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Sopimuskausi 1.3.2012 - 31.1.2014
2
PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2012
Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.3.2012 tai lähinnä sen
jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4
%.
Paikallinen erä
Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.3.2012 tai lähinnä sen
jälkeen paikallisella erällä, jonka suuruus on 1,0
% keskimääräisestä työehtosopimuksen 14.2
§:n tarkoittamasta keskituntiansiosta kertaa
yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen
piiriin kuluvien työntekijöiden lukumäärä
29.2.2012.
Paikallisen erän jakoperusteista ja jakotavasta
sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja
luottamusmiehen välillä. Erän tarkoituksena on
tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta,
palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja
tuottavuuden kehittämistä.
Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä
sopimukseen 15.2.2012 mennessä, erä jaetaan
1
yleiskorotuksena, joka tulee voimaan sen
palkkakauden alusta, joka alkaa 1.5.2012 tai
lähinnä sen jälkeen.
3
PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2013
Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.4.2013 tai lähinnä sen
jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,9
%.
Paikallinen erä
Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.4.2013 tai lähinnä sen
jälkeen paikallisella erällä, jonka suuruus on 0,7
% keskimääräisestä työehtosopimuksen 14.2
§:n tarkoittamasta keskituntiansiosta kertaa
yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen
piiriin kuluvien työntekijöiden lukumäärä
31.3.2013.
Paikallisen erän jakoperusteista ja jakotavasta
sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja
luottamusmiehen välillä. Erän tarkoituksena on
tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta,
palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja
tuottavuuden kehittämistä.
Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä
sopimukseen 15.3.2013 mennessä, erä jaetaan
yleiskorotuksena, joka tulee voimaan sen
palkkakauden alusta, joka alkaa 1.6.2013 tai
lähinnä sen jälkeen.
2
4
TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT 2012
Työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.3.2012
alkaen seuraavat:
Pr 1
Pr 2
Pr 3
Pr 4
Pr 5
Pr 6
Pr 5a
Pr 5b
Pr 6a
Pr 6b
s/t
e/k
798
842
889
940
1004
1069
1134
1183
1209
1263
1394
1470
1551
1640
1751
1867
1978
2066
2108
2203
5
TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT 2013
Työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.4.2013
alkaen seuraavat:
s/t
e/k
Pr 1
Pr 2
Pr 3
Pr 4
Pr 5
Pr 6
Pr 5a
Pr 5b
Pr 6a
Pr 6b
811
855
903
955
1020
1086
1152
1202
1228
1283
3
1416
1494
1576
1666
1779
1897
2010
2099
2142
2238
6
KERTAERÄ
1.3.2012 työntekijälle maksetaan 150 euron
suuruinen kertaerä, jos hänen työsuhteensa on
jatkunut keskeytymättä siihen mennessä
vähintään kolme (3) kuukautta.
Jos työnantajalla ei ole 1.3.2012
palkanmaksuvelvollisuutta, mutta työntekijä
palaa työhön viimeistään 31.1.2014, kertaerä
maksetaan poissaolon päättymisen jälkeisenä
ensimmäisenä palkkapäivänä.
Osa-aikatyöntekijälle maksettavan kertaerän
suuruus määräytyy hänen keskimääräisen
viikkotyöaikansa ja 40 tunnin suhteessa.
Kertaerää ei oteta huomioon laskettaessa
työehtosopimuksen mukaista keskituntiansiota
eikä lomapalkkasopimuksen mukaista
vuosilomapalkkaa.
7
OPPISOPIMUSOPPILAAT 2012 ja 2013
Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja
koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa
jatketaan sopimuskauden loppuun.
Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat
1.3.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta ensimmäisen
vuoden osalta 7,70 euroa/tunti ja toisen vuoden
osalta 8,12 euroa/tunti.
4
Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat
1.4.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta ensimmäisen
vuoden osalta 7,82 euroa/tunti ja toisen vuoden
osalta 8,25 euroa/tunti.
8
VUOROLISÄT JA ASETERAHAT YM. LISÄT 2012
Työehtosopimuksen 15.7 §:n mukaiset
vuorolisät ovat 1.3.2012 alkaen seuraavat:
Iltavuorolisä 99 senttiä/tunti
Yövuorolisä 183 senttiä/tunti
Lauantaityölisä 168 senttiä/tunti
Aseterahoja ym. lisiä korotetaan 2,4 prosentilla
9
VUOROLISÄT JA ASETERAHAT YM. LISÄT 2013
Työehtosopimuksen 15.7 §:n mukaiset
vuorolisät ovat 1.4.2013 alkaen seuraavat:
Iltavuorolisä 101 senttiä/tunti
Yövuorolisä 186 senttiä/tunti
Lauantaityölisä 171 senttiä/tunti
Aseterahoja ym. lisiä korotetaan 1,6 prosentilla
5
10
LUOTTAMUSMIEHET
TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 7.
kappaleen tarkoittamana korvauksena
pääluottamusmiehelle maksetaan korvausta
1.3.2012 alkaen seuraavasti:
Työpaikan työntekijäin
lukumäärä
€/kk
alle 51
51 - 150
151 - 250
251 - 350
351 - 450
451 -
72
110
132
159
181
203
11
TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN
Sopimuskauden aikana liitot:
- jatkavat työehtosopimuksen uudistamista.
- selvittävät mahdollisuuksia edistää
työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn
ylläpitämistä työurien pidentämiseksi ja
sairauspoissaolojen hallinnan parantamiseksi.
- neuvottelevat 1.3.2013 mennessä
mahdollisuudesta siirtää
palvelusvuosilisäjärjestelmä palkkoihin.
- arvioivat luottamusmiehen asemaa ja
toimintaedellytyksiä muuttuvassa
kansainvälisessä toimintaympäristössä ja
- yhdessä seuraavat puutuoteteollisuuden
kansainvälistä toimintaympäristöä.
6
12
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN
Allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi on otettu
työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 13.10.2011
saavuttaman neuvottelutuloksen
raamisopimuksesta Suomen kilpailukyvyn ja
työllisyyden turvaamiseksi osana hyväksytty
maan hallituksen kannanotto koskien tavoitteita
työnantajien kannustamiseksi lisäämään
osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta.
Tätä liitettä ei noudateta työehtosopimuksen
osana.
13
KESKUSJÄRJESTÖJEN SUOSITUS ALAKOHTAISTEN
SOPIMUSTEN IRTISANOMISESTA
Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että
talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi
sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja
suosittelevat alakohtaisten sopimusten
irtisanomista, liitot kokoontuvat neuvottelemaan,
mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Tällöin liitot
voivat yhdessä sopia sopimuksen päättymisestä
tai työehtosopimuksen muuttamisesta.
14
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt toteavat,
että niiden 13.10.2011 neuvottelema
raamisopimus ei toteudu kattavaksi eivätkä
keskusjärjestöt sitoudu edellä todetun
neuvottelutuloksen 2 kohdan mukaisiin
työelämän kehittämisratkaisuihin,
allekirjoittaneilla osapuolilla on oikeus irtaantua
7
tämän allekirjoituspöytäkirjan mukaisesta
ratkaisusta.
Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011
METSÄTEOLLISUUS RY
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin
osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet
tämän sopimuksen.
Metallityöväen liitto ry:n ja Sähköalojen
ammattiliitto ry:n ammattiosastojen valitsemien
luottamusmiesten osalta noudatetaan TT-SAK
yleissopimusta 19.1.2012 allekirjoitetun erillisen
pöytäkirjan mukaisin poikkeuksin.
Helsingissä 19. päivänä tammikuuta 2012
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
8
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
2012 - 2014
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1§
Soveltamisala
1.
Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan
Metsäteollisuus ry:n puutuoteteollisuutta tai siihen
liittyvää teollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja kaikkien
työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Työehtosopimusta ei sovelleta Metsäteollisuus ry:n
jäsenyhdistyksen Puusepänteollisuus ry:n jäsenyritysten
ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
2§
Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia
keskusliittojen tekemiä sopimuksia:
1.
Liitteenä II olevaa 4.6.1997 allekirjoitettua TTSAK yleissopimusta siihen 10.5.2001 tehtyine
muutoksineen.
2.
TT:n ja SAK:n 10.5.2001 allekirjoittamaa
irtisanomissuojasopimusta soveltamisohjeineen
sekä 3.12.1985 tehtyä pöytäkirjaa
luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
toimeentuloturvasta työsopimuksen
purkutapauksissa.
3.
Liitteenä IV olevaa 21.3.2005 allekirjoitettua
lomapalkkasopimusta 2005.
Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän
työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia,
9
noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin
allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä
tähän työehtosopimukseen.
3§
Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus
1.
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja
niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä,
jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet
näiden yhdistysten jäseninä.
2.
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän
työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen
yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden
alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan
siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat
yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus
koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä
muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3.
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää
liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
4§
Työntekijöiden perehdyttäminen
1.
Työnantajan edustajan on työhön tulevalle uudelle
työntekijälle lyhyesti selvitettävä työpaikan järjestö- ja
neuvottelusuhteet sekä ilmoitettava ketkä toimivat
työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja
työsuojeluvaltuutettuna.
2.
Työnantajan on huolehdittava työntekijälle annettavasta
työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämästä
työnopastuksesta. Työntekijät, jotka sijoitetaan
ryhmäurakkaan, tulee mahdollisimman nopeasti ja
tehokkaasti opastaa työhönsä.
Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta sovitaan
paikallisesti.
10
3.
Paikallisesti voidaan sopia, että työnantaja hankkii
työntekijöille työsuojelullisista syistä välttämättömät
suojavälineet tai suojavaatetuksen.
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET
5§
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1.
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa
työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
2.
Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:
14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä
enintään vuoden;
1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli
vuoden mutta enintään 4 vuotta;
2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4
vuotta mutta enintään 8 vuotta;
4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8
vuotta mutta enintään 12 vuotta;
6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli
12 vuotta.
Irtisanomisaika on työntekijän irtisanoessa 14 päivää. Jos
työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta,
irtisanomisaika on 1 kuukausi.
3.
Milloin työntekijä on synnytyksen tai raskaudentilasta
johtuvan sairauden vuoksi poissa työstä enintään 12
kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolostaan
ilmoittanut työnantajalleen, ei hänen työsuhteensa tämän
poissaolon vuoksi katsota katkenneen.
4.
Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen
kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden
vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille
järjestää, voidaan 6 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai
työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta.
11
Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan
työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden
voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa
selostus pääluottamusmiehelle.
Mikäli työnkeskeytys aiheutuu työpaikan koneiden
rikkoutumisesta tai siitä, että kone joudutaan
pysäyttämään rikkoutumisen estämiseksi, on työntekijällä
oikeus saada esteen aikana 14.3 §:n mukainen palkka
enintään kahden viikon ajanjakson työpäiviltä. Työntekijät
eivät kuitenkaan ole oikeutettuja em. palkkaan, jos
työnkeskeytys johtuu sellaisista työntekijöistä itsestään
riippuvista syistä, kuten esim. töiden laiminlyöminen,
työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien
määräysten noudattamatta jättäminen,
järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja
ilmeinen huolimattomuus työssä.
5.
Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen
päättyessä ja lomautetulle työntekijälle tämän pyynnöstä
työttömyysturvasäännösten mukaisen palkkatodistuksen.
TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
6§
Säännöllinen työaika
Työaikoihin noudatetaan voimassa olevan työaikalain
säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.
6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö
6.1.1 Työajan pituus
Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja
enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin
enintään 40 tuntia viikossa.
12
Keskimääräinen työaika on vuonna 2012 36,1 tuntia
viikossa, vuonna 2013 36,2 tuntia viikossa ja vuonna
2014 36,2 tuntia viikossa.
Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että
STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen
sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu
kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi
viikkotyöajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus ja
jouluaatto tasaavat viikkotyöajan mainittuun määrään
kalenterivuoden aikana.
6.1.2 Työajan lyhentäminen
Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa
säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi
edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen
mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista
työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset
juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä,
uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden
työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia vuodessa.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin
edellisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa
lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat
vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat
ylimääräiset vapaapäivät.
Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan
lyhennyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että
työntekijä työskentelee asianomaisen vuosineljänneksen
mahdollisista työpäivistä yli puolet.
Vapaata annetaan vapaapäivinä tai lyhentämällä
työvuoron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava
kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin
13
sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava
hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta
aikaisemmin.
Mikäli vapaata ei ole pidetty kyseisen kalenterivuoden
aikana, on se annettava viimeistään seuraavan vuoden
huhtikuun loppuun mennessä.
Jos vapaata ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä
pidetty, voidaan kyseisen vuoden loppuun mennessä
paikallisesti sopia, ettei vapaata pidetä. Pitämättä
jääneeltä lyhennysvapaata vastaavalta ajalta maksetaan
palkka korottamattomana, mikäli tästä on erikseen
kirjallisesti sovittu samassa yhteydessä kun on sovittu
että vapaita ei pidetä.
Työntekijän siirtyessä pois yksi- tai kaksivuorotyöstä
katsotaan hänen saaneen vapaansa ennen siirtymistään,
vaikkei vapaata hänelle tosiasiallisesti olisi annettukaan.
Sama sääntö koskee myös työsuhteen päättymistä.
Sairasta työntekijää ei saa määrätä pitämään vapaata,
ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen
sairastumista tai työntekijä ole tervehtynyt ennen vapaan
alkamista.
Työstä poissaolevan työntekijän katsotaan kuitenkin
saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä
erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas, sen työosasto tai
työryhmä johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa
tarkoitettua vapaata pitänyt edellyttäen, että hän muutoin
on ollut siihen oikeutettu.
6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus
Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan
lyhennyskorvausta siten, että työntekijä ansaitsee
jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen,
14
jonka suuruus on 5,9 % työntekijän työehtosopimuksen
14.1 §:n mukaisesta keskituntiansiosta.
Yrityksissä, joissa ei ole käytössä prosentuaalinen
työajan lyhennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon
palkanmaksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.
6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö
6.2.1 Työajan pituus
Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja
keskimäärin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden
pituisena ajanjaksona.
Niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän
vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen
työaika 1708 tuntia. Loppiaisen ollessa lauantaina tai
sunnuntaina, on säännöllinen keskimääräinen työaika
kuitenkin 1716 tuntia.
Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa
toteutetaan siten, että ennakolta laaditaan
työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se
täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien
jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet.
Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi
ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika
kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä
36,6:lla.
Milloin työtä tehdään 20 viikkovuoroa käsittävän
työtuntijärjestelmän mukaan eikä paikallisesti toisin
sovita, järjestetään vapaavuorot arkipäiviksi huolto- ja
korjaustöiden järjestelyn helpottamiseksi.
15
6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys
korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta
tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka
suuruus on 7,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14.1
§:n mukaisesta keskituntiansiosta.
6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö
Teknisten, taloudellisten tai muiden syiden vuoksi
voidaan työtä teettää keskeytymättömästi. Säännöllinen
työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja
keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena
ajanjaksona.
Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden
työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän
vuosilomaan 1632 tuntia vuodessa. Loppiaisen ollessa
lauantaina tai sunnuntaina, on keskimääräinen vuotuinen
työaika kuitenkin 1640 tuntia vuodessa.
Työvuorojärjestelmä laaditaan enintään vuoden ajaksi
siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym.
seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat
periaatteet.
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys
korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta
tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka
suuruus on 14,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14.1
§:n mukaisesta keskituntiansiosta.
16
6.4 Yleiset määräykset
6.4.1 Työajan lyhentäminen
Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset
perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen
15.3.1986.
Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös
työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa
säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja
maksaa sairausajan palkkaa.
Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon
laskettaessa työehtosopimuksen 14 §:n mukaista
keskituntiansiota.
Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin,
työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain
palkanmaksun yhteydessä.
6.4.2 Vuorotyö
Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja
enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Milloin erityiset syyt niin vaativat ja siitä on työntekijän
kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää
jatkuvasti samassa työvuorossa.
6.4.3 Viikon vapaapäivät
Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana
sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi
vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen
olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen
ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Ennen
kuin uusi työtuntijärjestelmä otetaan käyttöön, annetaan
siitä selostus pääluottamusmiehelle.
17
Arkipyhäviikolla on arkipyhä päivätyössä ja
keskeytyvässä vuorotyössä viikon toinen vapaapäivä.
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän
aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia.
Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä
uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja
itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen
jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät
tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
6.4.4 Vuorokausilepo
Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan
vuorokausilepoa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen
vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää. Lepoajan on
kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on
annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat
mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden
kuukauden kuluessa.
6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta
ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7
vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta
muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei
kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä.
Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan
muutos, joka kerrallaan kestää enintään kaksi viikkoa.
6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen
Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokauden lasketaan
alkavan klo 6.00, jollei paikallisesti toisin sovita.
18
6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot
Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä
tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä
määritellyissä rajoissa.
Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ
aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ
lopetetaan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja
lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan
työaikaan. Sellaisessa vuorotyössä, jossa koneen jatkuva
käynti on tarpeellinen, tulee työn vuorojen vaihtuessa
jatkua keskeytyksettä.
Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään
tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on
työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä.
Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot
vuorottaa.
Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot
tuotannon vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin
määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräytyvät
huoltotyötä tekevien tauot työn kulun mukaisesti.
Yksi- ja kaksivuorotyössä on ruokailutauko 20 minuuttia 1 tunti, jota ei lueta työaikaan. Työvuoron aikana on kaksi
10 minuutin taukoa, jotka luetaan työaikaan. Tauot
voidaan yhdistää siten, että tehollinen työaika on 7 tuntia
40 minuuttia.
Taukoaikoja muutettaessa on aina todettava milloin
pidetään työaikaan kuuluva tauko, jonka aikana
työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Muita
taukoja ei lueta työaikaan.
19
Aloilla, joilla luonnostaan syntyy taukoja, pidetään nämä
työvaiheiden välillä siten, että työn säännöllinen kulku ei
häiriinny.
Milloin kolmivuorotyössä luonnostaan syntyy taukoja,
varataan työntekijöille tilaisuus ruokailuun työn aikana.
Sellaisessa kolmivuorotyössä, missä luonnostaan ei
synny taukoja, pidetään työvuorojen ollessa 8 tuntia kaksi
10 minuutin taukoa ja yksi 15 minuutin tauko, jotka
luetaan työaikaan.
Paikallisesti voidaan em. taukoajan jakaminen sopia
muullakin tavalla. Tuotantoprosessin keskeytymisen
välttämiseksi tauot voidaan vuorottaa. Järjestelyissä on
huomioitava, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi
työvuoron alkamista eikä päättymistä.
Mikäli työssä ei luonnostaan synny taukoja, on
työtuntijärjestelmään otettava määräys siitä, milloin tauot
pidetään.
6.4.8 Ylityötauot
Työntekijän jäädessä työvuoronsa päättymisen jälkeen
välittömästi ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän
vähintään yhden tunnin, varataan hänelle 15 minuutin
virkistystauko, mikäli se haitatta on mahdollista. Mikäli työ
ylityönteon aloittamisen jälkeen kestää vähintään yhden
tunnin, maksetaan työntekijälle siitä riippumatta, onko
tauko pidetty vai ei, työehtosopimuksen 14.1 §:n
keskituntiansion perusteella määräytyvä erillinen
ylimääräinen taukokorvaus 15 minuutilta 50 %:lla
korotettuna. Mikäli em. tauko on pidetty, luetaan se
työaikaan.
Jos ylityön tekeminen jatkuu yli kahden tunnin, varataan
työntekijälle virkistystauko ao. työn rytmin edellyttämällä
tavalla.
20
6.4.9 Seisokkiajat
Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt
keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, paitsi
höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin
verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti
teknisistä syistä on ehdottoman välttämätöntä,
seuraavasti:
- Juhannusaattona klo 6 yhdeksän työvuoron
ajaksi;
- Jouluaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi;
- Pääsiäisenä alkaen pitkäperjantain aamuna
klo 6 kahdentoista työvuoron ajaksi.
Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt
edellisessä kappaleessa mainittujen ajankohtien lisäksi
keskeytyvissä työaikamuodoissa seuraavasti:
- Uutena vuotena (viisi työvuoroa alkaen
uudenvuoden aattona vuorotyössä
ensimmäisen vuoron ja päivätyössä
säännöllisen työajan jälkeen);
- Vappuna (viisi työvuoroa alkaen vapunaattona
vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja
päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen);
- Helluntaina (kolme työvuoroa alkaen
helluntaiaamuna klo 6).
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on työntekijän
tiedossa oltava vähintään kaksi viikkoa ennen, onko
uusivuosi, vappu tai helluntai seisokkiaikaa vai ei.
Seisokkiaikoina suoritettavaksi aiotusta korjaustyöstä on,
mikäli mahdollista, annettava hyvissä ajoin
ennakkoilmoitus ko. työntekijöille.
21
6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt
Jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta pääsisi
päivittäin määräaikana alkamaan ja jotta tuotanto voisi
jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin
aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työntekijät, kuten
voimakoneenhoitajat, lämmittäjät, rasvaajat, puhdistajat
ym. sekä näille tarvittavat aputyöntekijät määrätä
aloittamaan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista
tai lopettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen
jälkeen.
7§
Joustavat työaikajärjestelyt
Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää
työpaikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen
hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa
koskevien toivomusten toteutumista.
Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim.
vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai
työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.
Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen
käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen
vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä
tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.
Paikallisesti voidaan muun muassa sopia:
1. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen
työajan enimmäispituus
2. Työajan tasoittumisjakson pituus
3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. Vuorokautisen työajan lepoaika
5. Työtuntijärjestelmän muuttaminen
6. Virkistystauot
22
7.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika
Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan
työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen
sopia käytettäväksi siten, että työaika enintään vuoden
aikana tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin
vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääriin.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan
tasoittumisjaksoksi työtuntijärjestelmä.
Ellei paikallisesti ole edellisen kappaleen mukaisesti
sovittu työajan järjestämisestä, voi työnantaja
tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää
tilapäisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enintään
10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin.
Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n
mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana
työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen
aiheuttaneen olotilan lakattua on tarkoitus palata takaisin
entiseen työtuntijärjestelmään.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota
tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten
työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on
lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40
tuntia viikossa.
7.2 Työaikapankki
Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä
liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti.
7.3 Ylityön enimmäismäärä
Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään
yksinomaan kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta
voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden
23
pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä
palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä
kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
7.4 Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä
noudattaen tai sopimalla paikallisesti.
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
8§
Palkkaus
Kuhunkin työhön käytetään parhaiten soveltuvaa
palkkausjärjestelmää.
Palkka määräytyy työn vaativuuden, henkilön työsuorituksen
sekä henkilön ja/tai ryhmän työtulosten perusteella. Töiden
vaativuus sekä henkilön työsuoritus arvioidaan
työpaikkakohtaisesti.
Palkkaustapaa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää
yrityksen kannattavuuden ja tuottavuuden sekä työntekijöiden
ansioiden kehittymistä tukeviin palkkaustapoihin.
Liittojen yhdessä laatimaa koulutusaineistoa voidaan käyttää
apuna paikallista palkkausjärjestelmää laadittaessa.
9§
Työn vaativuus
Työn vaativuuden määrittäminen
Työn vaativuuden eri tekijöiden painotus, mittausjärjestelmä
sekä vaativuusryhmien lukumäärä sovitaan
työpaikkakohtaisesti.
Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän
perusteella:
24
Työn vaatima oppimisaika
Työn edellyttämä vastuu
Työn aiheuttama kuormitus
Työolosuhteet
Myös muita vaativuustekijöitä voidaan sopia käytettäväksi
työtehtäviä arvioitaessa.
Työnvaativuusryhmittely
Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden
arviointijärjestelmästä, sijoitetaan työt kolmeen
vaativuusryhmään seuraavasti.
Vaativuusryhmä 1: lyhyehköä käytännön kokemusta,
normaalia vastuuta edellyttävät työt.
Vaativuusryhmä 2: normaalia ammattitaitoa, melkoista
vastuuta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai
tason 1 työ kuormitukseltaan raskaana.
Vaativuusryhmä 3: työ vaatii monipuolista ja hyvää
ammattitaitoa sekä merkittävää vastuuta edellyttävät työt
kuormitukseltaan normaalina tai tason 2 työ
kuormitukseltaan raskaana.
Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä
kuormitustekijänä.
10 §
Palkkaryhmän määräytyminen
Vaativuusryhmään 1 kuuluvat tehtävät sijoitetaan
palkkaryhmiin 1 ja 2, vaativuusryhmään 2 kuuluvat
tehtävät palkkaryhmiin 3 ja 4 sekä vaativuusryhmään 3
kuuluvat tehtävät palkkaryhmiin 5 ja 6 kuhunkin
vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien keskinäisellä
vertailulla.
Paikallisesti voidaan sopia muusta
palkkaryhmärakenteesta.
25
11 §
Työkohtaiset aikapalkat
Työkohtaiset aikapalkat ovat 1.3.2012 ja 1.4.2013 alkaen
tai lähinnä edellä mainittujen päivämäärien jälkeen
alkavien palkanmaksukausien alusta seuraavat
(senttiä/tunti):
Pr 1
Pr 2
Pr 3
Pr 4
Pr 5
Pr 6
Pr 5a
Pr 5b
Pr 6a
Pr 6b
1.3.2012
1.4.2013
798 s/h
842
889
940
1004
1069
1134
1183
1209
1263
811 s/h
855
903
955
1020
1086
1152
1202
1228
1283
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työkohtaiset aikapalkat
ovat aikaisemmasta ammattikokemuksesta ja
ammattikoulutuksesta sekä työkyvystä ja ammattitaidosta
riippuen 90 - 100 % sen palkkaryhmän mukaisesta
työkohtaisesta aikapalkasta, johon ao. työntekijän
suorittama työ kuuluu.
Mikäli paikallisesti sovitaan palkkaryhmien lukumäärästä
toisin, tulee alimman vaativuusryhmän palkan olla
palkkaryhmä 1 palkan mukainen ja ylimmän sovitun
palkan palkkaryhmä 6 palkan mukainen.
Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaaviin paikallisesti
sovittuihin palkkaryhmiin kuuluvissa tehtävissä
työskenteleville työntekijöille pyritään järjestämään
suorituspalkka- tai palkkiotyötä. Mikäli tämä ei ole
mahdollista, maksetaan palkkaryhmään 5 kuuluvalle
26
vähintään palkkaryhmän 5a ja palkkaryhmään 6
kuuluvalle vähintään palkkaryhmän 6a mukainen palkka.
Kunnossapito-osastoilla työskenteleville (sähkö- ja
metallimiehet) 5. ja 6 palkkaryhmään kuuluville
ammattityöntekijöille maksetaan vähintään taulukon 5b
tai 6b mukaista palkkaa.
Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysiikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn
edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen
työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita
lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen
palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden
mukaisesti.
Suorituspalkkauksen sijasta käytetään
kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon
ammattitöissä silloin, kun suorituspalkan käyttö ei ole
tarkoituksenmukaista.
Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon
työn vaativuus ja työntekijän ammattitaito.
Kokonaistuntipalkan on oltava oikeassa suhteessa
saman vaativuustason suorituspalkkatöiden kanssa.
Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta
kokonaistuntipalkasta. Tarkistuksesta neuvotellaan edellä
todettujen periaatteiden mukaisesti. Jos
kokonaistuntipalkkoja halutaan tarkistaa muulla
perusteella, sovitaan siitä paikallisesti.
Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee
suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella
ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).
27
12 §
Henkilön työsuoritus
Työntekijän työsuorituksen arvioinnissa tarkastellaan hänen
taitoaan suoriutua tekemistään töistä sekä kykyä ja halua
kehittää osaamistaan.
Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen
edustaja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja
arviointimenettelystä sovitaan työpaikkakohtaisesti.
Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän
työtulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien
osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi
katsottua tekijää.
Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään
kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita.
Henkilökohtainen palkanosa on 1-16 % työkohtaisesta
palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Alan
ammatti- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon
palkkauksessa.
Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään
viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta
tai koeajan päätyttyä.
Työpaikoilla tulee tarpeiden mukaan edistää
suunnitelmallista ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja
kehittämistä sekä yhteistyötä koulutusasioissa.
Henkilöstön kehittämistä voidaan edistää esimerkiksi
yhdessä laadittujen yksilöllisten koulutussuunnitelmien
avulla.
13 §
Suorituspalkat
Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista,
on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille
varattava tilaisuus tehdä suorituspalkka- tai
28
palkkiopalkkatyötä. Palkkaperusteen tulee olla kaikille
samaa työtä tekeville sama.
Suorituspalkasta sopimisen lähtökohtana on
tavoiteansiosta sopiminen. Tavoiteansiosta sovittaessa
tulee huomioida työn vaativuus ja työpaikalla
muodostunut ansiotaso, kuitenkin siten, että
tavoiteansiotaso ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn
työkohtaisen aikapalkan.
Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa
kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida
hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa
määräajaksi sovitulla tuntipalkalla.
Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän
mukainen työkohtainen aikapalkka taattu.
Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa
urakkahinnoittelu ao. työssä lakkaa olemasta voimassa ja
työnvaativuus ja henkilökohtainen palkanosa arvioidaan
uudelleen.
Ellei suorituspalkkatyön ehdoista päästä sopimukseen,
tehdään työ työkohtaisella aikapalkalla ja menetellään
työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien
säännösten mukaisesti.
Tulos-, voitto- ja kannustepalkkiot, jotka maksetaan
harvemmin kuin palkkakausittain ovat työnantajan
määräysvallan piirissä ja eivät ole työehtosopimuksen
tarkoittamia suorituspalkkoja.
14 §
Palkkausta koskevia erityismääräyksiä
14.1 Keskituntiansio
Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä
työehtosopimuksessa lähinnä edeltäneen
palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua
29
keskimääräistä tuntiansiota. Keskituntiansiota
laskettaessa otetaan huomioon vuorotyö- ja
olosuhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia
ym. niihin verrattavia korotuksia ja lisiä.
14.2 Keskituntiansio eräissä tapauksissa
Laskettaessa sairausajan, siirtoajan ja hukka-ajan
maksamisen perusteena olevaa keskituntiansiota ei
vuorotyö- eikä olosuhdelisiä kuitenkaan oteta huomioon.
14.3 Siirtoajan palkka
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään
työhön, jota suoritetaan urakka-palkalla, maksetaan
hänelle heti siirrosta lukien ko. urakkahinnoittelun
mukaista palkkaa.
Jos urakkapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään
toiseen urakkatyöhön, maksetaan hänelle heti siirron
tapahduttua uuden urakkatyön hinnoittelun mukaista
palkkaa.
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa
syytään siirretään työhön, jossa tuntipalkka on hänen
vakinaisessa työssään nauttimaansa tuntipalkkaa
pienempi, maksetaan hänelle kuluvan palkkakauden
loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen
tuntipalkan mukainen palkka.
Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman
hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään
toisenlaatuiseen työhön, jota suoritetaan tuntityönä,
maksetaan hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes
siirrosta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85
% hänen aikaisemmassa työssä saamastaan
keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään entisen työn
mukainen työkohtainen palkka.
30
Edellä olevaa ei sovelleta huolto-osastojen työntekijöihin.
14.4 Hukka-ajan palkka
Mikäli työntekijä urakkatyön kestäessä joutuu konehäiriön
vuoksi tai muusta työntekijöistä riippumattomasta syystä
odottamaan yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuuttia,
lukuun ottamatta urakkahinnoitteluun sisältyviksi sovittuja
sivuaikoja, kuten esim. normaalia terien teroittamista ja
vaihtamista koskevaa aikaa, maksetaan hänelle
keskeytyksen ajalta ja enintään vuoron loppuun näin
syntyneen hukka-ajan korvauksena tuntipalkka, joka on
85 % työntekijän keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään
työkohtainen aikapalkka. Hukka-aikana työntekijä on
velvollinen suorittamaan hänelle osoitettua muuta työtä,
mikäli mahdollista urakkatyötä urakkapalkalla.
Paikallisesti voidaan sopia hukka-ajan korvaamisesta
toisin.
15 §
Ylityö- ym. korvaukset
15.1 Viikoittainen ylityö
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8:lta ensimmäiseltä
tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla
korotettu palkka.
Kun viikoittaista ylityötä on maksettu 8 tunnilta, korvataan
sen jälkeen työviikon muut ylityöt 100 % korotetulla
palkalla, ellei kyse ole 15.2 §:n mukaisesta
seisokkiajasta.
Työ, joka ylittää yksi- ja kaksivuorotyössä lyhennysviikon
säännöllisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin
viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
31
Kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa
korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon
työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin
viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Mikäli työntekijällä vuosiloman, taloudellisista tai
tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen,
työnantajan määräyksestä tehdyn matkan, sovitun
koulutuksen tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon
työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut
mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se
vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja
hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina
vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä
työtunneista korotettu palkka siten, kuin viikoittaisesta
ylityöstä on sovittu.
Mikäli työntekijä työskentelee uudenvuoden-, loppiais-,
vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina
tai joulun ja pääsiäisen jälkeisenä lauantaina, maksetaan
sanottuna päivänä tehdystä työstä korotettu palkka kuten
viikkoylityöstä.
Jos työntekijä, jolla on liikkuvat vapaapäivät, kutsutaan
työhön vapaapäivänään, on siitä hänen kanssaan
sovittava ja samalla sovittava vapaapäivä annettavaksi
jonakin muuna päivänä joko saman tai seuraavan viikon
kuluessa. Ellei vapaapäivän siirtämisestä sovita,
katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin
kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä ao. viikon
säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Jos työntekijä siirtyy säännönmukaisesta työvuorostaan
toiseen tai vaihtaa työ-aikamuotoa, katsotaan
siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit,
jotka ylittävät 40 viikkotuntia.
32
15.2 Seisokkiajan korvaus
Juhannuksena, jouluna ja pääsiäisenä, uutena vuotena,
vappuna ja helluntaina suoritetusta työstä maksetaan 200
%:lla korotettu palkka.
Edellä mainittu korotettu palkka sisältää mahdolliset
sunnuntai - ja ylityökorotukset, mutta ei työaikalain 32 §:n
edellyttämää viikkolepokorvausta.
15.3 Yöylityö
Kello 22.00 - 6.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä
maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
15.4 Ylityökorvauksen määrittäminen
Ylityökorvaus lisätään urakkatyöntekijöille hinnoittelun
perusteella saatuun ansioon. Tuntityössä maksetaan 1/2
tuntia lyhyemmästä ylityöstä puolen tunnin palkka
ylityökorvauksineen.
15.5 Hälytysluontoinen työ
Milloin työntekijä kutsutaan hänen jo poistuttuaan
työpaikalta hälytysluontoiseen työhön, maksetaan hänelle
vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus,
milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä
hälytysrahaa seuraavasti:
a) jos työ alkaa säännöllisen työajan jälkeen tai
työntekijän vapaapäivänä ennen klo 21.00,
kahden tunnin keskituntiansiota vastaava
korvaus,
ja
b) jos työ alkaa klo 21.00 ja 6.00 välisenä
aikana, kolmen tunnin keskituntiansiota
vastaava korvaus.
33
15.6 Kutsu tilapäiseen työhön
Milloin työntekijälle hänen säännöllisellä työajallaan
ilmoitetaan, että hänen tulee tämän työvuoronsa
päättymisen ja seuraavan säännöllisen työvuoronsa
alkamisen välisenä aikana saapua tilapäisesti työhön,
maksetaan hänelle ylimääräinen kahden tunnin
keskituntiansiota vastaava korvaus. Tätä korvausta ei
kuitenkaan makseta, jos kysymyksessä on ao.
työntekijän säännönmukainen aloittamistyö, eikä silloin,
kun tieto töihin kutsusta on annettu vähintään 24 tuntia
ennen työn aloittamista.
15.7 Vuoro-, ilta- ja yötyö sekä lauantaityö
Vuorotyössä maksetaan 1.3.2012 alkaen vuorotyölisää
iltavuorossa 99 senttiä tunnilta ja yövuorossa183 senttiä
tunnilta.
Vuorotyössä maksetaan 1.4.2013 alkaen vuorotyölisää
iltavuorossa 101 senttiä tunnilta ja yövuorossa186 senttiä
tunnilta.
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron
mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä (ilta- ja
yötyöt), maksetaan korotusta seuraavasti:
- kun työ tehdään klo 16-22 välillä, maksetaan näiltä
tunneilta vuorotyön iltavuorolisää vastaava korvaus,
- kun työ tehdään klo 22-6 välillä, maksetaan näiltä
tunneilta vuorotyön yövuoron lisää vastaava korvaus.
Edellisissä kappaleissa olevat vuorolisät ja niitä vastaavat
korvaukset otetaan huomioon tehdystä ylityöstä
maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa.
34
Lauantaina tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan
erillinen lisä, joka on 1.3.2012 alkaen 168 senttiä/tunnilta.
Lauantaina tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan
erillinen lisä, joka on 1.4.2013 alkaen 171 senttiä/tunnilta.
Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 14 §:n
mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
15.8 Arkipyhäkorvaus
Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi
sattuvalta ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä,
loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä,
vapunpäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta
maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena
keskituntiansio 8 tunnilta.
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde
on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden
ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä
on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko
viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä
seuraavana työpäivänä.
Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista
koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen
menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys
koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän
tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. kappaleen
mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat
- vuosiloman ajaksi
- ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan
palkkaa
35
- 19 §:n 5. kohdassa tarkoitetun lapsen
sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon
ajaksi
- taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan
enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen
lomautuksen ajaksi.
Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi
sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin
hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan
makseta.
Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi,
maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan.
15.9 Sunnuntaikorotus arkipyhinä
Mikäli helatorstaiviikon tai muun arkipyhäviikon
työtuntijärjestelmä päivä- tai kaksivuorotyössä muutetaan
palkansaajan esityksestä siten, että helatorstai tai muu
arkipyhä on työpäivä ja viikon lauantai on vapaapäivä,
helatorstailta tai em. arkipyhältä ei makseta
sunnuntaityökorotusta.
15.10 Viikoittaisen vapaan korvaaminen
Mikäli työntekijä on työehtosopimuksessa edellytetyissä
tapauksissa työskennellyt viikoittaisen vapaa-ajan aikana,
on viikoittaisen vapaa-ajan aikana tilapäiseen työhön
käytetyltä ajalta maksettava työaikalain 32 §:n
edellytyksin erillinen peruspalkan suuruinen rahakorvaus,
joka lasketaan keskituntiansion mukaan.
15.11 Vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenyys
Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia
taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun
vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, sen 14.1 §:n
mukaisen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä,
36
että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen
työaikanaan.
15.12 Häät, 50-/60-vuotispäivät, hautajaiset
Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä
- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon
- 50- ja 60-vuotispäivänään
- läheisen omaisen hautauspäivänä.
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa,
lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja
sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.
Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan
lyhennysvapaata.
15.13 Kutsunnat
Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran
varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai
valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään
lääkärintarkastukseen työnantaja korvaa 14.1 §:n
mukaisesti ansionmenetyksen niiltä työtunneilta, jotka
työntekijä, kutsunnan, valintatilaisuuden tai
lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen
työtuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutunut
olemaan poissa työstä.
15.14 Reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten
ajalta palkkaa 14.1 §:n mukaisesti siten, että työntekijä
saa vähennettynä valtion maksamalla reserviläispalkalla
täydet palkkaedut.
37
15.15 Palvelusvuosilisä
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun
yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää
sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä
edeltävän marraskuun loppuun mennessä
yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen
kesto
Palvelusvuosilisänä
suoritettava euromäärä
lasketaan kaavasta
10 mutta ei 15 vuotta
15 mutta ei 20 vuotta
1,5 x Lkk x KTA
3 x Lkk x KTA
20 mutta ei 25 vuotta
25 vuotta tai enemmän
4,5 x Lkk x KTA
6 x Lkk x KTA
jossa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden
lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä,
KTA on työehtosopimuksen 14.1 §:ssä
tarkoitettu keskituntiansio.
Kuuluuko työntekijä palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja
minkä perusteen mukaisesti mahdollinen
palvelusvuosilisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain
30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan
seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen
yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan
vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. Keskituntiansiona
käytetään sen palkkakauden keskituntiansiota, jota
sovellettiin työntekijään 30.11.
38
Mikäli palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan
työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua,
suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän
joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta
kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa,
1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi
palvelusvuosilisänä suoritettiin.
Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei
oteta huomioon työehtosopimuksen 14 §:n mukaista eikä
lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista
keskituntiansiota laskettaessa.
Paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä
voidaan sopia kirjallisesti palvelusvuosilisän siirtämisestä
palkkoihin tai muusta yrityskohtaisesta palvelusvuosilisän
maksujärjestelmästä.
15.16 Ammattitutkinnot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa alan
ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan
tutkinnon suorittamisesta seuraavan palkanmaksun
yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on
ammattitutkinnosta 250 euroa ja
erikoisammattitutkinnosta 350 euroa.
Edellytyksenä palkkion maksamiselle on, että työntekijä
on ollut yhtiön palveluksessa tutkinnon aloittamishetkellä.
16 §
Palkanmaksu
1.
Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.
Paikallisesti voidaan sopia, että palkka maksetaan joka
toinen viikko. Palkkojen laskemista ja maksamista varten
varataan neljäntyöpäivän aika, joten palkanmaksu
tapahtuu viidentenä päivänä viivytyksettä
vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille
39
heti työn päätyttyä. Palkanmaksun sattuessa
pyhäpäivälle, maksetaan se edellisenä arkipäivänä.
Edellä olevista määräyksistä riippumatta on
teollisuuslaitoksissa, joissa palkanlaskenta perustuu
ATK-järjestelmään, palkkojen laskemista ja maksamista
varten varattava riittävä aika, josta erikseen sovitaan
kussakin teollisuuslaitoksessa.
2.
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen
valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen
ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne
palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle
pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten, kuin
keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa
sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle
annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä
verotusta varten todistus pidätetystä summasta tai
merkitään se verokirjaan.
Työsuhteen päättyessä työnantaja huolehtii siitä, että
työntekijälle annetaan allekirjoitettavaksi
ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimuksen
päättymisilmoitus.
Työnantajalle jätetyt päättymisilmoitukset luovutetaan
pyydettäessä ammattiosaston osoittamalle henkilölle ja
ammattiosaston velvollisuus on huolehtia siitä, että
työnantajalla on käytettävissään tarkoitusta varten
valmistettuja lomakkeita.
ERINÄISET KORVAUKSET
17 §
Työvälineet
1.
Puusepät ja kirvesmiehet, jotka jatkuvassa työsuhteessa
joutuvat käyttämään omia työkalujaan, saavat siitä palkan
40
lisäksi työkalukorvauksena neljännesvuosittain 25
työtunnin palkan.
Jos työnantaja hankkii työntekijälle tarpeelliset
työvälineet, ei em. työvälinekorvausta makseta.
Ellei työnantajan ja työntekijäin kesken ole ennakolta
toisin sovittu, tulee työntekijällä olla alempana mainitut
työvälineet, joille työnantaja järjestää lukittavan
säilytyspaikan ja täyttä arvoa vastaavan
palovakuutuksen.
Puusepällä: yksi pitkä höylä, kaksi lyhyttä käsihöylää,
kaarisaha, selkäsaha, rautavasara, käsiporan varsi, kuusi
poranterää, kuusi erilevyistä 1/4" - 1 1/4" talttaa,
ruuvimeisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä
metrinmitta.
Kirvesmiehellä: kirves, käsisaha, pitkä höylä, lyhyt
käsihöylä, rautavasara, käsiporan varsi, kuusi
poranterää, kuusi erilevyistä 3/8" - 1 1/4" talttarautaa,
ruuvimeisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä
metrinmitta.
Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan
sähkökäyttöisten työvälineiden käyttöön otosta, on niistä
maksettavasta korvauksesta sovittava todellisia
kustannuksia vastaavasti.
18 §
Matkakorvaukset
1.
Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä
työskentelemään tehtaan piirin ulkopuolella niin kaukana
vakinaisesta työpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta
yöpyä kotonaan, korvataan hänelle tästä koituvat
kustannukset seuraavasti:
a)
Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi
luetaan rautatie- ja laiva- ym. matkalippujen
hinnat, rautatie- ja laivaliput II luokassa,
41
matkatavaramaksut, sekä milloin matka
tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat
vastaavassa luokassa.
b)
Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan
työntekijälle hänen keskituntiansionsa mukainen
korvaus siltä osalta kuin matkustaminen on
tapahtunut hänen säännöllisenä työaikanaan tai
hänen palkkaryhmänsä mukaista työkohtaista
aikapalkkaa vastaava korvaus siltä osalta kuin
matkustaminen on tapahtunut säännöllisen
työajan jälkeen, kuitenkin siten, että edellä
mainittua korvausta sekä palkkaa säännöllisellä
työajalla mahdollisesti suoritetusta työstä
maksetaan yhteensä korkeintaan 16 tunnilta
vuorokaudessa. Jos matkustaminen tapahtuu
sunnuntaina tai juhlapäivänä, ei edellä
mainitulla tavalla maksettavalle korvaukselle
tule sunnuntaityökorotusta. Milloin työntekijälle
on järjestetty makuupaikka, ei klo 21 - 7 väliseltä
ajalta mainittua korvausta suoriteta.
c)
Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta
vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai
paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan
päivärahaa, joka on suuruudeltaan sama kuin
valtion virkaehtosopimuksen mukainen
kulloinkin voimassaoleva kotimaan päiväraha.
Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on vuonna
2012 36 euroa.
Milloin työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka,
maksetaan hänelle 1/3 päivärahasta.
Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta
vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään kolme ja
enintään kuusi tuntia, maksetaan 16 euroa.
42
Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset
suorittamalla joko majoittumiskustannusten korvaus tai
yömatkaraha seuraavasti:
Ellei työntekijälle ole järjestetty
majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa
työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset
hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Korvaus on 1 - 5
matkavuorokaudelta enintään kaksi kertaa ja sen
jälkeisiltä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa
tämän kohdan toisessa kappaleessa mainittu päiväraha.
Yömatkaraha 12 euroa suoritetaan sellaiselta
päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona
työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei
ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi
makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta,
milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä
hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman
majoittumismahdollisuuden.
d)
Pyhä- ja juhlapäivinä on työntekijä ollessaan
työssä vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle
kustannetaan vapaa ylöspito, oikeutettu
saamaan, mikäli hän niin haluaa, korvauksen
ruoasta rahana.
e)
Milloin työntekijä ennen juhannus- tai
joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla
yhtäjaksoisesti tehnyt työtä kuusi viikkoa, on
hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut
pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu
mainituiksi päiviksi matkustamaan kotiinsa,
jolloin työnantaja korvaa hänelle edellisen
mukaisesti maksun matkakustannuksista
kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, sekä
matka-ajalta c)-kohdan kolmannen kappaleen
mukaisen päivärahan ja c)-kohdan edellytyksin
43
yömatkarahan, mutta ei mahdollisesti
menetettyä työansiota.
f)
Milloin työt tehdaspaikkakunnan ulkopuolella
suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä,
joka siellä on otettu työhön, ei hän ole oikeutettu
tässä sopimuskohdassa määrättyihin etuihin.
2.
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on
ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan
kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran
kuljetuksesta omalla autolla korvaus matkakustannusten
korvaamista koskevassa kulloinkin voimassa olevassa
valtion virkaehtosopimuksessa olevien määrien
mukaisesti.
3.
Milloin työ työnantajan toimeksiannosta suoritetaan
tehdasalueen ulkopuolella yli 5 km:n matkan päässä ao.
työntekijän vakinaisesta työpaikasta paikalla, josta
työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, mutta ei voi käydä
ruokailuaikana kotonaan eikä tehtaalla, maksetaan
matkakulujen lisäksi ruokarahana 1/4 sen päivärahan
määrästä, jota edellä 1. c)-kohdassa tarkoitetaan.
Sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä työn takia voi
palata kotiinsa vasta niin myöhään, että hän normaalisti
olisi aterioinut tänä aikana kaksi kertaa, maksetaan tässä
kohdassa mainittu ruokaraha kaksinkertaisena.
Jos työntekijälle annetaan vapaa ruoka, ei ruokarahaa
makseta.
4.
Ulkomaan päivärahan suuruus kussakin maassa on se,
jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Edellä tarkoitetut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia
tavanomaisista kuluista ulkomailla.
Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka
molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti.
44
Asunnon osuudeksi tällöin katsotaan 1/4 päivärahasta,
ellei paikallisesti muuta sovita.
Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi
matkustussääntö, jossa työntekijän
ulkomaankomennuksen matkakustannusten
korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että
matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena
ottaen samantasoiset kuin tämän kohdan mukaiset edut.
Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi
kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen
suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne
toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt
oleskelua silmälläpitäen.
Muuten sovelletaan ulkomailla suoritettavan matkatyön
osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne
eivät ole ristiriidassa ao. maan lainsäädännön kanssa.
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
19 §
Sairausajan palkka
1 Sairausajan palkka
Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että:
- työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
tekemästä työtä
- työntekijä on viipymättä ilmoittanut
työkyvyttömyydestään työnantajalle ja sairausajan palkan
perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä
- työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä työnantajan
hyväksymän selvityksen
- sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on
aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti,
rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai
muulla törkeällä tuottamuksella
45
Sairausajan palkanmaksua koskevien edellytysten
täyttyessä sairausajan palkkana maksetaan 14.2 §:n
tarkoittaman keskituntiansion mukainen palkka.
Korvausajanjakson pituus
Sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen
täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys
on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen
poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi
ollut työntekijän työpäivä.
Sairausajan palkka maksetaan
työkyvyttömyysajanjaksolta seuraavasti:
Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti
ennen työkyvyttömyyden alkua
Ajanjakso
kalenteripäivinä
vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta
vähintään 10 vuotta tai kauemmin
28 päivää
35 päivää
42 päivää
56 päivää
Alle 1 kk työsuhde
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys
alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden,
maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 %
työntekijän keskituntiansion mukaisesta palkasta niiltä
työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat
työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9
päivän pituisen ajanjakson sisällä.
46
Karenssipäivä alle 6 kk työsuhteissa
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua
jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta, eikä
työkyvyttömyys ole aiheutunut työtapaturmasta,
sairausajan palkkaa maksetaan vasta toisen sellaisen
sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi
ollut työntekijän työpäivä.
Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut
vähintään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan
myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys
alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle
keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.
Saman sairauden uusiutuminen
Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden
johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä
päivästä, jolta hänelle viimeksi maksettiin sairausajan
palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista
sairauspäivärahaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen
korvausajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan
yhteensä enintään yhdeltä 1. kohdassa mainitulta
korvausajanjaksolta.
Sairauden jatkuminen
Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut
työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta
tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana
tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä
työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot
sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi
työkyvyttömyydeksi.
47
2. Työkyvyttömyyden todentaminen
Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan
ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin
lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä
lääkärintodistuksella, ellei tämän kohdan määräyksistä
muuta johdu.
Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin ja paikallisesti
sopien terveydenhoitajan todistus työkyvyttömyydestä
riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle
tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden,
työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan
soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen
tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn
vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos
sairauden laatu tai muu vastaava syy estää
lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on
se hankittava välittömästi esteen poistuttua.
Epidemiat ja tilanteet, joissa lääkäriin pääsy vaikeutunut
Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana
olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu.
Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin kun
lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että
asia voitaisiin muuten hoitaa. Tällaisissa tilanteissa
sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun
työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa
perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen
sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen
saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan
todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on
kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen
lääkärinhoidon tarpeeseen. Osapuolet edellyttävät
kuitenkin, että työterveydenhoitaja tai terveydenhoitaja
ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä
48
lääkärin kanssa todennut tässä kappaleessa tarkoitetun
tilanteen olemassaolon.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin
hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin
pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset
epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä
paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu,
saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin
neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia
käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.
3. Vähennykset sairausajan palkasta
Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten,
että työnantaja saa sairausvakuutuksesta palautuksena
itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan
taikka siten, että työntekijälle maksetaan määrä, joka
yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun
sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa
nousee 19 §:n 1 kohdan mukaisen palkan määrään.
Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa
saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta
päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain
tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan
ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta
siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen
kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen
vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut
sairausajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan
itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen
kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan
korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin
49
työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa
määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei
työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se
maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain
mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus
vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tahi sen osa,
mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt
suorittamatta.
Sairausavustuskassa
Milloin työpaikalla oleva sairausavustuskassa toimii
sairausvakuutuslain alaisena kassana, voi työnantaja
toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa
siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain
ulkopuolella suoritettavat avustukset, jotka työnantaja
peittää kassalle suorittamillaan kannatusmaksuilla.
4. Sairausajan palkan maksuajankohta
Milloin työntekijä on ilmoittanut sairastumisesta
viipymättä ja sairausajan palkan perusteissa tai
määrässä ei ole epäselvyyttä tulisi ensisijaisena
menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa
työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen
palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai
siihen verrattavan muun korvauksen saamista.
5. Lapsen sairastuminen
Lyhyt tilapäinen poissaolo
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti
maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen
sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti
50
korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.
Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden,
kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon
pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen
huomioon muun muassa hoidon
järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Poissaolon
ollessa edellä mainittua pitemmän, ei korvausta suoriteta.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan
vain toiselle vanhemmista.
Molemmat vanhemmat ansiotyössä
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että
poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan
palkan maksamista koskevien määräysten mukainen
selvitys.
Yksinhuoltaja
Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman
avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen
aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt
osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden
suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Selvitys poissaolon välttämättömyydestä
Lähtökohtana on, että lapsen vanhempien tulisi
ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun
tähän ei ole mahdollisuuksia, äiti tai isä voi itse jäädä
hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa lapsen äidiltä tai
isältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon
välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä
51
muiden samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten
hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen äitiä ja
isää, isovanhempia, lapsen vanhempia sisaruksia sekä
muita työntekijän taloudessa eläviä.
Lapsen sairaudesta ilmoittaminen ja annettava selvitys
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen
sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan
sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä
mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan
vanhemman omasta sairaudesta.
Lapsi sairastuu kesken työntekijän työpäivän
Lapsen sairastumiseen kesken työntekijän työpäivän
sovelletaan samoja sääntöjä kuin jos työntekijä olisi itse
sairastunut kesken työpäivän.
Molemmat vanhemmat vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan
palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien
työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle
vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä
hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes
toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen
palkallisen poissaolon pituus on se aika mikä kuluu
edestakaiseen työmatkaan.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30
päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen
sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman
52
karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin
sairauden osalta.
Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai
useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän
välein samassa perheessä. Myöskään äidin ja lapsen
peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta
työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Vuosiloman ansainta
Sairaan lapsen hoitamisesta johtuvat palkalliset
poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin
työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Vaikeasti sairas lapsi
Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston
päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuutuslain 23 d §:n 2
momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja
vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on
oikeus olla poissa työstä osallistuakseen
sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen
hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai
kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen
työnantajan kanssa.
6. Perhevapaat
Kokonaissuunnitelma
Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista
perhevapaiden käyttämisestä.
Sairastuminen vanhempainvapaan aikana
Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä
aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää
53
vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, perustuu
työntekijän työstä poissaolo työkyvyttömyyteen.
Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta
maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka
vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa
säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen
mukaan olisi kestänyt.
Työnteko muualla vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana
Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu
käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan
aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin,
ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi
olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja
lapsen hoito on järjestetty iltaisin.
20 §
Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset
lääkärintarkastusten ajalta
1.1
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1.1.1
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli
tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään
terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä
perustuvat
- valtioneuvoston asetukseen hyvän
työterveyshuoltokäytännön periaatteista,
työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja
asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) ja
hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
- lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)
- säteilylakiin (592/91)
- tartuntatautilakiin (583/86)
54
1.1.2
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa
lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään
tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa
työnantaja myös korvauksen välttämättömistä
matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus
tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös
päivärahan.
1.1.3
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana,
maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä
kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain
mukaista vähimmäispäivärahaa.
1.2
Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat
seuraavat:
1.2.1
Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21 1.2.25)
1.2.11
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai
tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti
lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä
lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys
(esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä
työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan
lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine
matka-aikoineen kesti.
1.2.12
Muissa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumistai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä
varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole
kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon)
kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on
esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut
saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
55
1.2.13
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan
etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen
esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä
välittömästi, kun se on mahdollista.
1.2.14
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta
menetystä välttäen.
1.2.15
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta
sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä
lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla
suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan
palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä
suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
1.2.16
Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä
tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä
korvata.
1.2.2
Erityisedellytykset
Ansion menetys korvataan:
1.2.21
Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan
työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään
vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu
sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin
noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
1.2.22
Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen
ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan
lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
56
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi
työntekijän on ollut tarpeen hakeutua
lääkärintarkastukseen.
Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan
lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys
apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon
määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta
vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan
ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen
aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin
noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
1.2.23
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän
laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja
röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten
osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai
röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys
korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta
päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan
ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen
suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden
ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää
lääkärintodistuksella.
1.2.24
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen
edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen
todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen
sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten
(työsopimuslain 4 luvun 8 §) ajalta, ellei työntekijä ole
saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä
57
on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan
tarpeetonta menetystä välttäen.
Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys
tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen
suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.
1.2.25
Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä
aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii
samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa
hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu
saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja
hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla
todistuksella.
1.3
Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa
työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää
lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen
edellytyksenä, korvataan työntekijälle
lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä
laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat
kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta
ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää
työajan ulkopuolella.
Ennen työsuhteen alkua suoritetusta
lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei
korvata. Tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset
korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta
edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.
1.4
Laskenta
Edellä kohdissa 1.1 - 1.3 tarkoitettu ansionmenetys
määräytyy ao. työehtosopimuksen sairausajan palkan
laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin
sovelletaan kohdassa 1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta
58
ao. työehtosopimuksen matkakustannusten
korvausmääräyksiä.
21 §
Ryhmähenkivakuutus
1.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä
koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on
keskusjärjestöjen välillä sovittu.
22 §
Vuosilomat
1.
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää
ylittävältä osalta kesäloma voidaan paikallisesti sopia
pidettäväksi yhdessä jaksossa 1.4. - 31.12.
Edellä mainitulla tavalla sovittaessa lomanosan
siirtämisestä tulee samalla sopia myös siirrosta
aiheutuvasta mahdollisesta korvauksesta. Työntekijän
esittäessä loman siirtämistä tai jakamista menetellään
vuosilomalain mukaisesti.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen
keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua
lomapalkkasopimusta.
2.
Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan
lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä
aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna
ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
Lomaraha maksetaan eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle
sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen
jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun
asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun
lain edellyttämällä tavalla.
59
Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta
syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään
vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen
päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta
vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen
menetä oikeuttaan lomarahaan.
Lomaraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä
välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman
päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä
työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt
saapumasta työhön vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. tai 2.
momentissa mainittujen syiden takia.
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan
tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan
suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksamiselle
on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta
työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen
myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen
mukaisesti.
Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai
jälkeen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em.
syytä suoritetaan työntekijälle vain puolet loman jälkeen
maksettavasta lomarahasta.
Lomaraha suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen
palkanmaksun yhteydessä, jolloin yrityksessä normaalisti
maksetaan palkka, mikäli hän ei 3 kappaleessa
mainituista syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.
Lomarahasta 1/2 suoritetaan ennakkona
vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä.
Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan
päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen
vastaavasti, mitä 1. - 4. kappaleissa on määrätty.
60
Edellä mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain
pisimmän lomanosan yhteydessä. Enintään kuuden
päivän pituiselta lomajaksolta ennakkoa ei makseta, vaan
lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan
vuosilomapalkan yhteydessä.
3.
Jos työt loman ajaksi keskeytetään, pyritään mikäli
mahdollista niille työntekijöille, jotka eivät saa vuosilomaa
tai loma-ajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden
keskeytys kestää, järjestämään työtä, jos he ennen
loman alkamista ilmoittavat sitä haluavansa.
4.
Yksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan
työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa
ansaittaessa.
Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset
vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi
noudattamalla vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. momentin
sisältämää laskentatapaa.
ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
23 §
Järjestysmääräykset
1.
Järjestyksen ja hyvän hengen säilyttämiseksi työpaikalla
on työnjohdon määräyksiä ja ohjeita tarkoin
noudatettava. Työnjohdon ja työntekijäin etujen mukaista
on esiintyä asiallisesti, ja tulee heidän keskinäisessä
kanssakäymisessään osoittaa toisilleen arvonantoa ja
humaanisuutta.
2.
Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon
siitä työnjohdolle, joka myöntää vapautuksen, mikäli
käytön esteetön jatkuminen sen sallii.
Sairaustapauksesta on myös ilmoitettava ja mikäli
mahdollista heti sairauden sattuessa.
61
3.
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun
käyttämällä kontrollikelloa tai muita tätä tarkoittavia
laitteita. Tarkkailun tulee tapahtua työajan ulkopuolella ja
tulee järjestelyn olla sellainen, ettei se aiheuta
työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
24 §
Ilmoitustaulujen käyttö ja kokousoikeus työpaikoilla
1.
Työnantajan ilmoitukset, jotka koskevat työntekijäryhmiä,
tiedotetaan, ellei niitä anneta tiedoksi kullekin
asianomaiselle työntekijälle erikseen, tätä tarkoitusta
varten työpaikalle asetetuilla tauluilla.
2.
Tähän työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton ja sen
paikallisten osastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan
tehdasalueella kiinnittää sitä varten osoitetuille
ilmoitustauluille.
3.
Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen
osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja
sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai
vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen
työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan
päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon
kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan
työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin
edellytyksin:
1)
Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa
tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on
työnantajan kanssa sovittava, mikäli
mahdollista, kolme päivää ennen aiottua
kokousta.
2)
Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko
työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä,
työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen
soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on
kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava
62
tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota
kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta,
työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja
määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei
häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
3)
Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä
sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat
kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja
järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee
olla kokouksessa saapuvilla.
4)
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua
kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena
olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä
asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
25 §
Luottamusmiehet
1.
2.
TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1.kohdan 7.kappaleen
tarkoittamana korvauksena pääluottamusmiehelle
maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:
Työpaikan työntekijäin
lukumäärä
Korvaus koko
sopimuskauden
ajalta
€/kk
alle 51
51 - 150
151 - 250
251 - 350
351 - 450
451 -
72
110
132
159
181
203
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään
pääluottamusmiehelle TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1.
63
kohdan edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä
seuraavasti:
Työpaikan työntekijäin
lukumäärä
Säännöllisen vapautuksen
määrä
20 - 50
51 - 150
151 - 250
251 - 350
351 - 450
451 -
4 tuntia viikossa
10 tuntia viikossa
18 tuntia viikossa
22 tuntia viikossa
32 tuntia viikossa
kokonaan vapautettu
Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta
vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin
lukumäärä vuosittain marraskuun 1. päivänä. Tämän
mukaan vahvistetun vapautuksen pituutta noudatetaan
seuraavan vuoden ajan.
Mikäli pääluottamusmiehen edellä sanotun mukainen
vapaa-aika on kuusi tuntia tai vähemmän ja sen
antaminen tuottaisi vaikeuksia, voidaan paikallisesti sopia
siitä, että vapaa-ajan sijasta maksetaan keskituntiansion
mukainen korvaus vastaavalta ajalta.
Työpaikoilla, joissa on yli 200 työntekijää, ei
pääluottamusmiestä pidetä kolmivuorotyössä, ellei siitä
paikallisesti toisin sovita.
Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ja
työsuojeluvaltuutetun palkka määräytyy hänen entisessä
työssään saamansa ansion mukaisesti ja tulee em.
palkan seurata entisessä työssä maksettavan palkan
kehitystä, kuitenkin siten, että palkka ylittää vähintään
15 %:lla 5. palkkaryhmän mukaisen työkohtaisen
aikapalkan.
Laskettaessa TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1.
kohdan 8. kappaleen tarkoittamaa keskituntiansiota
otetaan tällöin huomioon säännöllisen työajan
64
ulkopuolella suoritetusta asetteen teosta maksettava
asete- tai siihen verrattava raha.
Työajan lyhentämistä koskevien sopimusten mukainen
lisä maksetaan myös niiltä säännöllisen työajan tunneilta,
jotka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluvat
heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa
tehtävissä.
TT-SAK yleissopimuksen 3 luvun 1 kohdasta poiketen
voidaan yritysten ja ammattiosaston kesken sopia, että
kahdelle tai useammalle yritykselle valitaan niiden
palveluksessa oleva yhteinen luottamusmies. Tehty
sopimus on voimassa luottamusmiehen toimikauden.
3.
Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava
yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla
työntekijöillä. Työnantajan ja
pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on
selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö
hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai
vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen
antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee
järjestää asianmukaiset toimitilat ja toimistovälineet.
Tavanomaisiin toimistovälineisiin kuuluu yrityksessä
yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät
ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa
voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko,
pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien
laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.
Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
65
26 §
Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus ja korvaus
Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on kaksi
vuotta.
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan TT-SAK
yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan tarkoittamana
korvauksena kuukausittain 50 prosenttia
luottamusmiehelle työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti
maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta.
NEUVOTTELUMENETTELY
27 §
Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin
1.
Sopimuspuolet pitävät suotavana, että paikallisissa
neuvotteluissa ei oteta esille asiaa, josta ei ole ennakolta
ilmoitettu toiselle osapuolelle.
2.
Mikäli liittojen edustajat haluavat olla läsnä työnantajan ja
työntekijäin välisissä paikallisissa neuvotteluissa, on heillä
siihen oikeus edellyttäen, että ko. asiasta on jo aikaisemmin
neuvoteltu paikallisesti asianomaisten kesken, ja että
neuvotteluun osallistumisesta sovitaan liittojen välillä.
28 §
Sopimusten tulkinta
1.
Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen
muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä,
määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy
erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään
neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia
siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.
Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi
66
jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen
ratkaistavaksi.
2.
Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava
ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa
neuvotteluesityksen tekemisestä.
3.
Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asiasta
eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa
asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio,
jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on
selostettu erimielisyyden aiheena oleva asia sekä
molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä
molemmille sopimuspuolille kappale.
29 §
Erimielisyyksien sovittelu
1.
Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy
erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen
kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa
pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja
elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä
sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n 3.
kohdassa tarkoitettu muistio.
2.
Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja
1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi
tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen
tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta
viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian
johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua),
tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen
painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun
häiritsemiseksi.
3.
Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda sovintoon, on
sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä
ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään
14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.
67
4.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen
päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman
viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on
saatettava asia työntekijäliiton tietoon. Liittojen on ilman
viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten
myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät
taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä
käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen
välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa
asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
30 §
Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen
1.
Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää
neuvottelut työehtosopimuksen jonkin osan
selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden
aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista
kysymyksistä esim. laaja-alaisen työmarkkinaratkaisun tai
merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutosten
yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä.
Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan
sopimuskauden aikana.
2.
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana
vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja
työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy
edellytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen
sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen
väline.
Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin
yhteistuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti
muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on
arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista
sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.
68
Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko
työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta
synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön
välillä.
Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman
työpaikkansa menestyksestä. Ensisijaiseksi
toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen
etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä
yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta
paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.
Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos
niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.
Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu
paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen
neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen
ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän
kesken.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä
työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava
edustavan.
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi
osapuoli sitä pyytää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan
voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva
sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden
irtisanomisaikaa noudattaen, ellei
irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
69
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA
31 §
Voimassaolo ja irtisanomisjärjestys
1.
Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin
allekirjoituspöytäkirjasta ei muuta johdu, 1. maaliskuuta
2012 lukien ja on voimassa 31. päivään tammikuuta 2014
saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei
sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä
ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2.
Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin
osaltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen viimeistään
ensimmäisessä sopimusneuvottelussa annettava
muutosehdotus vastapuolelle. Irtisanomisen tulee
tapahtua todistettavasti. Sopimuspuolet ovat velvolliset
irtisanomisen tapahduttua ryhtymään viivyttelemättä
neuvotteluihin uudesta sopimuksesta tai
muutosehdotuksesta.
Työntekijäin palkkaryhmittelyä koskevat
muutosehdotukset voidaan tehdä myös
sopimusneuvottelujen aikana.
3.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat
tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi,
kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai
sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
Helsingissä marraskuun 24. päivänä 2011
70
METSÄTEOLLISUUS ry
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme
allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Helsingissä tammikuun 19. päivänä 2012
METALLITYÖVÄEN
LIITTO ry
SÄHKÖALOJEN
AMMATTILIITTO ry
71
PÖYTÄKIRJA
Aika ja paikka
2.12.1993, Metsäteollisuus ry:n toimisto
Läsnä
Mauri Moren, Metsäteollisuus ry
Arto Tähtinen, Metsäteollisuus ry
Heikki Peltonen, Puu- ja erityisalojen liito ry
Kalevi Väisänen, Puu- ja erityisalojen liitto
OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN
OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA
METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I)
1§
Oppisopimussuhteisen otettavien oppilaiden työsuhteissa
noudatetaan voimassaolevaa mekaanisen
metsäteollisuuden työehtosopimuksen työehtoja.
2§
Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan
pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan
sopimuskauden loppuun. Sopimuksen 2 §:n mukaiset
palkat ovat 1.10.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta
7,52 euroa ja toisen vuoden osalta 7,93 euroa. (muutettu
7.10.2010)
3§
Ennen oppisopimuksen solmimista yritykseen
työsuhteessa olevan palkka sovitaan paikallisesti.
4§
Tämä sopimus on voimassa 29.2.2012 saakka (muutettu
7.10.2010)
Aika ja paikka edellä mainitut.
METSÄTEOLLISUUS ry
Mauri Moren
Arto Tähtinen
PUU JA ERITYISALOJEN LIITTO ry
Heikki Peltonen
Kalevi Väisänen
72
Huolto-osastolla työskentelevien työntekijäin osalta
olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän
pöytäkirjan.
Aika ja paikka edellä mainitut.
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
Per-Erik Lundh
Erik Lindfors
SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITTO RY.
Seppo Salisma
Hans Wikholm
73
SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN
LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA
MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A)
1§
Soveltamisala
Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen
liittyvää työharjoittelua mekaanisessa
metsäteollisuudessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työssäoppiminen osana toisen asteen
ammatillista koulutusta järjestetään
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole
yritykseen työsopimussuhteessa.
Poikkeuksellisesti voidaan työssäoppijan kanssa
laatia työsopimus.
Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan
kuitenkin myös työssäoppijoihin.
2§
Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja
työssäoppimista koskeva yhteistoiminta
Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen
tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun
tai työssäoppimisen järjestämistä taikka yhteistoimintalain
mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn
yhteydessä
- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen
koulutukseen liittyvät työharjoittelu- ja
työssäoppimismuodot sekä,
74
- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa
olevan henkilöstön työsuhteisiin ja
- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä
lomauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden
vuoksi.
3§
Henkilöstön työsuhdeturva
Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 §:ssä todettua
menettelytapaa työsopimuslakiin tai
irtisanomissuojasopimukseen sisältyvät
- työvoiman vähentämistä
- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai
- takaisinottoa
koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä
tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoitteluja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle.
Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2000
METSÄTEOLLISUUS ry
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
METALLITYÖVÄEN LIITTO
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO
75
TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE II)
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin
itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä
työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja
sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan
kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita
yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä
valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus
on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin
työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia
ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän
johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten
henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä
yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien
valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa
on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa.
Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys,
syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat
lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa
työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
76
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee
ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten
työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa
järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n
lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä
työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä
tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten
työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä
siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä
asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle
mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää
aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun
työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain
Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä
mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä
sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton
jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa
toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa,
laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen,
yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen
organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan
yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen
77
periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan
muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu,
noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia
(725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja
muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia
(131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta
(954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän
sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua
työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja
työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän
uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia
mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä
tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle
mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan
uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen
kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu
haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin
aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä
koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja
tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua
pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa,
78
kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa
projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä
neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten
muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti
edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät
omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen
työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen
neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan
silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki
henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti
sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka
käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi
korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat
sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama
yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain,
työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja
naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86)
mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti
sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa
hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita,
vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on
tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja
käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen
henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön
työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin,
koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn
ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon,
henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja
79
työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän
toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien
henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään
työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon
toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut
periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan
kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua
suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA
YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei
sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston
valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä
vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla
tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen
osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan
työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen
työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi
luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama
pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että
työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies
tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston
esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai
osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies.
Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut
toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan
sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän
80
mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava
huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston
työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen
mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata
osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että
edellä mainittu luottamusmies hoitaa
työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen
vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on
ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus
osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei
kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja
vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa
viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille
tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia
ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen
soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa
työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja
yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja
yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia
yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja
yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
81
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän
palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten
soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki
tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää
esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä
mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa,
voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan
yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan
välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada
selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen
pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on
työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää
edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada
paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen
mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman
luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset
ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja
käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen
peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten
työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita
työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy
työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta
työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
82
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden
työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien
ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää
työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja
asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa
muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja
sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä
ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä
on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun
yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.
Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa
estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida
siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen
hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä,
tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen
valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1
kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen
valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon
työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät.
Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät
keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten
valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta
yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen
huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden
määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei
muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu,
työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan
työsuojelutoimikunta.
83
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä
sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee
säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä
edellisessä virkkeessä on määrätty, on
työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun
työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta
pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai
työsuojeluasiamiehen toimimisesta
luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten
toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai
vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena
on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle
kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille,
ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän
kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN
SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT
MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja
työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa
tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus
työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin
pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä
84
muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän
sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville
henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa
tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota
kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään
kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja
toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on
vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi
työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti
sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten
tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä
muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja
korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole
muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen
mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä
tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty
samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä
huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä
sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää
työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien
edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan
kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu,
työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun
työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen
85
jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä
säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin
menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen
kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä
keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei
ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole
liittojen kesken sovittu.
4.2
Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies
ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan
työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä,
hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai
onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta
työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä
työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita
järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja
työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan
tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen.
Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa,
työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa
voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät
keskustelut. Tehtävien hoitamista varten
pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus
käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä.
Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun
mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa
86
heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää
hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen
työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi
tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää
vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota
hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.
Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi
valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa
luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen
huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen
ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen
järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa
ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti
siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle,
on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti
haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun
luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja
työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän
ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan
työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää
selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä
ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen,
toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin
työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus (Lisätty 10.5.2001. Voimaan
1.6.2001)
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos
luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos
luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä,
87
pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus
tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan
liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden
päättymisestä lukien.
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan
taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei
pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa
irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa
keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai
työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei
hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai
hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä
kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan
irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2
momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä
työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan
vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa
häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta
syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10
§:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden
suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta
ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin
työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen
purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut
järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole
88
samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta
huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on
sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen,
jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka
asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle
ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen,
jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu
työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle
yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin
aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan
pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun
toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi
tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava
myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna
toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko.
tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun
työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti,
työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle
vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus
on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin
perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on
otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia
on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa
toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien
työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai
vähemmän, edellä mainittu korvaus on
työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden
89
palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan
määräytyvä korvaus.
Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta
lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n
mukaisesti.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan
varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun
varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen
edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on
pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten
saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot
toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta
välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen,
että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan
tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat
kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn
sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle
annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti
tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja
palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen
alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin
sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin
yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
90
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan
yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin
työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa
käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja
laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja
työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot
toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden
palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin
osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen
pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn
kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia
mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä
poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä
mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös
työsuojeluvaltuutetulle.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja
ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun
luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain
mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot
luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun,
työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten
käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten
tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
91
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen
perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen
yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta
käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden,
kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot
henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa
odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa
tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on
säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain
11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot
henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien
selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen
yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri
toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta,
tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen
edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat
yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja
henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla
henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen
yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä
selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan
yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat
tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike92
tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä
tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön
edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja
tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita.
Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan
tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus
käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin
työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai
ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään
asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA
KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena
olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen
työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on
oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa
kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita
koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen
kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen
käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön
yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko
ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan
päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen
kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä
työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja,
ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa
sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen
työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella.
Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu
tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön
yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen
kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai
93
julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön
osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja
hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU
KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista
koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa
liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen
aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen
työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan
laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin
sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan
ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset
kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän
mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen
ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan
matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia
kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista,
internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin
internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan
määräytyviä matkakustannusten korvauksia.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä
kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella
koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä
ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja
kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen
vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
7.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen
järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,
94
keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen
yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli
yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä
tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla
työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat
parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja
työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit
ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille
voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua
työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu,
varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille
työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1
kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta
sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen
kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan
ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan
myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista
koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta
voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen
henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja
jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät
yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja
paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan
järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa
em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä
lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan
työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta,
95
milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai
yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa
arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon.
Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan
pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen
kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen
tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti
pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin
kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä
mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään
yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme
viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys
pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun
koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista
toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä
nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä
sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa
työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten
laajuus.
7.4
Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton
koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka
koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on
velvollinen maksamaan luottamusmiehelle,
varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja
työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän
koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä,
edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden
ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään
kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä
96
mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen
luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien
osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään
kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä,
jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja
hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50
jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista
työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta
ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen
järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten
korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu
ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja
on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran
samasta tai sisällöltään vastaavasta
koulutustilaisuudesta.
7.5
Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun aykoulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta
vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien
vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten
piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta
kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-,
urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne.
sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen
yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään
97
tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä
tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään
yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns.
työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien
liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät
työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan
alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita
kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa
kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä
vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin
sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa
vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä
työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta
Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa
poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen
pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin
tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava
alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan
vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät
työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka
mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen
urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on
työsopimus.
8.3
Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain
työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti
98
taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn
kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan,
ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden
vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla
työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa
hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät
työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen
vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon
alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä
selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden
työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa
toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia
toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta
luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa
koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä
ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Tapani Kahri
Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
SAK
Lauri Ihalainen
Kirsti Palanko-Laaka
99
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika
4.6.1997
Paikka
TT
Läsnä
Kahri, Tapani
Riski, Seppo
Ihalainen, Lauri
Palanko-Laaka, Kirsti
Kopperi, Matti
Hietala, Harri
TT
TT
SAK
SAK
SAK
TT
puheenjohtaja
sihteeri
1
Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja
että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2
Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.
Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen,
muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat
sopimukset:
-
-
TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.
TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.
Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan
edistämisestä yrityksissä 8.5.1989
TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä
koskevan sopimus 11.9.1969
TT-SAK -STTK sopimus
työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla
10.9.1990 liitteineen.
TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.
TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986
3
Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia
jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole
ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
4
Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka
työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Seppo Riski ja
100
Harri Hietala sekä SAK:sta Matti Kopperi, Raimo
Kärkkäinen ja Kirsti Palanko-Laaka.
5
Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi
varustettu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole
sopimuksen osia.
6
Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa
varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin
keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa.
Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin
keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa.
Koulutustyöryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa
päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja
ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja
mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot.
Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös
mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään
koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että
myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korvausten
piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän
seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja
ateriakorvauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta
ennen ensimmäisen kurssin alkua.
Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa
tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000
kurssipäivää kalenterivuotta kohti.
7
TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän
rationalisointineuvottelukunnan toimintaa.
Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää
tuottavuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien
kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja
koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja
kokemuksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen
ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä
käsiteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä
kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin
101
keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja
asettaa neuvottelukunnan käyttöön yhden sihteerin.
Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi
neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.
Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat,
jolleivät toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka
tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja
työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä
rationalisointia koskevissa asioissa. Asianomaisen liiton
pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen
rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä
lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä,
elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta.
Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä.
Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta
sihteerin.
8
Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen
riippuu paikallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja
erilaisista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen
työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa
vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että
työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa
tai hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisällytetään
enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.
9
Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL,
syyskuu 1972) perustuva laskentakaava
työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.
102
Vakuudeksi:
Harri Hietala
Matti Kopperi
Tarkistettu:
Tapani Kahri
Lauri Ihalainen
Seppo Riski
Kirsti Palanko-Laaka
103
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN
Kaava:
työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden
lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina / 4
viikkoa
Toimialakohtainen
kerroin
Toimialat
0.305
1
0.291
2
0.276
0.261
3
4
0.246
5
0.216
6
0.208
7
0.201
8
0.193
9
Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden
valmistus
Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta;
sepelin murskaus
Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus
Muualla mainitsematon kivennäisteosten
valmistus (esim. vuorivilla); metallien valmistus;
teurastamot
Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden
valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen
valmistus
Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja
lasituotteiden valmistus; massan ja paperin
valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta
Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus;
autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen
valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus;
rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus
Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien
valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden
valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten
ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan,
pesuvalmisteiden sekä kosmeettisten aineiden
valmistus
Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus;
lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen valmistus;
myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi
104
Toimialakohtainen
kerroin
Toimialat
0.186
10
0.179
11
0.171
12
0.164
13
0.156
14
0.150
0.112
15
16
virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja
moottoripyörien valmistus;
kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun
(kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto
Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja
kotitalouskoneiden valmistus; nahan valmistus;
tekoaineiden valmistus
Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan
ja makeisten sekä muu elintarvikkeiden valmistus;
rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden
valmistus
Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu
tekstiilitavaran valmistus; paperi- ja
kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden
valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja
nahkateosten valmistus
Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden
valmistus; kultasepänteosten, soitinten,
urheiluvälineiden ym. valmistus;
lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden,
televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden
valmistus
Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus;
tekstiilien kehruu, kudonta ja viimeistely,
trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien
valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön
tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus
Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus
Konttori- ja toimistotyöt
160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun.
105
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE III)
I
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1§
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa
olevan työsopimuksen irtisanomista
työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä
liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista
sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan
irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä
taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Sopimus ei koske
1.
merimieslaissa (423/78),
2.
ammatillisesta koulutuksesta
annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja
työsuhteita.
Soveltamisohje
Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi
voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista
työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen
tapausten lisäksi koske myöskään:
1.
Työsopimuksen purkamista
työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n
perusteella.
106
2.
Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella
tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3.
Työsopimuksen purkamista koeaikana
työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4.
Työsopimuksen irtisanomista
taloudellisista ja tuotannollisista syistä
työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5.
Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä
mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus,
saneerausmenettely, työnantajan
konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle
jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään
työsopimuslain mukaisesti yleisissä
tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia,
onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella
suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti
työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä
liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut
riittävät perusteet irtisanoa työntekijä
sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla
sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on
purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana
sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5
§:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun
menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin
myös irtisanottaessa tai lomautettaessa
107
työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta
syystä.
2§
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän
työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n
mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää,
joissa on määritelty työntekijän henkilöön
liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen
syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja
painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään
sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä,
kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan
työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien
määräysten rikkomista, perusteetonta
poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on
edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä
esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa
työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi
sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja
painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain
mukaan muun ohella merkitystä
työsopimuksesta tai laista johtuvien
108
velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen
vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän
irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta
arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan
ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen
riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa
ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä,
joiden johdosta työsopimuksen purkaminen
työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä
on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE
157/2000) perusteluissa.
3§
Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat
seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
1. enintään vuoden
14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta
6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
1. enintään 5 vuotta
2. yli 5 vuotta
109
Irtisanomisaika
14 päivää
1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka
perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan
huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut
keskeytyksettä työnantajan palveluksessa
samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen
luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä
hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa
eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on
selvitettävä, mikä aika kerryttää
irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen
kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa
on vain se aika, jonka työntekijä on
yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa
ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista
asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen
aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain
nojalla palannut työhön. Työsuhteen
kestoaikaan ei siis lueta varsinaista
asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole
erityissäännöksiä työoikeudellisessa
lainsäädännössä eikä määräyksiä
työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain
laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia
määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan
vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä
määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym.
laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen
sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan
siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
110
1.
Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä
päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei
määräaikaan lueta sitä päivää, jona
toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän
lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on
ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2.
Aika, joka on määrätty viikkoina,
kuukausina tai vuosina nimetyn päivän
jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai
-kuukauden päivänä, joka nimeltään
tai järjestysnumeroltaan vastaa
sanottua päivää. Jos vastaavaa
päivää ei ole siinä kuussa, jona
määräaika päättyisi, pidetään sen
kuukauden viimeistä päivää
määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka
työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta
enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis
2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen
päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän
irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen
viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole
järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona
määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen
päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi,
itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai
111
juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu
päivä tästä huolimatta työsuhteen
päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on
irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä
ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan
kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa
solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva
määräaikainen työsopimus.
4§
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen
noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava
työntekijälle korvauksena täysi palkka
irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut
irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan
työnantajalle kertakaikkisena korvauksena
irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.
Työnantaja saa pidättää tämän määrän
työntekijälle maksettavasta lopputilistä,
noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on
säädetty työnantajan kuittausoikeuden
rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on
laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus
rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan
osan palkkaa vastaavaksi.
112
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa
rikkomustapauksissa on kysymys toisen
sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka
lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen
työehtosopimuksen sairausajan
palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin
tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen
kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin
noudatetaan alakohtaisia
työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5§
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on
toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle
taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei
tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa
kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen
katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon
viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen,
kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen
mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi
annetulla vähintään kahden viikon pituisella
vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti
lähetettyyn ilmoitukseen perustuva
irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan
loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana
päivänä.
113
6§
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä
viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti
työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne
hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt,
joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7§
Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan
työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa
irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8§
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan
kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut
työnantajan tietoon.
9§
Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on
varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi
irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä
kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla
esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai
työtoveria.
114
10 §
Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa
riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai
työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen
käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain
(646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on
toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden
kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 §
Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva
erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta
annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa
järjestyksessä määrätä välimiesten
ratkaistavaksi.
12 §
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä
määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti
irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen
maksamaan työntekijälle korvausta
työsopimuksen perusteettomasta
irtisanomisesta.
13 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen
ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan
huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja
115
ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän
ikä ja hänen mahdollisuutensa saada
ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä,
työnantajan menettely työsopimusta
päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe
työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja
työnantajan olot yleensä sekä muut näihin
rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle
maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus
työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä
tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2
§:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä
sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden
vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin
se on korvausta työntekijälle ennen tuomion
julistamista tai antamista menetetyistä
työttömyydestä johtuvista palkkaedusta.
Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75
prosenttia ansioon suhteutetusta
työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia
peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki
kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan
tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai
jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on
korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja
sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa
loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta
työsopimuksen perusteetonta irtisanomista
116
koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös
sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys
siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 §
Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava
vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus
voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen
kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja
lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on
kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta
työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa
tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi,
on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta
vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta
lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun
säilymisestä lomautusaikana säädetään
työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne
määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole
rajattu lomautuksen kestoaikaa.
117
15 §
Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen
perusteella esitettävä työntekijälle
ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä
sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta,
alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus
kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan
antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille
yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä
lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.
Selvityksen antamisen jälkeen, ennen
lomautusilmoitusta työnantajan on varattava
työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla
kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos
työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun
sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen
perusteella esitettävä vastaava selvitys tai
neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai
luottamusmiehen kanssa.
16 §
Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta
työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei
voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa
toimittaa kirjeitse tai sähköisesti 14 §:n mukaan
määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen
peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu
kesto.
118
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä
annettava lomautuksesta kirjallinen todistus,
josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy,
alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua
ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos
työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan
kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle
palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai
joissa työnteon este johtuu työsopimuslain
2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin
tarkoittamissa tapauksissa työnantajan
palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain
mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen
antamaan erillistä lomautusilmoitusta
palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta
lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta
tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko
lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta
maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä
poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia
koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan
esimerkkeinä tällaisista poissaoloista
perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden
suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen
antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole
estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen
kuluessa palaavansa työhön ennakoitua
aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä,
työnantajan on kuitenkin annettava hänelle
lomautusilmoitus.
119
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa
tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua
joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen
säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen
kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa.
Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa
työsopimus sen kestosta riippumatta ilman
irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen
päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä
oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä
edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän
työsopimuksen päättymään lomautuksen
aikana, työntekijällä on oikeus saada
irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa
vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän
palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai
sopimuksen mukaista yli 14 päivän
lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus
maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin
sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa
lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti
vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada
korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten
edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus
maksetaan työsopimuksen päättymistä
seuraavana ensimmäisenä työnantajan
normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin
sovita.
120
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi
irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta
lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy
työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen
periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan
näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona
työsuhde päättyy.
121
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana
ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen
peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen
alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys
poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien
lomautusten on perustuttava uusiin
lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi
kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin
lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole
mahdollista vaan lomautuksen
alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään
ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä
perusteella siirtää vain kerran uutta
lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä
määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana
ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001
lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta
lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001
uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta
antamatta siirtää lomautuksen
alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
122
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn
lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen
keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta
ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi
työn tekemisen jälkeen, tulee perustua
työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle.
Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn
alkamista. Samassa yhteydessä on syytä
selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja
työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu
kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien
säännöksiin.
Lomautus ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset
koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon
keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista
siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen
sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä
ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös
siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin
ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä
työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä
tapauksissa on kysymyksessä yleensä
työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä
noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä
tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn
työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty
lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä
123
noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää
tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen
välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi,
on työnantajan ilmoitettava lomautetulle
työntekijälle työn alkamisesta vähintään
seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole
sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa
lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa
tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta
viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse
tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu
määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä
työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta
työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi
muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen
jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu
lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä,
työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä
työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa.
Tällaisessa tapauksessa työntekijä on
velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se
on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä
lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain
124
13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen
mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle
palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen
ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt
hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen,
vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä
työntekijältä vastike huoneiston käytöstä
aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden
päättymistä seuraavan toisen
kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla
neliömetriltä enintään määrä, joka on
asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu
paikkakunnalla kohtuullisiksi
enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden.
Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava
työntekijälle viimeistään kuukautta ennen
maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä
tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen
yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan
noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi
irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen
toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja
saman työnantajan työssä osan työkyvystään
menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi
kiinnitetään huomiota myös työsuhteen
kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden
määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa
riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja
kanneaikoja.
125
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997
tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä.
Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja
työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen
erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat
määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen
17 §:n määräykseen nähden.
18 §
Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle
ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai
tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman
vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan
siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos
toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen
työntekijään, on siitä ilmoitettava myös
työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla
on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 §
Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella
ja taloudellisella perusteella tai
saneerausmenettelyn yhteydessä
irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen
työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän
tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa
työsuhteen päättymisestä samoihin tai
samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu
työntekijä oli tehnyt.
126
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa
tiedustelemalla paikallisesta
työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja
työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä.
Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen
paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella
työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä
työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto
tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja
selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä
tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.
Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko
sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä
työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen
lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3
momentin perusteella itse irtisanoneet
työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan
työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan
tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 §
Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4
kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida
tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten
lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n
mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin
kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen
perustuvien mutta sinänsä samojen
velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen
mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta
jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain
tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia.
127
Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan
huomioon työsopimuksen perusteettomasta
irtisanomisesta tuomittavan korvauksen
suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta
noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 §
Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on
voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden
irtisanomisajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa
SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Kirsti
Palanko-Laaka ja vastaava lakimies Jorma
Rusanen sekä TT:tä varatuomari Hannu
Rautiainen ja varatuomari Ismo Äijö.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN
KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN
KESKUSJÄRJESTÖ SAK
128
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika
10.5.2001
Paikka
TT:n toimisto, Eteläranta 10
Läsnä
Johannes Koroma
Lasse Laatunen
Seppo Riski
Hannu Rautiainen
Lauri Ihalainen
Kirsti Palanko-Laaka
Jorma Rusanen
1
Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä
kokouksessa ja että kaikki osanottajat
allekirjoittavat sen.
2
Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK
irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se
tulee voimaan 1.6.2001.
TT
TT
TT
TT
SAK
SAK
SAK
Todettiin, että allekirjoitetulla
irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja
SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu
irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva
yleissopimus soveltamisohjeineen sekä
sopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin
myöhemmin tehdyt muutokset.
3
Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä
keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät
viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä
sopimuksen
ulkopuolelle.
129
4
Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu
työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat
osallistuneet TT:stä Hannu Rautiainen ja Ismo
Äijö sekä SAK:sta Kirsti Palanko-Laaka ja
Jorma Rusanen.
Vakuudeksi
Tarkastettu
130
PÖYTÄKIRJA
1
Sovittiin, että liitteenä olevat
sopimusmääräykset työllistymisen ja
muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan
allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.
2
Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät
osaltaan toimimaan työllistymisen ja
muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti
16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja
koulutustukea koskeva lainsäädäntö on
valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pikaisesti.
Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua
koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä
voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä
koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.
3
Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä
koskevilla määräyksillä ei muuteta
yhteistoimintalain 2 §:n mukaista
soveltamisalaa.
Helsingissä tammikuun 26. päivänä 2005
METSÄTEOLLISUUS RY
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin
osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet
tämän sopimuksen.
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
131
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
(LIITE III A)
Työnantajan, työntekijöiden ja
työvoimaviranomaisen välisen uuden
toimintamallin tavoitteena on yhteistyön
tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman
nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää
koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa
toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä
neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa.
Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen
menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu
sekä suunnitellut toimintaperiaatteet
irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja
työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa
olevat normit siitä, miten työvoiman
vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos
yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10
työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä
esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet
irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja
työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista
ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen
vaihtoehtojen käsittely voi
yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa
irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän
kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
132
Suunniteltua vähentämistä koskevan
yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään
myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat
muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat
yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut
viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai
pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua.
Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään
sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja
niiden toimeenpanon aikataulusta sekä
yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön
edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus
oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun
koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle
taloudellisin tai tuotannollisin perustein
suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla
työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme
vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös
sellaisen määräaikaisen työsuhteen
päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai
useammasta keskeytymättömänä tai vain
lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään
kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta
määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja
on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle
työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan,
työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat
tiedot heti irtisanomisten tapahduttua.
Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa
133
muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua
työllistymisohjelman laatimiseen.
Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa
täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua
muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen
ilman ansionmenetystä osallistuakseen
irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman
tekemiseen, oma-aloitteiseen tai
viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja
työhaastatteluun,
uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä
oppimiseen ja harjoitteluun taikka
työllistymisohjelmansa mukaiseen
työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan
pituus on työsuhteen kestosta riippuen
seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän
irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän
irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta
enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän
irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu
työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta
työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä
esitettävä luotettava selvitys vapaan
perusteesta.
134
LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE IV)
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n
nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen
laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1§
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton
jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä
tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa
työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain
Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske
merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja
purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla
vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja
maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana
rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä
tarkoitettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän
keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi
kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan
liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2§
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1)
Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen
laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan
siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta
työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt
palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta
ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta
135
2)
lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien
lukumäärällä.
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan
kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu
keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä
tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella
määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä
kertoimella:
Lomapäivien kerroin
lukumäärä
2
16,0
3
23,5
4
31,0
5
37,8
6
44,5
7
51,1
8
57,6
9
64,8
10
72,0
11
79,2
12
86,4
13
94,0
14
101,6
15
108,8
16
116,0
17
123,6
18
131,2
19
138,8
20
146,4
21
154,4
22
162,4
23
170,0
24
177,6
25
185,2
26
192,8
27
200,0
28
207,2
136
29
30
214,8
222,4
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan
kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen
vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan
vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti
keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet
kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40
osamäärällä.
3§
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan
aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman
ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka
liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen
osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös
aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston
kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta
pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen
osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4§
Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10.
päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten,
että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun
vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.
137
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain
lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin
toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja
Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja,
jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet
sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen
ulkopuolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi
Mikko Nyyssölä
Jorma Rusanen
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Leif Fagernäs
Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Lauri Ihalainen
Lauri Lyly
138
RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE V)
Työehtosopimuksen 21 §:n mukaisen
ryhmähenkivakuutuksen perusteella vakuutuksenantaja
maksaa vakuutetun kuoltua alla olevan taulukon
mukaisen vakuutussumman. Vakuutuksen saamisen
tarkemmat ehdot ilmenevät Työntekijäin
ryhmähenkivakuutuspoolin vakuutusehdoista, jotka ovat
voimassa 1.1.2012 lukien.
1. Perussummat (€)
Edunjättäjän ikä
kuolinhetkellä
Edunjättäjä kuollut
vuonna 2011
Edunjättäjä kuollut
vuonna 2012
- 49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60 -
15 600
14 570
13 540
12 460
11 440
10 430
9 390
8 350
7 370
6 280
5 250
4 320
15 760
14 720
13 680
12 590
11 560
10 540
9 490
8 440
7 450
6 350
5 310
4 370
7 020
7 100
2. Lapsikorotus
3. Tapaturmakorotus
50 % perussumman ja lapsikorotuksen yhteismäärästä.
139
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ (LIITE VI)
Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin,
kun on tarvetta työaikajoustoihin.
Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa
työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön
tarpeiden mukaan.
1. Järjestelmän käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan
paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin tulee
sopia myös rajat, joiden puitteissa työaikasaldo voi
vaihdella. Samoin tulee sopia, voiko työaikasaldo olla
negatiivinen.
Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan
tasauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti
sovitaan.
Tehdyistä ylitöistä pankkiin voidaan siirtää perusosa tai
korotusosa tai molemmat ylityön osat.
2. Vapaiden antaminen
Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan
paikallisesti. Työnantaja voi kuitenkin 14 päivän
ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden antamisen
ajankohdan.
Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä.
Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi
vuosilomaa ansaittaessa.
Kertyneet vapaat on annettava 52 viikon aikana pankkiin
siirrosta. Ellei paikallisesti toisin sovita, työaikasaldo
puretaan kalenterivuoden lopussa. Ellei niitä ole annettu,
korvataan ne tämän työehtosopimuksen periaatteiden
mukaisesti.
140
3. Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan
palkkaperuste sovitaan paikallisesti.
4. Sairaus
Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva
työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan
pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työkyvyttömyys alkaa
pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli
seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa
työkyvyttömyysajasta ei pidetä pankkivapaana, jos
työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä
luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
5. Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin
kertyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
6. Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia
myös sopimuksen irtisanomisajasta tai määräajasta.
Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin
kertyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
Paikallisesti sovitaan ajankohta, johon mennessä
työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kertyneiltä,
mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Niin ikään sovitaan vastaavanlainen siirtymäaika, jonka
kuluessa työntekijät maksavat lainatut työaikasaldot.
141
MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA
(LIITE VII)
1§
Soveltamisala
Paikallisesti voidaan sopia palkkojen määrittämisestä
kuukausipalkkoina. Tällöin noudatetaan tämän
sopimuksen määräyksiä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Näitä määräyksiä ei sovelleta aikaisemmin tehtyihin
paikallisiin sopimuksiin, elleivät osapuolet nimenomaisesti
siitä sovi.
2§
Osa-aikaiset
Työajan ollessa lyhyempi kuin työehtosopimuksen
mukainen säännöllinen työaika, työkohtaiset
kuukausipalkat määräytyvät työajan suhteessa
työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan. Tämän
sopimuksen mukaisen tuntijakajan asemesta jakajana
käytetään keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.
3§
Työkohtaiset kuukausipalkat
Työkohtaiset kuukausipalkat 1.3.2012 ja 1.4.2013 tai
lähinnä em. ajankohtien jälkeen alkavien
palkanmaksukausien alusta lukien seuraavat:
Pr 1
Pr 2
Pr 3
Pr 4
Pr 5
Pr 6
Pr 5a
Pr 5b
1.3.2012
1.4.2013
1394
1470
1551
1640
1751
1867
1978
2066
1416
1494
1576
1666
1779
1897
2010
2099
142
Pr 6a
Pr 6b
2108
2203
2142
2238
Kuukausipalkka sisältää työajanlyhennyskorvauksen ja
arkipyhäkorvauksen.
4§
Ylityö- ja sunnuntaipalkan laskenta
Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa tai
sunnuntaikorotusta on peruspalkka laskettava siten, että
kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 169.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön
palkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana
lukua 161 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 168.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi
ottaa huomioon tuotantopalkkiot, mutta ei vuorotyölisää,
säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta
eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten
ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia.
5§
Sairausajan palkka
Sairausajan palkkana maksetaan kuukausipalkka ilman
vuorolisiä.
6§
Osa-ajan palkka
1.
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun
työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin
palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin
työntekijä on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole
velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Osaajan palkkaa sovelletaan myös laskettaessa matka-ajan
palkka.
143
2.
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta,
saadaan tunnilta/päivältä maksettava palkka jakamalla
kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien
työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien/päivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata
vastaavalla määrällä työtunteja.
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka
kuukausi asianomaiseen kuukauteen sisältyvien
työpäivien tai työtuntien mukaan:
Kuukausityöaika 2012- 2014
2012
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Työpäiviä
21
21
22
19
21
20
22
23
20
23
22
17
Tunteja
168
168
176
152
168
160
176
184
160
184
176
136
2013
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Työpäiviä
21
21
22
19
21
20
22
23
Tunteja
168
168
176
152
168
160
176
184
144
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
20
23
22
18
160
184
176
144
2014
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Työpäiviä
21
20
21
20
20
20
24
20
22
23
20
20
Tunteja
168
160
168
160
160
160
192
160
176
184
160
160
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että
kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että
asianomainen työntekijä ei ole keskeytymättömässä
kolmivuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
7§
Vuosilomapalkka ja lomaraha
1.
Vuosilomapalkka maksetaan säännönmukaisina
palkanmaksupäivinä ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
2.
Työntekijälle, joka on suorittanut jatkuvasti tai
säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan
vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän
perusteella laskettu keskipäiväpalkka siten, kuin
vuosilomalain 3 luvun 11 §:ssä säädetään.
Keskipäiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla
145
huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat
sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat
sunnuntaityökorotukset.
Vaihtoehtoisesti voidaan sopia paikallisesti, että
säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle
maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset
vuorotyölisät.
Milloin työntekijälle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä,
aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä
kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät
maksettava myös vuosiloman aikana.
3.
Päivä- ja kaksivuorotyössä luetaan työajan
lyhentämisestä johtuvat työtuntijärjestelmän mukaiset
vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi
vuosilomaa ansaittaessa. Keskeytyvässä ja
keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan
vuosilomalain 2 luvun 7 §:n laskentatapaa.
4.
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen
tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan
(= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan
kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain
mukaisten lomapäivien lukumäärällä. Ellei paikallisesti
toisin sovita, maksetaan lomaraha kesäkuun
palkanmaksun yhteydessä.
5.
Vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka
lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja
kertomalla lomapäivien lukumäärällä.
146
8§
Palkanmaksupäivä
1
Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuna
kiinteänä palkanmaksupäivänä, jolloin palkan tulee olla
nostettavissa työntekijän ilmoittamassa pankissa.
2
Mikäli palkanmaksupäivä ei ole pankin aukiolopäivä,
tulee palkan olla työntekijän nostettavissa
palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä
aukiolopäivänä.
3
Palkanmaksupäivän ja -tavan muutoksesta sovitaan
paikallisesti viimeistään kuukautta ennen muutoksen
toimeenpanoa. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä
työstä tulevat korvaukset on maksettava viimeistään
korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan
palkanmaksukauden palkan yhteydessä.
9§
Työajan lyhennyskorvaukset työsuhteen päättyessä
Milloin työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä
vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan
työntekijälle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos
taas työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu
vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on
työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja
vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä.
10 §
Kuukausipalkkausjärjestelmän käyttöönotto
Sovittaessa kuukausipalkkausjärjestelmän käyttöönotosta
tulee samalla sopia menettelytavasta, jolla voidaan palata
tuntipalkkaukseen. Järjestelmä voidaan sopia
irtisanomisenvaraiseksi tai määräaikaiseksi.
Kuukausipalkkausjärjestelmään tulee pyrkiä siirtymään
kustannusneutraalisti. Tarvittaessa voidaan sopia
ajankohdasta, jolloin kustannusten muutoksia
147
tarkastellaan ja järjestelmää tarpeen mukaan muutetaan.
Mikäli siirrytään takaisin tuntipalkkoihin, tulee tämä tehdä
kustannusneutraalisti.
Sovittaessa kuukausipalkkajärjestelmästä on myös
sovittava menettelytavasta, jota noudatetaan, ettei
työntekijän vuosiansiotaso laske lomapalkan
laskentasäännön muuttumisen vuoksi.
148