Hiilijalanjälkilaskelma

7/5/2010
PRAMIA
HIILIJALANJÄLKI 2008
Natural Interest Oy
Sisällysluettelo
1.
Yhteenveto ................................................................................................................................................ 4
2.
Pramian toimintojen hiilijalanjälkiarviointi ............................................................................................... 5
3.
4.
2.1.
Projektin vaiheistus ........................................................................................................................... 5
2.2.
Rajaus ................................................................................................................................................ 5
2.3.
Tiedonkeruu....................................................................................................................................... 6
Tulokset ..................................................................................................................................................... 7
3.1.
Liikematkustamisen jalanjälki ............................................................................................................ 9
3.2.
Materiaalijalanjälki .......................................................................................................................... 10
3.3.
Ilmastoystävällisen yritystoiminnan indikaattorit ........................................................................... 11
3.4.
Tuulivoimalan vaikutus hiilijalanjälkeen .......................................................................................... 12
Pullojen hiilijalanjäljen vertailu ............................................................................................................... 13
4.1.
Rajaukset ......................................................................................................................................... 13
4.2.
Lasi ................................................................................................................................................... 13
4.2.1.
Lasipullojen kuljetuksen kuvaus .............................................................................................. 14
4.2.2.
Lasipullojen kierrätyksen kuvaus ............................................................................................. 14
4.3.
Tölkit ................................................................................................................................................ 14
4.3.1.
Tölkkimateriaalin kuljetuksen kuvaus ..................................................................................... 14
4.3.2.
Tölkkien kierrätyksen kuvaus .................................................................................................. 15
4.4.
PET-pullo .......................................................................................................................................... 15
4.4.1.
PET-pullon kuljetuksen kuvaus ................................................................................................ 15
4.4.2.
PET-pullon kierrätyksen kuvaus............................................................................................... 15
5.
Pullojen hiilijalanjäljet ............................................................................................................................. 17
6.
Viskin ja vodkan hiilijalanjäljet................................................................................................................. 19
7.
Johtopäätökset pullotusvaihtoehdoista .................................................................................................. 20
8.
Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita................................................................................................... 20
9.
Varmasti vihreä viinantekijä .................................................................................................................... 21
9.1.
Tuulivoimalan vaikutus .................................................................................................................... 22
9.2.
Vaikuttaminen omiin toimintoihin .................................................................................................. 22
9.3.
Vaikuttaminen alihankkijoihin ......................................................................................................... 22
9.4.
Vihreän sähkön vaatimus ................................................................................................................ 23
9.5.
Hiilijalanjälkitiedon välitys ............................................................................................................... 23
9.6.
Tuotteiden hiilijalanjäljet ................................................................................................................. 23
9.7.
Jatkotoimenpiteet ja aikataulu ........................................................................................................ 23
10. Lähteet ..................................................................................................................................................... 25
Liite 1 - PERUSTIETOA PÄÄSTÖKERTOIMISTA
Liite 2 - HIILIJALANJÄLKI
2
Liite 3 – Footprinter.fi-kuvaus
3
1. Yhteenveto
Keväällä 2010 suoritettiin Pramian yritystoiminnan sekä pullotusmateriaalien ympäristökuormituksen
arviointi. Mittarina käytetttiin hiilijalanjälkeä ja työn suoritti Natural Interest Oy.
Selvityksen keskeisimmät tulokset olivat seuraavat.
Hiilijalanjäljellä mitattuna pullotusmateriaalin valinnalla ei ole suurta merkitystä. PET-pullo, lasipullo sekä
alumiinitölkki ovat samaa suuruusluokkaa päästöiltään. Ilmastoystävällisin vaihtoehto on kierrätetty
alumiinitölkki, mutta sekin menettää etunsa muihin nähden jos kuluttaja ei vie tölkkiä
kierrätysjärjestelmään. PET-pullo on tosin ylivertainen kuljetuksien määrässä, joka vähentää oleellisesti
liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä.
Suurin osa Pramian yritystoiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu hankintaketjussa. Toiseksi suurin osa-alue on
omat toiminnot ja prosessit. Vaikka tuotteiden käytön osuutta ei arvioitu erikseen, niin juomatuotteiden
käytön aikainen ympäristövaikutus on häviävän pieni.
Natural Interest suosittelee Pramialle seuraavaa lähestymistapaa:
Tulosten perusteella Pramian tulisi suunnata tulevaisuuden ilmastotyön voimavarat yhteistyöhön ja tiedon
välittämiseen partnereiden ja alihankkijoiden kanssa. Ekotehokkaampien pullotusratkaisujen tutkiminen
(esim. Bio-PET) sekä alihankkijoiden tuottama hiilijalanjälkitieto alkoholin ja muiden raaka-aineiden osalta
on elintärkeää esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkimerkintöjen osalta. CO2-merkit ja –tieto voi etenkin IsoBritannian markkinoilla toimia ovenavaajana.
Pramian osalta toimenpiteet omien toimintojen osalta on päästöjen kannalta jo hallussa. Oma tuulivoimala
tuottaa uusiutuvaa energia hamaan tulevaisuuteen asti. Omissa toiminnoissa jäljelle jää kriteeristön
luominen ympäristöasioiden huomioon ottamiseksi hankinnoissa ja matkustamisessa sekä prosessien sekä
muiden toimintojen mittarointi ja energiatehokkuuden kehittäminen. Jatkuva seuranta on toinen osa-alue
johon tulee panostaa kahdesta syystä. Sisäisesti se on tärkeää jatkuvan parantamisen kannalta, ulkoisesti
läpinäkyvät ja todennettavat menetelmät antavat Pramian ilmastotyölle uskottavan leiman.
Lyhyellä aikavälillä Natural Interest suosittelee että suurin panostus ilmastotyön osalta käytetään
viestintään. Hiilijalanjälki on hallussa, nyt sen on aika kasvattaa Pramian tunnettuutta ja markkina-arvoa.
4
2. Pramian toimintojen hiilijalanjälkiarviointi
Arvioinnin tavoitteena oli arvioida Pramian vuosittaisen liiketoiminnan ympäristökuormitus. Mittarina
käytettiin toiminnasta aiheutunutta hiilijalanjälkeä.
2.1.Projektin vaiheistus
Määrittely ja
rajaus
Tiedonkeruu
Laskenta
Analyysi
Raportointi
2.2.Rajaus
Yritysten ja tuotteiden systeemirajaukset määrittelevät hiilijalanjälkiarviointiin sisällytettävät toiminnot ja
prosessit. Rajauksen valintaan vaikuttavat ennen kaikkea tavoitteen asettelu ja esimerkiksi
tuotantoprosessit, elinkaarivaiheet, vaikutusten kohteena oleva maantieteellinen alue ja aikajänne (Reap
ym. 2008a). Pramian oman toiminnan hiilijalanjäljen arvioinnin tavoitteena oli luoda kattava kuva
toiminnan vuosittaisesta ilmastovaikutuksesta ja tunnistaa arvioinnin kautta suurimmat päästölähteet.
Virheellinen rajausten valinta voi johtaa etenkin päätöksentekovaiheessa vääriin johtopäätöksiin.
Tällaisesta esimerkkinä voidaan mainita biopolttoaineketjut, joissa se, otetaanko epäsuorat vaikutukset
mukaan analyysiin vai eivät, voi merkittävästi vaikuttaa tuloksiin (Soimakallio ym. 2009).
Arvioitavien toimintojen rajaus suoritettiin WRI:n ja WBCSD:n The Greenhouse Gas Protokollan Scope määrittelyn mukaisesti. Päästölaskennan rajaus ja laskenta GHG-protokollan mukaisesti selkeyttää
päästöjen kategorisointia, tiedon hallintaa ja on yleisesti hyväksytty kasvihuonepäästöjen raportointimalli.
Pramian toimintojen osalta hiilijalanjäljen arviointi kohdistettiin Pramian vuoden 2008 yritystoimintaan.
Päästölaskenta rajattiin kattamaan sellaiset toiminnot joihin Pramia voi vaikuttaa ja ne ovat ilmaston
kannalta oleellisia. Tällaisiin toimintoihin kuuluvat yritystoiminnan osalta energiankulutus, matkustaminen,
hankinnat sekä jätteet.
Arvioinnin ulkopuolelle rajattiin tiedonkeruun ongelmallisuuden vuoksi
aineettomat hankinnat, vaikutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi tuotteiden kulutus sekä
yhteistyökumppaneiden toiminnoista aiheutuvat liikennöinnit, joista aiheutuvia päästöjä ei lasketa Pramian
hiilijalanjälkeen.
Yleisesti hyväksyttyjä arvioinnin ulkopuolelle rajaamiseksi ovat luotettavan päästö- tai kulutustiedon puute,
tiedonkeruun hankaluus, tiedonkeruun vaatima liian suuri ajallinen panostus, kerättävän tiedon
epävarmuus, vaikutusmahdollisuuksien puute päästöjen aiheutumiseen sekä tiedon luotettavuuden
varmentamisen ja toistettavuuden epävarmuudet.
GHG -protokollan Scope -määrittelyn mukaisesti hiilijalanjäljen laskentaan täytyy sisällyttää tasojen
(Scopes) 1 ja 2 alaiset päästöt. Scope 3 on raportoiville yrityksille vapaaehtoinen.

Scope 1 - Päästöt organisaatiot suoraan omistamista tai yhtiön hallinnassa olevista lähteistä.
Esimerkiksi oma energiantuotanto ja siihen liittyvät prosessit ja omat ajoneuvot.
5

Scope 2 – Päästöt organisaation hankkimasta energiasta.

Scope 3 - Päästöt jotka aiheutuvat muun muassa hankinnoista, matkustamisesta ja jätteistä.
Kuva 1: GHG -protokollan mukaiset tasot. Lähde: GHG-protocol
2.3.Tiedonkeruu
Tiedonkeruu toteutettiin toiminnan rajausten mukaisesti Pramian toimesta. Tiedonkeruu kohdistui vuoden
2008 toimintoihin. Hiilijalanjäljen laskennan mahdollistamiseksi kerättiin seuraavat tiedot:
Perustiedot:

Työntekijöiden lukumäärä ja rakennusten pinta-alatiedot toimitusjohtaja Marko Mäkiseltä
Materiaalit:

Pramian sisäinen logistiikanseuranta, tehdyt tilaukset ja maksetut laskut
Energia:


Tietolähde: sähkölaskut ja sähkön myyjältä saatu vuosiraportti
Öljyn tilauskaavake
Liikennöinti:


Työntekijöiden töihin liikkuminen kysyttiin jokaiselta erikseen
Business-matkat kerättiin 6 kk ajalta matkalaskuista, määrä kerrottiin kahdella
Jätteet:
6

Pramian sisäinen seuranta, kirjaukset laatujärjestelmässä ja tietojen oikeellisuuden varmistus
toimitusjohtaja Marko Mäkiseltä.
3. Tulokset
Pramian vuoden 2008 hiilijalanjälki oli noin 548 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2E). Selvästi suurin osa
päästöistä aiheutui omasta hankintaketjusta. Hankintaketjun hiilijalanjälki sisältää raaka-aineiden ja muiden
materiaalien tuottamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tuotantolaitoksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin
neljäsosa. Tavararahdista, työntekijöiden työmatkoista ja liikematkoista aiheutui vain noin 7 %
kokonaispäästöistä.
Päästökategorioista energia koostuu suorasta sähkönkulutuksesta. Taulukossa 1 ja kuvissa 2 ja 3
hiilidioksidipäästöt kategorioittain eriteltynä. Kuvassa 4 Pramian toimintojen erittely GHG-protokollan
mukaisesti.
Taulukko 1: Pramian hiilijalanjälki (tCO2e) kategorioittain eriteltynä
Hiilijalanjälki
tCO2e
Osuus
Materiaalit
383
70 %
Energia
84
15 %
Jätteet
45
8%
Logistiikka
18
3%
Työhön matkustaminen
11
2%
Liikematkustaminen
6
1%
Toimistomateriaalit
0
0%
Yhteensä
547
7
Pramian hiilijalanjälki
2008
Energia
16 %
Logistiikka
3 % Liikematkustaminen
1%
Työhön
Raaka-aineet
70 %
matkustaminen
2%
Toimistomateriaalit
Jätteet
0%
8%
Kuva 2Pramian hiilijalanjäljen koostumus vuonna 2009
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
383
84
18
11
6
0
45
tCO2
Kuva 3 Pramian hiilijalanjälki kategorioittain eriteltynä tCO2e
GHG Protocol
500
t CO2
400
300
200
100
0
GHG Protocol
Scope I
Scope II
Scope III
21
65
462
Kuva 4 Pramian hiilijalanjälki GHG-protokollan Scope 1, 2 ja 3
8
3.1.Liikematkustamisen jalanjälki
Liikennöinnin jalanjäljessä ei ole yhtä yksittäista suurta kuormittajaa, vaan päästöt jakaantuvat tasaisesti eri
liikennöintimuodoille. Kilometriä kohden suurin ilmastokuorma aiheutuu lyhyistä reittilennoista, jotka
suuntautuvat pääasiassa kotimaahan ja pohjoismaihin. Pramian omistuksessa olevista lentokoneista
aiheutuu noin 15 % liikematkustamisen päästöistä. Lentokilometriä kohden omien lentokoneiden päästöt
ovat kuitenkin verrattain matalat. Eniten kilometrejä ja suurin hiilijalanjälki aiheutui henklöautoliikenteestä.
Potkurikoneilla kuljettiin noin 7500 km, josta aiheutui noin 1 tonnin hiilijalanjäljen. Reittiliikenteeseen
verrattuna potkurikoneet kuluttavat vähemmän polttoainetta henkilökilometriä kohden kuin reittiliikenne
keskimäärin. Reittilentojen harrastelentoja suurempaan hiilijalanjäljkeen vaikuttaa erityisesti
matkalentokorkeudessa lentävien koneiden perässä näkyvän vesihöyryn tiivistymisvanat, jotka kiihdyttävät
kasvihuoneilmiötä ja lisäävät reittilentojen ilmastovaikutusta heijastamalla lämmön takaisin maan
kamaralle. On myös huomioitavaa, että Tukholmaan matkustaminen potkurikoneella on
ilmastoystävällisempää kuin esimerkiksi laivalla matkustaminen.
Liikematkustamisen tiedot tarkemmin kuvassa 5 sekä taulukossa 2.
Liikematkustaminen
Reittilento
kotimaa
8%
Cirrus
13 %
Ultra
1%
Reittilento
pohjoismaat
15 %
Reittilento
keski-eurooppa
28 %
Auto kotimaa
35 %
Kuva 5 Liikematkustamisen hiilijalanjäljen koostumus
Taulukko 2 Liikematkustamisen henkilökilometrit ja niistä aiheutuneet päästöt
hkm
t CO2e
CO2e osuus
Cirrus
5000
0,87
13,44 %
Ultra
2500
0,05
0,72 %
Reittilento pohjoismaat
3700
0,96
14,84 %
Auto kotimaa
20000
2,28
35,30 %
Reittilento keski-eurooppa
12000
1,79
27,68 %
Reittilento kotimaa
2000
0,52
8,02 %
Yhteensä
45200
6,46
9
3.2.Materiaalijalanjälki
Materiaalijalanjäljen suurimmat kuormittajat olivat itse raaka-aineet (pääasiassa alkoholi) ja preformit.
Suurimmat kuormittajat kilogrammaa kohden aiheutui alkoholijuomissa käytettävistä aromeista (noin 4,7
kgCO2e/kg tuotetta). Pesuaineet aiheuttivat liki yhtä suuret päästöt kulutettua litraa kohden. Muita suuria
kuormittajia olivat muun muassa muovit (noin 3,6 kgCO2e/kg tuotetta) ja rommi sekä viski. Kulutuettua
kilogrammaa kohden pienimmät päästöt aiheutuivat etiketeistä, preformeista ja välipahveista.
Kuvassa 6 materiaalijalanjäljen koostumus ja taulukossa 3 materiaalien vuosittainen kulutus ja aiheutuneet
hiilidioksidipäästöt.
Materiaalijalanjälki
Hiilidioksidi
1%
Etiketit
3%
Aromit
2%
Sokeri
10 %
Preformit
32 %
Muovit
3%
Korkit
2%
Muut
1%
Alkoholi
46 %
Kuva 6 Materiaalijalanjäljen koostumus
Taulukko 3 Materiaalien kulutus ja hiilijalanjäljet
Kulutus
kg CO2e
CO2e
Osuus
Etanoli
62000
kg
73238
18,95 %
Viski
7153
kg
18789
4,86 %
Rommi
16668
kg
43783
11,33 %
Omenaviini
5125
kg
3707
0,96 %
Konjakki
14260
kg
37458
9,69 %
Nestesokeri
26000
kg
38323
9,91 %
Robertisn aromit
285
kg
1338
0,35 %
Österlundin aromit
560
kg
2628
0,68 %
Muut aineet
aromit
345
kg
1619
0,42 %
kuin
10
Omenatiiviste
500
kg
2347
0,61 %
15360000
kpl
12798
3,31 %
4000
kg
4000
1,03 %
Preformit
948824
kpl
123277
31,89 %
Välipahvit
4018
kpl
1470
0,38 %
Muovit
3791
kg
12074
3,12 %
korkit
840000
kpl
7962
2,06 %
pesuaineet
267
kg
1253
0,32 %
Eurolavat
1000
kpl
0
0,00 %
Kunnan vesi
337
m3
273
0,07 %
Oma kaivovesi
260
m3
211
0,05 %
Etiketit
Hiilidioksidi
Yhteensä
386549
3.3.Ilmastoystävällisen yritystoiminnan indikaattorit
Indikaattorit ovat vakiintuneet keskeiseksi välineeksi, joiden avulla ympäristön tilaa ja kehityksen
kestävyyttä kuvataan. Indikaattoreiden tarkoituksena on helpottaa ympäristö- ja ilmastoasioiden
huomioimista päätöksenteossa, viestinnässä sekä kehityksen seurannassa. Pramia seuraa toimintansa
kehittymistä kokonaispäästöjen, yksittäisen pullotuksen sekä Autodeskin kehittämän C-Fact-indikaattorin
avulla.
2008
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki per pullo
Hiili-intensiteetti
kg CO2e
546864
0,590
x
Hiili-intensiteetin laskenta tapahtuu seuraavalla tavalla1
Hiilijalanjälki / Tilikauden voitto = €/kg CO2e (hiili-intensiteetti)
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden tulee vähentää hiilidioksidipäästöjään
20-30 % vuoteen 2020 ja 50-80 % vuoteen 2050 mennessä. Hiili-intensiteetin avulla voidaan laskea vuosien
2020 ja 2050 tavoitteet niin, että vuosittainen päästövähenemätavoite saadaan selville. Tämä laskenta
tarvitsee tehdä vain kerran. Ennen tavoitteiden asettamista tulee kuitenkin tehdä päätöksiä lasketaanko
hiili-intensiteetti koko toiminnan hiilijalanjäljellee (mukaanlukien raaka-aineet ja niiden rahdit) vai
pelkästään Pramian suorille päästöille (energia, liikennöinti ja jätteet).
1
Autodesk: A Corporate Finance Approach to Climate-stabilizing Targets (“C-FACT”)
http://images.autodesk.com/adsk/files/greenhouse_gas_white_paper00.pdf
11
Lisätietoja
C-FACT
indikaattorin
hyödyntämisestä
Autodeskin
http://usa.autodesk.com/adsk/servlet/item?id=14109865&siteID=123112
verkkosivuilta
3.4.Tuulivoimalan vaikutus hiilijalanjälkeen
Pramian tuulivoimala tuottaa arviolta 1000-1200 MWh sähköä vuodessa. Pramia kuluttaa itse osan
sähköstä, mutta tuotannon ylikapasiteetti myydään sähköverkkoon.
Koko tuotanto vähentää suomalaisen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 700 - 840 tonnia
vuodessa. Pramian vuoden 2008 koko toiminnan hiilijalanjälki oli noin 550 tCO2. Tuulivoimala vähentää
laskennallisia energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin koko Pramian toiminnasta aiheutuu.
Tuulivoimalan valmistuttua voidaan perusteellisesti todeta Pramian toimivan ilmastoneutraalisti.
Taulukossa 4 tuulivoimalan vuodessa aikaan saama päästövähennys tonneissa hiilidioksidia.
Taulukko 4 Tuulivoimalan päästövähennys vaikutus t CO2/vuodessa
Päästövähenemä laskenta
MWh
Päästövähennys tCO2
Tuulivoimalan vaikutus
1000
700
Tuulivoimalan vaikutus
1200
840
Pramian oman tuulivoimalan rakentaminen lisää uusiutuvan sähkövoiman tuotantoa sähköverkossa. Tämä
vähentää sähköverkossa ns.marginaalissa olevaa sähkön tuotantoa, joka usein on CO2-päästöiltään suurta
lauhdetuotantoa kivihiilellä. Sama ilmiö tapahtuu sähkönkäyttöä vähennettäessä, jolloin marginaalisähkön
tuotanto vähenee. Pramia hankkii tällä hetkellä uusiutuvilla tuotettua sähköä. Vanhalla tuuli- tai
vesivoimalla tuotettua sähköä (ns. päästövapaata sähköä) ei kulutusta laskentastandardien mukaan lasketa
hiilijalanjälkilaskennassa nolla-kertoimella. Peruste on se, että edullinen vesivoima käytettäisiin kyllä ilman
tarkasteltavan yhtiönkin sähkönkäyttöä. Tilanne muuttu silloin kun käytetty energia lisää uusiutuvilla
tuotettavan energian kapasiteettia, kuten Pramian tapauksessa.
Uusiutuvan energian laskentamenetelmät ovat jatkuvan tarkastelun alla ja käytäntö voi tulevaisuudessa
muuttua hyväksymään verkon kauttakin uusiutuvaa sähköä hankkivia.
Pramian tuulivoimalan päästövähenemä on laskettu Motivan ohjeen mukaisesti2. Laskennassa käytetty
päästökerroin on marginaaliperusteinen suuruusluokkaluku 700 gCO2/MWh, joka on kompromissi eri
asiantuntijoiden arviosta. Käytetty päästökerroin ja laskennan tulos ei edusta absoluuttista totuutta, mutta
antaa käyttökelpoisen arvion tuulivoimalan aiheuttamista positiivista CO2-päästövaikutuksista.
Yksinkertaista oikeaa tai tarkkaa menetelmää on vaikea kehittää, koska laskennan kautta saadun
lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin, joita sovellettava menettely
sisältää.
2
http://www.motiva.fi/files/1418/Energiakatselmusten_CO2-ohje.pdf
12
4. Pullojen hiilijalanjäljen vertailu
Arvioinnissa vertailtiin eri pullotusmateriaalien hiilijalanjälkiä. Tavoitteena oli selvittää onko PET-pullo
ekotehokkaampi ratkaisu Pramialle kuin muut pullotusmateriaalit.
Vertailuun valittiin 250 gramman ja 430 gramman lasipullo, PET-pullo sekä alumiinitölkki. Valittujen
pullotusmateriaalien tilavuus oli 0,5 litraa, paitsi 430 gramman lasipullo jonka tilavuus oli 0,75 litraa.
Ekotehokkuuden mittarina käytettiin pullokohtaista hiilijalanjälkeä (grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per
pullo).
4.1.Rajaukset
Hiilijalanjäljen arviointiin sisällytettiin pullomateriaalien käyttökerran elinkaarenaikaiset
Hiilijalanjälki laskettiin seuraavista vaiheista:
päästöt.
pullotusmateriaalien valmistamisen elinkaaren vaiheet
pullojen valmistaminen
pullojen kuljetus tehtaalle
valmiin tuotteen kuljetukset
kierrätyskuljetukset
Laskennan ulkopuolelle rajattiin
Varastointi Pramiassa
Valmiin tuotteen kuljetus terminaalista myymälään
Tuotteen varastointi myymälässä
Tuotteen kuljetus myymälästä kuluttajalle
Kuluttajan osalta tuotteen varastointi
Kierrätysprosessien päästöt (esim. paalaus ,rouhinta, murskaus)
Syyt rajauksen ulkopuolelle jättämiseen oli luotettavan tiedon puute sekä osittain samankaltaisten
toimintojen yhtä suuri (toistensa kumoava) vaikutus. Suurin osa, arviolta 95 % päästöistä on kuitenkin
pystytty sisällyttämään laskentaan.
4.2.Lasi
Lasipulloja arvioinnissa oli kuusi kappaletta. 250 ja 430 gramman pulloja tarkasteltiin lasin kierrättysasteen
kautta. Kierrätysasteet olivat 0 % (neitseellsitä lasia 100%), 38 % sekä 60 %.
Yleisesti lasiteollisuuden ympäristövaikutuksien pienentämiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä raakaaineena keräyslasia. YTV:n mukaan Suomessa nyt jo toimintansa lopettaneella Karhula Lasi Oy:llä oli
ongelmana oikeanvärisen ja puhtaan lasisirun saannissa, joten keräyslasin määrä uusien pakkauksien
valmistuksessa jäi usein jopa alle 40 %.
13
Taulukossa 5 tässä arvioinnissa käytettyjen lasipakkausten ympäristöprofiilit.
Taulukko 5 Lasipullojen ympäristöprofiilit
0%
38 %
60 %
CO2
0,54
0,41
0,40
kg CO2/kg lasia
CH4
2,1
1,7
1,6
g CH4/kg lasia
N20
0,013
0,013
0,010
g N20/kg lasia
Karhulan Lasi on lopettanut toimintansa ja nykyään lasipullot valmistettaisiin Virossa. Virossa valmistetun
lasin ympäristöprofiilista ei ole yhtä tarkkaa tietoa, mutta on todennäköistä että maan korkean energian
hiili-intensiteetin pullokohtaiset CO2-päästöt ovat korkeammat kuin tässä arvioinnissa käytettyjen pullojen.
Kierrätysasteesta ja valmistusmenetelmistä ei Baltian osalta ole tarkempaa tietoa.
4.2.1. Lasipullojen kuljetuksen kuvaus
Tyhjät lasipullot kuljetettaisiin laivalla Tallinnasta Helsinkiin ja rekalla Ilvesjoelle. Valmiit tuotteet
kuljetettaisiin rekalla Tikkurilaan. Yhdessä kuljetuksessa on arviolta 60000 pulloa
4.2.2. Lasipullojen kierrätyksen kuvaus
Kuluttaja ostaa pullon ja palauttaa sen palautuspisteeseen, josta pullot kuljetetaan kuorma-autoilla
käsittelylaitokseen. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Käsittelylaitoksella pullot erotellaan ja toimitetaan
kuorma-autoilla jatkokäsittelyyn, jossa ne murskataan. Murskauksen energiankulutusta ei huomioda.
Arvioinnissa oletettiin kuljetuksen matkaksi 200 km käsittelylaitokseen ja 200 km jatkokäsittelyyn. Erottelun
ja jatkokäsittelyn prosesseista ei saatu tarkempaa tietoa.
4.3.Tölkit
Tölkkejä arvioinnissa oli kaksi kappaletta. Kierrätetystä alumiinista valmistettu tölkki sekä neitseellisestä
materiaalista valmistettu tölkki. Molemmille tölkeille laskettiin yhden käyttökerran elinkaarenaikaiset
päästöt. Tölkin paino on 16 grammaa.
4.3.1. Tölkkimateriaalin kuljetuksen kuvaus
Tölkkeihin käytettävä alumiini valmistetaan Iso-britanniassa Warringtonista. Sieltä materiaali kuljetetaan
alumiinilevyinä Doveriin, josta lauttakuljetuksella Calaisiin. Calaisista levyt kuljtetaan rekalla Malmöön,
jossa levyistä valmistetaan alumiinitölkkejä. Yhteen rekkakuljetukseen mahtuu 100000 tölkkiä, jotka
kuljetetaan ensin Tukholmaan, josta lautalla Turkuun. Turusta tölkkien matka jatkuu Ilvesjoelle. Valmis
tuote kuljetettaisiin Ilvesjoelta Tikkurilaan rekkakuljetuksena.
14
4.3.2. Tölkkien kierrätyksen kuvaus
Kuluttaja ostaa tölkin ja palauttaa sen palautuspisteeseen, josta tölkit palautetaan panimoille Palpan
muovisäkeissä tai pahvilaatikoissa. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Panimot toimittavat tölkit
jatkokäsittelyyn, jossa ne paalataan. Paalausprosessin energiankulutusta ei huomioida. Valmiit Paalit
kuljetetaan Iso-britanniaan.
Arvioinnissa oletettiin kuljetuksen tapahtuvan meriteitse Doveriin, josta paalit kuljetettiin rekka-autolla
Warringtoniin. Paaleista sulatetaan alumiinia ja valetaan harkoiksi.
4.4.PET-pullo

PET-pulloja arvioinnissa oli yhtä laatua, joka valmistetaan Latvisassa. PET-pullon paino oli 36
grammaa.
4.4.1. PET-pullon kuljetuksen kuvaus
Yhteen pulloaihiokuljetukseen mahtuu noin 600 000 aihiota. Kuljetus tapahtuu rekalla ja lauttakuljetuksena
Tallinnasta Helsinkiin.
Valmiit tuotteet kuljetetaan rekalla Tikkurilaan. Yhteen kuljetukseen mahtuu noin 80 000 täyttä pulloa.
4.4.2. PET-pullon kierrätyksen kuvaus
Kuluttaja palauttaa PET-pullon palautuspisteeseen. Kuluttajan toimintaa ei huomioida. Palautuspisteistä pullot
lähtevät pahvisissa Palpa-laatikoissa tai pullosäkeissä panimoiden paluukuljetuksina käsittelylaitoksille. Siellä pullot
tiivistetään noin 500 kilon paaleiksi ja toimitetaan materiaalin hyödyntäjälle. Paalauksen energiankulutusta ei
huomioida. Materiaalin hyödyntäjä murskaa muovipaalit rouheeksi, minkä jälkeen ne pestään ja lajitellaan. Lajittelu
tapahtuu värin mukaan. Värillisestä rouheesta valmistetaan erilaisia pakkausmateriaaleja, värittömästä taas tehdään
granulaattia, josta voidaan valmistaa uusia pulloaihioita juomateollisuudelle. Lajittelun energiankulutuksesta ei
pystytty keräämään tietoa.
PET-muovin käsittelylaitoksia on Suomessa seitsemän, joista neljä on Encore Ympäristöpalvelut Oy:n hallinnoimia
(Lahti, Tampere, Turku ja Kuopio) ja kolme Lassila & Tikanoja Oyj:n hallinnassa (Kerava, Jyväskylä ja Oulu). Tässä
arvioinnissa annettiin keskimääiräiselle PET-kierrätyskuljetukselle arvoksi 200 km. Kuljetuksen päästöt laskettiin
kuorma-autolle. Käisttelylaitoksella tapahtuvista prosesseista ei saatu hiilijalanjälkiarviointiin soveltuvaa tietoa.
Pramian kohdalla pulloaihiot saapuvat aina Baltiasta. Alihankkija ei pystynyt tuottamaan tarkempaa tietoa
granulaattien alkuperästä, joten tässä arvioinnissa kierrätysgranulaattia ei huomioitu. Jos Pramia hankkisi
kierrätysgranulaatista valmistettuja pulloaihioita, se todennäköisesit pienentäisi yksittäisen pullon
hiilijalanjälkeä.
15
Kuvassa 7 Pramian kuvaus PET-pullon kierrätysjärjestelmästä.
Kuva 7 Pramian PET-pullon kierrätyskuvaus
16
5. Pullojen hiilijalanjäljet
Laskelmien lopputulosten erot ovat pullojen kohdalla marginaalisia. Kierrätetty alumiinitölkki omaa
kuitenkin pienimmän hiilijalanjäljen, mutta tämäkin tulos on kuluttajan toiminnasta riippuvaista. Tulos voi
olla hieman yllättävä, sillä Suomessa
kierrätettävät tölkit kuljetetaan Iso-britannian
sulatettavaksi ja sieltä Ruotsiin tölkiksi
muokattavaksi. Ilman kierrätystä alumiinitölkin
hiilijalanjälki on hieman suurempi
kuin
useamman lasi- ja PET-pullon.
Suurin kuormittaja jokaisessa vaihtoehdossa on
pullotusmateriaalin
raaka-aine.
Tällöin
hiilijalanjäljen erot materiaalien kesken aiheutuu
rajauksista
(kierrätettävyys,
uusiokäyttö,
kuljetukset jne). Yksiselitteistä tietoa pullojen
raaka-aineista ja elinkaarista on tällä hetkellä
mahdotonta saada, eivätkä elinkaaret
ole
koskaan staattisia. Toimittajat, logistiikka ja
käyttötavat vaihtelevat tapauskohtaisesti, millä
on suora vaikutus hiilijalanjäljen kokoon.
Tämän(kin) arvioinnin tulokset ovat suuntaa
antavia ja ne ovat yhteneväisiä muiden
eurooppalaisten pullotusmateriaalitarkastelujen
kanssa.
Mistä kierrätetyn alumiinin pieni hiilijalanjälki johtuu?
Kaikki alumiinituotteet ovat kierrätettävissä käytön
jälkeen. Alumiinin sulatukseen tarvitaan vain 5 %
energiamäärästä,
joka
tarvitaan
vastaavan
alumiinimäärän valmistamiseen bauksiitista. Alumiinin
hävikki sulatuksessa on hyvin pieni, vain 3 %, eli
alumiinituotetta voidaan kierrättää lähes loputtomasti.
Samalla vähenevät
primäärituotannon päästöt,
jätemäärät ja maasta louhittavien mineraalien tarve.
Alla olevassa taulukossa 6 eri vaiheiden
hiilidioksidipäästöt g CO2e pulloa kohden.
Taulukko 6 pullotusmateriaalien hiilijalanjälki g CO2e
toiminnoittain eriteltynä
Hiilijalanjälki
Raakaaine
Materiaalin
rahti
Valmiin tuotteen
rahti
PET
147,93
1,87
10,06
1,75
161,61
Pullo 0,5l 0 %
157,81
4,88
14,07
12,15
188,91
Pullo 0,5 l 38 %
122,81
4,88
14,07
12,15
153,91
Pullo 0,5 l 60 %
117,45
4,88
14,07
12,15
148,55
Pullo 0,75 l 0 %
271,43
8,39
17,45
20,90
322,86
Pullo 0,75 l 38%
211,23
8,39
17,45
20,90
262,66
Pullo 0,75 l 60 %
202,01
8,39
17,45
20,90
253,44
Tölkki landfill
173,67
12,21
9,68
0,00
195,56
Tölkki kierrätys
27,58
12,21
9,68
3,04
52,50
17
Kierrätysrahti
Yhteensä
Huomioitavaa hiilijalanjälkilaskennan lopputuloksissa on materiaalin suuri ja kuljetusten pieni osuus
pullotusmateriaaliin nähden. Esimerkiksi PET-pullon osalta materiaalista aiheutuu yli 90 % koko elinkaaren
päästöistä. Kuvassa 8 pullojen keskinäinen vertailu.
Pullojen hiilijalanjälki
350
300
250
200
150
100
50
0
PET
Pullo 0,5 l 0 Pullo 0,5 l Pullo 0,5 l Pullo 0,75 l Pullo 0,75 l Pullo 0,75 l
%
38 %
60 %
0%
38%
60 %
Raaka-aine
Materiaalin rahti
Valmiin tuotteen rahti
Töllki
landfill
Tölkki
kierrätys
Kierrätysrahti
Kuva 8 Pullojen hiilijalanjälkien vertailu g CO2e per pullo
Pullo
Materiaalin osuus
PET
91,54 %
Pullo 0,5 l 0 %
83,54 %
Pullo 0,5 l 38 %
79,80 %
Pullo 0,5 l 60 %
79,07 %
Pullo 0,75 l 0 %
85,31 %
Pullo 0,75 l 38%
81,88 %
Pullo 0,75 l 60 %
81,21 %
Tölkki landfill
87,45 %
Materiaalin osuus on 90 % tai enemmän
yksittäisen pullon hiilijalanjäljestä. PETpullon kohdalla materiaalin osuus on
suhteessa suurin, johtuen logistiikan
tehokkuudesta. Kierrätettävän tölkin osalta
rahtauskuljetukset
Suomesta
IsoBritanniaan ja Ruotsiin aiheuttavat kuitenkin
melkein
jo
puolet
tölkkikohtaisesta
hiilijalanjäljestä.
Taulukossa 7 materiaalien osuus pullon
hiilijalanjäljestä.
Taulukko 7 Materiaalin osuus pullon hiilijalanjäljestä
Vertailussa
laskettiin
PET-pullojen
kuljetusten hiilijalanjälki ja verrattiin sitä
muihin pullotusvaihtoehtoihin. PET-pullon
kokonaiskuljetuksista aiheutui noin 14 gramman kokonaishiilijalanjälki. Se on selkeästi pienin arvioiduista
vaihtoehdoista.
Tölkki kierrätys
52,53 %
Seuraavan sivun taulukossa 8 on verrattu PET-pullon ja pulloaihion kuljetusten hiilijalanjälkeä muihin
pullovaihtoehtoihin. Esimerkiksi kuljetettaessa pulloja tehtaalle (materiaalin rahti) PET-pulloaihion
hiilijalanjälki on 62 % pienempi kuin 250 grammaisen lasipullon, 78 % pienempi kuin 430 grammaisen
lasipullon ja 85 % pienempi kuin tölkin. Kierrätysrahdin kohdalla PET-pullon päästöt ovat 86 % pienemmät
18
kuin 250 lasipullon kohdalla. Tölkkien kohdalla PET-pulloaihion kuljettaminen tehtaalle aiheuttaa noin 85 %
vähemmän päästöjä kuin tölkki, mutta valmiin tölkin rahdista aiheutuu vähemmän päästöjä kuin PETpullon. Kuljetuksia kokonaisuutena tarkasteltaessa PET-pullon elinkaarenaikaiset kuljetukset ovat 56 – 71 %
pienemmät kuin muiden pullotusvaihtoehtojen.
Taulukko 8 Arvioitujen prosessivaiheiden keskinäinen vertailu PET-pullon näkökulmasta
Pullo
PET
Pullo 0,5 l
Pullo 0,75 l
Tölkki
landfill
Tölkki
kierrätys
Materiaalin
rahti %
62 %
78 %
Valmiin tuotteen
rahti %
29 %
42 %
Kierrätysrahti %
86 %
92 %
Kuljetukset yhteensä
(g CO2e)
13,67
31,10
46,73
Kuljetusten
erotus %
56 %
71 %
85 %
-
-
21,89
38 %
85 %
-
42 %
24,92
45 %
6. Viskin ja vodkan hiilijalanjäljet
Natural Interest suoritti kahden tuotteen hiilijalanjälkiarvioinnin. Juomiksi valittiin viski ja vodka. Juomien
hiilijalanjäljissä oli selvät erot. Vodkan hiilijalanjälki on noin puolet viskistä.
Laskelmat ovat suuntaa antavia. Koska raaka-aineet aiheuttavat suurimman osan hiilijalanjäljestä,
standardit täyttävän tuotekohtaisen hiilijalanjälkilaskelman teettämiseksi tarvittaisiin tarkemmat
lähtötiedot raaka-aineen valmistajilta. Nyt tuotetut laskelmat perustuvat kansainvälisiin keskiarvoihin
etanolin (95%) ja viskin osalta. Laskentakertoimien taustaoletuksissa on suuria vaihteluja niissä tapahtuvien
prosessien huomioimisesta päästölaskennassa. Usein on jopa mahdotonta selvittää mitkä kuljetukset
päästökertoimiin sisältyvät ja miten ja mitä raaka-aineiden sivuvirroista ja tuotatontavoista on laskelmassa
huomioitu. Tästä huolimatta tässäkin käytettyjä päästökertoimia voidaan käytetään kansainvälisissä
tuotteiden elinkaariarvioinneissa, niiden mahdollisista puutteista huolimatta.
Viski
Raaka-aine
Raaka-aineen laivarahti
Raaka-aineen rekkarahti
Pullon puhaltaminen
Pullotus ja pakkaus
Tuotteen rahti
Yhteensä
g CO2e
1313
40
4
9
2
10
1378
Vodka
Raaka-aine
Raaka-aineen laivarahti
Raaka-aineen rekkarahti
Pullon puhaltaminen
Pullotus ja pakkaus
Tuotteen rahti
Yhteensä
g CO2e
591
40
5
9
0
10
655
19
Osuus
95,31 %
2,90 %
0,26 %
0,64 %
0,17 %
0,73 %
Osuus
90,22 %
6,09 %
0,69 %
1,34 %
0,04 %
1,54 %
Vertailupohjaa tuotteista antaa esimerkiksi oluen hiilijalanjälki, joka on noin 400 gCO2e/litra ja maidon
hiilijalanjälki on usein kaksinkertainen olueen verrattuna. Suomen ympäristökeskuksen mukaan juuston
hiilijalanjälki on jopa 18 kg CO2e/kilo juustoa, kun kasviksien hiilijalanjäljet voivat olla jopa alle 10 g CO2e
kiloa kohden. Lihatuotteiden osalta hajonta on suurta kanan noin 3 kilon hiilijalanjäljestä naudanlihan noin
15 kiloon.
Alkoholijuomien hiilijalanjäljet ovat muihin ruoka-aineisiin ja juomiin verrattuna siis usein suhteellisen
pieniä. Tämä johtuu pääosin raaka-aineiden kuten viljan tai perunoiden hiiltä sitovasta kasvuvaiheesta.
Viljelyvaiheessa tapahtuvien toimintojen aiheuttaessa suurimman osan yksittäisen tuotteen hiilijalanjäljestä
on oleellista että viljelystä saadaan luotettavaa tietoa.
7. Johtopäätökset pullotusvaihtoehdoista
Erot pullojen välillä ovat niin pieniä, että ne katoavat arvioinnin rajauksiin ja laskennan sisältämiin
epävarmuuksiin. Ilmastotehokkain vaihtoehto vaikuttaisi olevan kierrätetty alumiinitölkki. Erilaisella
rajauksella sekä lähtötiedoilla materiaalien hiilijalanjälkien järjestys voisi olla toisenlainen. Tämä on syytä
pitää mielessä vertailtaessa lukuja mahdollisiin kilpailijoihin ja muihin toimijoihin. Elinkaaritarkastelun ja
hiilijalanjäljen laskenta on aina lähtötiedoista ja rajauksista riippuvaisia. Tarkemmilla lähtötiedoilla
esimerkiksi Preformien ja lasipullojen valmistajalta lopputulema voisi hyvinkin olla se, että PET-pullon on
hiilijalanjälki on lasipulloa pienempi. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että voidaan todeta ettei
pullotusmateriaalien valinnalla voida todistettavasti erottautua muita ekologisempana vaihtoehtona.
Kuljetuksen osalta PET-pullo on selkeästä muita vaihtoehtoja parempi ratkaisu. Vähempien
hiilidioksidipäästöjen lisäksi kuljetusten väheneminen vähentää liikennöinnistä aiheutuneita
pienhiukkaspäästöjä. On siis perusteltua viestiä huomattavasti pienemmästä rahdin hiilijalanjäljestä ja
muista positiivisista ympäristövaikutuksista.
8. Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita
Ilmastonmuutos on megatrendi, joka muuttaa yhteiskuntamme perinpohjaisesti seuraavien
vuosikymmenien aikana. Siihen liittyy muun muassa energiantuotannon mullistuminen ja kova raakaainekilpailu.
Uusi ilmastonmuutospolitiikka on tämän uuden resurssipolitiikan katsomaton kortti. Johtavien
ilmastotutkijoiden mukaan seuraavat 15 vuotta ovat ihmiskunnan historiassa ratkaisevia.345 Tänä aikana
ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt on saatava radikaaliin laskuun. Jos näin ei käy, tulee
ilmastonmuutoksesta kertaluokkaa vaikeammin hallittava ilmiö, on mahdollista että ajaudumme
hallitsemattoman ilmastonmuutoksen kouriin. Sitä, miten suureen muutokseen sopeutumisesta on kyse ja
miten kallista siitä tulee on hankalaa arvioida.
Uusimman
tutkimuksen
tuottaessa
yhä
huolestuttavampia
ilmastomalleja
pidetään
kasvihuonekaasupäästöjen radikaalia vähentämistä ainoana keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Pahimmillaan ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että tietyt osat maapalloa muuttuvat elinkelvottomiksi tai
menettävät ainakin merkittävän osan resurssipohjastaan. Esimerkkinä huippuyliopisto MIT:n selvitys, jonka
3
IPCC www.ipcc.ch
http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos/2009/09/ilmastonmuutoksen_syyt_ja_seuraukset_979963.html
5
http://news.bbc.co.uk/weather/hi/climate
4
20
mukaan vuoteen 2100 mennessä ilmaston lämpeneminen asettuu 90 prosentin todennäköisyydellä 3,5 7,4 asteen välille.6 Jo kahden asteen lämpenemistä pidetään maapallon kannalta vaarallisena. Tätä taustaa
vasten omien toimintojen hiilijalanjäljen arviointi on hyvä lähtökohta omien päästölähteiden
tunnistamiselle, ilmasto-ohjelman tekemiselle ja vastuun ottamista ilmastonmuutoksen hillinnästä.
Lisätietoja ilmastonmuutoksen tieteellisestä taustasta ja uusimmista tutkimuksista saa muun muassa
sivustoilta http://www.realclimate.org ja http://ilmasto.org. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista
liiketoimintaan, esimerkiksi uusimpien liiketaloudellisten sovelluksien muodossa, tarjoaa esimerkiksi
Britannian hallituksen Carbon Trust -organisaatio www.carbontrust.co.uk, ja Forum for the Future
http://www.forumforthefuture.org.
9. Varmasti vihreä viinantekijä
Jatkuvasti niukkenevista resursseista kilpailtaessa jokainen yksilö, yritys ja valtio joutuu kohtaamaan
niukkenevat resurssit. Voittajia uudessa tilanteessa ovat ne, jotka osaavat muuttaa tehokkaimmin
järjestelmiään vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuluttaviksi.
Viime vuosien rajut hintaheilahtelut raaka-ainemarkkinoilla kuvastavat globaalien markkinoiden
laajentumista ja kysynnän kasvua, jotka aiheutuvat jatkuvasta väestönkasvusta, fossiilisten polttoaineiden
rajallisuudesta ja kasvavasta kulutuksesta. Tämän kasvun tahdissa eivät pysy teknologinen kehitys eivätkä
(vielä hyödyntämättömät) luonnonvarat. Energian ja monien raaka-aineiden hintaa ja saatavuutta on
tulevaisuudessa yhä hankalampi ennakoida, koska markkinoilla on entistä suurempi joukko toimijoita.
Raaka-aineiden hinta on kuitenkin pitkällä aikavälillä pysyvässä nousussa, saatavuudessa saattaa olla
merkittäviä katkoksia ja tästä johtuen markkinoiden hintaheilahtelut ovat rajuja. Historiallisesti katsottuna
viimeisen sadan vuoden ajan kaikkia resursseja on ollut enemmän kuin riittävästi, nyt tilanne on täysin uusi.
Helpoiten ennustettavissa on energian hinnan nousu. Ilmastopoliittisten päätösten johdosta kaikkein
edullisimmasta energianmuodosta, eli kivihiilestä tulee kaikkein kalleinta, mikä nostaa energian hintaa
ylipäätään. Samoin käy materiaaleille kuten teräkselle, muoville ja betonille. Viljan hinta on myös altis
muutoksille, ei vähiten biopolttoaineiden kehityksen ja käyttöönoton ansiosta.78
llmastonmuutoksen hillinnässä hajautettu energiantuotanto ja älykkäät sähköverkot ovat yksi ratkaisuista.
Pramia on tulevaisuudessa osa tätä ratkaisua. Omalla tuulivoimalla on merkittävä vaikutus Pramian
energiantuotannon turvaamiseen ja sitä kautta omaan hiilijalanjälkeen. Se on parhaimpia ja tehokkaimpia
ilmastotekoja mitä yksittäinen yritys voi tehdä. Tästä megaluokan yrityskohtaisesta ilmastoteosta tulisi
tiedottaa ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ”varmasti vihreänä viinantekijänä”.
Pramia on tehnyt johdonmukaisia päätöksiä ilmastoystävälliseen toimintaan siirtymisestä. PET-pullojen
käyttöönotto kuljetusten vähentämiseksi, tuulivoimalan rakentaminen ja pullotusmateriaalien sekä oman
toiminnan hiilijalanjäljen arviointi ovat kaikki ilmastomyönteisen edelläkävijäyrityksen vahvoja
tunnusmerkkejä. Pramian päätökset kestävät vertailun kansainvälisiinkin toimijoihin. Muun muassa Bacardi
on tehnyt saman tyyppisiä ratkaisuja Pramian kanssa.9 Suomessa omalla toimialallaan Pramia toimii
suunnannäyttäjänä yhdessä Laitilan panimon kanssa. Nämä kaksi toimijaa yhdessä vahvistavat oman
toimialansa ympäristömyönteistä mielikuvaa. Samalla heillä voisi olla toisiltaan opittavaa. Ajatusten ja
6
http://web.mit.edu/newsoffice/2009/roulette-0519.html
World Bank Chief: Biofuels Boosting Food Prices http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=89545855
8
Biofuel demand makes food expensive http://news.bbc.co.uk/2/hi/6481029.stm
9
Bacardi: King of Sustainable Spirits?
http://www.sustainablelifemedia.com/content/story/design/bacardi_king_of_spirits
7
21
kokemusten vaihto sekä toimintatapojen vertailu toisi Pramialle lisäymmärrystä, samalla se voisi jakaa omia
kokemuksiaan samalla toimialalla toimivan yrityksen kanssa.
Suomalaisten yritysten vastuullisuusviestintä on liian varovaista. Tästä johtuen Pramialla on erinomainen
mahdollisuus erottautua. Pramialla taustat ovat kunnossa ja kestävyyttä on lähestytty oikeasta
näkökulmasta jo pidemmän aikaa. Lähitulevaisuudessa Pramia voisi esimerkiksi kertoa tavoitteesta olla
päästötön toimija vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman ensimmäinen vaihe kattaisi oman toiminnan
kattavan selvityksen ilmastonäkökulmasta, joka on tämän selvityksen myötä jo suoritettu. Tämän jälkeen
Pramia julkaisisi omalla ilmasto-ohjelmansa, tai ”ilmastojulistuksen”, joka sisältäisi pieniä ymmärrettäviä
tekoja, mutta jonka ydin olisi tietysti oma tuulivoimala.
9.1.Tuulivoimalan vaikutus
Tuulivoimalan suuri vaikutus Pramian laskennalliseen hiilijalanjälkeen johtuu siitä, että se vaikuttaa
positiivisesti Suomessa kulutettavaan verkkosähköön, pudottaen tuotetun sähkön laskennallista hiiliintensiteettiä. Yleismaailmallisesti ilmastovaikutusten pienentämiseksi tuotetun sähkön hiili-intensiteettiä
(CO2-päästökerroin) tulee pudottaa radikaalisti. Uusiutuvilla, kuten tuulivoimalla, tuotettu sähkö
mahdollistaa tämän.
9.2.Vaikuttaminen omiin toimintoihin
Omien toimintojen osuus Pramian hiilijalanjäljestä on noin neljäsosa, tästä suurin osa aiheutuu
energiankulutuksesta. Jätteiden osuus oli toiseksi suurin. Toimistomateriaalit ja liikennöinti aiheuttivat vain
pienen osan päästöistä. Omia toimintoja ei tule kuitenkaan väheksyä, sillä jokapäiväisen toiminnan
vihertämisen kautta saadaan koko organisaatio sisäistämään kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Tämän ajatteluprosessin käynnistäminen johtaa toivottavasti tulevaisuudessa arvokkaisiin vihreisiin sisäisiin
ja ulkoisiin innovaatioihin.
Pramian omien toimintojen hiilijalanjäljen pienentämisessä tulisi keskittyä energia- ja
materiaalitehokkuuteen sekä liikennöinnin vähentämiseen. Tuulivoimalatuotannon ansiosta kulutetusta
energiasta ei aiheudu enää hiilidioksidipäästöjä, mutta tämä ei poista energiatehokkuuden tarvetta.
Energiamittaroinnin
kehittäminen
auttaa
toimintojen
tehostamisessa.
Tuotantoprosessien
energiakulutuksen mittaaminen sekä tehokkaampien ratkaisujen kehittäminen tulee myös olla jatkuvan
tarkkailun ja kehittelyn alla. Liikennöinnin tarvetta tulisi arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää
mahdollisuuksien mukaan junaa lentämisen tai henkilöautoilun sijaan ja kehittää etätapaamisen
mahdollisuuksia. Jätevirtojen mahdollinen jatkohyödyntäminen on myös yksi harkinnan arvoinen kohde.
Vaikka yllä mainituilla asioilla ei ole suurta vaikutusta Pramian hiilijalanjälkeen ne kuitenkin sitouttavat koko
organisaatiota kehittämään yhä kestävämpiä toimintatapoja ja innovaatioita.
Sisäinen tiedotus on myös tärkeää. Kehityksestä tulisi viestiä tasaisin väliajoin, esimerkiksi hiilijalanjäljen
muodossa. Esimerkiksi footprinter.fi-palvelulla tasaisin väliajoin itse tehtävä hiilijalanjälkilaskelma ja
sisäinen hiilijalanjälkikatsaus auttaisi tunnistamaan eri toimenpiteiden vaikutukset. Suomalainen kun ei
usko puheeseen, vaan tekoihin. Silloin on tärkeää että teoista viestitään ymmärrettävästi ja säännöllisesti.
9.3.Vaikuttaminen alihankkijoihin
Pramian päästöistä yli 70 % tulee muualta kuin sen omista toiminnoista, eli materiaalihankinnoista.
Päästöjen hallinnan kannalta tämä on tietysti haasteellista. Se hankaloittaa tiedonkeruuta eikä anna
22
Pramialle laajoja mahdollisuuksia omien toimenpiteiden kautta vaikuttaa toiminnastaan aiheutuvaan
ilmastokuormaan.
Koska suurin osa päästöistä aiheutuu hankintaketjusta tulisi Pramian lähestyä toimijoita CO2-tiedonkeruun
näkökulmasta. Tuottajat eivät välttämättä pysty tietoa heti tarjoamaan, mutta osaavat aloittaa valmistelun
tiedon tarjoamiseksi. Tietopyyntö alihankkijoiden suuntaan helpottaa omien toimintojen päästölähteiden
kartoittamista tulevaisuudessa, mutta se antaa myös laajemman signaalin ilmastovastuullisesta
toiminnasta.
Niiden toimijoiden kohdalla, jotka eivät ole strategisesti elintärkeitä Pramia voisi asettaa palvelukohtaisen
CO2-tiedon tai muita ilmastokriteereitä kumppanuuden jatkumisen ehdoksi.
9.4.Vihreän sähkön vaatimus
Alihankkijoihin voisi aluksi esittämällä vaatimuksen vihreän sähkön käytöstä. Pramia tuottaa
tulevaisuudessa itse oman sähkönsä ja tätä lähestymistä voisi käyttää myös omiin kumppaneihin. Yrityksillä
on yleensä yksityishenkilöä suurempi vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin. Pelkästään vaikuttamalla
muutaman kumppanin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöihin Pramia osoittaisi edelläkävijäyrityksen
asennetta, mutta saisi myös aikaan konkreettisia päästövähenemiä.
9.5.Hiilijalanjälkitiedon välitys
Toiseksi Pramian tulisi aktiivisesti tuottaa tietoa omille B2B- ja B2C-asiakkailleen omista
ilmastotavoitteistaan ja tuloksistaan. Aluksi tieto voisi olla osa epävirallisempaa viestiä, mutta
tulevaisuudessa se olisi sisällä tarjouspyynnöissä esimerkiksi kgCO2e/kg tuotetta tai kgCO2e/€.
9.6.Tuotteiden hiilijalanjäljet
Yhdeksi ilmasto-ohjelman tavoitteeksi tulisi asettaa tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskenta ja
tuotemerkinnät. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa, erityisesti juomien tuottajien ja
preformin valmistajien osalta. Ilman heidän yhteistyötään tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ei toteudu
standardien vaatimalla tasolla.
Tuulivoimalaa voi hyödyntää esimerkiksi omien tuotteiden hiilijalanjäljen laskennassa, jolloin omien
prosessien aiheuttama hiilijalanjälki on laskennallisesti nolla.
Esimerkkejä tuotekohtaisista hiilijalanjäljistä löytyy useista maista. Edelläkävijöinä etenkin Iso-Britannian
markkinat.
9.7. Jatkotoimenpiteet ja aikataulu
NI ehdottaa että Pramia ottaa kvartaaleittain tai puolivuosittain teeman, jota se ilmastotyössään painottaa.
Ensimmäisen jakson työ kattaisi mittaukset, tavoitteiden asettamiset, toimenpiteiden kartoitukset,
seurannan rakentamisen ja viestintäsuunnitelman. Suurelta osin tämä työ on jo tehty. Mittaukset
pullomateriaalien ja yritystoiminan kannalta ovat valmiit, päästövähenemien tavoitteet asetetaan C-Factindikaattorin avulla. Toimenpiteetkin ovat osaltaan valmiit (tuulivoimala). Seurannan osalta NI tarjoaa
Pramian käyttöön Footprinter.fi-verkkopalvelun. Viestintäsuunnitelma on asia, jota Pramia voi miettiä
23
yhdessä Natural Interestin kanssa tai mahdollisesti yhteistyökumppanimme Green & Companysta
mainostoimisto Taskun kanssa.
Toisessa vaihe koostuu pitkälti tuulivoimalan käyttöönotosta ja sen aiheuttamista säästöistä. Tässä
vaiheessa viestintä on avainasemassa. Tuulivoimalainvestoinnin uutisoinnissa tulee käyttää Pramian
hiilijalanjäljen minimointia ja luoda kuva vahvasti vihreästä viinantekijästä. Viestin tulee olla selkeä, niin
että jokainen Pramialainen osaa sen kertoa. Tähänkin Green & Company voi tarjota osaamista koulutuksen
osalta. Yhteistyökumppanimme Sahaco Oy omaa yli 30 vuoden kokemuksen ympäristövastuullisuuden
jalostamisesta kilpailueduksi. Sahacolaisten ajatusmalli lähtee siitä ,että ympäristötyön tulee läpäistä koko
organisaatio ja se tulee jokaisen yrityksen työntekijän sisäistää. Vasta silloin tehdystä työstä tulee
kilpailuetu ja se mitataan ulos markkina-arvon selvänä kasvuna.
II vaiheessa otetaan käyttöön Pramian oma footprinter.fi-sovellus, joka sisältää tässä arvioinnissa tehdyt
päästökertoimet ja kategoriat. Palvelun avulla Pramia voi seurata ja hallita omaa hiilijalanjälkeänsä oman
aikataulun mukaisesti. Footprinter.fi-palvelun avulla toiminnan seuraaminen nopeutuu ja päästölähteiden
tunnistaminen helpottuu. Hiilijalanjälkitiedosta tulee Pramialle aidosti osa omaa tekemistä, kun ei tarvitse
odottaa laskelmia asiantuntijoilta. Työkalun käyttö nostaa hiilijalanjälkitiedon ymmärrystä koko
organisaatiossa. Se mahdollistaa skenaario ”mitä jos”-työskentelyn ja aidosti vähähiiliseen toimintaan
tähtäävä ajattelu käynnistyy. Uskomme vahvasti että footprinter.fi auttaa tiedon ja ymmärryksen
lisäämisessä ja sitä kautta yrityskohtaisten vihreiden innovaatioiden luomisessa. Footprinter.fi-työkalusta
enemmän englanninkielisessä liitteessä.
III vaiheessa asetetaan tavoite tuotekohtaisiin hiilijalanjälkiin ja määritellään alihankkijoilta tarvittava tieto
arviointien suorittamiseksi. IV vaiheessa alihankkijoilta pyritään keräämään tietoa jotta vaiheen V lopussa
Pramialla olisi tuotekohtaiset hiilijalanjälkimerkit.
I Vaihe - Ohjelma
II Vaihe (3/2010)
Mittaukset
Tavoitteiden
Tuulivoimala ja muut II Vaihe - 4/2010
asettaminen
omat toimenpiteet
Toimenpiteiden
IV Vaihe - 1/2011
Kumppaneidlta
kartoitus
kerättävän tiedon
CO2-tieto kiinteäksi
Seuranta
V 2/2011
määrittely
Tiedonkeruu
osaksi viestintää ja
Viestintäsuunnitelma
(Julkaisut/Julistus)
toimintaa
Jatkuva hiilijalanjäljen
seuranta
(Footprinter.fi)
Jatkuva hiilijalanjäljen
seuranta
alihankkijoilta ja
kumppaneilta
Jatkuva hiilijalanjäljen
seuranta
Jos tiedonkeruu ok Tuotekohtaiset
hiilijalanjäljet
(Yhteistyössä
partnereiden kanssa)
Hiilijalanjälkimerkit
omiin tuotteisiin
Jatkuva hiilijalanjäljen
seuranta
24
10.Lähteet
Päästökertoimien lähteet
Best Foot Forward EcoIndex-database
Defra
Embodied Energy and Carbon database, Bath University
Ecoinvent
Footprinter.fi
Motiva http://www.motiva.fi/files/1418/Energiakatselmusten_CO2-ohje.pdf
Plastics Europe. 2009. Association of Plastics Manufacturers. Life Cycle and Eco-profiles.
http://www.plasticseurope.org/Content/Default.asp?PageID=1170
VTT Lipasto-tietokanta
Raportin lähdeluettelo
Autodesk: A Corporate Finance Approach to Climate-stabilizing Targets (“C-FACT”)
http://images.autodesk.com/adsk/files/greenhouse_gas_white_paper00.pdf
Bacardi: King of Sustainable
Spirits?http://www.sustainablelifemedia.com/content/story/design/bacardi_king_of_spirits
BBC http://news.bbc.co.uk/weather/hi/climate
Biofuel demand makes food expensive http://news.bbc.co.uk/2/hi/6481029.stm
Greenhouse Gas Protocol www.ghgprotocol.org
IPCC www.ipcc.ch
Lasipakkausten keräysjärjestelmän tehostaminen ja lasin hyötykäytön ympäristövaikutukset, YTV 2007
http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/702AEBF1-4C37-42F1-B66B-A0F653373429/0/lasiraporttinet16_2007.pdf
MIT http://web.mit.edu/newsoffice/2009/roulette-0519.html
VTT Teknologiapolut 2050. www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2432.pdf
Olimme kuluttajia. Neljä tarinaa vuodesta 2023. Toimittanut Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen
PAS 2050 www.bsigroup.com/en/Standards-and-Publications/How-we-can-help-you/ProfessionalStandards-Service/PAS-2050
Reap, J., Roman, F., Duncan, S. & Bras, B. 2008a. A survey of unresolved problems in life cycle assessment.
Part 1: goal and scope and inventory analysis. International Journal of Life Cycle Assessment 13(4):290-300.
Reap, J., Roman, F., Duncan, S. & Bras, B. 2008b. A survey of unresolved problems in life cycle assessment.
Part 2: Impact assessment and interpretation. International Journal of Life Cycle Assessment 13(5):374-388.
25
Soimakallio, S., Antikainen, R. & Thun, R. (eds.). 2009. Assessing the sustainability of liquid biofuels from
evolving technologies. A Finnish Approach. VTT Research Notes 2482.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2482.pdf
Suomalaisten juomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi 2000, PTR:n raportti n:o 51, 2004,
Yrjäö Virtanen
The carbon impact of bottling Australian wine in the UK: PET and glass bottles, Best Foot Forward, WRAP
2008
World Bank Chief: Biofuels Boosting Food Prices
http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=89545855
Yle http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos/2009/09/ilmastonmuutoksen_syyt_ja_seuraukset_979963.html
26