turvavalaistus - Netpublicator
turvavalaistus Järjestelmät, sovellukset ja tuotteet Turvavalaistus Kiinteistön turvavalaistus voidaan ratkaista monella tavalla. Rakenne Tämän esitteen tarkoituksena on tarjota ideoita sopivan jär- Koska turvavalaistus luokitellaan turvalaitteistoksi, sen jestelmän valitsemiseksi. Esitteessä käsitellään myös muita toimintavarmuudelta vaaditaan paljon. Järjestelmän on turvavalaistukseen liittyviä asioita, jotka suunnitteluvaihees- siirryttävä automaattisesti turvavalotilaan, kun virransaanti sa on hyvä tietää. katkeaa. Lisäksi eri turvavaloalueiden valaistuksen tulee olla riittävä ja estohäikäisyn rajoittamiseen on kiinnitettävä Henkilöturvallisuus riittävää huomiota. Turvavalotilassa on toiminnassa vähemmän valopisteitä Turvavalaistusjärjestelmän tehtävänä on viime kädes- kuin normaalikäytössä. Liian tehokkaiden valonlähteiden sä ihmishenkien pelastaminen. Sen tulee mahdollistaa käyttö voi aiheuttaa turvavalaistusjärjestelmässä ongel- turvallinen poistuminen tilasta silloin, kun normaalin mia, koska silmä sopeutuu aina ympäristön kirkkaimman valaistuksen sähkönsyöttö häiriintyy. Sen tulee myös kohdan mukaan. Jos valoisimpien ja pimeimpien osien helpottaa pelastusvälineiden, kuten palonsammuttimien välinen ero on liian suuri, häikäistyminen voi vaikeuttaa ja paloletkujen löytymistä. Silloin kun tiloissa on käynnis- poistumista, koska ihmiset eivät hahmota ympäristöä sä vaarallisia prosesseja, turvavalaistuksen tehtävänä on riittävän hyvin. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa turva- mahdollistaa näiden prosessien hallittu pysäyttäminen valaistusjärjestelmässä on otettu huomioon kaikki edellä ennen kuin pelastushenkilöstö menee sisään. mainittu. Turvavalaistus luokitellaan turvalaitteistoksi ja sen vuoksi Turvavalaistusjärjestelmät koostuvat yleensä sekä pois- se edellyttää hyvää suunnittelua. Suunnitelman tulee sisäl- tumisopasteista että yleisvalaisimista, joissa on turva- tää tuotteiden lisäksi koko järjestelmän dokumentointi niin valotoiminto. Järjestelmä voi toimia joko keskitetysti tai tarkasti, että järjestelmän kokoonpano on helposti hahmo- hajautetusti eli käyttövoima tulee joko keskusyksiköstä tai tettavissa säännöllistä tarkastusta ja kunnossapitoa varten. 2 kuhunkin valaisimeen sijoitetusta turvavaloyksiköstä. Ase- Useimmissa järjestelmissä kannattaa käyttää jälkimmäis- tus edellyttää, että keskusakustojärjestelmässä jokaiselle tä menetelmää. Itsetestaustoiminto varmistaa, että vält- alueelle tuodaan turvavalaistusta varten (vähintään) kaksi tämättömät testit todella tehdään ja lisäksi se pienentää eri sähkönsyöttöä. järjestelmän ylläpitokustannuksia. Fagerhultilla on laaja valikoima turvavalotuotteita, jotka Erilaisista itsetestausjärjestelmistä kerrotaan tarkem- vastaavat voimassa olevia vaatimuksia. min myöhemmin tässä esitteessä. Testit ja tarkastukset Määräykset ja standardit Turvavalaistusjärjestelmä on testattava ja tarkastettava Turvavalaistusta koskevia määräyksiä löytyy seuraavista säännöllisesti, jotta sen toimintakyvystä hätätilanteessa julkaisuista: Sisäasiainministeriön asetus SMa 805/2005, voidaan olla varmoja. Testien tulokset on dokumentoitava Pelastuslaki 468/2003, Laitelaki 562/1999, Suomen raken- testipäiväkirjaan tai lokitiedostoon. Testipäiväkirjaan tulee tamismääräyskokoelma RakMK osat A2, E1 ja F2, Valtioneu- merkitä myös tiedot tehdyistä huoltotoimenpiteistä, kuten voston päätös turvamerkeistä ja niiden käytöstä 10.11.1994 akkujen ja valonlähteiden vaihdoista. /976 sekä standardit SFS-EN 1838, SFS-EN 50171, SFS-EN Järjestelmän testaus voidaan suorittaa manuaalisesti. 50172 ja SFS-EN 60598-2-22. Silloin rakennuksen virransaanti katkaistaan käsin ja kaik- Tämän esitteen tarkoituksena ei ole kertoa yksityiskoh- kien turvavalovalaisimen toiminta tarkastetaan silmämää- taisesti, koska tai missä turvavalaistusta tarvitaan. Sen räisesti. Mikäli valaisimissa on itsetestaustoiminto, sen voi ratkaisemiseksi tarvitaan aina tietoa tilasta ja sen käyt- antaa huolehtia testauksesta ohjelmoidun määräaikais- tötavasta. Tässä esitteessä annetaan ratkaisuesimerkkejä suunnitelman mukaisesti. turvavalaistusta yleensä vaativiin tiloihin. 3 Standardi SFS-EN 1838 Turvavalaistusstandardi SFS-EN 1838 on Sisäasiainministeriön asetuksessa esitetty noudatettavaksi soveltuvin osin. Standardi SFS-EN 1838 antaa valaistusvaatimukset turvavalaistusjärjestelmille, joita asennetaan sellaisiin tiloihin ja paikkoihin, joihin näitä järjestelmiä vaaditaan. Standardi määrittää poistumisreittien, aivomien alueiden ja riskialttiiden työalueiden turvavalaistukselle asetetut vaatimukset. Poistumisreitit Poistumisreitit valaistaan tavalla, joka mahdollistaa niiden Poistumisreitit. turvallisen käytön. Enintään 2 m leveällä poistumisreitillä vaakasuoran valaistusvoimakkuuden on oltava lattian tasossa poistumisreitin keskilinjalla vähintään 1 lx ja keskivyöhykkeellä (puolet poistumisreitin leveydestä) vähintään 50% keskilinjan kohdalla olevasta valaistusvoimakkuudesta. Lisävalaistusta tarvitaan riskialttiissa kohdissa, kuten lattiatason muutoskohdissa, käytävien risteyskohdissa, porraskäytävissä, hätäpoistumiseen tarkoitettujen uloskäytävien ovilla ja kulkusuunnan muutospaikoissa. Ensiapupisteiden, palosammutuskaluston ja palohälytyspisteiden lähialueella valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 5 lx. Lähialueella tarkoitetaan normaalisti 2m etäisyyttä vaakasuunnassa. Valoisimman ja pimeimmän alueen välinen valaistus- Avoin tila. suhde saa olla enintään 40:1. Sen vuoksi poistumisreitin turvavalaistusta ei voi toteuttaa pienellä määrällä suuritehoisia valopisteitä. Pelkät poistumisopasteet eivät yleensä riitä poistumisvalaistukselle asetettujen vaatimusten täyttämiseen, vaan niiden lisäksi tarvitaan oikein sijoitettuja, turvavalokäytössä oikean valovirran antavia turvavalaisimia. Avoimet alueet ja paniikin estäminen Avoimen alueen valaistuksen tarkoituksena on vähentää paniikin todennäköisyyttä sekä mahdollistaa turvallinen siirtyminen poistumisreitille. Tällaiselle alueelle vaaditaan vähintään 0,5 lx valaistusvoimakkuutta ja sen tasaisuuden tulee olla parempi kuin 40:1. Riskialttiit alueet Riskialtis työalue. Riskialttiille alueille vaaditaan turvavalotilassa huomatta- Vaatimusten taustalla on näillä alueilla tapahtuvat vaa- vasti enemmän valoa kuin poistumisreiteille ja avoimille ralliset prosessit ja vaaraa aiheuttavat laitteet, kuten pyöri- alueille. Valaistusvaatimus on vähintään 15 lx tai 10 % tilan vät koneet, jotka on voitava sammuttaa oikealla tavalla normaalista valaistusvoimakkuudesta ja tasaisuuden tulee ennen poistumista ja pelastushenkilöstön saapumista. olla parempi kuin 10:1. Jos normaalikäytössä valaistusvaati- Riskialttiilla alueilla riittävä valaistusteho saadaan nor- mus on 1500 lx, tarvitaan turvavalotilassa vähintään 150 lx. maalisti vain keskitetyn järjestelmän avulla. 4 Muut turvavalaistusta koskevat standardit Sisäasiainministeriön asetus SMa 805/2005 rakennusten EN 60598-2-22 – Erityisvaatimukset turvavalaistukseen postumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta viittaa käytettäville valaisimille stadardeihin. On kuitenkin huomattava, että standar- EN 60598-2-22 sisältää muun muassa määräyksiä elektro- dit eivät ole keskenään samanarvoisia. Asetuksessa on niikan ja akkujen maksimilämpötiloista, sillä molempien velvoittavaksi määritelty vain keskitetyn tehonsyötön jär- komponenttien käyttöikä riippuu pääasiassa lämpötilasta. jestelmiä käsittelevä standardin SFS-EN 50171 ja valaisin- Myös siirtymisaika normaalitilan ja turvavalotilan välillä standardi SFS-EN 60598-2-22. Velvoittavaksi on asetukses- on määritetty. Jos valaisinta käytetään turvavalaistuk- sa määritelty myös Valtioneuvoston turvamerkkipäätös seen, tietyt muovimateriaalit voivat aiheuttaa ongelmia. 976/1994. Standardi SFS-EN 1838 on asetuksessa esitetty Turvavalovalaisimille asetetut lämmön- ja palonkestävyys- noudatettavaksi soveltuvin osin ja standardi SFS-EN 50172 vaatimukset ovat tiukemmat kuin tavallisilla valaisimilla. on vain suositusluontoinen. Tämän vuoksi kaikkia tavallisia valaisimia ei voi muuttaa turvavalovalaisimiksi. EN 50171 – Järjestelmät keskitettyä tehonsyöttöä varten EN 55015 – Radiohäiriöt (EMC) Standardi määrittää perusturvalaitteiden riippumattomaan Kun tavalliseen valaisimeen on asennettu turvavalotoimin- energiansyöttöön tarkoitettujen keskitettyjen tehonsyöttö- to, siihen on lisätty turvavaloelektroniikkaa ja sen johdo- järjestelmien rakenteelle ja toiminnalle asetetut vaatimuk- tusta valonläheisiin on muutettu. On tärkeää tarkastaa, set. Esimerkiksi oikosulkusuojaus, siirtymisaika normaa- että valaisin täyttää edelleen voimassa olevat EMC-vaati- litilasta turvavalotilaan sekä akkujen latausjärjestelmän mukset. Vaatimusten vastainen tuote voi aiheuttaa ongel- rakenne on määritetty tarkoin. Myös turvavalokeskuksen mia heikentämällä tai jopa estämällä muiden sähköisten lämmön- ja palonkestävyys on määritelty. järjestelmien toimintaa. Tarkastus tehdään radiohäiriö- EN 50172 – Poistumisvalaistusjärjestelmät mittauksella standardin EN 55015 mukaan. Vaatimusten Standardi määrittelee mm. vaatimukset poistumisreittien täyttämiseksi joudutaan usein hienosäätämään kompo- valaistukselle ja turvallisuuskilville normaalin sähkönsyötön nenttien sijoittelua ja johdotusta. häiriötilanteessa, turvavalaistuksen vähimmäisvaatimukset tilojen koon, tyypin ja käytön perusteella sekä turvavalais- Opasvalaisimet/turvallisuuskilvet tusjärjestelmän kunnossapidosta. Opasvalaisimille on omat erityisvaatimuksensa. Ne on EN 62034 – Akkukäyttöisten poistumisreittivalaisinten kuvattu tuotestandardissa EN 60598-2-22. Asetuksen automaattiset testausjärjestelmät 805/2005 mukaan poistumisopasteiden on oltava selkeitä. Standardi määrittää, kuinka ja koska itsetestaus on suori- Opasteet on pystyttävä havaitsemaan ja niiden merkitys tettava. Itsetestausjärjestelmä varmistaa, että tarvittavat on kyettävä ymmärtämään vaivatta. Poistumisopasteiden testit todella tehdään. Monia asennettuja turvavalais- on oltava aina valaistuja. Opasvalaisimet on sijoitettava tusjärjestelmiä ei valitettavasti koskaan testata ja se voi poistumisreitin kriittisiin kohtiin. todellisessa vaaratilanteessa aiheuttaa hengenvaaran. Jos Opasvalaisimia on kahta eri tyyppiä: läpivalaistuja tai järjestelmää ei testata säännöllisesti, tyhjentyneitä akkuja edestä valaistuja. Läpivalaistut kilvet erottuvat helpom- tai palaneita lamppuja ei huomata. min, joten niiden suurin havaintoetäisyys on kaksinkertai- Säännölliset testaukset pidentävät myös akkujen nen samankokoiseen edestä valaistuun kilpeen verrattuna. käyttöikää (koskee pääasiassa järjestelmiä, jotka toimivat NiCd-akulla). Itsetestaus on tärkeää myös taloudelliselta kannalta. Vaikka itsetestaustoiminnolla varustettu järjestelmä on investointina jonkin verran kalliimpi, se maksaa itsensä takaisin suhteellisen nopeasti. Se ei sido henkilökuntaa jokaisen yksittäisen turvavalovalaisimen säännöllisiin tarkastuksiin. Monia itsetestausjärjestelmiä voidaan lisäksi monitoroida, joitakin jopa internetin kautta. Suurin havaintoetäisyys lasketaan kaavalla d = s x p, jossa d on havaintoetäisyys, p on kuvion (kilven) korkeus ja s on vakio, joka edestä valaistuille kilville on 100 ja läpivalaistuille opasteille 200. 5 Turvavalaistusjärjestelmät 6 Hajautettu vai keskitetty järjestelmä? Turvavalaistusjärjestelmän valinta ei välttämättä ole helppoa. Pääasiassa valinnan ratkaisee tilojen rakenne, turvavalaistuksen toimintaympäristön lämpötila ja valaisimien asennuskorkeus. Valintaan vaikuttaa myös turvavalaisimien tyyppi. Suurissa tiloissa kannattaa usein käyttää molempia järjes- 3 telmiä, koska näiden ominaisuudet ovat hyvin erilaisia. Alla on esitetty ratkaisuja tyypillisessä rakennuksessa oleviin erilaisiin tiloihin: 1 1. Kapea poistumisreitti Kapealla poistumisreitillä tarkoitetaan poistumisreittiä, 6 jonka leveys on korkeintaan 2 metriä. Se suunnitellaan standardin EN 1838 mukaan. Suunnan muutokset on merkittävä selvästi. Tilassa voidaan käyttää sekä hajautettua että keskitettyä järjestelmää. Sivulla 10 on kolme esimerkkiä erilaisista valaistusratkaisuista. 2. Leveä poistumisreitti Leveä poistumisreitti saadaan suunnittelemalla kaksi tai useampia kapeita poistumisreittejä vierekkäin. Sivulla 11 on kaksi esimerkkiä leveän poistumisreitin valaistusratkaisuista. 5 3. Avotoimisto Avotoimisto suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Tilassa voidaan käyttää sekä hajautettua että keskitettyä järjestelmää. Sivulla 12 on esimerkkinä kaksi eri valaistusratkaisua. 4. Neuvotteluhuone Neuvotteluhuone suunnitellaan standardin EN1838 avoi- 5. Pysäköintihalli men alueen vaatimusten mukaan. Jos neuvotteluhuonees- Pysäköintihallit suunnitellaan standardin EN1838 avoimen sa on porrastettu katsomo (luentoasli), erityistä huomiota alueen vaatimusten mukaan. Pienissä ja maanpäälisissä hal- on kiinnitettävä askelmiin. Tilassa voidaan käyttää sekä leissa riittänee opasvalaistus, mutta suurissa ja maanalai- keskitettyä että hajautettua järjestelmää. Keskitetty sissa halleissa vaaditaan lisäksi poistumisreitin valaistus. järjestelmä saattaa soveltua porrastettuun luentosaliin Hallin lämpötila on usein alhainen vuoden kylmien kuukau- paremmin, koska valaisimien asennuskorkeus on siellä sien aikana. Sen vuoksi keskitetty järjestelmä soveltuu tän- suurempi. Sivulla 13 on esitetty kaksi kaksi vaihtoehtoista ne parhaiten. Sivulla 15 on esitetty yksi esimerkkiratkaisu. valaistusratkaisua. 6. Ulkoalueet Standardin EN 1838 mukaan turvavalaistuksella pitää korostaa rakennuksen ulkopuolelle johtavia poistumisovia. Ovien ulkopuolelle tulee asentaa valaistus vain, jos uloskäynnin ulkopuolinen alue on vaikeakulkuinen tai vaarallinen. Valinnassa on otettava huomioon myös talvi ja siksi keskitetty järjestelmä soveltuu tänne parhaiten. 6 4 6 3 2 6 3 Varjopuolet: • Loistevalaisimien suhteellisen alhainen valotehokkuus turvavalotilassa (~5-25 % nimellistehokkuudesta) • Akkujen vaihtoon voi suurissa järjestelmissä kulua paljon aikaa • Järjestelmän kunnossapito vie aikaa, mikäli itsetestausta 5 ei ole (valittu) • Ei toimi kylmissä olosuhteissa. Keskitetyt järjestelmät Edut: • Akkuja tarvitsee vaihtaa vain muutamaan paikkaan • Loistevalaisimien hyvä valotehokkuus turvavalotilassa (~90–100 % nimellistehokkuudesta) • Keskitetyn osan kunnossapito on yksinkertaisempaa • Ulkonäöltään tyylikkään valaistusjärjestelmän rakentaminen on helpompaa Hajautetut järjestelmät • Voidaan käyttää myös kylmiin olosuhteisiin sijoitettujen valaisimien kanssa. Edut: • Luotettavuuden kannalta erittäin turvallinen järjestelmä, koska jokaisessa turvavalaisimessa on oma varavoimansa • Turvaa myös tilanteet, jossa sähkönjakeluhäiriö on tilakohtainen •Järjestelmää on helppo laajentaa tai täydentää • Kriittisten komponenttien (valonlähteiden ja akkujen) toimintaa on mahdollista valvoa hyvin toimivan itsetes- Varjopuolet: • Keskuksen vioittuminen voi jättää suuria alueita pimeäksi • Asentaminen ja kaapelointi on monimutkaisempaa. Järjestelmä saattaa vaatia palosuojatun asennuksen tai palosuojatun kaapeloinnin. • Turvavalokeskuksen testaus on tehtävä manuaalisesti tai jonkintyyppisen valvontajärjestelmän kautta. taustoiminnon avulla 7 Hajautettu turvavalaistusjärjestelmä Hajautetussa valaistusjärjestelmässä valaisinten varavoima on sijoitettu paikallisesti kuhunkin turvavalaisimeen. Se tarkoittaa, että jokaisessa turvavalaisimessa on elektroninen turvavaloyksikkö ja ladattava akku. Tällaisen järjestelmän etuna on se, että turvavalaisimet toimivat toisistaan riippumatta eikä sen asennus edellytä monimutkaisempia ratkaisuja, kuten palosuojattua kaapelointia. Varjopuolena ovat kuitenkin kunnossapitokustannukset, jotka voivat nousta jonkin verran korkeammaksi useampien huollettavien akkujen vuoksi. Hajautetun (omavaraisen) turvavalaisimen toiminta perustuu elektronisen turvavaloyksikön liittämiseen normaalin liitäntälaitteen ja valonlähteen väliin. Turvavaloyksikkö käsittää valonlähteen ohjausyksikön, toimintatilan vaihtajan sekä akkulaturin. Osat on koottu yhdeksi yksiköksi. Normaalikäytössä valonlähde toimii valaisimen normaalin liitäntälaitteen välityksellä ja turvavaloelektroniikan tehtävänä on pitää akku hyvin ladattuna. Turvavalotilassa (kun verkkojännite katkeaa) normaali liitäntälaite kytkeytyy automaattisesti piiristä ja lamppu kytkeytyy turvavaloelektroniikan ohjaukseen. Kun verkkovirta palautuu, piiri kytkeytyy automaattisesti normaalitilaan. Nykyaikaisella elektroniikalla kytkeytymisessä on lyhyt viive (0,5 s), jotta EL-liitäntälaite ei saa jännitettä ennen kuin lamppupiiri on ehtinyt palautua sataprosenttisesti normaalin liitäntälaitteen ohjaukseen. Jos kytkeytyminen tapahtuu liian nopeasti, EL-liitäntälaitteen valvontapiiri saattaa ehtiä toteamaan loistelamput vialliseksi ja siirtyä valmiustilaan itseään suojatakseen. Fagerhultilla on erilaisia turvavalaisinmalleja hajautettuihin järjestelmiin: 1. Sisäänrakennettu emLED 2. Perusmalli ilman itsetestausta. 3. Turvavalaisin integroidulla Autotest IV -toiminnolla. Useimmat EL-liitäntälaitteella varustetut Fagerhult-valaisimet voidaan muuntaa hajautettuun järjestelmään tarkoitetuiksi turvavalaisimiksi. Koska osa turvavalokomponenteista (esimerkiksi akut) ovat herkkiä lämmölle, toteutustapa voi vaihdella valaisimittain. Jotkut valaisimet voidaan toteuttaa vain niin, että akut tai sekä akut että turvavaloelektroniikka asennetaan valaisimen rungon ulkopuolelle erilliseen koteloon (akkukotelo tai turvavaloyksikkö). Elektroniikkayksikön sisältävän turvavaloyksikön etäisyys valaisimesta voi turvallisuussyistä olla enintään 0,5 metriä, sillä lampulle mene- 8 vien johtimien liiallinen pituus vaikuttaa EL-liitäntälaitteen toimintaan tai estää valaisimen toiminnan turvavalotilanteessa. Akkukotelo voidaan sen 230 V sijaan sijoittaa metrinkin päähän valaisimesta. Nykyisen tuotestandardin (EN 60598-2-22) mukaan etäisyys ei kuitenkaan saa olla yhtä metriä pitempi. 230 V Hajautettuun järjestelmään tarkoitettu turvavalaisin liitetään normaalisti verkkoon nelinapaisella johdolla (suojamaadoitus, nolla, latausvaihe ja sytytysvaihe). Tällainen kytkentä mahdollistaa valaisimen sytyttämisen 230 V ja sammuttamisen normaaliin tapaan sekä turvavalaistuksen automaattisen käyttöönoton verkkovirran katketessa. Lataus- ja sytytysvaiheen on aina tultava samasta ryhmäsulakkeesta. Jos turvavalaisimen halutaan toimivan vain turvavalotilassa tai jos valaisimen tulee palaa jatkuvasti, kolminapaien syöttö riittää. Jos järjestelmään halutaan myös keskitetty valvonta, tarvitaan kaksi johdinta lisää. Myös näiden johdinten tulee olla 230V-eristettyjä ja asennusteknisesti niitä käsitellään verkkojännitejärjestelmänä. Hajautettuun järjestelmään tarkoitetut turvavalaisimet eli valaisimet, joissa on sisäänrakennettu tai lähelle sijoitettu turvavaloyksikkö ja akusto, soveltuvat yleensä vain normaaliin huoneenlämpötilaan. LEDit voivat toimia myös hieman alhaisemmissa lämpötiloissa. Käyttöä rajoittaa se, että kylmä valonlähde syttyy huonosti alennetulla turvavaloteholla. Myös akkuteho laskee voimakkaasti lämpötilan laskiessa, jolloin turvavalotoiminnan käynnistämiseen tarvittava energia saattaa puuttua kokonaan. Hyvin kylmässä on lisäksi riskinä akun jäätyminen ja rikkoutuminen. Monissa tapauksissa järjestelmien yhdistäminen on paras ratkaisu: sisätiloihin hankitaan hajautetut turvavalaisimet ja keskitettyä ratkaisua käytetään esimerkiksi ulkona silloin, kun turvavalaistusta vaaditaan poistumisovien ulkopuolelle. Keskitetyt turvavalaistusjärjestelmät Keskitetyn turvavalaistusjärjestelmän varavoima tulee turvavalokeskuksesta, joka käynnistyy verkkojännitteen katkettua. Turvavalokeskukseen kytketään osa rakennuksen normaalista valaistusjärjestelmästä tai erilliset turvavalaisimet, kuten esimerkiksi emLED-sc. Keskitetty turvavalaistusjärjestelmä on yleensä paras ratkaisu silloin, kun valaisimet sijaitsevat korkealla. Hajautetun ratkaisun valotehokkuus ei yleensä näissä tapauksissa riitä, koska valonlähteet toimivat turvavalaistustilanteessa normaalia paljon alemmalla teholla. Keskitetyssä järjestelmässä valotehokkuus on turvavalotilassa lähes yhtä suuri kuin normaalikäytössä ja lisäksi vältytään hankalilta akunvaihdoilta. Riskialttiilla alueilla tarvitaan myös suurempaa valaistusvoimakkuutta, joten keskitetty turvavalaistusjärjestelmä toimii hajautettua paremmin. Keskitetty turvavalaistusjärjestelmä sopii hyvin myös kylmiin tiloihin ja ulos edellyttäen, että turvavalokeskus sijaitsee normaalissa huonelämmössä (sisällä). Keskitetyssä järjestelmässä on hyvä huomata, etteivät kaikki valonlähteet sovellu turvavalaistuskäyttöön. Jotta keskitetyn turvavalaistusjärjestelmän koko ei nousisi turhan suureksi, on järjestelmien yhdistäminen usein hyvä ratkaisu. Esimekiksi sisätiloihin hankitaan pääasiassa hajautettu järjestelmä ja keskitettyä ratkaisua käytetään korkeissa tiloissa ja ulkona, jos uloskäynnin ulkopuolinen alue on vaikeakulkuinen tai vaarallinen. 9 Kapea poistumisreitti Enintään 2 metriä leveät poistumisreitit vaativat vähintään Pleiad Compact G2 1x18 W c/c 5,0 m emLED-s c/c 5,6 m emLED-s2 c/c 8,0 m 1 lx vaakasuuntaisen valaistusvoimakkuuden poistumisreitin keskilinjalla. Keskivyöhykkeellä (vähintään 1/2 käytävän leveydestä) valaistustason tulee olla vähintään puolet keskilinjan valaistusvoimakkuudesta. Keskilinjalla suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde saa olla enintään 40:1. Keskivyöhykkeen ulkopuolella valaistusvoimakkuudeelle ei ole asetettu vaatimuksia. Näin kirjahyllyjen, muiden huonekalujen muodostamia varjoja ja esteitä ei tarvitse ≥ 5 lx 3–5 lx 2–3 lx 1,5–2 lx wall zone ≥ 1,5 lx 1–1,5 lx 0,5–1 lx wall zone Käytävän leveys on 2,0 m ja valaisimien asennuskorkeus 2,7 m. ottaa huomioon, kunhan ne eivät muiden näkökohtien vuoksi ole määräysten vastaisia ja estä poistumisreitin käyttöä. Turvavalaistusta laskettaessa kannattaa laskentaruudukon laskentapisteväliksi asettaa 0,2, jotta erityisesti leveyssuunnassa saadaan riittävä määrä laskentapisteitä. Laskentatulokset ovat oheisesta sivukäytävästä. 1,0 m 2,0 m 10 ≥ 5 lx 3–5 lx 2–3 lx 1,5– 2 lx 1–1,5 lx wall zone Leveä poistumisreitti Leveää poistumisreittiä on helpoin käsitellä useana enintään 2 metriä leveänä ja samansuuntaisena poistumisreittinä. Jokaisen kapean poistumisreitin keskilinjalle vaaditaan 1 lx ja muualla aivan reunoja lukuun ottamatta emLED-s c/c 5,6 m Pleiad Compact G2 1x18 W c/c 4,8 m vähintään puolet keskilinjan valaistusvoimakkuudesta. Leveä poistumisreitti voidaan myös käsitellä avoimena alueena, jolloin valaistus suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Sen vähimmäisvalaistusvoimakkuus on 0,5 lx ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla ≥ 7 lx 5–7 lx 3–5 lx 2–3 lx wall zone ≥ 3 lx 2–3 lx 1–2 lx wall zone Käytävän leveys on 3,6 m ja valaisinten asennuskorkeus 2,7 m. parempi kuin 40:1. Ks. kappale "avoimet alueet". Turvavalaistusta laskettaessa kannattaa laskentaruudukon laskentapisteväliksi asettaa 0,2, jotta erityisesti leveyssuunnassa saadaan riittävä määrä laskentapisteitä. Laskentatulokset ovat oheisesta pääkäytävästä. 1,0 m 1,0 m 3,6 m 11 Avotoimisto Indigo Combo 2x24 W Avotoimistossa turvavalaistus on suunniteltava avoimen alueen vaatimusten mukaan. Lattiatasossa vaaditaan vähintään 0,5 lx valaistusvoimakkuus ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa ≥ 4 lx seinästä 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä 3–4 lx mainitut vaatimukset eivät koske. 2–3 lx Ylemmässä valaistuslaskelmassa turvavalaistus on 1–2 lx integroitu yleisvalaisimiin. Neljä tilan 28:sta Indigo-valaisi- 0,5–1 lx mesta on varustettu turvavaloyksiköllä. wall zone Alempi laskelma esittää tilannetta silloin, kun turvavalaistus hoidetaan neljällä emLED-s2 -valaisimella. Fager- emLED-s2 hultin emLED-s2 on hajautettuun järjestelmään tarkoitettu pienikokoinen yksikköturvavalaisin. 2–3 lx 1,5–2 lx 1–1,5 lx 0,5–1 lx wall zone Tilan koko on 10,0 m x 12,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 3,1 m. 12 Kokoustila MultiFive Beta 3x14 W Esimerkki kuvaa tavanomaista kokous- ja luentotilaa. Tilan turvavalaistus suunnitellaan standardin EN 1838 asettamien avoimen alueen vaatimusten mukaan. Vaatimuksena on vähintään 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa seinästä 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä mainitut vaatimukset eivät koske. ≥ 4 lx 3–4 lx 2–3 lx Viereisissä kuvissa on kaksi esimerkkiä turvavalaistuksen 1–2 lx toteuttamisesta. Ylemmässä esimerkissä turvavalaistus on wall zone integroitu kuuteen valaisimeen kahdestakymmenestä, joita käytetään tilan valaisemiseen normaalikäytössä. Kuvien emLED-s valaistusvoimakkuudet esittävät turvavalaistustilannetta. Alempi kuva esittää tilannetta silloin, kun turvavalaistus hoidetaan neljällä emLED-s2 -valaisimella. Fagerhultin emLED-s2 on hajautettuun järjestelmään tarkoitettu pienikokoinen yksikköturvavalaisin. Jos kokoustilassa on porrastettu katsomo, askelmien valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokoustiloissa voidaan periaatteessa käyttää sekä keskitettyä että hajautettua järjestelmää. Porrastetuissa tiloissa keskitetty järjestelmä voi kuitenkin olla parempi, sillä näissä tiloissa tilan korkeus on suurempi ja hajautetun järjestelmän kunnossapito on hankalampaa. ≥ 1 lx 0,75–1 lx 0,5–0,75 lx wall zone Tilan koko on 9,6 m x 12,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 3,5 m. 13 Liikuntasali Myös voimistelusali kuuluu avoimiin alueisiin, joissa vaa- Esimerkissämme turvavalaistukseen käytetään neljää yh- timuksena on 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurim- teensä 58:sta Excis-valaisimesta (4x49 W). Tilan korkeuden man ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee vuoksi kannattaa harkita keskitettyä järjestelmää, koska olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa seinästä kunnossapito on hankalaa korkean sijoituspaikan vuoksi. 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä mainitut vaatimukset eivät koske. Liikuntasalissa turvavalaistus kan- Kuvan valaistusvoimakkuudet esittävät turvavalaistusti- nattaa integroida yleisvalaisimiin tilan korkeuden vuoksi. lannetta. wall zone 14 1,5–2 lx 2–5 lx 5–10 lx 10–30 lx ≥ 30 lx Salin koko on 42,0 m x 22,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 7,0 m. Pysäköintihalli Pysäköintihallit tavitsevat aina poistumisopasteet ja lisäksi poistumisreitin valaistuksen silloin, kun halli on sijoitettu maan alle tai tilat ovat monessa kerroksessa. Pysäköintihalli kuuluu avoimiin alueisiin, joissa vaatimuksena on 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Ympäristölämpötila hallissa vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja hajautetussa järjestelmässä on vaarana akkujen toimimattomuus kylmään vuodenaikaan. Siksi pysäköintihallien turvavalaistus kannattaa suunnitella keskitetyn järjestelmän varaan. Tässä esimerkissä turvavalaistuksessa on käytetty AllFive 1x28 W -valaisimia. wall zone 1,5–2 lx 2–5 lx 5–10 lx 10–30 lx ≥ 30 lx Hallin koko on 70,0 m x 29,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 2,7 m. 15 Riskialttiit alueet Riskialttiille alueille vaaditaan huomattavasti enemmän va- Vaatimusten taustalla on näillä alueilla tapahtuvat vaaral- loa turvavalotilassa kuin poistumisreitille ja avoimelle alu- liset prosessit ja vaaraa aiheuttavat laitteet, kuten pyörivät eelle. Vaadittava valaistusvoimakkuus on vähintään 15 lx koneet, jotka on voitava sammuttaa oikealla tavalla ennen tai 10 % tilan normaalista valaistusvoimakkuudesta. Lisäksi poistumista ja pelastushenkilöstön saapumista. Riskialt- tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimak- tiille työalueelle riittävä valaistusteho saadaan normaalisti kuuden suhde) tulee olla parempi kuin 10:1. Jos työalueella aikaan vain keskitetyn järjestelmän avulla. Esimerkissä on vaaditaan normaalikäytössä 1500 lx, on valaistusvoimak- käytetty Inducon 2x49 W -valaisimia, joissa on keskileveä kuuden turvavalokäytössä oltava vähintään 150 lx. valonjako. wall zone 16 4,5–10 lx 10–25 lx 25–50 lx 50–100 lx ≥ 100 lx Tilan koko on 40,0 m x 25,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 6,0 m. Itsetestaus – Autotest IV ja EN 62034 Minimivaatimukset automaattisten testausjärjestelmien toiminnalle määritetään standardissa EN 62034. Autotest IV on tämän standardin mukainen itsetestausjärjestelmä, joka voidaan asentaa useisiin Fagerhulti-valaisimiin. Autotest IV -järjestelmä perustuu hajautettuun älykkyyteen eli järjestelmän turvavaloyksiköt toimivat täysin sekä toisistaan että keskitetystä valvontajärjestelmästä riippumatta. Hajautetun järjestelmän Autotest IV -valaisimet voidaan kuitenkin liittää keskitettyyn valvontajärjestelmään potentiaalivapailla valvontasilmukan liittimillä. Jos turvavaloyksiköitä halutaan vielä ohjata tai valvoa testien suorituksen aikana, suosittelemme DALI-liitännällä varustettuja Autotest IV -yksiköitä. Automaattisesti suoritettavat testit Järjestelmä tarkastaa, että: • verkkojännite on päällä • akku on liitetty elektroniseen turvavaloyksikköön • akun kapasiteetti on riittävä • akun lataus toimii • turvavalossa käytettävä valonlähde on ehjä • elektroniikka toimii moitteettomasti ja itse turvavalolaite on ehjä. Asennustesti Vuositesti Vuositestissä toistetaan asennustestin vaiheet. Tämän testin suorittaminen on hyvin tärkeää, koska niin valonlähteet Koska turvavalaistusjärjestelmän oikein toteutettu asen- kuin akutkin vanhentuvat. nus on tärkeää, standardi EN 62034 edellyttää asennustes- Turvavalojärjestelmän mahdolliset kunnossapitotarpeet tin tekemistä. Sen ansiosta uuden turvavalojärjestelmän havaitaan yleensä juuri tässä testissä. omistaja voi olla täysin varma, että kaikki toimii vaatimusten mukaan. Autotest IV suorittaa tämän testin automaat- Toimintatilan näyttö – merkkivalo tisesti heti, kun järjestelmä on liitetty verkkoon ja akku on Kussakin turvavalaisimessa on kaksivärinen merkkivalo, täysin latautunut eli 24 tunnin kuluttua. joka ilmoittaa toimintatilan vaihtamalla väriä vihreän ja Testissä turvavalaistus kytketään päälle koko säädetyksi punaisen välillä. Merkkivalon ilmoittamat toimintatilat käyttöajaksi, joka on 1-3 tuntia tuotteesta riippuen. Tämän näkyvät oheisesta taulukosta. jälkeen akkua ladataan uudelleen 24 tuntia. Kun koko tämä prosessi on suoritettu loppuun eikä virheitä ole havaittu, järjestelmä katsotaan käyttöön otetuksi. Kuukausitesti Kerran kuukaudessa tehdään lyhyempi toimintatesti. Tämä testi kestää 30 sekuntia. Kuukausitesti voidaan käynnistää Toimintatila Normaali toiminta Asennus- tai vuositesti käynnissä tarvittaessa myös manuaalisesti katkaisemalla verkkojän- Kuukausi- tai toimintatesti käynnissä nite kaksi kertaa viiden sekunnin aikana tai DALI-liitännän Vika akun toiminnassa kautta, mikäli se on käytössä. Vika valonlähteessä Lyhyt vilkahdus joka 10. sekunti Hidas vilkunta (0,5 Hz) Nopea vilkunta (2,5 Hz) ● ● ● ● ● 17 Jos valvonnassa käytetään valvontasilmukkaa (poten- liitetään joko erilliseen DALI-ohjauspaneeliin (esim. e- tiaalivapaa kytkin) tai DALI-yhteyttä, hälytys annetaan touchBOX), ohjauspaneelien (esim. e-touchPANEL) kautta myös valvontajärjestelmään. Järjestelmä ilmoittaa viasta tietokoneeseen tai suurempaan järjestelmään (esim. myös äänimerkillä joka 35. minuutti (ei toiminnassa, jos winDIM@net). DALI-yhteys on liitetty). Vikailmoitus jatkuu, kunnes virhe Jokaiselle turvavalaisimelle annetaan DALI-järjestelmäs- korjataan. sä oma osoite, joten siihen liitettyjen yksiköiden tunnistaminen ja nimeäminen on helppoa. DALI-järjestelmään Palauttaminen – itsetestausjärjestelmän kuittaaminen liitettyjä valaisimia voidaan myös ohjelmallisesti ryhmitellä, jolloin esimerkiksi tietyssä käytävässä olevia turvavalai- Kun vika on korjattu, itsetestaus on palautettava normaa- simia voidaan valita erikseen testattavaksi. Silloin raken- litilaan katkaisemalla verkkojännite kaksi kertaa viiden nusta ei tarvitse tyhjentää testauksen ajaksi. sekunnin aikana. Tämän jälkeen järjestelmä suorittaa Toisin kuin potentiaalivapaaseen kytkimeen perustu- automaattisesti lyhyen toimintotestin. Järjestelmän voi vassa järjestelmässä DALI-järjestelmässä tiedonsiirto on palauttaa normaalitilaan myös DALI-komennolla, jolloin kaksisuuntaista, jolloin myös vian syy välittyy valvonta- verkkojännitettä ei tarvitse katkaista. järjestelmään. DALIn kautta voidaan myös käynnistää toimintatestaus ja kuitata testausjärjestelmä. Testit tehdään Autotest IV -järjestelmän kolme versiota joko turvavaloyksiköiden sisäisen kalenterin mukaan tai Järjestelmä ilman tiedonsiirtoyhteyttä valvontajärjestelmään syötettyinä ajankohtina. Soveltuu hyvin pieniin asennuksiin. Testit tehdään automaattisesti, mutta valvonta on hoidettava manuaalisesti. Valvontajärjestelmä toimii ilman liitäntää Potentiaalivapaa kytkin (yksisuuntainen tiedonsiirto) Myös sellaiset turvavaloyksiköt, jotka on suunniteltu liitet- Turvavalaisimet voidaan liittää ulkoiseen valvontajärjes- täväksi ulkoiseen valvontaan potentiaalivapaan kytkimen telmään valvontasimukkaan liitetyn potentiaalivapaan tai DALI-yhteyden kautta, eivät ole riippuvaisia valvontajär- kytkimen avulla. Kytkin on normaalitilassa suljettu (NC). jestelmän toiminnasta. Tarvittavat testit suoritetaan joka Järjestelmä tekee testit oman sisäisen kalenterin mukaan. tapauksessa turvavaloyksikön oman sisäisen kalenterin DALI (kaksisuuntainen tiedonsiirto) mukaan. Tämä koskee myös DALI-versiota. Tiedonsiirto DALI-protokollan välityksellä. Järjestelmä L1 L2 N DALI /pot. free Turvavalaisin 1 18 emLED-s3 2 3 Yleisluontoinen DALI- kytkentäkaavio turvavalaistukselle. 1.Turvavalaisin, joka toimii normaalikäytössä tavallisena sytytettävänä/sammutettavana valaisimena ja turva valotilassa turvavalaisimena 2.emLED-s3, joka toimii vain turvavalotilassa 3.Jatkuvassa toiminnassa oleva poistumisopaste. MCB L1 L2 N DALI 1 DALI 2 Merkitty osa suurempana kuvasta 1. Indigo Combo 2x24 W L1 L2 N Turvavalaisin DALI 1 DALI 2 ≥ 4 lx 3–4 lx 2–3 lx 1–2 lx 0,5–1 lx wall zone Kuva 1: Avotoimiston turvavalaistus. Esimerkki valvotusta hajautetusta järjestelmästä Verkkoliitäntään käytetään nelijohdinjärjestelmää, jossa Potentiaalivapaat kytkimet kytketään sarjaan valvontasil- vaihe L1 on varattu valaisinten sytyttämiseen tai sammut- mukaksi johdotuksen yksinkertaistamiseksi ja valvonta- tamiseen esimerkiksi normaalilla seinäkytkimellä. Vaihe järjestelmään liitettävien yksiköiden lukumäärän lisäämi- L2 on jatkuvajännitteinen latausvaihe, jota käytetään seksi. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei silmukoista turvavalaisinten akkujen ylläpitolataukseen. Huomaa, että tule liian pitkiä ja ettei yksittäiseen silmukkaan liitetä liian L1:n ja L2:n on kuuluttava samaan ryhmäsulakkeeseen. monta yksikköä. Muuten voi syntyä epäselvyyksiä siitä, Turvavalaisimissa on siis nelinapainen kytkentärima. onko silmukka ehjä vai katkennut. Liian pitkissä silmukois- Valvontasilmukka voi perustua DALI-tiedonsiirtoon (ku- sa virtapiirin resistanssi eli kaapelin vastus voi normaali- van esimerkki) tai valvontasilmukkaan (potentiaalivapaat käytössä nousta liian korkeaksi, jolloin silmukka saatetaan kytkimet). tulkita avoimeksi ja seurauksena on väärä hälytys. 19 Virransyöttö ja lamppu, hajautettu järjestelmä pienoisloistelamppuja käytetään downlight-valaisimissa Turvavalaisimen valonlähde (useimmiten loistelamppu) sekä monissa sisustusvalaisimissa. Amalgaamilampun saa energiansa turvavalolaitteen kautta akusta normaalin rakenne vaatii erikoistekniikkaa myös turvavalolaitteelta. liitäntälaitteen sijaan. Turvavalolaite on siis kytketty nor- Kylmä amalgaamilamppu tarvitsee lisätehoa, kunnes se on maalin liitäntälaitteen ja valonlähteen väliin ja verkkovirran lämmennyt riittävästi. Muutaman minuutin kuluttua te- katketessa tai testauksen aikana turvavalolaite kytkeytyy hoa voidaan alentaa normaalille tasolle. Lampun katodien automaattisesti turvavalotilaan. lämpötilan on myös pysyttävä hyväksyttävällä tasolla. Sen Turvavalolaitteen on oltava sopiva sekä valonlähteel- vuoksi turvavalolaite säätelee katodien läpi kulkevaa virtaa. le että normaalille liitäntälaitteelle, sillä muuten se voi Jos amalgaamilamppua käytetään turvavalaistukseen lyhentää loistelampun elinikää ja järjestelmä saattaa olla ilman tällaista tekniikkaa, sen käyttöikä lyhenee merkittä- epävakaa esimerkiksi testien tai jännitekatkosten aikana. västi eikä turvavalotilassa saavuteta riittävää valovirtaa. Turvavalotilassa valonlähteet toimivat alhaisemmalla Amalgaamilampuille suunniteltu turvavalolaite so- teholla, joka on yleensä 5-30 % normaalitehosta. Se aset- veltuu myös perinteisille elohopeatäytteisille loiste- ja taa suuria vaatimuksia pienloistelampuille. turvavalolaitteen tavalle T5-loistelamppujen huolehtia valonlähteen tekninen rakenne vaatii virransaannista. Virheel- tarkempaa käyttö- ja linen toimintatapa voi sytytysvalvontaa kuin johtaa loistelampun T8-loistelamput. Jotta loppuunpalamiseen jopa valonlähteen kulu- yhdellä käyttökerralla. minen olisi mahdolli- Kun verkkojännite palaa, simman vähäistä, on ei loistelamppu enää turvavalolaitteessa syty uudelleen, koska oltava toiminto, joka normaali EL-liitäntälaite esilämmittää loiste- pitää lamppua viallisena. lampun katodit ja an- Jos turvavalolaite sopii taa valonlähteelle sen lampulle ja EL-liitäntälait- vaatimusten mukaisen teelle, tätä ongelmaa ei virran. Näitä toimintoja esiinny. ei ole kaikissa markki- EL-liitäntälaitteille noilla olevista turvava- sopivissa turvavalolait- loyksiköissä. teissa on lisäksi rele, joka viivästyttää virransyöttöä liitäntälaitteelle. EL-liitäntälaitteen virransaannin on tapahduttava turvavalo- Normaalikäytön liitäntälaite laitteen kautta sen vuoksi, että liitäntälaitteen ja valonläh- EL-liitäntälaitteen edut perinteisiin liitäntälaitteisiin ver- teen välisen lamppupiirin on ehdittävä varmasti palautua rattuna ovat myös turvavalaistuksessa merkittäviä. Liitän- normaalitilaan ennen kuin EL-liitäntälaite kytkeytyy takaisin tälaite pitää esimerkiksi akun lämpötilan alhaisempana. verkkovirtaan. Jos kytkeytyminen tapahtuu liian nopeasti, Siksi Fagerhult ei tarjoa turvavalaisimiin muita vaihtoehtoja. EL-liitäntälaitteen valvontapiiri saattaa ehtiä toteamaan loistelamppupiirin vialliseksi ja siirtyä valmiustilaan elektro- Keskitetyn järjestelmän valaisimet niikkaa suojatakseen. Keskitetyissä järjestelmissä käytettävien valaisimien on so- Amalgaamilamput ja T5-loistelamput velluttava sille jännitteelle ja käyrämuodolle, jota turvavalaistuksen keskusyksikkö tuottaa turvavalotilassa. Yleensä Amalgaamitekniikalla toteutetut pienloistelamput ja jännite on 230 V vaihtojännite tai vastaava tasajännite. T5-loistelamput on kehitetty tuottamaan paras valovirta Useimmat EL-liitäntälaitteella varustetut valaisimet korkeammassa ympäristölämpötilassa kuin perinteisillä voidaan liittää tällaiseen järjestelmään. Soveltuvuus on elohopeatäytteisillä loistelampuilla. Amalgaamitäytteisiä kuitenkin tarkastettava, ennen kuin valaisimiin kytketään 20 teuttaa käyttämällä tavallisia valaisimia ja erillisiä emLEDEL-liitäntälaite yksikköturvavalaisimia, jotka toimivat NiMH-akuilla. Jälkimmäisessä toteutuk- Ohjattu vaihe Turvavalolaite sessa ympäristöä kuormit- Latausvaihe Lamppu tavien aineiden käyttö on vähäisempää ja valaistusjärjestelmä on useimmiten parempi, ylläpito yksinkertai- Akku sempaa ja halvempaa ja henkilöturvallisuuskin parantuu. Hajautetun turvavalaisimen rakennekaavio. Kokonaiskustannuksiltaan jännite. Keskitetyissä järjestelmissä ei saa käyttää valon- tällainen järjestelmä on samanhintainen tai jopa edulli- lähteitä, joissa on sisäänrakennettu sytytin. Tällaisia ovat sempi kuin ensiksi mainittu. Lisäksi LEDien pitkän eliniän esimerkiksi kaksinastaisella kannalla varustetut pienlois- ansiosta myös luotettavuus paranee. telamput. Myöskään ulkoisella sytyttimellä varustettuja loistelamppuja ei saa käyttää, ellei sytytin ole elektroninen Akkujen lataaminen ja lisäksi suojattu luvattomalta poistamiselta. Jos sytytin Akkujen käyttöiän optimoimiseksi latauksen on tapahdut- poistetaan, koko turvavalotoiminto lakkaa toimimasta. tava akkutyypille sopivalla tavalla. Jos akku ladataan väärin, Perinteisissä sytyttimissä ei toteudu maks. 0,5 sekunnin se saattaa menettää hyvin nopeasti kykynsä varastoida kytkentäviive normaalin ja turvavalotilan välillä. energiaa. Uudenaikaisia NiMH-akkuja ei voi ladata oikein Suosittelemme keskitettyihin järjestelmiin ainoastaan NiCd-akuille suunnitelluissa turvavaloyksiköissä. Täyteen EL-liitäntälaitteella varustettuja loiste- ja pienloistelamp- varattu akku vaatii lisäksi oikeantyyppisen ylläpitolatauk- puja sekä LED-, hehku- tai halogeenilamppuja. sen. Uudenaikaisissa turvavaloyksiköissä siirrytään akun Akut täyttyessä pulssilataukseen. Tämän tyyppinen Turvavalaisimissa käytetään lähes poikkeuksetta NiCd- tai ylläpitolataus on erittäin NiMH-akkuja. NiCd-akkujen ympäristökuormitus on suuri sopiva akun käyttöiän ja siksi niitä tulisi käyttää vain silloin, kun muuta vaihtoeh- kannalta. toa ei ole tarjolla. Useissa maissa NiCd-tuotteille on lisäksi määrätty ympäristövero. Toiminnan kannalta NiCd- ja NiMH-akkujen tärkein ero Akkujen vaihtaminen Akun normaali käyttöikä on vähintään neljä vuotta. Se edellyttää, että tuotetta käytetään oikein ja testaussuosituksia noudatetaan. NiCd-akkuja on liikuteltava, jotta niiden energianvarastointikyky pysyy riittävänä. Vuosittaisen testauksen aikana tapahtuva liikuttelu on riittävä. Akku on vaihdettava silloin, kun turvakäyttöaika lyhentyy. Fagerhultin turvavalaisimissa akkujen vaihto on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Akun vaihtaminen on pyritty suunnittelemaan niin, ettei on NiMH:n heikompi lämmön kestävyys. Sen vuoksi jotkin valaisinta tarvitse ottaa alas. Erilliset kannelliset akkutilat tuotteet ovat saatavissa vain NiCd-akulla. NiCd:n käyttöä ovat yksi älykäs ratkaisu, joka helpottaa akkujen vaihtamis- voidaan kuitenkin vähentää muiden ratkaisujen avulla. Jos ta. Seikka on tärkeä, sillä kunnossapitokustannuksiin tulee valaistusjärjestelmän joihinkin valaisimiin halutaan in- myös kiinnittää huomiota. tegroitu turvavalotoiminto ja ympäristön lämpötila vaatii NiCd-akkujen käyttämistä, vastaava toiminto voidaan to- 21 Valotehokkuus turvavalotilassa, BLF Valaisimen valotehokkuus turvavalotilassa ilmoitetaan valovirtakertoimella (Ballast Lumen Factor). Erilaisten valonlähteiden, turvavaloyksiköiden ja akkujen yhdistelmät vaikuttavat valaisimen valovirtakertoimeen. BLF on tyypillisesti välillä 0,05–0,30. Se tarkoittaa, että valonlähteen valovirta on turvavalotilassa 5–30 % normaaliarvosta. Turvavalojärjestelmässä korkea BLF ei ole tärkein tekijä. Tärkeämpää on, että suunnitellulla valaisinsijoituksella saavutetaan riittävä valaistusvoimakkuus ja valo jakautuu mahdollisimman tasaisesti. Jos järjestelmässä käytetään valaisimia, joiden valovirtakerroin on erittäin korkea, riittävän valaistusvoimakkuuden tasaisuuden saavuttaminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Esimerkiksi poistumisreitille sijoitettu liian voimakas valonlähde saattaa olla ongelmallinen, koska valaistusvoimakkuus jakautuu lattiatasossa epätasaisesti ja silmän on vaikea sopeutua siihen. Valaisinrakenne – elinikäistä elektroniikkaa Turvavaloyksikkö on rakenteellisesti hyvin lähellä tavallista EL-liitäntälaitetta. Elektroniikka on muun muassa herkkä korkeille lämpötiloille. Fagerhult kehittää turvavalaisimia saman periaatteen mukaisesti kuin muitakin elektronisia tuotteitaan. Elektroniikkavalmistajien ilmoittamassa viitelämpötilassa (tc) saavutetaan 50 000 tunnin käyttöikä enintään 10 % kuolleisuudella. Fagerhult käyttää mitoituksessa 5 °C:n turvamarginaalia, joka puolitoistakertaistaa normaaliosouhteissa liitäntälaitteen ja turvavalolaitteen eliniän. Lisäksi se tuo turvamarginaalia tilanteisiin, joissa ympäristön lämpötila on yllättäen normaalia korkeampi. Lämpötila ja muu sähköturvallisuus tarkastetaan Fagerhultin omassa SMTA-sertifioidussa valaisinlaboratoriossa. Lisätietoja EL-liitäntälaitteiden eliniästä löytyy Fagerhultin valaisinluettelosta. Esimerkkejä joidenkin loistelamppuvalonlähteiden valovirtakertoimista Valonlähde BLF (%) 28 W T5 9 35 W T5 10 49 W T5 7 18 W FSM-E 25 26 W FSM-E 16 18 W FSQ-E 25 26 W FSQ-E 16 36 W T8 9 58 W T8 8 22 23 Turvavalaistusjärjestelmän vianhakuohjeita Kuten muutkin sähköiset laitteistot ja järjestelmät, myös Hajautettujen turvavalaisimien vianetsintä turvavalaistusjärjestelmät voivat toimia virheellisesti tai Uuden tuotteen toimimattomuus johtuu yleensä seuraa- lakata toimimasta kokonaan. Useimmat turvavalaistuksen vista syistä: viat voidaan johtaa vialliseen valonlähteeseen, loppuunkäytettyyn akkuun tai virheelliseen tai muutettuun Jos valonlähde toimii normaalikäytössä, mutta ei turvava- asennukseen. Valaisimen itsetestausjärjestelmä ilmoittaa lotilassa: useimmista esiintyvistä vioista automaattisesti, jolloin • Akkua ei ole liitetty turvavaloyksikköön. Akku on aina turvallisuus pysyy aina korkealla tasolla. Olemme listan- liitettävä ennen kuin tuotteeseen kytketään jännite neet alle yleisimmät viat ja kuinka ne useimmiten voidaan ratkaista. • Kiinteä latausvaihe on väärin kytketty. Jotta akku voi latautua oikein, kiinteä vaihe on liitettävä liittimeen Lladd/. Lunswitched. Varmista sen jälkeen, että akunlatauksen Keskitettyjen turvavalaisinten vian etsintä Jos valonlähde ei syty tai jos valaisin ei siirry valmiustilasta merkkivalo palaa • Valonlähde on vioittunut. Aivan uusikin valonlähde voi olla viallinen. Tarkasta valonlähde. käyttötilaan: • Tarkasta, että valaisimeen tulee virta Jos valonlähde ei toimi normaalikäytössä, vaan pelkästään • Tarkasta, että valonlähde on ehjä turvavalotilassa: • Tarkasta, että verkkojännite ei ole liian alhainen. Huomaa, • Sytytys/sammutusvaihe on väärin kytketty. Tämän vai- että jatkuva käyttö alijännitteellä voi vioittaa elektronista heen on oltava samassa ryhmäsulakkeessa kuin kiinteä liitäntälaitetta latausvaihe • Kylmyys voi vaikuttaa komponenttien ominaisuuksiin • EL-liitäntälaite on viallinen tai havaitsee loistelamppu- niin paljon, ettei elektroniikka toimi luotettavasti. Se piirin kytkennässä virheen. Tarkasta valaisimen kaikki vaikuttaa hyvin todennäköisesti joko laitteen kykyyn sy- liitäntäpisteet. Jokin johdin voi olla irronnut kuljetuksen tyttää valonlähde tai aiheuttaa EL-liitäntälaitteen siirty- aikana misen suoraan valmiustilaan. Tämän syyn voi poissulkea tarkastamalla valaisimen toiminta huoneenlämpötilassa. • Toinen loistelamppu puuttuu tai on viallinen kaksilamppuisessa valaisimessa. Silloin EL-liitäntälaite siirtyy valmiustilaan. Jos valonlähde vilkkuu, ei syty tai sammuu ennakoimatta: • Valaisimen valonlähteen teho on väärä Vanhemmat järjestelmät • Ilmiö voi syntyä ylijännitteestä. Mittaa valaisimen verk- Yleisimmät viat ovat: kojännite • Jokin johtimista on irti tai löysällä. Tarkasta valaisimen liitännät. • Turvavalaistukseen käytettävä valonlähde on viallinen tai hyvin kulunut. Tätä esiintyy vain tuotteissa, joiden valonlähteitä käytetään sekä normaalikäytössä että turvavalotilassa. Ongelma voi esiintyä myös muulloin, mutta Jos loistelampun katodit hehkuvat, mutta lamppu ei syty: silloin se johtuu yleensä valonlähteen puuttumisesta tai • Verkkojännite on liian alhainen. Mittaa valaisimen rikkoutumisesta. Vaihda viallinen valonlähde verkkojännite • Valaisimen loistelampun teho on väärä. • Akku on viallinen. Vika tulee ilmi yleensä vuositestauksen yhteydessä, jolloin asetettu turvakäyttöaika ei täyty. Akut kestävät melko pitkään (n. 4 vuotta tai enemmän) sellai- Jos loistelampun päät tummuvat tai katodit vilkkuvat: sissa järjestelmissä, jotka testataan säännöllisesti ja jois- • Tarkasta, että loistelamppu on ehjä. sa on käytetty oikealla tavalla toteutettuja valaisimia. Jos järjestelmää ei testata koskaan eivätkä akut siis koskaan pura lataustaan, akkujen käyttöikä lyhentyy. Jos toimintaaika turvavalotilassa on liian lyhyt, akku on vaihdettava. Oikeat akkutiedot saat jälleenmyyjältä. Vääränlainen akku voi vioittaa turvavaloyksikön elektroniikan. 24 emLED Fagerhultin emLED oli markkinoiden ensimmäinen pois- valaistukseen että turvavalaistukseen, joten kriisitilanteissa tumisreittivalaistukseen tarkoittu LED-valaisin. Näitä on saattaa käydä ilmi, että valonlähde ei enää toimi. saatavilla useina eri malleina, kuten emLED-s, -s2, -s3 ja -sc. Ne voidaan asentaa joko suoraan kattopintaan tai upottaa alakattoon. Uusi emLED-μ on upotettava malli, josta näkyviin jää vain valonlähteen sisältävä osa ja ohjausyksikkö sekä akku jäävät piiloon alakaton yläpuolelle. Sähkökatkon aikana emLED-s, -s2, -s3 ja - μ toimivat sisäänrakennetun akun varassa, kun taas emLED-sc saa syöttönsä turvavalokeskuksesta. Sama em-LED -tekniikka voidaan integroida myös useisiin Fagerhult-valaisimiin, koska komponentit (LED-valonlähde, ohjausyksikkö ja akku) vievät vain vähän tilaa. Aikaisemmin turvavalaisimina ei ole voinut käyttää epäsuoraan valaistukseen tarkoitettuja valaisimia tai purkauslamppuvalaisimia. Integroitava emLED mahdollistaa turvavalaistuksen myös näihin valaisimiin, mikäli sen komponenteille löytyy tilaa. Valaisimeen integroitavaa emLEDiä voidaan käyttää myös T5-valaisimissa, joissa yleensä käytetään perinteistä, valaisimen omaa lamppua käyttävää turvavalolaitetta. Ympäristöä säästävä ja pitkäkestoinen akku Akkuina emLED-valaisimissa käytetään nikkelimetallihybridiakkuja (NiMH), jotka ovat ympäristölle parempi vaihtoehto kuin tähän asti yleisimmin käytetyt nikkelikadmiumakut (NiCd). Turvavalaisinten akut on vaihdettava säännöllisesti. Vaihtoväli riippuu monista tekijöistä, esimerkiksi akkujen lataustavasta, ympäristön lämpötilasta ja järjestelmän yleisestä kunnossapidosta. Fagerhultin emLED-valaisimessa akun ympäristön lämpötila on erittäin alhainen (< 35 °C), Esimerkkejä, joissa emLED on integroitu valaisimeen. Fagerhultilla on useita valaisimia, joissa on emLED-tekniikka vakiona. Muista malleista voi kysyä asiakaspalvelustamme. mikä pidentää akun käyttöikää. Kun emLEDin NiMH-akku on täysin latautunut, laturi siirtyy ylläpitolataukseen ja varmistaa siten, että akussa on aina riittävästi tehoa. Kunnossapito Kaikki erillisinä toimivat emLED-mallit on suunniteltu niin, että tarvittavat kunnossapitotyöt voidaan tehdä helposti. Sekä akku että elektroniikkayksikkö sijaitsevat erillises- Parempaa henkilöturvallisuutta sä osassa, joka voidaan irrottaa helposti järjestelmän jännitteensyöttöä katkaisematta. Näin muu turvavalaistus Fagerhultin emLED-konsepti perustuu tehokkaaseen LED- on koko ajan käyttökunnossa. Kaikki jännitteelliset osat valonlähteeseen, jota käytetään ainoastaan turvavalaistuk- on suojattu kosketukselta. Tämän ansiosta emLED-tur- sessa. LED-valonlähde on käytännössä ikuinen, koska sitä vavalaistusjärjestelmän kunnossapito on helppoa. Myös käytetään vain turvavalotilassa ja testausjaksojen aikana. henkilöturvallisuus pysyy korkealla tasolla kunnossapito- Konsepti lisää henkilöturvallisuutta merkittävästi, koska se töiden aikana. Tavallisesti tilat joudutaan tyhjentämään, eliminoi lähes täysin valonlähdeviat. Perinteisessä ratkai- kun perinteisiä turvavalaistusjärjestelmiä huolletaan. sussa samaa valonlähdettä käytetään sekä normaaliin 25 emLED Valotekniikka Uusien emLED-s2- ja -s3-turvavalaisinten mukana tulee Kaikkien emLED-turvavalaisinten valotekniikka on suunni- kaksi linssiä. Toisen linssin valonjako on symmetrinen, ja teltu huolella. Valo jakautuu tasaisesti ja häikäisee mahdol- toisessa linssissä on ellip- lisimman vähän. Standardin EN 1838 mukaan valaistuksen sinmuotoinen valonjako. tasaisuuden tulee sekä avoimella alueella että poistumisrei- Symmetrinen linssi on tar- tillä olla enintään 40:1. Tasaisuus on emLED-järjestelmällä koitettu avoimien alueiden 3:1 tai parempi. Valon tasaisuudella on turvavalaistuksessa valaisuun ja ellipsilinssi suuri merkitys, sillä silmä pyrkii koko ajan mukautumaan käytäviin. Malleissa emLED- vallitsevien valaistusolosuhteiden mukaan. Kriisitilanteessa s, -sc ja -μ valonlähteen silmän on vaikea mukautua riittävän nopeasti liian suuriin ympärillä on valkoinen, valaistuseroihin, jolloin poispääsytien löytäminen voi olla pyöreä heijastin, joka jakaa vaikeaa. Lisäksi vaarana on törmäykset esineisiin, jotka eivät valon laajalle alueelle. erotu ympäristöstään riittävän selvästi. 98150, emLED-s Hajautettu järjestelmä Poistumisreitit > 1 lx Huonekorkeus (m) Tila 2.4 Käytävä Leveys 3 m Valaisinväli, emLED-s 5.5 2.7 5.6 98155, emLED-sc Keskitetty järjestelmä Huonekorkeus (m) 3.0 2.5 2.4 5.6 Tila 2.4 Valaisinväli, emLED-s Avoin alue > 0,5 lx 5,2x5,2 4 kpl 2.7 5,5x5,5 4 kpl 3.0 6.0 6.2 6.2 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen 2.9 2.8 2.8 Huonekorkeus (m) 3.0 5,5x5,5 4 kpl 2.4 2.7 Huonekorkeus (m), ellipsilinssi Huonekorkeus (m) 2.4 2.7 3.0 Valaisinväli, emLED-s2/-s3 7.6 7.9 8.0 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen 3.6 3.6 3.6 Huonekorkeus (m), pyöreä linssi 3.0 2.4 2.7 3.0 8,7x8,7 4 kpl 3.7 2.4 Valaisinväli, emLED-s 5,2x5,2 25 kpl 2.7 5,8x5,8 25 kpl 2.8 2.9 Huonekorkeus (m) 3.0 6,2x6,2 25 kpl 2.4 2.4 2.4 2.7 6,5x6,5 4 kpl 8,0x8,0 4 kpl 2.4 2.7 4.0 4.1 Huonekorkeus (m), pyöreä linssi 3.0 2.4 2.7 3.0 7,0x7,0 4 kpl 2.9 3.0 2.4 2.7 Valaisinväli, emLED-µ 5,4x5,4 25 kpl 7,2x7,2 9 kpl 6,5x6,5 16 kpl 8,0x8,0 9 kpl 8,7x8,7 9 kpl 3.0 7,4x7,4 4 kpl 3.0 Huonekorkeus (m) Valaisinväli, emLED-s2/-s3 6,2x6,2 25 kpl 2.4 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Valaisinväli, emLED-sc 5,9x5,9 25 kpl 6.2 Huonekorkeus (m) 7,2x7,2 4 kpl 6,0x6,0 4 kpl Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Tila 6.2 5,4x5,4 4 kpl 2.7 Huonekorkeus (m) 6.5 Valaisinväli, emLED-µ 5,8x5,8 4 kpl 3.0 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Valaisinväli, emLED-s2/-s3 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen 2.5 2.7 Valaisinväli, emLED-µ Valaisinväli, emLED-sc 2.5 2.5 98195/98196, emLED-µ 2.4 Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Avotila 25,0x25,0 m 26 2.3 Huonekorkeus (m) Avotila 10,0x10,0 m 2.7 Valaisinväli, emLED-sc Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Avoin alue > 0,5 lx 2.4 98153/ 98159 emLED-s2/-s3 ellipsi/pyöreä linssi 7,0x7,0 16 kpl 3.0 7,5x7,5 16 kpl Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Etäisyys seinästä 1. valaisimeen Etäisyys seinästä 1. valaisimeen 2.5 2.7 3.7 2.9 2.5 2.5 2.8 2.9 4.0 4,1 3.0 3.0 emLED-s2, emLED-s3 Turvavalaisimet W emLED-s2 1,6 emLED-s3 1,6 kg Valvontatapa 0.3 Potentiaalivapaa kytkin 98153 0.3 DALI 98159 Lisävarusteet Vara-akku NiMH 3,6 V/ 2200 mAh 98149 Asennus Suoraan kattopintaan tai uppoasennus. Kaksi kiinnitysreikää, väli 78 mm. Porausaihiot kiinnitysreikäväleille 38 mm, 55 mm, 60 mm ja 67 mm. Uppoasennuksessa kattolevyn paksuus 5-25 mm. Toimitukseen sisältyvät pinta-asennuskehys sekä uppoasennuksessa tarvittavat jouset. Sopii myös ilmastoituun alakattorakenteeseen. Kytkentä 230 V AC, suojausluokka II. Jousiliitinkytkentärima 3x2,5 mm2 -o- sekä 2x2,5 mm2 valvontapiirille (potentiaalivapaa kytkin NC tai DALI). Valaisimen rungossa on neljä Ø16 mm aukkoaihiota. Kalvotiivisteet ja vedonpoistimet kahteen läpivientiaukkoon sisältyvät toimitukseen. Valaisimet sopivat myös pintajohtoasennukseen. Valvontasilmukan optokytkimen kuormitus saa olla enintään 24V DC/50 mA. Rakenne Runko valkoista PC/ABS-muovia. Kansiosan ja kytkentätilan välissä kosketussuoja läpinäkyvää polykarbonaattia. Upotusjouset ruostumatonta jousiterästä. NiMH-akku, jonka toiminta-aika on 3 h ja elinikä > 4 v. Kaksivärinen (vihreä/punainen) ilmaisindiodi sekä EN62034 mukainen Autotest IV -itsetestaustoiminto. Mahdollisuus ulkoiseen valvontaan joko potentiaalivapaan kytkimen tai DALI-väylän kautta (tuotteesta riippuen). Testipainike toimintatestin käynnistämiseen manuaalisesti. Kansiosa liitetään valaisimen rungossa olevaan kytkentärimaan sisäänrakennetulla pistoliittimellä. Kotelointiluokka IP40. Valotekniikka Valonlähteenä valkoinen tehoLED. Toimitukseen sisältyy kaksi erilaisen valonjaon tuottavaa linssiä (pyöreä linssi avoimen alueen valaistukseen ja ellipsilinssi poistumisreitin valaistukseen). Valonjakotiedot löytyvät Dialuxohjelmasta. Lisätiedot Yksikköturvavalaisin, joka on tarkoitettu hajautettuun järjestelmään. Toimii vain turvavalotilassa eikä ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Vanhemmat 98150 emLED-s -valaisimet on helppo päivittää emLED-s2- tai emLED-s3 -valaisimiksi, koska elektroniikan, valonlähteen ja akun sisältävä kansiosa sopii samaan valaisinrunkoon. Ø 103,5 Ø 100 Ø 41,5 Ø 120 emLED-s2- ja -s3 -valaisinten mukana toimitetaan kaksi eri linssiä. Symmetrisen valonjaon tuottava linssi on tarkoitettu avoimen alueen valaistukseen ja ellipsilinssi soveltuu erinomaisesti käytävien/poistumisreittien valaistukseen. 27 emLED-s, emLED-sc Turvavalaisimet W kg V emLED-s 1) hajautettuun järjestelmään 2 0.3 230–240 V/50–60 Hz emLED-sc 2) keskussyöttöjärjestelmään 3 0.2 198–264 V/50–60 Hz tai 154–276 DC 98150 98155 1) Hajautettu järjestelmä: valaisimen sisäänrakennettu akku toimii virtalähteenä turvavalokäytössä. Vakiovarusteena itsetestaustoiminto. 2) Keskitetty järjestelmä: Turvavalokäytössä valaisimia syöttää yhteinen 230V AC/DC virtalähde, esimerkiksi keskusakusto, agregaatti tai UPS. Ei tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Lisävarusteet Vara-akku malliin 98150/kpl Releyksikkö valvontasilmukkaa varten (emLED-s)/kpl 98152 98158 Asennus Suoraan kattopintaan tai uppoasennus. Kaksi kiinnitysreikää, väli 78 mm. Porausaihiot kiinnitysreikäväleille 38 mm, 55 mm, 60 mm ja 67 mm. Uppoasennuksessa kattolevyn paksuus 5-25 mm. Toimitukseen sisältyvät pinta-asennuskehys sekä uppoasennuksessa tarvittavat jouset. Sopii myös ilmastoituun alakattorakenteeseen. Kytkentä Suojausluokka II. Jousiliitinkytkentärima 3x2,5 mm2 -o- sekä mallissa 98150 myös 2x2,5 mm2 valvontapiirille (potentiaalivapaa kytkin). Valaisimen rungossa on neljä Ø16 mm aukkoaihiota. Kalvotiivisteet ja vedonpoistimet kahteen läpivientiaukkoon sisältyvät toimitukseen. Valaisimet sopivat myös pintajohtoasennukseen. Valvontasilmukan optokytkimen kuormitus saa olla enintään 24V DC/50 mA. Rakenne Runko valkoista PC/ABS-muovia. Kansiosan ja kytkentätilan välissä kosketussuoja läpinäkyvää polykarbonaattia. Upotusjouset ruostumatonta jousiterästä. Mallissa 98150 on NiMH-akku (toiminta-aika on 3 h ja elinikä > 4 v), vihreä ilmaisindiodi, itsetestaustoiminto sekä mahdollisuus ulkoiseen valvontaan potentiaalivapaan kytkimen kautta. Kansiosa liitetään valaisimen rungossa olevaan kytkentärimaan sisäänrakennetulla pistoliittimellä. Kotelointiluokka IP40. Valotekniikka Valonlähteenä valkoinen tehoLED ja sen ympärillä valkoinen, häikäisyä rajoittava heijastin. Valonjakotiedot löytyvät Dialux-ohjelmasta. Lisätiedot emLED-s ja -sc ovat tärinäsuojattuja ja täyttävät standardien IEC 60068-2-6 (sinimuotoinen värähtely) sekä IEC 60068-2-64 (laajakaistainen satunnasivärähtely) vaatimukset. Siksi emLED-s ja -sc soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi hisseissä. emLED-sc ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. emLED-valvontasilmukassa tulee käyttää releyksikköä 98158, kun emLED halutaan kytkeä kiinteistöautomaatiojärjestelmään tai kun suuri määrä emLED-valaisimia liitetään valvontasilmukkaan. Releyksikössä on napaisuudesta riippumaton kytkentätoiminto, joka on välttämätön joissain kiinteistöautomaatiojärjestelmissä. Releyksikkö tarvitaan myös LonWorksin tai EIB:n I/O moduulien yhteydessä. Releyksikkö liitetään ulkoiseen 24V DC jännitelähteeseen ja siinä on tulojännitteen ja silmukan virheen tilanäyttö. Relemoduuli asennetaan DIN-kiskoon ja se on yhden DIN-moduulin levyinen. Ø 103,5 Ø 100 Ø 41,5 Ø 120 28 Fagerhultin emLED on helppo kytkeä avoimen rakenteen ansiosta. Irrotettava kansi takaa vaivattoman huollon. emLED-µ emLED-µ W emLED-µ/P 3 emLED-µ/D 3 kg Valvontatapa 0.3 Potentiaalivapaa kytkin 98195 0.3 DALI 98196 Asennus Upotetaan kattopintaan. Upotusaukon Ø 42–44 mm ja kattolevyn paksuus 15-35mm. Sopii myös ilmastoituun alakattorakenteeseen. Turvavaloyksikkö mahtuu pujotettavaksi valaisinosan upotusaukosta. Mikäli alakattolevyn paksuus on 15 mm, tarvitaan alakaton päällä vähintään 160 mm vapaata tilaa. Kytkentä 230 V AC, suojausluokka II. Kytkentärima 2x2,5 mm² -o sekä valvontajärjestelmälle 2x2,5 mm² -o. Valvontasilmukan optokytkimen kuormitus saa olla enintään 24V DC/50 mA. Rakenne Valaisinosan runko alumiinivalua, joka toimii samalla jäähdytysripoina. Yhdistetty upotuskehys ja heijastin sekä turvavaloyksikön kotelo valkoista muovia. Upotusjouset ruostumatonta jousiterästä. NiMH-akku, jonka toiminta-aika on 3 h ja elinikä > 4 v. Kaksivärinen (vihreä/punainen) ilmaisindiodi sekä EN62034 mukainen Autotest IV -itsetestaustoiminto. Mahdollisuus ulkoiseen valvontaan joko potentiaalivapaan kytkimen tai DALI-väylän kautta (tuotteesta riippuen). Nivelletyn turvavaloyksikön ansiosta emLED-µ voidaan asentaa myös tilaan, jossa alakaton ja kiinteän katon välinen etäisyys on pieni. Kotelointiluokka IP 30. Valotekniikka Valkoinen tehoLED, jossa leveä valokeila. Valonjakotiedot löytyvät DIALux-ohjelmasta. Lisätiedot Yksikköturvavalaisin, joka on tarkoitettu hajautettuun järjestelmään. Toimii vain turvavalotilassa eikä ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. 415 26 45 Ø 50 =Ø 42 Koska valaisimen runko on pienikokoinen, asennus voidaan tehdä huomaamattomasti. Valaisimen rakenne on suunniteltu niin, että valonlähde pääsee jäähtymään mahdollisimman tehokkaasti. Hyvä jäähdytys takaa valonlähteelle pitkän käyttöiän ja hyvän valotehokkuuden. 29 exLED Opasvalaisimet exLED on Fagerhultin opasvalaisinmallisto. Yhteistä kaikille opasvalaisimille on LED-tekniikan tarjoama valonlähteen pitkä elinikä ja siro koko. Yksinkertaisen exLED Base -perusmallin lisäksi mallistoon kuuluu exLED ViVa, jonka on sekä materiaaleiltaan laadukkaampi että muotoilultaan pelkistetympi. Kaikki exLED-valaisimet on helppo asentaa ja kytkeä. Lisäksi erilaiset lisävarusteet lisäävät eri mallien asennusmahdollisuuksia. Valaisimia on saatavissa sekä keskitettyyn että hajautettuun järjetelmään. Hajautetuun järjestelmään tarkoitetussa exLED Base perusmallissa on valittavana joko yhden tai kolmen tunnin käyttöaika. Lisävarusteena siihen on saatavissa myös potentiaalivapaaseen kytkimeen perustuva hälytysliitäntä. Hajautettuun järjestelmään tarkoitetussa exLED ViVa-valaisimessa on vakiona potentiaalivapaa hälytysliitäntä ja käyttöaika on aina kolme tuntia. Pienen sähkötehon ja ympäristöä säästävien NiMH-akkujen ansiosta valaisimen aiheuttama ympäristökuormitus on alhainen. Testaus Hajautettuun järjestelmään tarkoitetuissa valaisimissa on myös itsetestaustoiminto ja valaisimen tila ilmoitetaan rungossa olevilla ilmaisindiodeilla. Testaus käynnistyy ohjelmoidun suunnitelman mukaisesti. Kerran viikossa suoritetaan lyhyempi testi ja joka kolmas kuukausi järjestelmä tekee pitkän purkaustestin. Lyhyen testin voi käynnistää myös painamalla valaisimen testipainiketta lyhyesti. Manuaalisesti suoritettu testi nollaa testikierron aikaisemmat tiedot. Kaikkiin exLED-valaisimiin on saatavana erilaisia asennusvarusteita, jotka lisäävät valaisimen käyttömahdollisuuksia. Ks. lisävarustetaulukko kunkin tuotteen kohdalta. 30 exLED ViVa Opasvalaisin Opasvalaisimet Etäisyys Opaste Opasvalaisimet Etäisyys Opaste Hajautettuun järjestelmään (sisäinen 3 h akku), 220–240 V, 50–60 Hz 25 m 25 m 25 m 25 m 25 m 25 m 35 m 35 m 35 m 35 m Vasen, yksipuoleinen Oikea, yksipuoleinen Ylös, yksipuoleinen Alas, yksipuoleinen Vasen/oikea, kaksipuoleinen Alas, kaksipuoleinen Vasen, yksipuoleinen Oikea, yksipuoleinen Ylös, yksipuoleinen Alas, yksipuoleinen 18910 18911 18912 18913 18914 18915 18916 18917 18918 18919 Keskitettyyn järjestelmään, 220–240 V, 50–60 Hz 25 m 25 m 25 m 25 m 25 m 25 m 35 m 35 m 35 m 35 m Vasen, yksipuoleinen Oikea, yksipuoleinen Ylös, yksipuoleinen Alas, yksipuoleinen Vasen/oikea, kaksipuoleinen Alas, kaksipuoleinen Vasen, yksipuoleinen Oikea, yksipuoleinen Ylös, yksipuoleinen Alas, yksipuoleinen Lisävarusteet Vaijeriripustin 800 mm Lippukiinnike (25 m valaisimelle) Lippukiinnike (35 m valaisimelle) Upotuskehys (25 m valaisimelle) Ilkivaltasuojus (25 m valaisimelle) Ilkivaltasuojus (35 m valaisimelle) Varakilpi, yksipuoleinen, 25 m, vasen Varakilpi, yksipuoleinen, 25 m, oikea Varakilpi, yksipuoleinen, 25 m, ylös Varakilpi, yksipuoleinen, 25 m, alas Varakilpi, kaksipuoleinen, 25 m, vasen/oikea Varakilpi, kaksipuoleinen, 25 m, alas Varakilpi, yksipuoleinen, 35 m, vasen Varakilpi, yksipuoleinen, 35 m, oikea Varakilpi, yksipuoleinen, 35 m, ylös Varakilpi, yksipuoleinen, 35 m, alas Vara-akku, 3 h 18920 18921 18922 18923 18924 18925 18926 18927 18928 18929 99084 99085 99086 99087 99088 99089 99090 99091 99092 99093 99094 99095 99096 99097 99098 99099 99083 Asennus Suoraan kattopintaan tai seinään. Kiinnitysreikäväli 175 mm. Kytkentä 230V, suojausluokka I. Kytkentärima 3x2,5 mm2 (-o- vain yläpinnan johtoaukkojen kautta). Yksi Ø14 mm ja yksi Ø12 mm johtoaukko valaisimen yläpinnalla ja Ø12 mm kalvotiivistetty johtoaukko valaisimen toisessa päädyssä. Johtimet valaisimen liittämiseksi valvontasilmukkaan. Sopii lisävarusteella myös pintajohtoasennukseen. Rakenne Runko ja kilven kiinnike eloksoitua alumiinia. Opaste akryyliä. Kaksi kokoa kahta eri havaintoetäisyyttä varten. Yksipuolisissa 25 m -opasteissa on 9 LEDiä (teho yhteensä 0,9 W) ja kaksipuolisissa 14 LEDiä (teho yhteensä 1,4 W). Yksipuolisissa 35 m -opasteissa on vastaavasti 15 LEDiä (teho yhteensä 1,5W). Fagerhultin exLED ViVa on saatavissa sekä keskitettyyn että hajautettuun järjestelmään. Hajautettuun järjestelmään tarkoitetuissa valaisimissa on NiMH-akku (toiminta-aika on 3 h ja elinikä > 4 v), kolme eriväristä ilmaisindiodia, itsetestaustoiminto sekä mahdollisuus ulkoiseen valvontaan potentiaalivapaan kytkimen kautta. Kotelointiluokka IP40. Valonsäätö Valovirran voimakkuutta voidaan tarvittaessa alentaa portaittain 25 %, 50 % tai 75 % kiinnityssankaan asennetun elektroniikkayksikön avulla. Hajautettu järjestelmä – Turvavalokäytössä valonsäätö poistuu käytöstä ja valovirta palautuu 100 prosenttiin. Keskitetty järjestelmä – Turvavalokäytössä valovirta pysyy säädetyllä tasolla. Valonsäätöä voidaan käyttää vain viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Itsetestaus Hajautettuun järjestelmään tarkoitetussa valaisimessa on sisäänrakennettu itsetestaustoiminto. Lyhyt testi tehdään kerran viikossa, yhden tunnin testi kaksi kertaa kuukaudessa ja kolmen tunnin testi tehdään joka kuudes kuukausi. Lyhyt testi voidaan käynnistää myös manuaalisesti. Lisätiedot Opasteiden symbolit ja värit ovat ISO 3864 "Safety colours and safety signs" mukaisia. Merkkivalojen toiminta Oranssi Vihreä Punainen Kaikki OK Akkuvika, vilkkuu hitaasti Lamppuvika, vilkkuu nopeasti Akku- ja lamppuvika, 1-2 vilkahdusta Testi käynnissä B A F E C D mod. 25 m 35 m A 257 331 B 45 45 C 212 257 D 130 175 E 80 80 F 67 67 Samaa valaisinta käytetään sekä seinä- että kattoasennuksessa. Opasteen yläreunan profiili ohjaa kilven oikeaan asentoon. 31 exLED Base Opasvalaisin Opasvalaisimet W Malli 1.5 1.5 1.5 kg Hajautettuun järjestelmään, sisäinen akku 1 h. Hajautettuun järjestelmään, sisäinen akku 3 h. Keskitettyyn järjestelmään V 0.7 230–240 V/50–60 Hz 17980 0.7 230–240 V/50–60 Hz 17982 0.6 207–253 V AC 50–60 Hz/207-253 V DC 17981 Lisävarusteet Sisäänrakennettu valvontasilmukkaan liitettävä potentiaalivapaa kytkin 1 kpl/valaisin Putkiripustin Päätykiinnike Yläpinnan peitelevy seinäasennukseen silloin, kun yläpinta on näkyvissä (esim. porraskäytävät) Kuvatunnussarja Vara-akku 1h tai 3h Merkkivalojen toiminta Keltainen Vihreä Punainen Lataus käynnissä Kaikki OK Ei lataa Akkuvika Lamppuvika Akku- ja lamppuvika Testi käynnissä 90408 90403 90402 90409 90405 90404 Asennus Suoraan katto- tai seinäpintaan. Kiinnitysreikäväli kattoon 58-62 mm ja 88-108 mm sekä seinäpintaan 50-60 mm. Asennusta ja huoltoa helpottaa erillinen kiinnityssanka, johon valaisin kiinnittyy ilman työkaluja. Kytkentä Kytkentärima 2x4 mm2 (-o- 2x1,5 mm2) kiinnityssangassa, johon valaisin liittyy pistoliittimellä. Johtoaukko 50 x 8 mm keskellä kiinnityssangan pohjassa sekä Ø10 mm murtoaihiot , yksi sangan etupinnassa ja molemmissa päädyissä sekä kaksi takapinnassa. Suojamaan läpijohdotuksessa käytetään tarvittaessa huppuliitintä. Suojausluokka II. Rakenne Runko ja asennussanka polykarbonaattia, väri valkoinen. Kaksipuoleinen rakenne. Valaisimessa on valonlähteenä kahdeksan LEDiä sijoitettuna siten, että kuvun luminanssista tulee mahdollisimman tasainen. Vaihtoehtona keskitetty tai hajautettu järjestelmä. Hajautettuun järjestelmään tarkoitetuissa valaisimissa on NiMH-akku (toiminta-aika on 1h tai 3h), kolme eriväristä ilmaisindiodia, itsetestaustoiminto sekä mahdollisuus ulkoiseen valvontaan potentiaalivapaan kytkimen kautta. Kupu opaalipolykarbonaattia, läpivalaistu yksi- tai kaksipuoleinen kuvatunnus. Toimitukseen sisältyvät tunnukset, joissa on nuoli oikealle, vasemmalle ja alaspäin. Kotelointiluokka IP20. Itsetestaus Hajautettuun järjestelmään tarkoitetuissa valaisimissa on itsetestaustoiminto. Lyhyt testi suoritetaan kerran viikossa. Pitkä testi, jossa tarkistetaan myös akun kunto, suoritetaan kerran kolmessa kuukaudessa. Testaus voidaan käynnistää myös manuaalisesti. Lisävarusteet Piirikortti, jossa valvontasilmukkaan liitettävä potentiaalivapaa kytkin (asennetaan valaisimen sisään ja kytketään pistoliittimin). Lisätiedot Opasteiden symbolit ja värit ovat ISO 3864 "Safety colours and safety signs" mukaisia. Suurin havaintoetäisyys 22 m (200 kertaa kyltin korkeus 110 mm). Sangan ja valaisimen kytkentä tapahtuu pistoliittimellä. exLED voidaan asentaa myös seinään. Testaus voidaan käynnistää myös manuaalisesti testi painikkeella. Merkkivalot kertovat valaisimen tilan. 60 22 170 42 32 305 Pleiad-turvavaloyksikkö Turvavalokotelo Tyyppi kg PxLxK (mm) Akku 0.9 0.9 0.9 265x143x42 265x143x42 265x143x42 NiMH 1 h NiMH 1 h NiMH 1 h 98014 98015 98016 0.9 0.9 0.9 265x143x42 265x143x42 265x143x42 NiMH 3 h NiMH 3 h NiMH 3 h 98017 98018 98019 Turvavaloyksikkö, toiminta-aika 1 tunti Perusmalli Autotest IV, potentiaalivapaa kytkin Autotest IV, DALI Turvavaloyksikkö, toiminta-aika 3 tuntia Perusmalli Autotest IV, potentiaalivapaa kytkin Autotest IV, DALI Turvavaloyksikkö Fagerhultin Pleiad-turvavaloyksikkö sisältää sekä turvavalolaitteen että akun (NiMH). Turvavaloyksikkö sopii vain sellaisiin valaisimiin, jotka on tehty käytettäväksi turvavaloyksikön kanssa (lisänumerot 316 ja 319). Akun toiminta-aika 1 tai 3 tuntia. Yksiköstä on kolme eri mallia: perusmalli ilman itsetestaustoimintoa sekä potentiaalivapailla koskettimilla tai DALI-liitännällä varustetut mallit, joissa molemmissa on itsetestaustoiminto. Itsetestaus täyttää standardin EN 62034 vaatimukset. Asennus Uppoasennus ilmastoimattomaan tai ilmastoituun alakattorakenteeseen. Kytkentä Turvavaloyksikössä on 0,25 metrin liitosjohto ja 15-napainen liitin, jolla yksikkö on helppo liittää valaisimeen. Kaikki ulkoiset liitännät tehdään turvavaloyksikön kytkentätilaan, jossa kytkentärima 4x6 mm2 sekä valvonta/ohjausvirtapiiriä varten 2x2x1,5 mm2. Turvavaloyksikössä on myös valmius mahdollisen valonsäädön ohjausvirtapiirin liittämiseen. Kytkentärimassa on sisäänrakennetut sulakkeet tuleville vaihejohtimille (sytytys & lataus). Sen ansiosta järjestelmä on turvallinen myös silloin, jos valaisimeen tulee vika tai asennus suoritetaan virheellisesti. Rakenne Harmaa muovikotelo, jossa on erillinen tila akkua varten. Sen vuoksi kaikki vahvavirtaosat on suojattu tahattomalta kosketukselta akunvaihdon aikana. Akun latauksen/tilan ilmoittava ilmaisindiodi on sijoitettu valaisimeen. Suojausluokka II, IP 20 sekä F-merkintä. Lisätiedot Turvavaloyksikköä voidaan käyttää FSQ-E/FSM-E 13–57W -lamppujen kanssa. Turvavalolaite toimii sekä amalgaami- että elohopeatäytteisten pienloistelamppujen kanssa, mutta suosittelemme sen kanssa käytettäväksi elohopeatäytteisiä pienloistelamppuja. Asennuksessa 15-napainen pistoliitin yhdistetään valaisimeen, joka on varustettu turvavalaistuskytkennöillä. Tämä nopeuttaa asennusaikaa ja kytkentävirheiden todennäköisyys pienenee. 33 Turvavalokeskukset keskitettyyn järjestelmään Sarjan keskukset soveltuvat erilaisiin käyttökohteisiin netun akun. Keskuksessa on myös hälytysliitäntä. Yksikkö riippuen kuormituksen suuruudesta ja kytkentätavoista. pitää lokia testaustuloksista. Turvavalokeskuksiin on saa- Kaikki lähtöliitännät on suojattu sulakkeilla toisistaan riip- tavissa erilaisia lisävarusteita, kuten ulkoinen valvonta- ja pumatta ja ne on suojattu myös virhekytkennöiltä. Power- testauspaneeli sekä ylimääräinen ulkopuolinen vaiheval- line-yksikköä ohjaa sisäänrakennettu mikroprosessori ja se voja. Keskitettyyn järjestelmään tarkoitetun Powerline- mahdollistaa ohjelmoitavan toimintatestin, joka koestaa sarjan mukana toimitetaan selkeät asennusohjeet yksikön itse keskuksen, siihen liitetyt kuormat sekä sisäänraken- kytkennästä. Keskuksen kytkentä riviliittimillä mahdollistaa järjestelmän jakamisen useampiin lähtöryhmiin, joita voidaan haluttaessa ohjata normaalitilassa. Kaikki lähtöliitännät ovat sulakesuojattuja. 34 Ulkoinen valvonta-/testauspaneeli. Turvavalokeskus PowerLine 5000 Digital Turvavalokeskus Kuormitettavuus W PowerLine 5000 Digital 150 300 600 1200 FlexLine 1000 Digital 50 Suurin etäisyys valaisimeen Toiminta-aika 200 m/1,5 mm2 200 m/2,5 mm2 200 m/2,5 mm2 200 m/2,5 mm2 60 min 60 min 60 min 60 min 17955 17956 17957 17958 200 m/2,5 mm2 60 min 17959 Tekniset tiedot Turvavalokeskus, tyyppi Mitat Korkeus mm Leveys mm Syvyys mm Kotelointiluokka Paino akkujen kera Kuormitettavuus W Pienin kuormitus W Akkujen paino Kapasiteetti akkukäytössa Toiminta-aika min Latausaika Suurin ympäristönlämpötila PowerLine 5000 Digital 5110 (17955) 5120 (17956) 600 600 500 500 250 250 IP 23 IP 23 37 kg 51 kg 150 300 30 60 8 kg 21 kg 100 % 100 % > 60 min > 60 min < 15 tuntia < 15 tuntia 25 °C 25 °C FlexLine 1000 Digital 5130 (17957) 5140 (17958) 1000 (17959) 600 1200 300 600 800 300 250 250 130 IP 23 IP 23 IP44 70 kg 152 kg 10 kg 600 1200 50 120 120 3 29 kg 62 kg 4 kg 100 % 100 % 100 % > 60 min > 60 min > 60 min < 15 tuntia < 15 tuntia < 15 tuntia 25 °C 25 °C 25 °C PowerLine 5000 Digital Wagforsin turvavalokeskussarja, jossa automatiikka valvoo kaikkia tärkempiä toimintoja. Akkujen, verkkojännitteen ja kuormituksen jatkuva valvonta takaa luotettavan toiminnan kaikissa tilanteissa. FlexLine 1000 Digital Uusi malli, joka on suunniteltu erityisesti pienille, alle 50 W:n järjestelmille. FL1000:ssa on samat toiminnot kuin suuremmissa PL5000-sarjan malleissa, mutta kompaktin kokonsa ansiosta sen voi sijoittaa myös pieniin tiloihin. Turvavalokeskuksessa on myös mahdollisuus valonsäätöön (1-10 V), joka mahdollistaa valaisinten käytön alennetulla teholla turvavalokäytössä (HUOM: edellyttää valonsäätöön tarkoitettuja elektronisia liitäntälaitteita). Toiminnon ansiosta järjestelmään liitettävien valaisinten lukumäärää voidaan lisätä tai sen toiminta-aikaa pidentää. Kytkentä Kuormitusta koskevat tiedot taulukossa. Keskukseen voidaan samaan aikaan liittää erilaisia valonlähteitä, kuten hehkulamppuja, loistelamppuja ja pienloistelamppuja. Loistevalaisimet voiva olla EL-liitäntälaitteella tai kuristimella varustettuja sekä kompensoituja. Syöttö tuodaan alakautta. Riviliittimet 2 kpl (FL1000), 6 kpl (PL5110-30) tai 12 kpl (PL5140) toisistaan riippumattomalle tulo- ja lähtöliitännälle. Automatiikka Jännitteen katketessa turvavalokeskus siirtyy automaattisesti akkukäyttöön. Syötön vaihto tapahtuu hallitusti ilman jännitepiikkejä, jotka voivat vahingoittaa kuormaa tai vaihtosuuntaajaa. Keskuksissa on itsetestaustoiminto, sisäänrakennettu ylikuormitusvalvonta ja lisäksi ne ovat oikosulkusuojattuja. Akut Huoltovapaat lyijyakut. Akkujen käyttöikään vaikuttaa monta tekijää. Normaaleissa käyttöolosuhteissa ja alle 25 °C käyttölämpötilassa akkujen käyttöikä on noin 10–12 vuotta. Kotelointi Harmaa teräslevykotelo, sävy RAL 7032 (PL5000) tai harmaa ABS-muovikotelo, sävy RAL7032 (FL1000). Näyttö Turvavalokeskuksen etulevyssä on näyttö/valodiodit, jotka ilmaisevat keskuksen toimintatilan: • SYSTEM: Keskus on valmiustilassa. • LINE: Suora verkkojännite • CHARGE: Akku latautuu • EMERGENCY: Vaihtosuuntaaja käytössä. Muuta Turvavalokeskukset ovat sertifioituja ja vastaavat standardin EN 50171 vaatimuksia. FlexLine 1000 Digital. 35 Valvontapaneelit DALI-väylään perustuvat e-touchBOX- ja e-touchPANELvalvontapaneelit ovat taloudellinen ratkaisu turvavalaistusjärjestelmien automaattiseen valvontaan. Pienempi e-touchBOX on tarkoitettu järjestelmiin, joissa on enintään 60 osoitetta. Isompi e-touchPANEL pystyy valvomaan suurimmillaan 120 osoitteen järjestelmää. Valvontapaneeleiden asentaminen ja huoltaminen on helppoa. Molemmat paneelit suorittavat testaukset automaattisesti. Mikäli testauksessa ilmenee virhe, siitä annetaan ilmoitus paneelin näytölle ja tiedot virheestä ja sen luonteesta tallennetaan virheraporttiin. Raportti voidaan siirtää tietokoneeseen, kirjoittimelle jne. sisäänrakennetun IR-portin kautta. Lisäksi e-touchPANEL pystyy kommunikoimaan myös Bluetoothin ja lähiverkon välityksellä. Tuote Turvavalaisimien enimmäismäärä e-touchBOX 60 e-touchPANEL 2x60 DALI-vahvistin - Suurin etäisyys valaisimeen 1,5 mm2 kaapelilla 300 m 2x300 m 600 m (300+300) DALIteholähde 86170 86171 86172 Kuvassa e-touchPANEL. < 60 DALI-turvavalaisinta DALIDALIturvavalaisin turvavalaisin DALIturvavalaisin < 60 DALI-turvavalaisinta DALIturvavalaisin e-touchPANEL DALIteholähde < 60 DALI-turvavalaisinta DALIturvavalaisin e-touchBOX DALIturvavalaisin DALIturvavalaisin DALIvahvistin e-touchBOX pystyy valvomaan ja testaamaan yhteensä 60 DALIturvavaloyksikköä. Valaisimet liitetään paneeliin 2x1,5 mm2ohjausjohtimin. e-touchBOX IN < 60 DALI-turvavalaisinta Keskukseen liitettyjen turvavaloyksiköiden ja e-touchBOX/e-touchPANELin etäisyys toisistaan saa olla enintään 300 m (2x1,5 mm2). Kun e-touchBOX/ e-touchPANEL sijoitetaan järjestelmän keskelle, etäisyys voidaan kaksinkertaistaa, jolloin ohjausjohtoa tulee 300 m kumpaankin suuntaan. 36 UT Etäisyys < 300 m DALIvahvistin DALI -teholähde DALIturvavalaisin DALIturvavalaisin DALI -teholähde DALIturvavalaisin DALIturvavalaisin UT DALIturvavalaisin IN e-touchPANELin valvonta- ja testauskapasiteetti on 2x60 DALIturvavaloyksikköä. Yksiköt on helppo liittää e-touchPANELiin kaksinapaisella ohjausvirtapiirillä (2x1,5 mm2). Etäisyys < 300 m DALI-vahvistimen avulla etäisyyttä voidaan kasvattaa vielä toiset 300 m (2x1,5 mm2 kaapelilla). DALI-vahvistimen avulla valaisimen ja paneelin etäisyys voi siis enimmillään olla jopa 600 m. Liitettävien turvavalaisimien lukumäärä pysyy kuitenkin edelleen samana. Testausajankohdat Jokaiselle liitetylle turvavalaisimelle annetaan yksilöllinen Jos järjestelmän toiminta- ja akkutesteille halutaan osoite ja ryhmä automaattisesti (enintään kuusi ryhmää). erilaiset testausvälit tai testit halutaan suorittaa johonkin Valvontapaneeli suorittaa jokaiselle ryhmälle toimintates- toiseen aikaan, asetuksia voidaan muuttaa helposti val- tin joka viikko ennalta ohjelmoituihin aikoihin. Testiryhmä vontapaneelin kautta. Samoin voidaan muuttaa osoitteita 1 – maanantaisin kello 23.00, Testiryhmä 2 – tiistaisin kello ja ryhmiä. Esiasetettu testausohjelma (kerran viikossa 23.00 ... Testiryhmä 6 – lauantaisin kello 23.00. Kerran vuo- suoritettava toimintatesti ja kerran vuodessa suoritettava dessä järjestelmälle tehdään koko toiminta-ajan kestävä pitkäkestoinen akkutesti) täyttää automaattista testausta täysi toimintatesti. koskevan standardin EN 62034 vaatimukset. Järjestelmän tila Turvavalaistusjärjestelmän tila näkyy jatkuvasti valvontapaneelin näytöllä. Jos testissä löytyy vika jostakin turvavalojärjestelmän osasta, käyttäjä saa siitä tiedon valvontapaneelin näytölle. Isommassa e-touchPANELissa on käytettävissä myös näkyvämpi virheilmoitustoiminto värivalon avulla. Koko paneelin tausta hohtaa punaisena silloin, kun valvontapaneeli on havainnut järjestelmässä jonkin ongelman. Paneelit näyttävät yksityiskohtaiset tiedot virheen luonteesta ja viallisen turvavaloyksikön osoitteesta. Kun virhe on korjattu (esimerkiksi vioittunut valonlähde on vaihdettu), järjestelmän toiminta tulee testata manuaalisesti. 37 Vianmääritys Valvontapaneeli ilmoittaa vioista valonlähteissä, akuissa, Molemmat paneelit sisältävät tekstieditorin, joka mahdol- tiedonsiirrossa ja turvavaloyksiköissä sekä antaa ilmoituk- listaa ryhmien nimien muokkaamisen sopivaksi. Esimer- sen mikäli suunnitelman mukainen testi ei ole käynnisty- kiksi testiryhmä 1 voidaan helposti nimetä käytäväksi, nyt. Kun virhe on korjattu (esimerkiksi vioittunut valon- testiryhmä 2 kokoustilaksi jne. lähde on vaihdettu), järjestelmän toiminta tulee testata manuaalisesti. Tunnistustyökalu Yksittäisen turvavalaisimen tarkasta tunnistamisesta on hyötyä. Ei tarvitse arvailla, mahtaako osoite 5 olla yksi käytävän turvavalaisimista vai ei. Turvavaloyksikössä olevan kaksivärisen merkkivalon (punainen/vihreä) ja e-touchBOX/PANELin tunnistustyökalun avulla osoite voidaan selvittää helposti. Osoitteenmuodostuksen aikana valaisimen ilmaisindiodi näyttää osoitteen vilkuttamalla punaista/vihreää toistuvina jaksoina. Kun tunnistustyökalussa valitaan vastaavasti punainen/ vihreä väri, turvavaloyksikön osoite tulee näytölle. 38 Tunnistusohjelma on saatavana myös java-yhteensopiviin matkapuhelimiin. Ohjelman ja siihen liittyvän dokumentaation voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.tridonicatco.com. Turvavalaistusjärjestelmä enintään 600 yksikölle Jos turvavalaistusjärjestelmässä tarvitaan enemmän kuin saadaan yhteensä 600 turvavalaisinta (120 paneelia kohti). 120 osoitetta, testaus ja valvonta voidaan hoitaa liittä- Turvavalaisimia valvotaan ja ohjataan tietokoneella esi- mällä korkeintaan viisi e-touchPANELia yhteen lähiver- merkiksi Internet Explorerin tai EM LINK -ohjelman kautta. kon kautta. Tällä tavoin samaan valvontajärjestelmään Ohjelmilla voidaan myös laatia ja tulostaa raportteja. TCP/IP DALI -teholähde ≤ 300 m DALI -teholähde ≤ 300 m DALI -teholähde ≤ 300 m DALI -teholähde ≤ 300 m DALI -teholähde ≤ 300 m DALI -teholähde ≤ 300 m EM winPRO ja e-touchPANEL -järjestelmien rakennekaaviot. Turvavalaistusjärjestelmä yli 600 yksikölle Tässä esitteessä mainittuja järjestelmiä suurempien koko- valaistustilanteet, päivänvalo-ohjaus, läsnäolotunnistus, naisuuksien valvontaan on saatavana erilaisia ohjelmarat- kalenteritoiminnot ja järjestelmään liitetyn valaistuksen kaisuja, kuten EM winPRO ja winDIM@net. Ne tarjoavat energialaskelmat. ammattimaisen ratkaisun järjestelmille, joissa yksittäisten EM winPRO ja winDIM@net sisältävät OPC-palvelimen, turvavalaisimien osoitteiden määrä on vapaasti valittavis- jonka avulla tietoa voidaan vaihtaa myös muiden järjestel- sa. mien kanssa. Lisätietoa näistä kahdesta mahdollisuudesta WinDIM@net-sovellukseen voidaan integroida koko saat Fagerhultilta. valaistusjärjestelmä, myös muu valaistuksen ohjaus, TridonicAtco Gateway proDIM BC9000 TridonicAtco Gateway proDIM BC9000 DALI-väylä DALI-väylä EM winPRO ja winDIM@net järjestelmäkaavio. Tekniset yksityiskohdat näiden dokumentaatiosta löytyvät osoitteesta www.tridonicatco.com. 39 produced by fagerhults belysning ab etelä-suomi myynti ja valaisingalleria Fagerhult Oy Pasilankatu 14 00240 Helsinki Puh 09–777 1580 Fax 09–777 15888 Fagerhult kehittää, valmistaa ja markkinoi valaisimia ja valaistusratkaisuja julkisiin tiloihin, kuten toimistoihin, kouluihin, teollisuudelle ja sairaaloille. Painotamme toiminnassamme toimivuutta, tuotteiden muotoilua, monipuolisuutta sekä energiaa säästäviä ratkaisuja. Fagerhult kuuluu Fagerhult-konserniin, joka on Pohjoismaiden suurin valaisinvalmistaja sekä yksi Euroopan johtavia alan yrityksiä. Fagerhultilla on myyntiyhtiöt yli 15 eri maassa ja tuotantolaitoksia Euroopassa, Kiinassa ja Australiassa. Vuonna 2007 konsernin liikevaihto oli yli 273 miljoonaa euroa ja se noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa pörssissa Tukholmassa, Mid Cap –listalla. keski-suomi myynti ja näyttely Fagerhult Oy Pyhäranta 7 D 33230 Tampere Puh 03–410 8180 Fax 03–410 81840 pohjois-suomi myynti ja näyttely Fagerhult Oy Sepänkatu 20 90100 Oulu Puh 08–551 6170 Fax 08–551 6171 www.fagerhult.fi 759.SE.1.08.16.11
© Copyright 2024