Pelastussuunnitelma - Asunto-osakeyhtiö Ristikukkula, Tampere
ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA As Oy Ristikukkula Talot: Kohmankaari 22 Kohmankaari 24 Kohmankaari 26 33310 Tampere Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (379/2011, 15§) ja pelastusasetukseen (407/2011) talosuojelun järjestelyistä sekä sisäasiainministeriön ohjeeseen asuintalon pelastussuunnitelman laadinnasta. 2 Pelastussuunnitelman sisällys 1. JOHDANTO ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMAAN ________________________ 3 1.1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN ja PÄIVITTÄMINEN _________________________________ 3 1.2 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN _____________________________________________ 4 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT _____________________________________________________ 5 2.1 3. HENKILÖSTÖ___________________________________________________________________ 5 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ ________________________________________________ 6 3.1 MITÄ KUKIN TEKEE TALOSUOJELUSSA _________________________________________ 6 3.2 KOULUTUS _______________________________________________________________________ 7 4. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN __________________________________ 8 4.1 AVUN SAAPUMINEN KOHTEESEEN ________________________________________________ 8 4.2 VÄESTÖHÄLYTTIMET __________________________________________________________ 8 4.3 KUNNALLISTEKNIIKAN VIKAILMOITUKSET ____________________________________ 8 5. VAARATILANTEET ja niiden vaikutukset_________________________________________ 9 6. SISÄTILOJEN TURVALLISUUS _______________________________________________ 13 6.1 ULOSKÄYTÄVÄT (POISTUMISTIET) ____________________________________________ 13 6.2 POISTUMISTEIDEN OPASTEET ___________________________________________________ 13 6.3 PALO-OSASTOT__________________________________________________________________ 13 6.4 VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILYTYS TALOSSA___________________________________ 13 6.5 PALOVAROITTIMET _____________________________________________________________ 13 6.6 ALKUSAMMUTUSKALUSTO ______________________________________________________ 14 6.7 SAVUNPOISTO ___________________________________________________________________ 14 6.8 SÄHKÖPÄÄKESKUS ______________________________________________________________ 14 6.9 ILMASTOINTI ___________________________________________________________________ 15 6.11 IV-KANAVISTON PUHDISTUS ____________________________________________________ 15 6.12 VESIMITTARI ja VEDEN PÄÄSULKU _____________________________________________ 15 6.13 TULITYÖT ______________________________________________________________________ 15 6.14 ENSIAPUJÄRJESTELYT _________________________________________________________ 15 7. ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS ____________________________________________ 16 7.1 JÄTEASTIAT JA – KATOKSET_____________________________________________________ 16 7.2 OSOITENUMEROINTI ____________________________________________________________ 16 7.3 KOKOONTUMISPAIKKA _________________________________________________________ 16 7.4 PELASTUSTOIMIEN SUORITTAMINEN KIINTEISTÖN ALUEELLA / PELASTUSTIET __ 16 8. SUOJAUTUMINEN __________________________________________________________ 17 9. SUUNNITELMAN LIITTEET JA PIIRROKSET __________________________________ 18 3 1. JOHDANTO ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMAAN Omatoiminen varautuminen ja asukkaiden velvollisuus Pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan kohteen ja sen asukkaiden tarpeisiin. Viranomaiset eivät yksin voi vastata turvallisuudesta, vaan asuinkiinteistöjen turvallisuudesta vastaavat asukkaat ja lopulta jokainen ihminen on itse vastuussa omien tekojensa ja valintojensa turvallisuudesta. Omasta henkilökohtaisesta, sekä oman ympäristön turvallisuudesta huolehtimisesta käytetään nimitystä omatoiminen varautuminen. Omatoimisen varautumisen velvoite koskee asuinkiinteistöä yhteisönä, mutta pelastuslaissa on myös jokaista asukasta koskettavia yleisiä velvoitteita. Näitä ovat jokaisen toimintavelvollisuus1, yleinen huolellisuusvaatimus2 sekä velvollisuus varovaisuuteen tulen käsittelyssä. Asuinkiinteistössä omatoimisen varautumisen työvälineenä toimii pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma Kaikki taloyhtiöt tai samalla tontilla olevat taloryhmät, joissa on vähintään kolme huoneistoa tai asuntoa, ovat velvollisia laatimaan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja pelastusasetuksessa (407/2011). Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiöissä sen hallituksella. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Tämä suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali-, että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten ja se täyttää pelastuslain ja pelastustoimiasetuksen vaatimukset. Suunnitelma toimii ohjeena talon asukkaille keskeisistä turvallisuusasioista, jotka heidän on tunnettava omasta talostaan. Näitä ovat mm. - ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset - toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi - toimintaohjeita mahdollisia vaaratilanteita varten - poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt - turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan - tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen - miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon On tärkeää, että kaikki talossa asuvat tutustuvat pelastussuunnitelmaan ja tietävät keskeiset turvallisuusjärjestelyt. Ammattiavun saapuminen kestää useimmiten kauan ja vahingot ehtivät suurentua sinä aikana turhaan. Oikealla ensihetken toiminnalla voidaan vahinkoja pienentää merkittävästi. Kodin tulee olla turvallinen paikka myös yllättävissä tilanteissa, sillä pienikin onnettomuus talossa voi aiheuttaa henkilö- tai materiaalisia vahinkoja sekä haitata kaikkien asumista pitkän aikaa. Suunnitelman liitteissä on toimintaohjeita asukkaille onnettomuustilanteiden alkuvaiheessa kun viranomaisapu ei vielä ole ehtinyt paikalle. Näitä ohjeita voidaan kopioida ja laittaa esille toimintaohjeiksi talon yleisiin tiloihin tai yksittäisiin asuntoihin. 1.1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN ja PÄIVITTÄMINEN Suunnitelman on laatinut: Pelastussuunnittelu Maria Hartikainen Laulurastaantie 25, 36220 Kangasala p. 040 5170 494 [email protected] 1 Yleinen toimintavelvollisuus Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. 22 Huolellisuusvelvollisuus Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 4 Taloyhtiön hallitus hyväksyy suunnitelman. Suunnitelman ilmoituskortti toimitetaan pelastuslaitokselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudella tarkoitetaan suunnitelman säännöllistä päivittämistä siten, että suunnitelman sisältö vastaa aina kohteen tilannetta. Jos kiinteistön toiminnassa, turvallisuusorganisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu muutoksia, tulee ne päivittää suunnitelmaan välittömästi. Suurempien muutosten jälkeen tulee toimittaa uusi ilmoituskortti pelastuslaitokselle. SUUNNITELMA ON LAADITTU: 1.2.2014 SUUNNITELMAN ILMOITUSKORTTI ON TOIMITETTU: SUUNNITELMASTA ON TIEDOTETTU ASUKKAITA: SUUNNITELMAN TARKASTAMINEN / PÄIVITYS Tarkistettu Päivitetty Mitkä osat päivitetty Tarkastaja/ päivittäjä Päivämäärä 1.2 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN Talossa tiedottaminen voidaan käsitellä kahtena osana. Ensimmäiseen osaan sisältyy omatoimiseen varautumiseen liittyvä normaaliajan tiedottaminen ja toiseen osaan mahdollisten onnettomuus-, kriisi- ja poikkeusolotilanteiden aikainen tiedottaminen. Normaaliajan tiedottaminen Omatoimisen varautumisen turvallisuusjärjestelyt on oltava kaikkien kiinteistössä asuvien tiedossa ja osittain myös siellä vierailevien henkilöiden saatavissa. Kaikkien asukkaiden on tiedettävä perusasiat siitä, miten erityyppisiin vaaratilanteisiin varaudutaan ja miten niissä toimitaan. Tärkeä työkalu tiedottamisessa on hyväksytty pelastussuunnitelma. Tiedottamisesta huolehtiminen on rakennuksen omistajan (taloyhtiön hallituksen) vastuulla. Suunnitelman pääkohdat tiedotetaan asukkaille yhtiökokouksessa. Suunnitelmasta voidaan jakaa oma kappale tai tiivistelmä jokaiseen asuntoon. Tämä lisäksi suunnitelma tulee olla asukkaiden saatavilla talossa. Suunnitelman liitteenä olevia toimintaohjeita voidaan laittaa esille talojen yleisiin tiloihin, esimerkiksi ilmoitustauluille, tai niitä voidaan jakaa asuntoihin. Suunnitelmaa voidaan jakaa myös sähköisessä muodossa. Onnettomuus-, kriisi- ja poikkeusolotilanteiden aikainen tiedottaminen Vaara- ja onnettomuustilanteet muuttavat aina joillain tavoin normaalia elämänkulkua. Poikkeuksellisissa tilanteissa tiedottamisen arvo nousee erittäin korkeaksi. Ihmisten on saatava nopeasti ja riittävästi oikeaa tietoa vallitsevasta tilanteesta. Hyvällä tiedottamisella saadaan ihmisille oikeita toimintaohjeita ja voidaan säästyä uhkaavilta lisävahingoilta. Viranomaiset ovat vastuussa onnettomuustilanteen aikaisesta tiedottamisesta. Onnettomuustilanteita johtaa alkuvaiheessa pääsääntöisesti pelastusviranomainen, joten tiedottaminenkin käynnistyy usein pelastusviranomaisten toimesta. Tiedottamisessa hyödynnetään pääsääntöisesti sähköisiä viestimiä paikallisesti tai valtakunnallisesti. Kiinteistössä on tärkeää korostaa sellaisia onnettomuustyyppejä, joissa viranomaistiedottamisella on suuri osuus. Näihin kuuluvat mm. kemikaali- ja säteilyonnettomuudet. Myös tulipalotilanteet ja suuret luonnononnettomuudet aiheuttavat usein tiedottamistarvetta 5 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kiinteistön nimi As Oy Ristikukkula Kiinteistön osoite Kohmankaari 2-28, 33310 Tampere Kiinteistötunnus 837 – 240 – 3811 – 000-8 Rakennusten lukumäärä Tämä suunnitelma koskee kiinteistön rakennuksia: Kohmankaari 22 – talo 22 Kohmankaari 24 – talo 24 Kohmankaari 26 – talo 26 3 Talotyyppi Kerrostalo Valmistumisvuosi 1964-1967 Kerrosluku Kellari + 3 Rappujen lukumäärä 3+4+3 Pääasiallinen rakennusaine Betonielementti Rakennuksen paloluokka P1 Kohde Kiinteistössä toimivat yritykset Nimi Toimiala Yhteyshenkilö Henkilömäärä työntek. / asiakkaat Yrityksen liittyminen talosuojeluun - 2.1 HENKILÖSTÖ Hallituksen puheenjohtaja Isännöinti Huoltoyhtiö Ovien avaaja3 Vakuutusyhtiö 3 Nimi Mauno Myllykoski Antti Jaatinen / Pirmax Oy Osoite Puhelinnumero 18 C 26 0400 836 506 Possijärvenkatu 1 03 346 0432 tai 040 731 4833 Email mauno.myllykoski @pp.inet.fi [email protected] Lännen Kokkolankatu 4, 03 3142 3400 tai Kiinteistöpalvelu Tampere 0500 620 124 (24h) arkisin 7-16: huoltomies muina aikoina: Tampereen Vartiointi Oy, p. 010 3950 101 Pohjola 0303 0303 Ovien avaajan tiedot tulee olla näkyvillä piha-alueella: rakennuksen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen. (Järjestyslaki 612/2003, 8§) 6 3. TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ Taloyhtiön hallitus voi tarvittaessa nimetä tuekseen turvallisuusorganisaation; esimerkiksi turvallisuuspäällikön, turvallisuuspäällikön apulaisen rakennuksittain sekä väestönsuojan hoitajan. Nämä henkilöt kannattaa valita talossa asuvista tai työskentelevistä henkilöistä, jotka ovat motivoituneita saamiensa tehtävien hoitamiseen. Turvallisuusorganisaatioon kuuluvat henkilöt merkitään liitteenä (liite 12) olevaan listaan. Lista pidetään ajan tasalla. 3.1 MITÄ KUKIN TEKEE TALOSUOJELUSSA Asukas - Omaa oikean asenteen turvallisuustekijöihin ja aktivoi muita asukkaita yhteisen turvallisuuden parantamiseen - Tietää ja osaa oikeat toimenpiteet erityyppisissä häiriö- ja vaaratilanteissa - Varautuu omakohtaisesti erityyppisiin häiriötilanteisiin - Noudattaa talokohtaisia turvallisuusohjeita ja edistää omalta osaltaan talon turvallisuutta - Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vioista hallitukselle tai isännöitsijälle - Osallistuu osaamisensa mukaan tarvittaessa toimenpiteisiin erityyppisissä häiriötilanteissa - Kysyy tarvittaessa lisäneuvoja turvallisuushenkilöstöltä tai muilta sovituilta tahoilta - Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin4. - Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä5. Turvallisuuspäällikkö ja apulainen - Osallistuu turvallisuushenkilöstön koulutukseen - Tarkistaa pelastussuunnitelman ajankohtaisuuden vuosittain - Tekee talon sisäisen palotarkastuksen vuosittain - Tarkistaa talossa olevan turvallisuusmateriaalin vuosittain - Motivoi talon asukkaita turvalliseen asumiseen - Tiedottaa ja opastaa asukkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa - Pitää tarvittaessa yhteyttä turvallisuusasioista isännöitsijään tai pelastusviranomaisiin - Raportoi turvallisuusasioista talon asukkaille ja tekee turvallisuutta edistäviä esityksiä tarpeen mukaan - Tietää ja osaa oikeat alkutoimenpiteet erityyppisissä häiriö- tai vaaratilanteissa ja johtaa tarvittaessa talon toimintaa häiriötilanteissa Väestönsuojan hoitaja - Huolehtii väestönsuojan kunnosta; tarkistaa suojan esimerkiksi vuosittain ja laatii tästä pöytäkirjan - Tarkistaa suojan materiaalin kunnon riittävin väliajoin - Laatii suojan tyhjennyssuunnitelman yhdessä muiden asukkaiden kanssa - Laatii suojan käyttökuntoon laittosuunnitelman yhdessä muiden asukkaiden kanssa - Osallistuu tarpeen mukaan koulutukseen - Suojautumista vaativissa tilanteissa johtaa suojan tyhjentämistä sekä käyttökuntoon laittamista Isännöitsijä - Tietää talon turvallisuusjärjestelyihin liittyvät velvoitteet - Toteuttaa toimenpiteitä turvallisuushenkilöstön kanssa - Valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista - Opastaa tarvittaessa asukkaita talon turvallisuusasioissa - Huolehtii osaltaan pelastussuunnitelman laatimisesta sekä päivityksestä 4 5 3§ Yleinen toimintavelvollisuus 4§ Huolellisuusvelvollisuus 7 Talon omistaja (hallitus) - On vastuussa talon turvallisuusasioista - Tietää kiinteistön velvoitteet turvallisuusjärjestelyissä - Vastaa talosuojelun toteuttamisesta ja johtaa turvallisuusvalmisteluja - Vastaa asukkaille tiedottamisesta - Järjestää taloudelliset edellytykset talosuojeluntoimien toteuttamiselle - Ottaa vastaan asukkaiden ja turvallisuushenkilöstön esitykset talon turvallisuuden kehittämiseksi Pelastusviranomainen - Ohjaa ja valvoo talosuojelun toteutumista talossa - Ottaa vastaan ja tilastoi saadut pelastussuunnitelmien yhteenvedot / ilmoituskortit - Neuvoo tarvittaessa 3.2 KOULUTUS Turvallisuuskoulutuksen ja perehdytyksen tavoitteena ovat kohteen tehokas onnettomuuksien ennalta ehkäisytoiminta ja oikeat toimintatavat poikkeamatilanteissa. Tärkeintä on, että kohteen henkilöt tuntevat kohteet riskit, tietävät miten niitä ko. kohteessa ennalta ehkäistään ja miten toimitaan, jos tapahtuu jotain poikkeavaa. Koulutetun ja turvallisuuteen perehtyneen turvallisuushenkilöstön ja heidän toteuttaman tai koordinoiman asukkaiden ja henkilöstön koulutuksen avulla voidaan saavuttaa yllä mainittu tietotaso. Suositeltavaa on varmistaa, että hankittava koulutus antaa vähintään perustiedot omatoimisen varautumisen velvoitteista ja vastuista sekä pelastussuunnitteluprosessista. Suunnittelua koskevan koulutuksen lisäksi kiinteistöt voivat järjestää yleistä turvallisuuskoulutusta kohteen henkilöille. Tällaisessa koulutuksessa on perusteltua keskittyä vaarojen ja riskien tunnistamiseen ja ehkäisyyn sekä oikeaan toimintaan vaaratilanteissa. Tuvallisuushenkilöstön koulutus Pirkanmaan alueella esimerkiksi Hämeen pelastusliitto sekä muut turvallisuusalan tahot sekä konsultit järjestävät turvallisuushenkilöstön kursseja; talon turvallisuushenkilöstön peruskurssin ja talon turvallisuushenkilöstön jatkokurssin. Talon turvallisuushenkilöstön koulutukseen voivat osallistua turvallisuuspäällikkö, hänen apulaisensa sekä hallituksen jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet. Halukkuutensa mukaan nämä henkilöt voivat osallistua myös muuhun toimintaa tukevaan koulutukseen. Lisätietoja koulutuksista sekä ilmoittautuminen Hämeen Pelastusliiton toimistoon p. 03 2557 322, faksi 03 2557 341 [email protected] tai [email protected] 8 4. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Satakunnankatu 16, 33100 Tampere, p. 03 565 612 Päivystävä palotarkastaja, p. 03 5656 2171 Sähköposti: [email protected] Hätänumeroita Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Lähin palolaitos Nokian aluepaloasema, Öljytie 3 KUNNAN POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin väestönsuojelun johtokeskus Kaupin kalliosuoja, Käpytie 48, Tampere, p. 03 565 612 Suojelupiiri ja sen johtokeskus Läntinen suojelupiiri, Tesomajärven koulu, Raiskionkatu 7 Suojelulohko ja sen johtokeskus 3. Tohloppi, Tesoman koulu, Kohmankaari 11 4.1 AVUN SAAPUMINEN KOHTEESEEN Onnettomuus/hätätilanne huomataan: 1min Hätäilmoitus: 1 min Hätäkeskus hälyttää auttajat: 1min Apu lähtee liikkeelle: 1-5 min Ajoaika kohteeseen: n. 1 min/km Taloa lähinnä olevalta varsinaiselta paloasemalta (Nokian aluepaloasema) on matkaa taloon n. 6,5 km. Hälytyksen sattuessa pelastuslaitoksen tavoitteellinen saapumisaika kiinteistölle on 20+ minuuttia hälytyksestä. 4.2 VÄESTÖHÄLYTTIMET Yleinen vaaramerkki varoittaa kaasuvaarasta tai säteilyvaarasta. Väestö hälytetään yleisellä vaaramerkillä, kun vaaditaan välitöntä sisätiloihin YLEINEN VAARAMERKKI suojautumista. Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva sireeniääni tai lyhyitä äänimerkkejä, kun käytetään torvi- tai pillityyppisiä hälyttimiä. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. VAARA OHI -MERKKI Kiinteistöä lähinnä oleva väestöhälytin sijaitsee Kuuluu ulos Kuuluu asuntoihin Tesoman vesitorni, Raiskionkatu 8 X X Hälyttimiä testataan maanantaisin klo 12. 4.3 KUNNALLISTEKNIIKAN VIKAILMOITUKSET Sähkö- ja lämpökatkoksissa, p. 0800 90 171 Vesi- ja viemärikatkoksissa, p. 0800 90 172 9 5. VAARATILANTEET ja niiden vaikutukset Turvallisuuden parantamisen ja ylläpitämisen perustana on vaarojen tunnistaminen, minkä jälkeen voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Vaaratilanteita voidaan ehkäistä ennalta puuttumalla tekijöihin ja olosuhteisiin, jotka voivat johtaa vaarallisten ja epätoivottujen tapahtumien toteutumiseen. Tässä kohteessa on arvioitu mahdollisiksi seuraavat vaaratilanteet: VAARATILANNE: Tulipalo Syy: tupakointi, kynttilöiden poltto, sähkölaitteet ja liedet. Tulipalon Seuraus: riskiä taloissa lisäävät luonnonolosuhteet sekä talojen asukkaiden tai kustannukset ulkopuolisten henkilöiden toiminta. materiaaliset vahingot Kohtalainen tulipalon riski henkilövahingot / kuolema Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Tulipalovaaran pienentämiseksi tulee huolehtia sähkölaitteiden kunnosta ja käyttää niitä käyttöohjeiden mukaisesti. Vialliset sähkölaitteet tulee heti vian ilmettyä toimittaa huoltoon, talon yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vioista tulee ilmoittaa huoltomiehelle. Myös sähkölaitteisiin kerääntyvä pöly voi aiheuttaa tulipalon. Sähkölaitteet tulee puhdistaa säännöllisesti 2) Valaisimia ei saa peittää palavalla materiaalilla. Sijoita valaisin ja muut kuumenevat sähkölaitteet niin, että ne eivät aiheuta palovaaraa 3) Tulipalovaaran pienentämiseksi rakennuksen ulkopuolella ulkoseinien välittömässä läheisyydessä, myös sisäpihalla, tulee välttää syttyvien tavaroiden varastoimista 4) Älä tupakoi tai tee avotulta sisätiloissa 5) Tupakoidessa tulee kiinnittää huomiota tumpin kunnolliseen sammutukseen. Vain hiemankin kytemään jäänyt tumppi voi sytyttää tulipalon. Tupakointipaikoilla tulisi olla tukahduttavat tuhka-astiat, esimerkiksi kannella suljettava palonkestävä astia 6) Kynttilöitä ei saa jättää valvomatta, vaan ne tulee sammuttaa AINA tilasta poistuttaessa. Kynttilöitä tulee polttaa palamattomalla alustalla. Kynttilöitä ei saa polttaa lähellä sisustustekstiilejä (esim. verhot), eikä pienessä, suljetussa tilassa. Suositeltavin vaihtoehto on kynttilät, jotka kaatuessaan sammuvat 7) Liesi tulee sulkea heti käytön jälkeen. Lieden päällä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tule säilyttää mitään helposti syttyvää materiaalia 8) Asunnot on varustettu palovaroittimin ja laitteiden sekä mahdollisten paristojen kunnosta huolehditaan 9) Asunnossa on alkusammutuskalustoa, ainakin sammutuspeite. TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA: katso liite 2 VAARATILANNE: Tuhopoltto Syy: roskalaatikot, -lavat, pahvit ym. palokuorma rakennusten Seuraus: seinustoilla, palokuorma käytävillä, vapaa käynti piha-alueelle, kustannukset lukitsemattomat / avoimet ovet materiaaliset vahingot Kohtalainen tuhopolton riski henkilövahingot / kuolema Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Asiattomien pääsy rakennuksiin kannattaa estää ja ovien lukitus on tärkeää. Ovien sulkijalaitteet pidetään kunnossa. Jos talvisin ovi ei sulkeudu kunnolla jään, hiekan tms. takia, tulee asia korjata välittömästi 2) Rakennuksen seinustoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei tule säilyttää mitään helposti syttyvää materiaalia. Myös maantasolla olevilla parvekkeilla kannattaa välttää turhan palokuorman säilyttämistä 3) Rappukäytävissä ei tule säilyttää mitään ylimääräistä materiaalia 4) Varastotiloissa ei säilytetä mitään ylimääräistä materiaalia varastokoppien ulkopuolella 5) Pihan riittävästä valaistuksesta tulee huolehtia 6) Jätteet tulee laittaa niille tarkoitettuihin jäteastioihin. Ongelmajätteet on aina eroteltava muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätekeräykseen. Vaarallisten / helposti syttyvien aineiden kierrätys jätepisteessä on ehdottomasti kielletty! VAARATILANNE: Ongelmat poistumisessa Syy: ei tiedetä talon poistumisjärjestelyitä, poistutaan savuun, Seuraus: poistumista ei ole harjoiteltu, esteitä uloskäytäväreitillä, ei pystytä varmistamaan kokoontumispaikkaa ei tiedetä ovatko kaikki poistuneet Kohtalainen riski poistumisessa henkilövahingot / kuolema Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Saatetaan pelastussuunnitelma ja siinä annettavat ohjeet asukkaiden tietoon välittämällä pelastussuunnitelmaa eteenpäin asukkaiden kesken sekä tiedottamalla ja kouluttamalla siinä annetuista ohjeista 10 2) Asukas (myös lapset) on tietoinen kuinka tulipalotilanteessa toimitaan; poistutaanko rakennuksesta vai suojaudutaanko asuntoon 3) Asukas tietää uloskäytävän omasta asunnostaan sekä vaihtoehtoisen pelastautumismahdollisuuden sekä kokoontumispaikan sijainnin 4) Pelastautumisreitit tulee aina pitää esteettöminä, joten älä koskaan lukitse turvalukkoja sisällä ollessasi. Sinun ja perheesi täytyy päästä ulos avaimetta ja palokunnan tarvittaessa sisään 5) Kokoontumispaikalla ilmoitetaan pelastuslaitoksen henkilökunnalle välittömästi ne asunnot, joissa on liikuntarajoitteisia henkilöitä, tai saattaa vielä olla ihmisiä sisällä VAARATILANNE: Vahingonteot, ilkivalta Syy: puutteellinen valaistus, materiaali piha-alueella, vapaa käynti piha- Seuraus: alueelle, ajoneuvot, parvekkeita maan tasolla, suojaisa sijainti kustannukset Kohtalainen ilkivallan riski materiaaliset vahingot Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Piha-alueen sekä sisätilojen riittävästi valaistuksesta tulee huolehtia. Tarpeen tullen turvallisuutta voidaan lisätä kameravalvonnalla 2) Piha-alueella ei tule säilyttää ylimääräistä, huomiota kiinnittävää tavaraa 3) Pihan pyörätelineet, penkit ja roskakorit kiinnitetään, jotta niitä ei voida käyttää rikkomisvälineenä 4) Ovien sulkeutumisesta ja lukituksesta huolehditaan. Jos ovi ei lukittaudu / sulkeudu kunnolla itsestään, tulee asia korjata välittömästi VAARATILANNE: Kaasuvaara Syy: onnettomuus lähialueen rataosuudella / Porin tiellä Seuraus: kustannukset henkilövahingot / kuolema Korkea kaasuvaaratilanteen riski Vaarantilanteen ehkäisy: 1) Asukkailla on tiedossa toimintaohjeet kaasuvaaratilanteen varalle, ja näitä ohjeita noudatetaan. Toimintaohjeet tulee olla kaikkien asukkaiden tiedossa, koska vaarakohteiden läheisen sijainnin takia toimintaan tulee olla valmiita välittömästi. TOIMENPITEET KAASUVAARAN SATTUESSA: katso liite 4 VAARATILANNE: Säteilyvaara Syy: Ydinvoimala onnettomuus Seuraus: henkilövahingot Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Asukkailla on tiedossa toimintaohjeet säteilyvaaratilanteen varalle, ja näitä ohjeita noudatetaan. TOIMENPITEET SÄTEILYVAARAN SATTUESSA: katso liite 4 VAARATILANNE: Tapaturma Syy: ASUKKAIDEN ASENTEET JA TOIMINTA. Liukkaus, rakenteet, huolimattomuus, alkoholi/huumaavat aineet, kodin puutteellinen turvallisuus, katolta putoava lumi tai jää, piha-alueen väylien huono kunnossapito Kohtalainen tapaturman riski Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Asennoidu oikein 2) Älä tupakoi asunnossa! 3) Pidä huoli yleisestä siisteydestä sekä kulkureittien esteettömyydestä 4) Sekä ulko- että sisätilojen riittävästä valaistuksesta huolehditaan 5) Piha-alueen ja kulkureittien kunnossapidosta huolehditaan 6) Talvisin piha-alueen hiekoituksesta huolehditaan hyvin ja ajoissa HÄTÄENSIAPUOHJE: katso liite 5 VAARATILANNE: Katolta putoava lumi Syy: lumen kerääntyminen katoille / tasoille Seuraus: kustannukset toiminnan häiriö materiaaliset vahingot henkilövahingot / kuolema Seuraus: henkilövahingot / kuolema 1) Rakennusten kattojen lumitilannetta tarkkaillaan talvella. Tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltoyhtiöön / isännöitsijään lumien pudottamiseksi. Kun lunta kerääntyy, ensimmäiseksi pitää asettaa puomit ja/tai 11 lippusiimat osoittamaan vaara-alue. Sen jälkeen kutsutaan lumenpudottajat 2) Tarvittaessa asennetaan lumiesteet rakennuksen katolle / tasoille VAARATILANNE: Sähkökatko, sähköturvallisuus Syy: häiriö sähkönjakelussa, salama, myrsky, laiteviat, kunnossapidon Seuraus: laiminlyönti toiminnan häiriö Kohtalainen sähkökatkon riski Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Säilytä, käytä ja huolla sähkölaitteita ohjeiden mukaisesti 2) Älä tee itse "sähkövirityksiä" ja vältä monen jatkojohdon käyttöä 3) Varaa sähkölaitteille riittävästi ilmankiertotilaa 4) Asukkaiden tulisi puhdistaa sähkölaitteet riittävin väliajoin, myös kylmälaitteet ja pesukoneet 5) Jos havaitaan vioittunut sähkölaite, on se kytkettävä jännitteettömäksi, mikäli siitä voi aiheutua välitöntä vaaraa. Asunnon kiinteistä vioittuneesta sähkölaitteesta (laite, jonka johto on vioittunut tai löystynyt, joka pitää epätavallista ääntä, lämpenee tai muuten toimii epänormaalisti) on tehtävä välittömästi ilmoitus huoltoyhtiölle! Asukkaiden omat viallisen oloiset sähkölaitteet tulee tarkistuttaa ja huollattaa / poistaa käytöstä välittömästi. Korjauta välittömästi myös sähkölaitteiden murtuneet kotelot ja suojalevyt TOIMENPITEET SÄHKÖKATKO: katso liite 8 VAARATILANNE: Vesivahinko Syy: puutteet huollossa / valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden Seuraus: vikaantuminen, myrsky, ilkivalta, asukkaiden/muiden henkilöiden kustannukset huolimattomuus, pesukoneet toiminnan häiriö Kohtalainen vesivahingon riski materiaalivahingot Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Asukkaiden tulee kiinnittää huomiota putkien kuntoon sekä toimivuuteen. Jos ongelmia ilmenee, on otettava välittömästi yhteyttä huoltoyhtiöön / isännöitsijälle 2) Jos kotona havaitsee esimerkiksi pesukoneen liitoksen vuotavan tai jotakin muuta kosteusvaurioon viittaavaa, on toimittava välittömästi. Tärkeintä on saada katkaisua vedentulo. Huolto - / putkimiehen kutsumisessa ei kannata viivytellä 3) Viemäreihin ei saa huuhdella mitään sinne kuulumatonta ja lattiakaivot puhdistetaan säännöllisesti 4) Asukkaiden tulisi kiinnittää huomiota, että vesihanat tms. suljetaan kunnolla käytön jälkeen 5) Suihkun / pesutilan tms. lattiankaivoa ei tule peittää 6) Astian- sekä pyykinpesukoneen vuotovahingoilta voi välttyä parhaiten sulkuventtiilin käytöllä sekä vesivuotokaukalolla ja vesivuotoilmaisimilla. Poistovesiletku kannattaa vaihtaa 10 vuoden iässä ja kone viimeistään 15 vuoden iässä 7) Pesukonetta ei tulisi jättää ilman valvontaa. Vakuutus ei välttämättä korvaa ilman valvontaa jätetyn laitteen aiheuttamaa vahinkoa TOIMINTAOHJE VESIVAHINKO: katso liite 7 VAARATILANNE: Varkaus / murto Syy: puutteellinen valaistus, ovien huolimaton lukitseminen, avonaiset Seuraus: ikkunat / parvekkeiden ovet, materiaali piha-alueella, arvotavaran esille kustannukset / suojaamatta jättäminen, ajoneuvot toiminnan häiriö Kohtalainen varkauden/murron riski materiaaliset vahingot Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Piha-alueen sekä sisätilojen riittävästä valaistuksesta huolehditaan 2) AVAIN ON ARVOESINE. Säilytä sitä huolellisesti. Tee kadonneesta/varastetusta avaimesta välittömästi ilmoitus isännöitsijälle 3) Älä kiinnitä avaimiin nimeäsi, osoitettasi tai puhelinnumeroasi. Jos kadonnut avain voidaan yhdistää asuntoon, vaihdata lukot välittömästi! 4) Ovien kunnollisesta sulkeutumisesta ja lukittumisesta tulee huolehtia! 5) Asunnon ovessa pitäisi olla vähintään takalukittava käyttölukko, joka pidetään lukossa kun sisällä ei ole ihmisiä 6) Ikkunat ja parvekkeiden ovet pidetään suljettuina ja lukittuina kun asunnossa ei olla paikalla / öiseen aikaan 7) Älä ilmoita pitkästä poissaolosta ulkopuolisille. Lomien ajaksi kannattaa naapurin / ystävän kanssa sopia tyhjilleen jäävän asunnon valvonnasta, hoidosta ja pitämisestä asutun näköisenä 8) Arvotavaroita ei tulisi jättää näkyville (esim. autoon, asunnon ikkunan eteen, parvekkeelle), sillä usein 12 tilaisuus tekee varkaan 9) Polkupyörät tulisi säilyttää lukittavassa varastotilassa. Polkupyörä tulee aina lukita, vaikka sitä säilytettäisiinkin varastossa. Parhaan suojan varkautta vastaan saa käyttämällä kahta lukkoa 10) Jos ovien väliin kerääntyy jäätä / hiekkaa, tai ne eivät muuten sulkeudu kunnolla itsestään, tulee asia korjata välittömästi VAARATILANNE: Petos / huijaus Nykypäivänä ihmisiä yritetään huijata monella eri tavalla Seuraus: hyötymielessä, esimerkiksi rahan hankkimiseksi. Huijauksen kohteeksi henkilövahingot voi joutua kuka tahansa, varsinkin iäkkäät henkilöt kuuluvat usein toiminnan häiriö kohderyhmään. Huijata yritetään muun muassa tulemalla asuntoon materiaaliset vahingot tekosyyn avulla, rahaa / lahjoitusta pyytämällä tekaistulle kohteelle tai kuolema sähköpostien avulla esimerkiksi luottokortti-/verkkopankkitietoja kalastelemalla. Kohtalainen riski Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Huijausten ja petosten estämisessä auttaa terve epäluulo. 2) Jos joku tuntematon yrittää tulla kotiisi vaikkapa poliisina tai muuna virkamiehenä esiintyen, pyydä nähtäväksi hänen virkamerkkinsä tai varmistu muuten hänen henkilöllisyydestään 3) Älä allekirjoita koskaan tuntemattomien tarjoamia sopimuksia tai kauppakirjoja kiireellä "oven raossa" ellet ole varma, mihin sitoudut 4) Älä koskaan luovuta luottokorttitietojasi, pankkitunnuksiasi tai salasanoja sähköpostilla / Internetissä / puhelimessa jos et ole varma vastaanottajasta. Pankit, sähköpostipalvelut, vakuutusyhtiöt yms. eivät kysy em. tietoja sähköpostilla eivätkä puhelimessa. VAARATILANNE: Onnettomuus / häiriö / vaaratilanteissa ei osata toimia Syy: välinpitämättömyys, turvallisuusohjeistus / toimintaohjeet ei Seuraus: kaikkien asukkaiden tiedossa, pelastussuunnitelmaan ei ole tutustuttu, henkilövahingot / kuolema pelastussuunnitelma ei asukkaiden saatavilla toiminnan häiriö Kohtalainen riski materiaaliset vahingot Vaaratilanteen ehkäisy: 1) Ollaan tietoisia vaaran mahdollisuudesta. Ollaan tietoisia kiinteistöä mahdollisesti uhkaavista eri vaaratilanteista 2) Toimintaohjeet poikkeus- tai vaaratilanteessa tunnetaan: suunnitelman pääkohdat tiedotetaan asukkaille. Suunnitelma tai sen lyhennelmä voidaan jakaa jokaiseen asuntoon. Suunnitelman sähköistä versioita voidaan välittää asukkaille sähköpostilla. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaan halutessaan. Suunnitelma saatetaan aina myös uusien asukkaiden tietoon hallituksen tai isännöitsijän toimesta 3) Turvallisuusasioista keskustellaan esim. asukaskokouksen yhteydessä, tai järjestetään erillisiä turvallisuustapaamisia 4) Turvallisuusorganisaatio nimetään asukkaiden keskuudesta ja koulutetaan tehtävään, niin että he ovat tietoisia talon turvallisuusjärjestelyistä 5) Suunnitelmassa annettuja toimintaohjeita sekä piirroksia voidaan kopioida ja asettaa esille talon yleisiin tiloihin, esimerkiksi ilmoitustaululle, sekä asuntoihin 13 6. SISÄTILOJEN TURVALLISUUS 6.1 ULOSKÄYTÄVÄT (POISTUMISTIET) Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Uloskäytävien on oltava kulkukelpoisia sekä esteettömiä ja niiden ovien on oltava hätätilanteessa helposti avattavissa poistumissuuntaan. Asukkaiden tulee ottaa selville kaksi vaihtoehtoista pelastautumismahdollisuutta omasta asunnosta sekä talon yleisistä tiloista. Älä pidä ovia takalukossa kun sisällä on ihmisiä. Poistumisjärjestelyt: hätätilanteessa asunnoista poistutaan normaalisti rappukäytävän kautta ulos ja kokoontumispaikalle. Jos tämä ei ole mahdollista (=rappukäytävässä on savua / palaa), palataan takaisin asuntoon: Talo 22: asunnossa mennään ikkunaan, kiinnitetään pelastuslaitoksen huomio, ja odotetaan heidän pelastustoimenpiteitään. Pelastuslaitos voi suorittaa pelastustoimenpiteitä ikkunoiden kautta rakennusten etupuolella kulkevilta pelastusteiltä käsin Talo 24 ja Talo 26: asunnossa mennään parvekkeelle tai ikkunaan, kiinnitetään pelastuslaitoksen huomio, ja odotetaan heidän pelastustoimenpiteitään. Pelastuslaitos voi suorittaa pelastustoimenpiteitä parvekkeiden ja ikkunoiden kautta rakennuksen etu ja takapuolella kulkevilta pelastusteiltä käsin 6.2 POISTUMISTEIDEN OPASTEET Poistumisopastetta käytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin osoittamiseen. Poistumisopasteet on sijoitettava havaitsemisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja niin, että ne selvästi osoittavat uloskäytävien sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin. Uloskäytävämerkintöjä tulee olla riittävästi. Kriisitilanteessa, esimerkiksi tulipalon tai kaasuvuodon uhatessa, jokainen sekunti on tärkeä. Hyvin merkitty poistumistiereitti on tällöin ensiarvoisen tärkeää nopean ja turvallisen poistumisen varmistamiseksi. Kiinteistön uloskäytävät ja uloskäytäväreitit on merkattu jälkiheijastavilla uloskäytäväopasteilla. 6.3 PALO-OSASTOT Osastoinnin tarkoitus on estää palokaasujen ja palon leviäminen, sekä turvata ihmisten poistuminen palon sattuessa. Rakennus on palo-osastoitu sen rakentamisajankohdan mukaisten rakennusmääräysten mukaisesti. Asunnot: asuintaloissa yksittäinen asunto on aina oma palo–lokeronsa, jolloin palon siirtyminen toiseen asuntoon ei ole helppoa. Asunnot on palo-osastoitu EI30 rakentein (= pidättää paloa noin 30 minuuttia) Muut palo-osastot: rappukäytävät, kellarikäytävä, väestönsuojat 6.4 VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILYTYS TALOSSA Asunnossa: enintään 50 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste > 55oC (öljyt, dieselöljyt) enintään 25 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55oC sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit) enintään 25 kiloa: nestekaasua Moottoriajoneuvosuojassa: Enintään 200 litraa + ajoneuvojen polttoainetankkien tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste > 55oC (öljyt, dieselöljyt) Enintään 60 litraa + ajoneuvojen polttoainetankkien tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55oC sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit) Huom.! räjähteitä ei saa säilyttää asunnoissa (lukuun ottamatta ilotulitteita) asukkaiden varastotiloissa sekä ullakolla on vaarallisten aineiden sekä kaasujen säilytys kielletty 6.5 PALOVAROITTIMET Palovaroitin havaitsee pienetkin palokaasumäärät ja hälyttää paikallisesti tarvittaessa voimakkaalla äänellä. Ääni herättää nukkuvankin ihmisen ja antaa 2-3 minuuttia aikaa pelastautua. Pelastustoimilain edellyttämät palovaroittimet ovat pakollisia asuinkiinteistöjen huoneistoissa. Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että huoneisto varustetaan palovaroittimella6. Huoneistossa tulisi olla 6 Pelastuslaki 379/2011, 17§ 14 palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimen hyvä sijoituspaikka on makuuhuoneen ja aula-/eteistilan välissä lähellä makuuhuoneen ovea. Palovaroittimia suositellaan hankittavaksi asuinhuoneistoon siten, että jokaisessa makuuhuoneessa, olohuoneessa ja kaikilla poistumisreiteillä on palovaroitin. Asunnot: asunnot on varustettu palovaroittimin. Asukkaan tulee tarkistaa, että asunnossa on riittävä määrä laitteita. Asukas on vastuussa laitteen kunnon tarkistuksesta sekä paristonvaihdosta. Yleiset tilat: talojen rappukäytävät, kellarikäytävät sekä varastotilat on varustettu palovaroittimin. Hallitus on vastuussa laitteiden kunnon tarkistuksesta sekä paristonvaihdosta Palovaroittimien tarkistus: palovaroittimien toimintakunto on tarkastettava riittävin väliajoin laitteessa olevalla kokeilupainikkeella. Palovaroittimen toimintakunnon voi tarkistaa esimerkiksi puolen vuoden välein, päivinä 1.6 ja 1.12. Palovaroittimen paristot on vaihdettava normaalisti kerran vuodessa. 6.6 ALKUSAMMUTUSKALUSTO Alkusammutuskaluston hankkimisella voi parantaa asuttavien tilojen turvallisuutta. Jokaiseen huoneistoon suositellaan hankkimaan ainakin sammutuspeite. Tärkeää on, että asukkaat tietävät alkusammutuskaluston sijainnin ja ovat tutustuneet sammutuskaluston käyttöohjeisiin ennalta ja harjoitelleet niiden käyttöä. Palotilanteessa on toimittava mahdollisimman nopeasti, aikaa etsimiseen tai harjoitteluun ei silloin ole. Talossa oleva alkusammutuskalusto: 22. talon B-rapun sisäänkäynnissä käsisammutin 24. talon B-rapun sisäänkäynnissä käsisammutin 26. talon B-rapun sisäänkäynnissä käsisammutin Alkusammutuskaluston käyttö: alkusammutuskalusto itsessään ei vielä tuo apua vaaratilanteessa, vaan niitä tulisi osata käyttää oikein. Käyttöohje olisi hyvä laittaa esille alkusammutuskaluston läheisyyteen, jotta hätätilanteessa alkusammuttimen käyttö luonnistuisi. ALKUSAMMUTUSKALUSTON KÄYTTÖOHJE: katso liite 3. 6.7 SAVUNPOISTO Rakennusten tulipaloissa syntyy runsaasti lämpöä, savua ja myrkyllisiä palamiskaasuja, jotka vähentävät oleellisesti näkyvyyttä, vaikeuttavat rakennuksesta pelastautumista ja palokunnan sammutustoimintaa sekä lisäävät leiskahdusvaaraa ja palorasitusta rakenteisiin. Henkilöturvallisuuden, sammutustoiminnan sekä rakenteiden ja kiinteän omaisuuden säilymisen kannalta on tärkeää poistaa syntyvä kuuma savu tehokkaasti jo palon alkuvaiheessa. Savunpoiston päätehtäviä ovat: 1) helpottaa poistumisteiden löytymistä ja paloalueelta poistumista pitämällä poistumis- ja hyökkäystiet savuttomina 2) helpottaa palokunnan sammutus- ja pelastustyötä muodostamalla palotilaan savuton korvausilmavyöhyke, jossa on hyvä näkyvyys, alhainen lämpötila ja puhdas ilma. Savunpoisto asunnoissa: savunpoisto asunnoissa hoidetaan ikkunoiden ja rapunoven kautta ja / tai pelastuslaitoksen poistopuhaltimilla Savunpoisto rappukäytävissä: savunpoisto rappukäytävissä suoritetaan rapun ulko-oven sekä rapun ikkunoiden avulla 6.8 SÄHKÖPÄÄKESKUS Rakennuksissa on talokohtaiset sähkökeskukset sekä pääkytkimet, jotka sijaitsevat: talo 22: kellarikäytävällä, B-rapun kohdalla talo 24: kellarikäytävällä, C-rapun kohdalla talo 26: kellarikäytävällä, B-rapun kohdalla 15 6.9 ILMASTOINTI Tulipaloissa myrkylliset palokaasut ja kemikaalionnettomuuksissa tietyt kemikaalit leviävät nopeasti päällä olevan koneellisen ilmastoinnin kautta. Tästä syystä ilmastoinnin pysäytyspaikka ja pysäyttämistoimenpiteet on selvitettävä etukäteen. Talojen ilmastointijärjestelyt: kiinteistössä on talokohtainen koneellinen poisto. Ilmastointikoneet sijaitsevat katolla Ilmanvaihdon hätäpysäytys: talokohtaisesti sähköpääkeskuksesta 6.11 IV-KANAVISTON PUHDISTUS Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan pelastuslain 379/2011,59 §.n mukaisella tavalla sekä siitä, että ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa (Pelastuslaki 379/2011, 13§). Asuintalon ilmanvaihtolaitteisto suositellaan puhdistettavan 10 vuoden välein Suoritettu työ Suorittaja Puhdistus PVM Huomioita 2012 6.12 VESIMITTARI ja VEDEN PÄÄSULKU koko kiinteistön vesimittari sijaitsee 2. talon pannuhuoneessa, käynti tilaan tapahtuu talon ulkopuolelta, rakennuksen H-rapun päädystä. talojen veden pääsulku sijaitsee talon 24 C-rapun kellarikerroksessa olevassa lämmönjakotilassa 6.13 TULITYÖT Tulityöllä tarkoitetaan työtä, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Kiinteistöissä joudutaan määrävälein suorittamaan erityyppisiä korjaustoimenpiteitä. Jotkut korjaustoimenpiteet, esimerkiksi putkiremontit edellyttävät yleensä tulitöiden tekemistä. Tulitöiden tekemisessä on aina omat riskinsä. Nämä riskit voivat olla sekä henkilöitä, että omaisuutta koskettavia. Vakuutusyhtiöillä on suojeluohje tulitöiden turvallisesta suorittamisesta ja oman vakuutusyhtiön ohjeita on syytä noudattaa tulitöiden aikana. Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa on otettava yhteyttä taloyhtiön hallitukseen / isännöitsijään. Tulitöitä varten tulee määritellä tilapäinen tulityöpaikka, jossa tulee olla vaadittu turvallisuusvarustus. Tulityölupa pitää olla aina tulitöitä suoritettaessa tilapäisellä tulityöpaikalla. 6.14 ENSIAPUJÄRJESTELYT Ensiapujärjestelyt: ensiapujärjestelyt hoidetaan lähtökohtaisesti soittamalla apua yleisestä hätänumerosta 112. Lähin ensiapupaikka: Ma-pe klo 8-15: Tesoman terveysasema, Kohmankaari 5 Muina aikoina: Tays Ensiapu Acuta, p. Teiskontie 35, K-rakennus, p. 03 311 611 Ensiapukoulutetut henkilöt: kiinteistössä on yksittäisiä ensiapukoulutettuja asukkaita; asukkaiden ea-koulutus tapahtuu vapaaehtoisuuteen perustuen asukkaiden vapaa-ajalla Ensiapukalusto: - 16 7. ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS 7.1 JÄTEASTIAT JA – KATOKSET Jätteet tulisi lajitella sisätiloissa asianmukaisesti lajittelusäännökset huomioiden. Kohteessa tulisi olla jätekatos riittävän kaukana (vähintään 8 metriä) rakennuksesta tai yksittäiset muoviset jäteastiat (vähintään 4 metriä). Jätepisteessä ei tule kierrättää ongelmajätteitä, vaan ne tulee toimittaa ongelmajätteiden kierrätyspisteeseen. 7.2 OSOITENUMEROINTI Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle7. Kiinteistön talot on numeroitu Kohmankaarelta näkyväksi. Raput on merkattu talojen etupuolella. Talojen 6. ja 14. välisessä sisäänajossa on opaskartta alueesta. Kiinteistön alue on niin laaja, että suositellaan opaskarttojen lisäämistä jokaiseen sisäänajoon. 7.3 KOKOONTUMISPAIKKA Hälytyksen sattuessa asukkaat siirtyvät kokoontumispaikalle, joka sijaitsee Kohmankaaren talojen 20 - 28 sisäpihalla oleva leikkialue. Pihalla kokoonnutaan mahdollisimman kauaksi paloalueesta. Kokoontumispaikka on suojassa palon vaikutuksilta, esimerkiksi haitallisilta palokaasuilta. Kokoontumispaikan tarkoituksena on olla pois pelastuslaitoksen tieltä, helpottaa mahdollisten uhrien etsintää onnettomuustilanteissa sekä tiedottaa asukkaita tilanteesta ja siitä, milloin rakennukseen voidaan palata. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa, sillä pelastushenkilöstö saattaa vaarantaa henkensä puuttuvaa henkilöä etsiessään. Varakokoontumispaikka: jos varsinainen kokoontumispaikka on savukaasujen alla tai ilma on kylmä, voidaan varsinaiselta kokoontumispaikalta viranomaisten luvalla siirtyä varakokoontumispaikalle, jona toimii 6. talon kellarikäytävällä, A- ja B-rapun välissä, oleva kerhohuone. 7.4 PELASTUSTOIMIEN SUORITTAMINEN KIINTEISTÖN ALUEELLA / PELASTUSTIET Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta suorittamaan pelastus- ja sammutustoimenpiteitä. Pelastustiet tulee merkitä kiinteistön ulkopuolella (pelastustiekilvellä) sekä sisätiloissa (pelastustiepiirroksella). Talo 22 ja talo 24: talojen etupuolella kulkee pelastustie Talo 26: talon etu- ja takapuolella kulkee pelastustiet Huom.! Koska talojen pelastustiejärjestelyt on ohjattu Kohmankaarelta, josta ei ole suoraa näkyvyyttä taloille 24 ja 26, tulee Kohmankaaren ja parkkipaikan risteykseen asettaa osoitekyltti. Pelastustielle ei saa parkkeerata, kasata lunta tai asettaa minkään muunkaalaisia esteitä! Jotta hätätilanteessa hälytysajoneuvoilla päästäisiin riittävän lähelle kiinteistön rakennuksia, tulisi pihaalueella parkkeerata vain merkityille parkkipaikoille. Asukkaan tulee ohjeistaa myös vierailijoita piha-alueelle parkkeeraamisessa. 7 MRL 84 § 17 8. SUOJAUTUMINEN OMASSA ASUNNOSSA Ensisijainen suojautuminen aina sisätiloihin, omaan asuntoon. Omaan asuntoon suojauduttaessa suljetaan ja tiivistetään ikkunat, ovet, liesituuletin ja ilmastointiaukot. Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää esim. vahvaa teippiä, kostutettua kangasta, muovipusseja tai – kalvoa ja tiivistemassoja. Tämän jälkeen odotetaan viranomaisten ohjeita (esim. televisio, radio, Internet) ja toimitaan niiden mukaisesti. Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisten niin määrätessä. VÄESTÖNSUOJASSA Talo 22ja talo 26 Suojan sijainti 22. talon A-rapun kellarissa Suojaluokka B-luokka Suojan max henkilömäärä 150 Rauhanajan käyttö irtaimistovarasto Tyhjennyssuunnitelman sijainti Käyttöönlaittosuunnitelman sijainti Suojan puhelinnumero Talo 24 Suojan sijainti 24. talon D-rapun kellarissa Suojaluokka B-luokka Suojan max henkilömäärä 84 Rauhanajan käyttö irtaimistovarasto Tyhjennyssuunnitelman sijainti Käyttöönlaittosuunnitelman sijainti Suojan puhelinnumero Väestönsuojaan suojautumisesta antaa käskyn viranomaiset. Jos väestönsuojaa käytetään muuten kuin väestönsuojana, se on voitava tyhjentää sekä kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Tätä varten suojaan on laadittava tyhjennyssuunnitelma sekä käyttökuntoonlaitto – suunnitelma. Suojaan pukeudutaan retkivarustukseen. Mukaan varataan sellaisenaan syötävää ruokaa ja vettä sekä astiat, henkilökohtaiset hygieniavälineet ja lääkkeet, radio, taskulamppu sekä ajanvietettä. Huomioon on otettava kuitenkin, että suojassa jokaiselle henkilölle varattu tila on rajallinen (0,75m2), joten mukaan tulee ottaa vain välttämätön. Suoja tulisi tarkistaa vuosittain, esimerkiksi väestönsuojan hoitajan toimesta. Tarkistuksesta laaditaan pöytäkirja, jota säilytetään suojassa. Tarkistuksessa huomatut puutteet tulee korjata välittömästi. Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja liitteenä. 18 9. SUUNNITELMAN LIITTEET JA PIIRROKSET
© Copyright 2024