Emi-malliston käyttöohje
Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 LÄMPÖÄSSÄ ESi 6-17 / EMi 28-43 / EMi 28P-43P KÄYTTÖASENNUS- JA HUOLTO-OPAS LÄMPÖÄSSÄ 8/2014 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 Esipuhe Kiitämme luottamuksesta tuotteitamme kohtaan ja onnittelemme hyvän valinnan johdosta! Olette valinneet pitkäikäisen ja ympäristöystävällisen Lämpöässä-maalämpöjärjestelmän. Toivomme, että tulette nauttimaan Lämpöässän lämmöstä ja lämmityksen huolettomuudesta kymmeniä vuosia. On tärkeää, että tutustutte huolellisesti käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Säilyttäkää tämä ohjekirja tulevaa käyttöä ja mahdollisia ongelmatilanteita varten. Tämä käyttöohje koostuu kolmesta eri osasta, jotka on suunniteltu eri käyttäjäryhmiä silmälläpitäen. Käyttöohjeesta löytyy omat osionsa käyttäjille, asentajille sekä huoltohenkilöstölle. Lisäksi oppaassa on omana osanaan takuuehdot sekä tekniset tiedot ja kytkentäkaaviot. 2 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 Sisällysluettelo KÄYTTÖ HUOLTO 1.TURVALLISUUS 4 2. MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN TOIMINTA 4 LAITTEEN KÄYTTÖ 7 3. 2.1. Lämpöässä E-malliston rakenne ja toimintaperiaate 2.1.1.Lämmönkeruupiiri 2.1.2.Kompressoriyksikkö 2.1.3.Lämminvesivaraaja 2.2.ÄssäCooling-viilennysjärjestelmä 2.3.ÄssäSolar-aurinkokerääjä 3.1. Ohjausjärjestelmän toiminta 3.2. Kosketusnäytön toiminta 3.3. Kellon ja pvm:n asetus 3.4.Pikatoiminnot 3.4.1. Huonelämpötilan muutos 3.4.2. Huonelämpötilan muutos huonelämpötilan mittauksella (lisävaruste) 3.4.3. Käyttöveden tehostus 3.4.4.Kotona/Poissa-toiminto 3.4.5.Mittaukset 3.4.6.Ajastustoiminto 3.4.7.Säätökäyrät 3.4.8. Varaajan asetukset 3.4.9.Lisävarusteet 3.5.Valikkotoiminnot 3.5.1. Varaajan asetukset 3.5.2.Säätökäyrät 3.5.3. Muut asetusarvot 3.5.4.Mittaukset 3.5.5.Lisävarusteet 5.HUOLTO 5.1. Huolto ja hoito 5.2. Mahdollisia käytössä esiintyviä ongelmatilanteita 5.3.Hälytykset 5.4.Huoltotoiminnot 5.4.1. Manuaalinen ohjaus 5.4.2. Tulojen ja lähtöjen tilat 5.4.3.Käyntitiedot 5.4.4. Lämmönjakopiirien määrä 5.4.5. Käyttöveden lämpötilan rajoitus 5.4.6. Asentoventtiilien asetukset 5.4.7.Osa-/täysteho 5.4.8. Vastuksien ohjaustapa 5.4.9.Lämpötilamittarit 5.4.10. Ulkoinen hälytys 5.4.11. Pehmokäynnistimen hälytykset 5.4.12. Tulistinventtiilin ohjaus 5.4.13. Varaajan maksimirajat 5.4.14.Jäähdytys 5.4.15. Tehdasasetusten palautus 4 4 4 5 7 7 7 8 8 8 8 9 9 9 10 10 11 11 11 11 11 12 13 16 17 4.1. Ennen asennusta 4.1.1.Kuljetus 4.1.2. Maalämpöpumpun sijoittaminen 4.1.3. Pakkauksen avaaminen 4.1.4.Tilantarve 4.2.LVI-asennus 4.2.1. Lämmönkeruupiirin ja täyttöryhmän asennus 4.2.2. Lämmönkeruupiirin täyttö ja ilmaus 4.2.3. Lämpöpumpun ja vesivaraajan väliset kytkennät 4.2.4. Lämmönjako ja käyttövesiyhteet 4.2.5. LVI tarkistuslista 4.3. Sähköasennus ja ulkoiset anturoinnit 4.3.1.Ulkoanturi 4.3.2. Varaaja ja lämmönjakopiirien anturit 4.3.3. Huoneanturi (lisävaruste) 4.3.4.Virtavahti 4.3.5. Sähköasentajan tarkistuslista 4.4.Käyttöönotto 24 24 24 25 25 25 26 27 27 27 28 28 28 28 29 29 29 29 30 LIITTEET ASENNUS 4.ASENNUSTYÖT 24 18 18 18 18 18 19 19 19 19 20 20 21 21 22 22 22 22 22 23 3 6.TAKUUEHDOT 31 7. TEKNISET TIEDOT 32 8. KYTKENTÄKAAVIOT 33 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 1. Turvallisuus 2.1. Lämpöässä E-malliston rakenne ja toimintaperiaate Lämpöässä-maalämpöjärjestelmän moitteettoman toiminnan takaami- Lämpöässä E-mallisto soveltuu uusien ja saneerattavien rakennusten seksi ja parhaan hyötysuhteen aikaansaamiseksi laitteisto on kuljetet- kokonaisvaltaiseksi lämmitysjärjestelmäksi. Häiriöttömän toiminnan var- tava ja asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asennustöiden mistamiseksi kaikki Lämpöässä-maalämpöpumput ovat valmistajan toi- päätteeksi on käytävä läpi tarkistuslista virheasennusten minimoimi- mesta seksi. Valmistaja ei vastaa väärin asennetun laitteiston rikkoutumisesta maalämpöpumppu on kytketty osatehoiseksi, esimerkiksi patteriverkos- eikä siitä aiheutuvista kustannuksista. ton korkean lämpötilavaatimuksen vuoksi, lämmitysverkosto on mitoitet- valmiiksi koeajettuja, säädettyjä ja testattuja. Mikäli tava ja säädettävä niin, että palaavan veden lämpötila on aina alle +50 Lämpöässä-maalämpöjärjestelmän putki- ja sähköasennustöitä saa suo- °C. Osatehoisuudella tarkoitetaan sitä, että sähkövastuksen annetaan rittaa vain asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö, jolla on voimassa- mennä tarvittaessa päälle. olevat asennusluvat. Asennuksessa mahdollisesti syntyvissä ongelmatilanteissa suositellaan ottamaan yhteyttä jälleenmyyjään tai Lämpöässä E-malliston maalämpöpumpussa ei ole integroitua vesiva- Lämpöässä-huollon puhelinneuvontaan. raajaa, vaan se tarvitsee toimiakseen erillisen vesivaraajan, jonka koko ja rakenne voidaan valita käyttökohteen mukaan. Lämpöässä E-malliston i Kosketusnäytöllä näkyvä virhesymboli osoittaa, että lait- maalämpöpumpun toimintaperiaate ja pääkomponentit on esitetty teessa on toimintahäiriö. Tämän painikkeen takaa löytyy tie- sivulla 6 olevissa kuvissa. Lisäksi kuvia on selitetty sanallisesti alalu- toja toimintahäiriön syystä. vuissa 2.1.1-2.1.3. Tämän painikkeen takaa löytyy lisätietoa kosketusnäytön 2.1.1.Lämmönkeruupiiri sivun tiedoista. Maalämpölaitteisto kierrättää lämmönkeruupiirissä jäätymiseltä suojat- Laitteen tyyppikilpi löytyy laitteen muovikaton alta ja tyyppikilpeen on tua vesi-etanoli-liuosta, mikä kerää maaperään auringosta varastoitu- merkitty laitteen sarjanumero. nutta lämpöenergiaa talteen. Lämmönkeruuputkistona käytetään porakaivoa tai maassa 1-1,2 metrin ja vesistössä vähintään 3 metrin Tällä lämpöpumpulla on CE-merkintä. syvyyteen upotettua muoviputkea (PEM 40/10). Liuos lämpenee kierrossa muutaman asteen ja tuo lämpöenergian maalämpöpumpun HÖY- 2. Maalämpöjärjestelmän toiminta RYSTIMELLE (1) eli lämmönvaihtimelle. Maaperästä höyrystimelle tulevan lämmönkeruunesteen lämpötila on noin 0 ºC. Talvella lämpötila voi Maalämpöpumppu toimii lämmön siirtäjänä maaperästä, vesistöstä tai olla alhaisempi ja kesällä korkeampi. Höyrystimessä lämmönkeruuliuok- porakaivosta. Lämpöpumppu ja sen toimintaympäristö on kuvattu seu- sen energia siirtyy lämpöpumpun sisällä kiertävälle matalapaineiselle raavan sivun kuvassa. 100 % lämmitykseen tarvittavasta lämpöenergi- kylmäaineelle. Tällöin kylmäaineneste muuttuu lämpöenergian avulla asta Lämpöässä kerää luonnosta keskimäärin 70 %. Lämpöenergian höyryksi. keräämiseen tarvitaan noin 30 % sähköenergiaa laitteiston eri komponenttien käyttämiseen. 2.1.2.Kompressoriyksikkö Maalämpöjärjestelmä koostuu lämmönkeruuputkistosta, sen sisällä kier- Kylmäainehöyry siirtyy höyrystimeltä KOMPRESSORIIN (2), jossa se tävästä vesi-etanoli-liuoksesta sekä maalämpöpumppuyksiköstä. Maa- puristetaan korkeampaan paineeseen. Tästä seuraa voimakas lämpötilan lämpöpumppuyksikkö kom nousu. Lämpöpumppuprosessissa kylmäaineen korkein lämpötila on pressoriyksiköstä, joka sisältää kompressorin, lämmönvaihtimet ja koostuu lämminvesivaraajasta ja kompressorin jälkeen yli 100 ºC, jolloin kylmäainetta nimitetään suljetun kylmäainepiirin. Maapiirin lämmönkeruuliuos, kylmäaine ja kuumakaasuksi. lämmitysverkoston vesi eivät sekoitu keskenään prosessin missään vaiheessa. Lämpö siirretään liuoksesta toiseen levylämmönvaihtimilla. Kuuma kylmäaine siirtyy kompressorilta lämmönvaihtimille (lauhdutin ja tulistin), joiden kautta se luovuttaa lämpöenergiaa lämmitysveden varaa- 4 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ LÄMMÖNJAKOPIIRI MAALÄMPÖPUMPPU Käyttövesi 2-osainen varaaja Lauhdutin Tulistin Kompressori Lämmönkeruupiiri Höyrystin Lämmitysvesi Kompressoriyksikkö VIILENNYS LÄMMÖNKERUU Lämpökaivo Putkisto vedessä Vaakaputkisto maassa jaan. Varaajan lämpöä käytetään rakennuksen lämmitykseen ja lämpimän Lämpöässä E-mallisto (lukuunottamatta tuotteita EMi 23p-43p) hyödyn- käyttöveden tuottamiseen. Kun kylmäainehöyrystä otetaan lämpöä, se tää huolella suunniteltua tulistustekniikkaa, jolla tuotetaan edullisesti saavuttaa pisteen, jossa höyry alkaa muuttua takaisin nesteeksi eli lauh- sekä lämmitys että lämmin käyttövesi samanaikaisesti. Tulistustekniikan tua. Piste on lähellä lämpötilaa, jota lämmitykseen tarvitaan (yleensä n. avulla maalämmön osuus lämmityksessä saadaan mahdollisimman suu- 35-55 ºC). Koska kompressorista tuleva kylmäainekaasu on noin 100 ºC, reksi. Kaksiosainen, välipohjalla varustettu LÄMMITYSVEDEN VARAAJA se ensin jäähtyy, ennen kuin se alkaa muuttua nesteeksi. Tässä jäähtymi- (6) tehostaa tulistusenergian hyödyntämistä. Hyötysuhde pysyy korke- sessä vapautuvaa energiaa kutsutaan kuumaksi tulistusenergiaksi. Tulis- ana, kun energiate hokkaassa tulistustekniikassa lämpöä siirretään tusenergia voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi käyttöveden loppu- varaajaan kahdessa vaiheessa kahdella eri lämmönsiirtimellä (lauhdutin kuumennuksessa ottamalla se talteen erillisessä lämmönvaihtimessa eli ja tulistin). Lämminvesivaraajan vettä kierrätetään lämmönjakoputkis- TULISTIMESSA (3). tossa 1-3 piirissä. Tulistimen jälkeen kylmäaine siirtyy LAUHDUTTIMEEN (4), jossa aine Varaajan yläosaa eli YLÄVARAAJAA (6a) lämmitetään tulistuksenpoisto- muuttuu höyrystä nesteeksi luovuttaessaan lämpöä lämmitysveden varaa- lämmönvaihtimen (tulistin 3) avulla kompressorista saatavalla erittäin jaan ja siitä edelleen lämmitysverkostoon. Yksiosaisella erillisvaraajalla kuumalla energialla. Kuuma tulistusenergia varataan käyttöveden loppu- varustetussa E-mallistossa ei ole erillistä tulistinlämmönvaihdinta, vaan kuumennusta varten. Ylävaraajasta voidaan tarvittaessa ottaa kuumaa kaikki lämpöenergia luovutetaan lauhdutinlämmönvaihtimen avulla yksi- energiaa myös lämmityspiiriin tietyissä tilanteissa. osaiseen vesivaraajaan. Luovutettuaan lämpöenergiansa, kylmäaineneste siirtyy kuivaussuodattimen kautta PAISUNTAVENTTIILIIN (5), jossa kylmä- ALAVARAAJA (6b) varaa keskuslämmitykseen menevän lämpöenergian ainenesteen paine laskee ja uusi kierto höyrystimestä voi alkaa. lauhduttimelta (4) lämmitysverkoston vaatimiin käyttövettä alhaisempiin lämpötiloihin. Varaajan lämpötilatasoja ohjaa säätökäyrä, jolloin peruslämmitystilanteessa varaajan lämpötila vaihtelee lämmitystarpeen mukaan. 2.1.3.Lämminvesivaraaja Järjestelmä on ns. kelluvalauhdutteinen. Lämmönjako voidaan toteuttaa E-malliston maalämpöpumppuihin voidaan kytkeä useita erikokoisia vesikiertoisella lattialämmityksellä, vesipattereilla tai ilmalämmityksellä. vesivaraajia, jotka varastoivat lämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa. 5 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ Paras hyötysuhde saadaan lattialämmityksellä, sillä mitä alhaisempi läm- lämmittävä suurempi osa varaajasta voidaan pitää alhaisempana, kun mön luovutuksen lämpötila on sitä parempi on hyötysuhde. käyttöveden loppukuumennus tapahtuu kuumemman ylävaraajan avulla. Tällöin prosessin toimintalämpötilat pysyvät mahdollisimman alhaisina, Käyttövesi lämpiää varaajan sisällä kulkevassa KIERUKASSA (7), joka mikä parantaa järjestelmän vuosihyötysuhdetta. on jaettu kahteen osaan. Käyttövesi esilämpenee varaajan alaosan kierukassa ja loppukuumennus tapahtuu varaajan yläosan kierukassa. Käyttö- Lämpöässä E-mallisto soveltuu myös käytettäväksi kiinteistöön, jossa veteen tarvitaan yleensä kuumempaa lämpötilaa kuin lämmitykseen. lämpimän käyttöveden tarve on vähäinen, tai kiinteistöön, johon on jo Tulistustekniikan kaksivaiheisen lämmönluovutuksen ansiosta menovettä asennettu hyväkuntoinen, maalämpöpumppukäyttöön soveltuva yksiosainen vesivaraaja. Tällöin käytetään yksiosaista vesivaraajaa, jolloin ei Ratkaisu jaetulla erillisvaraajalla: 6a. Ylävaraaja 7. Lämmityskierukat 5. Paisuntaventtiili Lämmityskierto 4. Lauhdutin 3. Tulistin 2. Kompressori 1. Höyrystin Maapiiri ulos 6b. Alavaraaja Jaettu erillisvaraaja Maapiiri sisään Maalämpöpumppu Ratkaisu yksiosaisella erillisvaraajalla: 6. Varaaja 7. Lämmityskierukat 5. Paisuntaventtiili Lämmityskierto 4. Lauhdutin 3. Tulistin 2. Kompressori 1. Höyrystin Maapiiri ulos Yksiosainen erillisvaraaja Maapiiri sisään Maalämpöpumppu 6 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 2.3. ÄssäSolar-aurinkokerääjä kytketä käyttöön lämpöpumpun tulistinkiertoa. Jos kiinteistössä on jo asennettuna hyväkuntoinen ja maalämpöpumppukäyttöön soveltuva yksiosainen vesivaraaja, voidaan Lämpöässä E-malliston maalämpö- ÄssäSolar on aurinkokeräin, joka voidaan liittää lähes kaikkiin Lämpöäs- pumppu kytkeä siihen suoraan. sän maalämpöjärjestelmiin. Aurinkolämpö on ympäristöystävällinen lisäenergianlähde lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. ÄssäSolar hyödyntää auringon säteilyenergiaa ja lopputuloksena 2.2. ÄssäCooling-viilennysjärjestelmä on entistä edullisempi ja ekologisempi energiantuotanto. ÄssäSolaria voidaan käyttää niin omakotitaloissa kuin suuremmissakin kohteissa. Lämpöässä E-malliston maalämpöpumpun lämmönkeruupiiriin voidaan asentaa viilennysjärjestelmä, jolloin lämmönkeruupiirin nestettä kierrätetään ylimääräisen lämmönvaihtimen läpi. Lämmönvaihdin luovuttaa viilennysenergian huoneilmaan. Tällaisia vaihtimia ovat mm. ilmanvaihtojärjestelmään asennettava viilennyspatteri tai huonetilaan asennettava puhallinkonvektori. Lämpöässä tarjoaa useita mahdollisuuksia maalämpöpumpun jäähdytyksen ohjaukseen ÄssäControl-ohjausautomatiikan avulla. Nämä ovat saatavilla lisävarusteina. Lämpöässän tuoteperheeseen kuuluvat seinä- ja kattopuhallinyksiköt viilennystä varten ja ne sisältävät kytkentäpaketin. Passiivinen viilennys on edullinen tapa viilennyksen toteuttamiseen, sillä käyttökustannus muodostuu ainoastaan kiertovesipumpun ja jäähdytyspuhaltimen käytöstä. E-mallistossa viilennys kytketään laitteen ulkopuolelle keruupiirin kiertoon. 3. Laitteen käyttö 3.1. Ohjausjärjestelmän toiminta Lämpöässän ÄssäControl on logiikkapohjainen ohjausjärjestelmä. Se huomioi entistä tarkemmin asunnon ja sen ympäristön olosuhteet. 7 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ ÄssäControl-ohjausjärjestelmä säätää lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa varaajan ja ulkolämpötilan mukaan seitsenpisteisellä säätökäyrällä, joten lämpötila huonetiloissa pysyy miellyttävän tasaisena ulkolämpötilojen vaihtelusta riippumatta. Ohjausjärjestelmä ohjaa kytkennöistä riippuen 1-3 lämmönjakopiiriä tai 1-2 lämmönjakopiiriä ja käyttöveden lämpötilaa. ÄssäControl-ohjausjärjestelmän avulla voidaan ohjata myös maalämpöpumppuyksikön ulkopuolista lämmönlähdettä. Tässä ohjekirjassa ovat sekä käyttäjän, että laitteiston asentajan ohjeet. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painik- Huoltotoiminnot ovat salasanalla suojattuja. keesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike, jonka kautta pää- 3.2. Kosketusnäytön toiminta see näkemään aktiiviset hälytykset. Hälytykset kuvataan tarkemmin luvussa 5.3. Koneen käynnistyessä näyttö on perustilassa, jolloin ÄssäControlin kaksiosaisella etusivulla näkyvät pikatoiminnot (8 kpl), kellonaika, päivän- 3.3. Kellon ja pvm:n asetus määrä ja ulkolämpötila. Oikean alakulman nuolipainikkeilla pääsee liikkumaan kahden etusivun välillä. Vasemman yläkulman kuvakkeesta siirrytään Toiminnot-sivulle. Kellonaikaa ja päivämäärää voidaan säätää etusivulla painamalla sivun yläosassa olevaa kellonaikaa/päivämäärää. Etusivun ensimmäisellä sivulla pikatoiminnoista ovat huonelämpötilan muutos, käyttöveden tehostus, kotona/poissa-toiminto ja mittaukset. 3.4. Pikatoiminnot Yleisimmin tarvittavista toiminnoista on käytön helpottamiseksi tehty pikatoimintoja. Jokaiseen pikatoimintoon päästään etusivujen painikkeilla. 3.4.1.Huonelämpötilan muutos Lämmönjakopiirin/piirien lämpökäyrän asetusta voidaan muuttaa pikatoiminnon avulla sivulla Huonelämpötilan muutos, jolloin huonelämpötila joko nousee tai laskee. Asetusta voidaan muuttaa välillä -3°C...+3°C Etusivun toisella sivulla pikatoiminnoista ovat ajastustoiminnot, säätö- plus- ja miinus-painikkeilla. käyrien asetusarvot, varaajan asetusarvot ja lisävarusteet Huonelämpötilan muutos -toiminto on tarkoitettu hetkellistä lämpötilan nostoa varten. Painikkeilla LJ1, LJ2 (lisävaruste) ja LJ3 (lisävaruste) valitaan lämmönjakopiirit, joihin muutos halutaan. Palautus alkuperäiseen tapahtuu muuttamalla arvoksi 0°C. Alkuperäinen lämmityskäyrä ja tällä toiminnolla korjattu lämmityskäyrä näkyvät Lämmönsäätökäyrä-sivuilla. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 8 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.4.3.Käyttöveden tehostus 3.4.2.Huonelämpötilan muutos huonelämpötilan mittauksella (lisävaruste) Varaaja voidaan asettaa toimimaan maksimilämmöllä hetkellistä tarvetta varten, esim. kun lämpimän käyttöveden tarve kasvaa isommalla ryh- Lisävarusteena laitteistoon voi hankkia huonelämpötilamittaus-toimin- mällä saunottaessa. Käyttöveden tehostus kytketään päälle painamalla non. Tällöin etusivulla näkyy myös huonetilan lämpötila ja huonelämpö- Max-painiketta. Laite palautetatan normaalitilaan painamalla Eco-paini- tilan muutos -sivu sisältää tiedon nykyisestä huonelämpötilasta ja tavoi- ketta. Käyttöveden tehostuksen toiminta-aika (1...24h) valitaan plus- ja tellusta huonelämpötilasta. Nyt huonelämpötilan muutos tapahtuu miinus- painikkeilla. vertaamalla haluttua lämpötilaa ja sen hetkistä huonetilan lämpötilaa. Muuttamalla haluttua lämpötilaa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin sen hetkinen huonelämpötila, laite säätää lämpökäyrää haluttuun suuntaan. Painikkeilla LJ1, LJ2 (lisävaruste) ja LJ3 (lisävaruste) valitaan lämmönjakopiirit, joihin muutos halutaan. 3.4.4.Kotona/Poissa-toiminto Kotona/poissa-pikatoimintoa voi käyttää esimerkiksi pidemmän lomamatkan aikana säästämään energiaa. Poissa-toiminto muuttaa lämmönjakopiirien ja varaajan lämpötilaa asetetuksi valittuun päivämäärään ja kellonaikaan saakka, jonka päättyessä alkuperäiset asetusarvot palaavat Huonelämpötilan muutos -toiminnon nopeutta voidaan vahvistaa 1...7 automaattisesti normaalitilaan eli Kotona-toiminnolle. kertaiseksi kompensoinnilla. Kompensointitoiminto löytyy huonelämpötilan lisäasetuksista, jonne pääsee painamalla sivun alaosassa keskellä Laitteisto on normaalitilassa Kotona-asennossa. Poissa-toiminto aktivoi- olevaa painiketta. Kompensointiarvolla 7 muutos on seitsemän kertaa daan painamalla poissa-painiketta, jonka jälkeen asetetaan paluupäivä- nopeampi kuin arvolla 1. Suuri kompensointiarvo saattaa aiheuttaa huo- määrä ja ajankohta, jolloin laitteisto palaa Kotona-tilaan (oletusarvo nelämpötilan heilahtelua. 24h). Samalla määritetään huone- ja varaajaläpötilojen muutokset. Paluu-arvoksi voidaan määrittää esim. lomamatkalta paluupäivää edeltävän päivän, jolloin lämpötilat ehtivät nousta normaalilukemiin kotiinpaluupäiväksi. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 9 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.4.6.Ajastustoiminto Ajastustoimintoa voidaan hyödyntää esim. vapaa-ajan asunnoissa tai yösähkökohteissa, joissa lämpötilatasoja halutaan muuttaa viikonpäiväkohtaisesti. Kerran asetetut arvot tallentuvat muistiin ja niitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Ajastustoiminto aktivoidaan tai poistetaan käytöstä Ajastustoiminnot-pikatoiminnolla. Ajastustoiminnot-sivulla valitaan ajastuskohde (varaaja tai lämmönjakoHuonelämpötilan muutos kohtaan asetetaan haluttu lämmönjakopiirien piiri) sekä ajastustoiminto päälle/pois. lämpötilan muutos, joka voi olla välillä -10°C...+10°C. Varaajan muutos kohtaan asetetaan varaajan lämpötilaan haluttu lämpötilan muutos. Säätö vaikuttaa käyttöveden lämpötilaan. Muutos voi olla välillä -10°C...+10°C. Jos jompaa kumpaa lämpötilan muutosta ei haluta tehdä, sen arvoksi jätetään 0°C. Esim. lomamatkalle lähdettäessä molempia arvoja voidaan laskea noin 5 astetta asettamalla lämpötilan ja varaajan muutos kohtiin -5°C. Päättymispäivämäärän tai -ajan täytyy olla suurempi kuin reaaliaika, jotta toiminto voidaan aktivoida. Mikäli päättymispäiväksi asetetaan mennyt aika, asetusarvoksi muuttuu Kotona, eikä Poissa-asetusta voida aktivoida. Alasivuilla valitaan viikonpäivät, jolloin halutaan muuttaa ajastuskohteen 3.4.5.Mittaukset lämpötilaa. Sivuilla asetetaan lämpötilanmuutoksen alkamisen ja loppuTästä pikalinkistä pääsee siirtymään Mittaukset-valikkoon, josta kerro- misen kellonajat (täysinä tunteina) viikonpäiväkohtaisesti, sekä muutos taan lisää valikkotoiminnot kappaleessa. asteina. Lämpötilanmuutos voi olla -10...+10°C välillä. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 10 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ Ajastuksen viimeisenä sarakkeena on ajastuksen tilaa kuvaava symboli. Valkoinen symboli tarkoittaa, että viikonpäivälle ei ole ajastusta. Keltainen symboli tarkoittaa, että ajastuksen kellonaika ja lämpötila on asetettu, mutta ajastustoiminto ei ole päällä. Vihreä symboli tarkoittaa, että ajastuksen kellonaika ja lämpötila on asetettu ja ajastustoiminto on päällä. 3.4.7.Säätökäyrät Tästä pikalinkistä pääsee siirtymään Säätökäyrät-valikkoon, josta kerrotaan lisää valikkotoiminnot-kappaleessa (3.5.2.). 3.5. Valikkotoiminnot Valikko-toimintoihin päästään käsiksi painamalla perusnäytöllä Valikko-painiketta. 3.4.8.Varaajan asetukset Tästä pikalinkistä pääsee siirtymään Varaajan asetukset-valikkoon, josta kerrotaan lisää Valikkotoiminnot-kappaleessa. 3.5.1.Varaajan asetukset Varaajan asetusarvoilla säädetään varaajan ylä- ja alaosan lämpötilarajat vastaamaan kohteen lämpimän veden kulutusta. Laitteisto on varustettu toiminnolla, joka nostaa automaattisesti varaajan lämpötilaa, jos lämmönjakopiirien säätökäyrät asetetaan yli varaajan lämpötilan. Varaajan alaosan tehdasasetukset ovat 40 (min) ja 45 (max). Varaajan yläosan tehdasasetukset ovat 50°C (min) ja 55°C (max). 3.4.9.Lisävarusteet Min- ja Max-arvojen ero voi olla 2...10°C. Varaajan ylä- ja alaosan suurin Tästä pikalinkistä pääsee siirtymään Lisävarusteet-valikkoon, josta ker- sallittu lämpötilan asetusarvo on täystehoisessa maalämpöpumpussa rotaan lisää valikkotoiminnot kappaleessa 60°C ja osatehoisessa maalämpöpumpussa alavaraajassa 60°C ja ylävaraajassa 85°C. Jos käytössä on Esi-malli yksiosaisella varaajalla, asennetaan varaajan lämpötila-anturit samaan vesitilaan varaajan yläosaan. Tällöin varaajan ala- ja yläosan asetuksissa käytetään samoja lukemia. Korjaus-arvo osoittaa lämpötilan, joka on korjattu Ajastustoiminnolla, Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 11 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.5.2.Säätökäyrät Kotona/Poissa -toiminnolla, Käyttöveden tehostus -toiminnolla tai auto- Lämmönjakopiirejä (LJ) ohjataan seitsemänpisteisellä säätökäyrällä. maattisella lämmönjakopiirin korjauksella. Ohjausjärjestelmä ohjaa kytkennöistä riippuen 1-3 lämmönjakopiiriä tai 1-2 lämmönjakopiiriä ja käyttöveden lämpötilaa. LJ2, LJ3 ja käyttöveden lämpötilan rajoitus ovat lisävarusteita. Säätökäyrät-valikossa kaikkien lämmönjakopiirien arvoja voidaan muuttaa erikseen vastaamaan lämmitysveden lämpötilaa (menovesi) tietyssä ulkolämpötilassa. Varaajan lämpötila on määräävä tekijä kompressorin käynnistymisessä ja pysähtymisessä. Minimiarvo määrittää kompressorin käynnistymisen halutussa varaajan lämpötilassa. Maksimimiarvo määrittää kompressorin pysähtymisen halutussa varaajan lämpötilassa. Lattialämmityksen säätökäyräesimerkki (tehdasasetus) °C Varaaja lämmitetään ensisijaisesti kompressorin avulla. Mikäli haluttua lämpötilaa ei saavuteta tietyssä ajassa (1…24 h), on oletettavaa, että kompressorin toiminnassa on jokin ongelma ja kompressori kytkeytyy pois päältä. Tällöin varaajan lämmitys tapahtuu sähkövastuksella. Toi- -20 -13 -7 0 +7 +13 +20 Lämmitysveden lämpötila +32 +31 +29 +27 +25 +23 +21 Patterilämmityksen säätökäyräesimerkki °C minnon tehdasasetusarvo on 12 h. Sähkövastuksen päälle kytkeytyminen aiheuttaa käyttöpaneelin näytölle seuraavan hälytyksen: Varaajan lämpötilaa ei saavutettu Ulkolämpötila asetettuna aikana. Sähkövastus kytkeytyi Ulkolämpötila -20 -13 -7 0 +7 +13 +20 Lämmitysveden lämpötila +53 +48 +42 +36 +30 +25 +21 Tehdasasetuksena oleva säätökäyrä sopii lattialämmitykseen. Säätökäy- päälle. Ajan määrittämisestä lisää valikossa Asetusarvot. rän arvoja kannattaa tarkentaa ensimmäisen vuoden aikana ja niitä voi Maalämpöpumpun hyötysuhde vuotuisella ajanjaksolla saadaan mah- muuttaa esim. seuraavasti: Jos huonelämpötila tuntuu liian kylmältä dollisimman korkeaksi, kun varaajan lämpötila pidetään mahdollisim- ulkolämpötilan ollessa -10°C, voi menoveden asetusarvoa nostaa hie- man alhaisessa lämpötilassa. Pääsääntönä on, että varaajan asetusarvot man ulkolämpötilan pisteissä -13°C ja -7°C. Seuraa muutoksen vaiku- pidetään mahdollisimman alhaalla vuotuisen hyötysuhteen saavuttaessa tusta huonelämpötilaan vähintään vuorokausi ennen seuraavaa säätö- tällöin parhaan tuloksen. käyrän asetusarvon muutosta .Kotona/Poissa- tai Ajastustoiminnon aiheuttama lämpötilan korjaus näkyy alimmalla rivillä. Talvikautena varaajan alaosan lämpötila säätyy menoveden mukaan. Varaajan yläosan lämpötila nousee pitkän käyntijakson jälkeen ja rajaarvo kompressorin käynnille on 95°C. Tämä johtuu tulistusominaisuuksista varaajarakenteessa. Tämän vuoksi voidaan käyttää lämpimän käyttöveden lämpötilan rajoitus -toimintoa (lisävaruste), jotta vältytään mahdollisilta kuuman veden aiheuttamilta vaaroilta. Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti varaajan alaosan minimin mukaan. Kesäkautena, kun lämmityksen tarvetta ei ole lainkaan (poikkeuksena kosteat tilat), kompressori käy harvoin ja tulistuslämpöä tulee vähemmän käyttöveden kuumennukseen. Tällöin varaajan yläosan ja alaosan lämpötilat ovat lähellä toisiaan. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 12 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.5.3.2. Näytön asetukset Käyttöveden maksimilämpötilaa voidaan rajoittaa muuttamalla Käyttöveden lämpötilan rajoitus -arvoa välillä 0...90°C (tehdasasetus 55°C). Näytön asetukset -sivulla voi säätää näytön kirkkauden ja näytön sammumisajan. 3.5.3.Muut asetusarvot 3.5.3.3. LJ-piirien min- ja max-lämpö Muut asetusarvot -valikossa voidaan määritellä lämmönjakopiirien menoveden maksimi- ja minimiarvot piirikohtaisesti ja varolaitevastuksen päällekytkeytymisaika. Asetusarvoina ovat minimiarvoissa alimmat ja maksimiarvoissa ylimmät mahdolliset arvot. Lämmönjakopiirit 2 ja 3 ovat lisävarusteita. 3.5.3.1. Kielivalinnat Tehdasasetukset lämmönjakopiirien osalta ovat: Kielivalinta-valikossa voidaan valita käyttöliittymän kieleksi suomi, ruotsi ja englanti. Asetusarvo ja asetusalue Merkitys Tehdasasetus Menovesi1 max 0…90 °C Lämmönjakopiiri 1:n lämmitysveden menoveden maksimiarvo. 60°C Menovesi1 min 0…90 °C Lämmönjakopiiri 1:n lämmitysveden menoveden minimimiarvo. 5°C Menovesi2 max 0…90 °C Lämmönjakopiiri 2:n lämmitysveden menoveden maksimiarvo. 60°C Menovesi2 min 0…90 °C Lämmönjakopiiri 2:n lämmitysveden menoveden minimimiarvo. 5°C Menovesi3 max 0…90 °C Lämmönjakopiiri 3:n lämmitysveden menoveden maksimiarvo. 60°C Menovesi3 min 0…90 °C Lämmönjakopiiri 3:n lämmitysveden menoveden minimimiarvo. 5°C Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 13 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.5.3.4. Varolaitteen asetukset (täysteholaitteissa) Tällä sivulla määritellään varolaitevastuksen päällekytkeytymisaika, mikäli haluttua varaajan lämpötilaa ei saavuteta kompressorin avulla asetetussa ajassa 0…24 tuntia (tehdasasetus 12 tuntia). Asetus on käytössä vain täystehojärjestelmässä. 3.5.3.7. Maapiirin kiertovesipumpun ohjaus Laitteen käyttöönoton yhteydessä voidaan säätää maapiirin nestekierron virtausnopeutta. Asetuksen ollessa 100% virtausnopeus on suurin mahdollinen. Asetuksen ollessa 0% virtausnopeus on pienin mahdollinen. Tehdasasetus on 90%. 3.5.3.5. Osatehon asetukset (osateholaitteissa) Osatehoisessa järjestelmässä vastuksen päälläolo sallitaan yhtäaikaisesti kompressorin kanssa. Osatehon asetukset -valikossa voidaan asettaa lämmitysaika ennen lisälämmön kytkeytymistä. 3.5.3.8. Lisälämmönlähteen ohjaus Maaenergiajärjestelmään on mahdollista kytkeä useita erilaisia ulkopuolisia lisälämmönlähteitä, kuten sähkö- tai öljykattila. Valikossa Lisälämmönlähteen ohjaus määritetään lämmitysaika ennen lisälämmön kytkeytymistä, sekä lisälämmönlähteiden päällekytkeytymisten välinen aika. 3.5.3.6. Kesätoiminnot Asetus on käytössä vain osatehojärjestelmässä. Täystehoisessa laitteessa lisälämmönlähdettä voidaan käyttää vain varolaitteena järjestelmän Tällä toiminnolla pysäytetään lämmönjakopiirin kiertovesipumput mahdollista vikaantumista varten. kesäksi energian säästämiseksi. Valikosta valitaan kuukaudet jolloin toiminto on käytössä, sekä lämpötila jonka alapuolella kiertovesipumput Vakivarusteena järjestelmään kuuluu yhden lisälämmönlähteen ohjaus. käynnistyvät. Kiertovesipumppujen jumiutumisen estämiseksi pumput Useamman käynnistyvät automaattisesti kerran viikossa 30 sekunnin ajaksi. Vali- lisävarusteena. (2...4) lisälämmönlähteen ohjaus on hankittavissa kosta valitaan lämmönjakopiirit joihin Kesätoiminto vaikuttaa. LJ-piirin voi jättää koko kesäksi toimintaan, mikäli sillä ohjataan esim. kylpyhuonetiloja. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 14 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ Huonelämpötila-valikossa säädetään jäähdytyksen toiminta-alue, minkä sisällä jäähdytysjärjestelmä on käynnissä. Lisäksi valikossa näkyy vallitseva huonelämpötila, jäähdytysnesteen lämpötila, ilmankosteus ja kastepisteen arvo, sekä järjestelmän tilatieto (lämmitys/jäähdytys/sammutettu). Ulkoinen ohjaus Ohjaustavan ollessa Ulkoinen, jäähdytystä ohjataan ulkopuolisella termostaatilla, joka kytketään sähkökaavion mukaisesti. Asetus Vaihtoehdot Tehdasasetus Lisälämmönlähteiden lukumäärä 1...4 1 Ohjaustapa Analoginen tai digitaalinen Digitaalinen Analogiaohjaus (vain jos ohjaustapa analoginen) 0...10 V. Neliportainen jännitemäärä, jolla lisälämmönlähteet käynnistyvät. 0, 0, 0, 0 Lisälämmönlähteiden sijainnit Ylävaraaja / alavaraaja Ylävaraaja Manuaalinen ohjaus 3.5.3.9. Vapaajäähdytys (lisävaruste) Lämpöpumpun lämmönkeruupiiriin voidaan asentaa jäähdytysjärjestelmä, jolloin nestettä kierrätetään kiinteistöön asennettavassa jäähdy- Ohjaustavan ollessa Manuaalinen, voidaan tästä valikosta kytkeä jäähdy- tyspiirissä kiertovesipumpun avulla. Mikäli järjestelmään on asennettu tys aktiiviseksi. Järjestelmä pyrkii pitämään jäähdytysnesteen lämpötilan huoneanturi, jäähdytyspiirin lämpötila säätyy automaattisesti haluttuun minimissään yhden asteen kastepisteen yläpuolella. Valikosta voidaan huonelämpötilaan. Ilman asennettua huoneanturia järjestelmä jäähdyt- määrittää jäähdytysnesteen lämpötila vakioksi, jolloin kastepisteen vai- tää aina maksimiteholla. Vapaajäähdytys on energiatehokas tapa jääh- kutusta ei huomioida. dyttää kiinteistöä, sillä käyttökustannus muodostuu vain kiertovesipumpun ja jäähdytysyksikön puhaltimen energiankulutuksesta. 3.5.3.10.Joustava jäähdytys (lisävaruste) Jäähdytystoiminnon asetusarvoja muokataan Muut asetusarvot -valikon Joustava jäähdytys mahdollistaa monipuolisemman ja tehokkaamman kuvakkeesta Jäähdytys, kun Jäähdytys-lisvaruste on hankittu. Jäähdy- jäähdytyksen toteutuksen. Joustavassa jäähdytyksessä on kuusi erilaista tysjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä jäähdytyksen ohjaustapa mää- ohjaustilaa: ritetään huoltovalikossa. Huoltovalikosta valittavissa on ohjaustavat: Huonelämpö, Ulkoinen ja Manuaalinen. 1. Lämmitys • Maalämpöpumppu lämmittää siirtämällä lämpöenergiaa maa- Huonelämpöohjaus piiristä varaajaan lämmitystä tai käyttövettä varten. 2. Lämmitys ja jäähdytys •Maalämpöpumppu lämmittää varaajaa siirtämällä lämpöenergiaa maasta ja jäähdytyspiiristä varaajaan. Toiminto on käytössä silloin kun tarvitaan yhtäaikaista lämmitystä ja jäähdytystä. 3. Passiivijäähdytys •Maalämpöpumppu jäähdyttää jäähdytyspiiriä siirtämällä lämpöenergiaa maapiiriin. Mikäli jäähdytyspiirin lämpötila ei ole saavuttanut asetettua arvoa säädetyssä ajassa, muuttuu passiivijäähdytys automaattisesti aktiivijäähdytykseksi. 15 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 4. Aktiivijäähdytys •Maalämpöpumppu jäähdyttää jäähdytyspiiriä kompressorin avulla siirtämällä lämpöenergiaa varaajaan. 5. Ylilämmön purku •Mikäli aktiivijäähdytyksessä varaajan lämpötila nousee liian korkeaksi, puretaan syntynyt ylilämpö vaihtimen kautta maapiiriin tai ilmaan. 6. Sammutettu Jäähdytyksen ohjaus perustuu laitteen ohjaustiloihin sekä magneettiventtiilien ja kiertovesipumppujen ohjaukseen. Magneettiventtilien 3.5.4.Mittaukset asento määritetään toimitiloittain huoltovalikosta. Maalämpöpumpun toimintaa voidaan seurata useiden eri mittaustietojen Huoltovalikosta on valittavissa ohjaustavat Huonelämpö ja Ulkoinen, avulla. Mittaukset-sivujen välillä liikutaan alapalkissa olevan sivunume- jotka toimivat kuten Vapaajäähdytyksessä. roinnin avulla. Mittaukset-näytön arvot kuvaavat lämpöpumpun toimintaa eri olosuhteissa, eikä sivun arvoja voi muuttaa. Vasemman puoleinen 3.5.3.11.Useamman maalämpöpumpun yhdistäminen sarake kertoo mittausten tämänhetkiset arvot ja oikean puoleinen sarake vastaavat asetusarvot. Selattavia arvoja ovat kaikkien antureiden mittaustulokset, kompressorien käyntiajat ja sähkövastuksen päälläoloaika. Ohjaavan laitteen määrittäminen Jos maaenergiajärjestelmässä on useampi maalämpöpumppu, on yksi niistä valittava ohjaavaksi laitteeksi. Ohjaavaan laitteeseen kytketään kaikki järjestelmän anturit. Ohjelman asetukset on määritelty valmiiksi tehtaalla ja ohjaava laite on merkitty MASTER-merkinnällä ja muut laitteet SLAVE-merkinnällä. Jokaisen laitteen näytöstä voidaan ohjata ja seurata jokaista laitetta. Kompressoreiden vuorottelu (lisävaruste) Kompressoreiden vuorottelu -lisävaruste voidaan ottaa käyttöön, kun järjestelmässä on useampi maalämpöpumppu. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että kaikki kytkettävät maalämpöpumput on varustettu ÄssäControl-ohjausjärjestelmällä. Kompressoreiden vuorotteluautomatiikka tasaa kompressoreiden käyntitunnit. Valikosta voidaan asettaa myös kompressoreiden käynnistys- ja pysäytysaikojen välit. Käynnistysväli on asetettavissa 1...240 min (tehdasasetus 1 min) ja pysäytysväli 1...240 s (tehdasasetus 10 s). 16 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 KÄYTTÖ 3.5.5.Lisävarusteet Lisävarusteet-sivulla näkyvät vakiotoimituksen lisäksi kaikki hankitut lisätoiminnot. Mahdollisia lisävarusteita ovat: Lisävaruste Toiminnosta lisää kappaleessa 1. Lämmönjakopiiri 2 Säätökäyrät, Ajastustoiminnot 2. Lämmönjakopiiri 3 tai Säätökäyrät, Ajastustoiminnot Käyttöveden lämpötilan rajoitus Säätökäyrät 3. Huonelämpötilan mittaus Pikatoiminnot, Säätökäyrät 4. Lisälämmönlähteen ohjaus Muut asetusarvot 5 Vapaajäähdytys Muut asetusarvot 6. Joustava jäähdytys Muut asetusarvot 7. Kompressoreiden vuorottelu Muut asetusarvot 17 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS 4. ASENNUSTYÖT yhteydessä, vesi-etanoliseosta saattaa roiskua lattialle. Tilan ei tarvitse olla paloeristetty. 4.1. Ennen asennusta Lattian tulee kestää maalämpöpumpun ja täysinäisen vesivaraajan Lämpöässän asennuksessa suoritettavia putkiasennustöitä saa tehdä vain paino. Lattian tulee myös olla riittävän tasainen, sillä maalämpöpumppu asiaankuuluvan koulutuksen saanut henkilö. Laitteisto on asennettava annet- on asennettava mahdollisimman vaakasuoraan. Lopulliset säädöt voi- tujen ohjeiden mukaan ja asennustöiden päätteeksi on käytävä läpi tarkistus- daan tehdä laitteen alla olevilla säätöjaloilla. lista virheasennusten minimoimiseksi. Valmistaja ei vastaa väärin asennetun laitteiston rikkoutumisesta, eikä siitä aiheutuvista kustannuksista. 4.1.3.Pakkauksen avaaminen Tarkista, että Poista tuotteen ympärillä oleva suojakelmu ja kulmapehmikkeet. Tarkista, ettei pumppu ole kärsinyt kuljetusvaurioista. Mikäli pumpustan • kaikki tarvittavat letkut ja anturit ovat toimituksessa mukana löytyy vaurioita, asiasta on heti ilmoitettava pumpun toimittaneeseen • maalämpöpumppu on sijoitettu oikein paikalleen kuljetusyhtiöön. Vauriot kannattaa valokuvata. • maalämpöpumpun katolla olevat yhteet ovat vahingoittumattomia Tarkista heti myös toimituksen sisältö. Lämpöässä E-malliston varuste- • pääsulakkeen ja maalämpöpumpun sulakekoko on oikea (kts. paketti sisältää seuraavat osat: tekniset tiedot) • maapiirin keruuputkisto ja kiinteistön lämmitysverkosto on asen- • venttiilin toimilaite nettu asianmukaisesti • nelitieventtiili (ESi jaetulla erillisvaraajalla) TAI kolmitieventtiili (ESi yksiosaisella erillisvaraajalla) 4.1.1.Kuljetus • lämmönjakopumppu • ulkoanturi Lämpöässä-maalämpöpumppu on kuljetettava aina pystyasennossa. Mikäli • menovesianturi laitteistoa on kallistettava esim. oviaukon kohdalla, suurin sallittava kallistus- • 2 x varaajan lämpöanturi kulma on 45 °. Muussa tapauksessa koneen kylmäyksikkö on irrotettava • 4 x säätöjalka kallistuksen ajaksi. Laitteisto voidaan siirtää esim. haarukkanostimella lait- • maapiirin täyttöryhmä teen alta. Nostettavan laitteen alle meneminen on ehdottomasti kielletty! • täyttöpullo (löytyy pakattuna laitteen sisältä) • varoventtiili Maalämpöpumpun alla on ruuveilla kiinnitetty kuljetusaikainen alusta. Maalämpö- Ota viiden päivän kuluessa yhteyttä laitteiston jälleenmyyjään, mikäli pumpun tarvikepaketissa toimitetaan säätö- kaikki tilauksessa mainitut lisätarvikkeet eivät ole toimituksessa mukana. jalat, jotka kierretään laitteen pohjaan (kts. kuva). Tämän jälkeen puiset kuljetusalustat sekä alustassa olevat ruuvit (4 kpl) irrotetaan. Poista kuljetusalusta nostamalla lai- Laitteen muovikatto irrotetaan nos- tetta esim. haarukkanostimen avulla. tamalla reunoista. Laitteen etuluukku voidaan avata liu’uttamalla sitä ylöspäin. Tätä ennen tulee 4.1.2.Maalämpöpumpun sijoittaminen avata kaksi etuluukun ruuvia (ks. viereinen kuva). Lämpöässä-maalämpöpumppu suositellaan sijoitettavaksi lattiakaivolla varustettuun lämpimään tilaan. Asennusvaiheessa, maapiirin täytön 18 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS 4.1.4.Tilantarve ESi Liitännät Lämpöässä E-malliston maalämpöpumppu suositellaan sijoitettavaksi tekniseen tilaan. Laitteen ja vesivaraajan väliin on varattava riittävästi tilaa 1 2 3 4 5 6 putkiasennuksia varten. Laitteen mahdollisia huoltotoimenpiteitä ajatellen maalämpöpumpun etupuolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 70 cm. Lämpöässä E- malliston maalämpöpumpun minimikorkeus säätöjälkojen kanssa on 145 cm. Kuljetusalusta lisää korkeutta noin 8 cm. Koneen takaosassa on yhdeletkut, jotka nousevat n. 5 cm laitteen kattoa korkeammalle. Koneen päällä oleville yhteille on varattava tilaa n. 50 cm. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun sijoitetaan laitteistoa matalaan tilaan, kuten kellariin. Tilantarve (mm) Esi EMi A 400 400 B 50 50 C 50 50 O 700* 700* X 2300 3200 F 700 700 Y 1500 1500 V 200 200 ¾” ¾” ½” ½” 1” 1” 1. Flow from the condenser 2. Return into the condenser 3. Flow from the superheater 4. Return into the superheater 5. Collector circuit, flow from the evaporator 6. Collector circuit, return into the evaporator ¾” ¾” ½” ½” 1” C 2 B 1 4 3 6 5 MLP Y 1” EMi Liitännät X V A 1. Lauhduttimelta meno 2. Lauhduttimelle paluu 3. Tulistimelta meno 4. Tulistimelle paluu 5. Maapiiriin meno 6. Maapiiristä paluu O VARAAJA 1. Lauhduttimelta meno 1½” sk 2. Lauhduttimelle paluu 1½” sk 3. Tulistimelta meno ¾” sk 4. Tulistimelle paluu ¾” sk 5. Höyrystimeltä maapiiriin 2” sk 6. Maapiiristä höyrystimelle 2” sk 1. Flow from the condenser 1½” IT 2. Return into the condenser 1½” IT 3. Flow from the superheater ¾” IT 4. Return into the superheater ¾” IT 5. Collector circuit, flow from the evaporator 2” IT 6. Collector circuit, return into the evaporator 2” IT F HUOM! Kiinnitä tulistinpumpun sähköpistoke liitinkoteloon, jos tulistinlinjat kytketään. 4.2. LVI-asennus 4.2.1.Lämmönkeruupiirin ja täyttöryhmän asennus Mikäli maalämpöpumppuun kytketään viilennyslaitteisto, joka sijaitsee maalämpöpumpun yläpuolella, on järjestelmään lisättävä kalvopaisunta- Lämmönkeruupiirin liitännät on sijoitettu maalämpöpumpun katolle. astia. Tällöin järjestelmän korkeimpaan kohtaan asennetaan ilmausyhde Asenna lämmönkeruupiiristä tulevat putket lämpöpumpun katolla oleviin ja ESi-malleissa täyttöpullo poistetaan käytöstä sulkemalla sen alapuo- joustaviin letkuihin. Mallikohtaiset liitännät on esitetty allaolevissa kuvissa lella oleva sulkuventtiili (kts. liitteenä olevat LVI-kytkentäkaaviot). (yhdekuva löytyy myös laitteen muovikaton alta). Asenna myös täyttö- ja ilmausyhteet lämmönkeruupiiristä lämpöpumpulle palaavaan linjaan. Lisätietoa lämmönkeruuputkiston asennuksesta esisuunnitteluohjeessa http://www.lampoassa.fi/fi/materiaalipankki. 4.2.2.Lämmönkeruupiirin täyttö ja ilmaus Maapiirin täytössä ja ilmauksessa tarvittavat tarvikkeet: • sekoitusastia, 60 litraa • suodattimella varustettu uppopumppu, nostokorkeus noin 30 m • vesi-etanoliseos (1:1), minkä pakkasenkesto on -16 °C 19 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS • 2 x kudosletku 1”, pituus n. 3 m 10. Avaa täyttöventtiiliryhmän taaempana oleva sulkuventtiili (1) • 2 x liitoskappale 1/2” (sisäkierre) 11. Sulje molemmat palloventtiilit (3) ja (4) 12. Irrota täyttöletkut TYÖVAIHEET 13. Kiinnitä paisunta-astia paikoilleen täyttö-venttiiliryhmän etummaisena olevaan palloventtiiliin (3) Tarkista, että maapiiri on oikein kytketty. Seuraava ohje koskee ESi-mal- 14. Poista paisunta-astian päällä oleva varoventtiili lisarjan maalämpöpumppuja. EMi-mallisarjan lämmönkeruupiirin täyttö 15. Täytä 3/4 paisunta-astiasta vesi-etanoli-seoksella ja ilmaus toteutetaan vastaavalla tavalla, mutta venttiiliryhmä rakenne- 16. Kiinnitä varoventtiili paisunta-astiaan taan asennuksen yhteydessä. 17. Avaa täyttöventtiiliryhmän etummaisena oleva sulkuventtiili (3) 18. Irrota ja puhdista mudanerottimen verkkosiivilä (5) tarvittaessa 1. Avaa täyttöventtiiliryhmää 4 suojaava styrox-pakkaus 3 2. Täyttöventtiiliryhmän etummai- sena oleva sulkuventtiili (2) tulee olla aina auki useamman kerran. Punakahvaiset venttiilit (1) ja (2) sekä täyttöpullon alapuolella oleva venttiili oltava kiinni-asennossa, jotta nesteet eivät tule ulos. Täyttö ja ilmaus on nyt suoritettu. 3. Asenna kudosletku uppopum- 5 1 pulta täyttöventtiiliryhmän etummaiseen palloventtiiliin (3) 2 4.2.3.Lämpöpumpun ja vesivaraajan väliset kytkennät ja avaa venttiili 4. Asenna kudosletku täyttöventtiiliryhmän taaempana olevasta Varaaja kytketään maalämpöpumppuun käyttöohjeen lopussa olevan kytkentäkaavion mukaan. Lämpöpumpun yhteet on merkitty kappa- palloventtiilistä (4) täyttöastiastaan ja avaa venttiili 5. Täytä astia vesi-etanoli-seoksella (sekoitussuhde 1:1) leessa 4.2.1. olevaan kuvaan. Maalämpöpumpun tulistuskierrossa on 6. Poista ilma täyttöletkuista käynnistämällä uppopumppu ja sähköisesti ohjattu virtauksensäätöventtiili. Tulistimen säätöventtiilin pitämällä venttiili (1) auki. Kun ilma on poistunut, sulje venttiili tehdasasetus löytyy teknisistä tiedoista käyttöohjekirjan lopusta. Venttii- (1), jolloin liuos alkaa kiertää varsinaisen maapiirin kautta. lin asetusarvo säädetään huoltovalikossa lämmityskohdekohtaisesti 7. Lisää nestettä kunnes putkisto on täynnä. Voit käyttää ilmauksessa asennuksen yhteydessä. apuna laitteen omaa liuospumppua nestekierron nopeuttamiseksi. • Tarkista, että moottorinsuojakytkin (QM1) ei ole päällä. • Käännä pääkytkin (Q1) ja ohjausvirtakytkin Asenna aina takaisku- ja säätöventtiilit (1kpl/maalämpöpumppu), kun (F10) useampi maalämpöpumppu kytketään samaan lämminvesivaraajan. on-asentoon. • Maapiirin pumpun pakko-ohjaus voidaan käynnistää Ässä- 4.2.4.Lämmönjako ja käyttövesiyhteet Controlin huoltovalikon kohdasta manuaalinen ohjaus seuraavasti: manuaalinen ohjaus päälle ja maapiiri 1 päälle. Kytke lämmönjako- ja käyttövesiyhteet kappaleen Lämmönkeruupiirin ja • Laita moottorinsuojakytkin QM1 päälle. täyttöryhmän asennus -kuvan mukaisesti. HUOM! Mikäli käytät ilmauksessa apuna laitteen omaa liuospumppua, Lämmityksen liittäminen tarkista että erillisen uppopumpun virtaussuunta on aina sama, kuin laitteen oman liuospumpun virtaussuunta. Maalämpöpumpputoimituksessa mukana tulevat lämmönjakopiirien 8. Anna uppopumpun käydä kunnes neste on kirkasta, eikä pinta-anturit tulee asentaa noin 0,5 m etäisyydelle 3- tai 4-tieventtiilistä. putkistosta kuulu lorinaa. HUOM! Yleensä ilmaus kestää useita LJ1-piiri on aina päälämmityspiiri (esim. huonetilat). Kompressorin vika- tunteja, jolloin varmistutaan, että ilma varmasti on poistunut tilanteessa sähkövastus lämmittää tehokkaammin LJ1-piiriä. Lisälämmi- järjestelmästä, eikä aiheuta heti käyntihäiriöitä. Verkostoon ei tyspiirejä LJ2 ja LJ3 käytetään mm. kosteisiin tiloihin ja patterilämmitys- jätetä painetta! Poista mahdollinen ilma höyrystimestä maapiirin taloissa mahdolliseen lattialämmitysosaan. Tällöin piirejä voidaan ohjata ja höyrystimen välissä olevan putken ilmausyhteestä. tarpeen mukaan erikseen. Kesätoimintojen avulla LJ-piirejä voidaan 9. Kun ilmaus on suoritettu, otetaan moottorinsuojakytkin QM1 ja kytkeä pois käytöstä kesäajaksi, jolloin esim. vain kosteiden tilojen läm- mityspiiri voi olla käytössä. manuaalinen ohjaus -toiminto pois päältä. 20 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS Lämmitysverkoston putket liitetään maalämpöpumppuun joko kudoslet- Käyttöveden kiertoon suositellaan asennettavaksi ÄssäStream-varaaja tai kulla (patteriverkosto) tai kiinteällä putkistolla (lattialämmitysverkosto). -virtauslämmitin, mikäli kierron lämpöhäviö on suuri. Katso lisää Liitoksella estetään äänen kulkeutuminen verkostoon. Kaikki lämmitys- ÄssäStream-esitteestä. kytkennät (esim. ilmastointikoneen lämmityspatteri tai ns. rättipatteri) on tehtävä lämmönjakopiireihin, ei käyttöveteen. Kun verkoston putkistot HUOM! Lämpimän käyttöveden kiertoon ei saa kytkeä ulkopuolisia pat- on asennettu paikoilleen, voidaan täyttö aloittaa. Lämmitysvaraajan tereita tai kuivaimia! maksimipaine on normaalisti 1,5 bar:ia. 4.2.5.LVI tarkistuslista HUOM! Saneerauskohteissa on varmistettava, että lämmönjakoputkisto on kunnolla huuhdeltu ennen maalämpöpumppuun liittämistä. Sanee- Tarkista, että rauskohteissa lämmönjakopiireihin tulee aina asentaa suodatin. • liitännät ovat tiiviit, eikä vuotavia venttiilejä ole Varaajan ja lämmitysjärjestelmän täyttö ja ilmaus • lämmitysjärjestelmän ja täyttöpuolen paisunta-astia on oikein asennettu Varaaja täytetään erityistä varovaisuutta noudattaen järjestelmään asennetun täyttöventtiiliryhmän kautta niin, ettei varaajan paine • varoventtiilin ylivuotoputki ja lämmitysjärjestelmän painemittari ylitä missään tilanteessa varaajan maksimipainetta (1,5 bar). Varaa- on asennettu oikein jan täytön yhteydessä varaajassa olevan ilman on päästävä vapaasti poistumaan, ei esim. ilmakellon tai varoventtiilin kautta. Suomen • lämmitysjärjestelmä on asianmukaisesti täytetty ja ilmattu Lämpöpumpputekniikka Oy ei vastaa varaajan rikkoutumisesta aiheutuvista kustannuksista tilanteissa, joissa varaajaa ei ole täy- • maapiiri on oikein asennettu, täytetty ja ilmattu tetty vedellä ohjeiden mukaisesti. 4.3. Sähköasennus ja ulkoiset anturoinnit Täyttöventtiiliryhmän kanssa samassa haarassa on oltava ilmausventtiili. Myös paisunta-astia voi olla samassa haarassa. Verkoston putket täytetään Lämpöpumpun sähkötyöt saa yleisten säädösten mukaan tehdä vain vedellä. Painemittarilla varustetun lämmitysjärjestelmän täyttö ja ilmaus: sähköalan ammattilainen. • avaa lämmitysverkoston täyttöventtiili Lämpöässä kytketään 400 V (50 Hz) sähköverkkoon. Lämpöässä on • täytä verkosto vedellä varustettu omalla sisäänrakennetulla sähkökeskuksella, johon virta kyt- • ilmaa varaajaa, lauhdutinlinjaa (kts. yhdekartta) ja lämmitysver- ketään kiinteästi. Syöttöjohtona käytetään muovivaippajohtoa, joka tuo- kostoa, kunnes ilma on poistunut kokonaan ja jätä paine 1-1,2 daan sähkökeskukselle suojaputkessa. Sähkökeskus sijaitsee maalämpö- bar:iin (max 1,5 bar) pumpun yläosassa, muovikaton alla. Muovikatto irrotetaan nostamalla • maksimipaineet reunoista ylöspäin. Sähkökeskuksen kansi irrotetaan avaamalla sähkö- • lämmitysverkoston varaajassa 1,5 bar keskuksen katolla olevat neljä ruuvia. • käyttövesipiirissä 9 bar Käytettäessä tulistinta ESi-malleissa tulistinpumpun (P11) pistoliitin Käyttöveden liittäminen ja kierto (XP11) tulee liittää liitinkoteloon. Liitinkotelo löytyy etuluukun takaa. Ks. käyttöohjeen lopussa oleva sähkökytkentäkaavio. Tee kytkennät käyttöohjeen lopussa olevien LVI-kytkentäkaavioiden mukaisesti. Käyttöveden kuumaan linjaan tulee asentaa sekoitusventtiili Sähköliitäntätyyppi ja sulakkeen koko osa- ja täystehoratkaisuissa löyty- palovammojen välttämiseksi. Lämpöässän lisävarusteisiin kuuluvat vät käyttöohjeen lopusta teknisistä tiedoista. Lämmönjakopumpun (P12/ myös säätöventtiili ja toimilaite, sekä käyttöveden lämpötilan ohjaus. P13) sähkökytkennässä on käytettävä mukana tulevia liittimiä (ks. käyttö- Takaiskuventtiili asennetaan tulopuolen kylmävesiliitäntään (ks. liitteenä ohjeen lopussa oleva sähkökytkentäkaavio. oleva LVI-kytkentäkaavio). 21 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS 4.3.1.Ulkoanturi Kuormanpudotusreleet kytketään pääkeskukseen pääsulakkeen jälkeen Jotta ulkoanturi tunnistaisi sääolosuhteet mahdollisimman hyvin, on siten, että koko talon päävirta kulkee releiden kautta. Kuormanpudotusre- tärkeää, että se sijoitetaan oikein. Ulkoanturi suositellaan sijoitettavaksi leiden kosketintiedot johdotetaan 4-napaisella johdolla pääkeskuksesta rakennuksen luoteis- tai pohjoispuolelle, että vältyttäisiin aamuauringon maalämpöpumpun sähkökeskukseen, jossa ne kytketään ohjauspiirikaavi- vaikutuksilta. Mikäli anturia ei voida sijoittaa suositellulle paikalle, suo- oon. Kuormanpudotusreleen piirikaavio on tämän käyttöohjeen liitteenä. jaa se suoralta auringonpaisteelta. Virranvalvontareleiden asetukset ja kyktentä Ulkoanturi sijoitetaan rakennuksen seinälle n. 2/3 julkisivun korkeudesta lähelle kulmaa. Anturia ei saa sijoittaa katokseen tai muuhun tuulensuo- Nämä asetukset ovat lähtöarvoja ja niitä voi joutua muuttamaan. Releet jaan, rakenteiden sisään, eikä tuuletusventtiilin, ovien tai ikkunoiden on säädettävä aina tapauskohtaisesti. yläpuolelle, missä ei vallitse normaali ulkolämpötila. • Valitse oikea Laite Riviliitinnumero Johdintyyppi virta-alue Ulkoanturi NTC X 1/9 ja X 1/2 2 X 0,7 mm2 •Käännä kytkin 2 asentoon ON (silloin 4.3.2.Varaaja ja lämmönjakopiirien anturit kun pääsulakkeiden Jos käytössä on E-malliston maalämpöpumppu yksiosaisella erillisvaraa- •Muut koko on alle 50A) jalla, asennetaan varaajan lämpötila-anturit samaan vesitilaan varaajan kytkimet 1,3-6 asentoon OFF. yläosaan. Tällöin varaajan ala- ja yläosan asetuksissa käytetään samoja • Säädä hystereesi, vir- lukemia. Mikäli käytät Lämpöässän varaajaa, yhdekuvat löytyvät osoit- taprosentti ja teesta www.lampoassa.fi/fi/materiaalipankki. Lämmönjakopiirin anturei- etuosan ruuveista viive den asennus tulee tehdä vähintään 0,5 m päähän 3- tai 4-tieventtiilistä (pääsulakkeet 25A) lämmönjakopiiriin menevään linjaan. •Hystereesi 21 •Virta 25 - 28 % •Viive 1s 4.3.3.Huoneanturi (lisävaruste) • Rele vaatii ulkoisen jännitteen 24-240 V/AC. Jotta huoneanturi voisi mitata mahdollisimman luotettavasti asunnon • Ulkoinen syöttö kytketään liittimiin A1 ja A2. keskimääräistä lämpötilaa, se on sijoitettava keskeiselle ja avoimelle • Liittimet 15 ja 16 kytketään maalämpöpumpulle ja ne katkaise- paikalle, esim. useiden huoneiden väliselle käytävälle tai portaikkoon. vat syötön vastukselta siitä vaiheesta, jonka virta-arvo ylittyy. Asenna 2-napainen sähköjohto (väh. 0,5 mm ) lämpöpumpulta huone- • Jokainen vaihe viedään releen läpi siinä olevasta reiästä. 2 anturille. Kiinnitä huoneanturi seinälle n. 2/3 sen korkeudesta. Kytke •L1 1- releestä, L2 2- releestä, L3 3- releestä huoneanturin johto maalämpöpumppuun. Mitään muuta releeseen ei tarvitse kytkeä. Laite Riviliitinnumero Johdintyyppi Huoneanturi NTC B9 2 X 0,7 mm2 4.3.5.Sähköasentajan tarkistuslista Tarkista, että 4.3.4.Virtavahti • keskukselle menevät vaiheet ovat oikeassa vaihejärjestyksessä Kun laitteisto on asetettu osatehoiseksi, asennetaan kiinteistön pääkes- • pääsulakkeen koko on riittävän suuri kukseen tarvittaessa kuormanpudotusreleet. Kuormanpudotusreleiden • maalämpöpumpun sulakekoko on oikea ja tyyppi hidas (C-käyrä) tarkoituksena on alentaa maalämpöpumpun sähkövastuksen tehoa vai- • virtavahti on tarvittaessa asennettu talon sähköpääkeskukseen heittain silloin kun kiinteistön pääsulakkeiden läpi kulkeva vaihevirta (osatehoiset mallit) nousee lähelle pääsulakkeen nimellisvirtaa. • maalämpöpumpun syöttöjohto on tarpeeksi suuri 22 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 ASENNUS 4.4. Käyttöönotto Käyttöönotossa mahdollisesti esiintyviä ongelmia Ennen käyttöönottoa, tarkista että: • lämmitysjärjestelmä on oikein liitetty, täytetty ja ilmattu Ongelma Syy Ratkaisu Sulakkeet palavat aina kompressoria käynnistettäessä. Käytössä väärän tyyppiset sulakkeet. Tarkista, että sulake on automaattisulake: C tai D / keraaminen sulake: HIDAS tai etanan kuva. Väliaikaiset työmaakeskuksen kytkennät aiheuttavat sulakkeiden ylikuormitusta. Vähennä kuormitusta. Ohjausjärjestelmälle ei tule virtaa. Tarkista ohjaus-sulake. Ohjausjärjestelmä ei käynnistä pumppua. Tarkista mittaus/asetusarvot. • maapiiri on oikein asennettu, täytetty ja ilmattu • sähköliitännät on oikein liitetty ja ulkoanturi (huoneanturi, lisävaruste) on asennettu Lämmönkeruupiirin pumppu ei käynnisty. • vastus on lämmittänyt varaajan vettä kompressorin käynti estettynä vähintään 6 tuntia Maalämpöpumpun kompressori rikkoutuu, mikäli ensimmäinen Sulkuventtiilit ovat täyttö- Tarkista, että ilmaus- ja asennossa. täyttöventtiilit ovat kiinniasennossa ja väliventtiili on auki. käynnistäminen tehdään ilman esilämmitystä. Täytä varaaja vedellä ja estä kompressorin käynnistyminen painamalla punainen kompressorin moottorinsuojakytkin pohjaan. Kytke virta maalämpöpumppuun, jolloin vastus alkaa lämmittää varaajan vettä ja kompressoria. Säädin hälyttää ja näytöllä on teksti Poikkeamahälytys ”Kompressoripiirin 1 jokin moottorisuoja on lauennut. Tark. moottorisuoja F1, Kompressori käy lyhyitä aikoja ja höyrystinpaineen pressostaatti laukeaa. F2 tai F3”. Sen jälkeen säädin hälyttää uudelleen ja näytöllä on teksti ”Sähkövastus käynyt täystehon yhteydessä”. Nämä hälytykset eivät vaadi toimenpiteitä. Kompressori voidaan käynnistää kuuden tunnin esilämmityksen jälkeen. Kompressorin esilämmitys on teh- Kytke pistokkeet. Ohjaus on manuaalitilassa. Poista manuaalitila Huoltovalikosta tai kytke virta hetkeksi pois laitteesta. Lämmönkeruupiirissä saattaa olla ilmaa. Ilmaa lämmönkeruupiiri. Kylmäainepiirissä saattaa Ota yhteyttä laitteiston olla vuoto. asentajaan tai jälleenmyyjään. Mudanerottimessa saattaa olla roskaa. Tarkista mudanerotin ja puhdista tarvittaessa. Keruupiirissä liian vähän nestettä. Tarkista täyttöpullon tasoa, täytä lisää nestettä mikäli tarpeen (maapiirin ilmaus saattaa olla myös tarpeen). Jokin venttiili keruupiirissä on suljettu. Tarkista kaikki venttiilit ja avaa mikäli ne ovat suljettuina. Kompressori käy lyhyitä aikoja ja lauhdutinpaineen pressostaatti laukeaa. Lauhdutinpiirissä tai latauspumpussa on ilmaa. Ilmaa latauspiiri koneen ja varaajan välillä. Avaa latauspumpun pesä ja tarkista, että pumppu pyörii. Nestepinta lämmönkeruupiirin täyttöpullossa laskee äkillisesti käyttöönoton jälkeen. Laitteistossa on vuoto (etanolin tuoksu tuntuu vahvana), lämmönkeruupiirissä on vuoto tai siellä on edelleen ilmaa. Tarkista ilmausryhmän venttiilien, ilmakellon ja maapiirin pumpun akselitiivisteen ja mahdollisuuksien mukaan lämmönkeruupiiriin jatkoliittimien kunto, tai suorita ilmaus. Moottorisuojakytkimet laukeavat käynnistettäessä. Kompressori on oikosulussa tai jokin vaihe ei ole päällä. Tarkista sähköliitännät. Rakennuksen pääsähkökeskuksessa olevat sulakkeet ovat lauenneet tai palaneet. Tarkista ja vaihda sulakkeet tarvittaessa. tävä myös, jos maalämpöpumpulta on virta pois kytkettynä yli vuorokauden, esim. kesäseisokin aikana. HUOM! Lämmittämättä käynnistetty kompressori ei kuulu takuun piiriin! Maapiiripumpun johdon pistokkeet ovat irti keskuksesta. Huoltovalikon kohdassa manuaalinen ohjaus voidaan kompressoreita, pumppuja ja venttiileitä ohjata manuaalisesti. Tämä helpottaa vianetsintää ja voi olla avuksi käynnistysongelmissa. 23 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO 5. HUOLTO Näytöllä ei näy tekstiä. Laite ei saa virtaa. Sulake on lauennut. 5.1. Huolto ja hoito Näyttö on rikki tai näytön kaapeli on irti tai vioittunut. Lämmitysteho ei Sään äkillinen kylmeneminen saatriitä. taa aiheuttaa uusissa rakennuksissa hetkellisen tilanteen, jossa lämmitysteho ei riitä, koska rakenteiden sisältämä kosteus sitoo paljon lämpöenergiaa kuivuessaan. Ensimmäisen vuoden aikana maasta ei välttämättä saada lämpöä täydellä teholla, koska keruuputkiston ympärillä oleva maa ei ole vielä tiivistynyt. Näytön Mittaukset- Käytössä on jokin korjaustoisivun asetus- ja minto (esim. ajastus tai kotona/ poissa), joka korjaa alkuperäistä mittausarvo eivät täsmää. asetusarvoa. Salaman aiheuttama ylijännitepiikki on vioittanut säätimen (ei kuulu takuun piiriin), joka aiheuttaa lämpötilojen laskua todellisista arvoista. Lämmönjakopiirin säätömoottori on asetettu käsiajolle, jolloin säätöä ei tapahdu. Kesäaikaan, kun kiinteistön huonelämpötila ylittää säätöarvon, näyttää menoveden lämpötila-anturi säätökäyrän pyyntiä suurempaa lukemaa, koska lämmönjakopiirin lämpötila nousee. Kompressori käy Lämmöntarve on suuri, esim. kova jatkuvasti tai pitkiä pakkanen tai ensimmäisen vuoden jaksoja. rakennekosteuden kuivuminen. Kylmäainevajaus, joka ilmenee kuplimisena nestelasissa vielä muutaman minuutin käynnin jälkeen. Lämpöässä on helppohoitoinen ja luotettava lämmitysjärjestelmä. Mikäli asennustyö on tehty huolella ja annettujen ohjeiden mukaan, huoltotarvetta ei yleensä esiinny. Mikäli laitteen keruupiiriin on asennettu täyttöpullo, on nestepinta hyvä tarkistaa noin kerran kuukaudessa ensimmäisen käyttövuoden ajan ja sen jälkeen kerran vuodessa. Samoin paineistetuissa keruupiireissä paine (ohjearvo 1 bar) tarkistetaan säännöllisesti. Tarkistuksen yhteydessä kannattaa tarkistaa myös liuospiirin suodatin. Tarkempi ohje liuospiirin suodattimen puhdistuksesta löytyy kappaleesta 4.2.2. Lämmönkeruupiirin täyttö ja ilmaus, työvaiheesta 19. Lämpöässän 3-5 kg kylmäainetta sisältävät laitteet ovat hermeettisesti suljettuja, joten ne eivät vaadi vuosittaista tarkastusta. Yli 5 kg kylmäainetta sisältäville laitteille on viranomaismääräysten mukaan tehtävä vuosittainen vuototarkastus. Halutessasi voit solmia sopimuksen määräaikaistarkastuksesta, jonka yhteydessä maalämpöpumpun toiminta käydään läpi kohta kohdalta. Havainnot kirjataan ylös tarkastuspöytäkirjaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet, kuten esim. säätökorjaukset. Lisätietoja määräaikaistarkastus-sopimuksesta saat osoitteesta [email protected]. Tarkista, onko ohjausvirta ja pääkytkin päällä. Tarkista kiinteistön sulake ja lämpöpumpun syöttösulake. Ota yhteys huoltoon. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Halutessasi voit ottaa päälläolevan korjaustoiminnon pois käytöstä. Säätöyksikkö on vaihdettava (ei kuulu takuun piiriin). Palauta lämmönjakopiirin säätömoottori automaattiasennolle. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ota yhteys kylmäliikkeeseen tai huoltopalveluun. 5.2. Mahdollisia käytössä esiintyviä ongelmatilanteita Mikäli edellisistä ohjeista ei ole apua, ota ensisijaisesti yhteys laitteiston Ongelma Mahdollinen syy Ratkaisu Kompressori ei käynnisty Varaajassa ohjauksen mukainen, riittävä lämpötila. Kompressori ollut sammuksissa alle 1 min. Sulakevika Ei toimenpiteitä. lon puhelinpäivystykseen numeroon 040 841 8340. Sähköverkon vaihejärjestys on virheellinen. Kompressori ei Sähköverkon vaihejärjestys on käynnisty ja säävirheellinen. timen näytöllä on Moottorinsuojakytkin on lauennut. teksti ”virheellinen vaihejärjestys” tai ”moottorinsuojakytkin lauennut”. Kompressori ei käynnisty ja säätimen näytöllä on teksti: ”matalapainekytkin on lauennut” tai ”korkeapainekytkin on lauennut”. Matalapainekytkin on lauennut. Korkeapainekytkin on lauennut. Kompressori ei Moottorinsuojakytkin on lauennut. käynnisty ja säätimen näytöllä on Pressostaatin imupainekytkin on teksti: ”Komressori- lauennut. piirin 1 jokin moottorisuoja lauennut. Tark. moottorisuoja F1, F2 tai F3” asentajaan tai jälleenmyyjään. Tarvittaessa ota yhteys Lämpöässän huol- Ei toimenpiteitä. 5.3. Hälytykset Tarkista sulakkeiden kunto pääkeskukselta. Ota yhteys sähköasentajaan. ÄssäControlissa on kaksi tapaa tarkastella hälytyksiä: Aktiivisia hälytyksiä Ota yhteys sähköasentajaan. pääsee katsomaan etusivun hälytyskello-painikkeen kautta. Aktiiviset hälytykset Tarkista moottorisuojakytkimen säätöarvot, paina moottorisuojakytkin start-asentoon ja kuittaa hälytysteksti säätimen näytöltä. Mikäli vika ei poistu, ota yhteys sähköasentajaan. Tarkista liuospiirin pumpun toiminta pakkoajamalla sitä huoltovalikossa ja kuittaa hälytysteksti säätimen näytöltä. voi kuitata pois hälytysten kuittaus -painikkeesta. Aktiivisten hälytysten sivulta pääsee myös hälytyshistoria-sivulle sivun alareunassa olevan painikkeen kautta. Tarkista lauhdutinpumpun toiminta pakkoajamalla sitä huoltovalikossa ja kuittaa hälytysteksti säätimen näytöltä. Paina moottorinsuojakytkin pohjaan. Kuittaa painike. 24 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO Laitteessa aikaisemmin olleita hälytyksiä pääsee tarkastelemaan valikkotoiminnot -sivun hälytyshistoria-painikkeen kautta. 5.4.1.Manuaalinen ohjaus Ohjelma tallentaa automaattisesti sata viimeisintä vikatietoa. Vikahisto- Tällä sivulla ohitetaan automatiikka ja ohjataan kompressoreita, pump- rian nollausvalikossa voidaan nollata tallentuneet vikahistoriatiedot. Esi- puja ja venttiilejä manuaalisesti. Ohjaus on jaoteltu digitaalilähdöt- ja maalämpöpumpussa mahdollisesti esiintyviä hälytyksiä: analogialähdöt -näyttöihin. • Kompressoripiirin 1 moottorisuoja lauennut. • Kompressori 1 sisäinen lämpösuoja lauennut. • 1.piirin matalapainepressostaatti lauennut. • 1.piirin korkeapainepressostaatti lauennut. • Väärä vaihejärjestys. Vaihda syötön vaihejärjestys. • Varaajan lämpötilaa ei saavutettu asetetussa ajassa. Sähkövastus kytkeytyi päälle. • Ulkolämpötila-anturin vika. • Kuumakaasuanturin 1 vika. • Varaajan alaosan anturivika. • Varaajan yläosan anturivika. • Lämmönjakopiiri 1 anturivika. • Lämmönjakopiiri 2 anturivika. • Lämmönjakopiiri 3 anturivika. • Käyttöveden mittauksen anturivika. • Huonelämpömittauksen anturivika. • Nesteen liuospiirin virtaushälytys (lisävaruste). • Ulkoinen hälytys. • Sähkövastus ollut päällä täystehon yhteydessä. 5.4. Huoltotoiminnot 5.4.2.Tulojen ja lähtöjen tilat HUOM! Huoltovalikkoon pääsy on salasanasuojattu. Huoltovalikkoon pääsy on rajattu Lämpöässän asentajakoulutuksen käyneisiin ja sertifioituihin Digitaalisten tulojen ja lähtöjen merkitys ja toiminta on dokumentoitu asentajiin. Huoltovalikossa voi seurata tilatietoja. Seurattavia valikoita ovat laitteen sähkökaavioihin. digitaalitulot ja -lähdöt, analogiatulot ja -lähdöt, sekä muuttujat. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 25 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO Digitaalitulot Analogiatulot Tällä sivulla voidaan tarkastella digitaalitulojen tiloja. Tällä sivulla voidaan tarkastella analogiatulojen tiloja. Digital Input (ID) 1 Kompressori 1 Lämpösuoja 10 Matalapainehälytys piiri 1 2 Ei käytössä 11 Korkeapainehälytys piiri1 3 Maapiiri 1 Käy 12 Kompressori 1 käy 4 Ei käytössä Analog Input (B) 13 Ei käytössä 5 Ei käytössä 14 Pehmokäynnistin 6 Ei käytössä 15 Ulkoinen Hälytys 7 Kompressori 1 sisäinen hälytys 16 Ei käytössä 8 Ei käytössä 17 Virtausvahti 9 Vaihevahti 18 Ei käytössä 1 Kuumakaasu 1 6 LJ1 lämpö 2 Ei käytössä 7 LJ2 lämpö 3 Varaajan yläosa 8 LJ3/KV lämpö 4 Varaajan alaosa 9 Ei käytössä 5 Ulkolämpö 10 Maapiirin lämpö Analogialähdöt Tällä sivulla voidaan tarkastella analogialähtöjen tiloja. Digitaalilähdöt Tällä sivulla voidaan tarkastella digitaalilähtöjen tiloja. Analog Output (Y) Digital Output (NO) 1 Maapiiri 1 7 Sähkövastus 2 13 Sähkövastus 1 2 Ei käytössä 8 Sähkövastus 3 14 Kiertovesipumppu 1 3 Hälytys kosketin 9 Ei käytössä 15 Kiertovesipumppu 2 4 Kompressori 1 10 Ei käytössä 16 Kiertovesipumppu 3 5 Lauhdutinpumppu 1 11 Ei käytössä 17 Ei käytössä 6 Magneettiventtiili 1 12 Sähkövastus 4 18 Paineentasausventtiili (1-vaihe laitteet) 1 LJ1 Venttiili 4 LJ3/KV Venttiili 2 LJ2 Venttiili 5 Maapiirin pumppu 3 Analoginen Vastus 0-10V 6 Tulistinventtiili 5.4.3.Käyntitiedot Tällä sivulla näkyy kompressorin tämänhetkinen käyntitietotila. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 26 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO 5.4.6.Asentoventtiilien asetukset Tällä sivulla määritetään lämmönjakopiireihin ja käyttöveden lämpötilarajoitukseen liittyvien asentoventtiilien asetukset. Jokaisella säädettävällä piirillä on kaksi asetusnäyttöä. 5.4.4.Lämmönjakopiirien määrä Lämmönjakopiirejä voi olla 1-3, joista piirit 2 ja 3 ovat lisävarusteita. Mikäli käytössä on kolme lämmönjakopiiriä, käytössä ei voi samanaikaisesti olla käyttöveden lämpötilan rajoitus -toiminto. Mikäli varaajan alaosan lämpötila on pienempi kuin lämmönjakopiirin lämpötila, varaajan lämpötilaa nostetaan automaattisesti vastaamaan lämmönjakopiirin lämpötilaa lisättynä poikkeama-arvolla. Säätöalue 0...10°C, tehdasasetus 2°C. 5.4.5.Käyttöveden lämpötilan rajoitus Tällä sivulla aktivoidaan Käyttöveden lämpötilan rajoitus (lisävaruste), sekä muutetaan käyttöveden lämpötila-anturin ja siihen liittyvän asentoventtiilin kytkentäpaikkaa. Tehdasasetuksena lämpötila-anturi kytketään Kaikille piireille voidaan tehdä seuraavat asetukset: analogiatuloon B8 ja asentoventtiili analogialähtöön Y4. Asetus Kuvaus Esimerkki Käänteinen ohjaus Asentoventtiilin säätö(on/off) suunnan vaihto Off-asennossa jännitteen ollessa 0 V säädin on ääriasennossa oikealla. On-asennossa jännitteen ollessa 0 V säädin on ääriasennossa vasemmalla. Säätöalue (10...600°C) Poikkeama tavoitelämpötilasta, jossa asentoventtiili säätyy ääriasennosta toiseen. Tehdasasetus 300°C.* Jos säätöalue on 140°C ja tavoitelämpötila poikkeaa nykyisestä lämpötilasta 14°C, säätyy venttiili 10% maksimista. Jos lämpötila muuttuu liian nopeasti, säätöaluetta suurennetaan. Jos lämpötila muuttuu liian hitaasti, säätöaluetta pienennetään. Integrointiaika (5...300 s) Aika (s), minkä välein lämpötilapoikkeamaa korjataan. Tehdasasetus 50 s.** Jos integrointiaika on 10 s, venttiilin asentoa muutetaan tarvittaessa 10s välein. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 27 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO Derivointiaika (0...10 s) Lämpötilapoikkeaman reagointinopeus. Tehdasasetus 0. Mitä suurempi derivointiaika, sitä enemmän säätimen asento muuttuu aina säädettäessä. Huomio, että derivointiajan kasvaessa säätimen huojunta saattaa lisääntyä. Jännite (0...10 V) Asentoventtiilin ohjausjännitteen min- ja max -arvot. Tehdasasetus 0.0-10.0 VAC. Asetus riippuu käytettävästä säätimestä. Lämpötilapoikkea- Sallittu poikkeama ma (0...10°C) halutusta lämpötilasta. Tehdasasetus 0°C. Arvolla 5°C säätimen asentoa muutetaan vasta kun lämpötilan ja tavoiteltavan lämpötilan ero on enemmän kuin 5°C. Mittaustiheys (0...30 s) Arvolla 15 s nykyinen lämpötila tarkistetaan 15 s välein. Arvolla 0 jatkuva seuranta. Aika miten usein nykyinen lämpötila tarkistetaan. Tehdasasetus 0. * Käyttöveden rajoituksessa 30°C ** Käyttöveden rajoituksessa 40 s. 5.4.7.Osa-/täysteho Huoltovalikossa voidaan vaihtaa tehdasasetuksena oleva täysteho osatehoiseksi, jolloin laite sallii sähkövastuksen tai muun lisälämmönlähteen päälle kytkeytymisen samanaikaisesti kompressorin kanssa. 5.4.9.Lämpötilamittarit Tällä sivulla valitaan käytössä olevat lämpötilamittarit. Tehdasasetuksena ulkolämpötilamittari käytössä. Huonelämpötilamittari on lisävaruste. Lämmitysaika ennen vastuksen päälle kytkeytymistä voidaan asettaa Muut asetusarvot -valikosta kohdassa Osatehon asetukset. 5.4.8.Vastuksien ohjaustapa Maalämpöjärjestelmään kuuluvia vastuksia voidaan ohjata, sekä digitaa- 5.4.10.Ulkoinen hälytys lisella, että analogisella ohjaussignaalilla. Tällä sivulla valitaan kumpaa ohjausta käytetään. Analogisen ohjauksen säätö löytyy valikosta Muut Tällä sivulla valitaan mahdollisesti käytössä olevan ulkoisen hälytyksen asetusarvot/Lisälämmönlähteen asetukset. Asetuksen taso on joko info tai vakava. Mikäli taso on info, on ohjaus/Asetukset/Analogisen säädön asetus. ulkoinen hälytys vain tiedote, joka ei vaikuta pumpun toimintaan. Mikäli ulkoinen hälytys on vakava ja virhe tulee päälle, eivät kompressorit käynnisty. Ulkoinen hälytys voidaan kytkeä digitaalituloon 17 tai 18. Etusivulle palataan näytön vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Edelliselle sivulle palataan näytön oikeassa alakulmassa olevasta nuolipainikkeesta. Oikean yläkulman i-painikkeesta avautuu ohjesivu. Toimintahäiriössä yläpalkkiin ilmestyy hälytyspainike. 28 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO vossa ilmoitettuun prosenttiin. Prosentti on tehdasasetuksella 25%, käänteinen ohjaus pois päältä. 5.4.13.Varaajan maksimirajat 5.4.11.Pehmokäynnistimen hälytykset Pehmokäynnistimen hälytykset voidaan aktivoida tällä sivulla. Valikossa määritetään alavaraajan maksimiasetusarvot. 5.4.14.Jäähdytys Valittavissa on ohjaustavat: Huonelämpö, Ulkoinen ja Manuaalinen. Maapiirin nopeuden valinta jäähdytyksen ollessa käynnissä. 5.4.12.Tulistinventtiilin ohjaus Joustavassa jäähdytyksessä digitaalilähtöjen valinta toimitiloittain. Tästä valikosta säädetään tulistinventtiilin asetuksia. Valikossa oleva säätöarvo ilmoittaa säätöarvon kompressorin käydessä. Venttiilin asento käyntien välillä kertoo venttiilin asetusarvon kompressorin ollessa sammuksissa. Huuhteluvälillä asetetaan venttiilin huuhtelujen välinen aika päivissä. Huuhtelu suoritetaan vuorokauden ensimmäisen käyntijakson aikana, kun huuhteluvälissä määritelty aika tulee täyteen. Käänteisellä ohjauksella määritetään venttiilin tyyppi (NO/NC). Käsikäyttö asettaa venttiilin säätöar- 29 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 HUOLTO Vapaajäähdytyksessä kolmitieventtiilin ohjauksen asetukset. Jäähdytyksen käsikäyttö, joka on tarkoitettu toiminnon testausta varten. Käsikäytöllä muutetaan jäähdytysjärjestelmän toimitilaa, sekä lämpötilojen mittausarvoja manuaalisesti. 5.4.15.Tehdasasetusten palautus Tällä sivulla palautetaan kaikki muutetut säädöt tehdasasetustilaan sekä selataan hälytyshistoriaa. 30 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 TAKUU LIITTEET 6. TAKUUEHDOT Valmistaja myöntää tuotteilleen kahden (2) vuoden takuun tuotteen teeseen tehdyistä korjauksista, muutoksista tai asennuksista muun takuutodistukseen erikseen merkittävästä käyttöönottopäivästä lukien. tahon kuin valmistajan tai tämän valtuuttaman huoltoliikkeen toimesta. Mikäli asennuksen on tehnyt valmistajan hyväksymä asentaja valmistajan antamien ohjeiden mukaan ja ostajalle on annettu käyttöönotto- Takuu ei koske tuotteen käyttöohjeessa esitettyjä säätöjä eikä maapiirin opastus sekä asennus- ja käyttöönottopöytäkirja on asianmukaisesti ja lämmönjakopiirien ilmauksia. Takuu ei myöskään kata vikoja, jotka täytetty ja palautettu, myöntää valmistaja XXX-sarjan tuotteille viiden (5) ovat aiheutuneet ohjeiden vastaisten ja syövyttävien nesteiden käytöstä vuoden takuun käyttöönottopäivästä lukien. Takuun enimmäispituus on maapiirin putkistossa. Valmistaja ei anna mitään muita kuin yllä maini- kuitenkin aina enintään kuusi (6) vuotta tuotteen sovitusta toimituspäi- tun takuun ja yllä tässä kohdassa sanottu käsittää siten valmistajan västä. Takuu on voimassa ainoastaan Suomessa. tuotteille myöntämän takuun kokonaisuudessaan. Yllä myönnetty takuu ei koske tuotteisiin jälkiasennettuja lisävarusteita tai tarvikkeita, joilla on Viiden (5) vuoden takuun voimassaolon edellytyksenä on asiamukainen oma takuu. ja valmistajan ohjeiden mukaisesti suoritettu asennus ja käyttöönottoopastus. Käyttöönotto-opastuksen ja asennuksen pöytäkirja tulee ostajan Lämpöässä-maalämpöpumpun takuun ehtona on lisäksi kompressorin toimesta allekirjoittaa, päivätä ja palauttaa valmistajalle. Mikäli allekir- esilämmitys ennen ensimmäistä käynnistystä (kts. Asentajan opas/ joitetun ja päivätyn pöytäkirjan palauttaminen laiminlyödään, on valmis- Käyttöönotto). tajan tuotteille myöntämä takuu rajoitettu kahteen (2) vuoteen käyttöönottopäivästä lukien. Valmistaja vastaa takuuaikana siitä, että tuote vastaa ominaisuuksiltaan sovittua, ja ettei tuotteessa takuuaikana ilmene valmistus- tai rakennevikoja. Valmistajan vastuu tuotteiden virheistä käsittää ainoastaan virheellisen tuotteen korjaamisen tai vaihtamisen virheettömään tuotteeseen kohtuullisessa ajassa valmistajan valinnan mukaisesti. Valmistaja suorittaa tuotteiden korjaukset oman huoltonsa tai valtuuttamansa huoltoliikkeen kautta. Tuotteiden vialliset osat palautuvat valmistajalle. Takuu ei kata tuotteissa ilmeneviä vikoja, jotka ovat seurausta ostajan tai muun tuotteen käyttäjän huolimattomuudesta, tuotteen käyttöohjeen, huollon tai hoidon laiminlyömisestä, ylisuurista jännitevaihteluista (yli ±10 % nimellisjännitteestä), ukkosesta, tulipalosta, tai muusta vastaavasta tapahtumasta. Kuljetusvauriot eivät sisälly takuun piiriin.Takuu ei myöskään kata tilanteita, jotka ovat seurausta asennus- tai käyttöohjeen vastaisesta tai muuten virheellisestä sijoituksesta käyttöpaikalle tai tuot- 31 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 TEKNISET TIEDOT 7. TEKNISET TIEDOT LÄMPÖÄSSÄ Leveys [mm] Syvyys [mm] Korkeus [mm] Paino [kg] Kompressori Kylmäainemäärä (R407C) [g] Kompressoriöljy/ Compressor oil Varaajan tilavuus [l] Sallittu varaajan paine vesipuolella [bar] Lämmönsäädin Äänitehotaso, LWA/ Sound power level 0/35°C* Äänitehotaso, LWA/ Sound power level 0/55°C* Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi11 1~ 595 680 1450 174 Scroll 2000 POE 595 680 1450 178 Scroll 2000 POE 595 680 1450 192 Scroll 2800 POE 595 680 1450 192 Scroll 2800 POE Esi 14.0 Esi14 1~ Esi 17.0 595 595 595 680 680 680 1450 1450 1450 202 202 210 Scroll Scroll Scroll 3300 3300 3800 POE POE POE Ei sisäänrakennettua varaajaa, erillisvaraaja Ei sisäänrakennettua varaajaa, erillisvaraaja ÄssäControl EMi 28 EMi 28P EMi 43 EMi 43P 920 680 1450 395 Scroll 5300 POE 920 680 1450 377 Scroll 5100 POE 920 680 1450 410 Scroll 6700 POE 920 680 1450 402 Scroll 6500 POE PÄÄKOMPONETTIEN MALLIT:***** Kompressorimalli Höyrystin Lauhdutin Tulistin Paisuntaventtiili Copeland Copeland Copeland Copeland ZH Copeland Copeland ZH Copeland ZH Copeland ZH 75 Copeland ZH 11 ZH 38, 3~, 38 3x230V 45, (Danfoss ZH 21, ZH 26, ZH 30, 30, 1~ (Danfoss (Danfoss (Danfoss (Danfoss HHP 45) HHP 38) HHP 19) HHP 26) HHP 30) Alfa Laval CB60Alfa Laval CB60-60, Alfa Laval CB60-80 Alfa Laval AC112Alfa Laval AC112Alfa Laval CB60-40, 90, (Loval) (Loval) (Loval) 60AMDS-F 70AMDS-F (Loval) Alfa Laval CB60- Alfa Laval CB112-50AH-F Alfa Laval CB112-70AH-F Alfa Laval CB60-40, Alfa Laval CB60-60, Alfa Laval CB60-80 90, (Loval) (Loval) (Loval) (Loval) AC16-14H AC16-20H Alfa Laval CB30M-24F Honeyw TLEX-E0581 3.5 Honeyw TLEXCarel E2V35BSM Carel E3V45ASR00 E0565 4.5 TOIMINTARAJAT/ OPERATION LIMITS: Lämpötilarajat (Liuos/vesi) / Temperature limits of use (Brine/Water) [°C] Painerajat / Pressure limits for the operations [bar] -10/60, 15/30 1,5/29 TEHOT: Lämmitysteho, lämm.verk. lämpötila 35°C** Lämmitysteho, lämm.verk. lämpötila 55°C** Jäähdytysteho, lämm.verk. lämpötila 35°C** Jäähdytysteho, lämm.verk. lämpötila 55°C** Ottoteho, lämm.verk. lämpötila 35°C** Ottoteho, lämm.verk. lämpötila 55°C** COP 35** COP 55** 7,86 7,57 6,03 5,11 1,83 2,46 4,30 3,08 10,13 9,55 7,85 6,43 2,28 3,12 4,44 3,06 11,96 11,34 9,31 7,74 2,65 3,60 4,51 3,15 11,95 11,06 9,09 6,92 2,86 4,14 4,18 2,67 14,55 13,20 11,37 8,70 3,18 4,50 4,58 2,93 32 5,56 / 7,14 230V 1N~ 50Hz 48 14,46 / 20,12 32 400V 3N~ 50Hz 35 5,83 / 7,40 15,64 13,33 12,20 8,54 3,44 4,79 4,55 2,78 17,00 15,84 13,19 10,70 3,81 5,14 4,46 3,08 28,8 28,1 43,0 43,0 22,7 25,2 33,60 33,60 6,7 6,47 8,95 4,31/4,34 2,82 10,30 10,30 4,19 4,19 4,31 SÄHKÖ: Sähköliitäntä Käynnistysvirta [A] 17 Käyntivirta / running current (35°C**/55°C) [A] 3,24 / 4,04 400V 3N~ 50Hz 23 4,32 / 5,64 Sulakekoot (osatehoinen malli sulussa) /fuse size [A] 3 x 10 (16) 3 x 16 (20) 3 x 16 (20) Varolaitevastus [kW] Syöttökaapelin koko*** (osatehoinen malli sulussa) [mm2] 5 x 2,5 (5 x 6) Pehmokäynnistin Kyllä Kyllä Kyllä Kuormitusvahti Lisävaruste Moottorinsuojakytkinten arvot [A] 6 7 9 3x6 Kyllä 22 32 230V 1N~ 400V 3N~ 50Hz 50Hz 32 43 22,47 / 7,33 / 9,44 30,70 3 x 16 (20) 40 3 x 16 (20) Valitaan varaajatilauksen yhteydessä 5x2,5 (5x6) 3 x 16 5 x 2,5 (5 x 6) Kyllä Kyllä Kyllä Lisävaruste Lisävaruste 10 12 400V 3N~ 50Hz 110 14/ 110 14/ 3 x 25**** 3 x 25**** 5 x 10 S Kyllä Lisävaruste 21 5 x 10 S Kyllä Lisävaruste 21 160 19,5/ 160 19,5/ 3 x 50 3 x 50 5 x 16 S Kyllä Lisävaruste 32 5 x 16 S Kyllä Lisävaruste 32 Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 TEKNISET TIEDOT LÄMPÖÄSSÄ Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi11 1~ Esi 14.0 Esi14 1~ Esi 17.0 EMi 28.0 EMiP 28.0 EMi 43.0 EMiP 43.0 LÄMMÖNKERUUPIIRI: Maapiirin pumppu Pumpun energialuokka Pumpun nimellisottoteho [W] Pumpun nopeuden tehdasasetus [%] Porakaivo, Kaivoja min. (PEH, PN6) [m] Kaivojen syvyys max. Pintamaaputki, Putkilenkkejä min. [kpl] (PEM, PN10) [m] Yhden putkilenkin max.pit. Virtaus /Flow [l/s] “Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ “∆T=3K, Maximum external pressure drop [kPa]” ISO 14511” Pumpun ottoteho maksimivirtauksella [W] Virtaus /Flow [l/s] Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ Maximum external pressure drop [kPa] ∆T=4K Pumpun ottoteho max.virtauksella ja painehäviöllä[W] UPM GEO 25-80 Magna GEO 25-100 A (kierroslukusäätö) 10-185 10-185 10-185 10-185 90 90 90 90 500 500 350 350 1500 1100 1500 850 1200 800 1200 550 0,86 1,08 1,16 1,25 80,00 72,10 68,50 61,20 5-89 90 700 600 0,57 60,00 5-89 90 400 350 0,74 46,00 10-185 90 500 350 1500 1200 0,88 80,90 88 0,43 88 0,56 180 0,66 180 0,65 180 0,81 180 0,87 69 58 93,00 91,00 84,60 85 88 180 180 180 CME 10-1 160-1330 90 3 250 3 500 2,10 89,2**** 160-1330 90 3 250 3 500 2,10 89,2**** 160-1330 90 4 250 4 500 3,10 127 160-1330 90 4 250 4 500 3,10 127 180 0,94 600 1,57 600 1,57 1050 2,33 1050 2,33 80,00 75,50 100**** 100**** 152 152 180 180 560 560 970 970 LAUHDUTINPIIRI: Lauhdutinpiirin pumppu Pumpun energialuokka Pumpun nimellisottoteho [W] Latauspumpun nopeusasetus Virtaus /Flow [l/s] ∆T=5K, “Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ ISO 14511 Maximum external pressure drop [kPa]” Pumpun ottoteho maksimivirtauksella ja painehäviöllä[W] UPSO 25-40-130 UPSO 25-65-130 B(3 nopeutta) 25-42 60-125 3 3 0,57 0,69 25-42 3 0,37 25-42 3 0,48 25-42 3 0,57 20,5 14,6 6,20 6,20 43,3 44,1 44,50 44,50 Magna 25-100 A (kierroslukusäätö) 10-185 10-185 70 max. 1,37 2,05 60-125 3 0,74 60-125 3 0,81 10-185 70 1,37 10-185 max. 2,05 29,50 28,20 21,00 70,5 70,5 45,6 45,6 117,00 120,00 125,00 170 170 180 180 - - TULISTINPIIRI: Tulistinpumppu UPSO 15-30 UPSO 15-30 UPSO 15-30 UPSO 15-30 UPSO 15-30 UPSO 15-30 Pumpun energialuokka Pumpun nimellisottoteho [W] Tulistinpumpun asetus Tulistimen säätöventtiilin tehdasasetus [%] Virtaus /Flow [l/s]****** Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ “∆T=5K, Maximum external pressure drop [kPa] ISO 14511” Pumpun ottoteho maksimivirtauksella ja painehäviöllä[W] B(3 nopeutta) 25-42 1 25 0,01 B(3 nopeutta) 25-42 1 25 0,01 B(3 nopeutta) 25-42 1 25 0,01 25 25 25 B(3 B(3 nopeutta) nopeutta) 25-42 25-42 1 1 25 25 0,01 0,02 Ei merkitystä, sisäinen dP <1kPa 25 25 B(3 nopeutta) 25-42 1 25 0,02 25 UPSO 15-30 Alpha 2L 1540 / UPSO 15-40 B(3 nopeutta) A (kierroslukusäätö) 25-42 5-22 1 1 25 35 0,02 0,10 25 22 - Alpha 2L 1540 / UPSO 15-40 A (kierroslukusäätö) 5-22 1 35 0,11 Ei merkitystä, sisäinen dP <1kPa 22 Lisävaruste - Lisävaruste - Lisävaruste - - - LÄMMÖNJAKOPIIRI/-PIIRIT: Lämmönjakopiirin pumppu Pumpun energialuokka Pumpun nimellisottoteho [W] LJ1 pumpun nopeuden tehdasasetus Virtaus /Flow [l/s] Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ ∆T=5K , LatMaximum external pressure drop [kPa] tialämmitys/ Floor Pumpun ottoteho maksimivirtauksella [W] Virtaus /Flow [l/s] ∆T=10K, Suurin sallittu ulkoinen painehäviö/ PatterilämmiMaximum external pressure drop [kPa] tys/ Radiator Pumpun ottoteho max.virt. ja painehäv.[W] Alpha 2L 25-60 A (kierroslukusäätö) 5-45 5-45 Automaattisäätö 0,57 0,69 26,10 18,90 5-45 5-45 0,74 15,70 0,81 12,30 Lisävaruste - 44,10 0,35 40,70 44,10 0,37 39,00 44,10 0,40 36,70 - - - - 44,10 44,10 44,10 44,10 - - - - - 3,68 4,58 3,67 3,10 2,89 - 3,58 4,46 3,58 3,02 2,81 3,46 4,31 3,46 2,92 2,72 3,46 4,31 3,46 2,92 2,72 3,36 4,19 3,36 2,84 2,64 3,36 4,19 3,36 2,84 2,64 5-45 5-45 5-45 0,4 38,7 0,5 31,3 0,57 26,10 44,1 0,2 55 44,1 0,2 49,6 44,10 0,28 45,70 44,10 0,28 45,70 44,1 44,1 44,10 3,45 4,30 3,45 2,91 2,71 3,53 4,40 3,53 2,98 2,77 3,62 4,51 3,62 3,06 2,85 SPF: Käyttövesi: Lämmitys: SPF, LKV SPF, lämmitys 0/35 SPF, lämmitys 0/45 SPF, lämmitys 0/55 SPF, lämmitys 0/60 8. KYTKENTÄKAAVIOT * ** *** **** Testattu/Tested according to ISO 14511 Suluissa osatehoisen laitteen sulakekoko. Mikäli asennusolosuhteet vaativat pitkiä kaapelivetoja, kaikissa malleissa tulisi käyttää 5x6 mm2 kaapelia. Laskennallinen pituus nimellisvirtauksella, ∆T=4K. Todellinen painehäviö määräytyy kohteen mukaan. Suurin sallittu painehäviö on mahdollista nostaa 191 kPa dT3, (204 dT3) arvoon käytettäessä 35 A sulaketta. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi. 33 Lämpöässä on Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n tuotemerkki. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy Unikontie 2 62100 LAPUA www.lampoassa.fi R
© Copyright 2024