Mikkelin Yhteiskoulun lukio

Mikkelin lukio
Opas lukiotulokkaiden
vanhemmille 2010 – 2011
Mikkelin lukion yhteystiedot
Otto Mannisen katu 10
50100 Mikkeli
Suorat puhelinnumerot
Rehtori Jari Tuomenpuro
044 794 2775
Apulaisrehtori Pirjo Marjukka Hänninen 044 794 2890
Vararehtori Urpo Liikanen
050 311 7233
Koulusihteeri Erja Sundvall
194 2882
Koulusihteeri Ulla Väisänen
050 311 7180
Opinto-ohjaaja Hannu Huotelin
050 311 7234
Opinto-ohjaaja Matti Nissinen
050 311 7235
Yhteiskoulun kiinteistön keittiö
194 2887
Päämajankujan kiinteistön keittiö
050 311 7237
Yhteiskoulun opettajainhuone
194 2883
Päämajankujan opettajainhuone
194 2903
Erityisopettaja Heidi Piispanen
044 794 5596
Talonmies-vahtimestari Hannu Liukkonen 044 794 2888
Terveydenhoitaja Helena Salmi
044 794 4650
Telefax
194 2881
Sähköposti
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]
www.mikkelinlukio.fi
www.miklu.fi
https://wilma.mikkeli.fi
Hyvä uuden lukiolaisen huoltaja,
Tähän oppaaseen on koottu monenlaista perustietoa lukio-opiskelusta; opas ei kuitenkaan ole
kattava. Lukiolaiset saavat laajemman oman oppaan elokuun lopulla.
Toivon, että tästä oppaasta on apua uuden lukiolaisen huoltajalle. Oppaasta on saattanut jäädä pois
jotakin vanhempien kannalta oleellista. Kaikki opasta koskevat parannusehdotukset ovat
tervetulleita. Parannusehdotuksia voi lähettää esimerkiksi sähköpostitse yllä olevaan osoitteeseeni.
25.8.2010
Jari Tuomenpuro
rehtori
Mikkelin lukio
Mikkelin lukion toiminnan perusteita
Miksi olemme olemassa. Mikkelin lukion tehtävät määritellään opetussuunnitelmassa
seuraavasti:
Opiskelija saa lukiosta vahvan yleissivistyksen, hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin
ja aineksia oman maailmankuvansa rakentamiseen sekä itsensä jatkuvaan
kehittämiseen.
Mikkelin lukio kasvattaa aktiivisia, vastuullisia ja kansainvälisiä tulevaisuuden
rakentajia.
Päivittäisessä koulutyössä kannustamme lukiolaista saavuttamaan ja ylittämään itselleen
asettamansa opiskelutavoitteet. Tarjoamme haasteita lukiolaiselle, joka on erityisen etevä
jollakin alalla. Autamme lukiolaista, jolla on opiskeluvaikeuksia jossakin oppiaineessa.
Mikkelin lukio tarjoaa lukiolaisille monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja laajan
kurssitarjonnan kaikilla keskeisillä lukion sisältöalueilla. Näkökulmamme ja tavoitteemme on,
että kukin lukiolainen voi painottaa opintojaan taipumustensa ja mieltymystensä mukaan
valitsemalla itselleen sopivan opintokokonaisuuden. Vahvuusalojamme ovat luonnontieteet,
mediakasvatus, musiikki, urheiluvalmennus sekä yrittäjyys- ja tulevaisuuskasvatus.
Opetussuunnitelma. Lukiossa opetuksen ja opiskelun juridisena perustana ovat lukiolain
ja muun lukiolainsäädännön lisäksi Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset
opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on Mikkelissä
laadittu paikallinen Mikkelin lukion opetussuunnitelmassa.
Lukiolaisen velvollisuudet. Lukiolain mukaan lukio-opiskelijan perusvelvollisuudet
ovat seuraavat:
1. opiskelijan on osallistuttava opetukseen
2. opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti
3. opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti.
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, ja opinnot on suoritettava enintään
neljässä vuodessa.
Lukiolain mukaan lukiolaisen opinnot tähtäävät ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Huomattava osa Mikkelin lukioon tulevista opiskelijoista haluaa jatkaa opintojaan
yliopistossa tai korkeakoulussa. Tavoitteenamme onkin antaa mahdollisimman monelle
opiskelijalle kolmannen asteen jatko-opinnoissa tarvittavat opiskeluvalmiudet. Tähän
kytkeytyvänä tavoitteena ovat keskimääräistä paremmat tulokset kaikissa
ylioppilaskirjoitusten kokeissa. Näihin päämääriin pääsemiseksi edellytämme
opiskelijoiltamme:
1. hyvää opiskelumotivaatiota
2. päämäärätietoista opiskelua
3. oma-aloitteisuutta ja
4. lukion tavoitteiden mukaista toimintaa.
3
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Lukio-opintojen rakenne ja lukuvuoden rytmi
Kurssit. Lukio-opinnot koostuvat kursseista, joiden laskennallinen pituus on 38 oppituntia.
Koeviikkojen ja tapahtumapäivien takia oppitunteja on yleensä 31 – 35. Lyhytkurssien pituus
on yleensä 15 – 18 oppituntia.
Kurssit jaetaan kahteen pääryhmään: valtakunnalliset kurssit ja paikalliset kurssit (=
Mikkelin lukion kurssit). Valtakunnallisista kursseista suurin osa on 1) pakollisia kursseja,
loput ovat 2) syventäviä kursseja.
Paikalliset kurssit ovat kaikki valinnaisia. Osa paikallisista kursseista on 3) paikallisia
syventäviä kursseja (Mikkelin lukion syventävä kurssi), osa 4) soveltavia kursseja.
Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroasteikolla, kaikki soveltavat kurssit
Suoritettu-merkinnällä.
Oppiaineiden kurssimäärä vaihtelee melkoisesti. Esimerkiksi äidinkieli ja kirjallisuus –
oppiaineessa on tarjolla kuusi pakollista kurssia ja 11 valinnaista kurssia. Filosofiassa
puolestaan on tarjolla yksi pakollinen kurssi ja viisi valinnaista kurssia. Kahden lukiolaisen
oppimäärät voivat olla erilaisia.
Jaksot ja koeviikot. Lukion työvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Jokainen jakso päättyy
koeviikkoon, jonka aikana järjestetään peräkkäisinä päivinä kaikkien jakson aikana
opiskeltujen kurssien kokeet. Koeviikon ulkopuolella voidaan järjestää vain kokeita, jotka
eivät edellytä etukäteisvalmistautumista (esimerkiksi kielten kuuntelukokeita). Joillakin
kursseilla ei järjestetä kokeita; tällaisia kursseja ovat esimerkiksi monet reaaliaineiden
työkurssit ja liikuntakurssit.
Kurssitarjotin. Kaikki Mikkelin lukiossa lukuvuonna 2010 – 2011 järjestettävät kurssit
näkyvät lukiolaisen saamasta kurssitarjottimesta. Kurssitarjottimeen tulee muutoksia
lukuvuoden aikana mm. opiskelijoiden valintojen muutosten takia. Lukiolaiset voivat tutkia
kurssitarjotinta mm. Wilmasta, koulun omilta nettisivuilta ja opinto-oppaasta.
Jakson työjärjestys. Kukin uusi lukiolainen on saanut oman koko lukuvuotta koskevan
työjärjestyksen elokuussa lukuvuoden alkaessa.
Kunkin jakson viikkolukujärjestys jaetaan ennen uuden jakson alkamista, viimeistään
edellisen jakson koeviikolla. Viikkolukujärjestyksestä käyvät ilmi kaikkien kyseisessä
jaksossa opetettavien kurssien opetusajat, luokkahuoneet sekä opettajat.
Jaksottaiset lukujärjestykset ovat myös Wilmassa, josta sekä lukiolaiset että huoltajat voivat
tutkia niitä ja tulostaa ne.
Jaksot ja koeviikot lukuvuonna 2010 – 2011. Jaksotus käy ilmi oppaan lopussa
olevasta kalenteriosiosta.
Lukio-opas 2010 - 2011
4
Mikkelin lukio
Ylioppilaskirjoitukset kuuluvat erottamattomasti lukion normaaliin vuosirytmiin.
Syksyn kirjoituksiin kuuluvat kokeet järjestetään syys- ja lokakuussa sekä kevään
kirjoituksiin kuuluvat kokeet helmikuussa ja maalis-huhtikuussa.
Lukio-opinnot kokonaisuutena
Lukion päättötodistuksen saaminen. Saadakseen päättötodistuksen lukiolaisen on
suoritettava vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole, mutta useimmat lukiolaiset opiskelevat noin
80 kurssia. Jokaisen lukiolaisen opintoihin kuuluu 47 tai 51 pakollista kurssia, vähintään 10
syventävää kurssia sekä tarpeellinen määrä muita kursseja.
Paikallisista kursseista (Mikkelin lukion syventävät kurssit ja soveltavat kurssit) vain
hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan mukaan vaadittavaan 75 kurssin
vähimmäismäärään.
Kolmen vuoden rytmi. Useimmat lukiolaiset haluavat valmistua kolmessa vuodessa.
Tällöin ensimmäisenä vuonna on opiskeltava noin 30 kurssia ja toisena myös noin 30 kurssia;
tämä vastaa keskimäärin kuutta kurssia / jakso. Kolmannelle vuodelle jää noin 15 kurssia.
Kolmas vuosi on näin hiukan kevyempi, ja yo-kokeisiin valmistautumiselle jää enemmän
aikaa.
Ensimmäisen vuoden opinnoista valtaosa on eri oppiaineiden pakollisia kursseja, toisena
vuonna valinnaisia kursseja on enemmän. Kolmannen vuoden opinnot ovat lähes pelkästään
valinnaisia opintoja.
Neljän vuoden rytmillä opiskeltaessa opiskellaan 20 – 25 kurssia vuodessa eli
keskimäärin neljä tai viisi kurssia jaksossa.
Alle kolmen vuoden rytmi. Hyvin etevät lukiolaiset voivat suoriutua lukio-opinnoista
alle kolmessa vuodessa. Tällöin joitakin kursseja on opiskeltava itsenäisesti tai esimerkiksi
kesällä muissa oppilaitoksissa.
Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintoon kuuluu yksi kaikille pakollinen koe: äidinkieli
(tai S2-koe, jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi). Lisäksi kokelaan on valittava
pakollisiksi kolme koetta seuraavista neljästä: ruotsi, vieras kieli, matematiikka, reaaliaineen
koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa haluamansa määrän valinnaisia
ylimääräisiä kokeita.
Suurin osa lukiolaisista suorittaa osan ylioppilastutkinnon kokeista kolmannen
opiskeluvuoden syksyllä ja loput kolmannen vuoden keväällä. Säädösten mukaan neljään
pakollisina kokeina suoritettavaan kokeeseen on osallistuttava kolmen peräkkäisen
tutkintokerran aikana (kevät – syksy – kevät TAI syksy – kevät – syksy).
Ylioppilastutkintoa on syytä miettiä ensimmäisen kerran ensimmäisen opiskeluvuoden
talvella. Kun lukiolainen valitsee toisen opiskeluvuoden valinnaisia kursseja, on järkevää
ottaa huomioon yo-kokeet.
5
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Jos lukiolainen aikoo osallistua esimerkiksi biologian yo-kokeeseen, on järkevää valita
biologian valinnaisia kursseja. Vastaavasti matematiikan tai historian kokeeseen osallistuvan
kannattaa valita matematiikan tai historian valinnaisia kursseja.
Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta antavat apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja rehtori.
Opiskelu lukiossa - menestymisen salaisuudet
Lukio on opiskelupaikkana varsin erilainen kuin peruskoulu. Monen uuden lukiolaisen
mielestä lukio-opiskelu vaatii enemmän aikaa ja työntekoa kuin opiskelu peruskoulussa.
Opinnoissa menestymiseen auttaa muutaman yksinkertaisen perusohjeen noudattaminen.
Ohjeet ovat yleistettävissä koskemaan myös lukion jälkeistä opiskelua ja työelämää.
Vanhempien on hyvä seurata lukiolaisen opiskelua ynnä kannustaa seuraavien ohjeiden
mukaista toimintaa.
1. Säännöllinen opiskelu. Läksyt on luettava ja kotitehtävät tehtävä päivittäin. Tehtäviä
ei pidä jättää roikkumaan.
2. Opintojen suunnittelu etukäteen. Kytkeytyy edelliseen. Kaikki peruskoululaiset
eivät ole tottuneet suunnittelemaan ajankäyttöään kovin pitkälle tulevaisuuteen. Uuden
lukiolaisen on hyvä suunnitella koko ensimmäisen lukiovuoden opintojaan ja
ajankäyttöään jo syksyllä. Jotkut ensimmäisen vuoden jaksot ovat vaikeampia, ja
jotkut helpompia (riippuu kunkin lukiolaisen kurssivalinnoista). Vaikeiden jaksojen
aikana on syytä keskittyä opintoihin.
3. Aktiivinen osallistuminen tutoreiden ja ryhmänohjaajan järjestämiin
opastustilaisuuksiin.
4. Neuvon kysyminen. Sanonnan mukaan kysyvä ei tieltä eksy. Tämä ohje auttaa
eteenpäin myös lukio-opinnoissa.
5. Omien rajojen tunteminen. Jotkin uudet lukiolaiset ovat valinneet varsin raskaan
opinto-ohjelman. Jos opiskelu tuntuu liian työläältä, ei ole hyvä jääräpäisesti yrittää
liian paljon, vaan on muokattava opintosuunnitelmaa omien rajojen mukaiseksi.
Omien rajojen koettelu voi olla avartava kokemus, mutta liiallisuuksiin pyrkimisen
seuraukset eivät välttämättä ole hyviä (valvominen, ahdistuminen, kaikkien tulosten
heikkeneminen).
6. Terveet elämäntavat. Yö on nukkumista varten, päivällä opiskellaan.
Lukio-opas 2010 - 2011
6
Mikkelin lukio
Lukiolaisen vanhempien tehtävät
Vanhemmat voivat edistää lukiolaisen opiskelua esimerkiksi seuraavilla toimilla.
1. Kannustaminen ja tukeminen.
.
2. Kasvattaminen. Itsenäiseen vastuuseen opastaminen mutta myös valvominen.
3. Lukiolaisen opintojen edistymisen ja työnteon seuraaminen. Läksyjen tekemistä,
koeviikkoihin valmistautumista ja tervettä vuorokausirytmiä on seurattava. Samoin on
seurattava, että lukiolainen ei pyri yltiöpäisiin suorituksiin ynnä käytä kaikkea
aikaansa vain kouluasioihin.
4. Yhteydenpito ryhmänohjaajaan. Erityistilanteiden ilmoittaminen ryhmänohjaajalle
(esim. terveydentilaa koskevat asiat, poissaolot).
5. Lukion jälkeisten vaihtoehtojen puntarointi toisesta opiskeluvuodesta alkaen.
7
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Arkiasioita aakkosjärjestyksessä
Erityisopettaja. Erityisopettajan työnkuvaan kuuluvat kaikenlaiset oppimisvaikeudet,
LUKI-asiat, osittain tuki-opetus jne.
Hallintohenkilöstön työtehtävät ja vastuunjako. Henkilöstön toimenkuvat ja
tehtävien jako ovat vielä pääosin vahvistamatta.
Rehtorin tehtävänä on yleisjohtaminen, suunnittelu ja kehittäminen. Rehtori on
johtovastuussa kaikista kokonaisuuksista, pois lukien apulaisrehtorin vastuulla olevat
kokonaisuudet.
Toistaiseksi apulaisrehtori vastaa mm. ylioppilaskirjoituksista, opiskelijahuollon ja
erityisopetuksen johtamisesta ja kehittämisestä. Hän toimii rehtorin sijaisena.
Apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät vahvistetaan syyskuussa.
Mikkelin lukiossa on 1,5 koulusihteeriä. Koulusihteerin tehtävien jako vahvistetaan
syyskuussa 2010.
Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen. Lukiolainen voi valita yhden
hyväksytyllä arvosanalla suorittamansa kurssin, jonka arvosanaa hän haluaa korottaa
korottamiskuulustelussa. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiskuulustelu on 12.5.2011.
Apulaisrehtori antaa ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta.
Itsenäinen opiskelu. Lukiolainen voi opiskella kursseja myös itsenäisesti, osallistumatta
luokkamuotoisesti järjestettyyn lähiopetukseen. Itsenäinen opiskelu edellyttää lukiolaiselta
riittäviä perustietoja opiskeltavasta asiasta, hyviä opiskeluvalmiuksia, oikeaa asennetta ja
itsekuria. Kurssin itsenäisestä opiskelusta sovitaan aineenopettajan kanssa. Tarkemmat
menettelyohjeet ovat lukiolaiselle jaetussa opinto-oppaassa.
Jaksoarvioinnista näkyvät tiedot. Jaksoarvioinnin (”jaksotodistus”) malli on tämän
oppaan lopussa liitteenä. Jaksoarvioinnista näkyvät kaikki lukiolaisen opiskelemat kurssit
sekä kursseista saadut arvosanat. Juuri päättyneessä jaksossa opiskellut kurssit on
tummennettu. Lisäksi jaksoarvioinnista näkyvät äärimmäisenä oikealla olevasta sarakkeesta
juuri päättyneen jakson poissaolotuntien määrä kursseittain.
Kurssitaulukon alapuolella oikeassa reunassa on opiskeltujen kurssien kokonaismäärä.
Jaksoarvostelussa käytetään numeroarvosanoja 4 – 10. Arvosana 4 tarkoittaa hylättyä, muut
arvosanat hyväksyttyä suoritusta. Soveltavat kurssit arvostellaan S-merkinnällä (suoritettu).
Arvostelumerkintä K tarkoittaa keskeytynyttä kurssia. Keskeytymisen syynä ovat useimmiten
poissaolot kurssilta.
Lukio-opas 2010 - 2011
8
Mikkelin lukio
Arvostelumerkintä X tarkoittaa, että kurssia ei ole vielä arvosteltu. Merkintää X käytetään
esimerkiksi, mikäli lukiolainen on ollut poissa kokeesta sairauden takia. Arvostelumerkinnän
X saaneen on osallistuttava kokeeseen uusintakoepäivänä.
Huoltaja voi tarkastella jaksoarviointia Wilmasta.
Järjestyssäännöt. Mikkelin lukion järjestyssäännöt vahvistetaan syyskuussa.
Koulualue. Koulualue määritellään tarkkaan järjestyssäännöissä. Lukiota koskevat lait ja
muut säädökset ovat voimassa koulualueella (oppitunneilla ja lukion järjestämissä
tilaisuuksissa myös koulualueen ulkopuolella). Mm. yleiset katualueet eivät kuulu lukion
koulualueeseen. Lukiolaisella on lupa poistua koulualueelta mm. välitunneilla ja
vapaatunneilla. Tällöin lukio ei ole vastuussa hänen turvallisuudestaan eikä Mikkelin
kaupungin lukiolaisille ottama tapaturmavakuutus ole voimassa.
LUKI-vaikeus. Jos lukiotulokkaalla on jo peruskoulussa todettu LUKI-vaikeus, on LUKIlausunto tuotava erityisopettajalle. Mikäli arvelu LUKI-vaikeudesta tulee ilmi vasta lukiossa,
ohjataan lukiolainen erityisopettajan kautta tutkimuksiin.
Miten LUKI-vaikeus otetaan huomioon arvostelussa? Lievä LUKI-vaikeus otetaan
opiskelijan pyynnöstä huomioon pidentämällä kurssikokeen koeaikaa esimerkiksi yhdellä
tunnilla (koe alkaa jo klo 8). Koetehtävissä voidaan lisäksi käyttää suuraakkosia yms.
Kurssiarvostelussa voidaan lisäksi ottaa tavallista enemmän huomioon oppitunneilla esitetty
suullinen näyttö.
Jos LUKI-vaikeus on vaikea-asteinen, voidaan poikkeustapauksessa käyttää myös muita
koekohtaisia erityisjärjestelyjä.
LUKI-vaikeus ja ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut tarkat
määräykset lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden huomioon ottamisesta ylioppilaskokeessa. Jotta
lukivaikeus voidaan ottaa huomioon, on lukiolaisen hankittava ylioppilastutkintolautakunnan
määräysten mukaiset lukilausunnot. Lausunnot on hankittava hyvissä ajoin ennen
ylioppilaskokeita. Tarkempia ohjeita antaa erityisopettaja.
Opinnot muista oppilaitoksista. Lukiolainen voi sisällyttää opintoihinsa myös muissa
oppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Opintoja voi kertyä esimerkiksi esimerkiksi Mikkelin
etä- ja aikuislukiosta, Mikkelin kansalaisopistosta, Mikkelin musiikkiopistosta ja Mikkelin
kesäyliopistosta. Jonkin verran opintoja suoritetaan myös ammattiopistoissa sekä yliopistoissa
ja muissa korkeakouluissa.
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot hyväksytään tavallisimmin lukion valinnaisiksi
soveltaviksi kursseiksi. Toisena mahdollisuutena on, että opinnoilla korvataan lukion
pakollisia tai syventäviä kursseja. Tarkemmat menettelyohjeet ovat lukiolaiselle jaetussa
opinto-oppaassa.
9
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Opinto-ohjaus. Opinto-ohjaajat huolehtivat uusien lukiolaisten yksilöllisestä opintoohjauksesta ja luokkamuotoisesta ohjauksesta. Yksilöllisessä opinto-ohjauksessa opintoohjaajien työnjako on seuraava:
• Hannu Huotelin, perusryhmät: 10A, 10C, 10E, 10G ja 10I
• Matti Nissinen, perusryhmät: 10B, 10D, 10F, 10H ja 10J
Poissaolot. Lukiolainen voi olla pois oppitunneilta vain pakottavien syiden (esimerkiksi
sairaus) takia. Opettaja merkitsee poissaolon oppitunnin alussa Wilmaan, ja huoltaja voi omia
Wilma-tunnuksiaan käyttäen selvittää poissaolon.
Jos Wilman käyttö ei jostain syystä ole mahdollista, opiskelija voi myös tuoda huoltajan
allekirjoittaman kirjallisen selvityksen kurssin opettajalle heti poissaolon päätyttyä.
Lukiolaisille jaetussa opinto-oppaassa on tätä varten poissaolotaulukko.
Selvitysvelvollisuus on lukiolaisella / huoltajalla. Mikäli poissaoloselvitystä ei tule, voi
seurauksena olla kurssin keskeytyminen liiallisten poissaolojen takia. Lisäksi on huomattava,
että kaikilla kursseilla arvioidaan lukiolaisen tuntityöskentelyä ja tuntiosaamista. Poissaolojen
seurauksena tämä näyttö voi jäädä hataraksi, ja seurauksena voi olla arvosanan lasku (ellei
poissaoloselvitys osoita, että lukiolainen on ollut pois hyväksyttävän syyn takia).
Pitemmille poissaoloille – esimerkiksi viikon matka – on saatava etukäteen apulaisrehtorin
lupa. Luvan voi anoa Wilma-viestillä, sähköpostilla tai vapaamuotoisella kirjallisella
anomuksella. Vanhempien odotetaan ottavan poissaololupia hakiessaan huomioon myös
lukiolaisen opintomenestyksen. Jos lukiolaisen opintomenestys on ollut jossakin oppiaineessa
vaatimatonta, ei ole viisasta olla pois kyseisen oppiaineen oppitunneilta kovin monta
peräkkäistä tuntia.
Projektiopiskelu. Vuosittain järjestetään useita projektikursseja. Projektikurssit voivat
liittyä esimerkiksi kansainvälisiin hankkeisiin tai usean oppiaineen yhteisiin hankkeisiin.
Projektit edellyttävät usein työskentelyä iltaisin ja / tai viikonloppuisin. Projekteista
ilmoitetaan lukiolaisille asian tullessa ajankohtaiseksi. Vanhemmat voivat kannustaa
lukiolaista osallistumaan häntä kiinnostaviin hankkeisiin.
Ruokailu. Lukiolaiset ruokailevat siinä rakennuksessa, jossa heillä on klo 10.00 alkava
oppitunti. Vapaatuntia viettävät ja koulurakennusten ulkopuolella oppitunneilla olevat
ruokailevat Yhteiskoulun rakennuksessa. Ruokailuvuoroja on kolme, joista Yhteiskoulun
rakennuksessa ovat käytössä kaikki ja Päämajankuja 4:ssä vuorot 1 ja 3. Ruokailuvuoro voi
vaihtua viikonpäivittäin lukiolaisten työjärjestysten mukaan.
Ryhmänohjaajat. Ryhmänohjaajan yhtenä keskeisenä tehtävänä on pitää yhteyttä
lukiolaisen kotiin. Ryhmänohjaajaa voi tavoitella esimerkiksi puhelimitse, jättämällä
soittopyynnön tai sähköpostitse. Helpoin ja suositeltavin yhteydenpitoväylä on kuitenkin
Lukio-opas 2010 - 2011
10
Mikkelin lukio
Wilma. Kukin ryhmänohjaaja on selvittänyt alkusyksyn vanhempainillassa, miten hänet
tavoittaa varmimmin.
10-ryhmien ryhmänohjaajat ovat
• Kinnunen Katariina
• Koivukangas Ulla
• Mononen Kati
• Erkkala Helena
• Saresma Matti
• Idänpirtti Kirsi
• Peura Eija
• Tilaeus Pirjo
• Reinikainen Sirpa
• Suikki Mika
10A
10B
10C
10D
10E
10F
10G
10H
10I
10J
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]
Tapaturmat ja turvallisuusasiat. Mikkelin kaupunki on vakuuttanut lukiolaiset
tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa oppitunneilla, välitunneilla, lukion
työsuunnitelmaan kuuluvissa muissa tilaisuuksissa sekä koulun ja kodin välisillä
koulumatkoilla (vain suorinta reittiä).
Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa välitunnilla tai vapaatunnilla, jos lukiolainen poistuu
koulualueelta. Lukio ei ole vastuussa lukiolaisesta, mikäli lukiolainen poistuu vapaaaikanaan välitunnilla tai vapaatunnilla lukion koulualueelta.
Tapaturmista on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai terveydenhoitajalle. Tapaturmista on
myös täytettävä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Koulusihteeri ja opettaja huolehtivat
vahinkoilmoituksen täyttämisestä.
Omaisuusvahingot. Mikkelin kaupunki ei pääsääntöisesti korvaa lukiolaisen omaisuudelle
opiskelun yhteydessä sattuneita omaisuusvahinkoja, poikkeuksena ovat opiskelun yhteydessä
rikkoontuneet silmälasit. Kaikista omaisuusvahinkotapauksista on ilmoitettava välittömästi
apulaisrehtorille tai rehtorille tai näiden poissa ollessa jollekin opettajalle.
Valvontakamerat. Koulurakennuksessa ja koulun ulkoalueella on runsaasti tallentavia
valvontakameroita.
Tukiopetus. Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin
tukiopetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos
opintomenestys on heikkoa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Tukiopetusta järjestetään
tarpeen mukaan erityisesti kielissä ja matematiikassa. Opettajien työjärjestysten takia
tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja.
11
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Uusintakokeet. Lukiolainen voi saada – syystä tai toisesta – hylätyn arvosanan (4) jostakin
kurssista. Arvosanan voi korottaa joko käymällä kurssin uudelleen tai osallistumalla
uusintakokeeseen. Hylätyn kurssiarvosanan saanut saa osallistua uusintakokeeseen yhden
kerran. Uusintakokeeseen on osallistuttava ensimmäisenä mahdollisena uusintakoepäivänä.
Uusintakoe järjestetään koeviikon jälkeen suunnilleen seuraavan jakson puolivälissä.
Luvallisesta syystä (esimerkiksi sairaus) kurssikokeesta poissaollut lukiolainen saa kurssista
arvosanan X. Arvosanan X saaneen on osallistuttava kokeeseen uusintakoepäivänä.
Wilma. Wilma on lukion suoritusrekisterin ja työjärjestysohjelman nettikäyttöliittymä.
Lukiolaiset voivat mm. tehdä Wilman avulla ryhmä- ja kurssivalintoja, seurata koulun
tiedotteita, seurata kurssikertymää ja saamiaan arvosanoja. Huoltajat antavat Wilman kautta
poissaoloselvitykset.
Wilma on samalla yleinen tiedostus ja viestintäkanava, jota käyttävät opettajat, lukiolaiset ja
lukiolaisten huoltajat.
Wilman lyhyt perusohje on jäljempänä.
Lukio-opas 2010 - 2011
12
Mikkelin lukio
Lukuvuoden 2010 - 2011 tapahtumia
Jaksot ja koeviikot
Jakso 1
Jakso 2
Jakso 3
Jakso 4
Jakso 5
12.08.2010 – 04.10.2010
05.10.2010 – 01.12.2010
02.12.2010 – 09.02.2011
10.02.2011 – 10.04.2011
11.04.2011 – 04.06.2011
Koeviikko 24.09.2010 – 04.10.2010
Koeviikko 23.11.2010 – 01.12.2010
Koeviikko 01.02.2011 – 09.02.2011
Koeviikko 31.03.2011 – 08.04.2011
Koeviikko 25.05.2011 – 03.06.2011
Jaksoarviointi valmistuu
Jakso 1
Jakso 2
Jakso 3
Jakso 4
Jakso 5
19.10.2010
13.12.2010
17.2.2011
19.4.2011
13.6.2011
Uusintakokeet .
Jakson 1 uusinnat A: ma 8.11.2010 klo 15,
Jakson 2 uusinnat A: ma 20.12.2010 klo 15,
Jakson 3 uusinnat A: ma 21.2.2011 klo 15,
Jakson 4 uusinnat A: ma 2.5.2011 klo 15,
Jakson 5 uusinnat A: ma 22.8.2011 klo 15,
Abiturienttien ylimääräinen uusinta tarvittaessa
B: to 11.11.2010 klo 15
B: to 16.12.2010 klo 15
B: to 24.2.2011 klo 15
B: to 28.4.2011 klo 15
B: to 25.8.2011 klo 15
ma 15.11.2010 klo 15
Lukuvuoden 2010 – 2011 loma-ajat
Syysloma 25. – 31.10.2010 (viikko 43)
Joululoma 22.12.2010 – 4.1.2011
Hiihtoloma 28.2. – 6.3.2011 (viikko 9)
Pääsiäisloma 22. – 25.4.2011
Seuraavat päivät ovat vapaapäiviä: maanantai 6.12.2010, torstai 6.1.2011 ja torstai 2.6.2011.
Syyslukukausi päättyy 21.12.2010, ja kevätlukukausi alkaa 5.1.2011.
Muutamia tapahtumia (luettelo ei ole läheskään kattava)
• uusien lukiolaisten tutustumispäivä Susiniemessä 3.9.2010
• joulukirkko 21.12.2010
• vanhempainilta ensimmäisen vuoden lukiolaisten vanhemmille 19.1.2011
• penkkaripäivä 17.2.2011
• vanhojen päivä 18.2.2011
• kevätjuhla 3.6.2011
• kevään ylioppilaiden lakkiaiset 4.6.2011
13
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Opintojen edistymisen seuranta – jaksoarviointi
Jaksoarvioinnista (= jaksotodistuksesta) näkyvät kaikki arvostellut kurssit. Juuri päättyneen
jakson suoritukset on tummennettu.
•
Jokaisen jakson aikana opiskellaan normaalisti 5 - 7 kurssia; jollakin lukiolaisella saattaa
kertyä vain 4 kurssia jossakin jaksossa. Tummennettuja suorituksia pitää olla siis 5 – 7.
•
Kurssikertymä näkyy arvostelutaulukon oikeasta alakulmasta (suoritukset).
•
Ensimmäisen vuoden jälkeen kurssikertymä on 28 – 32 kurssia.
•
Alle 28 kurssia -> opinnot kestävät useimmissa tapauksissa yli kolme vuotta.
•
Päättyneen jakson poissaolotuntien määrä näkyy äärimmäisenä oikealla olevasta
sarakkeesta.
•
Arvostelumerkintöjen joukossa ei saa olla juurikaan X- ja K- kirjaimia.
•
Yksi nelonen / oppiaine ei yleensä haittaa, useampi nelonen -> vaikeuksia tiedossa.
Jos opiskelija on saanut hylätyn kurssiarvosanan (= nelonen), voi hän osallistua
uusintakuulusteluun ensimmäisenä uusintakuulustelupäivänä jaksoarvioinnin jälkeen.
Arvostelumerkintä X.
• Kurssi on kesken luvallisesta syystä. (Lukiolainen on saattanut olla pois kokeesta
sairauden takia, tms.)
Arvostelumerkintä K.
• Kurssi on keskeytynyt kokonaan (yleensä liiallisten poissaolojen takia).
Lukio-opas 2010 - 2011
14
Mikkelin lukio
15
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Wilman huoltajaliittymä
Yleistä
Wilma on nettikäyttöliittymä, jonka avulla voidaan tarkastella erinäisiä koulun
opiskelijarekisterissä ja työjärjestysrekisterissä olevia tietoja reaaliajassa. Wilmaa käyttävät
omien liittymiensä kautta opettajat, lukiolaiset ja lukiolaisten huoltajat. Kullakin
käyttäjäryhmällä on omanlaisensa näkymä, ja omanlaisensa käyttöoikeudet.
Wilmaa voidaan käyttää mistä tahansa nettiin kytketystä tietokoneesta. Yhteys on salattu.
Huoltajan kirjautuminen Wilmaan
Wilman osoite on:
https://wilma.mikkeli.fi
Wilman käyttämiseksi tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana; nämä kysytään
kirjautumissivulla. Poistuminen Wilmasta tapahtuu Kirjaudu ulos –painikkeella.
Käyttäjätunnukset ja salasanat jaetaan vanhempainilloissa tai postitetaan kotiin. Huoltajan
salasanaa ei pidä antaa lukiolaiselle.
Ohjelmiston teknisen rajoittuneisuuden takia kullakin perheellä voi toistaiseksi olla vain yksi
yhteinen huoltajaliittymä. Käyttäjätunnus on jommankumman huoltajan nimellä (sen mukaan,
kumman huoltajan nimen lukiolainen on ilmoittanut ensimmäiseksi koulun
opiskelijarekisteriin). Tunnus voidaan tarpeen mukaan vaihtaa myös toisenlaiseksi.
Tällä hetkellä (elokuu 2010) huoltajan liittymä poistuu käytöstä automaattisesti lukiolaisen
täyttäessä 18 vuotta. Jos käyttöä halutaan jatkaa, on lukiolaisen toimitettava kouluun
(rehtorille tai opinto-ohjaajalle) allekirjoittamansa suostumus siihen, että huoltajaliittymä saa
edelleen olla käytössä.
Mitä huoltaja voi tehdä Wilmalla?
Huoltajan kannalta Wilman tärkeimmät toiminnot ovat
• tiedotteet: opettajien laatimien huoltajalle (huoltajaryhmälle) suunnattujen
tiedotteiden seuraaminen; huoltaja ei voi vastata tiedotteisiin muutoin kuin
pikaviestitoiminnon avulla
• pikaviestit: opettajan yksittäiselle huoltajalle lähettämät henkilökohtaiset viestit /
huoltajan opettajalle lähettämät henkilökohtaiset viestit
• lukiolaisen päivittäisen työjärjestyksen seuraaminen
• lukiolaisen opintosuoritusten seuraaminen: huoltaja voi seurata arvosanoja ja
kurssikertymää
• lukiolaisen poissaolojen seuraaminen ja poissaoloselvitysten antaminen: huoltaja
voi seurata lukiolaisen poissaoloja ja antaa Wilman kautta selvityksen poissaoloista
Lukio-opas 2010 - 2011
16
Mikkelin lukio
•
tulosteet: Wilman kautta voi tulostaa monenlaisia tulosteita (esim. jaksoarviointi),
nämä ominaisuudet ovat toistaiseksi lähes kokonaan pois käytöstä (ominaisuuksia
otetaan käyttöön vähitellen).
Wilman toimintojen käyttäminen on helppoa, vaikkapa puhtaalla yritys / erehdys –
menetelmällä.
Pikaviestejä käytettäessä on syytä olla huolellinen, jotta viesti lähtee oikealle henkilölle.
Poissaoloselvityksen antaminen
Lukuvuonna 2010 – 2011 tavoitteena on, että poissaoloselvitykset annetaan mahdollisimman
kattavasti Wilman kautta. Perinteisen paperisen poissaoloselvityksen käytöstä pyritään
mahdollisuuksien mukaan luopumaan.
Huoltajan kirjautuessa Wilmaan näkyy etusivulla ylimpänä lause: Opiskelijalla on xx
selvittämätöntä poissaoloa. (Mikäli lukiolainen on ollut pois eikä ole tuonut kirjallista
poissaoloselvitystä opettajalle niistä poissaoloista, jotka vaativat selvityksen).
Huoltajan käytettävissä on pudotusvalikossa kaksi poissaolon syytä:
• sairas
• muu luvallinen.
Mikäli huoltaja käyttää syytä muu luvallinen, on kirjoitettava tarkennus sille varatulle riville
(esim. mummon 90-vuotissyntymäpäiväjuhlat Keuruulla).
Kaikki muut poissaolojen syyluokat ovat vain opettajien käytössä. Opettajat voivat käyttää
myös edellä mainittuja huoltajan käytössä olevia syyluokkia.
Poissaoloja selvitettäessä on mahdollista
• antaa kerralla selvitys kaikista lukiolaisen selvittämättömistä poissaoloista
• valita yksitellen selvitettävät poissaolot.
Poissaoloselvityksen antaminen etukäteen
Huoltaja voi antaa poissaoloselvityksen etukäteen Wilman kautta. Tämä toiminto on
käyttökelpoinen esimerkiksi silloin, kun lukiolainen sairastuu aamulla eikä pääse kouluun.
Menettely on seuraava:
• huoltajan käytettävissä ovat edellä luetellut kaksi poissaolon syytä (sairas, muu
luvallinen)
• selvityksen voi antaa aamupäivällä kyseisen päivän poissaolosta
• selvityksen voi antaa iltapäivällä seuraavan päivän poissaolosta.
Poissaoloselvitys näkyy normaalilla tavalla jokaiselle opettajalle, jonka kurssilla lukiolaisen
kuuluu kyseisenä päivänä olla. Käyttämällä tätä toimintoa huoltajan ei tarvitse erikseen
lähettää Wilmassa pikaviestiä lukiolaisen sairastumisesta ryhmänohjaajalle ja eri kurssien
opettajille.
17
Lukio-opas 2010 - 2011
Mikkelin lukio
Pitemmät poissaolot
Pitemmille poissaoloille (esim. viikon lomamatka) on anottava etukäteen lupa
apulaisrehtorilta. Tämän voi tehdä käyttämällä Wilman pikaviestiä.
Lisäohjeita Wilman käyttöön
Wilman käytön oppii nopeasti pienellä harjoittelulla. Lisäohjeita voi tarpeen mukaan kysyä
joko opinto-ohjaajalta tai rehtorilta sähköpostitse tai puhelimitse.
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________
Lukio-opas 2010 - 2011
18