Vuosikertomus 2012
vuosikertomus 2012 FINNLINES 2012 3 sisältö Finnlines vuonna 2012 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6 Toimintaympäristö8 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10 Matkustajaliikenne12 Satamatoiminnot14 Ympäristö ja turvallisuus 16 Henkilöstö19 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 22 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernitase 27 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 28 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Viiden vuoden lukusarjat 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Neljännesvuosiluvut 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40 Hallitus46 Johtoryhmä47 Laivasto48 Tietoa osakkeenomistajille 50 Yhteystiedot51 Grimaldi-konserni52 Varustamotoiminta ja merikuljetukset, sivu 10 Matkustajaliikenne, sivu 12 Satamatoiminnot, sivu 14 FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN suurimpia roro- ja matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja kuuluu osana italialaiseen Grimaldi-konserniin, joka on maailman suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä (Motorways of the Sea) Euroopassa harjoittavia varustamoita. Tämän ansiosta Finnlines pystyy tarjoamaan linjaliikennepalveluja Välimerelle, Länsi-Afrikkaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin rannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia 14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa monenlaisia satamapalveluja Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa. FINNLINES 2012 5 Rauma Kotka Naantali Helsinki Turku Pietari Kapellskär Ust-Luga Aarhus Ventspils Malmö Hull Immingham Travemünde Lyypekki Amsterdam Sassnitz Rostock Gdynia Antwerpen Zeebrugge Linjaliikennealue 31.12.2012 Bilbao 2 finnlines 2012 Koko vuosi 2012 oli epävakaa ja haasteellinen. Vuoden aikana yhtiö toteutti muutoksia, joiden tavoitteena oli tonniston mahdollisimman tehokas käyttö sekä mahdollisuus liittyä Suomen tonnistoverotuksen piiriin. Kaikki kuusi Jinlingin telakalta tilattua uudisrakennusta on luovutettu. Kaksi aluksista (MS Finnbreeze ja MS Finnsea) luovutettiin jo keväällä 2011, seuraavat kaksi (MS Finnsky ja MS Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (MS Finntide ja MS Finnwave) vuoden 2012 lopulla. Kaikki uudet alukset purjehtivat Suomen lipun alla. Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet alukset MS Finnarrow, MS Finneagle ja MS Finnfellow siirrettiin vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla Suomen lipun alle. Joulukuussa 2012 Finnlines Oyj:n hallitus päätti liittymisestä Suomen tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen. Tämän seurauksena Finnlines Oyj:n (emoyhtiön) taseeseen kirjatun kertyneen poistoeron (215,1 miljoonaa euroa 31.12.2012) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia kirjataan siirtymähetkellä Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole vaikutusta Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosien 2013–2022 aikana Finnlines Oyj:n taseessa olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus (24,5 prosenttia, yhteensä 52,7 miljoonaa euroa 31.12.2012) kirjataan sekä Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan. IFRSIFRS 20122011 Liikevaihto 609,3605,2 Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)89,8 84,5 Liiketulos (EBIT) 23,721,0 Tilikauden tulos -0,1 -2,5 Tulos per osake (EPS), EUR 0,00 -0,05 Osinko per osake, EUR 0,00 0,00 Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 Velkaantumisaste, % 204,3 199,8 (Miljoonaa euroa) Liikevaihto 2008–2012 Liiketulos, EBIT 2008–2012 (Miljoonaa euroa) (Miljoonaa euroa) 08 091011 12 800 40 600 20 400 0 200 –20 0 –40 0 8 09 10 11 12 Liikevaihdon jakauma 2012 6% 94 % Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot FINNLINES 2012 3 Toimitusjohtajan katsaus moderni ja innovatiivinen Finnlines Kaikki kuusi uudisrakennusta on luovutettu Meri on aina ollut Suomelle elintärkeä. Maan maantieteellisestä sijainnista kaukana Euroopan tuotanto- ja kulutuskeskuksista seuraa, että tehokkaat merikuljetukset eivät ole edellytys ainoastaan taloudelliselle hyvinvoinnille vaan myös Suomen vahvalle markkina-asemalle maailmalla. Muutaman vuoden sisällä Finnlinesin liikenteeseen ovat yksi kerrallaan tulleet nykyaikaiset innovatiiviset uudisrakennukset. Samaan aikaan jopa suurempi määrä aikarahdattuja aluksia on poistunut laivastostamme. Tämän muutoksen ansiosta olemme huomattavasti lisänneet joustavuuttamme, tehokkuuttamme ja luotettavuuttamme toimiessamme Euroopan epävakailla markkinoilla. Nykyaikainen 25 aluksen laivastomme on nyt saavuttanut alle kymmenen vuoden keskimääräisen iän ja on uusin ja tehokkain vertaisryhmiemme joukossa liikennealueillamme. Modernit omat laivat muodostavat toimintojemme selkärangan, kun taas aikarahdattuja aluksia käytetään tulevaisuudessa ainoastaan omien laivojen tukena kysyntäpiikkien aikana sekä strategisina ratkaisuina. Olemme päättäneet asettaa kaikki uudet upeat laivamme Suomen lipun alle. Tämä on selkeä viesti, joka korostaa Finnlinesin voimakasta sitoutumista Suomeen. Nykyaikaisuus ja luotettavuus sekä sitoutuminen Suomeen kertovat vakuuttavasti pyrkimyksestämme pitkän aikavälin suunnitteluun kaikkien asiakkaidemme hyväksi niin rahti- kuin matkustajapuolellakin. On jo selvästi nähtävissä, että järjestelmällinen tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapamme asiakaskuntaamme kohtaan, joka perustuu älykkäisiin, merten kuljetusverkostoja hyödyntäviin ratkaisuihin, on otettu erittäin hyvin vastaan. Saamme asiakkailtamme voimakasta tukea kehittäessämme Finnlinesin tulevaisuuden roolia markkinoilla. Myös tilikauden 2012 aikana olemme todenneet, kuten jo useasti viime vuosina, että Euroopan markkinoiden epävakaus on kasvamassa, mikä johtuu poliittisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä Euroopassa ja muualla maailmassa. Kriisi ei todellakaan ole vielä ohi, ja siitä syystä Finnlines keskittyykin voimakkaasti kustannussäästöihin, optimointiin ja synergioihin. Olemme optimoineet tuotantomalliamme niin, että meidän on mahdollista nopeasti siirtää aluksia markkinoiden yksittäisillä osa-alueilla ilmenevän kysynnän ja tarjonnan mukaan Finnlinesin laivaston modernia tonnistoa käyttäen. Pääkonttori on päätetty siirtää Vuosaareen vuoden 2013 puolivälissä meri- ja maahenkilöstön välisen yhteydenpidon parantamiseksi. Synergioiden kehittämistä jatkettiin suuren ja erittäin vahvan Grimaldi-konsernin kanssa yhdistelemällä Euroopan sisäisiä ja ulkopuolisia lastivirtoja. Grimaldin suuren Antwerpenin terminaalin kautta olemme kehittäneet huomattavan tavaranvaihdon Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan satamien välillä, mikä muodostaa myös suuren osan niiden liikenteistä Grimaldikonsernin kanssa. Tällä tavoin kansainvälisesti suuntautunut ja nykyaikainen Finnlines pääsee nyt myös osalliseksi maailmanlaajuisesta lastipotentiaalista. Mitä tulee yksityiseen ja rahtiin liittyvään matkustajaliikenteeseemme, yksityisten matkustajien määrä näyttää kasvavan ripeästi, samalla kun yleinen markkinakehitys on laskusuunnassa. On ilahduttavaa, että niin monet matkustajat käyttävät palvelujamme entistä säännöllisemmin ja uskovat itsensä laivahenkilökuntamme huolehtiviin käsiin. Arvostan suuresti asiakkaidemme, omistajiemme sekä maaja merihenkilöstämme jatkuvaa tukea, joka viisaalla ja kaukonäköisellä tavalla auttaa meitä yhdessä kohtamaan tulevaisuuden haasteita. Uwe Bakosch Toimitusjohtaja 4 FINNLINES 2012 5 6 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eurooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä tarvematkustajien tarpeisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet. ARVOT ASIAKASKESKEISYYS Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa. VASTUULLISUUS Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. TULOKSELLISUUS Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon tuottamisen. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ja palkitsee hyvästä suorituksesta. STRATEGISET TAVOITTEET Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä • Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme. • Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan. • Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä. • Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja. Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä • Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan, Saksan, Latvian ja Venäjän välillä suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme. Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä • Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä. • Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia. Kannattavuuden kasvu • Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä. • Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon tehokkuutta. • Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat. • Panostamme henkilöstön osaamiseen. FINNLINES 2012 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 8 FINNLINESIN LAIVASTO REITTIVERKOSTO Vuoden 2012 aikana Finnlines sai päätökseen merkittävän kuusi roro-alusta käsittävän uudisrakennusprojektin. Sarjan alukset numero kolme ja neljä, MS Finnsky ja MS Finnsun, luovutettiin tammi- ja helmikuussa 2012 ja viimeiset kaksi, MS Finntide ja MS Finnwave, vuoden 2012 viimeisten kuukausien aikana. Kaikki kuusi alusta olivat säännöllisessä linjaliikenteessä alkuvuodesta 2013. Kaikki uudisrakennukset purjehtivat Suomen lipun alla. Kaikki rahdatut alukset, MS Birka Carrier, MS Birka Express ja MS Birka Trader, luovutettiin takaisin omistajilleen vuodenvaihteeseen 2012–2013 mennessä. Marraskuussa MS Europalink rahdattiin bareboat-sopimuksella viideksi vuodeksi Grimaldi-konsernille purjehtimaan Välimerellä. Vuoden lopussa alusten lukumäärä oli 26, joista yksi oli rahdattu. Laivaston kokonaiskapasiteetti oli noin 80 000 kaistametriä, josta 48 000 metriä ropax-aluksilla ja loput 32 000 metriä roro-aluksilla. Konsernin alusten keski-ikä oli noin 10 vuotta. Finnlinesin reiteillä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2012 aikana. Säännöllisen linjaliikenteen käyntisatamia oli yli 20 sekä Itämeren että Pohjanmeren alueella. Uusi reitti Ruotsin Wallhamnin ja Venäjän Ust-Lugan välillä avattiin helmikuussa. Kolmioliikenne Suomen, Puolan ja Saksan välillä jaettiin lokakuussa kahteen suoraan linjaan: Helsinki–Gdynia ja Helsinki– Rostock. Helsingin ja Gdynian välisessä liikenteessä oli kaksi lähtöä viikossa ja Helsinki–Rostock-linjalla oli kolme lähtöä viikossa. FINNLINES 2012 9 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta. Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 628 000 (640 000 vuonna 2011) lastiyksikköä, 72 000 (74 000) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 102 000 (2 243 000) tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi kuljetettiin noin 598 000 (635 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli kertomusvuonna 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli vuodenvaihteessa 1 518 (1 456) henkilöä. HansaLinkiin kuului kolmen Star-luokan ropax-aluksen lisäksi tukevaa roro-tonnistoa Helsingin ja Travemünden sekä Helsingin ja Rostockin välisessä liikenteessä ja sillä oli noin 20 lähtöä viikossa. HansaLink kuljetti pääosan yksikköliikenteen lastivolyymeista Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Se toimi common carrier -periaatteella palvellen läntisen Euroopan markkinoita Travemünden ja kaakkoista liikennekäytävää Rostockin kautta. Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöitiin nopealla aikataululla, jossa oli päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa alle 30 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki–Rostock -linjalla oli kolme lähtöä viikossa molempiin suuntiin. Kuljetettuihin lastimääriin vaikutti haitallisesti suhteellisen vaihteleva tilanne kuljetusmarkkinoilla ja yleinen epävakaa taloustilanne Euroopassa. Häiriöt Travemünden satamatoiminnoissa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lisäsivät haasteita entisestään. HansaLinkin kolmioliikenteeseen (Helsinki–Gdynia– Rostock) tehtyjen muutosten jälkeen Puolan liikenne jäi palvelemaan itäiseen Keski-Eurooppaan suuntautuvaa matkustaja- ja rahtiliikennettä. Finnlines harjoittaa omalla nimellään roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Biskajanlahdella. Tärkeimmät palveltavat markkina-alueet ulottuvat Suomesta ja Venäjältä Saksaan, Tanskaan, Benelux-maihin, Englantiin ja Espanjaan. Yleinen kilpailuasema vahvistui vuoden 2012 aikana. Positiivista kehitystä tukivat edelleen Grimaldi-konsernin lastisynergiat mm. Atlantic Container Linen kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille. FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle yhteensä 19 viikoittaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä. Linjalla kuljetetut yksikkömäärät putosivat noin kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui heikentyneestä taloudesta ja vuoden aikana vähentyneestä kaistametrikapasiteetista (-14 prosenttia). 10 Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeim pänä kohderyhmänä oli henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat matkustajat. Linjan matkustajamäärä oli alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Clipper-luokan ropax-alus ja kaksi pienempää ropax-alusta (suurimman osan vuotta) tarjosivat asiakkaille ympäri vuoden tehokkaan palvelun, joka vastasi laskenutta markkinakysyntää. NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS Finntrader, MS Finneagle ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 viikoittaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Matka-aika oli yhdeksän tuntia ja keskimääräinen lastikapasiteetti noin 100 000 kaistametriä viikossa. MS Nordlink korvasi MS Finneaglen yölähdöillä lokakuussa tonniston uudelleenjärjestelyistä johtuen ja vastaamaan kasvavaa lisäkapasiteetin kysyntää. Tämän seurauksena viikkokapasiteetti kasvoi 15 prosenttia. Rahtiin liittymätön matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä seurauksena liikevaihto kasvoi 15 prosenttia. Matkustajien palvelun parantamiseksi investoitiin nostamalla noutopöydän ruuan tasoa ja uudistamalla myymälän valikoimaa. Muutto uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamnenissa on parantanut toimintojen tehokkuutta. Suunnitteilla on lähitulevaisuudessa investoida ilman kuljettajaa olevan rahtiliikenteen ja rahtiin liittymättömien matkailijoiden palvelun parantamiseksi. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä ropax-linjaliikennettä Saksasta Latvian kautta Venäjälle (Lyypekki–Sassnitz–Mukran–Ventspils–Pietari). TRE tarjoaa kaksi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan uudenaikaisilla ropax-aluksilla, joita ovat MS Transrussia, MS Finntrader, MS Finnpartner ja MS Finnclipper. Ne liikennöivät viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. TRE on selkeä markkinajohtaja 76 prosentin markkinaosuudellaan suorasta Venäjälle suuntautuvasta ropax-liikenteestä. Vuonna 2012 liikenteen vahvoja kilpailijoita olivat konttiliikenne ja maareitit, jotka vaikuttivat voimakkaasti linjan tulokseen. Rahtiliikenteen lisäksi ja linjan tuloksen kehittämiseksi matkustajaliikenne oli erityispainopistealueena, koska sillä nähdään olevan suuri potentiaali Saksan ja Venäjän välillä. Ventspils säännöllisenä välisatamana edesauttaa tasaisten rahtimäärien saamista erityisesti Venäjältä länteen päin vähentäen yleistä Venäjän liikenteen epätasapainoa. Finnlines omistaa TRE:stä 75 prosenttia ja venäläinen partneri Translog 25 prosenttia. Intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista eri puolille Eurooppaa. FINNLINES 2012 11 12 MATKUSTAJALIIKENNE Finnlinesin 14 ropax-alusta liikennöivät 11 sataman ja kuuden maan välillä. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana Itämerellä. Vuoden 2012 aikana tehdyt alusmuutokset eri linjojen välillä vähensivät hieman käytettävissä olevaa matkustajakapasiteettia, ja sekä yksityinen että rahtiin liittyvä kokonaismatkustajamäärä kaikilla reiteillä laski kuusi prosenttia ollen 598 000 (635 000). Koska keskimääräinen tuotto matkustajaa kohden kuitenkin kasvoi, matkustajaliikenteen kokonaistuloksen kehitys oli selkeästi positiivinen. Vuonna 2011 käynnistetyn matkavarausjärjestelmän, eBookingin toimintoja kehitettiin edelleen vuoden 2012 aikana. Järjestelmässä otettiin käyttöön uusi business-to-business- online -sovellus, joka parantaa palvelutasoa edelleen sekä varmistaa tehokkaan jakelun. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti matkustajatoimintojen kehittämiseksi. Vuonna 2012 asiakastyytyväisyystulokset olivat jälleen rohkaisevia, sillä 94 prosenttia vastaajista haluaa jatkossakin matkustaa yhtiön aluksilla. Yhtiö kehittää jatkuvasti matkustajaliikenteen palvelukonseptia aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa tavoitteena ylläpitää asiakastyytyväisyyden sekä miellyttävän asiakaskokemuksen hyvä taso. FINNLINES 2012 13 SATAMATOIMINNOT Konsernin satamatoimintoja hoitavat Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja FL Port Services. Finnsteve-yhtiöt ovat merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö FL Port Services Oy hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen. Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja ja Kotkassa konttien lastausta ja sellun lastausta konventionaalisiin aluksiin. Vuonna 2012 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5 (67,7) miljoonaa euroa ja se työllisti 505 (620) henkilöä vuoden lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta. Vuoden 2012 aikana käytiin yt-neuvottelut Turussa ja Kotkassa. Vuonna 2012 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat kolme prosenttia vuoden 2011 määriin verrattuna ja olivat 10,8 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset laskivat kaksi prosenttia ja olivat 4,8 miljoonaa tonnia. Tuontikuljetukset putosivat kuusi prosenttia ollen 5,0 miljoonaa tonnia. Perävaunut ja rekat vähenivät neljä prosenttia ja olivat 500 508 yksikköä. Konttiliikenne kasvoi kolme prosenttia ja nousi 404 684 TEU:hun. Satamatoiminnot Turussa ja Kotkassa Satamatoiminnot Helsingissä Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta. Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa ja tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa lisäpalvelutarjontaa. Lastimäärien kehitys Helsingissä Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä, mikä johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa. 14 Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa, Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopulla käydyt yt-neuvottelut johtivat koko henkilöstöä koskeviin tilapäisiin lomautuksiin. Turun sataman kautta vuonna 2012 kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat 8,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna ja olivat 2,5 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät laskivat 16,3 prosenttia 10 069 TEU:hun, joka edustaa vain pientä osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä kasvoi kuitenkin 1,5 prosenttia 111 240 yksikköön vuonna 2012. Kotkan liiketoiminta keskittyi varastointiin, konttien lastaukseen ja sellun lastaamiseen konventionaalisiin aluksiin. Turussa ja Kotkassa käytiin vuoden 2012 lopulla yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön tilapäisiin lomautuksiin. FINNLINES 2012 15 Laivaliikenne (Tonneissa) Polttoainetta Hiilidioksidipäästöjä (CO2 ) Rikkidioksidipäästöjä (SO2 ) Typen oksidipäästöjä (NOx ) *Luvuissa mukana Helsingin, Turun ja Kotkan toiminnot 16 20122011 362 750 392 351 1 131 800 1 224 200 6 400 7 000 21 600 22 200 Satamatoiminta* 20122011 1 300 1 550 4 050 4 840 Ympäristö ja turvallisuus 2012 Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää ohjelmat ja käytännöt, joilla pyritään minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia. Muihin kuljetusmuotoihin verrattuna merenkulku on energiatehokasta ja sen hiilidioksidipäästöt ovat muita kuljetusmuotoja huomattavasti pienemmät. Kuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös teiden ruuhkia ja melua. Turvallisuus Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö), joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen. Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta sekä laivat että maissa toimiva turvallisuusorganisaatio pitävät säännöllisesti sisäisiä hätätilanneharjoituksia. Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Ympäristösertifiointi Sertifioitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO 14 001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Sidosryhmät Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat. Ympäristöasiat kiinnostavat myös logistiikan ja merenkulun opiskelijoita. Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä ja ympäristökomiteoissa. Finnlines osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Alg@line-yhteistyöhön tarjoamalla kalustoaan käyttöön. MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti Itämeren tilaa Suomi–Saksa-reitillä. Myös yhdelle roro-alukselle on tarkoituksena asentaa vastaava laitteisto, joka kerää tietoja Suomenlahden tilasta. Lainsäädäntö Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä sääntöjä. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellista merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö. Energian kulutus ja päästöt ilmaan Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta raja laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyisin 3,5 prosenttia, mutta suunnitelmana on laskea rajaa 0,5 prosenttiin vuonna 2020. Tulevan Marpol-säännön 0,1 prosentin rikkipitoisuusrajan noudattamiseksi on olemassa lukuisia eri ratkaisuja. Finnlines on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka täyttävät säännöt. Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi tuntia. Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä, jolloin ympäristörasitus vähenee kuljetettua lastiyksikköä kohden. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kaikilla yli 400 GT:ia suuremmilla laivoilla tulee olla energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan). Suunnitelma vaaditaan 1.1.2013 alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa. SEEMPin tarkoituksena on tunnistaa energian säästötoimenpiteitä ja todentaa käytäntöjä, jotka parantavat laivan energiatehokkuutta. MS Finnmaid-laivalla on käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power, jonka avulla pyritään parantamaan polttoainetaloutta. Ohjelmistoon sisältyy speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnlady-laivalle on asennettu Eniramin Dynamic Trim Assistant -ohjelmisto. Sen avulla miehistö voi ajaa laivaa optimitrimmissä. >> FINNLINES 2012 17 Y m p ä r i s t ö j a t u r va l l i s u u s ( j at k u u ) Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi esimerkiksi potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun ansiosta. Vuonna 2012 Finnlinesin meriliikenteessä kului noin 363 000 tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä. Määrä on noin 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Jätteet ja jätevedet Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat jakeet ovat energiajäte, biojäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen. MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden eli käymäläjäteveden käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun palvelu on saatavilla. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän lietteen. Muut ympäristönäkohdat Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin. Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene myrkyllisiä aineita mereen. 18 Satamassa ahtaustoiminnot ja ajoneuvoliikenne tuottavat melua. Laivassa suurimpia melulähteitä ovat tuulettimet ja apukoneet. Pansion satama sijaitsee lähellä asuin- ja virkistysalueita, joissa on normaalia alemmat melurajat. MS Finnbreeze-laivan melupäästöt satamassaoloaikana mitattiin syyskuussa 2012 ja mittaus osoitti, alus on varsin hiljainen, kun purkaus tai lastaus ei ole käynnissä. Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita, jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa ne tuhoavat alkuperäislajeja. Joulukuun 2012 alussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 36 valtiota, jotka edustavat 29 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 30 valtion allekirjoitusta, joten tältä osin voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Toisena ehtona on kuitenkin, että sopimusvaltiot edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja, vaikka se operoi pääosin Itämerellä ja riski painolastivesien sekoittumisesta muiden merialueiden kesken on mitätön. Ympäristöasiat satamassa Finnsteve-yhtiöt tuntevat vastuunsa ympäristöasioissa ja toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Finnsteve huomioi ympäristötekijät investoinneissaan sekä toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Yhtiöt pyrkivät toiminnassaan energiaa säästävään ja päästöjä sekä jätteitä vähentävään tehokkuuteen prosesseissa ja varastoinnissa sekä laitteiden ja kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa. Finnsteve-yhtiöt ovat sertifioineet Helsingin Vuosaaren satamassa tapahtuvat toiminnot ISO 14 001 -standardin mukaisesti. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 300 tonnia vuonna 2012. Luku sisältää Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli yli 16 prosenttia. HENKILÖSTÖ FINNLINES-KONSERNI Maahenkilöstön määrän lasku johtui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Kotkan toiminnoissa tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Suurin lisäys oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden jatkuvasta henkilöstöresurssien vahvistamisesta. Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja Port Services Oy Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena. Neuvottelut käytiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä Finnsteve-yhtiöt aloittivat Turussa ja Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa uudet lakisääteiset yt-neuvottelut. Niiden taustalla oli satamatoimintojen tappiollinen liiketoiminta. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 2023 (2076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1072) ja merihenkilöstöön 1066 (1004) henkilöä. Merihenkilöstön keskimääräisen määrän kasvu johtuu pääasiassa kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä. HENKILÖSTÖN KEHITYS Pääpaino henkilöstön kehityksessä oli operatiivisissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta. Keskeisimmät koulutusalueet Ruotsissa ja Suomessa olivat edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä pelastusharjoitukset hätätilanteiden varalta. Turvallisuuskoulutukseen sisältyi mm. sammutustyö, joukkojen hallinta ja kriisinhallinta sekä vaarallisten aineiden käsittely. Päälliköillä painopistealueena oli luotsauskoulutus eri reiteillä. Koulutukseen sisältyy simulaattorilla ja laivoilla tapahtuva harjoittelu. Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron avulla. Mahdollistaakseen urakehityksen ja henkilökohtaisen kasvun konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa. Sisäistä lakikoulutusta annettiin koko toimistohenkilöstölle kaikissa konsernin maissa. Helsingin satamatoiminnoissa järjestettiin sisäinen johtamiskoulutusohjelma tuotannon esimiehille johtamistaitojen kehittämiseksi. REKRYTOINTI Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet pannaan pääsääntöisesti aina ensin sisäiseen hakuun. Tämä edistää tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön osaamista. Vuonna 2012 rekrytointi yhtiön ulkopuolelta vähennettiin minimiin ja pääpaino oli tehtävien uudelleenjärjestelyissä. Yhtiön ulkopuolelta rekrytoitiin päteviä korkean tason johtajia, jotta yhtiöön saataisiin lisää erikoisalojen johtamistaitoa. >> FINNLINES 2012 19 H E N K I L Ö S T Ö ( j atk u u ) Avainluvut 2012 Henkilöstö keskimäärin 2 023 Liikevaihto/henkilö, euroa 301 201 Henkilöstökulut/henkilö, euroa 57 118 Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 877 Henkilöstön vaihtuvuus, % 33 Henkilöstön sairaus-ja poissaolojen kehitys, muutos-% 10 Koulutuspäiviä yhteensä 2 343 Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin: Maahenkilöstö Varustamotoiminnot 452 Satamatoiminnot 505 Merihenkilöstö 1 066 Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 023 Myydyt toiminnot Konserni yhteensä 2 023 Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2012 oli 963 ja merihenkilöstö 1 046, yhteensä 2 009. Henkilöstöryhmät: Toimihenkilöt 26 % Merihenkilöstö 52 % Ahtaajat ja työnjohtajat 22 % VarustamoSatamaNaisia ja miehiä: toiminnot toiminnot Merihenkilöstö Naisia 48 % 4% 21 % Miehiä 52 % 96 % 79 % Henkilöstö maittain: Suomi 56 % Ruotsi 36 % Saksa 6% Muut 2% Henkilöstön keski-ikä, vuotta 41 Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta 5 Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) Liikevaihto 609 329 Henkilöstökulut Todellisen työajan kulut 85 234 Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 22 158 Henkilöstön kehittäminen 435 Henkilöstöedut ja -velvoitteet 7 724 Henkilöstökulut yhteensä 115 550 Muut liiketoiminnan kulut 475 821 Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) 17 959 Liiketoiminnan muut tuotot 5 702 Liikevoitto 23 660 Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin Jatkuvat toiminnot I/2012 II/2012 1 991 2 002 III/2012 IV/2012 2 057 2 023 20 2011 2 076 291 526 55 301 8 918 29 6 2 249 452 620 1 004 2 076 2 076 Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2011 oli 1 007 ja merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041. Varustamotoiminnot 48 % 52 % 26 % 48 % 26 % Satamatoiminnot Merihenkilöstö 5% 22 % 95 % 78 % 56 % 36 % 6% 2% 42 5 605 208 81 903 20 583 322 11 997 114 805 471 890 18 513 2 515 21 028 I/2011 2 098 III/2011 2 086 II/2011 2 231 IV/2011 2 076 TILINPÄÄTÖS 2012 FINNLINES 2012 21 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS YHTIÖ YHTIÖKOKOUS Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Luxemburgissa sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö ja osa italialaista Grimaldi-konsernia. Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous 17.4.2012 vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2011. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei tilikaudelta 2011 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Lisäksi uusiksi jäseniksi valittiin Christer Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan. Tilintarkastajaksi valittiin uudestaan KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 19.4.2011 antaman osakeantivaltuutuksen. MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi–joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) putosivat kaksi prosenttia, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat prosentin edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja rekkamäärät supistuivat tammi–joulukuussa kolme prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Saman jakson aikana Liikenneviraston tilastojen mukaan yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistuminen oli 24 prosenttia. OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA LIIKENNE Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kolmas alus, MS Finnsky, ja neljäs alus, MS Finnsun, kuudesta roro-uudisrakennuksesta aloittivat liikennöinnin. Viides uudisrakennus, MS Finntide, aloitti liikennöinnin viimeisen vuosineljänneksen lopussa ja myös kuudes, MS Finnwave, valmistui vuoden lopussa. Kaikki kuusi uudisrakennusta purjehtivat Suomen lipun alla. Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet MS Finnarrow, MS Finneagle ja MS Finnfellow siirtyivät toisen vuosipuoliskon aikana Suomen lipun alle. Finnlines on vähentänyt ylimääräistä laivakapasiteettia bareboat-rahtaamalla MS Europalinkin viideksi vuodeksi italialaiselle emoyhtiölleen Grimaldi-konsernille. Vuoden 2012 marraskuun alusta lähtien alus purjehtii Välimerellä Italian lipun alla. Viimeisen vuosineljänneksen aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (25 vuonna 2011) alusta omassa liikenteessään. Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 628 000 (640 000, oikaistu luku) lastiyksikköä, 72 000 (74 000, oikaistu luku) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 102 000 (2 243 000, oikaistu luku) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 598 000 (635 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. 22 TALOUDELLINEN KEHITYS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 609,3 (605,2) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5 (67,7) miljoonaa euroa. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 24,0 (25,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 89,8 (84,5) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 6,2 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 23,7 (21,0) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy Jinling-telakalta saatu 3,4 miljoonan euron kertakorvaus kahden ensimmäisen uudisrakennuksen osalta kattaen liikevaihdon menetyksiä. Tulos sisältää myös kertaluonteisia kuluja yhteissummaltaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Nämä liittyvät pääosin henkilökunnan kanssa tehtyihin sovintoratkaisuihin ja vuokrakiinteistöihin liittyviin sopimuksiin. Rahoitustuotot olivat 0,7 (0,9) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -26,0 (-27,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -1,6 (-5,4) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty Viiden vuoden lukusarjoissa sivulla 33. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Konsernin investoinnit olivat 67,1 (64,4) miljoonaa euroa ja ne koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,5 miljoonaa euroa). Poistot olivat 66,1 (63,5) miljoonaa euroa. Kaikki kiinalaiselta Jinling-telakalta tilatut kuusi uudisrakennusta on luovutettu, MS Finnbreeze ja MS Finnsea maaliskuussa 2011, MS Finnsky ja MS Finnsun vuoden 2012 alussa sekä MS Finntide ja MS Finnwave vuoden 2012 lopussa. Korollisten nettovelkojen määrä oli 878,6 (854,8) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia. Velkaantumisaste (gearing) oli 204,3 (199,8) prosenttia. Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin 2 023 (2 076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1 072) ja merihenkilöstöön 1 066 (1 004) henkilöä. Merihenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän kasvu johtuu uudisrakennusten käyttöönottamisesta raportointivuoden aikana. Maahenkilöstön lukumäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa toteutetuista henkilövähennyksistä. Finnsteve-yhtiöissä aloitettiin uudet yt-neuvottelut vuoden kolmannen neljänneksen aikana Turun ja Kotkan henkilöstön kanssa. Neuvottelut päättyivät lokakuussa ja johtivat yhteensä seitsemän henkilön irtisanomisiin sekä Turun ja Kotkan koko henkilöstön jaksottain tapahtuviin lomautuksiin marraskuusta 2012 lähtien. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 2 009 (2 041), josta maahenkilöstöä 963 (1 007) ja merihenkilöstöä 1 046 (1 034). Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden aikana 109,0 (107,9) miljoonaa euroa. Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin sivulla 20. KONSERNIRAKENNE Katsauskauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Yhtiön tavoitteena on vähentää tytäryhtiöiden määrää konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi. 2012 painopiste on ollut liikennemallin optimoinnissa ja uusien laivojen käyttöönoton yhteydessä vaikutukset ovat olleet välittömiä. Finnlines aloitti vuonna 2011 energiansäästöohjelman, jonka tarkoituksena oli saada kaikkien laivojen päällystö mukaan analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet energiaa käyttävien laitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa. Ohjelma jatkui vuonna 2012 liikenteeseen tulleilla uusilla aluksilla. Tavoitteena on supistaa energiakulut ehdottoman välttämättömään minimiin. Tähän sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat kulut. Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista, yliopistoista sekä lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu CARING-projektiin: lastinkiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Hanketta rahoittaa osittain Euroopan Unionin Leonardo da Vinci -ohjelma. Projekti on jatkunut edelliseltä vuodelta ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjeistusmateriaalia lastinkiinnityksen tason parantamiseksi. Siihen sisältyy myös ’Cargo Calculator’ riittävän lastinkiinnityksen määrittelemiseksi, pikaoppaan käännökset sekä ’Online Survey’, joka sisältää lastiturvallisuusasioiden kanssa työskentelevien henkilöiden tietotaitoa ja näkemyksiä. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Yhtiö aloitti vuonna 2012 lastiliikenteen operatiivisten IT-järjestelmien uudistustyön. Tavoitteena on yhtenäistää Finnlinesin ja muiden verkoston liikenteiden järjestelmät Grimaldikonsernissa. Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteissä tapahtuu vuodesta 2014 alkaen. OSAKKEET Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 93 642 074 euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 1,4 (1,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo joulukuun lopussa oli 365,2 (360,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Oma pääoma per osake oli 9,17 (9,12) euroa. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 69,14 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin sivulla 36. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy entistä paremmin ja kustannustehokkaammin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin kestävällä tavalla. Vuonna RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat: Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman kauppalaivaston yleiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja >> FINNLINES 2012 23 H A L L I T U K S E N T O I M I N TA K E RT O M U S ( j atkuu ) ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän tilattujen uudisrakennusten määrän. Maailman ja Euroopan talousnäkymät stabiloituivat vuoden 2012 loppupuolella. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole havaittavissa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy Tilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Riita-asiat on esitetty alla olevassa Olennaiset riita-asiat -osiossa sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin verkkosivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. OLENNAISET RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen Sponda Kiinteistöt Oy:n (”Sponda”) kanssa solmittuja vuokrasopimuksia koskevassa riidassa, mistä Helsingin käräjäoikeus antoi helmikuussa 2012 tuomion Spondan eduksi. Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja nosti joulukuussa 2009 Lyypekin kaupungin käräjäoikeudessa yhtiötä vastaan kanteen, joka koski hänen toimisuhteensa päättämistä. Lyypekin käräjäoikeus antoi päätöksen tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja valitti päätöksestä. Vuoden 2012 kolmannen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen entisen toimitusjohtajan kanssa toimisuhteen päättämistä koskevassa riidassa. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja 24 maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida toimintojen ympäristövaikutukset. Sekä Finnlinesilla että Finnstevellä on ISO 14 001-standardin mukainen sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Laivoja ja laivanisäntiä (”Company”) koskee kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö). Laivojen ja satamatoimintojen tulee myös täyttää ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyään 3,5 prosenttia. EU-maiden satamissa laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma, Ship Energy Efficiency Management Plan, vaaditaan 1.1.2013 alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää mm. optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi, mihin on päästy mm. potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun ansiosta. Painolastivettä koskevan yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että 30 valtiota, jotka edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta, allekirjoittaa sopimuksen. Joulukuun 2012 alussa allekirjoittajavaltioita oli 36, edustaen 29 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja, jotta se täyttää uudet tulevat ympäristövaatimukset. Erityisponnisteluja on tehty liikenteen polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi hyödyntämällä ympäristöystävällisiä uudisrakennuksia ja muita keinoja sekä hidastamalla laivojen nopeutta. Vuonna 2012 Finnlinesin polttoainekulutus pieneni 29 601 tonnia, mikä on 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE) OSINKOEHDOTUS Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön verkkosivulla (www.finnlines.com). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2012 jaeta osinkoa lähes nollatuloksen sekä yhä epävarman toimintaympäristön takia. Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 429,3 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat vuoden lopussa 114,0 miljoonaa euroa. TONNISTOVERO Suomen eduskunta on hyväksynyt tonnistoverolain (476/2002) muutoksen lailla 90/2012, joka on astunut voimaan 1.3.2012. Finnlines Oyj:n hallitus teki joulukuussa 2012 päätöksen liittyä tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyy elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Tästä johtuen Finnlines Oyj:n (emoyhtiön) taseeseen kirjatun kertyneen poistoeron (215,1 miljoonaa euroa 31.12.2012) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia kirjataan siirtymähetkellä Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole vaikutusta Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosina 2013– 2022 Finnlines Oyj:n taseessa olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus 52,7 miljoonaa euroa (24,5 prosenttia) kirjataan sekä Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab) ovat 6.2.2013 aloittaneet Helsingin satamatoimintoja koskevat ahtausalan työehtosopimuksen mukaiset sopeuttamisneuvottelut. Finnsteve-yhtiöiden palveluksessa Helsingissä on yhteensä 360 henkilöä. Seija Turunen lopettaa tehtävissään Finnlines Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana (CFO/Deputy CEO) sekä satamatoimintojen johtajana samoin kuin Finnsteve-yhtiöiden (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja FL Port Services Oy) toimitusjohtajana 31.7.2013 sopimuksensa mukaisen irtisanomisajan jälkeen. 1.8.2013 lähtien Seija Turunen jatkaa yhtiössä hallituksen neuvonantajana (Executive Advisor to the Board of Directors). Finnlines ottaa käyttöön IFRS-standardin IAS 19 (Työsuhdeetuudet) muutoksen. Eläkevastuiden kirjaamista koskeva muutos vähentää Finnlinesin omaa pääomaa noin 1,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Finnlines on jatkanut laivastonsa ja organisaationsa uudelleenjärjestelyjä alusten ja logistiikkajärjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yhtiön vastaanotettua kaikki kuusi uudisrakennusta on riippuvuus epävakaista alusvuokramarkkinoista vähentynyt entisestään. Hallitus olettaa, että vuosi 2013 on edelleen epävakaa ja haasteellinen. FINNLINES 2012 25 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS 1 000 euroa Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos (EBIT) Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja (EBT) Tuloverot * Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) Laimentamaton/ laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 1.1.–31.12.2012 609 329 1.1.–31.12.2011 605 208 5 702 2 515 -247 237 -109 009 -66 095 -169 030 -591 371 23 660 -247 262 -107 948 -63 512 -167 972 -586 695 21 028 747 -26 013 -1 606 911 -27 370 -5 431 1 539 2 925 -66 -2 506 2 -3 13 3 178 -782 -95 2 004 -496 -48 2 345 -1 145 -27 -39 -66 -2 517 10 -2 506 2 384 -39 2 345 -1 155 10 -1 145 0,00 -0,05 * Ruotsin yhteisöveroprosentti laski 26,3 prosentista 22 prosenttiin 1.1.2013 alkaen. Vuonna 2012 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 2,9 miljoonaa euroa. Suomen yhtiöverokanta muuttui 1.1.2012 lukien 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus oli 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. 26 KONSERNITASE, IFRS 1 000 euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Korottomat velat Eläkevelvoitteet Varaukset Korolliset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Verotettavaan tuloon perustuva verovelka Varaukset Lyhytaikaiset korolliset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä 31.12.2012 31.12.2011 1 260 295 105 644 6 629 4 581 862 1 792 1 379 803 1 258 306 105 644 8 049 4 582 1 250 4 395 1 382 225 9 759 74 087 1 16 282 100 129 1 479 932 8 903 76 660 73 4 263 89 898 1 472 123 93 642 24 525 0 116 21 015 289 990 429 289 838 430 127 93 642 24 525 -2 409 114 21 015 290 017 426 905 877 427 782 71 444 1 325 2 442 5 100 632 985 713 297 76 015 8 2 462 4 562 665 496 748 544 74 504 108 48 261 848 336 508 1 049 805 1 479 932 102 181 65 30 193 521 295 797 1 044 341 1 472 123 Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. FINNLINES 2012 27 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 000 euroa Osakepääoma Oma pääoma 1.1.2011 Laaja tulos: Tilikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Tilikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma 31.12.2011 93 642 24 525 117 Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien Yhteensä osuus -3 773 292 534 428 060 867 428 927 -2 517 -2 517 10 -2 506 21 015 -3 93 642 24 525 -3 114 Oma pääoma yhteensä -3 -3 -95 -95 -95 2 004 -496 2 004 -496 2 004 -496 -48 -48 -48 1 364 -2 409 21 015 -2 517 290 017 -1 155 426 905 10 877 -1 145 427 782 Oma pääoma yhteensä Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 000 euroa Osakepääoma Oma pääoma 1.1.2012 Laaja tulos: Tilikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Tilikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma 31.12.2012 Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun Arvon- vapaan oman muutospääoman rahasto rahasto 93 642 Ylikurssirahasto Muuntoerot 24 525 114 Sijoitetun Arvon- vapaan oman muutospääoman rahasto rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien Yhteensä osuus -2 409 290 017 426 905 877 427 782 -27 -27 -39 -66 21 015 2 93 642 24 525 2 116 2 2 13 13 13 3 178 -782 3 178 -782 3 178 -782 2 409 0 21 015 -27 289 990 2 384 429 289 -39 838 2 345 430 127 Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. 28 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS 1 000 euroa Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) Rahoitustuotot ja -kulut Verot Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Muut rahoituserät Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat * Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit osakkeisiin Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Sijoitusten myynti Saadut osingot Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys Lainojen takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 -66 -2 506 65 526 -34 25 300 -1 539 62 036 334 26 125 -2 925 2 606 -856 -28 247 16 -20 829 339 -650 -4 448 37 118 -7 172 -2 336 14 196 152 -23 452 506 -11 264 -2 854 50 839 -63,121 957 2 25 -62 136 -62 398 -22 9 359 59 11 -52 991 89 772 30 398 -83 377 237 37 030 41 440 28 102 -70 209 637 -30 12 012 4 263 7 16 282 -2 181 6 452 -8 4 263 * Aktivoidut vieraan pääoman menot -2 164 (-2 465) tuhatta euroa sisältyvät investointeihin. Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. FINNLINES 2012 29 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS 1.1.–31.12.2012 457 459 759,05 1.1.–31.12.2011 464 343 173,10 Liiketoiminnan muut tuotot 21 289 135,42 9 698 879,07 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos -214 170 587,14 -32 221 233,92 -28 219 812,60 -166 962 415,92 37 174 844,89 -213 003 047,21 -26 795 466,08 -30 001 880,14 -183 838 758,73 20 402 900,01 -17 721 703,21 -15 413 988,89 19 453 141,68 4 988 911,12 -13 610 000,00 -7 280 000,00 5 843 141,68 -2 291 088,88 Tilinpäätössiirrot Tuloverot -6 054 591,46 2 291 083,30 5,58 Tilikauden tulos -211 449,78 0,00 EUR Liikevaihto Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. 30 EMOYHTIÖN TASE, FAS 31.12.2012 31.12.2011 5 599 639,79 398 673 706,95 6 936 040,21 661 409 707,72 300 126 003,61 4 379 744,61 708 779 094,96 308 626 003,61 4 379 744,61 981 351 496,15 7 678 483,62 596 152 241,10 79 930 791,76 14 342 181,63 698 103 698,11 6 563 384,29 435 027 449,78 55 595 710,71 2 045 846,85 499 232 391,63 1 406 882 793,07 1 480 583 887,78 Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä 93 642 074,00 24 525 353,70 21 451 776,50 92 747 356,47 -211 449,78 232 155 110,89 93 642 074,00 24 525 353,70 21 451 776,50 92 747 356,47 0,00 232 366 560,67 Tilinpäätössiirtojen kertymä 215 067 688,72 209 013 097,26 643 448 596,46 643 448 596,46 749 322 212,75 749 322 212,75 264 948 981,45 51 262 415,55 316 211 397,00 220 481 321,30 69 400 695,80 289 882 017,10 959 659 993,46 1 039 204 229,85 1 406 882 793,07 1 480 583 887,78 EUR VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen Koroton Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. FINNLINES 2012 31 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS EUR Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) Maksetut korot Saadut osingot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet Sisäisten lainasaamisten muutos (netto) Investointien rahavirta Kassavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saadut ja annetut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Yritysjärjestelyjen rahavarat Rahavarat 31.12. 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 -211 449,78 0,00 28 219 812,60 -13 433 494,59 30 001 880,14 -5 622 113,25 17 721 703,21 19 664 591,46 51 961 162,90 15 413 988,89 -5,58 4 988 916,70 44 782 666,90 -1 115 099,33 804 901,68 -18 387 231,19 33 263 734,06 -2 133 410,75 -11 474 134,74 10 004 491,43 41 179 612,84 -23 802 636,09 935,00 18 362 639,90 -3 644 547,16 -25 884 724,62 -9 083 608,35 12 691 430,45 -2 434 365,62 -165,10 -15 627 824,89 24 180 125,71 25 551 787,95 -51 791 578,27 301 113 004,01 -186 189 260,53 63 132 165,21 -54 639 026,78 96 487 817,45 -31 500,00 -55 424 544,85 -13 607 254,18 87 312 290,92 11 944 533,77 30 397 547,75 -18 462 049,80 57 400 000,00 -130 741 454,09 -13 610 000,00 -75 015 956,14 28 101 990,35 -8 158 611,36 41 440 000,00 -68 612 754,94 -7 280 000,00 -14 509 375,95 12 296 334,78 2 045 846,85 -2 564 842,18 4 610 689,03 14 342 181,63 2 045 846,85 Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. 32 VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT Miljoonaa euroa Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) % liikevaihdosta Liiketulos (EBIT) % liikevaihdosta Osakkuusyhtiöt Tulos ennen veroja (EBT) % liikevaihdosta Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista % liikevaihdosta Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista Tilikauden tulos % liikevaihdosta Bruttoinvestoinnit * % liikevaihdosta Oman pääoman tuotto-% (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) Taseen loppusumma Omavaraisuusaste, % Velkaantumisaste (gearing), % Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Tulos/osake (EPS), euroa Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella oikaistuna, euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa ** Osinko/tulos, % ** Efektiivinen osinkotuotto, % ** Hinta/voittosuhde (P/E) Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin (1 000) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. (1 000) Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000) 2012 IFRS 609,3 5,7 2011 IFRS 605,2 2,5 2010 IFRS 561,1 4,3 2009 IFRS 494,4 13,4 2008 IFRS 735,7 2,4 89,8 14,7 23,7 3,9 84,5 14,0 21,0 3,5 85,9 15,3 25,6 4,6 37,4 7,6 -23,6 -4,8 98,1 13,3 35,4 4,8 -1,6 -0,3 -0,1 0,0 -5,4 -0,9 -2,5 -0,4 3,7 0,7 2,2 0,4 -51,4 -10,4 -41,7 -8,4 -3,2 -0,4 1,0 0,1 -0,1 0,0 67,1 11,0 0,0 1,8 1 479,9 29,1 204,3 2 023 -2,5 -0,4 64,4 10,6 -0,6 1,6 1 472,1 29,1 199,8 2 076 2,2 0,4 82,2 14,6 0,5 2,2 1 472,6 29,1 198,8 2 096 -41,7 -8,4 28,0 5,7 -9,7 -1,7 1 446,4 29,4 198,3 2 050 1,0 0,1 236,3 32,1 0,2 2,9 1 534,4 28,5 205,5 2 436 2012 IFRS 0,00 2011 IFRS -0,05 2010 IFRS 0,05 2009 IFRS -0,96 2008 IFRS 0,01 0,00 9,17 0,00 0 0,0 n/a 7,80 365,2 -0,05 9,12 0,00 0 0,0 n/a 7,70 360,5 0,05 9,14 0,00 0 0,0 166,4 7,97 373,2 -0,96 9,07 0,00 0 0,0 n/a 6,90 323,1 0,01 10,51 0,00 0 0,0 n/a 6,45 262,5 46 821 46 821 46 821 44 385 41 528 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 41 528 40 692 * Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot. ** Vuonna 2012 laskettu hallituksen osinkoehdotuksen mukaisesti. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34. Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. FINNLINES 2012 33 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS Tulos per osake (EPS), euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Oma pääoma per osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa Osinko per osake, euroa = Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko per tulos, % = Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko / osake Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa P/E –luku = Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa Tulos / Osake Oman pääoman tuotto (ROE), % = Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) x 100 Sij. pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) x 100 Velkaantumisaste (gearing), % = Korolliset velat - rahavarat Oma pääoma yhteensä x 100 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 Tilikaudelta jaettu osinko Tulos ennen veroja +/- määräysvallattomien omistajien osuus konsernin tuloksesta +/- laskennallisen verovelan muutos - tilikauden verot x 100 x 100 Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. 34 NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS Q1/2012 Q1/2011 Q2/2012 Q2/2011 Q3/2012 Q3/2011 Q4/2012 Q4/2011 135,4 135,4 -0,1 15,8 9,6 6,3 -6,2 145,0 126,5 126,3 0,2 18,7 12,8 5,9 -6,1 139,0 155,8 155,8 -0,1 15,2 8,8 6,5 -6,4 164,6 148,9 148,7 0,2 18,0 11,5 6,5 -6,6 160,2 153,2 153,3 0,0 13,7 8,1 5,6 -5,6 161,3 151,7 151,5 0,2 15,7 9,7 6,0 -6,2 161,2 130,5 130,6 -0,1 13,8 7,8 5,9 -5,8 138,4 136,3 135,7 0,6 15,3 9,1 6,2 -6,8 144,8 Liiketulos segmenteittäin Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Liiketulos (EBIT) yhteensä 2,4 -2,7 -0,2 2,9 -3,0 -0,1 16,5 -1,8 14,7 11,8 -1,9 9,9 16,4 -2,1 14,3 15,2 -2,3 12,9 -1,3 -3,8 -5,1 0,9 -2,6 -1,6 Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen veroja (EBT) Tuloverot Tilikauden tulos -6,9 -7,1 1,3 -5,8 -6,0 -6,1 1,5 -4,6 -6,3 8,4 -2,7 5,7 -7,1 2,7 -1,5 1,2 -6,2 8,1 -2,8 5,3 -6,8 6,1 -2,1 4,0 -5,9 -11,1 5,7 -5,3 -6,5 -8,2 5,0 -3,1 -0,2 -0,12 46 821 -0,1 -0,10 46 821 8,9 0,12 46 821 6,2 0,03 46 821 8,9 0,11 46 821 8,0 0,08 46 821 -3,7 -0,11 46 821 -1,1 -0,07 46 821 Miljoonaa euroa Liikevaihto segmenteittäin Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä Myynti ulkopuolisille Myynti satamatoiminnoille Satamatoiminnot yhteensä Myynti ulkopuolisille Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille Konsernin sisäinen liikevaihto Liikevaihto yhteensä Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin Liiketulos liikevaihdosta, % Tulos per osake, euroa Ulkona olevien osakkeiden keskim, lkm 1 000 kpl Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. FINNLINES 2012 35 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiö kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2012 oli 93 642 074 euroa. Koko osakekanta oli 46 821 037 kappaletta. OSAKKEET Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 1,4 (1,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin hinta oli 8,49 euroa ja alin 6,65 euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli 365,2 (360,5) miljoonaa euroa. OSAKKEENOMISTAJAT Finnlinesillä oli vuoden 2012 lopussa 1 806 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhtiön osakkeista 83,03 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia oli 14,13 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 69,14 prosenttia. Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2012 * Yksityiset yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Hallintarekisteröidyt Muut ulkomaalaiset Yhteensä % osakkeista 0,70 1,99 11,43 2,22 0,34 14,13 69,18 100,00 * Lähde: Euroclear Finland Oy Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2007–31.12.2012 Tapahtuma 31.12.2007 31.12.2008 25.06.2009 Osakeanti 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 36 Optiolaji Käytetyt optiot Merkityt osakkeet 6 129 079 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 40 691 958 40 691 958 46 821 037 46 821 037 46 821 037 46 821 037 46 821 037 Omat osakkeet Osakkeiden kokonaismäärä 40 691 958 40 691 958 46 821 037 46 821 037 46 821 037 46 821 037 46 821 037 Tulos/osake (EPS), Euroa 1,5 1 0,5 0 –0,5 –1 0 8 09 10 11 12 –1,5 Oma pääoma/osake, Euroa 12 8 Suurimmat osakkaat 31.12.2012 * Grimaldi-konserni, Napoli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Valtion Eläkerahasto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto Yleisradion Eläkesäätiö S.r. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma von Fieandt Dorrit 10 suurinta yhteensä kpl 32 370 536 4 953 667 703 500 250 833 226 666 120 000 90 800 74 666 50 000 35 000 38 875 668 % 69,14 10,58 1,50 0,54 0,48 0,26 0,19 0,16 0,11 0,07 83,03 Hallintarekisteröidyt omistusosuudet Muut osakkaat Osakemäärä yhteensä 6 614 049 1 331 320 46 821 037 14,13 2,84 100,00 1 311 280 2,80 Hallituksen jäsenten ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden osakeomistus * Lähde: Euroclear Finland Oy 4 0 8 09 10 11 0 12 Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2008–2012 ** Osakekurssi Osakkeiden vaihto Kpl (miljoonaa) Osakekannan markkina-arvo 31.12. Euroa Miljoonaa euroa 3,5 — — 16 400 3,0 — 300 200 — 12 2,5 — 2,0 — —8 0 8 09 10 11 12 100 1,5 — 0 1,0 — —4 0,5 — 0— —0 2008 2009 2010 2011 2012 ** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy FINNLINES 2012 37 HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2012: Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Tilikauden tulos Jakokelpoiset varat EUR EUR EUR EUR 92 747 356,47 21 451 776,50 -211 449,78 113 987 683,19 Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Helsingissä, 28. päivänä helmikuuta 2013 Emanuele Grimaldi Hallituksen puheenjohtaja Christer Backman Tiina Bäckman Gianluca Grimaldi Diego Pacella Olav K. Rakkenes Jon-Aksel Torgersen Uwe Bakosch Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 28.2.2013 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Ari Hakkola KHT 38 Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa. TILINTARKASTUSKERTOMUS Finnlines Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 28. helmikuuta 2013 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Ari Hakkola KHT Tilintarkastuskertomus, joka on annettu yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com esitetyistä hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta. FINNLINES 2012 39 HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Finnlines Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä yhtiöjärjestykseensä kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. Finnlines soveltaa myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.cgfinland.fi. Finnlinesin hallitus on hyväksynyt tämän Finnlines Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja sitä tulee lukea yhdessä Finnlinesin hallituksen raportin kanssa, joka on sivulla 22. HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Finnlines-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus ja toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty Suomen osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena on asianomainen henkilöstö ja palvelutoiminnot. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa makseta. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele Grimaldi, Diego Pacella, Gianluca Grimaldi, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Christer Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan. Tilintarkastajaksi vuodelle 2012 valittiin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 19.4.2011 antaman osakeantivaltuutuksen. YHTIÖKOKOUS Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista, jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, päättäminen jaettavista osingoista, vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle, yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen sekä heidän palkkioistaan päättäminen. Finnlines Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen levikin omaavassa sanomalehdessä sekä yhtiön kotisivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan oikeus ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvia asioita, jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan lisätä yhtiökokouskutsuun. Ehdotuksen katsotaan tulleen riittävän ajoissa, jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään neljä viikkoa ennen yhtiökokouskutsun julkaisemista. Yhtiökokous 2012 Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja johdolle vastuuvapauden tilikaudelta 2011. 40 Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit on esitetty verkkosivuillamme www.finnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous. HALLITUS Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan tulee olla riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta asemastaan on luettavissa Finnlinesin kotisivulta. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen tulee sisältyä yhtiökokouskutsuun. Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokasta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategiasta. Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituksen hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki asiat koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehokkaaksi, että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät. HALLITUS VUONNA 2012 Hallituksen laatiman kirjallisen työjärjestyksen keskeinen sisältö on seuraava: • Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset • Yhtiökokoukselle esitettävät asiat • Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän (Executive Committee) jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään • Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja taloudellisen valvonnan järjestäminen • Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen tarkastusvaliokunnalle kuuluvien muiden asioiden käsittely • Konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoitteiden vahvistaminen • Konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen • Päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan konsernin strategiasta • Pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaavan sitoumuksen antaminen • Riskienhallinnan periaatteet • Konsernin organisaatiorakenne • Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen • Toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen. Vuonna 2012 Finnlinesin hallitus kokoontui 16 kertaa. Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin 99,1 prosenttia. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviona. Hallitus kokoontuu kuudesta kahdeksaan kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa. Hallitukseen kuului vuonna 2012 seitsemän jäsentä: • Emanuele Grimaldi, hallituksen puheenjohtaja, synt. 1956, Degree in Ec. and Comm., Managing Director of Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a. • Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, synt. 1960, Degree with honours in Mech. Eng., Managing Director of Industria Armamento Meridionale S.p.a. (INARME) • Christer Backman, synt. 1945, VTM, Finnlines Oyj, Executive Advisor • Tiina Bäckman, synt. 1959, VT, Vice President, Corporate Internal Audit of Rautaruukki Oyj • Gianluca Grimaldi, synt. 1955, Degree in Ec. and Comm., Managing Director of Atlantica di Navigazione S.p.a. • Olav K. Rakkenes, synt. 1945, Master’s License, Board Member of Atlantic Container Line AB • Jon-Aksel Torgersen, synt. 1952, MBA, CEO of Astrup Fearnley AS HALLITUKSEN RIIPPUMATTOMUUS Hallituksen jäsen Christer Backman toimii Finnlines Oyj:ssä johdon neuvonantajana (Executive Advisor). Muut hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kolme jäsentä, Tiina Bäckman, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä omistajista. Yksityiskohtaista tietoa hallituksen jäsenistä on sivulla 46. Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin toimitetaan ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. >> FINNLINES 2012 41 H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä ( jat k uu ) Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ VUONNA 2012 Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Nykyinen toimitusjohtaja on Uwe Bakosch (Maritime Law Diploma, synt. 1958). Hänen sopimuksenmukainen vuosipalkkansa on 400 000 euroa. Peruspalkan lisäksi hän on oikeutettu bonukseen, joka on korkeintaan 60 prosenttia vuosipalkasta. Tämä bonus on sidottu budjetoituun konsernitulokseen (EBT). Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu paikallisiin lakeihin eikä hänellä ole erityistä eläkejärjestelmää. Lisätietoa toimitusjohtajasta on sivulla 47. Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), kauppatieteiden maisteri Seija Turunen toimii yhtiön varatoimitusjohtajana 31.7.2013 asti. Laajennettu johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Tärkeimmät laajennetun johtoryhmän käsittelemistä asioista liittyivät markkinakehitykseen, yhtiön kannattavuuteen, kustannuksiin, liiketoimintastrategiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Markkinoiden kehitys, lastimäärät ja kapasiteetti sekä asiakassuhteet epävakaassa taloudellisessa ympäristössä kuuluivat myös keskeisiin laajennetussa johtoryhmässä käsiteltyihin aiheisiin. Muita tärkeitä käsiteltyjä asioita olivat optimointi ja tuottavuus sekä sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä Yhtiön johtoryhmään kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja sekä operatiivinen johtaja. Johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus. 1.1.2012 perustettu johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa hänen työssään konsernin hallinnon koordinoimisessa, konsernitason strategioiden ja suositusten toteuttamisessa sekä käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtiöllä on lisäksi laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja operatiivinen johtaja sekä tärkeimpien yksiköiden edustajat. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa. Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä strategisia asioita, palvelutuotteita, konsernin rakennetta ja ohjausjärjestelmää sekä valvoo yhtiön toimintaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat ovat vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta. Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten eläkeikä perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä eläkejärjestelmää. Tiedot johtoryhmän ja laajennetun jäsenistä ja heidän vastuualueistaan on Finnlinesin kotisivuilla www.finnlines.com/yritys > Finnlines > Johtoryhmä. 42 Palkitseminen Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää toimitusjohtajan suorat alaiset ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päättää myös johdon mahdollisista erillisistä suoritusperusteisista palkkiojärjestelmistä. Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestelmään, joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja jonka perusteista hallitus päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan 40 prosenttia laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan bonus voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuosipalkasta. Bonukset maksetaan käteisenä. Johtoryhmän jäsenillä ei ole erillistä bonus-järjestelmää. Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole. Mikäli yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, hän on kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu 24 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. Vastaavat ajat varatoimitusjohtajan osalta ovat kuusi kuukautta ja 18 kuukautta. PALKKIOT VUONNA 2011 Vuonna 2012 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa ja jäsenelle 30 000 euroa. Hallituksen vuotuiset palkkiot ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2008 lähtien. Tarkempi erittely johdon sopimuksista, vuonna 2011 ja 2012 maksetuista palkoista, palkkioista ja eduista on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa 34. Lähipiiritapahtumat ja Finnlinesin Palkka- ja palkkioselvityksessä 2012. Finnlinesin kotisivuilla www.finnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Palkka- ja palkkioselvitys. SISÄINEN TARKASTUS Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyksikkö, joka raportoi toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön toimintaa ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehokkuutta ja laatua. Yksikkö auttaa yhtiötä saavuttamaan tavoitteensa arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toimintatavan avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat tavalla, joka varmistaa että: • Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein. • Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen mukaan. • Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista. • Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien, toimintatapojen ja voimassa olevien lakien ja säännösten mukaista. • Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja suojataan riittävästi. • Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja tavoitteet saavutetaan. • Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä valvontaprosesseissa. • Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lainsäädäntöön tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja huomioidaan asianmukaisesti. Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman käyttäen soveltuvaa riskiperusteista menetelmää ja ottaen huomioon potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin, että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan tai hallituksen antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden sisäiset tarkastukset operatiivisista yksiköistä riippumattomasti. Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoittamiselle yleisesti hyväksyttyjä standardeja. Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle sekä hallituksen puheenjohtajalle. Toimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun istunnon, jossa käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja seuraavan kauden suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan myös hallituksen tietoon. RISKIENHALLINTA Finnlinesin sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä sen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita. Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan edellytys Finnlinesissa. Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat johdolle, että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä otetaan valittaessa strategioita, esim. liiketoimintaa laajennettaessa, markkina-asemaa parannettaessa ja uusia liiketoimintoja luotaessa. Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aiheuttavia riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit. Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Finnlinesin hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrittämisestä ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja laajennetun johtoryhmän avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja turvaamisesta kaikissa Finnlinesin toiminnoissa. Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyttöomaisuudesta, investoinneista, rahoituksesta, taloudesta, henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ostotoiminnoista. Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuudessa toimii Talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin maksuliikenne sekä ulkoinen ja sisäinen laskenta. Hallitus päättää konsernin valuutta- ja korkosuojauksista kullekin raportointikaudelle ja hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkäaikaiset lainajärjestelyt. >> FINNLINES 2012 43 H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä ( jat k uu ) Konsernin laki- ja vakuutusasiainyksikön vastuulla ovat käyttöomaisuuteen liittyvät ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat riskit sekä konsernin vakuutusten hallinnointi ja koordinointi. Pääosa konserniin sidotusta pääomasta muodostuu sen laivastosta. Laivat vakuutetaan aina täyteen arvoon. Luottotappioriskin minimoimiseksi konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne ja luottokelpoisuus ovat jatkuvassa seurannassa. Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka raportoi kyseisen yksikön johtajalle ja koko konsernin talous- ja rahoitusjohtajalle (CFO). Finnlinesin eri yksiköiden johtajat vastaavat yksiköidensä taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta. He asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat resurssien tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja kehittämisestä. Finnlinesin merkittävimmät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit on kuvattu vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa 33. Taloudellisten riskien hallinta. Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta Valvonta on prosessi, joka arvioi Finnlinesin sisäisen valvontajärjestelmän laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liiketoimintayksikkö vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä noudatetaan sen vastuualueella. Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen suunnitelman mukaan. Finnlinesin tilintarkastaja ja muut tarkastajat, kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan arviointeja. Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvontatoiminnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän kuuluu tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin. Vastuu tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskienhallintajär- 44 jestelmästä sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on toimitusjohtajalla (CEO). Yhtiön sisäinen valvonta perustuu konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on jaettu kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä tukitoimintoihin. Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka määrittävät vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden valvonnan, kuten talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti. Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto odottaa kaikkien työntekijöiden noudattavan moraalisesti ja eettisesti korkeita normeja ja nämä odotukset on viestitetty työntekijöille sisäisiä kanavia pitkin. Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastaja vahvistaa vuositilinpäätöksen oikeellisuuden. Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalveluiden osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän pääpiirteiden kuvauksen suhteessa taloudelliseen raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja ohjausjärjestelmään. Tietohallinto Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Tietohallinnolla on tärkeä asema Finnlinesin sisäisessä valvontajärjestelmässä. Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehokkaan sisäisen valvonnan kannalta, koska useat valvontatoiminnot perustuvat tietokoneohjelmiin. Finnlinesin liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvontatoiminnot ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen valvonnan varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvontatoiminnot auttavat turvaamaan, että kaikki Finnlinesin sisäisen valvonnan tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan. Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä, että niiden vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja valvontatoiminnot toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli konsernitason prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu. Finnlinesin tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien avulla. Sisäpiiriohjeet Finnlines noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osakeyhtiöille sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, operatiivinen johtaja, hallituksen sihteeri sekä päävastuullinen tilintarkastaja. Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtäviensä mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen sisäpiiriin. Merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen) osalta laaditaan hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään hankekohtaisiksi sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 14 päivää (Finnlines suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen välitilinpäätöksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö. Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös Finnlinesin kotisivuilta. TILINTARKASTUS Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö. Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilivuoden tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen. Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta. Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyysvaatimusten lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisääteiset riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja luotettavan tilintarkastuksen. TILINTARKASTAJA VUONNA 2012 Vuonna 2012 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2012 uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n. Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimitettiin KHT Ari Hakkola. Päätettiin, että tilintarkastuspalkkio maksetaan laskun mukaan. Vuonna 2012 tilintarkastajille maksettiin konsernin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta 209 tuhatta euroa. Samana vuonna maksettiin 102 tuhatta euroa muista asiantuntijapalveluista. TIEDOTTAMINEN Keskeiset Finnlinesin hallintoa ja johtamista koskevat tiedot julkaistaan yhtiön kotisivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla. Tietoa Finnlinesin sisäpiiriläisten omistuksista ja kaupankäynnistä on Finnlinesin kotisivuilla www.finnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Sisäpiirirekisteri. FINNLINES 2012 45 HALLITUS Emanuele Grimaldi Christer Backman Olav K. Rakkenes • Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja • Hallituksen jäsen vuodesta 2012 • Hallituksen jäsen vuodesta 2007 • Hallituksen jäsen vuodesta 2006 • Merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen • Yhtiöstä riippumaton jäsen • Degree in Economics and Commerce, University of Naples, Italy • Syntynyt 1945 • Master’s Licence, Maritime College of Tromsø, Norway • General Certificate of Education (scientific studies), Military School Nunziatella in Naples, Italy • Finnlines Oyj, Executive Advisor vuodesta 2011 • Syntynyt 1956 • Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a., Managing Director • Industria Armamento Meridionale S.p.a., Managing Director • Atlantica di Navigazione S.p.a., President • VTM, Åbo Akademi • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * Tiina Bäckman • Hallituksen jäsen vuodesta 2012 • Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen omistajista riippumaton jäsen • Syntynyt 1959 Muut tehtävät: • VT, OTK, Helsingin Yliopisto • Minoan Lines, Greece, President • Rautaruukki Oyj, Vice President, Corporate Internal Audit, 11/2011– • Malta Motorways of the Sea Ltd, President • European Community Shipowners’ Associations, Board Member • Atlantic Container Line AB, Board Member • Executive Committee of Confitarma, Member • Finnlines Oyj:n osakkeita: 500 000 * Diego Pacella • Hallituksen varapuheenjohtaja • Rautaruukin Eläkesäätiö, hallituksen puheenjohtaja 1/1999– Muut tehtävät: • Atlantic Container Line AB, Board Member • Swedish Shipowner’s Association, Board Member • Through Transport Mutual Club, Board Member • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * Jon -Aksel Torgersen • Hallituksen jäsen vuodesta 2007 • Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen omistajista riippumaton jäsen • Syntynyt 1952 • Master in Business Administration, University of St. Gallen, Switzerland Muut tehtävät: • Astrup Fearnley AS, CEO • Eläkesäätiöyhdistys (ESY), hallituksen jäsen Muut tehtävät: • Keskuskauppakamarin lakivaliokunta, varapuheenjohtaja • Atlantic Container Line AB, Chairman • Suomen listayhtiöiden neuvotteluk unnan jäsen • I.M. Skaugen ASA, Board Member • Awilco LNG ASA, Board Member • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * • Norske Skogindustrier ASA (Norske Skog), Board Member • Syntynyt 1960 Gianluca Grimaldi • Chairman and Board Member of a number of private companies • Degree in Mechanics Engineering, University of Naples, Italy • Hallituksen jäsen vuodesta 2007 • Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a., Managing Director • Syntynyt 1955 • Hallituksen jäsen vuodesta 2007 • Yhtiöstä riippumaton jäsen • Industria Armamento Meridionale S.p.a. (INARME), Managing Director • Atlantica S.p.A. di Navigazione, Managing Director • Grimaldi Group, Finance Director Muut tehtävät: • Banca Popolare di Sviluppo, Board Member • Degree in Economics and Commerce, University of Naples, Italy • Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a., President • Industria Armamento Meridionale S.p.a., President • Atlantica di Navigazione S.p.a., Managing Director Muut tehtävät: • Minoan Lines, Greece, Board Member • Malta Motorways of the Sea, Board Member • Minoan Lines, Greece, Board Member • Atlantic Container Line AB, Board Member • Finance Committee of Confitarma, Member • Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp (Belgium), President • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * • Finnlines Oyj:n osakkeita: 800 000 * • Atlantic Container Line AB, Board Member • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * • Yhtiöstä riippumaton jäsen • Hellenic Seaways Maritime S.A., Board Member • Malta Motorways of the Sea Ltd, Board Member 46 • Syntynyt 1945 * Osakkeiden määrä 31.12.2012. Lisätietoa hallituksen jäsenistä www.finnlines.com. JOHTORYHMÄ Emanuele Grimaldi Seija Turunen • Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja • Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), varatoimitusjohtaja (31.7.2013 asti) • Hallituksen jäsen vuodesta 2006 • Syntynyt 1956 • Degree in Economics and Commerce, University of Naples, Italy • Finnlines Oyj:n osakkeita: 500 000 * • Satamatoimintojen johtaja, 2010–31.7.2013 • Finnsteve-yhtiöt, toimitusjohtaja 2010–31.7.2013 • Syntynyt 1953 • KTM Uwe Bakosch • Toimitusjohtaja (President/CEO) • Finnlines Deutschland GmbH, toimitusjohtaja vuodesta 2009 • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * Håkan Modig • Rederi AB Nordö-Link, toimitusjohtaja vuodesta 2009 • Operatiivinen johtaja (COO) • Syntynyt 1958 • North Sea and Germany ro-ro • Maritime Law diploma, English University Durban, South Africa • Syntynyt 1964 • Finnlines Oyj:n osakkeita: 11 280 * • Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 * • Charter Contract / Fleet Management • KTM LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ (JOHTORYHMÄN LISÄKSI) Rauha Bato-Liukkonen , Group HR ** Thomas Doepel , Group Purchasing Staffan Herlin , Marketing, Sales and Customer Service Claus Høgh , Scandinavia ro-ro Santeri Laakso, Kimmo Kostia , Financial Department IT, Hardware Mikael Lindholm , Antonio Raimo, Petter Ruda , Ship Management FinnLink/NordöLink Controlling Rolf Schindler , TransRussiaExpress Kaj Takolander , Sales & Marketing and Customer Service, Passenger Services Kielo Vesikko, HansaLink Tapani Voionmaa , Vesa Vähämaa , Group General Counsel IT, Software (** äitiyslomalla, sijainen Satu Tummavuori, Group HR Manager) * Osakkeiden määrä 31.12.2012. Lisätietoa hallituksen jäsenistä www.finnlines.com. FINNLINES 2012 47 FINNLINESin laivasto 31.12.2012 uudisrakennukset (6 alusta) Finnbreeze (2011) Finnsea (2011) FINNSKY (2012) FINNSUN (2012) FINNTIDE (2012) FINNWAVE (2012) Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Nopeus, solmua Jääluokka Telakka STAR-luokka 188,4 26,5 10 500 28 002 3 326 20 1A Jinling, Kiina (5 alusta) Finnstar (2006) Finnmaid (2006) Finnlady (2007) EuropAlink (2007) Nordlink (2007) (ulosrahdattu) Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Matkustajia Nopeus, solmua Jääluokka Hansa-luokka 218,8 30,5 9 653 45 923 4 216 550 25 1A Super (4 alusta) TRANSRUSSIA (1994) TRANSeuropa (1995) Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Nopeus, solmua Kaistametriä Matkustajia Jääluokka 183 28,7 9 761 32 534 21 3 3 200 114 1A Super Finnpartner (1995 / 2007) Finntrader (1995 / 2007) Pituus, m Leveys (mallattu), m) DWT, tonnia GT, tonnia Nopeus, solmua Kaistametriä Matkustajia Jääluokka 48 183 28,7 8 865 33 313 21 3 050 274 1A Super CLIPPER-luokka (3 alusta) Finnclipper (1999) Finnfellow (2000) Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Matkustajia Nopeus, solmua Jääluokka Finneagle 188,3 28,7 7 800 33 958 / 33 724 3 118 / 3 215 440 22 1A (1999) Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Matkustajia Nopeus, solmua Jääluokka 188,3 28,7 7 800 29 841 2 459 440 22 1A muut omistetut alukset GT / Kaistametriä / Valmistumisvuosi Matkustajia Finnarrow 25 996 / 2 400 / 200 Finnsailor 20 921 / 1 350 / 119 Translubeca (ulosrahdattu) 24 727 / 2 100 / 84 Finnkraft Finnhawk Finnmill Finnpulp 1996 1987 / 1996 1990 GT / Kaistametriä Valmistumisvuosi 11 530 / 1 899 2000 11 530 / 1 899 2001 25 732 / 3 262 2002 / 2009 25 732 / 3 262 2002 / 2009 rahdatut Birka Trader Baltica GT / KaistametriäValmistumisvuosi 12 251 / 1 775 1998 21 224 / 6 367 1990 (4.1.2013 asti) (1.1.2013 alkaen) DWT: Deadweight Tonnage GT: Gross Tonnage FINNLINES 2012 49 TIETOA OSAKKEENOMISTAJALLE TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2013 • Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 4.4.2013 • Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 11.4.2013 • Varsinainen yhtiökokous 16.4.2013 OSAVUOSIKATSAUKSET Finnlinesin osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2013 seuraavasti: • tammi–maaliskuu 7.5.2013 • tammi–kesäkuu 30.7.2013 • tammi–syyskuu 5.11.2013 ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.4.2013 klo 12:00 Radisson Blu Royal Hotellissa, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 4.4.2013 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on ilmoittauduttava viimeistään 11.4.2013 klo 16:00 mennessä joko kirjallisesti osoitteeseen: Finnlines Oyj, Osakerekisteri, PL 197, 00181, puhelimitse numeroon 010 343 4404, sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] tai faksilla numeroon 010 343 5200. 50 Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja on näiden osakkeiden nojalla merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 11.4.2013 klo 10:00 (Suomen aikaa) mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen. OSOITTEENMUUTOKSET Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. TALOUDELLISET JULKAISUT Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.finnlines.com. JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA: Finnlines Oyj, Konserniviestintä PL 197, 00181 Helsinki puhelin: 010 343 50 faksi: 010 343 5200 sähköposti: [email protected] yhteystiedot FINNLINES oyj FINNLINES UK LTD. Porkkalankatu 20 A 00180 Helsinki, Finland PL 197 00181 Helsinki puh. 010 343 50 faksi 010 343 5200 www.finnlines.com Finhumber House Queen Elizabeth Dock Hedon Road GB-Hull HU9 5PB, UK puh. +44 (0)1482 377 655 faksi +44 (0)1482 787 229 REDERI AB NORDÖ-LINK FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH Einsiedelstraße 43–45 DE-23554 Lübeck, Germany P.O. Box 102222 DE-23527 Lübeck puh. +49 (0)451 1507 0 faksi +49 (0)451 1507 222 Lappögatan 3B SE-20121 Malmö, Sweden P.O. Box 106 SE-20121 Malmö puh. +46 (0)40 176 800 faksi +46 (0)40 176 801 FINNSTEVE OY AB FINNLINES venäjä FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH Representative Office St. Petersburg Rizhskyi Prospekt 41B RU-190020 St. Petersburg, Russia puh. +7 (0)812 680 1070 faksi +7 (0)812 680 1069 Komentosilta 1 00980 Helsinki, Finland PL 225 00181 Helsinki puh. 010 565 60 faksi 09 685 7253 FINNLINES BELGIUM N.V. Blikken – Haven 1333 BE-9130 Verrebroek puh. +32 (0)3 570 9530 faksi +32 (0)3 570 9550 FINNLINES DANMARK A/S Østhavnsvej 11 DK-8000 Aarhus C, Dennmark tel +45 (0)86 206 650 fax +45 (0)85 206 659 FINNLINES POLSKA CO. LTD. 1 C Solidarnosci Av. PL-81336 Gdynia, Poland puh. +48 (0)58 627 4239 faksi +48 (0)58 627 4249 FINNLINES 2012 51 Grimaldi-konserni Grimaldi Group on erikoistunut roro-, autojenkuljetus- ja lauttaliikenteeseen, joista sillä on pitkä, aina vuoteen 1947 asti ulottuva kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka liittyvät osana maailman suurimmille ajoneuvojen valmistajille tarjottuihin merikuljetuksiin. Napolilaisen Grimaldi Groupin merikuljetuspalveluihin kuuluvat myös kontti- ja yksikkölastikuljetukset sekä matkustajaliikenne. Niitä hoidetaan nykyaikaisella yli 100 alusta käsittävällä laivastolla, johon kuuluu roro-monitoimialuksia, autonkuljetuslaivoja sekä lauttoja. Kaikista aluksista 30 on rakennettu viimeisten viiden vuoden aikana. Grimaldi Group aloitti ajoneuvojen merikuljetukset vuonna 1969, jolloin se käynnisti säännöllisen liikenteen Italian ja Englannin välillä. Konserni saavutti nopeasti muidenkin suurten autovalmistajien luottamuksen niiden valitessa Grimaldin alukset kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-Euroopasta Välimeren maihin. Vuosien mittaan konserni kehittyi nopeasti ja nykyisin sen laivat käyvät yli 110 satamassa 47 maassa Välimerellä, PohjoisEuroopassa, Länsi-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Maa- ja merihenkilöstöä on lähes 10 000 henkeä. Grimaldi Groupiin kuuluu kahdeksan suurta varustamoa, mm. Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS), Finnlines, Minoan Lines ja Grimaldi & Suardiaz Lines. Grimaldi Group on 69,45 prosentin osuudellaan suurin omistaja suomalaisessa Finnlines-varustamossa, joka harjoittaa ropax- 52 and roro-liikennettä Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa. Lisäksi Grimaldi Group omistaa 88 prosenttia kreikkalaisesta Minoan Lines -lauttayhtiöstä, joka harjoittaa ropax-liikennettä Italian ja Kreikan sekä Pireuksen ja Kreetan välillä. Viime aikoina Grimaldi Group on kehittynyt myös yhdistettyjä kuljetuksia hoitavaksi operaattoriksi, joka tarjoaa ovelta ovelle -logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on nykyisin yhdessä strategisten kumppaneiden kanssa 18 auto- ja konttiterminaalia (yhteensä yli 4 miljoonaa m2) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja Länsi-Afrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia kuljetusyrityksiä. Grimaldi Group viime vuosina on panostanut myös Merten Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä asettamalla liikenteeseen uusia ja nykyaikaisia ropax-aluksia. Tällä hetkellä sen perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia, Marokko, Libya ja Kreikka. Kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu mm. General Motors, Fiat Auto, Ford ja Land Rover, arvostaa suuresti Grimaldi Groupin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja. Grimaldi Group on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle on myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laatu- ja ympäristösertifikaatit. Kuvat: Wilfried Anders, Nils Bergmann, Kimmo Brandt, Dirk Hourticolon, Thorsten Kaehling, Seppo Kaksonen, Laura Korhonen, Rami Lappalainen, Katia Lievens, Lennert Schrader, Ulrich Schrotmann, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher, Eeva Sumiloff, Jarmo Teinilä, Timo Virojärvi, Finnlinesin arkisto ja Finnlines valokuvakilpailun satoa. Finnlines Oyj Porkkalankatu 20 A 00180 Helsinki PL 197, 00181 Helsinki puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200 www.finnlines.com 2
© Copyright 2024