1. No category

TILA RUOKORANTA
2011-04-08
®
VASTASELITYS
2010-09-20
Tieokas
Markku Sakari Meriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
[email protected]
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
ASIA
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN
POIKKEAMISPÄÄTÖS 2010-05-28
DNRO HAMELY/42/07.01/2010
NRO ALU/267A/2010
SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE
TILALLE RUOKORANTA 532-409-1-448
NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600;
HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13
NRO ALU/348A/2010 JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01
VIITE
KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/10 2010-09-01 00694/10/4111
Kouvolan hallinto-oikeus
Kirjaamo
PL 401
45101 KOUVOLA
[email protected]
VASTASELITYS
Vaadin edelleen poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä vastaselityksessä ja aiemmin lähettämissäni
asiakirjoissa esitetyin perustein.
Kunnioittavasti
Tieokas / Uudenkylän Luonto
Markku Sakari Meriluoto
TIEDOKSI
[email protected]
Nastolan kunta, kaavoitus
Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus [email protected]
HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010
JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01
VASTASELITYS
2010-09-20
2
Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti ja ympäristö
Asemapiirustuksen 8.1.2010 mukaan Ruokorannan tilan (Heinolantie 600) suunniteltu asuinrakennus sijaitsisi
vinottain nykyiseen lomamökkiin nähden. Tämä tarkoittaa, että suunniteltu asuinrakennus sijoittuisi päädyistään
lukien noin 10-20 metriä lähemmäs Sylvöjärven rantaa korkeuskäyrän harjalle. Mainittu noin 20 m lähempänä
vieläpä sijaitsisi avohakatun naapurin Kaislarannan (Heinolantie 602) puolella ja siis esteettä Sylvöjärvelle
länsiluoteeseen avautuvassa rantanäkymässä. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivun ilmoitetaan olevan 65 m2
(nykyisen 25 m2), joten tästäkin on helppo päätellä - vaikka omistaja sitä yrittää peitellä - että suunniteltu
asuinrakennus näkyisi sijaintipaikaltaan sekä sivu- että korkeussuunnassa huomattavan massiivisena
rakennelmana Sylvöjärvelle ja sen kulttuurimaisema-alueelle.
Suunniteltu asuinrakennus tontin hallitsevimmalla sijaintipaikallaan olisi kuin vanhan sanonnan "kukko
tunkiolla". Kuvaavaa tämän tosiasian peittelylle on, että omistaja ei ole missään vaiheessa esittänyt vaatimattoman
asemapiirustuksen lisäksi julkisuuteen arvioitavaksi mitään havainnepiirrosta rakennuksen todellisesta luonteesta
eli sitä, miten julkisivu ko. sijainnista näkyisi Sylvöjärvelle - osaksi naapurin avohakkuutontin kautta - koska
silloin karmea totuus paljastuisi. Epäilemättä tuollainen piirustus kuitenkin on olemassa. Lähimpänä oikeaa
näkymää onkin toistaiseksi allekirjoittaneen valokuvaansa piirtämä havainnekuva suunnitellusta rakennuksesta
tontin näkyvimmällä paikalla:
Poikkeamislupahakemuksen kohde, suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä.
Toisen poikkeamislupahakemuksen kohde, naapurin suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.)
Sylvöjärveltä. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
Esitetty rakennuspaikka ei siis suinkaan ole sama kuin nykyisen lomamökin sijaintipaikka, minkä seikan on myös
tarkoitus johtaa harhaan arvioijia. On vastaansanomattoman selvää, että suunniteltu asuinrakennus on sijoitettu tietysti suurinta yksityistaloudellista hyötyä ja lisäarvoa sekä samalla laajinta maisemanäkyvyyttä tavoitellen korostetun näkyvään paikkaan tontilla, etenkin ottaen huomioon myös viereisen Kaislaranta-tontin esteettömän
avohakkuunäkymän, mitä vastaan sen pääty sijoittuu vain 15 m päähän rajasta. Suunnitellun asuinrakennuksen
koko ja sijaintipaikka ovat ehdottoman tuhoisat ja turmiolliset Sylvöjärven kulttuurimaisemassa. Lisäksi myös
uusi autokatos-varastorakennus vain 10 m päässä naapurin avohakkuurajasta ylärinteen puolella paljastuu esteettä
järvimaisemaan.
HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010
JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01
VASTASELITYS
2010-09-20
3
Poikkeamisluvan hakijan visuaalisesti sysipimeät kuvaesimerkit eivät tarkoituksella anna lainkaan oikeaa kuvaa
suunnitellun rakentamisen vaikutuksista Sylvöjärven kulttuurimaisemaan. Suorastaan säälittäviä ovat maininnat
kaislikon näkösuojavaikutuksesta ja muutaman puuntaimen muodostamasta tulevaisuuden rantakulissista.
Tällainen ns. vaihtuva taimiaines syntyy, kuolee ja mahdollisesti syntyy uudelleen sopivalle kasvupaikalle
vaikuttamatta sen enempää metsän kehitykseen. Parhaassakin tapauksessa jokunen kuvassa esitetyistä taimista voi
näkyä rantamaisemassa 30, 50 tai 80 vuoden kuluttua.
Suunniteltu (loma)asuinrakennus pyrittäisiin valmistuttuaan epäilyksettä pian muuttamaan uudella
poikkeamisluvalla ympärivuotiseksi, mitä olisi vaikea estää, ja mitä ainakaan Nastolan kunta ei estäisi. Silloin sen
arvo moninkertaistuisi: rantamaisemassa asvalttitien varressa runsaan tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta.
Yksityistaloudellisesti tällainen spekulaatio on tietysti looginen ja sallittu, mutta se palvelisi myös Nastolan
kunnan pyrkimyksiä helppoon lisätuloon kiinteistöverojen ym. muodossa. Tämä tulee valvovan viranomaisen
(ELY-keskuksen) ottaa huomioon kokonaisharkinnassa.
Epäilyllä siitä, että lupa ympärivuotiseen asumiseen Nastolassa ilman muuta myönnettäisiin, on vankka peruste:
nykyinen maankäyttöpäällikkö valittiin virkaansa suuren innostuksen vallassa nimenomaan siltä pohjalta, että
hän on erikoistunut tulonhankintaan kiinteistökaupoilla ja lupasi lähes konkurssikypsän kunnan tuottojen
lisääntymistä. Tämä näyttää toteutuvan, sillä maankäyttöpäällikön poikkeamislupa-automaatti pyörii vinhasti.
Sana on kiirinyt Nastolassa, että nyt kannattaa kiireesti hakea poikkeamislupia, kun saatiin sellainen virkamies,
jolla ei ole mitään pidäkkeitä lupien myöntöön, olivat lait mitä hyvänsä.
Tähän odotukseen perustuivat myös naapurin Kaislarannan nopeat toimet tontillaan syksystä kevääseen 20092010 järjettömine avohakkuineen, kallionräjäytyksineen, tienrakennuksineen, ruoppauksineen, rakennuspohjan
tekoineen ym. ympäristötuhoineen. Niiden jäljiltä tontilla ei ole yhtään käsittelemätöntä kohtaa, päinvastoin
kaikenlaista mylläystä on monessa kerroksessa. Tällä välin on ainakin yksi poikkeamislupa myönnetty
ympärivuotiselle asuinrakennukselle Sylvöjärven itärannalle Immilän puolelle minkään estämättä, vain sen
vuoksi, ettei kukaan ehdi seurata ja tarttua jokaiseen tapaukseen erikseen. Valvovan viranomaisen ELY-keskuksen
on kuitenkin syytä tuntea tällainen tapa toimia Nastolassa kuin Villissä Lännessä ja seurata valppaasti
lumipalloefektin kaltaisia vaikutuksia löysästä viranhoidosta sekä tarmokkaasti puuttua asiaintilaan - toisin kuin
käsillä oleva esimerkki kuvaa.
Nastolan maankäyttöpäällikkö on osoittautunut lyhyen virkakautensa aikana muissakin yhteyksissä omapäiseksi
ja -valtaiseksi virkamieheksi, mikä on heittänyt epäilyksen varjon hänen viranhoitonsa ylle. Omavaltaisuuteen
vaikuttaa etenkin se, että hän on suoraan kunnanhallituksen eli siis luottamuselimen alainen, ei normaaliin
tapaan esimerkiksi teknisen toimen alainen, kuten edeltäjänsä. Kunnanhallitus taas ei, kuten ei yksityinen
kansalainenkaan, mitenkään pysty kattavasti valvomaan ja ohjaamaan sellaisen virkamiehen kaikkia toimia, joka
haluaa ottaa vallan itselleen ja kantaa virkatoimistaan vastuuta vain, jos joku ehtii kiinnittää niihin kriittistä
huomiota.
Tässä Ruokorannan tapauksessakin alun perin ympärivuotisen asuinrakennuksen poikkeamisluvalle myönteinen
maankäyttöpäällikön kanta muuttui kielteiseksi vasta sen jälkeen, kun poikkeamispäätöksestä oli valitettu.
Tällainen tuuliviiri-viranhoito on ELY-keskuksen syytä asettaa erityisseurantaan ja päätepuskuri poikkeamislupaautomaatille. Tämän ajan laajin ympäristötuho Nastolassa tapahtuu maankäyttöpäällikön johdolla Kymijärven
itäpäässä entisellä Kyynäränharjulla, missä uuden asuntoalueen kaavoituksen ja rakentamisen seurauksena
avautuu järkyttävä kuun maisema kuin missäkin sorakuopassa Nastolan itäosassa Ensimmäisen Salpausselän
entisellä harjulla:
HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010
JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01
VASTASELITYS
2010-09-20
4
Tämäkin näkymä on sitä Nastolan luonnon- ja kulttuurimaiseman loppuunmyyntiä, mistä on tullut nykyisen
maankäyttöpäällikön viranhoidon tavaramerkki. Pidemmän ajan takaperoisen kehityksen tulos on entisen
kauniin Nastolan kirkonkylän pudottaminen pois Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen
kulttuuriympäristöjen luettelosta. Ulkopuolisen asiantuntijan tai kotiseutunsa tuntevan paikkakuntalaisen
mielestä esimerkiksi musta ruumisarkkuliiketalo, korkea kerrostalohammas tai järeät tieväylät - joita pian
täydennetään liikenneympyrällä! - eivät sovi vuosisataiseen herkkään kirkkomaisemaan. Nastolan
maankäyttötoimen mielestä ne sopivat sinne mainiosti. Järisyttävä yksittäinen esimerkki kaavoitustuhosta on uusi
tötterötalo herkistä herkimmässä paikassa, Ison ja Pienen Kukkasjärven välisellä kapealla lehtokannaksella, mikä
on valkoselkätikan suojeluohjelman kohde. Pitkään säilynyt luonnonarvokohde sai ympärivuotisen
asuinrakennuksen poikkeamisluvan heti nykyisen maankäyttöpäällikön tultua virkaansa ja maanomistaja
elämänsä jättipotin. Missä ELY-keskus silloin uinaili?
Kaavoitus
Poikkeamislupaharkinnassa on olennaista nyt, kun prosessi on Ruokorannan tilan tapauksessa ja myös naapurin
Kaislarannnan kohdalla kestänyt näin pitkään ja yhä jatkuu, että valvova viranomainen eli ELY-keskus katkaisee
asian käsittelyn hallinnossa. Uudenkylän osayleiskaava, mihin rakennusalue sisältyy, tulee valmisteille vain
muutaman kuukauden kuluttua eli Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti 2011. Niin tilan Ruokoranta
kuin ympäristönsä nopeasti tuhonneen naapuritilan Kaislaranta - missä tällä hetkellä on voimassa Lahden seudun
rakennusvalvonnan kesällä asettama toimenpidekielto - rakentamisen tilanne tulee tarkastella kokonaisuutena
suhteessa ympäristöönsä, ei missään tapauksessa erillisinä lupaprosesseina, kuten tähän asti on tehty.
Kummankin hakijan kiire saada poikkeamislupa lähti alun perin siitä, että kuviteltiin aikaa olevan kaavoituksen
käynnistymiseen niin pitkälti, että poikkeamisluvat ehditään saada. Kun niin ei nyt ole käynyt, valvovan
viranomaisen eli ELY-keskuksen on vihdoin avarrettava asian tarkastelu yksittäisistä tonteista Sylvöjärven
kulttuurimaisema-alueen kokonaisuuteen, mistä nämä tontit ovat olennainen osa. Viranomainen pakoilee
vastuutaan häikäilemättömästi, jos ei nyt halua nähdä kokonaisuutta ja tulevaisuutta edes muutaman kuukauden
päähän, tietäen hyvin, että kaavassa tilanne lukittuu nykyiselleen. Tällöin esimerkiksi tuhottu tila Kaislaranta
palautuu metsätalouden maaksi, mitä se tosin oikeudellisesti on nytkin, koska viranomaisen päätöstä
rakennusluvasta ei ole, eli maankäyttömuodon muutos metsätalouden maasta rakennusmaaksi ei ole toteutunut.
ELY-keskus tietää hyvin, vaikka väittää tietämättömyyttään, että ko. tontit Ruokoranta ja sen naapurin
Kaislaranta sisältyvät maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemakokonaisuuteen,
Sylvöjärven kulttuurimaisemaan.
HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010
JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01
VASTASELITYS
2010-09-20
5
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien päivityskartoitus on alkanut 2010 ympäristöministeriön johdolla.
Selvityksen kohteina ovat perinteisessä asussa säilyneet, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset
maisemat. Työn lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaiset 156
valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niiden tarkastelun ohella päivitetään myös maakunnallisesti
arvokkaat maisema-alueet. Uudet tarkastelut tehdään maakunnittain vuosina 2010–2014.
Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi viisi maakunnallisesti merkittävää
kulttuurimaisema-aluetta tai rakennettua ympäristöä, mitkä ovat
- Uudenkylän kulttuurimaisema (Kuninkaanharjun kulttuurimaisema)
- Uudenkylän entinen vaivaiskoti (Sammalsillan alue)
- Toivonojan kartano
- Immilänjoen ja Immilän Myllymäen kulttuurimaisema
- Arrajoen kulttuurimaisema.
Toivonojan ja Immilän myllyn kulttuurimaisema-alueet ovat lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä.
Luonnon ja kulttuurin yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa
summa - yhdessä Sylvöjärven maisema-alue. Uudenkylän ja Immilän kylät raja jakaa ja liittää Sylvöjärven
Hautaan kapeikossa historian määräämällä tavalla lähestulkoon paikassa, minkä rakentamisesta nyt kiistellään.
Valtioneuvoston päätös 1995 ja sen äskettäin käynnistynyt päivitys velvoittavat kehittämään ja tukemaan ko.
alueiden maisemanhoitoa. Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että
arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä muun muassa sisällyttämällä ne
maakuntakaavaan. Maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole rajauksia, mikä myös ELY-keskuksen
tulee tietää. Maakunnan liitto on myös Päijät-Hämeessä tehnyt selvityksiä maakunnallisesti ja paikallisesti
arvokkaista maisema-alueista ja merkinnyt ne em. luettelon mukaisesti voimassa olevaan maakuntakaavaan.
Päijät-Hämeessä ei ole vielä yhtään virallisesti perustettua maisema-aluetta, mutta on esitetty perustettavaksi
Sylvöjärven maisema-alue Nastolan Uuteenkylään ja Immilään luonnonsuojelusäädösten (LsL 32-33§)
mukaisesti. Maisema-alueilla ei suojella alkuperäistä luontoa, vaan aluetta, missä näkyy ihmiskäden toiminta ja
vaikutus. Käsitteen synonyymi on siten kulttuurimaisema-alue. Sylvöjärven maisema-alueen perustaminen
voitaisiin toteuttaa liittyen Uudenkylän osayleiskaavatyöhön, mikä alkaa 2011. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että
hätiköidyillä erillispäätöksillä ei vielä tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävien luonnon- ja kulttuuriarvojen
turvaamiseksi. Tämän periaatteen toteutumisen tulee olla viranomaistoiminnan ensimmäinen tavoite.
1
®
VALITUS
2010-06-12
Tieokas
Markku Sakari Meriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
[email protected]
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
ASIA
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN
POIKKEAMISPÄÄTÖS 2010-05-28
DNRO HAMELY/42/07.01/2010
NRO ALU/267A/2010
SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE
TILALLE RUOKORANTA 532-409-1-448
NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600
Kouvolan hallinto-oikeus
Kirjaamo
PL 401
45101 KOUVOLA
[email protected]
Vaadin poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä muistutuksessa ja sen liitteissä esitetyin perustein.
Tieokas / Uudenkylän Luonto
Markku Sakari Meriluoto
TIEDOKSI
Nastolan kunta
Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
Museovirasto
Päijät-Hämeen liitto
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
LIITTEET
Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008. Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven
kulttuurimaisema-alue. Kertomus kotiseudusta.
http://www.tieokas.fi/Kuninkaanharju_tekstit.pdf
http://www.tieokas.fi/Kuninkaanharju_kuvat.pdf
Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004.
Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa. SAMMALSILTA-hanke.
http://www.tieokas.fi/Sammalsilta-raportti.pdf
Markku Sakari Meriluoto. 2009. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi.
http://www.tieokas.fi/Uusikyla_lintuparatiisi.pdf
Markku Sakari Meriluoto. 2009. Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma".
Sylvöjärven Sammalsilta - Nastolan monimuotoisin kosteikkoalue Uudessakylässä.
http://www.tieokas.fi/Sammalsiltakuvitelma.pdf
POIKKEAMISPÄÄTÖS:
2
3
4
5
7
TIIVISTELMÄ
Poikkeamispäätöksen samoin kuin jo edeltäneen Nastolan kunnan lausunnon perustavinta laatua oleva
lainsäädännöllinen (MRL 72§ ym.) virhe on suppea näkemys, mikä kohdentuu vain ja ainoastaan ko.
rakennuspaikkaan. Päätös ei lainkaan käsittele tai ota huomioon ympäröivää kokonaisuutta, mikä on
yhden järven, Sylvöjärven, laajuinen ympäristöineen. Edes katselmus paikan päällä sekä siellä esitellyt
konkreettiset tosiasiat esimerkiksi maisemallisesti täysin tuhotusta naapuritontista (Heinolantie 602) eivät
saaneet päätöksentekijöiden silmiä avautumaan ja näkemään, että ongelma ei ole vain yksi
rakennuspaikka, vaan paljon laajempi. ELY-päätös etääntyy kauas siitä kaikesta hyvästä harkinnasta, mitä
asiassa tulee jo säädöspohjaisesti edellyttää. Sen sijaan päätös kohdentuu suorastaan mikrotason
rakennusteknisiin yksityiskohtiin eikä näe rakennushanketta yhtään Nastolan kunnan rakennusjärjestystä
suurempana kysymyksenä, vaikka päätöksen vaikutukset ympäristöön ovat todella laajakantoiset.
Rakentamista säätelevä oikeusvaikutteinen yleiskaava puuttuu toistaiseksi Uudestakylästä. Kuitenkin tämä
rakennuspaikka, naapurin tuhotontti ja pian päätöksen jälkeen alkukesästä edemmäs saman Sylvöjärven
rannoille haetut ja ilmeisesti myönnetyt poikkeamisluvat osoittavat tavatonta rakennuspainetta eli tarvetta
säädellä kaavalla loma-asutusta säädöksessä mainitun "alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi".
Tässä tilanteessa, kun Uudenkylän osayleiskaavan laatiminen myös Sylvöjärven ranta-alueelle on vain
vähän päässä, paniikkiluonteisesti myönnetyt erillisluvat osoittavat ao. viranomaisten täydellistä
piittaamattomuutta MRL:n perustarkoituksesta ohjata ja säädellä kestävästi maankäyttöä etenkin
maisemallisesti herkillä alueilla, jollainen Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue on valtakunnallisestikin.
Nastolan maankäyttöpäällikön virka on lyhyessä ajassa osoittautunut sellaiseksi vuotavaksi perälaudaksi,
mikä läpäisee kaikki mahdolliset rakennushankkeet, kunhan ne vain tuovat verotuloja rahoituskriisissä
olemassaolonsa viimeisiä aikoja elävälle kunnalle.
Päätöksessä esitetetty maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatteella on ELYn epätoivoinen
juristerinen yritys löytää vaikka miten keinotekoinen porsaanreikä heiveröiselle päätökselle, kun kaikki
vahvemmat perusteet hylätä hakemus on ensin sujuvasti sivuutettu. Yleiskaavatarkastelua ajatellen aivan
selvää on etukäteen, että pahasti kuormitetun ja aikoja sitten täyteen rakennetun Sylvöjärven rannoille ei
enää voida mitoittaa ainuttakaan rakennuslupaa. Nyt on siis maanomistajilla - ja viranomaisilla viimeinen kiire saada etunsa valvottua, ennen kuin Sylvöjärven rannat pannaan lukkoon. Sellainen on
viranomaisilta edesvastuutonta hallintomenettelyä, tämä poikkeamispäätös mukaan lukien.
8
JOHDANTO
Poikkeamislupahakemuksen kohde Hautaanranta sijaitsee Sylvöjärven ja Heinolantien kapeassa välissä ja
on tärkeä osa Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Tämä Nastolan laajin ja arvokkain
kulttuurimaisemakokonaisuus ulottuu etelästä Salpausselältä, Uudenkylän Kuninkaanharjulta, Sylvöjärven
kautta pohjoiseen Immilänjoen-Arrajoen alueelle. Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella ovat erikseen
määriteltyjä, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ennestään Toivonojan
kartano ja valtioneuvoston tuoreen päätöksen mukaisesti Immilän mylly. Maakunnallisesti merkittäviä
kulttuurimaisemia ovat Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukaan Uudenkylän ja Arrajoen
kulttuurimaisemat. Alueeseen sisältyy mm. neljä kartanoa: Uudenkylän Sipilä (Vanhakartano) ja
Uusikartano (Mustakallio) sekä Toivonoja ja Immilän Arrajoki.
Maisema on hallinnollisista rajoista riippumaton visuaalinen kokonaisuus. Hautaanrannan rakentaminen tärvelisi
pahasti arvokasta Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta.
Vaadin, että hallinto-oikeus katkaisee tähänastisen uhkaavan kehityksen ja toimii niin, että korvaamattomia
maisemavaurioita ei enää pääse syntymään. Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa Hämeen ELYn ja Nastolan
kunnan siirtämään Hautaanrannan mahdollista rakentamista koskevat kysymykset selviteltäviksi Uudenkylän
osayleiskaavatyön yhteydessä. Vaadin, että viranomaiset eivät tee mitään sellaisia huonoja päätöksiä, mitkä estävät
tulevat paremmat ratkaisut.
Heinolantie 600:n edellinen poikkeamislupahakemus, mikä koski kauttavuotisesti asuttavaa omakotitaloa
kaavoittamattomalla alueella järven rannassa, oli laillisesti kestämättömällä pohjalla. Alueella ei ole
kuntatekniikkaa lähelläkään tai tulossakaan, ei yleisiä kuljetuspalveluja eikä muitakaan edellytyksiä
poikkeamisluvan myöntämiselle. Suuri rakennus oli täysin sopimaton maisemallisesti herkkään paikkaan
korkealle rantamäelle laajasti näkyville Sylvöjärvelle päin.
Poikkeamisluvan käsittelyssä hakija sai tiettävästi ympäristöviranomaiselta ohjausta siitä, miten hakemus voisi
menestyä muuttamalla rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan asunnoksi. Nyt käsiteltävässä uudessa
poikkeamislupahakemuksessa, minkä Nastolan kunta on pyrkinyt salaamaan jättämällä normaalista poikkeavasti
kuuluttamatta siitä lehdissä ja kunnan nettisivuilla, rakennus on kuitenkin sama kookas omakotitalo kuin
ennenkin, vain rakennuksen nimike on muutettu vapaa-ajan asunnoksi.
Mikäli näin on menetelty, uudessa poikkeamislupahakemuksessa voi olla kysymys viranomaisten
harhauttamisesta oman edun tavoittelun vuoksi. Epäilyksenkin pitäisi riittää katkaisemaan asian käsittely
viranomaisessa. Lisäksi on ankarasti moitittavaa hallintomenettelyä, mikäli todella osoittautuisi, että
viranomainen olisi antanut hakijalle ohjausta poikkeamisluvan saamiseksi, vaikka kaikki lailliset tosiasiat
puoltavat hakemuksen hylkäämistä tai vähintään asian lykkäämistä Uudenkylän osayleiskaavan valmistelun ajaksi.
Hautaanrannan alue ei liity Uudenkylän taajamarakenteeseen, vaan on tyypillistä haja-asutusaluetta sitä
koskevine säännöstöineen etenkin rantarakentamisen osalta. Sylvöjärven vesiensuojelullisen tilan parantaminen
tarvitsee pikaisesti aivan muita toimia kuin raskasta rantarakentamista. Jo etukäteen on selvää, että pelkästään
näistä kahdesta syystä, kulttuurimaiseman arvojen turvaamisen lisäksi, Uudenkylän osayleiskaavassa ei tulla
sallimaan lisärakentamista Hautaanrantaan.
Näiden näkymien edessä, ikään kuin mahdollisuuksiensa viimeisillä metreillä osayleiskaavatyön käynnistyessä
Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti, hakija ilmeisesti pyrkii saamaan viranomaisilta itselleen edullisen
ratkaisun. Tähän ei ole laillisia edellytyksiä, kuten muistutuksessa monin perustein osoitetaan.
9
Heinolantie 600:n poikkemislupahakemuksen kanssa rinnan ovat edenneet pohjoispuolen naapuripalstan
Heinolantie 602:n toimet vastaavan ratkaisun suuntaan. Järeämetsäinen kalliomäki hakattiin syksyllä 2009
kokonaan paljaaksi, sinne jäi vain kaksi riukukeloa ja yksi koivu. Myös hakkuutähteet ja jopa kannot raivattiin
pois tulevalta rakennuspaikalta. Arvokkaassa Sylvöjärven rantamaisemassa hakkuu oli ennennäkemätön ja
rantametsien hoidon suositusten vastainen. Tavallisessa talousmetsässäkin hakkuutapa olisi ollut törkeä.
Koska kolme metsäorganisaatiota peräkkäin (metsänhoitoyhdistys leimikon suunnittelijana, metsäkeskus
hakuuilmoituksen vastaanottajana ja hyväksyjänä ja metsäteollisuusyhtiö hakkaajana) salli hakkuun tapahtua tällä
tavoin, ei liene epäilystäkään, että hakkuu tapahtui maankäyttömuodon muuttamiseksi metsätalouden maasta
rakennuspaikaksi. Avohakkuu oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Heinolantien vaikutuspiirissä Sylvöjärven
kulttuurimaisema-alueella.
Heinolantie 600:n piti ilmeisesti ensin saada helposti poikkeamislupa omakotitalolle, minkä jälkeen Heinolantie
602 esittäisi vastaavan oman hakemuksensa, kuten sitten esittikin. Kummallakin palstalla kulttuurimaiseman
arvot ylävällä järven rantamaalla on sivuutettu täysin, Heinolantie 602:ssä naapuriakin pahemmin, koska ainoa
mahdollinen rakennuspaikka on naapuritonttia selvästi korkeampi kallionpäällys. Sieltä mikä tahansa rakennus
näkyisi avoimesti ympäri koko Sylvöjärven eteläosan. Rakennuksen sijaintia voisi verrata kallioluodon majakkaan.
Heinolantie 600:n uusi sauna rakennettiin aivan Sylvöjärven vesirajaan piittaamatta Nastolan kunnan
rakennusjärjestyksen määräyksistä. Lisäksi palstalta hakattiin puusto ja järveltä raivattiin ruovikko niin, että
rakennukset näkyvät nyt Sylvöjärvelle esteettömästi. Mitkään istutukset eivät voi korjata maisemaa.
Kunnat yleensä, niin myös Nastolan kunta olemassaolonsa viime vaiheissa talouskriisin uhan alla, tavoittelevat
rantarakentamisessa vain taloudellista hyötyä, pysyvien asukkaiden ja kiinteistöjen verotuloja. Hautaanrannan
tapauksessa kunnan pyrkimys on vieläpä erittäin edullinen, sillä kauttavuotisen ranta-asumisen suosiminen ei
aseta mitään velvoitteita kuntatekniikan rakentamisesta kilometrien päähän olemassaolevasta kuntainfrasta,
viemäreistä ja vesijohdoista.
Nastolan kunta omanvoitonpyynnissään näyttää olevan samoilla linjoilla poikkeamisluvan hakijan (jo kahden)
kanssa. Lienee hyvinkin odotettavissa, että jos poikkeamislupa (ja toinenkin) nyt myönnetään ja sen mukaisesti
rakennetaan, viimeistään ennen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vahvistamista tullaan esittämään, että
omakotitalon vaatimukset täyttävä rakennus (tai kaksi) muutettaisiin kauttavuotiseksi asuinpaikaksi. Tämä
nostaisi kiinteistön arvoa huomattavasti ja toisi kunnalle vastaavasti korkeampia verotuloja.
Vaadin, että hallinto-oikeus hylkää Hautaanrannan (Heinolantie 600) poikkeamispäätöksen.
Vaadin, että maankäyttöä ohjaavat viranomaiset ottavat Hautaanrannan asiassa aikalisän tarpeellisten,
osayleiskaavan valmisteluun liittyvien selvitysten, luotettavan asiantuntijatyön ja kansalaisten osallistumisen
varmistamiseksi.
Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa viranomaiset pyytämään Hautaanrannan asiassa ensi käden
viranomaisnäkemyksiä ja -selvityksiä ainakin Museovirastolta ja Päijät-Hämeen liitolta.
Nastolan kunnan tulisi edes sen lyhyen ajan minkä se vielä on olemassa, ymmärtää ympäristön vuosisataisten luonnonja kulttuuriarvojen pysyvä merkitys katoavien taloudellisten etujen sijaan.
Museovirasto on 2009 poistanut Nastolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen luettelosta. Kirkonkylän yhdyskuntasuunnittelusta on vastannut Nastolan kunta.
10
KARTTAKAAVIO
SYLVÖJÄRVEN HAUTAANMÄEN RANTA-ALUE, HEINOLANTIE.
11
POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN KOHDE
HEINOLANTIE 600 (nykyisin loma-asunto)
Kiinteistötunnus:
532-409-1-448
Rekisteriyksikkölaji:
Tila
Nimi:
RUOKORANTA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Rekisteröity:
08.03.1958
Maapinta-ala:
0.5040 ha
Kokonaispinta-ala:
0.5040 ha
Arkistoviite:
6:230
Palstojen lkm:
Omistajat ja omistusperusteet
1
Nimi:
Raita Erkki Jouko Olavi
Osoite:
Tehokatu 3, 15680 LAHTI
Omistusosuus:
1/1
Lainhuuto:
22.11.2002
(MRL 172 §) Poikkeaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa pian alkavalle Uudenkylän osayleiskaavoitukselle,
kaavan toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaisi luonnonsuojelun sekä rakennetun
ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mitä ilmeisimmin johtaisi vaikutuksiltaan
merkittävään jatkorakentamiseen (ks. edempänä) sekä muutoinkin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia tässä muistutuksessa myöhemmin esitettävin ja täydentävistä liitteistä ilmenevin tavoin.
(MRL 73 §) Vasta laadittaessa Uudenkylän osayleiskaavaa voidaan kokonaisuutena selvittää, sopeutuuko
suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvä muu maankäyttö Sylvöjärven erityiseen rantamaisemaan ja muuhun
ympäristöön (vrt. liiteaineisto), ottaa muutoinkin huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet,
vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä vaatimus jättää
ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin nähden aiottu
rakentaminen mahdollisine jatkoseuraamuksineen on räikeässä ristiriidassa.
(MRL 6 ja 62 §) Vasta kaavoituksen aikana Uudenkylän asukkaat tätä kuulemista laajemmin pääsevät kertomaan
näkemyksensä Sylvöjärven rantojen käytöstä. (MRL 9 §) Vasta kaavaa laadittaessa on myös riittävien selvitysten
avulla mahdollista arvioida ympäristö-ja muut vaikutukset tätä yhtä rakennuspaikkaa laajemmin, mihin tässä
muistutuksessa osoitetaan olevan perusteltu tarve. Etenkin alueellisen ympäristökeskuksen tulee huolehtia
laajemman tarkastelun toteutumisesta. Kunnilla - eikä Nastola ole poikkeus - painavat liian usein lyhytnäköiset
taloudelliset pyrkimykset saada uusia pysyviä asukkaita, kiinteistöverotuottoja ynnä muuta taloudellista hyötyä
melkeinpä hinnalla millä hyvänsä, jopa lainsäädäntöä ja entisten asukkaiden oikeuksia polkien.
(MRL 171 §) Näin ollen, ja koska ko. alueella ei ole MRL 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, Nastolan
kunta - tai tässä tapauksessa varsinainen lupaviranomainen - ei saa myöntää poikkeusta MRL:ssa säädetyistä tai
sen nojalla annetuista, rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja
muista rajoituksista, mitkä koskevat uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa (tulevaa
Uudenkylän osayleis)kaavaa.
Mainittakoon, että Nastolan koiraharrastajat -yhdistys teki 2008 aloitteen Nastolan kunnalta harjoitusalueeksi
vuokraamansa Uudenkylän Puutien kentän valaistuksen parantamiseksi. Tekninen lautakunta päätti olla
suostumatta esitykseen perustellen, että kenttäalueen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan alkavan Uudenkylän
osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen kaavan vahvistamista kentän rakenteisiin ei tehdä muutoksia.
Yhdenmukaisesti Nastolan kunnan ei siis tule myöntää eikä pidemmälle edes käsitellä tätäkään poikkeamislupaa
ennen Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja ratkaisuja, muussa tapauksessa
viranomaistoiminta on ristiriidassa hyvän ja tasapuolisen hallintotavan kanssa.
12
Palsta Heinolantie 600 Heinolantien suunnasta Sylvöjärvelle. Nykyinen loma-asunto häämöttää nuolen kohdalla,
tienvarteen toistaiseksi säästetyn kulissimetsän takana. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 602) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt
rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
13
(173 §) Joka tapauksessa vaadin, että ennen oman lausuntonsa (maankäyttöpäällikkö) antamista ja asian
ratkaisemista Nastolan kunta pyytää Museoviraston ja Päijät-Hämeen liiton lausunnnon, koska poikkeaminen
koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelun ja rakennussuojelun kannalta merkittävää
aluetta, mikä osoitetaan tässä muistutuksessa liitteineen. Näin ei kuitenkaan menetelty.
Rantojen kaavoituksessa korostuvat luonnonarvot, maisema, vesiensuojelu ja virkistystarpeet, joiden
asianmukainen ottaminen huomioon vaatii etenkin tässä tapauksessa ehdottomasti yhden palstan
poikkeamislupamenettelyä laajempaa tarkastelua. Vaikka MRL:n mukaan onkin tietyin edellytyksin mahdollista
saada yksittäiselle hankkeelle poikkeamispäätös, hanke ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle
eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. On arvioitava, miten hankkeen toteuttaminen
vaikuttaa mm. vapaan rannan määrään ja yhtenäisyyteen, maisemaan ja luonnonarvoihin, vesistön tilaan ja
virkistysmahdollisuuksiin. Poikkeamista ei voida myöntää hankkeelle, minkä toteuttaminen olisi tulevalle
kaavoitukselle yleisesti ja erityisesti asetettujen tavoitteiden ja sisältövaatimusten vastaista, kuten tässä tapauksessa.
Viite: Rannalle rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Esite, 12 s. Ympäristöministeriö. Kesäkuu 2001.
Loma-asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi, samoin kuin kokonaan uusien vakituisten asuntojen
rakentamisessa rannoille ongelmana on myös se, että etäälle taajamista ja kylistä sijoittuva vakituinen asutus
hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tämä on erityisen kipeä ongelma Nastolassa, minkä kymmenkilometrinen
nauhataajama jo ennestään on yhdyskuntarakenteen ekologinen katastrofi. Pitkät etäisyydet lisäävät liikenteestä ja
palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Heinolantiellä ei ole tällä kohdin julkista liikennettä.
Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Uudessakylässä ns. Rakokiven
liikekeskuksessa. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat alueilla, joilla
nykyinen tai odotettavissa oleva rakentamisen määrä on suuri. Tämä paine koskee mitä selvimmin Uudenkylän
Sylvöjärven suuntaa Heinolantien alkupäässä, missä asuntorakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina.
Vesiensuojelun takia vakituisen asutuksen jätevesien käsittelylle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin lomaasutuksen jätevesihuollolle. Myös vedenhankinta saattaa aiheuttaa erityistoimia. Tiiviisti rakennetuilla rannoilla
vakituisten asuntojen vedenhankinta ja jätevesien käsittely saattavat vaatia yhteisiä järjestelyjä, mitkä on
toteutettu äskettäin Heinolantien varressa Uudestakylästä Mannakodille asti, mutta ei siitä edemmäs pohjoiseen.
Myös rantojen virkistyskäyttö voi vaarantua vastuuttoman rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi ranta-alueiden
käyttäminen vakituiseen asutukseen tulisi ratkaista kaavoituksella erityisesti silloin, kun odotettavissa on paljon
rakentamista, kuten on osoittautunut nyt Sylvöjärvellä Heinolantien varressa. Ympärivuotisen asutuksen
lisääminen rannoille vaatii sen sijainnin huolellista, erittäin kriittistä suunnittelua riittävän laajalla alueella, ei
palstakohtaisia erillisratkaisuja.
Vakituisen asutuksen vaikutukset luonnonarvojen säilymiseen on selvitettävä. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa on
otettava huomioon, että rakennuspaikalta on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevedet voidaan käsitellä
asianmukaisesti voimassa olevien määräysten mukaisesti. Sylvöjärven piirissä on jo ranta-asemakaavaan
perustuvaa, taaja-asutuksen luonteista loma-asutusta Immilän puoleisessa pohjoispäässä. Rantojen ekologisesti
kestävä rakentamismitoitus on käytetty loppuun jo aikoja sitten Sylvöjärvellä, kuten muuallakin Nastolan
rannoilla. Sylvöjärven vesiensuojelullinen tila on huonoin kaikista Nastolan järvistä, mikä vaatisi huomattavasti
tähänastista vaikuttavampia vesiensuojelutoimia. Sylvöjärvi ei millään perustein kestä enää lisärakentamista.
Rakentamisen ja rakennuspaikan on täytettävä laissa asetetut vaatimukset (MRL 116, 117 ja 136 §), jotta
rakennuslupa voitaisiin myöntää. Samat vaatimukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että
käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Rakennuksen suunnittelussa, sijoittamisessa
ja rakennustavassa on otettava huomioon ratkaisun soveltuvuus rantamaisemaan. Omakotitalon näkyvyys
rakennuspaikan raivaamisen jälkeen olisi nykyiseen loma-asuntoon verrattuna aivan toista luokkaa.
Rakennuspaikan täytyy lisäksi olla rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Näilläkään edellytyksillä ko. palsta
ei sovellu omakotitalon rakennuspaikaksi. Saunakin tulisi siirtää rantaviivalta takamaastoon.
14
Sylvöjärven alueen luonnon- ja kulttuuriarvot ovat mittavat ja Nastolassa ainutlaatuiset. Sylvöjärvi ja Heinolantie
liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on
maassamme ainutkertainen ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma
Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven
ympärillä – Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki – kaikkine vaiheineen
ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen
avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue.
Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa Uudenkylän-Pönnölän ja edempänä Arrajoen peltoaukeilla
hienosti maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Ilman
insinööritiedettä paikalleen rakentunut Heinolantie on hyvä esimerkki vanhastaan maastoon sovittuneesta
maisematiestä. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu Heinolantien hitaan kulkijan silmiin kauniisti kapean
rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeinen välke hurmaa kaiken matkaa. Tienvarsi Uudestakylästä
Arrajoelle kasvaa vielä komeaa metsää vailla ensimmäistäkään avohakkuuta [kunnes lokakuussa 2009 avohakattiin
palsta Heinolantie 620 maantieltä vesirajaan asti]. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja
rantojen heleät koivikot lomittuvat somasti toisiinsa kainalossaan vanhaa asutusta. Kaunomaisema
kukkeimmillaan tarjoutuu alkukesän aikaan halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden, kun tienvarren
entisillä hakamailla loistavat tuomet, sireenit ja pyhät pihlajat kuin lumivalkeat soihdut. Vuosisataisen
asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa.
Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen alkukesän lintukuoro
kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman
keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen – romanttinenkin! – yölaulajien
kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi. Retken jälkeen voi virkistyä kylän uimarannassa.
Viereisen Mannakodin yhteyteen on perustettu luontokeskus näyttelyineen ja palveluineen. Sammalsillan luontoa ja
kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi asti:
Viite: Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004. Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa.
SAMMALSILTA-hanke.
Viite: Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Markku Sakari Meriluoto. Luontokeskus Manna 2009 (liite).
Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion
ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie
nousee jyrkästi Hautaanmäen korkealle kalliolle. Luonnontilaisen kaltaisen, suojelun arvoisen metsän ja
pyhänkauniin näköalapaikan kaikkine mahdollisuuksineen omistaa Nastolan kunta. Yllättävän korkealta kalliolta
kukkulalta honkien lomasta, 27 m vedenpintaa ylempää, näkyy Sylvöjärven Hautaan kapeikon yli Toivonojan
kartanon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Hautaanmäen rehevissä reunametsissä kukoistavat
keväiset valkovuokot vuokkovyöhykkeen pohjoisrajoilla. Niiden perään varjoisen kuusikkomaan täyttää valkea
matto uudelleen, kun käenkaali kukkii. Kevään 1918 tapahtumissa Hautaanmäkeen surmattiin Arrajoen
kartanon isännöitsijä ja metsänvartija.
Heinolantien neljä kartanoa neljän kilometrin matkalla – Sipilä eli Vanhakartano, Toivonoja, Uusikartano ja
Arrajoki – kaikkine vaiheineen kuvastavat Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuvan luonnon ja kulttuurin
yhteisen maiseman jatkuvuutta menneestä meidän aikaamme ja Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen
kokonaisuudeksi yhdistävää historiallista kertomusta. Luonto- ja kulttuurimatkailun mittavat mahdollisuudet
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella selvitettiin em. Sammalsilta-hankkeen yhteydessä. Käytännön työ on
alkanut toteutua Nastolan oloissa oivallisella tavalla esimerkiksi Immilän myllyllä, mikä on nopeasti
muodostunut kunnan merkittävimmäksi matkailunähtävyydeksi suuren suosion saavuttaneine historiallisine
kesänäyttelyineen ja muine kultturitapahtumineen.
Allekirjoittaneen yrittäjäntyötä, mihin osana kuuluvat alueen luontomatkailupalvelut ja niiden kehittäminen,
Sylvöjärven rantarakentamisesta seuraava luonnon- ja kulttuuriarvojen tuhoutuminen haittaisi suuresti.
Sylvöjärvestä ei saa tulla samanlainen täyteen rakennettu slummi kuin Nastolan kirkonseudun järvialueesta.
15
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys liittyy sekä valtakunnallisen että maakunnallisen
kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Museovirasto luetteloi valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1980-luvulla ja julkaisi
kohteet ympäristöministeriön kanssa 1993:
Viite: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto,
Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439.
Valtioneuvoston vahvisti uuden luettelon 28.12.2009 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi
inventoinniksi. Se astui voimaan 1.1.2010. Sylvöjärven pohjoispäässä sijaitseva Immilän (myllyn)
kulttuurimaisema on nostettu maakunnallisesti merkittävästä valtakunnallisesti merkittäväksi
kulttuurimaisemaksi.
Luetteloidut kohteet (www.rky.fi) edustavat vain pientä osaa kulttuuriympäristöstämme. Kauneuden ja
kulttuuriarvojen vaaliminen sekä ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen ulottuu kaikkeen
rakennettuun ympäristöön. Näillä alueilla ja kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö
mahdollisimman hyvin. Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa
kulttuuriympäristön arvojen kanssa.
Nastolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat em. luettelon (2009) mukaisesti
Erstan kartano ja puisto
Seestan kartano ja kulttuurimaisema
Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema (Sylvöjärven rannassa)
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt.
Luettelosta on poistettu Nastolan kirkonkylän kulttuurimaisema.
Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sisältyvät lisäksi seuraavat, Sylvöjärven ympärillä toisiinsa liittyvät,
maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet:
Arrajoen kulttuurimaisema
Immilän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä 2009 alkaen)
Toivonojan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä)
Uudenkylän kulttuurimaisema.
Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita voidaan
yhdessä kutsua nimellä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa 2009 alkaen
korostuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys koko Nastolassa, maakunnassa ja valtakunnassa.
Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan.
Viite: Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008.Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisemaalue. Kertomus kotiseudusta (liite).
Viite: Markku Sakari Meriluoto. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.
16
SEURAAVA POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE (hakemus jätetty huhtikuussa 2010)
HEINOLANTIE 620 (nykyinen avohakkuupalsta)
Kiinteistötunnus:
532-409-1-449
Rekisteriyksikkölaji:
Tila
Nimi:
KAISLARANTA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Rekisteröity:
08.03.1958
Maapinta-ala:
0.5110 ha
Kokonaispinta-ala:
0.5110 ha
Arkistoviite:
6:230
Palstojen lkm:
Omistajat ja omistusperusteet
1
Nimi:
VENTO PIRJO SISKO
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Nimi:
VENTO EERO JUHANI
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Palsta Heinolantie 602 on edellä käsitellyn, poikkeamislupaa hakevan palstan Heinolantie 600 pohjoispuolen
naapuri. Palsta avohakattiin lokakuussa 2009 maantieltä Sylvöjärven rantaan asti (kuvat). Lohkomista osoittavat
rajamerkit (kuvissa) asetettiin maastoon lokakuun lopussa. Leimikon suunnitteli Nastolan metsänhoitoyhdistys,
hakkuuilmoituksen vastaanotti Metsäkeskus Häme-Uusimaa ja puuston hakkasi Versowood Oy. Hakkuu tehtiin
vastoin uusia rantametsien käsittelysuosituksia vesirajaan asti ilman minkäänlaista maisemallista suojavyöhykettä.
Kolmen metsäorganisaation luonnonhoidon laadunvalvonta petti peräjälkeen törkein seurauksin.
Viite: Rantametsien käsittely. Metsätieto, kortti nro 07-005. Marraskuu 2007. Metsäkustannus Oy ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio. 4 s.
Palstalla ei ole lainvoimaista kaavaa (Uudenkylän osayleiskaava tekeille 2011), joten palsta on metsätalousmaata,
mikä arvion mukaan aiotaan ottaa muuhun käyttöön (tonttimaaksi). MetsäL ei estä metsätalousmaan ottamista
muuhun käyttöön. Jos maankäyttömuodon muutos edellyttää viranomaisen lupaa (rakennus- tai
poikkeamislupaa, mitä ei siis ole), MetsäL sovelletaan, kunnes ko. lupa on lainvoimainen tai lupaviranomainen
(alueellinen metsäkeskus) on suostunut maankäyttömuodon muutokseen.
Myös maankäyttömuodon muuttamiseksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (alueelliselle
metsäkeskukselle), missä tulee selvittää, mihin tarkoitukseen alue aiotaan ottaa. Uuden rakennustontin hakkuu
voidaan aloittaa, kun rakennuslupa on lainvoimaisesti myönnetty (tässä tapauksessa ei ole myönnetty). Jos
metsätalousmaata, mikä on ilmoitettu otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun
aloittamisesta otettu ko. käyttöön, alueeseen ja sillä tehtyyn hakkuuseen sovelletaan MetsäL:n säännöksiä
(avohakkuussa uudistamisvelvoite).
Ko. palstalla Heinolantie 602 ei ole lainvoimaista rakennus- tai poikkeamislupaa. Rakentaminen palstalle
edellyttää poikkeamislupaa, minkä vastuuviranomainen tässä tapauksessa on alueellinen ympäristökeskus, mille
Nastolan kunta antaa lausunnon poikkeamisluvasta MRA 86 §:n kuulemisen jälkeen. Jos tai kun
poikkeamislupaa ei myönnetä ja siis maankäyttömuoto ei muutu, vaan palsta säilyy metsätalousmaana
(oletettavasti rantatontin hinnalla), omistajan on uudistettava metsä viiden vuoden kuluessa esimerkiksi koivulle
istuttaen. Sitä ennen luonnonprosessi toki alkaa uudistaa metsää.
Metsäviranomaisten on syytä seurata palstan tapahtumia kriittisesti, jotta MetsäL velvoitteet tulevat hoidetuiksi.
17
Palstojen Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 omistajat hakevat samanaikaisesti poikkeamislupaa, molemmat
omakotitalon rakentamiseksi Sylvöjärven rantaan. Prosessin aloitti palstan Heinolantie 600 omistaja
lomarakennuksen korvaamiseksi omakotitalolla, todennäköisesti arvioiden saavansa luvan jo rakennetulle palstalle
naapuriaan helpommin. Palstan Heinolantie 602 omistaja avohakkasi palstansa suunnilleen samanaikaisesti kun
naapuri lähetti poikkeamislupahakemuksen kunnalle ilmeisesti arvellen, että poikkeamisluvan saa helposti,
kunhan viereltä palstalta saadaan ensin ennakkotapaus omakotitalon rakentamiseksi.
Vastuuviranomaisten tulee määritellä kantansa tähän näköpiirissä olevaan menettelyyn lainsäädännön kirjaimen
ja hengen mukaisesti ja ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut poikkeamisluvan (-lupien) eväämiseksi.
Sanomattakin on selvää, että hakijoiden osalta kysymyksessä ovat huomattavat yksityiset taloudelliset intressit.
Omakotitaloina tontit järven rannassa päällystetien varressa runsaan tunnin matkan päässä Helsingistä olisivat
nykyaikaan lähes ainutlaatuisen arvokkaat. Tämä ei tietenkään saa vaikuttaa viranomaisarviointiin, missä tulee
ottaa huomioon yksityisten spekulaatioiden sijaan säädöksissä määritellyt näkökohdat.
Näiden kahden palstan omistajien tähänastiset tuoreet toimet osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja
piittaamattomuutta Sylvöjärven luonnon- ja kulttuurimaiseman merkittävistä arvoista, kuten seuraavat
kuvaesimerkit osoittavat:
Palstat Heinolantie 600 (oik.) ja Heinolantie 602 (avohakkuu) Sylvöjärveltä päin. Saunarakennus Heinolantie
600 sijaitsee Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen vastaisesti vesirajassa. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
18
Palsta Heinolantie 602 Heinolantien suunnasta pohjoiseen ja koilliseen (ylärivi, huom. rajamerkit) sekä
Sylvöjärvelle ja Sylvöjärveltä päin (alarivi). Avohakkuun jälkeen palstalta nostettiin myös kannot 2009-11-09.
Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
19
MAHDOLLINEN MYÖHEMMÄN POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (yksityinen, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-450
Nimi:
KOIVUNIEMI
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
26.0520 ha
Em. palstoista Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 välittömästi pohjoiseen sijaitsee Sylvöjärven rannan ja
Heinolantien välissä kapeahko pitkähkö palsta osana Koivuniemen tilaa, minkä talouskeskus - nykyisin
kesäasuntona - sijaitsee kartan osoittamassa paikassa Hautaanmäen eteläpuolella. Tilalla sijaitsee Heinolantien
alittava Hautaannoro, mikä ympäristöineen on määritelty MetsäL 10 § erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (noro
sekä kostea ja tuore lehto). Tilan omistaa perikunta.
Tilalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä mitään edellä kuvattuun rakentamisspekulaatioon liittyvää toimintaa.
Viranomaisten kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajankohtaisissa ratkaisuissa, että Koivuniemen tilan - mistä
molemmat em. etelänpuoleiset palstat alun perin on lohkottu jo 1950-luvulla - Sylvöjärven rantapalsta on lähes
600 m pituinen ja käsittää useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Niiden sijainti, rakennusominaisuudet, maisemaarvot ja taloudellinen arvo korkeahkolla, hongikkoisella rantatöyräällä ovat suorastaan loistavat, ainutlaatuiset
Nastolan oloissa ja laajemminkin, runsaan tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. On helppo kuvitella,
millainen rakentamispaine voi kohdistua tällaiseen paikkaan, minkä vertaiset on jo aikaa sitten käytetty loppuun
koko eteläisimmässä Suomessa, Nastolasta puhumattakaan.
Vastuuviranomaisten tulee ratkaisuja harkitessaan ottaa huomioon nämä näkökohdat, mitkä edelleen puoltavat
yhtä palstaa laajempaa harkintaa ja osayleiskaavoitukseen kuuluvien taustaselvitysten tarvetta.
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (Nastolan kunta, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-763
Nimi:
KUOPPALA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
52.2106 ha
Omistaja:
Nastolan kunta
Seuraavan suurehkon palstan omistaa Nastolan kunta Hautaanmäessä, Uudenkylän ja Immilän rajaa vasten.
Edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämä maisemallisesti merkittävä palsta, mikä käsittää noin 600 m
Sylvöjärven rantaa, tulee määritellä osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi, missä tulee turvata nykyisen
virkistyskäytön (näköalapaikka sekä pienimuotoinen uima- ja onkipaikka) jatkumisen edellytykset. Yhdessä em.
Koivumäen palstan kanssa Hautaanmäen alueella olisi näin 1,2 km pitkä yhtenäinen, rakentamaton
maisemakokonaisuus. Nastolan kunta ei tiettävästi ole harkinnut Hautaanmäen palstan käyttämistä
rakentamiseen. Nyt on ajankohtaista turvata palsta edelleen metsätalouskäytöltä ja säilyttää se luonnontilaisena,
kaikkialle Sylvöjärven ranta-alueelle näkyvänä merkittävänä maisemakokonaisuutena.
20
Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600.
Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä.
Poikkeamislupahakemuksen mahdollinen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä.
Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
21
Palsta Heinolantie 602. Ajotie Heinolantieltä (taustalla), liittymä palstan Heinolantie 600 ajotiehen, raivatut
kannot (vas.) ja hakkuutähteet (oik.).
Palsta Heinolantie 602. Ajotie Sylvöjärven (taust.) rantaan. Päällystän kallionlouhintaa edeltäneessä maansiirrossa
kasattua maa-aineinesta. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
22
Palsta Heinolantie 602 Sylvöjärvelle. Ympärillä ja taustalla valtakunnallisesti arvokasta Sylvöjärven
kulttuurimaisema-aluetta. Päällystän kalliota louhittu maa-aineksesta kuoritusta kuvauspaikasta myöhemmin,
louhoskasa tällä hetkellä lumen peitossa. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
Myrskypuuska kaatoi tukkipuita Heinolantielle avohakatun Heinolantie 602:n naapuripalstan (Koivuniemi)
kulmasta. Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
23
Myrskypuuska pyöristi ja palokunta raivasi avohakatun Heinolantie 602:n naapuripalstan (Koivuniemi) kulman.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Heinolantie 602:n avohakatulla palstalla myrskytuhon jälkiä, nostettuja kantoja, maa-ainekseskasa ja tieura.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
24
Heinolantie 602:n avohakatun palstan korkealta päällystältä naapuritontille Heinolantie 600.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Heinolantie 602:n avohakatun palstan korkealta päällystältä Sylvöjärvelle, vas. Heinolantie 600:n rantasauna.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
25
Kallioon louhittu ja maa-aineksella päällystetty tieura Heinolantie 602:n palstalla Sylvöjärven rantaan.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Kallionpäällystän yli louhittu tieura Heinolantie 602:n avohakkuupalstalla.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
26
Kallionpäällystän yli louhittu tieura Heinolantie 602:n avohakkuupalstalla alas Sylvöjärven rantaan.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
1
®
MUISTUTUS
2010-04-13
Tieokas
Markku Sakari Meriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
[email protected]
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
ASIA
POIKKEAMISLUPAHAKEMUS
SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE
TILALLE KAISLARANTA 532-409-1-449
HEINOLANTIE 602
Nastolan kunta
Kaavoitus
[email protected]
MRA:n 86 §:n mukainen kuuleminen
Vaadin poikkeamislupahakemuksen hylkäämistä tässä muistutuksessa ja sen liitteissä
esitetyin perustein.
Tieokas / Uudenkylän Luonto
merk.
Markku Sakari Meriluoto
TIEDOKSI
Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
Museovirasto
Päijät-Hämeen liitto
LIITTEET
Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue.
Kertomus kotiseudusta. 2008.
http://www.tieokas.fi/Kuninkaanharju_tekstit.pdf
http://www.tieokas.fi/Kuninkaanharju_kuvat.pdf
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.
http://www.tieokas.fi/Uusikyla_lintuparatiisi.pdf
Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". 2009.
Sylvöjärven Sammalsilta - Nastolan monimuotoisin kosteikkoalue Uudessakylässä.
http://www.tieokas.fi/Sammalsiltakuvitelma.pdf
2
JOHDANTO
Poikkeamislupahakemuksen kohde Hautaanranta sijaitsee Sylvöjärven ja Heinolantien kapeassa välissä ja
on tärkeä osa Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Tämä Nastolan laajin ja arvokkain
kulttuurimaisemakokonaisuus ulottuu etelästä Salpausselältä, Uudenkylän Kuninkaanharjulta, Sylvöjärven
kautta pohjoiseen Immilänjoen-Arrajoen alueelle. Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella ovat erikseen
määriteltyjä, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ennestään Toivonojan
kartano ja valtioneuvoston tuoreen päätöksen mukaisesti Immilän mylly. Maakunnallisesti merkittäviä
kulttuurimaisemia ovat Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukaan Uudenkylän ja Arrajoen
kulttuurimaisemat. Alueeseen sisältyy mm. neljä kartanoa: Uudenkylän Sipilä (Vanhakartano) ja
Uusikartano (Mustakallio) sekä Toivonoja ja Immilän Arrajoki.
Maisema on hallinnollisista rajoista riippumaton visuaalinen kokonaisuus. Hautaanrannan rakentaminen tärvelisi
pahasti arvokasta Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta.
Vaadin, että Nastolan kunta katkaisee tähänastisen uhkaavan kehityksen ja toimii viranomaisvastuulla niin, että
korvaamattomia maisemavaurioita ei enää pääse syntymään. Vaadin, että Nastolan kunta siirtää Hautaanrannan
mahdollista rakentamista koskevat kysymykset selviteltäviksi Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä. Vaadin, että
Nastolan kunta ei tee mitään sellaisia huonoja päätöksiä, mitkä estävät tulevat paremmat ratkaisut.
Heinolantie 602:n poikkeamislupahakemus koskee kauttavuotisesti asuttavaa omakotitaloa sekä rantasaunaa ja
talousrakennusta kaavoittamattomalla alueella järven rannassa. Poikkeamislupahakemus on laillisesti
kestämättömällä pohjalla. Alueella ei ole kuntatekniikkaa lähelläkään tai tulossakaan, ei yleisiä kuljetuspalveluja
eikä muitakaan edellytyksiä poikkeamisluvan myöntämiselle. Suuri päärakennus on täysin sopimaton
maisemallisesti herkkään paikkaan korkealle, kokonaan avohakatulle rantamäelle laajasti näkyville Sylvöjärvelle
päin.
Nastolan kunta on pyrkinyt salaamaan poikkeamislupahakemuksen jättämällä muistutusaikaa normaalista
poikkeavasti vain yhden viikon ja ilmoittamasta poikkeamislupahakemuksen vireille tulosta naapureille
kirjallisesti. Epäilyksenkin tällaisesta menettelystä pitäisi riittää katkaisemaan asian käsittely viranomaisessa.
Kaikki lailliset tosiasiat puoltavat poikkeamislupahakemuksen hylkäämistä tai vähintään asian lykkäämistä
Uudenkylän osayleiskaavan valmistelun ajaksi.
Hautaanrannan alue ei liity Uudenkylän taajamarakenteeseen, vaan on tyypillistä haja-asutusaluetta sitä
koskevine säännöstöineen etenkin rantarakentamisen osalta. Sylvöjärven vesiensuojelullisen tilan parantaminen
tarvitsee pikaisesti aivan muita toimia kuin raskasta rantarakentamista. Jo etukäteen on selvää, että pelkästään
näistä kahdesta syystä, valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman arvojen turvaamisen lisäksi, Uudenkylän
osayleiskaavassa ei tulla sallimaan lisärakentamista Hautaanrantaan.
Näiden näkymien edessä, ikään kuin mahdollisuuksiensa viimeisillä metreillä osayleiskaavatyön käynnistyessä
Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti, hakija ilmeisesti pyrkii saamaan viranomaisilta itselleen edullisen
ratkaisun. Tähän ei ole laillisia edellytyksiä, kuten tässä muistutuksessa monin perustein osoitetaan.
Poikkeamislupahakemuksen kohteessa palstan järeämetsäinen kalliomäki hakattiin syksyllä 2009 kokonaan
paljaaksi, sinne jäi vain kaksi riukukeloa ja yksi koivu. Myös hakkuutähteet ja jopa kannot raivattiin pois tulevalta
rakennuspaikalta, mikä kuitenkin toistaiseksi, rakennuslupaa vailla, on metsätalouden maata. Arvokkaassa
Sylvöjärven rantamaisemassa avohakkuu oli ennennäkemätön ja rantametsien hoidon suositusten vastainen.
Tavallisessa talousmetsässäkin hakkuutapa olisi ollut törkeä. Myöhemmin talvella kalliomäen päälle, palstan
kaikkein näkyvimmälle paikalle, ajettiin autokuormittain suurikokoista kallionlouhosjätettä.
3
Koska kolme metsäorganisaatiota peräkkäin (metsänhoitoyhdistys leimikon suunnittelijana, metsäkeskus
hakkuuilmoituksen vastaanottajana ja hyväksyjänä ja metsäteollisuusyhtiö hakkaajana) salli hakkuun tapahtua
tällä tavoin, ei liene epäilystäkään, että hakkuu tapahtui maankäyttömuodon muuttamiseksi metsätalouden
maasta rakennuspaikaksi. Avohakkuu oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Heinolantien vaikutuspiirissä
Sylvöjärven valtakunnallisesti merkittävällä kulttuurimaisema-alueella.
Nyt käsiteltävän Heinolantie 602:n poikkemislupahakemuksen kanssa rinnan ovat edenneet eteläpuolen
naapuripalstan Heinolantie 600:n toimet vastaavan ratkaisun suuntaan; naapuruksilla on yhteinen tieliittymä
Heinolantielle. Ensin rakennettiin Heinolantie 600:n uusi sauna äskettäin aivan Sylvöjärven vesirajaan
piittaamatta Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä. Lisäksi palstalta hakattiin puusto ja järveltä
raivattiin ruovikko niin, että rakennukset näkyvät nyt Sylvöjärvelle esteettömästi. Poikkeamislupahakemuksesta
omakotitaloa varten kuulutettiin tammikuussa 2010.
Heinolantie 600:n piti ilmeisesti ensin saada Nastolan kunnalta helposti poikkeamislupa omakotitalolle nykyisen
kesämökin tilalle, minkä jälkeen Heinolantie 602 esittäisi vastaavan oman hakemuksensa. Poikkeamisluvan
käsittelyssä hakija sai tiettävästi ympäristöviranomaiselta ohjausta siitä, miten ensi vaiheen hakemus omakotitalon
rakentamisesta rantaan voisi menestyä toisessa vaiheessa muuttamalla rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan
asunnoksi. Uudessa hakemuksessa esitettiin kuitenkin entiset rakennuspiirustukset, ja rakennus oli sama kookas
omakotitalo kuin ennenkin, vain rakennuksen nimike on muutettu vapaa-ajan asunnoksi.
Kummallakin palstalla omistajien käytös osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä ja piittaamattomuutta
luonnon, maiseman ja kulttuurin arvoista, mutta Heinolantie 602 vielä aivan omassa sarjassaan. Kummallakin
palstalla kulttuurimaiseman arvot ylävällä järven rantamaalla on sivuutettu täysin, Heinolantie 602:ssa
pahemmin, koska ainoa mahdollinen rakennuspaikka on naapuritonttia selvästi korkeampi kallionpäällys. Sieltä
mikä tahansa rakennus näkyisi avoimesti ympäri koko Sylvöjärven eteläosan. Rakennuksen sijaintia voisi verrata
kallioluodon majakkaan, kuten liitekuvat havainnollistavat.
Kunnat yleensä, niin myös Nastolan kunta olemassaolonsa viime vaiheissa ennen Uutta Kuntaa, vakavan
talouskriisin paineissa, tavoittelevat rantarakentamisessa vain taloudellista hyötyä, pysyvien asukkaiden ja
kiinteistöjen verotuloja. Hautaanrannan tapauksessa kunnan pyrkimys on vieläpä erittäin edullinen, sillä
kauttavuotisen ranta-asumisen suosiminen ei aseta mitään velvoitteita kuntatekniikan rakentamisesta kilometrien
päähän olemassaolevasta kuntainfrasta, viemäreistä ja vesijohdoista. Näissä pyrkimyksissä kunnalle eivät näytä
merkitsevän mitään luonnon, maiseman eivätkä kulttuurin arvot eikä ympäristön asukkaiden mielipide.
Nastolan kunta omanvoitonpyynnissään näyttää olevan samoilla linjoilla näiden Hautaanrannan kahden
poikkeamisluvan hakijan kanssa. Lienee hyvinkin odotettavissa, että jos Heinolantie 600:n ja 602:n
poikkeamisluvat omakotitaloille (tai kesäasunnoksi naamioiduille omakotitaloille) nyt myönnetään ja sen
mukaisesti rakennetaan, naapurukset tulee esittämään viimeistään ennen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan
vahvistamista, että omakotitalon vaatimukset täyttävät rakennukset muutettaisiin kauttavuotisiksi asuinpaikoiksi.
Tämä nostaisi kiinteistöjen arvoa huomattavasti ja toisi kunnalle vastaavasti korkeampia verotuloja.
Näissä omistajien pyrkimyksissä lainvalvonnan perälaudaksi jäisi ympäristöhallinto. Se on ennenkin
osoittautunut vastaavissa tilanteissa täysin hampaattomaksi. Lopputulos olisi omistajien tavoitteiden mukainen
ympäristön tuho ja paikallisten asukkaiden arvojen häviö.
Vaadin, että Nastolan kunta välittömästi keskeyttää Hautaanrannan (Heinolantie 602) poikkeamisluvan käsittelyn
eikä ota käsiteltävkseen muita vastaavia hakemuksia.
Vaadin, että Nastolan kunta ottaa Hautaanrannan asiassa aikalisän tarpeellisten, osayleiskaavan valmisteluun
liittyvien selvitysten, luotettavan asiantuntijatyön ja kansalaisten osallistumisen varmistamiseksi.
4
Vaadin, että Nastolan kunta pyytää Hautaanrannan asiassa ensi käden viranomaisnäkemyksiä ja -selvityksiä ainakin
Museovirastolta ja Päijät-Hämeen liitolta.
Nastolan kunnan tulisi edes sen lyhyen ajan minkä se vielä on olemassa, ymmärtää ympäristön vuosisataisten luonnon,
maiseman ja kulttuurin arvojen pysyvä merkitys katoavien taloudellisten etujen sijaan.
Museovirasto on 2009 poistanut Nastolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen luettelosta. Kirkonkylän yhdyskuntasuunnittelusta on vastannut Nastolan kunta.
602
KARTTAKAAVIO
SYLVÖJÄRVEN HAUTAANMÄEN RANTA-ALUE, HEINOLANTIE.
5
POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE
HEINOLANTIE 602
Kiinteistötunnus:
532-409-1-449
Rekisteriyksikkölaji:
Tila
Nimi:
KAISLARANTA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Rekisteröity:
08.03.1958
Maapinta-ala:
0.5110 ha
Kokonaispinta-ala:
0.5110 ha
Arkistoviite:
6:230
Palstojen lkm:
Omistajat ja omistusperusteet
1
Nimi:
VENTO PIRJO SISKO
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Nimi:
VENTO EERO JUHANI
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Palsta Heinolantie 602 on edellä mainitun, omaa poikkeamislupaansa kesäasuntoa muistuttavalle omakotitalolle
hakevan palstan Heinolantie 600 pohjoispuolen naapuri. Palsta avohakattiin lokakuussa 2009 maantieltä
Sylvöjärven rantaan asti (kuvat). Lohkomista osoittavat rajamerkit (kuvissa) asetettiin maastoon lokakuun
lopussa. Leimikon suunnitteli Nastolan metsänhoitoyhdistys, hakkuuilmoituksen vastaanotti Metsäkeskus
Häme-Uusimaa ja puuston hakkasi Versowood Oy. Hakkuu tehtiin vastoin uusia rantametsien
käsittelysuosituksia vesirajaan asti ilman minkäänlaista maisemallista suojavyöhykettä. Kolmen
metsäorganisaation luonnonhoidon laadunvalvonta petti peräjälkeen törkein seurauksin.
Viite: Rantametsien käsittely. Metsätieto, kortti nro 07-005. Marraskuu 2007. Metsäkustannus Oy ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio. 4 s.
Palstalla ei ole lainvoimaista kaavaa. Uudenkylän osayleiskaava tulee tekeille 2010. Palsta on siis
metsätalousmaata, mikä aiotaan ottaa muuhun käyttöön, tonttimaaksi, kuten jo varhain oli arvioitavissa.
Metsälaki ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Jos maankäyttömuodon muutos edellyttää
viranomaisen lupaa - rakennus- tai poikkeamislupaa, mitä ei siis ole - metsälakia sovelletaan, kunnes ko. lupa on
lainvoimainen tai lupaviranomainen (alueellinen metsäkeskus) on suostunut maankäyttömuodon muutokseen.
Myös maankäyttömuodon muuttamiseksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (alueelliselle
metsäkeskukselle), missä tulee selvittää, mihin tarkoitukseen alue aiotaan ottaa. Uuden rakennustontin hakkuu
voidaan aloittaa vasta, kun rakennuslupa on lainvoimaisesti myönnetty. Jos metsätalousmaata, mikä on ilmoitettu
otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun aloittamisesta otettu ko. käyttöön,
alueeseen ja sillä tehtyyn hakkuuseen sovelletaan metsälain säännöksiä. Niiden mukaan avohakkuusta seuraa
metsän uudistamisvelvoite. Ko. palstalla Heinolantie 602 ei ole lainvoimaista rakennus- tai poikkeamislupaa,
joten hakkuu oli metsälain vastainen. Metsäviranomaisten on syytä seurata palstan tapahtumia kriittisesti, jotta
MetsäL velvoitteet tulevat hoidetuiksi.
Rakentaminen palstalle edellyttää poikkeamislupaa. Sen vastuuviranomainen tässä tapauksessa on alueellinen
ympäristökeskus, mille Nastolan kunta antaa lausunnon poikkeamisluvasta MRA 86 §:n mukaisen kuulemisen
jälkeen. Jos tai kun poikkeamislupaa ei myönnetä ja siis maankäyttömuoto ei muutu, vaan palsta säilyy
metsätalousmaana, omistajan on uudistettava metsä viiden vuoden kuluessa esimerkiksi koivulle istuttaen. Sitä
ennen luonnonprosessi toki alkaa uudistaa metsää. Jos omistaja (oletettavasti) osti metsäpalstan rantatontin
6
hinnalla ilman lainvoimaista rakennuslupaa, sen erehdyksen korjaamiseen ei pidä osallistua säädöksiä ja
yhteiskunnan etua valvovien viranomaisten, kuten tässä on vaarana tapahtua.
Kaikesta tähänastisesta tiedosta päätellen voidaan kuvitella, että palstojen Heinolantie 600 ja Heinolantie 602
omistajat toimivat yhteisen suunnitelman mukaisesti saadakseen poikkeamisluvan, molemmat omakotitalon
rakentamiseksi Sylvöjärven rantaan. Prosessin aloitti palstan Heinolantie 600 omistaja lomarakennuksen
korvaamiseksi omakotitalolla, todennäköisesti arvioiden saavansa luvan jo rakennetulle palstalle naapuriaan
helpommin. Palstan Heinolantie 602 omistaja avohakkasi palstansa suunnilleen samanaikaisesti kuin naapuri
lähetti poikkeamislupahakemuksen kunnalle ilmeisesti arvellen, että poikkeamisluvan saa helposti, kunhan
viereltä palstalta saadaan ensin ennakkotapaus omakotitalon rakentamiseksi.
Vastuuviranomaisten tulee määritellä kantansa tähän näköpiirissä olevaan menettelyyn lainsäädännön kirjaimen
ja hengen mukaisesti ja ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut poikkeamisluvan (-lupien) eväämiseksi.
Sanomattakin on selvää, että hakijoiden osalta kysymyksessä ovat huomattavat yksityiset taloudelliset intressit.
Omakotitaloina tontit järven rannassa päällystetien varressa runsaan tunnin matkan päässä Helsingistä olisivat
nykyaikaan lähes ainutlaatuisen arvokkaat. Tämä ei tietenkään saa vaikuttaa viranomaisarviointiin, missä tulee
ottaa huomioon yksityisten spekulaatioiden sijaan vain ja ainoastaan lainsäädäntö:
(MRL 172 §) Poikkeaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa alkaneelle Uudenkylän osayleiskaavoitukselle, kaavan
toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaisi luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön
suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mitä ilmeisimmin johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään
jatkorakentamiseen (ks. edempänä) sekä muutoinkin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita
vaikutuksia tässä muistutuksessa esitettävin ja täydentävistä liitteistä ilmenevin tavoin.
(MRL 73 §) Vasta laadittaessa Uudenkylän osayleiskaavaa voidaan kokonaisuutena selvittää, sopeutuuko
suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvä muu maankäyttö Sylvöjärven erityiseen rantamaisemaan ja muuhun
ympäristöön (vrt. liiteaineisto), ottaa muutoinkin huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet,
vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä vaatimus jättää
ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin nähden aiottu
rakentaminen mahdollisine jatkoseuraamuksineen on räikeässä ristiriidassa.
(MRL 6 ja 62 §) Vasta kaavoituksen aikana pääsevät Uudenkylän asukkaat laajemmin tässä kuulemisessa, mistä
Nastolan kunta ei ole ilmoittanut kirjallisesti edes naapureille, kertomaan näkemyksensä Sylvöjärven rantojen
käytöstä. (MRL 9 §) Vasta kaavaa laadittaessa on myös riittävien asiantuntijaselvitysten avulla mahdollista
arvioida ympäristö-ja muut vaikutukset tätä yhtä (tai näitä kahta) rakennuspaikkaa laajemmin, mihin tässä
muistutuksessa osoitetaan olevan perusteltu tarve. Etenkin alueellisen ympäristökeskuksen tulee vaatia laajempaa
tarkastelua jo tässä vaiheessa. Kunnilla - eikä Nastola ole poikkeus - painavat liian usein lyhytnäköiset
taloudelliset pyrkimykset saada uusia pysyviä asukkaita, kiinteistöverotuottoja ynnä muuta taloudellista hyötyä
melkeinpä hinnalla millä hyvänsä, jopa lainsäädäntöä ja ympäristön asukkaiden oikeuksia polkien.
(MRL 171 §) Näin ollen, ja koska ko. alueella ei ole MRL 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, Nastolan
kunta - tai tässä tapauksessa varsinainen lupaviranomainen - ei saa myöntää poikkeusta MRL:ssa säädetyistä tai
sen nojalla annetuista, rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja
muista rajoituksista, mitkä koskevat uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa (tulevaa
Uudenkylän osayleis)kaavaa.
Mainittakoon, että Nastolan koiraharrastajat -yhdistys teki 2008 aloitteen Nastolan kunnalta harjoitusalueeksi
vuokraamansa Uudenkylän Puutien kentän valaistuksen parantamiseksi. Tekninen lautakunta päätti olla
suostumatta esitykseen perustellen, että kenttäalueen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan alkavan Uudenkylän
osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen kaavan vahvistamista kentän rakenteisiin ei tehdä muutoksia.
Yhdenmukaisesti Nastolan kunnan ei siis tule myöntää eikä pidemmälle edes käsitellä tätäkään poikkeamislupaa
7
ennen Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja ratkaisuja, muussa tapauksessa
viranomaistoiminta on ristiriidassa hyvän ja tasapuolisen hallintotavan kanssa.
Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 620) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt
rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
(173 §) Joka tapauksessa vaadin, että ennen oman lausuntonsa (maankäyttöpäällikkö) antamista ja asian
ratkaisemista Nastolan kunta pyytää Museoviraston ja Päijät-Hämeen liiton lausunnnon, koska poikkeaminen
koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelun ja rakennussuojelun kannalta merkittävää
aluetta, mikä osoitetaan tässä muistutuksessa liitteineen.
Rantojen kaavoituksessa korostuvat luonnonarvot, maisema, vesiensuojelu ja virkistystarpeet, joiden
asianmukainen ottaminen huomioon vaatii etenkin tässä tapauksessa ehdottomasti yhden palstan
poikkeamislupamenettelyä laajempaa tarkastelua. Vaikka MRL:n mukaan onkin tietyin edellytyksin mahdollista
saada yksittäiselle hankkeelle poikkeamispäätös, hanke ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle
eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. On arvioitava, miten hankkeen toteuttaminen
vaikuttaa mm. vapaan rannan määrään ja yhtenäisyyteen, maisemaan ja luonnonarvoihin, vesistön tilaan ja
virkistysmahdollisuuksiin. Poikkeamista ei voida myöntää hankkeelle, minkä toteuttaminen olisi tulevalle
kaavoitukselle yleisesti ja erityisesti asetettujen tavoitteiden ja sisältövaatimusten vastaista, kuten tässä tapauksessa.
Viite: Rannalle rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Esite, 12 s. Ympäristöministeriö. Kesäkuu 2001.
Loma-asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi, samoin kuin kokonaan uusien vakituisten asuntojen
rakentamisessa rannoille ongelmana on myös se, että etäälle taajamista ja kylistä sijoittuva vakituinen asutus
hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tämä on erityisen kipeä ongelma Nastolassa, minkä kymmenkilometrinen
nauhataajama jo ennestään on yhdyskuntarakenteen ekologinen ja toiminnallinen katastrofi. Pitkät etäisyydet
lisäävät liikenteestä ja palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Heinolantiellä ei ole tällä kohdin julkista
liikennettä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Uudessakylässä ns.
Rakokiven liikekeskuksessa. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat
alueilla, joilla nykyinen tai odotettavissa oleva rakentamisen määrä on suuri. Tämä paine koskee mitä selvimmin
Uudenkylän Sylvöjärven suuntaa Heinolantien alkupäässä, missä asuntorakentaminen runkoviemärin varressa on
ollut vilkasta viime vuosina.
Vesiensuojelun takia vakituisen asutuksen jätevesien käsittelylle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin lomaasutuksen jätevesihuollolle. Myös vedenhankinta saattaa aiheuttaa erityistoimia. Tiiviisti rakennetuilla rannoilla
vakituisten asuntojen vedenhankinta ja jätevesien käsittely saattavat vaatia yhteisiä järjestelyjä, mitkä on
toteutettu äskettäin Heinolantien varressa Uudestakylästä Mannakodille asti, mutta ei siitä edemmäs pohjoiseen.
Myös rantojen virkistyskäyttö voi vaarantua vastuuttoman rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi ranta-alueiden
käyttäminen vakituiseen asutukseen tulisi ratkaista kaavoituksella erityisesti silloin, kun odotettavissa on paljon
rakentamista, kuten on osoittautunut nyt Sylvöjärvellä Heinolantien varressa. Ympärivuotisen asutuksen
lisääminen rannoille vaatii sen sijainnin huolellista, erittäin kriittistä suunnittelua riittävän laajalla alueella, ei
palstakohtaisia erillisratkaisuja.
Vakituisen asutuksen vaikutukset luonnonarvojen säilymiseen on selvitettävä. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa on
otettava huomioon, että rakennuspaikalta on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevedet voidaan käsitellä
asianmukaisesti voimassa olevien määräysten mukaisesti. Sylvöjärven piirissä on jo ranta-asemakaavaan
perustuvaa, taaja-asutuksen luonteista loma-asutusta Immilän puoleisessa pohjoispäässä. Rantojen ekologisesti
kestävä rakentamismitoitus on käytetty loppuun jo aikoja sitten Sylvöjärvellä, kuten muuallakin Nastolan
rannoilla. Sylvöjärven vesiensuojelullinen tila on huonoin kaikista Nastolan järvistä, mikä vaatisi huomattavasti
tähänastista vaikuttavampia vesiensuojelutoimia. Sylvöjärvi ei millään perustein kestä enää lisärakentamista.
Rakentamisen ja rakennuspaikan on täytettävä laissa asetetut vaatimukset (MRL 116, 117 ja 136 §), jotta
rakennuslupa voitaisiin myöntää. Samat vaatimukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että
8
käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Rakennuksen suunnittelussa, sijoittamisessa
ja rakennustavassa on otettava huomioon ratkaisun soveltuvuus rantamaisemaan. Omakotitalon näkyvyys
rakennuspaikan raivaamisen jälkeen olisi nykyiseen loma-asuntoon verrattuna aivan toista luokkaa.
Rakennuspaikan täytyy lisäksi olla rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Näilläkään edellytyksillä ko. palsta
ei sovellu omakotitalon rakennuspaikaksi. Saunakin tulisi siirtää rantaviivalta takamaastoon.
Sylvöjärven alueen luonnon- ja kulttuuriarvot ovat mittavat ja Nastolassa ainutlaatuiset. Sylvöjärvi ja Heinolantie
liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on
maassamme ainutkertainen ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma
Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven
ympärillä – Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki – kaikkine vaiheineen
ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen
avautuu Sylvöjärven valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue.
Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa Uudenkylän-Pönnölän ja edempänä Arrajoen peltoaukeilla
hienosti maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Ilman
insinööritiedettä paikalleen rakentunut Heinolantie on hyvä esimerkki vanhastaan maastoon sovittuneesta
maisematiestä. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu Heinolantien hitaan kulkijan silmiin kauniisti kapean
rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeinen välke hurmaa kaiken matkaa. Tienvarsi Uudestakylästä
Arrajoelle kasvaa vielä komeaa metsää vailla ensimmäistäkään avohakkuuta [kunnes lokakuussa 2009 avohakattiin
palsta Heinolantie 620 maantieltä vesirajaan asti]. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja
rantojen heleät koivikot lomittuvat somasti toisiinsa kainalossaan vanhaa asutusta. Kaunomaisema
kukkeimmillaan tarjoutuu alkukesän aikaan halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden, kun tienvarren
entisillä hakamailla loistavat tuomet, sireenit ja pyhät pihlajat kuin lumivalkeat soihdut. Vuosisataisen
asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa.
Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen alkukesän lintukuoro
kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman
keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen – romanttinenkin! – yölaulajien
kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi. Retken jälkeen voi virkistyä kylän uimarannassa.
Viereisen Mannakodin yhteyteen on perustettu luontokeskus näyttelyineen ja palveluineen. Sammalsillan luontoa ja
kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi asti:
Viite: Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004. Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa.
SAMMALSILTA-hanke.
Viite: Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Markku Sakari Meriluoto. Luontokeskus Manna 2009 (liite).
Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion
ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie
nousee jyrkästi Hautaanmäen korkealle kalliolle. Luonnontilaisen kaltaisen, suojelun arvoisen metsän ja
pyhänkauniin näköalapaikan kaikkine mahdollisuuksineen omistaa Nastolan kunta. Yllättävän korkealta kalliolta
kukkulalta honkien lomasta, 27 m vedenpintaa ylempää, näkyy Sylvöjärven Hautaan kapeikon yli Toivonojan
kartanon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Hautaanmäen rehevissä reunametsissä kukoistavat
keväiset valkovuokot vuokkovyöhykkeen pohjoisrajoilla. Niiden perään varjoisen kuusikkomaan täyttää valkea
matto uudelleen, kun käenkaali kukkii. Kevään 1918 tapahtumissa Hautaanmäkeen surmattiin Arrajoen
kartanon isännöitsijä ja metsänvartija.
Heinolantien neljä kartanoa neljän kilometrin matkalla – Sipilä eli Vanhakartano, Toivonoja, Uusikartano ja
Arrajoki – kaikkine vaiheineen kuvastavat Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuvan luonnon ja kulttuurin
yhteisen maiseman jatkuvuutta menneestä meidän aikaamme ja Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen
kokonaisuudeksi yhdistävää historiallista kertomusta. Luonto- ja kulttuurimatkailun mittavat mahdollisuudet
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella selvitettiin em. Sammalsilta-hankkeen yhteydessä. Käytännön työ on
alkanut toteutua Nastolan oloissa oivallisella tavalla esimerkiksi Immilän myllyllä, mikä on nopeasti
9
muodostunut kunnan merkittävimmäksi matkailunähtävyydeksi suuren suosion saavuttaneine historiallisine
kesänäyttelyineen ja muine kultturitapahtumineen.
Allekirjoittaneen yrittäjäntyötä, mihin osana kuuluvat alueen luontomatkailupalvelut ja niiden kehittäminen,
Sylvöjärven rantarakentamisesta seuraava luonnon- ja kulttuuriarvojen tuhoutuminen haittaisi suuresti.
Sylvöjärvestä ei saa tulla samanlainen täyteen rakennettu slummi kuin Nastolan kirkonseudun järvialueesta.
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys liittyy sekä valtakunnallisen että maakunnallisen
kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Museovirasto luetteloi valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1980-luvulla ja julkaisi
kohteet ympäristöministeriön kanssa 1993:
Viite: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto,
Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439.
Valtioneuvoston vahvisti uuden luettelon 28.12.2009 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi
inventoinniksi. Sylvöjärven pohjoispäässä sijaitseva Immilän (myllyn) kulttuurimaisema on nostettu
maakunnallisesti merkittävästä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi.
Luetteloidut kohteet (www.rky.fi) edustavat vain pientä osaa kulttuuriympäristöstämme. Kauneuden ja
kulttuuriarvojen vaaliminen sekä ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen ulottuu kaikkeen
rakennettuun ympäristöön. Näillä alueilla ja kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö
mahdollisimman hyvin. Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa
kulttuuriympäristön arvojen kanssa.
Nastolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat em. luettelon (2009) mukaisesti
Erstan kartano ja puisto
Seestan kartano ja kulttuurimaisema
Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema (Sylvöjärven rannassa)
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt.
Luettelosta on poistettu Nastolan kirkonkylän kulttuurimaisema.
Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sisältyvät lisäksi seuraavat, Sylvöjärven ympärillä toisiinsa liittyvät,
maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet:
Arrajoen kulttuurimaisema
Immilän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä 2009 alkaen)
Toivonojan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä)
Uudenkylän kulttuurimaisema.
Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita voidaan
yhdessä kutsua nimellä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa 2009 alkaen
korostuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys koko Nastolassa, maakunnassa ja valtakunnassa.
Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan.
Viite: Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008.Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisemaalue. Kertomus kotiseudusta (liite).
Viite: Markku Sakari Meriluoto. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.
Näiden kahden palstan omistajien tähänastiset tuoreet toimet osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja
piittaamattomuutta Sylvöjärven luonnon- ja kulttuurimaiseman merkittävistä arvoista, kuten seuraavat
kuvaesimerkit osoittavat:
10
Palsta Heinolantie 600 Heinolantien suunnasta Sylvöjärvelle. Nykyinen loma-asunto häämöttää nuolen kohdalla,
tienvarteen toistaiseksi säästetyn kulissimetsän takana. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 602) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt
rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
11
Palsta Heinolantie 602 Heinolantien suunnasta pohjoiseen ja koilliseen (ylärivi, huom. rajamerkit) sekä
Sylvöjärvelle ja Sylvöjärveltä päin (alarivi). Avohakkuun jälkeen palstalta korjattiin hakkuutähteet ja nostettiin
myös kannot. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
12
Palstat Heinolantie 600 (oik.) ja Heinolantie 602 (avohakkuu) Sylvöjärveltä päin. Saunarakennus Heinolantie
600 sijaitsee Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen vastaisesti vesirajassa. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
Palsta Heinolantie 602 Sylvöjärvelle. Ympärillä ja taustalla valtakunnallisesti arvokasta Sylvöjärven
kulttuurimaisema-aluetta. Päällystän kalliota louhittu maa-aineksesta kuoritusta kuvauspaikasta myöhemmin,
louhoskasa tällä hetkellä lumen peitossa. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
13
Palsta Heinolantie 602. Ajotie Heinolantieltä (taustalla), liittymä palstan Heinolantie 600 ajotiehen, raivatut
kannot (vas.) ja hakkuutähteet (oik.).
Palsta Heinolantie 602. Ajotie Sylvöjärven (taust.) rantaan. Päällystän kallionlouhintaa edeltäneessä maansiirrossa
kasattua maa-aineinesta. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
14
Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600. Oik. nykyinen kesämökki.
Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä.
Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä.
Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
15
Myrskypuuska kaatoi tukkipuita Heinolantielle avohakatun Heinolantie 602:n naapuripalstan (Koivuniemi)
kulmasta. Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Myrskypuuska pyöristi ja palokunta raivasi avohakatun Heinolantie 602:n naapuripalstan (Koivuniemi) kulman.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
16
Heinolantie 602:n avohakatulla palstalla myrskytuhon jälkiä, nostettuja kantoja, maa-ainekseskasa ja tieura.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Heinolantie 602:n avohakatun palstan korkealta päällystältä naapuritontille Heinolantie 600.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
17
Heinolantie 602:n avohakatun palstan korkealta päällystältä Sylvöjärvelle, vas. Heinolantie 600:n rantasauna.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Kallioon louhittu ja maa-aineksella päällystetty tieura Heinolantie 602:n palstalla Sylvöjärven rantaan.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
18
Kallionpäällystän yli louhittu tieura Heinolantie 602:n avohakkuupalstalla.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
Kallionpäällystän yli louhittu tieura Heinolantie 602:n avohakkuupalstalla alas Sylvöjärven rantaan.
Kuva 2010-04-20 Markku Sakari Meriluoto.
19
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (yksityinen, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-450
Nimi:
KOIVUNIEMI
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
26.0520 ha
Em. palstoista Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 välittömästi pohjoiseen sijaitsee Sylvöjärven rannan ja
Heinolantien välissä kapeahko pitkähkö palsta osana Koivuniemen tilaa, minkä talouskeskus - nykyisin
kesäasuntona - sijaitsee kartan osoittamassa paikassa Hautaanmäen eteläpuolella. Tilalla sijaitsee Heinolantien
alittava Hautaannoro, mikä ympäristöineen on määritelty MetsäL 10 § erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (noro
sekä kostea ja tuore lehto). Tilan omistaa perikunta.
Tilalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä mitään edellä kuvattuun rakentamisspekulaatioon liittyvää toimintaa.
Viranomaisten kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajankohtaisissa ratkaisuissa, että Koivuniemen tilan - mistä
molemmat em. etelänpuoleiset palstat alun perin on lohkottu jo 1950-luvulla - Sylvöjärven rantapalsta on lähes
600 m pituinen ja käsittää useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Niiden sijainti, rakennusominaisuudet, maisemaarvot ja taloudellinen arvo korkeahkolla, hongikkoisella rantatöyräällä ovat suorastaan loistavat, ainutlaatuiset
Nastolan oloissa ja laajemminkin, runsaan tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. On helppo kuvitella,
millainen rakentamispaine voi kohdistua tällaiseen paikkaan, minkä vertaiset on jo aikaa sitten käytetty loppuun
koko eteläisimmässä Suomessa, Nastolasta puhumattakaan.
Vastuuviranomaisten tulee ratkaisuja harkitessaan ottaa huomioon nämä näkökohdat, mitkä edelleen puoltavat
yhtä palstaa laajempaa harkintaa ja osayleiskaavoitukseen kuuluvien taustaselvitysten tarvetta.
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (Nastolan kunta, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-763
Nimi:
KUOPPALA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
52.2106 ha
Omistaja:
Nastolan kunta
Seuraavan suurehkon palstan omistaa Nastolan kunta Hautaanmäessä, Uudenkylän ja Immilän rajaa vasten.
Edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämä maisemallisesti merkittävä palsta, mikä käsittää noin 600 m
Sylvöjärven rantaa, tulee määritellä osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi, missä tulee turvata nykyisen
virkistyskäytön (näköalapaikka sekä pienimuotoinen uima- ja onkipaikka) jatkumisen edellytykset. Yhdessä em.
Koivumäen palstan kanssa Hautaanmäen alueella olisi näin 1,2 km pitkä yhtenäinen, rakentamaton
maisemakokonaisuus. Nastolan kunta ei tiettävästi ole harkinnut Hautaanmäen palstan käyttämistä
rakentamiseen. Nyt on ajankohtaista turvata palsta edelleen metsätalouskäytöltä ja säilyttää se luonnontilaisena,
kaikkialle Sylvöjärven ranta-alueelle näkyvänä merkittävänä maisemakokonaisuutena.
20
Seuraavassa julkaistaan tuore esitys Sylvöjärven maisema-alueen perustamiseksi:
MUISTIO
2010-02-26
Tieokas
Markku Sakari Meriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
[email protected]
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
MAISEMAN SUOJELU
SYLVÖJÄRVEN MAISEMA-ALUE
SYLVÖJÄRVI
Esitetty Sylvöjärven maisema-alue (kartta Päijät-Hämeen liitto).
ALOITE
Esitän perustettavaksi Sylvöjärven maisema-alueen Nastolan Uuteenkylään ja Immilään
luonnonsuojelusäädösten mukaisesti. Päijät-Hämeessä ei ole vielä yhtään virallisesti perustettua maisema-aluetta.
Koko maassakin niitä on tiettävästi vain kolme. Maisema-alueilla ei suojella alkuperäistä luontoa, vaan aluetta,
missä näkyy ihmiskäden toiminta ja vaikutus. Käsitteen synonyymi on siten kulttuurimaisema-alue.
Sylvöjärven maisema-alueen perustaminen voitraisiin käynnistää ja toteuttaa osapuolten yhteistyössä liittyen
Uudenkylän osayleiskaavatyöhön, mikä alkaa 2010.
SIJAINTI
Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot on maisema Uudenkylän Kuninkaanharjulta.
Kaakkoishämäläisen kulttuurimaiseman kauneus Ensimmäisen Salpausselän korkeimmilta kohdilta yli
Uudenkylän vanhan ryhmäkylän on lumonnut kuninkaatkin. Heidän askeltensa sijoilta Kuninkaanharjulta
pohjoiseen johdattavat rinnakkaiset historialliset väylät Sylvöjärvi ja Heinolantie. Sylvö paikannimenä on
maassamme ainutkertainen vain täällä ja Heinolantie paikallaan alkuperäinen vuosisatojen ajan.
21
Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi viisi maakunnallisesti merkittävää
kulttuurimaisema-aluetta tai rakennettua ympäristöä, mitkä ovat
- Uudenkylän kulttuurimaisema
- Uudenkylän entinen vaivaiskoti (Sammalsillan alue)
- Toivonojan kartano
- Immilänjoen ja Immilän Myllymäen kulttuurimaisema
- Arrajoen kulttuurimaisema.
Toivonojan ja Immilän myllyn kulttuurimaisema-alueet ovat lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä.
Luonnon ja kulttuurin yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa
summa – yhdessä Sylvöjärven maisema-alue. Uudenkylän ja Immilän kylät raja jakaa ja liittää Sylvöjärven
Hautaan kapeikossa historian määräämällä tavalla.
MAISEMAN SUOJELUN VIRANOMAISOHJAUS
Maiseman suojelu on Suomessa paljolti hyvän tahdon, moraalin ja kulttuurisen perinteen varassa - sanalla
sanoen paikallisen sivistyksen varassa. Maisemia koskeva viranomaisohjaus on tavattoman hajallaan eri
tarkoituksia ohjaavissa hallinnoissa ja säädöksissä. Eri tilanteisiin soveltuvat määräykset ovat vaikeasti
löydettävissä ja hallittavissa. Välillisiä tai suoria säädöksiä - usein ilman mitään sanktioita - on ainakin
luonnonsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, maa-aineslaissa, rakennussuojelulaissa, muinaismuistolaissa,
maatalouden lainsäädännössä, perustuslaissakin.
Lisäksi on tehty selvityksiä mm. arvokkaista maisema-alueista, merkittävistä kulttuuriympäristöistä,
perinnemaisemista ja muinaisjäännöksistä. Parhaillaan ympäristöhallinnossa ovat käynnissä maisema-alueiden
päivitysinventoinnit ja luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden edistämistyö.
Maiseman suojelua koskevissa asioissa liikutaan vahvasti kansallisella pohjalla. Näyttää olevan jossakin määrin
epäselvää, missä suhteessa omat säädökset ovat EU-lainsäädäntöön. Euroopan neuvoston Eurooppalaisen
maisemayleissopimuksen Suomikin on hyväksynyt. Sopimuksen edellyttämät asiat ovat suositusluonteisia, mutta
toisaalta sopimuksen hyväksyminen kertoo siitä, että meillä aihepiirin säädöstö on sopimuksen edellyttämällä
tasolla.
Alueellisesti maisemanhoidon viranomaisohjaus keskittyy uusiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin
(ELY), joiden toiminta hallinnonuudistuksen jälkeen hakee uomiaan. Tärkeitä toimijoita ovat myös maakuntien
liitot. Järjestö- ja oppilaitoskentässä maisemanhoidon alalla tehdään paljon vahvaa työtä. Kaikesta tarjolla
olevasta kirjavuudesta seuraa, että yksittäisen maisemanhoitoasian tai -ongelman ratkaiseminen voi käytännössä
tuntua ainakin kansalaiselle ylivoimaiselta. Näin ei saisi olla.
PERUSTEITA JA MÄÄRITELMIÄ
Arvokas maisema-alue
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Merkintä on alueen
päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue. Valtakunnallisten
maisema-alueiden tunnuksena on MAv, maakunnallisten maisema-alueiden MAm. Valtakunnallisten
maisemanähtävyyksien tunnuksena on MAnv ja maakunnallisten maisemanähtävyyksien MAnm.
22
Suunnittelumääräys
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja
käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden sekä luonnon- ja
kulttuuri-perinnön säilymistä.
Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen.
Suunnittelusuositus
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa
on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristöviranomaiselta (ELY).
Luonnonsuojelulain mukainen maisema-alue
Luonnonsuojelulain 32-33 §:n nojalla voidaan perustaa maisema-alue luonnon tai kulttuurimaiseman
kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja
hoitamiseksi. Säädös on voimassaolonsa aikana (1997-) ollut samankaltainen lähes kuollut pykälä kuin
esimerkiksi metsälain 6 §:n erikoishakkuu, minkä maa- ja metsätalousministeriö toimintaympäristön
painostuksesta herätti henkiin vasta kymmenisen vuotta voimaantulon jälkeen.
Valtakunnallisesta maisema-alueesta päättää ympäristöministeriö. Maakunnallisen maisema-alueen perustamisen
päättää alueellinen ympäristöviranomainen (ELY) maakunnan liiton esityksestä. Perustettava maisema-alue voi
olla osa valtakunnallisesti arvokkaasta alueesta tai ulottua arvokkaaksi luokitellun alueen ulkopuolelle.
Suomessa on 156 maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaan
valtakunnallisesti arvokkaita. Alueiden pinta-ala on yhteensä 730 000 hehtaaria. Suurin osa maisema-alueista
sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomen viljelyseuduilla. Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen
valtakunnallinen maisema-alue perustettiin Raaseporin Skärlandetiin vuonna 2007. Maisema-alueen
perustaminen sai alkunsa Tammisaaren kaupungin sekä paikallisten maanomistajien aloitteesta.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista pohjautui ympäristöministeriön
mietintöön (1992). Alueiden arviointia varten laadittiin koko maata koskeva maisemamaakuntajako. Jaon avulla
aluevalikoimaan saatiin edustava otos maan eri osille luonteenomaisia viljely- ja kulttuurimaisemia.
Valtioneuvoston päätös velvoittaa kehittämään ja tukemaan alueiden maisemanhoitoa. Monille alueille on tehty
maisemanhoidon suunnitelmia, ja maisemanhoidon neuvontaa on edistetty muun muassa maatalouden
neuvontajärjestöjen yhteistyönä.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mitkä uudistettiin maaliskuun
2009 alusta, edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Ne tulee muun
muassa sisällyttää maakuntakaavoihin.
Ympäristöministeriö listasi 1992 myös 171 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niitä ei mainita
valtioneuvoston periaatepäätöksessä, eikä niistä ole rajauksia. Muutamat maakuntien liitot ovat tehneet
selvityksiä maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista maisema-alueista, mitkä on tarkoitus merkitä
maakuntakaavoihin.
23
Päijät-Hämeessä on em. luettelon mukaan muutamia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Lahden
länsipuolella:
Kastari - Hatsila - Kutajoki; Hollola, Hämeenkoski
Kurhila - Pulkkila; Asikkala
Auttoinen ja Vesijako; Padasjoki
Nuoramoinen; Sysmä
Päijätsalo; Sysmä
Porvoonjokilaakso; Orimattila, (Porvoo, Askola, Pukkila)
ja Kaakkois-Suomessa Lahden itäpuolella:
Elimäen kulttuurimaisemat; Elimäki
Iitin kirkonkylä-Lyöttilä; litti
Jaalan kirkonkylä; Jaala.
Lähemmin:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi#a3
TOTEUTUSESIMERKKI: Saijan kylästa maisema-alue
Lapin ympäristökeskus päätti 2007 perustaa Saijan kylän maisema-alueen. Se on Lapin ensimmäinen ja koko
maassamme vasta toinen luonnonsuojelulain mukainen maisema-alue.
Saijan kyläläiset ja Sallan kunnan päättäjät ovat toimineet keskeisessä roolissa kylänsä maisema-alueen eteenpäin
viemisessä. Kyläläisten, maanomistajien ja paikallisten viranomaisten yhteistyönä valmistui myös maisema-alueen
hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa tunnistetaan alueen maisemallisesti arvokkaat tekijät ja annetaan kunnostus- ja
hoitosuosituksia.
Saijassa tiedetään, että maisema-alueen tuomaa arvoa voidaan hyödyntää matkailussa. Se tarjoaa mahdollisuudet
kehittää kylän luonto- ja kulttuurimatkailua, jolloin kylä säilyy elinvoimaisena. Tuotteistamisideoita tarjoavat
mm. vanhat kulkureitit, savotta-, uitto-, porotalous ja sotahistorialliset kohteet.
Arvokas ja tunnustettu kylämaisema antaa luottamusta myös maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen
harjoittamiseen. Hoito- ja käyttösuunnitelma opastaa kylän maanomistajia ja parantaa heidän mahdollisuuksia
saada tulevaisuudessa kunnostus- ja hoitotukia alueen kohteiden kunnossapitoon ja/tai ennallistamiseen.
Lähemmin:
www.tieokas.fi
®
MUISTUTUS
2009-11-11
Tieokas
Markku Sakari Meriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
[email protected]
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
VIITE:
NASTOLAN KUNNAN KUULUTUS NASTOLA-LEHDESSÄ 2009-11-04
ASIA:
POIKKEAMISLUPAHAKEMUS
TAVOITTEENA RAKENTAA UUSI OMAKOTITALO
JA AUTOKATOS/VARASTO SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE
TILALLE RUOKORANTA 532-409-1-448
Nastolan kunta
Kaavoitus
[email protected]
Vaadin poikkeamislupahakemuksen hylkäämistä (Nastolan kunta / Hämeen
ympäristökeskus) tässä muistutuksessa ja sen liitteissä esitetyin perustein.
Tieokas / Uudenkylän Luonto
merk.
Markku Sakari Meriluoto
TIEDOKSI
Hämeen ympäristökeskus
Museovirasto
Päijät-Hämeen liitto
LIITTEET
Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue.
Kertomus kotiseudusta. 2008.
(Kuninkaanharju.pdf)
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.
(Uusikylä - lintuparatiisi.pdf)
Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". 2009.
Sylvöjärven Sammalsilta - Nastolan monimuotoisin kosteikkoalue Uudessakylässä.
(Sammalsiltakuvitelma.pdf)
1
VIITE:
NASTOLAN KUNNAN KUULUTUS NASTOLA-LEHDESSÄ 2009-11-04
ASIA:
POIKKEAMISLUPAHAKEMUS TAVOITTEENA RAKENTAA UUSI OMAKOTITALO
JA AUTOKATOS/VARASTO SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE TILALLE
RUOKORANTA 532-409-1-448
VAATIMUS: POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN HYLKÄÄMINEN (NASTOLAN KUNTA/HÄMEEN
YMPÄRISTÖKESKUS) TÄSSÄ MUISTUTUKSESSA LIITTEINEEN ESITETTÄVIN
PERUSTEIN.
KARTTAKAAVIO
SYLVÖJÄRVEN HAUTAANMÄEN RANTA-ALUE, HEINOLANTIE.
2
POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE (MUISTUTUSAIKA 13.11.2009)
HEINOLANTIE 600 (nykyisin loma-asunto, hakee okt-rakennuslupaa
Kiinteistötunnus:
532-409-1-448
Rekisteriyksikkölaji:
Tila
Nimi:
RUOKORANTA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Rekisteröity:
08.03.1958
Maapinta-ala:
0.5040 ha
Kokonaispinta-ala:
0.5040 ha
Arkistoviite:
6:230
Palstojen lkm:
Omistajat ja omistusperusteet
1
Nimi:
Raita Erkki Jouko Olavi
Osoite:
Tehokatu 3, 15680 LAHTI
Omistusosuus:
1/1
Lainhuuto:
22.11.2002
(MRL 172 §) Poikkeaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa 2009 alkavalle Uudenkylän osayleiskaavoitukselle,
kaavan toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaisi luonnonsuojelun sekä rakennetun
ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mitä ilmeisimmin johtaisi vaikutuksiltaan
merkittävään jatkorakentamiseen (ks. edempänä) sekä muutoinkin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia tässä muistutuksessa myöhemmin esitettävin ja täydentävistä liitteistä ilmenevin tavoin.
(MRL 73 §) Vasta laadittaessa Uudenkylän osayleiskaavaa 2009 alkaen voidaan kokonaisuutena selvittää,
sopeutuuko suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvä muu maankäyttö Sylvöjärven erityiseen rantamaisemaan
ja muuhun ympäristöön (vrt. liiteaineisto), ottaa muutoinkin huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot,
virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä
vaatimus jättää ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin
nähden aiottu rakentaminen mahdollisine jatkoseuraamuksineen on räikeässä ristiriidassa.
(MRL 6 ja 62 §) Vasta kaavoituksen aikana Uudenkylän asukkaat tätä kuulemista laajemmin pääsevät kertomaan
näkemyksensä Sylvöjärven rantojen käytöstä. (MRL 9 §) Vasta kaavaa laadittaessa on myös riittävien selvitysten
avulla mahdollista arvioida ympäristö-ja muut vaikutukset tätä yhtä rakennuspaikkaa laajemmin, mihin tässä
muistutuksessa osoitetaan olevan perusteltu tarve. Etenkin alueellisen ympäristökeskuksen tulee huolehtia
laajemman tarkastelun toteutumisesta. Kunnilla - eikä Nastola ole poikkeus - painavat liian usein lyhytnäköiset
taloudelliset pyrkimykset saada uusia pysyviä asukkaita, kiinteistöverotuottoja ynnä muuta taloudellista hyötyä
melkeinpä hinnalla millä hyvänsä, jopa lainsäädäntöä ja entisten asukkaiden oikeuksia polkien.
(MRL 171 §) Näin ollen, ja koska ko. alueella ei ole MRL 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, Nastolan
kunta - tai tässä tapauksessa varsinainen lupaviranomainen alueellinen ympäristökeskus - ei saa myöntää
poikkeusta MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista, rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista
säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, mitkä koskevat uuden rakennuksen rakentamista
ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa (tulevaa Uudenkylän osayleis)kaavaa.
Mainittakoon, että Nastolan koiraharrastajat -yhdistys teki 2008 aloitteen Nastolan kunnalta harjoitusalueeksi
vuokraamansa Uudenkylän Puutien kentän valaistuksen parantamiseksi. Tekninen lautakunta päätti olla
suostumatta esitykseen perustellen, että kenttäalueen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan 2009 alkavan Uudenkylän
osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen kaavan vahvistamista kentän rakenteisiin ei tehdä muutoksia.
Yhdenmukaisesti Nastolan kunnan ei siis tule myöntää eikä pidemmälle edes käsitellä tätäkään poikkeamislupaa
ennen Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja ratkaisuja, muussa tapauksessa
viranomaistoiminta on ristiriidassa hyvän ja tasapuolisen hallintotavan kanssa.
3
Palsta Heinolantie 600 Heinolantien suunnasta Sylvöjärvelle. Nykyinen loma-asunto häämöttää nuolen kohdalla,
tienvarteen toistaiseksi säästetyn kulissimetsän takana. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 620) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt
rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.
4
(173 §) Joka tapauksessa vaadin, että ennen oman lausuntonsa (maankäyttöpäällikkö) antamista ja asian
ratkaisemista Nastolan kunta pyytää alueellisen (Hämeen) ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Päijät-Hämeen
liiton lausunnnon, koska poikkeaminen koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelun ja
rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta, mikä osoitetaan tässä muistutuksessa liitteineen.
Rantojen kaavoituksessa korostuvat luonnonarvot, maisema, vesiensuojelu ja virkistystarpeet, joiden
asianmukainen ottaminen huomioon vaatii etenkin tässä tapauksessa ehdottomasti yhden palstan
poikkeamislupamenettelyä laajempaa tarkastelua. Vaikka MRL:n mukaan onkin tietyin edellytyksin mahdollista
saada yksittäiselle hankkeelle poikkeamispäätös, hanke ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle
eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. On arvioitava, miten hankkeen toteuttaminen
vaikuttaa mm. vapaan rannan määrään ja yhtenäisyyteen, maisemaan ja luonnonarvoihin, vesistön tilaan ja
virkistysmahdollisuuksiin. Poikkeamista ei voida myöntää hankkeelle, minkä toteuttaminen olisi tulevalle
kaavoitukselle yleisesti ja erityisesti asetettujen tavoitteiden ja sisältövaatimusten vastaista, kuten tässä tapauksessa.
Viite: Rannalle rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Esite, 12 s. Ympäristöministeriö. Kesäkuu 2001.
Loma-asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi, samoin kuin kokonaan uusien vakituisten asuntojen
rakentamisessa rannoille ongelmana on myös se, että etäälle taajamista ja kylistä sijoittuva vakituinen asutus
hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tämä on erityisen kipeä ongelma Nastolassa, minkä kymmenkilometrinen
nauhataajama jo ennestään on yhdyskuntarakenteen ekologinen katastrofi. Pitkät etäisyydet lisäävät liikenteestä ja
palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Heinolantiellä ei ole tällä kohdin julkista liikennettä.
Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Uudessakylässä ns. Rakokiven
liikekeskuksessa. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat alueilla, joilla
nykyinen tai odotettavissa oleva rakentamisen määrä on suuri. Tämä paine koskee mitä selvimmin Uudenkylän
Sylvöjärven suuntaa Heinolantien varressa, missä asuntorakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina.
Vesiensuojelun takia vakituisen asutuksen jätevesien käsittelylle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin lomaasutuksen jätevesihuollolle. Myös vedenhankinta saattaa aiheuttaa erityistoimia. Tiiviisti rakennetuilla rannoilla
vakituisten asuntojen vedenhankinta ja jätevesien käsittely saattavat vaatia yhteisiä järjestelyjä, mitkä on
toteutettu äskettäin Heinolantien varressa Uudestakylästä Mannakodille asti, mutta ei siitä edemmäs pohjoiseen.
Myös rantojen virkistyskäyttö voi vaarantua vastuuttoman rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi ranta-alueiden
käyttäminen vakituiseen asutukseen tulisi ratkaista kaavoituksella erityisesti silloin, kun odotettavissa on paljon
rakentamista, kuten on osoittautunut nyt Sylvöjärvellä Heinolantien varressa. Ympärivuotisen asutuksen
lisääminen rannoille vaatii sen sijainnin huolellista, erittäin kriittistä suunnittelua riittävän laajalla alueella, ei
palstakohtaisia erillisratkaisuja.
Vakituisen asutuksen vaikutukset luonnonarvojen säilymiseen on selvitettävä. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa on
otettava huomioon, että rakennuspaikalta on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevedet voidaan käsitellä
asianmukaisesti voimassa olevien määräysten mukaisesti. Sylvöjärven piirissä on jo ranta-asemakaavaan
perustuvaa, taaja-asutuksen luonteista loma-asutusta Immilän puoleisessa pohjoispäässä. Rantojen ekologisesti
kestävä rakentamismitoitus on käytetty loppuun jo aikoja sitten Sylvöjärvellä, kuten muuallakin Nastolan
rannoilla. Sylvöjärven vesiensuojelullinen tila on huonoin kaikista Nastolan järvistä, mikä vaatisi huomattavasti
tähänastista vaikuttavampia vesiensuojelutoimia. Sylvöjärvi ei millään perustein kestä enää lisärakentamista.
Rakentamisen ja rakennuspaikan on täytettävä laissa asetetut vaatimukset (MRL 116, 117 ja 136 §), jotta
rakennuslupa voitaisiin myöntää. Samat vaatimukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että
käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Rakennuksen suunnittelussa, sijoittamisessa
ja rakennustavassa on otettava huomioon ratkaisun soveltuvuus rantamaisemaan. Omakotitalon näkyvyys
rakennuspaikan raivaamisen jälkeen olisi nykyiseen loma-asuntoon verrattuna aivan toista luokkaa.
Rakennuspaikan täytyy lisäksi olla rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Näilläkään edellytyksillä ko. palsta
ei sovellu omakotitalon rakennuspaikaksi. Saunakin tulisi siirtää rantaviivalta takamaastoon.
5
Sylvöjärven alueen luonnon- ja kulttuuriarvot ovat mittavat ja Nastolassa ainutlaatuiset. Sylvöjärvi ja Heinolantie
liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on
maassamme ainutkertainen ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma
Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven
ympärillä – Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki – kaikkine vaiheineen
ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen
avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue.
Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa Uudenkylän-Pönnölän ja edempänä Arrajoen peltoaukeilla
hienosti maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Ilman
insinööritiedettä paikalleen rakentunut Heinolantie on hyvä esimerkki vanhastaan maastoon sovittuneesta
maisematiestä. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu Heinolantien hitaan kulkijan silmiin kauniisti kapean
rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeinen välke hurmaa kaiken matkaa. Tienvarsi Uudestakylästä
Arrajoelle kasvaa vielä komeaa metsää vailla ensimmäistäkään avohakkuuta [kunnes lokakuussa 2009 avohakattiin
palsta Heinolantie 620 maantieltä vesirajaan asti]. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja
rantojen heleät koivikot lomittuvat somasti toisiinsa kainalossaan vanhaa asutusta. Kaunomaisema
kukkeimmillaan tarjoutuu alkukesän aikaan halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden, kun tienvarren
entisillä hakamailla loistavat tuomet, sireenit ja pyhät pihlajat kuin lumivalkeat soihdut. Vuosisataisen
asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa.
Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen alkukesän lintukuoro
kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman
keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen – romanttinenkin! – yölaulajien
kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi. Retken jälkeen voi virkistyä kylän uimarannassa.
Viereisen Mannakodin yhteyteen on perustettu luontokeskus näyttelyineen ja palveluineen. Sammalsillan luontoa ja
kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi asti:
Viite: Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004. Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa.
SAMMALSILTA-hanke.
Viite: Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Markku Sakari Meriluoto. Luontokeskus Manna 2009 (liite).
Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion
ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie
nousee jyrkästi Hautaanmäen korkealle kalliolle. Luonnontilaisen kaltaisen, suojelun arvoisen metsän ja
pyhänkauniin näköalapaikan kaikkine mahdollisuuksineen omistaa Nastolan kunta. Yllättävän korkealta kalliolta
kukkulalta honkien lomasta, 27 m vedenpintaa ylempää, näkyy Sylvöjärven Hautaan kapeikon yli Toivonojan
kartanon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Hautaanmäen rehevissä reunametsissä kukoistavat
keväiset valkovuokot vuokkovyöhykkeen pohjoisrajoilla. Niiden perään varjoisen kuusikkomaan täyttää valkea
matto uudelleen, kun käenkaali kukkii. Kevään 1918 tapahtumissa Hautaanmäkeen surmattiin Arrajoen
kartanon isännöitsijä ja metsänvartija.
Heinolantien neljä kartanoa neljän kilometrin matkalla – Sipilä eli Vanhakartano, Toivonoja, Uusikartano ja
Arrajoki – kaikkine vaiheineen kuvastavat Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuvan luonnon ja kulttuurin
yhteisen maiseman jatkuvuutta menneestä meidän aikaamme ja Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen
kokonaisuudeksi yhdistävää historiallista kertomusta. Luonto- ja kulttuurimatkailun mittavat mahdollisuudet
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella selvitettiin em. Sammalsilta-hankkeen yhteydessä. Käytännön työ on
alkanut toteutua Nastolan oloissa oivallisella tavalla esimerkiksi Immilän myllyllä, mikä on nopeasti
muodostunut kunnan merkittävimmäksi matkailunähtävyydeksi suuren suosion saavuttaneine historiallisine
kesänäyttelyineen ja muine kultturitapahtumineen.
Allekirjoittaneen yrittäjäntyötä, mihin osana kuuluvat alueen luontomatkailupalvelut ja niiden kehittäminen,
Sylvöjärven rantarakentamisesta seuraava luonnon- ja kulttuuriarvojen tuhoutuminen haittaisi suuresti.
Sylvöjärvestä ei saa tulla samanlainen täyteen rakennettu slummi kuin Nastolan kirkonseudun järvialueesta.
6
Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys liittyy sekä valtakunnallisen että maakunnallisen
kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Museovirasto luetteloi valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1980-luvulla ja julkaisi
kohteet ympäristöministeriön kanssa 1993:
Viite: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto,
Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439; valikoima osoitteessa
http://www.nba.fi/rky1993/.
Kohdevalikoimaa tarkistetaan parhaillaan. Valtioneuvoston vahvistanee uuden luettelon 2009 valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Sylvöjärven pohjoispäässä sijaitseva Immilän (myllyn)
kulttuurimaisema on nostettu maakunnallisesti merkittävästä valtakunnallisesti merkittäväksi
kulttuurimaisemaksi.
Luetteloidut kohteet edustavat vain pientä osaa kulttuuriympäristöstämme. Kauneuden ja kulttuuriarvojen
vaaliminen sekä ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen ulottuu kaikkeen rakennettuun ympäristöön.
Näillä alueilla ja kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin.
Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa kulttuuriympäristön arvojen kanssa.
Nastolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat em. luettelon (1993) mukaisesti
Erstan kartano ja puisto
Nastolan kirkonkylän kulttuurimaisema
Seestan kartano ja kulttuurimaisema
Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema (Sylvöjärven rannassa).
Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sisältyvät lisäksi seuraavat, Sylvöjärven ympärillä toisiinsa liittyvät,
maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet:
Arrajoen kulttuurimaisema
Immilän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä 2009 alkaen)
Toivonojan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä)
Uudenkylän kulttuurimaisema.
Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita voidaan
yhdessä kutsua nimellä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa 2009 alkaen
korostuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys koko Nastolassa, maakunnassa ja valtakunnassa.
Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan.
Viite: Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008.Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisemaalue. Kertomus kotiseudusta (liite).
Viite: Markku Sakari Meriluoto. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.
7
SEURAAVAN POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE (OLETUS)
HEINOLANTIE 620 (nykyinen avohakkuupalsta)
Kiinteistötunnus:
532-409-1-449
Rekisteriyksikkölaji:
Tila
Nimi:
KAISLARANTA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Rekisteröity:
08.03.1958
Maapinta-ala:
0.5110 ha
Kokonaispinta-ala:
0.5110 ha
Arkistoviite:
6:230
Palstojen lkm:
Omistajat ja omistusperusteet
1
Nimi:
VENTO PIRJO SISKO
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Nimi:
VENTO EERO JUHANI
Osoite:
NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI
Omistusosuus:
1/2
Lainhuuto:
22.06.2009
Palsta Heinolantie 620 on edellä käsitellyn, poikkeamislupaa hakevan palstan Heinolantie 600 pohjoispuolen
naapuri. Palsta avohakattiin lokakuussa 2009 maantieltä Sylvöjärven rantaan asti (kuvat). Lohkomista osoittavat
rajamerkit (kuvissa) asetettiin maastoon lokakuun lopussa. Leimikon suunnitteli Nastolan metsänhoitoyhdistys,
hakkuuilmoituksen vastaanotti metsäkeskus Häme-Uusimaa ja puuston hakkasi Versowood Oy. Hakkuu tehtiin
vastoin uusia rantametsien käsittelysuosituksia vesirajaan asti ilman minkäänlaista maisemallista suojavyöhykettä.
Kolmen metsäorganisaation luonnonhoidon laadunvalvonta petti peräjälkeen törkein seurauksin.
Viite: Rantametsien käsittely. Metsätieto, kortti nro 07-005. Marraskuu 2007. Metsäkustannus Oy ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio. 4 s.
Palstalla ei ole lainvoimaista kaavaa (Uudenkylän osayleiskaava tekeille 2009), joten palsta on metsätalousmaata,
mikä arvion mukaan aiotaan ottaa muuhun käyttöön (tonttimaaksi). MetsäL ei estä metsätalousmaan ottamista
muuhun käyttöön. Jos maankäyttömuodon muutos edellyttää viranomaisen lupaa (rakennus- tai
poikkeamislupaa, mitä ei siis ole), MetsäL sovelletaan, kunnes ko. lupa on lainvoimainen tai lupaviranomainen
(alueellinen metsäkeskus) on suostunut maankäyttömuodon muutokseen.
Myös maankäyttömuodon muuttamiseksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (alueelliselle
metsäkeskukselle), missä tulee selvittää, mihin tarkoitukseen alue aiotaan ottaa. Uuden rakennustontin hakkuu
voidaan aloittaa, kun rakennuslupa on lainvoimaisesti myönnetty (tässä tapauksessa ei ole myönnetty). Jos
metsätalousmaata, mikä on ilmoitettu otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun
aloittamisesta otettu ko. käyttöön, alueeseen ja sillä tehtyyn hakkuuseen sovelletaan MetsäL:n säännöksiä
(avohakkuussa uudistamisvelvoite).
Ko. palstalla Heinolantie 620 ei ole lainvoimaista rakennus- tai poikkeamislupaa. Rakentaminen palstalle
edellyttää poikkeamislupaa, minkä vastuuviranomainen tässä tapauksessa on alueellinen ympäristökeskus, mille
Nastolan kunta antaa lausunnon poikkeamisluvasta MRA 86 §:n kuulemisen jälkeen. Jos tai kun
poikkeamislupaa ei myönnetä ja siis maankäyttömuoto ei muutu, vaan palsta säilyy metsätalousmaana
(oletettavasti rantatontin hinnalla), omistajan on uudistettava metsä viiden vuoden kuluessa esimerkiksi koivulle
istuttaen. Sitä ennen luonnonprosessi toki alkaa uudistaa metsää.
Metysäviranomaisten on syytä seurata palstan tapahtumia kriittisesti, jotta MetsäL velvoitteet tulevat hoidetuiksi.
8
Kaikesta tähänastisesta tiedosta päätellen voidaan kuvitella, että palstojen Heinolantie 600 ja Heinolantie 620
omistajat toimivat yhteisen suunnitelman mukaisesti saadakseen poikkeamisluvan, molemmat omakotitalon
rakentamiseksi Sylvöjärven rantaan. Prosessin aloitti palstan Heinolantie 600 omistaja lomarakennuksen
korvaamiseksi omakotitalolla, todennäköisesti arvioiden saavansa luvan jo rakennetulle palstalle naapuriaan
helpommin. Palstan Heinolantie 620 omistaja avohakkasi palstansa suunnilleen samanaikaisesti kun naapuri
lähetti poikkeamislupahakemuksen kunnalle ilmeisesti arvellen, että poikkeamisluvan saa helposti, kunhan
viereltä palstalta saadaan ensin ennakkotapaus omakotitalon rakentamiseksi.
Vastuuviranomaisten tulee määritellä kantansa tähän näköpiirissä olevaan menettelyyn lainsäädännön kirjaimen
ja hengen mukaisesti ja ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut poikkeamisluvan (-lupien) eväämiseksi.
Sanomattakin on selvää, että hakijoiden osalta kysymyksessä ovat huomattavat yksityiset taloudelliset intressit.
Omakotitaloina tontit järven rannassa päällystetien varressa runsaan tunnin matkan päässä Helsingistä olisivat
nykyaikaan lähes ainutlaatuisen arvokkaat. Tämä ei tietenkään saa vaikuttaa viranomaisarviointiin, missä tulee
ottaa huomioon yksityisten spekulaatioiden sijaan säädöksissä määritellyt näkökohdat.
Näiden kahden palstan omistajien tähänastiset tuoreet toimet osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja
piittaamattomuutta Sylvöjärven luonnon- ja kulttuurimaiseman merkittävistä arvoista, kuten seuraavat
kuvaesimerkit osoittavat:
9
Palsta Heinolantie 620 Heinolantien suunnasta pohjoiseen ja koilliseen (ylärivi, huom. rajamerkit) sekä
Sylvöjärvelle ja Sylvöjärveltä päin (alarivi). Avohakkuun jälkeen palstalta nostettiin myös kannot 2009-11-09.
Kuvat Markku Sakari Meriluoto.
10
MAHDOLLINEN MYÖHEMMÄN POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (yksityinen, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-450
Nimi:
KOIVUNIEMI
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
26.0520 ha
Em. palstoista Heinolantie 600 ja Heinolantie 620 välittömästi pohjoiseen sijaitsee Sylvöjärven rannan ja
Heinolantien välissä kapeahko pitkähkö palsta osana Koivuniemen tilaa, minkä talouskeskus - nykyisin
kesäasuntona - sijaitsee kartan osoittamassa paikassa Hautaanmäen eteläpuolella. Tilalla sijaitsee Heinolantien
alittava Hautaannoro, mikä ympäristöineen on määritelty MetsäL 10 § erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (noro
sekä kostea ja tuore lehto). Tilan omistaa perikunta.
Tilalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä mitään edellä kuvattuun rakentamisspekulaatioon liittyvää toimintaa.
Viranomaisten kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajankohtaisissa ratkaisuissa, että Koivuniemen tilan - mistä
molemmat em. etelänpuoleiset palstat alun perin on lohkottu jo 1950-luvulla - Sylvöjärven rantapalsta on lähes
600 m pituinen ja käsittää useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Niiden sijainti, rakennusominaisuudet, maisemaarvot ja taloudellinen arvo korkeahkolla, hongikkoisella rantatöyräällä ovat suorastaan loistavat, ainutlaatuiset
Nastolan oloissa ja laajemminkin, runsaan tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. On helppo kuvitella,
millainen rakentamispaine voi kohdistua tällaiseen paikkaan, minkä vertaiset on jo aikaa sitten käytetty loppuun
koko eteläisimmässä Suomessa, Nastolasta puhumattakaan.
Vastuuviranomaisten tulee ratkaisuja harkitessaan ottaa huomioon nämä näkökohdat, mitkä edelleen puoltavat
yhtä palstaa laajempaa harkintaa ja osayleiskaavoitukseen kuuluvien taustaselvitysten tarvetta.
SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (Nastolan kunta, ei ajankohtaisia toimenpiteitä):
Kiinteistötunnus:
532-409-1-763
Nimi:
KUOPPALA
Kunta:
Nastola
Kylä / kaupunginosa:
UUSIKYLÄ
Maapinta-ala:
52.2106 ha
Omistaja:
Nastolan kunta
Seuraavan suurehkon palstan omistaa Nastolan kunta Hautaanmäessä, Uudenkylän ja Immilän rajaa vasten.
Edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämä maisemallisesti merkittävä palsta, mikä käsittää noin 600 m
Sylvöjärven rantaa, tulee määritellä osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi, missä tulee turvata nykyisen
virkistyskäytön (näköalapaikka sekä pienimuotoinen uima- ja onkipaikka) jatkumisen edellytykset. Yhdessä em.
Koivumäen palstan kanssa Hautaanmäen alueella olisi näin 1,2 km pitkä yhtenäinen, rakentamaton
maisemakokonaisuus. Nastolan kunta ei tiettävästi ole harkinnut Hautaanmäen palstan käyttämistä
rakentamiseen. Nyt on ajankohtaista turvata palsta edelleen metsätalouskäytöltä ja säilyttää se luonnontilaisena,
kaikkialle Sylvöjärven ranta-alueelle näkyvänä merkittävänä maisemakokonaisuutena.