työehtosopimus - Tietoalan Toimihenkilöt

Tietotekniikan palvelualan
työehtosopimus
9.11.2011 – 31.10.2013
Tietoalan toimihenkilöt ry
info@ tietoala.fi
www.tietoala.fi
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Ratavartijankatu 2
00520 Helsinki
[email protected]
www.ytn.fi
Teknologiateollisuus ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
www.teknologiateollisuus.fi
Tietotekniikan palvelualan
työehtosopimus
9.11.2011 – 31.10.2013
Teknologiateollisuus ry
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Tietoalan Toimihenkilöt ry
Sisällysluettelo
Asiahakemisto...................................................................................................................4
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA.......................................................7
1 YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala...............................................................................15
2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset ja suositukset..............15
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus.............................................15
2 TYÖSUHDE
4 § Työsuhteen alkaminen.......................................................................................16
5 § Työsuhteen päättyminen..................................................................................16
3 PALKAT
6 § Palkat...................................................................................................................16
7 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät......................................................................20
4 TYÖAIKA
8 § Säännöllinen työaika päivätyössä....................................................................21
9 § Säännöllinen työaika vuorotyössä...................................................................21
10 § Vuorolisät............................................................................................................23
11 § Ilta- ja yötyölisä...................................................................................................23
12 § Lisä‑, yli‑ ja sunnuntaityö..................................................................................23
13 § Viikoittainen vapaa-aika....................................................................................24
14 § Varallaolo.............................................................................................................25
15 § Puhelinsoittokorvaus........................................................................................25
16 § Hälytystyö............................................................................................................25
5 MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET
17 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus...........................26
6 POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
18 § Työntekijän sairastuminen...............................................................................28
19 § Perhevapaat........................................................................................................29
20 § Lääkärintarkastukset........................................................................................30
21 § Tilapäinen poissaolo..........................................................................................32
7 VUOSILOMA JA LOMARAHA
22 § Vuosiloma............................................................................................................33
23 § Lomaraha.............................................................................................................34
4 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Sisällysluettelo
8 MUUT MÄÄRÄYKSET
24 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu......................................................35
25 § Paikallinen sopiminen.......................................................................................35
26 § Neuvottelujärjestys...........................................................................................36
27 § Jäsenmaksun periminen...................................................................................37
28 § Ryhmähenkivakuutus........................................................................................37
29 § Kokoontuminen työpaikoilla.............................................................................37
30 § Voimassa olevat edut.........................................................................................38
31 § Työrauhavelvollisuus.........................................................................................38
32 § Sopimuksen voimassaoloaika..........................................................................38
LIITTEET
Liite 1: Sopimus paikallisesta sopimisesta..................................................................40
Liite 2: Pöytäkirja paikallisesta sopimisesta poikkeustilanteissa...........................42
Liite 3: Luottamusmiessopimus....................................................................................43
Liite 4: Koulutussopimus................................................................................................52
Liite 5: Säännöllisen työajan lyhentäminen 8 tuntia
vuorokaudessa tehtävän päivätyön osalta.................................................................55
Liite 6: Työaikapankki tietotekniikan palveluyrityksissä............................................57
Liite 7: Tietotekniikan palvelualan irtisanomissuojasopimus..................................59
Liite 8: Liittojen suositus muutosten ennakoinnista ja muutosturvasta...............72
MALLIT
Etätyösopimus.................................................................................................................82
Säästövapaasopimus.....................................................................................................84
Työsopimus......................................................................................................................85
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 5
Asiasanahakemisto
Adoptio..............................................................................................................................29
Ammatillinen koulutus...................................................................................................52
Ay-koulutus......................................................................................................................53
Erimielisyyksien ratkaiseminen....................................................................................36
Erimielisyysmuistio.........................................................................................................36
Etätyö................................................................................................................................82
Hammassairaus...............................................................................................................31
Harjoittelijat....................................................................................................................20
Hautajaiset......................................................................................................................32
Hoitovapaa.......................................................................................................................29
Hälytystyö.........................................................................................................................25
Hälytysraha.................................................................................................................25
Toisinsopiminen.........................................................................................................35
Ilta- ja yötyö......................................................................................................................23
Ilta- ja yötyölisä..........................................................................................................23
Toisinsopiminen...................................................................................................35
Irtisanominen
Henkilöön liittyvä.......................................................................................................62
Irtisanomisajat..........................................................................................................60
Irtisanomissuoja........................................................................................................59
Tuotannollinen ja taloudellinen syy........................................................................64
Työllistymisohjelma..................................................................................................60
Työllistymisvapaa......................................................................................................60
Vähentämisjärjestys.................................................................................................66
Isyysvapaa........................................................................................................................29
Joulu..................................................................................................................................21
Järjestäytymisoikeus......................................................................................................15
Kertausharjoitukset.......................................................................................................33
Kesätyöntekijät...............................................................................................................20
Kuolema..................................................................................................................... 32, 59
Lapsen sairaus.................................................................................................................32
Lepoaika...........................................................................................................................22
Lomaraha.................................................................................................................. 34, 36
Toisinsopiminen.........................................................................................................35
Lomauttaminen...............................................................................................................66
Luottamusmies...............................................................................................................35
Ansionmenetyksen korvaaminen............................................................................49
Luottamusmiehen oikeus saada tietoja................................................................48
Luottamusmiehen tehtävät.....................................................................................47
Luottamusmiehen valitseminen.............................................................................44
Työsuhdeturva...........................................................................................................46
6 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Asiasanahakemisto
Vapautus työstä.........................................................................................................49
Lääkärintarkastukset.....................................................................................................30
Lääkärintodistus.............................................................................................................28
Matkakustannukset........................................................................................................26
Matkustusmääräykset....................................................................................................26
Päiväraha....................................................................................................................26
Vapaa-aikana matkustaminen.................................................................................27
Merkkipäivä......................................................................................................................32
Muuttopäivä.....................................................................................................................33
Neuvottelujärjestys........................................................................................................36
Omainen...........................................................................................................................32
Paikallinen sopiminen..................................................................................... 35, 40 – 41
Palkka................................................................................................................................16
Harjoittelijat..............................................................................................................20
Kesätyöntekijät..........................................................................................................20
Tuntipalkkajakaja......................................................................................................20
Pekkaset (työajan lyhennysvapaa)...............................................................................55
Perhevapaat.....................................................................................................................29
Poissaolo..........................................................................................................................28
Hautajaiset.................................................................................................................32
Kertausharjoitukset..................................................................................................33
Lapsen sairaus...........................................................................................................32
Lääkärintodistukset..................................................................................................30
Merkkipäivä.................................................................................................................32
Muuttopäivä...............................................................................................................33
Perhevapaat...............................................................................................................29
Sairastuminen............................................................................................................28
Vihkijäiset...................................................................................................................32
Puhelinsoittokorvaus.....................................................................................................25
Toisinsopiminen.........................................................................................................35
Päiväraha..........................................................................................................................26
Raskaus.............................................................................................................................31
Reservin harjoitukset.....................................................................................................33
Ruokailutauko..................................................................................................................21
Röntgentutkimus............................................................................................................30
Sairastuminen.................................................................................................................28
Sunnuntaityö............................................................................................................ 23, 48
Tuntipalkkajakaja............................................................................................................20
Työaika..............................................................................................................................21
Ilta- ja yötyölisä..........................................................................................................23
Toisinsopiminen....................................................................................................35
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 7
Asiasanahakemisto
Iltatyö..........................................................................................................................23
Lyhennysvapaat.........................................................................................................55
Säännöllinen työaika päivätyössä...........................................................................21
Toisinsopiminen...................................................................................................35
Säännöllinen työaika vuorotyössä..........................................................................21
Toisinsopiminen...................................................................................................35
Varallaolo....................................................................................................................25
Varallaolokorvaus......................................................................................................25
Ylityö............................................................................................................................23
Yötyö............................................................................................................................23
Työaikapankki...................................................................................................................57
Työllistymisohjelma........................................................................................................60
Työllistymisvapaa............................................................................................................60
Työsuojeluvaltuutettu....................................................................................................35
Varallaolo..........................................................................................................................25
Toisinsopiminen.........................................................................................................35
Varallaolokorvaus......................................................................................................25
Vihkiäiset..........................................................................................................................32
Viikkovapaa.......................................................................................................................24
Virvoketauko....................................................................................................................21
Vuorotyö...........................................................................................................................21
Kaksivuorotyö.............................................................................................................21
Keskeytymätön kolmivuorotyö................................................................................21
Keskeytyvä kolmivuorotyö........................................................................................21
Säännöllinen työaika vuorotyössä..........................................................................21
Vuorolisät....................................................................................................................21
Vuosiloma.........................................................................................................................33
Lomaraha....................................................................................................................34
Vähimmäispalkat...................................................................................................... 18, 19
Yhteiskunnallinen luottamustehtävä..........................................................................33
Ylityö..................................................................................................................................23
Äitiysvapaa.......................................................................................................................29
8 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika
16.11.2011
Paikka
Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä
Teknologiateollisuus ry: Jorma Turunen, Risto Alanko, Jarkko Ruohoniemi,
Hanna Hovi, Satu Koivistoinen
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry: Heikki Kauppi, Pertti Porokari, Mika Varjonen, Lotta Savinko, Jani Huhtamella, Riikka Mykkänen, Esa Schön
Tietoalan Toimihenkilöt ry: Juha Reinisalo, Ismo Kokko, Esa Koskinen,
Turkka Ahlstedt, Jouko Malinen
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu valtakunnansovittelijan 9.11.2011 antaman sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus liitteineen. Nyt allekirjoitettu sopimus tulee voimaan 9.11.2011 alkaen.
Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 9.11.2011 alkaen ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta
muusta sovittu.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 9
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
2 § Palkantarkistukset
Vuosi 2011
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti. Paikallisten neuvottelujen
tarkoituksena on löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava ratkaisu. Tavoitteena on kehittää avointa keskustelukulttuuria, tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden
kehittymistä yrityksissä. Tarkoituksena on, että paikallisissa keskusteluissa käsitellään palkkauksen oikeellisuutta ja mitä toimenpiteitä palkkauksen ylläpito mahdollisesti vaatii. Tasavertaisen paikallisen neuvotteluasetelman luominen edellyttää avointa tietojen vaihtoa osapuolten välillä.
Palkkaratkaisulla halutaan osaltaan turvata alan yritysten ja työpaikkojen
toimintaedellytyksiä, kustannuskilpailukykyä, tuottavuuden kehittymistä
sekä työllisyyden säilymistä. Toisaalta palkkaratkaisulla mahdollistetaan
työntekijöiden positiivinen ansiokehitys niissä yrityksissä, joissa talous- ja
työllisyystilanne on suotuisa.
Yrityskohtainen palkkaratkaisu
Neuvottelun jälkeen sovitaan kirjallisesti palkankorotuksien toteutustapa, ajankohta ja kustannusvaikutus. Suotuisissa olosuhteissa voidaan sopia alempana tässä pykälässä sovittua suuremmasta kustannusvaikutuksesta. Työehtosopimuksen liitteen 2 ”Pöytäkirja paikallisesta sopimisesta
poikkeustilanteissa” mukaisilla edellytyksillä ja noudattaen pöytäkirjan
menettelytapoja voidaan sopia myös liittojen sopimaa kustannusvaikutusta pienemmästä korotuksesta tai jättää korotus kokonaan tekemättä.
Edellä mainituista sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden tätä tarkoitusta varten valitseman edustajan tai työpaikan kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä kirjallisesti viimeistään 15.12.2011 mennessä.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti toteuttaa yrityskohtaista palkkaratkaisua.
Jos yrityskohtaiseen palkkaratkaisuun ei päästä
Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella ja 0,8 % suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin taannehtivasti 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden alusta.
10 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
Edellä mainitun 0,8 % erän kohdentamisesta palkkausjärjestelmän mukaisesti neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työpaikan työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla.
Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että paikallisesti käydään aktiivista keskustelua palkankorotuksen kohdentamisesta kannustavasti työtuloksen,
pätevyyden tai suorituksen perusteella taikka palkkaporrastuksen korjaamiseksi. Samalla osapuolet toteavat, että paikallisen erän käsittelyssä ja
toteuttamisessa voidaan perustellusti päätyä yrityksen eri toiminnoissa
ja tehtävissä erilaisiin ratkaisuihin.
Ellei erän toteuttamistavasta sovita paikallisesti, osapuolet voivat pyytää
liitoilta kannanottoa erän käsittelytavasta ja toteuttamisesta. Ellei erän
käytöstä näinkään sovita, yleiskorotus on yhteensä 2,4 %.
Liittojen tai paikallisten osapuolten sopimaa kustannusvaikutusta ei tule
käyttää tehtävän muutoksesta mahdollisesti aiheutuvan palkankorotuksen toteuttamiseen.
Kertaerä 1.1.2012
Mikäli 13.10.2011 tehty työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta toteutuu eikä kertaerän
maksamisesta tai maksuajankohdasta paikallisesti muuta sovita, maksetaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille 150 euron kertaerä 1.1.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavin edellytyksin:
•
•
•
Kertaerä maksetaan niille työntekijöille, joidenka yhdenjaksoinen
työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja on voimassa kertaerän
maksupäivänä.
Osa-aikaisille työntekijöille kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Henkilön ollessa palkattomalla jaksolla, hänelle maksetaan kertaerä
työhön paluun jälkeen lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä,
mikäli hän palaa työhön sopimuskauden aikana.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 11
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
Vuosi 2012
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti. Paikallisten neuvottelujen
tarkoituksena on löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava ratkaisu. Tavoitteena on kehittää avointa keskustelukulttuuria, tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden
kehittymistä yrityksissä. Tarkoituksena on, että paikallisissa keskusteluissa käsitellään palkkauksen oikeellisuutta ja mitä toimenpiteitä palkkauksen ylläpito mahdollisesti vaatii. Tasavertaisen paikallisen neuvotteluasetelman luominen edellyttää avointa tietojen vaihtoa osapuolten välillä.
Palkkaratkaisulla halutaan osaltaan turvata alan yritysten ja työpaikkojen
toimintaedellytyksiä, kustannuskilpailukykyä, tuottavuuden kehittymistä
sekä työllisyyden säilymistä. Toisaalta palkkaratkaisulla mahdollistetaan
työntekijöiden positiivinen ansiokehitys niissä yrityksissä, joissa talous- ja
työllisyystilanne on suotuisa.
Yrityskohtainen palkkaratkaisu
Neuvottelun jälkeen sovitaan kirjallisesti palkankorotuksien toteutustapa, ajankohta ja kustannusvaikutus. Suotuisissa olosuhteissa voidaan sopia alempana tässä pykälässä sovittua suuremmasta kustannusvaikutuksesta. Työehtosopimuksen liitteen 2 ”Pöytäkirja paikallisesta sopimisesta
poikkeustilanteissa” mukaisilla edellytyksillä ja noudattaen pöytäkirjan
menettelytapoja voidaan sopia myös liittojen sopimaa kustannusvaikutusta pienemmästä korotuksesta tai jättää korotus kokonaan tekemättä.
Edellä mainituista sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden tätä tarkoitusta varten valitseman edustajan tai työpaikan kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä kirjallisesti viimeistään 31.10.2012 mennessä.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti toteuttaa yrityskohtaista palkkaratkaisua.
Jos yrityskohtaiseen palkkaratkaisuun ei päästä
Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 % suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin taannehtivasti 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden alusta.
Edellä mainitun 0,6 % erän kohdentamisesta palkkausjärjestelmän mukaisesti neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luot-
12 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
tamusmiestä ole valittu, työpaikan työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla.
Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että paikallisesti käydään aktiivista keskustelua palkankorotuksen kohdentamisesta kannustavasti työtuloksen,
pätevyyden tai suorituksen perusteella taikka palkkaporrastuksen korjaamiseksi. Samalla osapuolet toteavat, että paikallisen erän käsittelyssä ja
toteuttamisessa voidaan perustellusti päätyä yrityksen eri toiminnoissa
ja tehtävissä erilaisiin ratkaisuihin.
Ellei erän toteuttamistavasta sovita paikallisesti, osapuolet voivat pyytää
liitoilta kannanottoa erän käsittelytavasta ja toteuttamisesta. Ellei erän
käytöstä näinkään sovita, yleiskorotus on yhteensä 1,9 %.
Liittojen tai paikallisten osapuolten sopimaa kustannusvaikutusta ei tule
käyttää tehtävän muutoksesta mahdollisesti aiheutuvan palkankorotuksen toteuttamiseen.
3 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön
ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös
menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa
työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.
Liitot asettivat vuonna 2009 työryhmän, jonka tehtävänä on edistää toimialalla yritysten henkilöstön työhyvinvointia, eri-ikäisten työntekijöiden
työkyvyn ylläpitämistä sekä sairauspoissaolojen hallintaa. Työryhmän tehtävänä on ollut kehittää teknologiateollisuuden työpaikoille soveltuvia työkaluja ja toimintamalleja, joilla työpaikat voivat kartoittaa työhyvinvoinnin nykytilaa sekä tunnistaa tärkeimmät kehittämiskohteet. Työryhmän
tehtävänä on myös tukea yrityksiä toteuttamaan kehittämishankkeensa.
Työryhmä on yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittänyt työkalut, joiden
avulla työpaikat kartoittavat tilanteensa ja määrittelevät tärkeimmät kehittämistoimenpiteensä. Työkaluja testataan valituissa pilottiyrityksissä loppuvuoden 2011 aikana. Vuosina 2012 ja 2013 työkalut ja hyvät käytännöt
annetaan kaikkien teknologiateollisuuden yritysten käyttöön. Liitot kannustavat ja tukevat Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeeseen tulevia uusia työpaikkoja työkalujen käytössä sekä hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 13
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
4 § Työelämän kehittäminen
Allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi on otettu työelämän kehittämistä koskeva asiakirja.
5 § Matkamääräysten kehittäminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.2012 mennessä selvittää työehtosopimuksen matkakustannuksia ja päivärahoja sekä työmatkakorvausta koskevan määräyksen toimivuutta ja paikallisia käytäntöjä.
Selvityksen perusteella työryhmä arvioi mahdollisia uudistustarpeita ja
laatii tarvittaessa esityksen määräysten kehittämisestä.
6 § Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Liitot asettavat työryhmän selvittämään tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää palkkausta ja palkitsemista toimialalla. Määräaika tälle selvitystyölle on 31.12.2012.
7 § Kehittämisryhmä
Osapuolet käsittelevät alakohtaisessa vuoropuhelussa toimialan asioita
jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi
tuottavuuteen ja alan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset sekä työaika ja
työehtosopimuksen selkiyttäminen.
Tilastoyhteistyön kehittämisen osalta työryhmä selvittää 31.5.2012 mennessä tarpeet ja edellytykset yhteistyön tiivistämiselle. Selvityksen perusteella työryhmä esittää ehdotuksia, joilla voidaan edistää avoimuutta
ja luottamusta, lisätä tilastotietojen vertailukelpoisuutta ja saatavuutta
sekä edistää valmiuksia paikalliseen sopimiseen.
8 § Jäsenmaksujen periminen
Työehtosopimuksen 2 §:stä on poistettu viittaus keskusjärjestöjen jäsenmaksuperintäsopimukseen EK–STTK. Viittauksen poistamisella ei ole tarkoitettu muuttaa aikaisempia käytäntöjä.
14 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
9 § Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Jorma Turunen, Risto Alanko, Heikki Kauppi, Jani Huhtamella,
Pertti Porokari ja Juha Reinisalo tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Hanna Hovi
Tarkastettu
Jorma Turunen
Risto Alanko
Heikki Kauppi Jani Huhtamella
Pertti Porokari
Juha Reinisalo
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 15
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liite
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta
seuraavasti:
Työelämän kehittäminen
Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun.
Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä.
Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää
koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.
Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.
Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely.
16 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Yleistä
1 YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään tietotekniikan palveluyritysten
työntekijöiden työehdot.
2. Tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa
yritystä, jonka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tietotekniikan käsittelypalveluiden, -henkilötyöpohjaisten palveluiden, ‑ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoaminen muille. Yritys voi harjoittaa myös myyntiä, huoltoa ja asennusta.
3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia,
jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja määrättäessä.
2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset ja
suositukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevia sopimuksia sekä seuraavia kulloinkin voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:
Yhteistoimintasopimus PT–AKAVA
Keskusjärjestöjen välillä on lisäksi suosituksia esimerkiksi hoitoon-ohjauksesta.
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 17
Työsuhde
2 TYÖSUHDE
4 § Työsuhteen alkaminen
1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö‑
ja neuvottelusuhteet, sekä työpaikan luottamusmiehen.
2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti.
5 § Työsuhteen päättyminen
Liitot ovat sopineet irtisanomissuojasopimuksesta tietotekniikan palvelualalla. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä (liite 7).
3 PALKAT
6 § Palkat
1. Työntekijän palkka määräytyy pääsääntöisesti kuukausipalkkana. Osa‑aikatyöntekijän vähimmäispalkka määräytyy täyden työajan ja hänen kanssaan sovitun työajan suhteessa. Määräaikaisen työntekijän kanssa voidaan
sopia muustakin palkkauksen osalta.
Jos työpaikalla otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, on työnantajan
kuultava niitä työntekijöitä, joita järjestelmä koskee sekä annettava selvitys järjestelmän sisällöstä ja tavoitteista.
Työntekijän tehtävän vaativuuden muuttuessa pysyvästi on tehtävän vaativuustaso määriteltävä uudestaan.
2. Työntekijän vähimmäispalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon työtehtävien vaativuustasot ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet.
Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä palkan määräytymisperusteista, on osapuolilla oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua ongelman ratkaisemiseksi.
18 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Palkat
Palkkatason kuvaajat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 3 A
Tehtävät ovat
ryhmälle tyypillisiä asiantuntijatehtäviä tai
tehtäviä, joihin
liittyy työnjohtovastuuta.
Edelliseen verrattuna tehtävä
sisältää merkittävässä määrin
taloudellista, toiminnallista ja
työnjohdollista
vastuuta.
Yleiskuvaus
Tehtävät ovat ryh- Tehtävät ovat
mälle tyypillisiä
edellistä vaatiammattitehtäviä. vampia tai monipuolisempia.
Osaaminen, vapaus, vastuu ja vuorovaikutus
Ks. taso 3.
Osaaminen, joka
tarvitaan oman
osaamisalueen
töiden itsenäiseen tekemiseen.
Osaaminen edellyttää useiden
erilaisten osaamisalueiden tietoja ja taitoja tai
työ edellyttää
osaamisalueiden
tietojen ja taitojen syvällistä hallintaa ja soveltamista.
Työ sisältää useita erilaisia osaamisalueita ja työ
edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä tai
syvällistä perehtymistä osaamisalueisiin.
Tehtävän hoito
edellyttää tavanomaista kanssakäymistä ja yhteistyötaitoja
yleisohjeiden mukaan.
Tehtävän hoito voi edellyttää
yhteistyötaitoja vaihtelevissa
vuorovaikutusja harkintatilanteissa.
Ks. taso 3.
Tehtävän hoito
edellyttää itsenäisten ratkaisujen/mallien
tuottamista vaihtelevissa harkintatilanteissa.
Työ edellyttää
yhteistyötaitoja monipuolisissa
vuorovaikutustilanteissa.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 19
Palkat
Vähimmäispalkat 1.1.2012
Tehtäväryhmä
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 3A
Myynti
1902
2699
3530
3706
1981
2411
3367
3535
2038
2581
3125
3280
2097
2741
3446
3617
2559
3077
3530
3706
2097
2839
3446
3617
1865
2352
3182
3342
1888
2451
3001
3149
1495
1968
2373
2491
esim. myyntineuvottelijat,
myyntisihteerit ja -päälliköt
Markkinointi ja viestintä
esim. markkinoinnin ja viestinnän
asiantuntijatehtävät
Asiakaspalvelu ja tuki
esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat,
neuvojat
Suunnittelu/kehitys
esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemisuunnittelu ja asiantuntijatehtävät
Projekti-/järjestelmävastuu
esim. vastuu projektista ja
järjestelmäkokonaisuuksista
Verkko- ja tietoliikennepalvelut
esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne
Käyttö- ja laitepalvelut
esim. operaattorit, käytön suunnittelu,
käyttöjärjestelmäasiantuntijat
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito
esim. huolto- ja ylläpitotehtävät, ohjelmistoasiantuntijatehtävät
Hallinto
esim. laskenta ja henkilöstötoimi
20 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Palkat
Vähimmäispalkat 1.11.2012
Tehtäväryhmä
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 3A
Myynti
1939
2751
3598
3777
2019
2457
3431
3603
2077
2631
3185
3343
2137
2794
3512
3686
2608
3136
3598
3777
2137
2893
3512
3686
1901
2397
3243
3406
1924
2498
3059
3209
1524
2006
2419
2539
esim. myyntineuvottelijat,
myyntisihteerit ja -päälliköt
Markkinointi ja viestintä
esim. markkinoinnin ja viestinnän
asiantuntijatehtävät
Asiakaspalvelu ja tuki
esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat,
neuvojat
Suunnittelu/kehitys
esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemisuunnittelu ja asiantuntijatehtävät
Projekti-/järjestelmävastuu
esim. vastuu projektista ja
järjestelmäkokonaisuuksista
Verkko- ja tietoliikennepalvelut
esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne
Käyttö- ja laitepalvelut
esim. operaattorit, käytön suunnittelu,
käyttöjärjestelmäasiantuntijat
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito
esim. huolto- ja ylläpitotehtävät, ohjelmistoasiantuntijatehtävät
Hallinto
esim. laskenta ja henkilöstötoimi
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 21
Palkat
3. Tehtäväryhmät, vaativuustasojen yleiskuvaajat ja vähimmäispalkat eri vaativuustasoissa ovat 1.1.2012 lukien s. 18 taulukon mukaiset. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle vuosittain tämän tehtäväryhmän ja tason joko kehityskeskustelussa tai muulla sopivalla tavalla. Tehtäväryhmä ja taso voidaan
ilmoittaa myös palkkalaskelmassa. Tehtäväryhmän tai -tason muutoksesta
ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti.
4. Tehtävien vaativuusryhmittelyn lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat
työntekijän työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen. Henkilökohtaisilla
perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa
ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.
5. Tuntipalkkajakaja on kuukausipalkkaisilla työntekijöillä enintään 158.
7 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
1. Harjoitteluaika, joka voidaan suorittaa tämän sopimuksen soveltamisalalla vain kerran, on enintään 1 vuosi.
2. Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta
palkasta. Alan ammattikoulutus tulee huomioida harjoitteluaikaa lyhentävänä, mikäli työntekijä tulee ko. koulutusta vastaavaan tehtävään. Tämä määräys ei koske tutkintoon liittyvää harjoittelua.
3. Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden kohdalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy harjoitteluaika tai -jaksoja.
4. Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työkokemusta, palkka on 75 % tehtävän mukaisesta minimipalkasta.
5. Oppisopimuksella olevan vähimmäispalkka on ensimmäisenä vuotena vähintään 75 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta ja tämän jälkeen vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.
22 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työaika
4 TYÖAIKA
8 § Säännöllinen työaika päivätyössä
1. Säännöllinen työaika päivätyössä on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa
sekä enintään 37,5 tuntia viikossa.
2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enintään
8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa, jolloin viikoittainen
työaika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa liitteen 5 mukaisesti.
3. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 8­­­–17 välille, ellei ole perusteltua syytä muuhun työaikasijoitteluun.
4. Työviikko alkaa maanantaina.
5. Sunnuntait samoin kuin lauantait ovat vapaapäiviä.
6. Joulu‑ ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.
7. Viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhän työaikaa vastaavalla määrällä.
8. Työntekijällä on oikeus ½–1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.
9. Virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.
9 § Säännöllinen työaika vuorotyössä
1. Kaksivuorotyö
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan
viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.
2. Keskeytyvä kolmivuorotyö
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enin-
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 23
Työaika
tään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan
viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu 37 tuntiin.
3. Keskeytymätön kolmivuorotyö
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään
kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymättömän kolmivuorotyön ehdoista ja siirtymisestä
keskeytymättömään kolmivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.
Määräykset koskien kaksivuorotyötä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä
4. Työviikko alkaa maanantaina.
5. Säännöllistä työtä ei tehdä sunnuntaina ja säännöllinen viikkotyöaika järjestetään viisipäiväiseksi.
6. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vastaavalla tuntimäärällä.
7. Työajan tasaaminen 1. ja 2. kohdissa mainittuihin viikoittaisiin työaikoihin
tapahtuu antamalla työntekijälle vapaata. Nämä tasausvapaat on annettava täysinä vuoroina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Tasausvapaan ajalta maksetaan vuorotyölisä keskimääräisenä.
8. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, työntekijälle annetaan ½ tunnin pituinen työaikaan luettava lepoaika.
9. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijöitä kuullen työtuntijärjestelmä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta ennen jakson alkua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti milloin se yrityksen toiminnan
kannalta on välttämätöntä. Muutoksesta on, mikäli mahdollista, ilmoitettava viikkoa aikaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutuvan vapaapäivän
muutos korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla ellei siitä ole ilmoitettu vähintään viikkoa ennen.
10. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaavalla vapaa-ajalla tai rahakorvauksella.
24 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työaika
Määräykset koskien keskeytymätöntä kolmivuorotyötä
11. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä voidaan sopia paikallisesti.
10 § Vuorolisät
1. Ilta- ja yövuorossa suoritetusta työstä maksetaan säännöllisen työajan
tunneilta ilta- ja yövuorolisää.
Kuukausipalkka
Iltavuorolisä
1.1.2012 alkaen
€/tunti
Iltavuorolisä
1.11.2012 alkaen
€/tunti
Alle 2018
4,02
4,10
Yli 2018
4,24
4,32
2. Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.
3. Vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan ylityön ajalta ylityökorvauksella korottamaton vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityö
tehdään.
11 § Ilta- ja yötyölisä
1. Milloin työ ei ole vuorotyötä tai ylityötä ja työntekijä joutuu tekemään sitä kello 18–­22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22–06 välillä
tehty työ yötyöksi.
2. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja
yötyössä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.
12 § Lisä‑, yli‑ ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana.
Lisätyö voi tulla kysymykseen vain niiden työntekijöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 25
Työaika
2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päivässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana,
maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka.
3. Ylityötä on työ, jota tehdään yli lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärien (8 h päivässä ja 40 h viikossa).
4. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kello 17.00 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.
7. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan
työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä
tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä
työaikaa laskettaessa.
8. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä‑, yli‑ ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa‑aikana. Vapaa‑aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.
9. Paikallisesti voidaan sopia ylitöiden teettämisestä enintään 250 tuntia 12
kuukauden ajanjaksolla työaikalain tarkoittaman 4 kk tarkastelujakson sijaan. Samaa ajanjaksoa noudatetaan myös silloin, jos yrityksessä on sovittu 80 tunnin lisäylityön teettämisestä.
13 § Viikoittainen vapaa-aika
1. Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia
kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.
26 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Työaika
2. Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä, työntekijälle on korvattava saamatta jäänyt viikkovapaa lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön vapaapäivänä käytetyllä
tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella saamatta jäänyt viikkovapaa voidaan korvata myös yksinkertaisella tuntipalkalla.
14 § Varallaolo
1. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen olemaan asunnossaan
tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu
olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta
palkasta.
2. Varallaolo, jota ei lueta työaikaan, pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi.
3. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta.
15 § Puhelinsoittokorvaus
1. Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu työntekijän vapaa‑aikana, suoritetaan hänelle korvauksena yksinkertainen tuntipalkka yhdeltä tunnilta.
2. Kello 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, kirkollisena
juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tapahtuneesta soitosta suoritetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta.
16 § Hälytystyö
1. Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä poistuttuaan työpaikalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään tunnin palkka ja hälytysrahaa seuraavasti:
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 27
Matkustusmääräykset
I Päivätyössä (eli muussa kuin vuorotyössä)
a) Jos kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen kello 22.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
b) Jos kutsu on annettu kello 22.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, maksetaan
4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
II Vuorotyössä
a) Aamuvuorossa
Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on
sovittu.
b) Ilta‑ ja yövuorossa
Jos kutsu on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan
päättymisestä, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
c) Jos kutsu annetaan 9 tunnin kuluttua säännöllisen työajan päättymisestä mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suoritetaan työntekijälle 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
3. Hälytystyötä koskevan 2. kohdan I a) alakohdan suuruista korvausta maksetaan myös silloin, kun samana päivänä säännöllisen työvuoron aikana
annetun kutsun perusteella tehdään työtä kello 22.00 ja 06.00 välisenä
aikana.
4. Mikäli työ edellä I b) ja II b) ‑kohdissa mainituissa tapauksissa on vuoro­
kautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.
5 MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET
17 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä
työmatkakorvaus
1. Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan soveltuvin osin valtion virkaehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.
2. Milloin työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestel-
28 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Matkustusmääräykset
män mukaisena vapaa‑aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä
ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä
ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka‑aikaan luetaan täydet puolet tunnit.
Matka‑aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten,
että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit
työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen
vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta
varsinaisiksi työtunneiksi.
Tässä edellä tarkoitettua vapaa-aikana matkustamista ei työntekijälle korvata, jos
a) vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu
huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän
kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän
vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai b) työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta
eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa
matkustamisen. Milloin työpaikalla syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä kohtien a) ja b) soveltamisesta tai tulkinnasta, noudatetaan niiden käsittelyssä osapuolten
välisen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä. Työnantajan on tällöin annettava selvitys
niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu.
Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa määräystä
ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä koulutustilaisuuksiin osallistumiseen.
3. Milloin työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan hälytystyöstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona
säännölliset kulkuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 29
Poissaolot ja sosiaaliset määräykset
omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä kuten 1. momentissa on määrätty.
6 POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
18 § Työntekijän sairastuminen
1. Edellytykset
Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt
tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ja
• työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai
törkeällä huolimattomuudella.
2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen
kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen
hankkimiskustannukset.
3. Palkanmaksu
Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:
• alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,
• 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,
• 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,
• vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta
Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan
sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa
työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:
30 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Poissaolot ja sosiaaliset määräykset
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin
kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli
sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
4. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko
• siten, että sairausvakuutuslain karenssipäiviltä maksetaan
täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä päiväpalkan ja
sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus
tai
• siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin
työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen
5. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
6. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta
ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.
19 § Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys‑, isyys‑, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen äitiysvapaan
yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde
on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen laskettua
synnytysaikaa.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkan luontoisetuineen kuuden arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa maksetaan vain ensimmäisen isyysvapaajakson osalta. Edellytyksenä
on, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 31
Poissaolot ja sosiaaliset määräykset
ennen laskettua synnytysaikaa.
4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun äitiys- tai isyysvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen
palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksettua palkkaa vastaavan määrän.
5. Työntekijällä, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, on oikeus saada
kolmen kuukauden pituinen palkaton adoptointiloma.
20 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto säädetään työterveyshuoltolaissa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vuorotyössä
oleville järjestetään kerran vuodessa mahdollisuus terveystarkastukseen.
2. Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa, edellyttäen että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta
menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sairauden toteamiseksi:
• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa
• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio‑ ja
röntgentutkimuksessa
• tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa
työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa
tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa
Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen
hakeutua lääkärintarkastukseen
32 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Poissaolot ja sosiaaliset määräykset
• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä
on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon
määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan
lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim.
silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi
tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa
työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama
työkyvyttömyys
b) Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos
• hammassairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ja
• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron
aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja
hoidon kiireellisyyden
c) Raskaus
• työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä
tarkastuksessa.
d) Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston
päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon
toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä
tutkimuksissa
• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, joihin
työnantaja lähettää työntekijän
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 33
Poissaolot ja sosiaaliset määräykset
muulla paikkakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hänelle ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
21 § Tilapäinen poissaolo
Sairaus
1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen
johdosta. Tällöin ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10‑vuotiaan lapsen taikka alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään 4 työpäivän poissaolon
ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksihuoltajalle on se, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä
ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä
selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon
takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Kuolema ja hautajaiset
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen
poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
Vihkiäiset ja merkkipäivät
4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään taikka oman parisuhteen rekisteröintiä varten.
5. Työntekijä jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen
vapaapäivän 50‑ ja 60‑vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ­
päiväkseen.
34 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
vuosiloma ja lomaraha
Muuttopäivä
6. Jos työntekijä muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän mikäli muuttopäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään
työntekijällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
Yhteiskunnallinen toiminta
9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus
hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston- tai hallituksen taikka
lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.
10. Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana AKAVA:n, YTN:n ja Tietoalan toimihenkilöt ry:n sekä niiden
valtakunnallisten jäsenjärjestöjen liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen,
taikka mainittujen järjestöjen hallituksen tai sen asettaman toimikunnan
kokouksiin.
7 VUOSILOMA JA LOMARAHA
22 § Vuosiloma
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi
myöhempänä ajankohtana (säästövapaa) vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti voidaan lisäksi sopia lomarahavapaan ja muiden yrityskohtaisten vapaapäivien sisällyttämisestä säästövapaaseen.
3. Työnantaja järjestää työntekijän niin halutessa ennen lomakauden alkua
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 35
Vuosiloma ja lomaraha
työsuhteeseen tulleelle työntekijälle mahdollisuuden saada mahdollisen
palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä vähintään kaksi viikkoa.
23 § Lomaraha
1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan lomaraha kutakin loman osaa ennen
maksettavan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.
4. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha
siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella.
5. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosilomapalkasta ja -korvauksesta.
6. Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle työhön paluun jälkeen.
7. Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3
§:n mukaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai
osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain
yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöperiaatteet.
36 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Muut määräykset
MUUT MÄÄRÄYKSET
24 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
1. Luottamusmiehestä, luottamusmiehen asemasta ja tehtävistä, luottamusmiehen työsuhdeturvasta ja luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu luottamusmiessopimuksella (liite 3).
2. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.
3. Työsuojeluvaltuutetun osallistumisesta koulutukseen on sovittu liittojen
välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa (liite 4).
4. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset ovat seuraavat:
Edustettujen työntekijöiden
lukumäärä
Korvaus 31.12.2011
saakka, €/kk
Korvaus 1.1.2012
alkaen, €/kk
20–100
101–400
yli 400
32
54
64
34
57
67
25 § Paikallinen sopiminen
Paikallista sopimista koskevan sopimuksen (liite 1) mukaisesti voidaan
sopia työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavien määräysten osalta:
• 6 § (vaativuustasot ja vähimmäispalkat säilyttäen)
• 8 § (säännöllinen työaika päivätyössä)
• 9 § (säännöllinen työaika vuorotyössä)
• 11 § (ilta- ja yötyölisä)
• 14 § (varallaolo)
• 15 § (puhelinsoittokorvaus)
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 37
Muut määräykset
• 16 § (hälytystyö)
• 23 § (lomaraha)
• Liukuva työaika: yli +40 tunnin liukumasta siten, että 40 tunnin
ylittävä työaika siirtyy työaikapankkiin.
26 § Neuvottelujärjestys
1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai työsuhteen ehtoja koskeva erimielisyys
ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.
2. Erimielisyydet tulee ensisijaisesti ratkaista työpaikalla käytävin neuvotteluin.
3. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
4. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai
työntekijän itsensä välillä.
5. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä, jos yrityksessä
on valittu luottamusmies.
6. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.
7. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei kuitenkaan tarvitse laatia siitä asiasta,
josta laaditaan 8. kohdan mukainen erimielisyysmuistio. Pöytäkirja tehdään
ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin
osapuolelle.
8. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa
neuvotteluissa, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää liittojen ratkaistavaksi. Tällöin osapuolet laativat ensi
tilassa yhteisen erimielisyysmuistion, johon kirjataan mitä erimielisyys
koskee sekä kummankin osapuolen perustellut näkemykset asiassa. Liitot
38 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Muut määräykset
suosittelevat liittojen internetsivuilta löytyvän mallipohjan käyttämistä
erimielisyysmuistiota laadittaessa. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Luottamusmies ja työnantajan edustaja
allekirjoittavat yhteisen muistion. Osapuolet toimittavat muistion liittoihin. Mikäli neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajassa osallistu yhteisen
erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian
liittojen ratkaistavaksi.
9. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
27 § Jäsenmaksun periminen
1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
28 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
29 § Kokoontuminen työpaikoilla
YTN:n jäsenjärjestöjen ja Tietoalan toimihenkilöt ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella järjestää kokouksia
työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edellytyksin:
1. Kokouksen pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.
2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 39
Muut määräykset
30 § Voimassa olevat edut
Mikäli työntekijä on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja (kuten lyhyempää työaikaa), kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi
tai kyseiset edut ovat kokonaan jääneet tässä sopimuksessa määrittelemättä jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta sovita tämän sopimuksen
26 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely
johda työntekijälle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen.
31 § Työrauhavelvollisuus
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.
32 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 9.11.2011 alkaen ja on voimassa 31.10.2013
saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin.
40 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Muut määräykset
Erityiset irtisanomisperusteet
Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu ja keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa
eivät sitoudu raamisopimuksen osana oleviin työelämän kehittämisratkaisuihin, tämän työehtosopimuksen osapuolet arvioivat yhdessä mahdollista irtaantumista tekemästään sopimuksesta.
Arvioinnin perusteella sopimusosapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.8.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.3.2012 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä
Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden
kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, sopijaosapuolet tämän perusteella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon.
Ellei talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista edellä olevan mukaan
sovita, voi kumpikin sopijaosapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen 31.8.2012 mennessä päättymään 31.10.2012. Irtisanomisilmoitus on
toimitettava tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Jorma Turunen
Risto Alanko
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Heikki Kauppi Jani Huhtamella
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
Pertti Porokari Juha Reinisalo
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 41
Liite 1
liite 1
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA
1§
Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen
säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän
syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan (liite 2, s.
42) mukaisesti.
2§
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu
työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.
Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3§
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallisen sopimuksen on ollakseen pätevä oltava
kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely
on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, jatkuu järjestely kuitenkin sen loppuun.
4§
Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän
sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on
tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopima-
42 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 1
na ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.
5§
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.
6§
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 43
Liite 2
liite 2
PÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA POIKKEUSTILANTEISSA
1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia
etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
2 § Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa
koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja
luottamusmies, tai tämän puuttuessa työntekijät tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.
3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen tuotannollisen, taloudellisen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvän irtisanomisperusteen olemassaolo.
Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 § Pöytäkirjan mukainen sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi.
5 § Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tarkistettavaksi.
6 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
44 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 3
liite 3
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.
2. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin
tai näiden jäsenjärjestöihin järjestäytyneet työntekijät.
3. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luottamusmiehen sellaiseen
itsenäiseen yksikköön, jossa on työnantajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ennen valintaa asia käydään
läpi työnantajan edustajan kanssa.
4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän
kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen
tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen
tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin
tai toiminnallisiin yksiköihin. Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.
5. Mikäli yrityksessä on useita luottamusmiehiä, voidaan valita pääluottamusmies.
6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana
luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
7. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva
työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on allekirTietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 45
Liite 3
joittaneiden työntekijäjärjestöjen tai näiden jäsenjärjestöjen jäsen sekä
perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin
verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät yhdessä läpi mikä on luottamusmiehen asema uudistuneessa organisaatiossa.
Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen
osa säilyttää itsenäisyytensä.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin kuuluville työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla
järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin
toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä
ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaali voidaan myös järjestää
sähköisenä äänestyksenä. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Luottamusmiesvaalin järjestelyistä vastaavat työntekijät ilmoittavat luottamusmiesvaalin järjestämisestä samalla ilmoituksella molemmille allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille ja työnantajalle kun vaalia aletaan suunnitella, kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
3. Luottamusmies ja mahdollisesti valittu varaluottamusmies saavat tämän
sopimuksen tarkoittaman luottamusmies- tai varaluottamusmiesaseman
kun työpaikkaosasto tai työehtosopimusosapuolena oleva järjestö on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle valituksi tulleen luottamusmiehen nimen. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen eroamisesta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.
46 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 3
4 § Yhteistyö- ja tavoitekeskustelu
Työpaikoilla tulee keskustella säännöllisesti neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta. Keskustelu tulee käydä ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa uuden luottamusmiehen toimikauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Keskustelun osapuolina ovat luottamusmies ja
työnantajan edustaja. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi
mietitään yhdessä mitä tavoitteita neuvottelujärjestelmälle ja luottamusmiestoiminnalle asetetaan, sekä miten yhteistyön kehittymistä seurataan.
Keskustelussa käydään läpi myös luottamusmiehelle 7 §:n mukaisesti annettavien tietojen toimittamisen ajankohdat. Samalla suunnitellaan luottamusmiestehtävään liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.
5 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan
työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja,
työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa
heikentää luottamusmiestehtävän takia.
Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata
yrityksen yleistä ansiokehitystä.
Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista
jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen
palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.
3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai
sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli
luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen
ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei
saa erottaa työstä.
4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai
tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luot-
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 47
Liite 3
tamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo,
että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä,
hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
5. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa luottamusmiehestä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n
1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain
3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin
nähden.
8. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdokkaaseen, jonka työpaikkaosasto tai työehtosopimusosapuolena oleva työntekijäjärjestö on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle
(ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen
valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun
kuin valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
9. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehenä
tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen (jälkisuoja).
10. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään
kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä
merkitään irtisanomisen syy. Työnantaja ilmoittaa tällaisessa tilanteessa
luottamusmiesaseman päättymisestä varaluottamusmiehelle, tai sellaisen puuttuessa työpaikkaosastolle, tai sellaisen puuttuessa molemmille
allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille.
11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä
48 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 3
samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että luottamusmiehen
tässä sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin
harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta
jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen
suuruutta määrättäessä.
12. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut
lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
13. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa
työstä.
6 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön
välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen työntekijöiden edustajana. Luottamusmies
edustaa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä kaikkia
työntekijöitä silloin, kun ne koskevat kaikkia työehtosopimuksen piirissä
olevia työntekijöitä tai osaa heistä ryhmänä.
Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita (listaus
ei ole tyhjentävä):
• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen
työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista ja paikallista
sopimista koskevissa asioissa
• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen
yhteistoimintalain määrittelemissä asioissa
• työpaikan yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä työnantajan
kanssa
• työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden
edustaminen ja avustaminen näiden työsuhdeasioissa
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 49
Liite 3
7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista
työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki
erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot
2. Työnantaja antaa luottamusmiehelle kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskeva tiedot:
Seuraavat tiedot annetaan kerran vuodessa:
• Listaus työntekijöistä (suku- ja etunimi, tehtäväryhmä,
vaativuustaso, työsuhteen alkamisaika).
• Kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keskipalkka, jos
tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä.
Seuraavat tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa:
• Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärät. Tämä
koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön
kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
Seuraavat tiedot annetaan neljä kertaa vuodessa:
• Nimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso ja palvelukseen tuloaika
uusista työntekijöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista
työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan
työsuhteen sovittu kestoaika.
3. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia
tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
4. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla
luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä
maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
5. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.
50 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 3
6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen keskimäärin seuraavasti:
Työntekijöiden lukumäärä
Vapautusaika, % työajasta
Alle 100
10 %
101–300
20 %
301–600
30 %
yli 600
40 %
Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti.
Pääluottamusmiehen ajankäytöstä sovitaan paikallisesti.
os luottamusmiehen toimialue kattaa useita toimipisteitä alueellisesti
hajautetussa yrityksessä, tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamusmiehen vapautuksen määrään siten, että luottamusmiestehtävät voidaan
asianmukaisesti hoitaa. Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti yllä esitetystä taulukosta poikkeavasti.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä
vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).
9 § Luottamusmieskorvaus ja ansionmenetyksen
korvaaminen
1. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta seuraavasti:
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 51
Liite 3
Työntekijöiden
lukumäärä
Korvaus 31.12.2011
saakka €/kk
Korvaus 1.1.2012 alkaen
€/kk
5–100
101–300
301–600
yli 600
59
107
150
171
62
112
158
180
Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.
2. Luottamusmieskorvausta ei makseta luottamusmiehen ollessa vuosiloman, sairauden tai niihin verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.
3. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana
joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.
5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista
varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän
mukaisesti.
10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta
luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on
työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia)
luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
52 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 3
11 § Luottamusmiesten koulutus
1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan
varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen
pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa (liite 4).
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen
osana.
2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi
liittojen välisissä neuvotteluissa.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Jorma Turunen
Risto Alanko
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Heikki Kauppi Jani Huhtamella
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
Pertti Porokari Juha Reinisalo
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 53
Liite 4
liite 4
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu
koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät
kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen
ja kehittämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa.
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä
työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.
Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
54 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 4
3 § Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteisen koulutuksen tarkoituksena on mm. yhteistoiminta-,
työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumisen
edistäminen työpaikoilla. Yhteinen koulutus annetaan ja sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen (tai tämän puuttuessa työntekijöiden) kesken.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille,
mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan
työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10
päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi
tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille,
koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa
vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se,
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 55
Liite 4
että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he
työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 työntekijää ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.
Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja
sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta
vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen osana.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
56 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 5
liite 5
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA
TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA
Työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi.
Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen
nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään.
Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhennetään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden.
Kahdeksan tunnin työpäivät päivätyössä
Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle kertyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin
viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden.
Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan
myös voimassa olevan työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 21 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät.
Lyhennysvapaat
Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina
päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.
Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista
on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus‑
tai muut poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin
työajan lyhennysvapaiden antamiseen.
Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja
karttuneita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enemmän kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 57
Liite 5
mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.
Työskentely lyhennysvapaan aikana
Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa‑aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan
ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka.
58 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 6
liite 6
TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ
1. Järjestelmän lähtökohta ja tarkoitus
Työaikapankkijärjestelmä tietotekniikan palvelualalla.
Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi on mahdollista paikallisesti sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti.
Työaikapankista sopimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikuttavat
yrityksen työvoimaresurssit, yrityksen työvoimatilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.
2. Työaikapankin saldon kertyminen
Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat.
Tästä menettelystä on henkilön sovittava esimiehensä kanssa etukäteen
samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä.
Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisina vapaapäivinä.
Työntekijällä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää.
3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana
Työntekijä tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen
ajankohdasta viimeistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kahta kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamista, hyväksyykö esityksen.
Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan pitämisajankohdasta sovitaan.
Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi liitot suosittelevat, että työaikapankin perusteella annettava vapaa toteutettaisiin vähintään 5 työpäivän
yhtämittaisina vapaajaksoina.
Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa,
ellei yrityksen toimintaan ja työntekijän työtehtäviin liittyen vapaan pitä-
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 59
Liite 6
mättä jättämiselle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voidaan pitää.
Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden kalenterivuoden kuluessa sen
kerryttämisestä, maksetaan se rahana.
Työsuhteen päättyessä pitämättä olevan työaikapankkikertymä maksetaan rahana.
60 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
LIITE 7
TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
1 § Soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja
purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä
menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.
Soveltamisohje:
Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lomauttamista, jos perusteena on
• työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).
• yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka
• työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).
Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä. Sopimus ei myöskään
koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimussuhteita.
I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
2 § Irtisanomisajat
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 61
Liite 7
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään vuoden
2 viikkoa
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta
4 kuukautta
yli 12 vuotta
6 kuukautta
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään viisi vuotta
2 viikkoa
yli 5 vuotta
1 kuukausi
Tämä irtisanomisaikoja koskeva määräys koskee 1.1.2008 jälkeen alkavia
uusia työsuhteita.
3 § Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen
Jolleivät työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet
muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa
(1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja
työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan
seuraavasti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
62 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
Edellä sovitun lisäksi työntekijällä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin
mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan
työntekijälle korvauksena täyden palkan ja vuosilomakorvauksen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen korvauksen. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.
Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17
§:ssä on säädetty kuittausoikeuden rajoittamisesta.
Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvelvollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
5 § Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä
Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai
tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole
mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen
ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 63
Liite 7
katsotaan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon
ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla katsotaan
kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen
kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan
olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus
on päätetty.
7 § Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle
Työsopimuslain 9 luvussa on säädetty työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdystä työntekijän irtisanomisesta työvoimatoimistolle.
8 § Työnantajan tiedottamisvelvollisuus
työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä
Työsopimuslain 9 luvussa on säädetty työnantajan velvollisuudesta tiedottaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle
työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä.
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN
TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ
SYYSTÄ
9 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hä-
64 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
nen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n
mukaista asiallista ja painavaa perustetta.
Soveltamisohje:
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään
riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto‑oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa
ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Purkamisen perusteet
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.
Purkautuneena käsittelemisen perusteet
Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti.
Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai
hänen henkilöönsä liittyvästä syystä
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.
10 § Irtisanomisen toimittaminen
Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain
7 luvun 1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä,
kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
11 § Työntekijän kuuleminen
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun
1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4
§:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista.
Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 65
Liite 7
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN
LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI
TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA
SYISTÄ
12 § Neuvottelumenettely
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:
Soveltamisohje:
Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki
on voimassa 1.7.2007. Lain siirtymäsäännösten mukaisesti säännöllisesti
vähintään 20 mutta alle 30 työntekijää työllistävien yritysten osalta laki ja
myös työehtosopimusmääräykset tulevat voimaan 1.1.2008.
Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten
tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47 §:ssä.
1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan
uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt
a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen
taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään
kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän
ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähin-
66 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
tään kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka
lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukainen neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä (tulee
voimaan 1.1.2008 ).
Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu
14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein
hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden
edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta
annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä
työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen
sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 67
Liite 7
13 § Irtisanomisen perusteet
Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä,
johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
14 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan
noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan
yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä
ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan
ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
15 § Työntekijän takaisin ottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta
voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus
tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti
ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet työntekijän uudelleen
työllistymisen edistämiseksi. Ennen sopimuksen tekemistä työntekijällä
on oikeus tuulla kuulluksi ja käyttää avustajaa kuten 11 §:ssä on määrätty.
16 § Lomauttaminen
1 Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1–3 momenttien mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä,
johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
68 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
a) Työn vähentyminen tilapäisesti
Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi
ajaksi tai toistaiseksi.
Soveltamisohje:
Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan
kestävän enintään 90 kalenteripäivää.
b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti
Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.
2 Lyhennetty työaika
Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.
3 Lomautusilmoitusaika
Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa.
Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.
4 Paikallinen sopiminen
Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 29 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen
a) Lomautuksen siirtäminen
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuksen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan
lomautuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.
b) Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan
ja työntekijän on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
6 Muu työ lomautusaikana
Työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 69
Liite 7
7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa
Työntekijä purkaa työsopimuksen
Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on
jo hänen tiedossaan, lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Työnantaja irtisanoo työsopimuksen
Korvauksen edellytykset
Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana.
Korvausvelvollisuuden rajoittaminen
Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää työntekijän irtisanomisaikana muualla mahdollisesti ansaitsema palkka.
Työntekijän tahallaan ansaitsematta jättämän palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja
olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi tai sen osaksi työtä.
Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.
Korvauksen maksaminen
Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei työntekijä ole irtisanomisaikana muualla töissä.
Jos työntekijä on irtisanomisaikana muualla työssä, maksaa työnantaja
irtisanomisajanpalkan korvauksen ja muualla ansaitun palkan mahdollisen erotuksen työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijä antaa
työnantajalle tuolloin selvityksen irtisanomisaikana muualla ansaitsemastaan palkasta.
TYÖNTEKIJÄN IRTISANOUTUMINEN
Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n
3 momentin nojalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään
200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuk-
70 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
sen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia
määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.
Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään
työntekijän työstä saama palkka.
IV KORVAUKSET
17 § Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)
Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.
Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12
luvun 2 §:n mukaisesti.
Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.
Yhden korvauksen periaate
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen
työsopimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.
Menettelytapamääräysten rikkominen
Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksa-
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 71
Liite 7
maan hyvityssakkoa.
Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Korvauksen suhde hyvityssakkoon
Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen
perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
18 § Menettely erimielisyystapauksissa
Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet
lomautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys
saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen 26 §:ssä sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.
19 § Kanneaika
Jollei tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämistä tai lomauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin
mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 17 §:n mukaiseen korvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä,
kun työsuhde on päättynyt.
72 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 7
20 § Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen osana.
Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 73
Liite 8
LIITE 8
LIITTOJEN SUOSITUS MUUTOSTEN ENNAKOINNISTA JA
MUUTOSTURVASTA
1.Suosituksen tarkoitus
Yhteistoimintalakia pidetään yrityksissä ja työpaikoilla usein vain taloudellis-tuotannollisiin irtisanomistilanteisiin liittyvänä muotomääräyksiä
täynnä olevana normistona. Todellisuudessa YT-lain (laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) tarkoitus on edistää aitoa yhteistyötä yrityksen ja
sen henkilöstön välillä. Joitakin välttämättömiksi katsottuja muotomääräyksiä on, mutta monista niistäkin voidaan sopia toisin.
Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät tällä yhteisellä suosituksellaan avaamaan yhteistoiminnan oikeaa sisältöä. Kyse ei ole uusista määräyksistä
vaan suosituksesta, joka koskee työvoiman muutostarpeiden ennakointia
niin hyvissä ajoin kuin se on mahdollista. Samalla tarkoituksena on luoda
hyviä käytäntöjä työvoiman vähennykseen liittyvien yhteistoimintaneuvotteluiden asianmukaiseen hoitamiseen.
Onnistunut yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä johtaa molempia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen. Yhteistoiminta auttaa työntekijöitä ymmärtämään paremmin yritykseen ja heidän omaan työhönsä liittyviä muutospaineita, ja työnantaja puolestaan saa tietoa työntekijöiden
suhtautumisesta muutospaineisiin. Ei ole harvinaista, että erilaiset ”YT-tilanteet” yritysmaailmassa tulevat eteen nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Ennalta arvaamattomuuden ei kuitenkaan tulisi johtaa hallitsemattomiin prosesseihin. Huonosti toteutunut yhteistyö johtaa pahimmillaan
turvattomuuden tunteeseen ja sitä kautta työpanoksen heikentymiseen
ja tuottavuuden laskuun.
2. Henkilöstövaikutusten ennakointi
Työehtosopimuksen osapuolet ovat tehneet henkilöstövaikutusten ennakoinnista suosituksen, joka on tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen liitteenä. Työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan suositellaan kokoontuvan säännöllisesti pohtimaan
74 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 8
mihin liiketoiminta on menossa ja millaisia henkilöstövaikutuksia mahdollisilla muutoksilla on.
Henkilöstön ja yrityksen varhainen yhteistyö on järkevää, koska henkilöstöllä voi olla rakentavia ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä. Niiden
huomioiminen ja kuunteleminen on järkevää muutostilanteiden henkilöstövaikutuksia arvioitaessa.
Suosituksen idea on, että muutoksista neuvoteltaisiin vapaamuotoisesti,
mutta kuitenkin erittäin luottamuksellisesti. Parhaassa tapauksessa löydetään yhteinen näkemys siitä, mihin liiketoiminnan muutokset ovat johtamassa. Jos keskusteluissa ilmenee selvä muutostrendi, josta voi aiheutua määrällisiä tai laadullisia muutospaineita henkilöstön suhteen, antaa
avoin ja riittävän aikainen neuvottelu henkilöstölle aikaa ja mahdollisuuksia valmistautua tuleviin muutoksiin. Henkilöstön on helpompi ymmärtää
muutoksen syitä ja seurauksia, kun tieto kerrotaan avoimesti. Se myös vähentää asiasta mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia riitaisuuksia.
3. Tietojen luottamuksellisuus ja
liikesalaisuuksien salassapitovelvollisuus
Vapaamuotoisenkin ennakoinnin yhteydessä keskusteluun nousevat yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet ovat luottamuksellisia tietoja. Luottamuksellisuus pohjautuu työsopimuksen mahdollisten salassapitomääräysten ohella luottamusmiessopimuksen salassapitonormeihin. Mikäli
ennakointi tehdään YT-lain mukaisen menettelyn mukaisesti, sitoo henkilöstön edustajia YT-lain 57 §:n mukainen salassapitovelvoite. Jos yrityksessä katsotaan, että tiedot ovat luottamuksellisia, on tämä seikka syytä
tuoda esille hyvissä ajoin. Tietojen luottamuksellisuudesta ja osakekurssin arvoon olennaisesti vaikuttavien tietojen julkistamisvelvollisuudesta
on pörssinoteeratuissa yhtiöissä myös omat erityissäännökset. Pörssiyhtiön henkilöstön edustajiin voidaan olosuhteiden niin vaatiessa soveltaa
tilapäisesti myös sisäpiirisäännöksiä.
4. YT-neuvottelut mahdollisista henkilöstövaikutuksista
Yhteistoimintamenettelylaki lähtee siitä, että kaikki henkilöstöön asemaan
vaikuttavat olennaiset muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan tai
henkilöstön kanssa. Lain mukaan on selvitettävä, onko päätöksen kohteena
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 75
Liite 8
olevalla asialla olennaisia henkilöstövaikutuksia nyt tai tulevaisuudessa.
Kaikki työnantajan suunnittelemat henkilöstöön vaikuttavat toimenpiteet eivät johda henkilöstön vähentämistarpeeseen. Tällöin riittää, että
asiasta neuvotellaan ennen päätöksen tekemistä yhteistoimintalain 6 luvun mukaan, eli ilman vähimmäisneuvotteluaikaa. Tällöin siis saattaa riittää yhden neuvottelukerran järjestäminen. Työnantajan suunnitteleman
toimenpiteen henkilöstövaikutusten perusteet, vaikutukset, vaihtoehdot
ja aikataulu tulee kuitenkin aina käydä läpi.
Ajallisesti neuvottelu on lain mukaan aloitettava silloin, kun yritys on harkitsemassa liiketoiminnallista ratkaisua, jolla on tai voi olla yhteistoimintalain mukaisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta on neuvoteltava ennen päätöksen tekemistä.
Esimerkki: Yritys on harkitsemassa muutosta palveluntarjontaan, mikä suurella todennäköisyydellä johtaa parin vuoden sisällä työn x siirtämiseen toiselle paikkakunnalle palveluiden keskittämisen vuoksi ja
työn y tekemisen lakkaamiseen osittain. Yhteistoimintamenettelylain
mukainen neuvotteluvelvollisuus yrityksellä on siinä vaiheessa, kun se
harkitsee mainittuun toimenpiteeseen ryhtymistä (ennen päätöksentekoa), vaikka mahdolliset henkilöstövaikutukset varmistuvat ja tulevat ilmi myöhemmin.
Aikataulullisesti YT-laki velvoittaa aloittamaan neuvottelut ennen tuotannollisen päätöksen tekemistä. YT-lain kannalta yritykselle on turvallisinta
aloittaa ja käydä YT-neuvottelut asianmukaisesti jo siinä vaiheessa, kun
asiaa vasta valmistellaan. Näin pienennetään riskiä YT-neuvottelujen laillisuuden riitauttamisesta jälkikäteen.
5. Henkilöstövaikutusten vuoksi käytävien
YT-neuvotteluiden hoitaminen asiallisesti
YT-neuvotteluissa käydään läpi suunniteltujen toimenpiteiden perusteet
ja vaihtoehdot. Irtisanomisia tai lomautuksia suunniteltaessa kyse on siis
työsopimuslain mukaisten lomautus- ja irtisanomisperusteiden läpi käymisestä sekä vaihtoehtojen hakemisesta suunnitelluille toimille.
Työvoiman vähennystä suunniteltaessa YT-neuvottelut alkavat irtisanomisperusteen eli työn vähenemisen tai taloudellisen tilanteen heikkenemisen käsittelyllä. Neuvotteluissa käydään läpi vähentyvä työ, miksi se vä76 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 8
henee ja arvio vähentymisen määrästä. Työn vähenemisestä ei voi saada
todellista kokonaiskuvaa ilman tietoa esim. rekrytoiduista, määräaikaisten
määrästä ja työsuhteiden kestosta eri tehtävissä sekä tietoa työn vähenemisen määrästä ja vähentyneen työn piirissä olevasta alihankinnasta tai
muusta yrityksen ulkopuolisesta työvoimasta.
Mikäli kyse on taloudellisista irtisanomisperusteista, on YT-neuvotteluiden
aluksi syytä käydä läpi taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen syyt.
Käytännössä taloudellisen tilanteen muutokset voidaan osoittaa esimerkiksi ajantasaisella tilinpäätösinformaatiolla taikka myynnin ja kustannusten toteutumisella ja kehitysennusteilla.
Kun neuvotteluissa on käsitelty tuotannolliset tai taloudelliset syyt suunnitelluille toimenpiteille, tulee neuvotteluissa käydä läpi se, kuinka monen
työntekijän työpanoksen verran työn väheneminen tai taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettaa. Tässä vaiheessa on yleensä muotoutunut
varsin selvä kuva siitä, ketkä työntekijät ovat suunniteltujen toimenpiteiden
kohteena. Ennen irtisanomisia on selvitettävä kunkin työntekijän uudelleensijoittamis- ja uudelleenkouluttamismahdollisuudet. Tämä on miltei mahdotonta, ellei tiedetä ketkä ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena.
Irtisanomis- tai lomautusuhan alla olevan henkilön uudelleensijoittamismahdollisuuden tarkastaminen on ennakkoedellytys irtisanomisperusteen
olemassaololle – eli sille, mistä YT-lain mukaan neuvotellaan. Irtisanomisja lomautusuhan alla olevien henkilöiden sijoittaminen muihin yrityksessä
tai yrityksen henkilöstöhallinnollisessa määräysvallassa olevien tytäryritysten auki oleviin tehtäviin on asia, johon keskitytään irtisanomisperusteiden käsittelyn jälkeen. Työtä on uhan alla oleville työntekijöille tarjottava, mikäli yrityksessä löytyy työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä.
Ellei henkilöä voida sijoittaa muihin tehtäviin, tulee selvittää mahdollisuus tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa kukin irtisanomisuhan alla oleva työntekijä tehtäviin, joita yrityksessä on tarjolla.
Koulutusmahdollisuuden selvittäminen on edellytys irtisanomisperusteen olemassa ololle.
Irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kouluttamiseen muuhun työhön liittyy myös laajempi yhteiskunnallinen intressi ja siksi TE-keskus sekä työvoimahallinto kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan koulutusta.
Useissa esimerkkitapauksissa koulutus on kustannettu osittain mainittujen viranomaisten rahoituksella, mikä on hyödyksi myös yritykselle. Vastaavaa koulutusta työvoimahallinto tarjoaa myös tilanteissa, joissa ei ole
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 77
Liite 8
tulossa irtisanomisia.
Kun suunniteltujen toimenpiteiden perusteet on käsitelty ja selvitetty mahdollisuudet sijoittaa ja kouluttaa henkilöt, joiden irtisanomista tai lomauttamista suunnitellaan, on YT-neuvotteluissa hyvä käsitellä molemmin puolin
esille tulevat ajatukset siitä, miten tavoiteltuun lopputulokseen päästään
vaihtoehtoisin menetelmin. Tietotekniikan palvelualalta löytyy esimerkkejä, missä taloudellisen perusteen olemassa ollessa on joko työnantajapuolelta tai henkilöstön edustajien toimesta nostettu esiin vaihtoehtoisia
säästökeinoja. Toteuttamiskelpoisina nämä ehdotukset ovat neuvottelujen lopuksi johtaneet parhaimmillaan irtisanomismäärän pienentymiseen.
Neuvotteluissa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta
tiedotetaan henkilöstölle. Niissä asioissa, joissa työantajan ja henkilöstön
edustajat ovat yksimielisiä, on käytännössä hyväksi havaittu tapa, että asiasta tiedotetaan työnantajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön
edustajan yhteisellä tiedotteella.
6. YT-lain muut velvoitteet neuvotella henkilöstö- ja
koulutusasioista
YT-laki velvoittaa lain piirissä olevan yrityksen tekemään vuosittain henkilöstösuunnitelman ja koulutussuunnitelman. Lain mukaan suunnitelmat
tulee vahvistaa yhteistoimintamenettelyssä aina ennen uuden tilikauden
alkua. Jos yrityksessä on työntekijöiden ja työnantajan edustajien yhteistyöneuvottelukunta, tämänkaltaiset asiat voidaan neuvotella myös neuvottelukunnassa.
Henkilöstösuunnitelman tarkoitus on kirjata vähintään kerran vuodessa
ylös sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai
laatua koskevaa merkitystä. Hyvä henkilöstösuunnitelma on yrityksen ja
henkilöstön edustajien avoimen keskustelun lopputuloksena muotoutunut asiakirja, jota päivitetään aina tarpeen tullen. Suunnitelman sisällöstä tai sen muutoksista tulee tiedottaa henkilöstölle. Hyväksi havaittu tapa tiedottaa niin henkilöstö- kuin koulutussuunnitelmistakin on tehdä se
työnantajan ja henkilöstönedustajien yhteistyönä.
Koulutussuunnitelma on henkilöstösuunnitelman tavoin käytävä läpi yhteistoimintamenettelyssä vähintään kerran vuodessa aina ennen tilikauden
78 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 8
vaihtumista. Koulutussuunnitelmassa tulee olla henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset henkilöstön koulutustarpeet sekä vuosittainen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Koulutussuunnitelma on hyvä työväline
ennakoinnin suunnittelussa – useinhan koulutuksella voidaan etukäteen
vaikuttaa työvoiman vähennystarpeeseen ja toisaalta vastata työnantajan työvoiman tarpeeseen.
Yhteistoimintamenettelylaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön
edustajille tilinpäätöstiedot viipymättä sen jälkeen kun tilinpäätös on vahvistettu. Tämän lisäksi työantajalla on velvollisuus vähintään kaksi kertaa
tilikauden aikana informoida henkilöstön edustajia yrityksen tuotannon,
työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä.
Lain velvollisuudet koskevat tiedottamisen sisältöä ja sitä, kuinka usein
tiedotetaan. Sen sijaan tiedottamisen menettelytavat ovat varsin vapaat.
7. Työntekijöille tiedottaminen henkilöstöä vähennettäessä
Joskus työntekijäpuolelta tuodaan neuvottelujen alkaessa ja niiden kestäessä esille, ettei yritys ole antanut heidän mielestään asian käsittelyn
kannalta riittäviä tietoja henkilöstön edustajille. Mitään tyhjentävää luetteloa taikka ”minimiluetteloa” ei ole, vaan jokainen tilanne on ainutkertainen. Seuraavassa on luettelo yleisimmin esille tulleista kysymyksistä. Tärkeintä on, että työnantaja antaa ne tiedot, joihin se perustaa mahdollisen
päätöksensä työvoiman vähentämisestä.
• Mikä työ vähenee ja miksi
• Miten paljon työn arvioidaan vähentyvän
• Millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu
• Määräaikaiset työsuhteet
• Onko lähiaikoina rekrytoitu vähenevän työn piirissä oleviin
tehtäviin neuvotteluja tai neuvotteluiden aikana
• Kaikki muut tuotannon muuttamiseen ja siitä johtuvaan työn
vähenemiseen liittyvät tiedot
• Perusteet töiden uudelleenjärjestelyille, jos tämä on
irtisanomisperusteena
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 79
Liite 8
• Perusteet kustannussäästöille, jos tämä on
irtisanomisperusteena
• Edellisen päättyneen tilikauden tilinpäätös
• Taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset edellisen
päättyneen tilikauden ja neuvotteluiden alkamisen välillä
• Tieto siitä, miten työn tekeminen ja uudelleen jakaminen on
suunniteltu toteutettavan, mikäli päädytään irtisanomisiin ja
lomautuksiin
• Muut taloudelliseen tilanteeseen olennaisesti liittyvät tiedot
8. Hyviä käytäntöjä yhteistoiminnan toteuttamiseksi
työvoiman vähentämistilanteissa
8.1 Esimiesten koulutus
Yhteistoiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö esimiesten ja alaisten
välillä. Sen vuoksi esimiesten osaamista ja valmiuksia tulee näissäkin asioissa ylläpitää ja kehittää. Koulutuksella, ohjeistuksilla, tiedottamisella ja
muun tuen antamisella varmistetaan, että esimiehillä on riittävä osaaminen muutostilanteiden asianmukaiseen hoitamiseen.
Valmiuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä esim.:
• muutosvalmennuksella (muutosten psykologiset vaikutukset,
irtisanomistilanteiden hallinta)
• lainsäädännön perustuntemusta lisäämällä (mm. yt-lain sisältö)
Ne esimiehet, joiden yksikköjä/tiimejä asia suoranaisesti koskee, on pidettävä ajan tasalla koko prosessin kestoajan. Myös yrityksessä luodut toimintamallit ja esimiehille tarjolla oleva tuki (mm. koulutus HR:n ja työterveyshuollon tuki) on oltava hyvin esimiesten tiedossa.
8.2 Prosessin kuvaus
Yt-menettelyprosessi voidaan kuvata mm. seuraavasti:
Valmistelu/ennakointi > Neuvottelujakso > Toimenpiteet
Osana yt-prosessin kokonaishallintaa ja kehittämistä voidaan prosessiin
sisällyttää arviointi kulloisenkin vaiheen toteutumisesta. Myös prosessin
80 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Liite 8
lopputulos voidaan mahdollisuuksien mukaan raportoida (esim. löytyikö
vaihtoehtoja irtisanomisille).
8.3 Henkilöstön tukeminen
Asianmukaisella ja riittävällä tiedottamisella ja muun tuen antamisella tuetaan henkilöstöä prosessin eri vaiheissa. Muutosvalmennus voi olla tarpeen mm. tilanteessa, jossa uhka tulevista neuvotteluista on ilmeinen,
muttei ole vielä realisoitunut.
Työnantajan huolenpito yrityksen avainhenkilöistä/kriittisistä resursseista on myös ensiarvoisen tärkeää. Epämääräinen uhka taikka tarpeettoman pitkäksi venynyt prosessi johtaa usein avainhenkilöiden hakeutumiseen muihin yrityksiin.
Prosessin aikana tukikeinoja voivat ”perinteisen” työterveyshuollon lisäksi olla mm. ulkoinen ja sisäinen työnhakuvalmennus ja erityisinfot kohderyhmälle.
Esimiesten antama tuki, henkilökohtainen tiedottaminen ja keskustelu on
tärkeää. Myös luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla voi olla
keskeinen rooli irtisanottavien tukemisessa ja opastamisessa. Uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksien suhteen on suositeltavaa, että yrityksessä on sovittu, kuvattu ja ohjeistettu kunkin tahon vastuut, roolit ja
tehtävät (uudelleensijoitettava työntekijä, nykyinen esimies, rekrytoiva
esimies, henkilöstöhallinto). Myös pelisäännöt siitä, miten vanha yksikkö
voisi tukea uutta rekrytoivaa yksikköä, voi edesauttaa mahdollisimman kivutonta uudelleensijoittumista.
8.4 Johdon osallistuminen yt-neuvotteluihin
Kokemusten mukaan johdon tiivis mukanaolo prosessissa on tärkeää. Henkilöstö kokee tämän myönteisenä asiana ja se helpottaa vaikeidenkin päätösten tekemistä.
8.5 Neuvottelujen päättyminen
Neuvotteluaikataulusta ja prosessin kulusta muutoinkin voidaan sopia yrityksen ja henkilöstön kesken. On tilanteita, joissa jopa lain määräaikoja lyhyempi neuvotteluaika riittää. Toisaalta joskus voidaan tarvita enemmän
aikaa kuin mitä laissa säädetään. Huolellinen esivalmistelu edesauttaa lyhyen, mutta tiiviin prosessin läpiviemistä. Asioiden käsittelyn kohtuuton
venyminen ei ole hyväksi yrityksen työilmapiirille.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 81
Liite 8
Neuvotteluissa ihannetilanne on päästä jo neuvottelujen kestäessä yhteisymmärrykseen vähentämisen perusteista ja vaihtoehdoista. Aina tämä ei
toteudu vaan asioista ollaan eri mieltä loppuun saakka. Tämäkään ei sinällään ole merkki neuvottelujen epäonnistumisesta, vaan tärkeintä on, että
osapuolet katsovat asiat riittävällä tavalla läpikäydyiksi.
YT-menettelyprosessi
Valmistelu
Neuvottelujakso
Toimenpiteet
Selvitykset
Tiedottaminen
Tehtäväkierto
Prosessin suunnittelu
Uudelleensijoitusmahdollisuudet,
koulutusmahdollisuudet
Lomautukset
Neuvotteluesitys
Esimiesten valmennus
Yksilö-/ryhmäkeskustelut,
YT-neuvottelut
Muut asiat
14 päivää – 6 viikkoa
82 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Irtisanomiset
Muut toimenpiteet
Liite 8
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 83
ETÄTYÖSOPIMUS (työsopimuksen liite)
[Tämä malli koskee työsuhteessa jo olevan, Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin
kuuluvan, työntekijän tekemää etätyötä. Malli ei sellaisenaan sovellu, jos työntekijä palkataan suoraan tekemään pelkästään etätyötä.]
Yritys Oy työnantajana ja työntekijä sopivat etätyöstä seuraavin ehdoin. Työntekijä sitoutuu lisäksi
noudattamaan yrityksen määräyksiä tietoturvan järjestämisestä [otetaan tarvittaessa etätyösopimuksen liitteeksi].
Työntekijä:
Etätyön määrä:
Keskimäärin ___ päivää viikossa työtehtäviin liittyvää etätyötä.
Etätyöpäivät ovat seuraavat viikonpäivät __________________________
Etätyöpäivät sovitaan etukäteen esimiehen kanssa seuraavasti: ________
______________________________________________________________
Työntekijä on edellä sovitun ohella velvollinen käymään tarvittaessa työpaikalla,
jos työjärjestelyt sitä vaativat.
Etätyön pääasiallinen suorituspaikka:
Etätyönä tehtävä työ:
Työsopimuksen mukaiset tehtävät
Seuraavat tehtävät: ______________________________________________
_________________________________________________________________
Edellä mainittujen lisäksi myös muut työnantajan osoittamat tehtävät
Etätyön ajallinen kesto:
Etätyösopimuksen päättämismenettely:
toistaiseksi, alkaen _______________
määräaikainen, ______________ saakka
Työnantaja ja/tai työntekijä voi halutessaan päättää etätyön tekemisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään ____ kuukautta etukäteen (irtisanomisaika).
Mikäli tarve etätyösopimuksen päättämiselle johtuu työntekijän laiminlyönnistä
etätyön työn tekemisen tai tietoturvaohjeiden suhteen, työnantaja voi painavasta
syystä päättää etätyösopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista,
vaan etätyösopimuksen päättyessä työntekijä palaa työskentelemään työsopimuksensa mukaiseen yrityksen toimipisteeseen.
Työaika:
Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtosopimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus tosiasiallisesti valvoa
työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia
työehtosopimuksen säännöksiä. Lisä- ja ylityöstä on kuitenkin tällöin aina kirjallisesti sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän välillä.
84 – Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
53
Muut ehdot:
Etätyön tekeminen ei vaikuta palkkaukseen, luontoisetuihin, oikeuteen vuosilomaan ja lomarahaan, oikeuteen sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin poissaoloihin ja perhevapaisiin.
Työntekijän työntekovelvoite on sama kuin työskenneltäessä työnantajan toimitiloissa. Raportointi tapahtuu esimiehen kanssa sovittavalla tavalla.
Työntekijän on normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi erityisesti huolehdittava etätyöpaikassa säilytettävän aineiston tietosuojan säilymisestä.
Etätyöpaikkakunnan ja työsopimuksessa mainitun työskentelypaikkakunnan välisiä matkoja ja päivärahoja ei makseta.
Jos verottaja tulkitsee etäyhteydet verotettavaksi eduksi, verotusarvo lisätään
työntekijän palkkaan automaattisesti. Yhteyksien käyttöönotto tai niistä luopuminen ei vaikuta rahapalkkaan.
Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja
laitteet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheuttamista kustannuksista yhtiön kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.
Jos työntekijällä ei ole etätyön aikana käytössään työnantajan kustantamaa puhelinta, työnantaja maksaa työntekijälle tämän yksityispuhelimen käytöstä työtehtävien hoitamiseen aiheutuneet todelliset kustannukset. Työntekijän tulee pyydettäessä esittää luotettava selvitys kustannuksista.
Lisäksi on sovittu seuraavaa:
Aika ja paikka:
___________________________
Työntekijä
___________________________
Työnantaja/esimies
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus – 85
SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää työnantajalle ja yksi annetaan työntekijälle.
Sopijapuolet
Työnantajan edustaja
Työntekijä
Taustatiedot
Työsuhteen alkamispäivä:
Vuosilomaoikeus
Säästämissuunnitelma
pv / vuosi
alustava
kiinteä
suunniteltu
Vuosiloma
toteutunut
Lomaltapaluuraha
Muut sovitut
päivät
Yhteensä
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
4. vuosi
5. vuosi
Toteutunut
yhteensä:
Säästövapaata säästetään vuosina
______________________________
yhteensä:
Niiden vuosien osalta, joilta ei ole laadittu säästämissuunnitelmaa, osapuolten tulee laatia
se kunakin vuonna 2.5. mennessä. Tehtyyn säästämissuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia
sovittaessa tai perustellusta syystä, jolloin muutos on yhdessä todettava hyvissä ajoin.
Säästövapaan käyttö:
Loma sovittu pidettäväksi _______________________ välisenä aikana.
Työnantaja pitää säästövapaasta erillistä kirjanpitoa.
Mikäli työsuhde päättyy ennen säästövapaan pitämistä, korvataan pitämätön säästövapaa.
Päiväys ja
allekirjoitus
Paikka
Työnantajan edustajan allekirjoitus
55
Aika
Työntekijän allekirjoitus
TYÖSOPIMUS
1. TYÖSOPIMUKSEN
OSAPUOLET
Tietotekniikan palveluala
Työnantaja
Liike- tai kotipaikka
Työntekijä
Henkilötunnus
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle
osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN
VOIMASSAOLO
Työsuhteen alkamispäivä
Työsopimus on voimassa
Toistaiseksi
Määräajan
saakka tai arviolta
saakka
Määräaikaisen työsuhteen peruste:
3. KOEAIKA
Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien
4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa
irtisanomisaikaa noudattamatta. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto
on lyhempi kuin 8 kk, voi koeaika olla enintään työsopimuksen kestosta.
Koeajan pituus:
4. TYÖAIKA
Koeajan viimeinen päivä on:
Työsuhde on
kokoaikainen
osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on
tuntia
Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain
ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
5. TYÖTEHTÄVÄT JA
TYÖPAIKKA
(Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa)
6. TEHTÄVÄRYHMÄ
JA -TASO
Työsuhteen alkaessa työehtosopimuksen mukainen tehtäväryhmä on:
Työsuhteen alussa vaativuustaso on Taso 1
7. PALKKA
8. IRTISANOMISAIKA
Työsuhteen alussa palkka on
Työehtosopimuksen mukaan
Taso 2
Taso 3
Taso 3A
ja palkanmaksukausi on
Muu (pidempi kuin TES:ssä)
9. TYÖEHTOSOPIMUS Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa kulloinkin sitovaa työehtosopimusta, joka työsuhteen
alkaessa on Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus.
10. MUUT EHDOT
(Tarvittaessa eri liitteellä)
11. PÄIVÄYS JA
ALLEKIRJOITUS
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Paikka
Aika
Työnantajan allekirjoitus
Työntekijän allekirjoitus
59
Jälkipainos kielletään
Muistiinpanoja:
Muistiinpanoja: