SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011

teema
SUOMEN C P -T E R A P I AY H D IST Y KSE N V U O SIJU L K AISU 2 011
Ammatillinen
täydennyskoulutus
Ruskeasuon koulun uinti- ja vesiterapiakouluttajilla on pitkä ja monipuolinen kokemus fysioterapeuttien ja muiden erityisiä vesitaitoja tarvitsevien ammattiryhmien kouluttajina. Järjestämme eripituisia
koulutuksia tilaajan tarpeiden mukaan. Erityisen suosittuja ovat yhden päivän koulutuskokonaisuudet, jotka muodostuvat teoriasta, osallistujien omista harjoituksista vedessä ja asiakasdemonstraatioista. Liikumme ympäri Suomea sinne missä koulutusta tarvitaan. Ruskeasuon koululla on erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan koulutuksen järjestämiseen hyvien fyysisten puitteiden ansiosta.
Uinti-jaallasterapiakoulutuspäivä
Aika
Paikka
Kohderyhmä
Kouluttajat
Maanantai 29.8.2011 klo 8.30–16.30
Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, Helsinki,
1. krs luentosali ja uima-allas
Erityisuinnin ja allasterapian valmiuksia tarvitsevat
kuntoutuksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen
ammattilaiset
Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman ja fysioterapeutti
(NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs
Ohjelma
8.00–8.30
Ilmoittautuminenjaaamukahvi/-tee
8.30–9.00
Kurssinavaus:päivänohjelmaanorientoituminenjakurssilaistenesittäytyminen
9.00–10.30 Luento:Allasharjoittelunpääperiaatteetjaeteneminen.Tavoitteidenasettaminen
japilkkominenGAS-menetelmänsekäuinninseurantalomakkeenavulla.
10.30–12.30 Käytännönharjoitteluaaltaassa
12.30–13.15
Lounas
13.15–14.45
Allasharjoitteluakäytännössä:kolmenasiakkaanallasdemonstraatiot
14.45–15.00 Kahvi-/teetauko
15.00–16.00 Allasdemonstraatioidenjakäytännönharjoittelunsekätavoitteidenläpikäyntiä
16.00–16.30 Yhteenvetojakeskusteluakoulutuspäivänaiheistasekäpalaute
Koulutuspäivän osallistumismaksu on 120 € sisältäen opetusmateriaalin, lounaan ja kahvit.
Koulutuspäivään osallistuvilla on mahdollisuus ehdottaa allasdemonstraatioihin omia asiakkaitaan.
Lisätietoja: kouluttaja Kira Durchman, [email protected], 09 473 390/vaihde
Ilmoittautumiset: 15.8.2011 mennessä [email protected]. Koulutus on tarkoitettu enintään16 osallistujalle.
Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-taydennyskoulutus
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus
Tenholantie 15, 00280 Helsinki • www.ruskis.fi
teema
Johtokunnan jäsenet
Johtokunnan jäsenet
Puheenjohtaja 2011
Hannele Merikoski
Koritie 8, 02710 Espoo
050-529 0137
[email protected]
Rahastonhoitaja,
varapuheenjohtaja 2011-2012
Noora Burjam
Kaivopuistontie 4 D 46
26100 Rauma
050-522 5506
[email protected]
Sihteeri 2010-2011
Paula Herkman
Maurinkatu 8 - 12 C 32
00170 Helsinki
040-535 3345
[email protected]
Jäsenasiat 2011-2012
Kirsi Neuvonen
Puheen polku
Kannelkatu 10 lh 2
53100 Lappeenranta
050 3464282
[email protected]
Koulutusvastaava 2010-2011
Krista Heimonen
Linkokuja 4 D 1
00750 HELSINKI
044-045 4909
[email protected]
Koulutusvastaava 2010-2011
Paula Hellen
050-377 4938
[email protected]
Tiedotusvastaava 2010-2011
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3
01760 Vantaa
045-6320548
[email protected]
Opintopiirivastaava 2011-2012
Heidi Åkerlund
Viherkalliontie 7a6
02710 Espoo
050-3061503
[email protected]
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Sisällysluettelo
Puheenjohtajan mietteitä.................................................................................. 5
Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä
Lastenlinnan sairaalassa..................................................................................... 6
Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen:
Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen........................................................... 9
ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa 26.-29.7.2010.........10
Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä....................................................18
Toiminnan voimaa – Toimintaterapia käytännössä................................19
Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät........................................................19
Kannen kuva: ”choco-pelin pelaamista motivoidun käden käytön
leirillä”, kuvaaja Susanna Ainesmaa.
Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta.
MEDIAKORTTI
2012 Teema
Kuvaus Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu
”Teema” ilmestyy vuosittain toukokuussa.
Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita
kuntoutuksesta ja terapia-alasta.
Jakelu Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet,
erikoisalayhdistykset, erityiskoulut,
CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit,
Suomen Puheterapeuttiliitto,
Suomen Toimintaterapeuttiliitto,
yliopistolliset sairaalat yms.
Levikki
Kustantaja
800 kpl
Suomen CP-terapiayhdistys
Aineistot Lehden koko Väri Sivumäärä
Painosmäärä Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona.
A4 (210 x 297)
Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336
20-48 sivua
1000 kpl
Aineistojen jättö Viimeistään 15.4.2012 mennessä osoitteella
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3, 01760 Vantaa
tai sähköpostilla:
[email protected]
Ilmoitushinnat
1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu Etusisäkansi Taitto/Paino 250 €
130 €
100 €
90 €
50 €
260 €
Takasisäkansi 260 €
Hintoihin ei lisätä alv:a.
Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki
3
teema
Johtokunnan kokoonpano ja toimikuntien jäsenten yhteystiedot
Johtokunnan varajäsenet
Opintopiirien yhdyshenkilöt
Leila Elovainio 2010-2011 (Paula Hellén) Helsingin opintopiiri
Partiotie 7, 00370 Helsinki
Noora Rauvanto-Lämsä
050-5537151
Fysioterapeutti
[email protected]
[email protected]
Leila Mäkelä 2010-2011 (Nadja
Ristaniemi)
Gunnel Nymanin katu 5 A 10, 00560
Helsinki
050-344 6231
[email protected]
Paula Hellén
Toimintaterapeutti (AMK)
puh. 050-3774938
[email protected]
Jyväskylän opintopiiri
Mirka Norta 2011-2012 (Noora Burjam)
Kaarikatu 11 B 17, 15100 Lahti
pk 040-589 4471
[email protected]
Aira Putkonen, fysioterapeutti
Ahopellonkatu 29 as. 3
42100 JÄMSÄ
puh. 040 541 5091
[email protected]
Taina Honkanen 2010-2011
(Paula Herkman)
Tuohimäentie 73 A, 00670 Helsinki
050-328 9327
[email protected]
Päivi Raitanen, toimintaterapeutti
Terapiapaja
Eeronkatu 7 A 1, 40720 Jyväskylä
puh. 050-3404643
[email protected]
Anna Palojärvi 2010-2011
(Krista Heimonen)
Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki
0500-432 105
[email protected]
Kuopion opintopiiri
Elina Siltala 2011-2012
(Kirsi Neuvonen)
Untuvaisentie 4 B 68, 00620 Helsinki
050-594 5753
[email protected]
Lahden opintopiiri
Noora Rauvanto-Lämsä 2011-2012
(Heidi Åkerlund)
050-3655951
[email protected]
Anneli Huhtala
[email protected]
0500-712253
Koulutustoimikunnan jäsenet
Tiedotustoimikunnan jäsenet
Krista Heimonen
Linkokuja 4 D 1, 00750 HELSINKI
044-045 4909
[email protected]
Tiedotusvastaava
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3, 01760 Vantaa
045-6320548
[email protected]
[email protected]
Paula Hellen
050-377 4938
[email protected]
Leila Elovainio
Partiotie 7, 00370 Helsinki
050-5537151
[email protected]
Anna Palojärvi
Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki
0500-432105
[email protected]
4
Tarja Alioravainen
Mutkanpolku 5, 70820 Kuopio
p 050 570 7488
[email protected]
Eija Remes
Kuukkelinkatu 9, 15610 Lahti
[email protected]
044-2876699
Leila Mäkelä
Gunnel Nymanin katu 5 A 10
00560 Helsinki
050-344 6231
[email protected]
Heidi Åkerlund
Viherkalliontie 7a6, 02710 Espoo
050-3061503
[email protected]
Oulun opintopiiri
Tea Karma
Kaislatie 11 L 53, 90150 Oulu
pk. 08-5571652
040 541 4031
[email protected]
Erja Kaakkuriniemi
Iskontie 24, 90570 Oulu
puh. 041 549 7755
[email protected]
Satakunnan opintopiiri
Raija Haavisto
Pimeämetsäntie 3, 28660 PORI
p.0400-245 373
[email protected]
työ:02-6277556
[email protected]
Tampereen opintopiiri
Maritta Koivunen
Sireenitie 2, 33470 Ylöjärvi
pk 050 3450809
pt 040 5422665
[email protected]
Turun opintopiiri
Liisa Myllykylä
040 739 4958
[email protected]
Ulla Ström
Lastenneurologian yksikkö, TYKS
PL 52, 20521 Turku
p 02-3133454
[email protected]
Noora Rauvanto-Lämsä
050-3655951
[email protected]
Aija Hyvärinen
AM-Pollex Therapy Oy
Pertunpellonraitti 2.G.lt
00740 Helsinki
0400-409380
[email protected]
Anne Rautio-Honkavaara
040-5385697
[email protected]
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Puheenjohtajan mietteitä
Tätä kirjoittaessani luonnossa on runsaasti kevään merkkejä. Takana on pitkä, ihanan luminen talvi. Keväällä valmistaudutaan myös pääsiäisen viettoon. Tein bonuslapsenlapselleni keraamisen munan.
Se on kaiverrettu ja siinä on vaavin kaunis nimi. Wikipediasta löysin pääsiäismunasta seuraavan määritelmän: se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Koristellut munat, niistä
kuoriutuvat untovikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia.
Uusi elämä. Uusiutuminen. Uudet
haasteet. Uusia nimiä. Aivohalvaus- ja
Afasialiitto on Aivoliitto. Dysfasialla on
uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus. Puhumme puhetta tukevista ja korvaavista viestintäkeinoista, erilaisista keinoista. Nautin jokaisesta selkeytyneestä suomenkielisestä käsitteestä.
Esteetön liikkuminen otetaan itsestäänselvänä asiana huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kun menemme lastenrattaiden kanssa matalalattiabussiin tai vedämme raskasta matkalaukkua ramppia
pitkin nautimme tuosta esteettömyydestä. Vanhassa uimahallissa ärsyttää, kun
pukukaapin avain on metallinen ja siihen
on kaiverrettu numerot. Kun avaimenperä on valkoinen ja siinä on selkeät mustat numerot, hahmottaminen on niin paljon helpompaa. Moderneissa hisseissä on
numeron ja pistekirjoituksen lisäksi jopa
numeroäänitys. Esteetön liikkuminen helpottaa ja selkiyttää kaikkien liikkumista
yhteisössä.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Jotta voisi uudistua pitää usein astua
oman osaamis/mukavuusalueensa ulkopuolelle. Näitä askeleita on vuoden alusta tullut otettua. Olen aloittanut uudessa
hankkeessamme: esteetön viestintä – yhteinen asia. Tavoitteena on istuttaa esteettömän viestintää koko yhteiskuntaan. Joskus tulevaisuudessa voisi vaikkapa kaupan kassan nimikyltissä olla vieraiden
kielien lisäksi erilaisten kommunikointikeinojen taitamisen merkki. Kassan yläpuolella voisi olla ilmoitus: “viestintään
mahdollisuus käyttää enemmän aikaa”.
Minulla on ollut vuosia haave, että päivähoidossa käytettäisiin kaikkien lasten
kanssa tukiviittomia ja kuvia. Yhteisöllinen toiminta mahdollistaa tämän. Kun aikuiset käyttävät erilaisia viestintäkeinoja
arjessaan, lapset omaksuvat ne luonnollisena osana omassa viestinnässään.
Lasten maailma on minulle tuttu. Se
on ollut monipuolisesti osa elämääni vuosikymmeniä. Tosin vieläkin muistan niin
elävästi työn aloittamisen Lastenlinnan
sairaalassa ja Kilon päiväkodissa. Ne olivat silloin minulle uusia maailmoja. Uudessa hankkeessa minulla on mahdollisuus tutustua vanhusten ja maahanmuuttajien maailmaan. Nastolassa vanhainko-
dissa ja Lammilla vastaanottokeskuksessa olen kokenut jälleen sen mukavan jännityksen värinän, perhoset vatsassa. Työhön tulee sellaisia osasia, joihin ei ole rutiineja. Tällainen kevääntulo työhön on
tervetullutta ajoittain.
Yhdistyksemme täyttää ensi vuonna
35 vuotta. Tarkoitus on juhlistaa sitä järjestämällä juhlaseminaari jäsenistölle. Aiheita otamme mielellään vastaan. Erilaisia teemoja on ehdotettu: tutkimusta, terapiatyötä, yhteistyö eri tahojen välillä,
theraplayta. Yhdistyksen nimen muuttaminen on myös ajankohtainen asia. Mikäli yhdistyksen nimi muutetaan se vaatii sääntömuutoksen. 35-vuotisjuhla voisi tarjota oivallisen tilaisuuden levittää
uutta nimeä yleiseen tietoisuuteen lastenneurologian piirissä. Näistä aiheista käydään keskustelua yhdistyksen Facebook
sivustoilla – tervetuloa!. Mikäli Facebook
tai sähköinen viestintä ei ole sinulle mieleinen tapa toimia, voit aina myös soittaa.
Yhteystiedot löytyvät lehdestä.
Lämmintä, aurinkoista ja voimauttavaa
kesää jäsenistölle toivottaen
Hannele, pj
5
teema
Paula Hellén, toimintaterapeutti
Sari Korhonen, toimintaterapeutti
Annika Rastio, puheterapeutti
Maj Lindgren, fysioterapeutti
Jenni Sokka, fysioterapeutti
Kokemuksia motivoidun käden käytön
leiristä Lastenlinnan sairaalassa
HUS HYKS Lastenneurologian yksikössä järjestettiin kesällä 2010 motivoidun
käden käytön leiri CP-vammaisille lapsille, joilla on hemiplegia. Motivoitu käden käyttö (constraint-induced movement
therapy) on tutkittuun tietoon perustuva
kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu 1,5-18-vuotialle lapsille, joilla on hemiplegia. Menetelmän tavoitteena on, että lapsi alkaa käyttää vammautunutta kättään enemmän ja kaksikätinen työskentely arjessa helpottuu. Motivoidun käden
käytön menetelmässä hoito on kaksijakoinen: terveen käden käyttö estetään kevyen hanskan tai lastan avulla, joka estää
esineisiin tarttumisen ja vammautuneella kädellä toimimista harjoitellaan intensiivisesti tietyn ajanjakson ajan. Lastenlinnan potilaille hoito toteutetaan yleensä 1-2 kuukauden jaksona, jolloin terveen
käden käyttö estetään noin kahden tunnin
ajaksi päivittäin. Näiden kahden tunnin
aikana lapsi leikkii aikuisen ohjauksella koko ajan. Leikit suunnitellaan kotiin
ja päiväkotiin aina yksilöllisesti ja ympäristöön sopiviksi toimintaterapeutin ohjauksella ja niiden sopivaa haasteellisuutta
seurataan viikoittain. Leikit ovat pääosin
yhdellä kädellä toteutettavia motivoivia,
mielenkiintoisia ja sopivan haasteellisia.
Maailmalla motivoidun käden käytön
leirejä on järjestetty ainakin Ruotsissa,
USA:ssa ja Kanadassa. Lastenlinnan toimintaterapeuteille leiri-idea nousi motivoidun käden käytön koulutuksessa, jossa
ruotsalaiset kouluttajat kertoivat ja näyttivät videoita järjestämistään leireistä. Ensimmäinen leiri, jossa hyödynnettiin motivoidun käden käytön ideaa järjestettiin Lastenlinnassa kesällä 2009. Tällöin
motivoidun käden käytön menetelmää ei
6
päästy toteuttamaan tarpeeksi intensiivisesti, mutta ensimmäiseltä leiriltä saatiin
hyviä vinkkejä seuraavaa leiriä varten.
Motivoidun käden käytön
leiri Lastenlinnassa 2010
Toinen motivoidun käden käytön leiri
järjestettiin Lastenlinnassa kesällä 2010.
Leirin tarkoituksena oli kehittää lasten
spontaania käden käyttöä arjen kaksikätisissä toiminnoissa, mutta myös tarjota vertaistukea niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin. Leirin osallistujat valittiin Lastenlinnan kuntoutusyksikössä käyvien potilaiden joukosta. Leiriläisistä haluttiin mahdollisimman homogeeninen ryhmä, jotta erilaisten toimintojen harjoittelu yhdessä olisi helpompaa ja
lasten olisi helpompi ryhmässä löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ehkä saada jopa uusia ystäviä. Leiriläisiksi valittiin kuusi 5-8-vuotiasta tyttöä, joilla oli
diagnoosina spastinen hemilegia CP-oireyhtymän pohjalta. Heidän käsien käyttöä kuvaava MACS-taso oli 1 tai 2, mikä
tarkoittaa, että he pystyvät käsittelemään
suurinta osaa esineistä onnistuneesti eikä
käsien käytössä ilmenevät puutteet rajoita itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa. Osalla lapsista oli jo aiemmin kokeiltu motivoidun käden käytön jaksoa yksilöllisesti kotona tai päiväkodissa, osalle lapsista jakso oli ensimmäinen. Kaikki lapset saivat kuntoutuksena yksilöllistä toiminta- ja fysioterapiaa, osa myös puheterapiaa.
Kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin ennen leiriä ja noin kuukausi leirin
päättymisen jälkeen toimintaterapeutin
toimesta. Arviointimenetelminä käytettiin
AHA-testiä (Assisting Hand Assesment),
Box & Block:a sekä QUEST-testiä (Quality of Upper Extremity Skills Test). Kyseiset testit valittiin, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen näkemys lasten yläraajojen toiminnasta. Lisäksi kaikille leiriläisille tehtiin yksilölliset tavoitteet motivoidun käden käytön jaksolle yhdessä vanhempien kanssa.
Leiri toteutui päiväleirinä viiden päivän ajan Lastenlinnan sairaalan tiloissa ja
sen lähiympäristössä. Leirillä oli mukana moniammatillinen tiimi, joka muodostui toiminta- ja fysioterapeuteista, puheterapeutista, AAC-työntekijästä, sairaanhoitajista, lastenhoitajista sekä lääkäristä.
Ennen leirin alkua lapsille ja vanhemmille järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin motivoidusta käden käytöstä ja leirin
sisällöstä. Tämän kautta vanhemmille tarjoutui mahdollisuus keskusteluun toisten
vanhempien kanssa, ja lapset saivat tutustua toisiinsa jo ennen leirin alkua.
Motivoidun käden käytön
harjoitukset leirin aikana
Leirin teemaksi päätettiin ottaa prinsessaleiri, koska leiriläiset muodostuivat tytöistä. Leirin aikana tytöt saivat pukeutua mukana tuomiinsa prinsessa-asuihin
ja harjoitella erilaisia toimintoja niiden
kanssa. Leiri sisälsi sekä yksilöllisesti ohjattuja toimintoja että vapaampia leikkitilanteita ryhmässä. Vapaammat leikkitilanteet mahdollistivat yhteisleikin rakenwww.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
tamisen kaverin kanssa. Leiri sisälsi myös
runsaasti kaksikätistä työskentelyä eri rutiinien ja päivittäisten toimien yhteydessä
(mm. tarjottimen kantaminen, ruokailu,
leipominen, pukeminen, riisuminen, harjoitusvälineiden käsittely). Leirin aluksi
kaikki lapset saivat koristella oman motivoidun käden käytön harjoitushanskan.
Hanskat tehtiin vohvelikankaasta ja niiden sisällä oli kovike, joka esti esineisiin
tarttumisen.
Leirillä motivoidun käden käytön harjoituksia tehtiin päivittäin parin tunnin
ajan. Harjoitukset sisälsivät sekä hienoettä karkeamotorisia tehtäviä. Karkeamotorisina toimintoina käytettiin erilaisia liikunnallisia ulkopelejä, kuten polttopalloa, keilausta ja renkaanheittoa. Peleissä vammautunutta kättä käytettiin yhdessä terveen käden kanssa esimerkiksi
tukemiseen, kiinnipitämiseen ja heittämiseen. Leiri sisälsi päivittäin fysioterapeuttien ohjaaman tanssiterapiahetken, jossa
liikkeitä tehtiin vammautuneella kädellä motivoidun käden käytön hanska toisessa kädessä. Tanssiterapiatuokioihin sisältyi itselle mieluisan liikkeen etsimistä ja sen soveltamista yhteiseen tanssikoreografiaan. Tanssiterapiatuokioissa otettiin huomioon kaksikätinen toiminta, jolloin esim. käsi-kädessä piirissä liikkuminen tuotti eriasteisia haasteita.
klo maanantai
8.00-9.00
8 Lapset osastolle, jossa
aamupala
9.00-9.30
tutustumisleikkejä
9 9.30-11.00
Motivoitu käden
käyttö -hanskojen
koristelua
10
11 11.00-12.00 Lounas
12.00-13.00
Sadutusta puhetera12 peutin johdolla
Tarkempaa käden käyttöä harjoiteltiin
lautapelien, palapelien, kauppa- ja kotileikkien avulla. Näiden aikana avustavalla kädellä harjoiteltiin erikokoisiin ja
–muotoisiin esineisiin tarttumista, niistä kiinnipitämistä, tukemista ja niiden irrottamista sekä käsivarren ulko- ja sisäkiertoliikettä sekä sormien eriytyneitä
liikkeitä. Lautapeleissä pieniin esineisiin
tarttuminen ja niiden kuljettaminen pelilaudalla oli hyvin haastavaa, joten aikuisen apua tarvittiin ajoittain. Kauppaleikissä ostosten siirtäminen koriin onnistui yhdessä terveen käden avulla, mutta
rahojen käsittely ja kassakoneen käyttäminen olikin jo vaikeampaa. Leirillä lapset saivat kokeilla myös kankaanpainantaa osana motivoidun käden käytön harjoituksia. Kankaanpainannassa lapset tarvitsivat enemmän aikuisten apua. Maalin
saaminen kankaanpainanta sabluunaan
tai sutiin vaati kykyä tarttua, pitää kiinni, saada käsivarsi ulko- tai sisäkiertoon
ja riittävää voiman käyttöä, jotta väri tarttuu kankaaseen. Leiriläisten kanssa tehtiin tarpeen mukaan myös suujumppaa
leikkien ja pelien muodossa. Kaikille leiriläisille valmistettiin mm. henkilökohtainen suujumppanoppa.
Leirin kohokohtana oli retki Lylyisten virkistysalueelle. Siellä ohjelmassa
oli omakuvamaalausta, Haltijapolku, ui-
tiistai
8.00-9.00
Aamupala
keskiviikko
8.00-8.30
Aamupala
torstai
8.00-9.00
Aamupala
perjantai
8.00-8.30
Aamupala
9.00-10.30
Motivoidun käden
käytön harjoituksia mm.
lautapelit, kotileikki
9-16
Retki Lylyisissä
9.00-11.00
Kankaanpainanta
9.00-10.30
Juhlasalin koristelu
Leivonnaisten koristelu,
jossa käden käytön harjoituksia
Suujumppa puheterapeutin johdolla
10.30-11.15
Tanssiharjoitukset
11.15-12.00 Lounas
12-12.30
Sadutus
9.30-11.30
Omakuva ja
tanssiharjoituksia
11.30-12.30 Lounas
12.30-14.00
Haltiapolku, jossa motivoidun käden käytön
harjoituksia
13.00-15.00
13-15.30
Motivoidun
käden
käytön
13 harjoitukset ulkona mm. Mustasaaren retki
pallopelit
10.30-11.15
Tanssiharjoitukset
11.00-12.00 Lounas
11.15-12.00 Lounas
12.00-15.00
12.00-14.00
Leipominen, motivoidun Loppujuhla lapsille ja
käden käytön harjoivanhemmille
tukset mm. kauppa- ja
kotileikki
Kotiin
14.00-15.30
Saunominen, uiminen,
letut
14
15
16 Kotiin
mista ja saunomista sekä lettujen syöntiä. Motivoidun käden käytön harjoitukset
oli sisällytetty Haltijapolkuun, jonka tarinan lapset olivat yhdessä puheterapeutin
kanssa ideoineet. Leiriläiset olivat menninkäisiä, joiden piti Haltijapolun aikana
selviytyä erilaisista haasteista ja tehtävistä, jotta heistä voisi tulla oikeita haltijoita. Haltijapolun haasteisiin sisältyi muun
muassa herkkutattien poimiminen ja niiden jakaminen metsän eläimille, tulipalon sammuttaminen vedellä, myrkkykukkien repiminen, taikatunnelin läpijuokseminen, lohikäärmeen poikasen lieskojen
sammuttaminen saippuakuplilla, sillan rakentaminen ja sen ylittäminen sekä leijonan nukuttaminen soittamalla ja laulamalla. Tehtävät sisälsivät tarttumisen, irrottamisen, kiinnipitämisen, tukemisen, voiman käytön, yläraajan liikkeiden, koordinaation ja tasapainon harjoittelua. Haltijapolun lopuksi kaikki menninkäiset nimitettiin haltioiksi.
Leirin viimeisenä päivänä lapsille ja
vanhemmille järjestettiin loppujuhla, jota
varten lapset olivat aiemmin osana kaksikätisiä harjoituksia leiponeet. Loppujuhlassa lapset esittivät aikuisille kauniin
tanssiesityksen, jota he olivat harjoitelleet koko viikon yhdessä fysioterapeuttien kanssa. Lisäksi vanhemmille näytettiin valokuvia ja videomateriaali leiriltä.
Kotiin
www.suomencpterapiayhdistys.fi
16.30 Kotiin
15.00-16.00
Tanssiharjoitukset
Kotiin
7
teema
Kuvaaja: Susanna Ainesmaa
Palautetta, tuloksia ja kokemuksia leiristä
Kaikki lapset, heidän vanhempansa ja leirin henkilökunta olivat erittäin tyytyväisiä
motivoidun käden käytön leiriin. Lapset
saivat harjoitella avustavan käden käyttöä
motivoivassa ympäristössä mielekkäiden
toimintojen parissa sekä mahdollisuuden
vertaistukeen. Leirin aluksi lapset hieman
vastustelivat hanskan käyttöä, mutta loppua kohden sen tarkoitus ymmärrettiin
paremmin. Lapset yrittivät hienosti suoriutua vaikeistakin harjoituksista.
Syksyllä 2010 kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin uudelleen ja heiltä sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin
mielipiteitä leiristä. Vanhemmilta kerätty
palaute oli hyvää ja kertoi, että ryhmässä harjoittelu on mukavaa ja palkitsevaa.
Kaikki lapset olivat viihtyneet leirillä ja
siellä oli ollut heidän mielestään kivaa,
jopa ihanaa, vaikka osa harjoituksista oli
koettu vaikeiksi. Vanhemmat olivat huomanneet, että leirin jälkeen avustavan käden käyttö oli hieman aktivoitunut tai lisääntynyt ja sen avulla motivaatio käden
käytön harjoituksiin säilyi. Intensiivinen
harjoittelujakso voi muuttaa jonkin orastavan taidon rutiiniksi, esimerkiksi hammastahnatuubin avaaminen kahdella kädellä tai heikomman käden aktiivisempi rooli lautapelissä. Tärkeäksi koettiin
myös vertaistuki, jota leiri lapsille tarjosi. Yksi tytöistä oli kotona vanhempien
kanssa käynyt keskustelua, millaisia toisen lasten vammautuneet kädet olivat ja
mitä kukin pystyy niillä tekemään. Näin
8
hän oli myös nähnyt omat vahvuutensa
käden käytössä. Monet vanhemmat ovat
myös ilmoittaneet lapsensa jatkossakin
tämän tyyppiselle leirille, jos sellaiseen
tarjoutuu mahdollisuus.
Toimintaterapeuttien tekemissä jälkiarvioinneissa tuloksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta alkuarvioon nähden. Yksi lapsista oli jälkiarviointihetkellä hieman kipeä, joka näkyi spastisuuden lisääntymisenä vammautuneessa kädessä. Kolmella lapsella AHA-testin tulokset olivat hieman parantuneet ja muiden lasten tulokset pysyneet samoina.
Box & Blockissa viiden lapsen tulokset
olivat hieman edellistä arviota parempia.
QUEST-testissä tuloksissa ei ollut juurikaan tapahtunut muutosta, kahdella lapsella tulokset tarttumisosiossa olivat aiempaa paremmat. Laadullisesti vammautuneella kädellä tarttuminen ja irrottaminen oli nopeampaa ja varmempaa.
Leirin tarkoituksena oli motivoida lapsia harjoituksiin ja antaa heille esimerkkejä toiminnoista, joita motivoidun käden
käytön jakson aikana voi tehdä. Leirin aikana harjoituksia tehtiin parin tunnin ajan
viiden päivän aikana. Harjoittelua ei ollut
yhtä paljon kuin yleensä motivoidun käden käytön jakson aikana, joka kestää pidempään. Leiri toteutui kesäkuussa, joten
harjoituksia ei ollut mielekästä jatkaa lasten kesäloman aikana heinä- tai elokuussa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kaikkien testien tulokset eivät lyhyessä ajassa muuttuneet juurikaan. Toisaalta käden
nopeutta ja tarkkuutta mittaavassa testissä
tulokset paranivat lähes kaikilla.
Moniammatilliselle tiimille leiri antoi mahdollisuuden nähdä lapset normaalien arkitoimintojen parissa, jonka myötä
he saivat monipuolisemman kuvan lapsen
toimintakyvystä, kuin mitä strukturoidussa arviointitilanteessa. Jatkossa Lastenlinnan sairaalassa tullaan varmasti järjestämään liikuntavammaisille lapsille suunnattuja leirejä, joissa on oma teemansa. Motivoidun käden käytön leiriä on jo
mietitty hieman nuoremmille lapsille, jolloin vanhemmatkin voisivat osallistua leirin toimintaan.
Lisätietoa motivoidun käden käytön
menetelmästä voi lukea Susanna Ainesmaan ja Emmi Siltalan opinnäytetyöstä,
Homma hanskassa – ohje CP-vammaisten lasten vanhemmille motivoitu käden
käyttö –menetelmästä, joka on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä
2010 ja löytyy verkkokirjasto Theseuksesta (www.theseus.fi) tekijöiden nimellä.
Lähteet:
Eliasson, Ann Christin – Andrew, Gordon M. 2008:
Constraint-Induced Movement Therapy for
Children with Hemiplegia. Teoksessa Eliasson,
Ann Christin –Burtner, Patricia A. (toim.): Improving Hand Function in Children with Cerebral
Palsy: theory, evidence and intervention. London: Mac Keith Press. 308−319.
Eliasson, Ann Christin – Krumlinde-Sundholm,
Lena – Shaw, Karin – Wang, Chen 2005: Effects of constraint-induced movement therapy
in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Developmental Medicine
& Child Neurology 47. 266−275.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen:
Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen
Sosionomi (AMK) -aikuisopiskelijat
Sanna Laine ja Anna Seppänen
Metropolia Ammattikorkeakoulusta
hakivat opinnäytetyössään sosiaalija terveysalan ammattilaisten toimivia
käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän
lapsen kohtaamisessa.
Tuloksiksi löytyi neljä elementtiä, jotka
sisältyivät toimiviin käytäntöihin:
läsnäolo, tilan antaminen, toiminta
ja sanoittaminen. Näitä elementtejä
luovasti ja tarkoituksenmukaisesti
yhdistelemällä löytyivät toimivat
käytännöt.
Avoimen leikkipuistotoiminnan ja lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä lähestynyt opinnäytetyö haki toimivia käytäntöjä, joiden avulla lapseen saataisiin keskusteluyhteys. Yhteyden saamisen jälkeen lapsen käyttäytymistä olisi mahdollista ohjata rakentavaan suuntaan. Opinnäytetyössä aggressiivisuudella tarkoitettiin ulospäin suuntautuvaa
käyttäytymisongelmaa, johon kuuluu riitaisuutta, epäsosiaalisuutta, levottomuutta ja yleistä kielteisyyttä.
Ajankohtaiseksi opinnäytetyön teki
Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2012, joka peräänkuuluttaa eri hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä ja varhaista tukea lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekijöiden toiveena oli, että moniammatilliset työntekijät kohtaisivat lapsen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena.
Eniten käytettyjä keinoja olivat aikuisen läsnäolo, henkisen ja fyysisen tilan
antaminen lapselle, toiminnalliset keinot sekä sanoittaminen, joka sisälsi esimerkiksi sanallisen ohjaamisen ja lapsen
tunteiden sanoittamisen. Läsnäololla tarkoitettiin hiljaista lähellä oloa, sanalliswww.suomencpterapiayhdistys.fi
ta tukea sekä turvan tarjoamista. Läsnäoloksi tulkittiin myös huomaamaton lähellä oleminen, tilanteen tarkkailu ja valmius tulla avuksi. Tilan antaminen merkitsi lapsen rajojen kunnioittamista henkisesti, esimerkiksi odottamalla hänen aloitettaan toiminnoissa ja puhumisessa. Tilan antaminen oli myös fyysistä, jolloin
aikuinen ei mennyt liian lähelle, mikäli
lapsi sitä viestitti.
Lapselle tarjottu toiminta oli sekä rajua
aggression purkua että jotain hyödyllistä
tekemistä. Jotkut vastaajista myös osallistuivat toimintaan lapsen mukana tarjoten
samalla läsnäoloaan. Sanoittamisen kautta työntekijät pyrkivät osoittamaan ymmärrystä. Vastauksista voi päätellä, että
lapsen tunteiden sanoittaminen nähtiin
tärkeänä kohtaamisen osana. Sanallisen
ohjaamisen avulla tunteet ja teot erotettiin selkeästi toisistaan.
Yhtenäisten, toimivien käytäntöjen
laajentaminen eri hallintokuntiin voi olla kokonaisvaltaisen kasvatuksen apuväline. Eri hallintokunnissa ja osaamisalueilla toimivien työntekijöiden välinen yhteistyö lisää laajempaa näkemystä lasten
hyvinvoinnista. Yhteistyö luo mahdollisuudet jossain jo toteutettujen, toimiviksi koettujen käytäntöjen hyödyntämiseen
laajemmalti. Tämä tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä lasta vahvistavaan
suuntaan ja ennakoi sopeutumista yhteiskuntaan.
Teksti: Anna Seppänen, sosionomi (AMK)
Kuvitus: Salla Pyykölä
Opinnäytetyö: Sanna Laine ja Anna Seppänen:
”Haluatko puhua siitä, miksi oot vihainen?”.
Toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa.
Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu 2010.
(http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914781)
9
teema
Teksti ja kuvat: Kristina Huuhtanen, erikoispuheterapeutti, FL
ISAAC kansainvälinen konferenssi
Barcelonassa 26.-29.7.2010
Osallistuin ISAAC:n (International Society for Augmantative and Alternative Communication) kahden vuoden välein järjestettävään kansainväliseen konferenssiin kolmannen kerran. Sain CP-terapiayhdistykseltä matka-apurahan, kiitos
siitä. Sen tiimoilta valotan teille hieman
tunnelmiani viime kesän konferenssimatkalta Barcelonasta.
Barcelona on viehättävä vanha kaupunki Kataloniassa, meren ja kukkuloiden syleilyssä. Minä asuin vanhassa kaupungissa el Bornin aluella, joka on rakennettu 1300-luvulla. Konferenssi pidettiin meren välittömässä läheisyydessä alueella, jossa on paljon uutta rakennuskantaa, mm. näyttäviä, korkeita hotelli- ja toimistorakennuksia. Puitteet olivat muutoin hyvät, mutta tilat ajoittain liian ahtaat. Monet jäivät oven ulkopuolelle
suosittujen luennoitsijoiden (mm. Sarah
Blackstonen, John Costellon ja Stephen
von Tetzchnerin) luennoilta, niin minäkin muutamaan otteeseen. Miksi heille
ei järjestetty isompaa tilaa? ihmettelivät
ja harmittelivat monet muutkin osallistujat. Toinen purnauksen aihe oli vaikeasti
luettava konferenssiohjelmakirja. Kaikki
muu sujuikin sitten hyvin ja tunnelma oli
yleisesti ottaen hyvä ja keskusteleva.
Barcelonan konferenssin teemana oli
”Communicating Words”, joka sopi hyvin myös paikalliseksi teemaksi. Barcelonassa puhutaan katalaania (ykköskielenä) ja espanjaa. Konferenssin kielinä olivat espanja ja englanti. Monet siis käyttivät muuta kuin omaa äidinkieltään sekä luennoidessaan että keskustellessaan
muiden konferenssiin osallistujien kanssa.
Tämä toi oman värinsä kanssakäymiseen.
Osallistujia olikin yli 1300, 57 eri maasta.
Osallistujien joukossa oli myös puhevammaisia henkilöitä lähes 100, valitettavasti
ei kuitenkaan yhtään Suomesta.
Isossa konferenssissa on aina valinnan vaikeus, kun samanaikaisesti tapah10
”Työmatkani” majapaikasta konferenssipaikasta sujui kävellen ja metrollla.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
tuu monia kiinnostavia asioita. Päivittäin
oli valittavina 15-16 sessiota, joissa käsiteltiin monenlaisia aihealueita (mm. Palvelujärjestelmät, vaikuttavuus, saavutettavuus, teoreettiset mallit, kokemukset,
kommunikoinnin apuvälineet). Välillä
tuli tunne, että on ollut taas ihan väärässä
paikassa ja juuri ne kiinnostavat ajatukset lausuttiin toisaalla. Suomalaisjoukko
oli tässä konferenssissa aika iso (n. 20),
joten pystyimme levittäytymään useampaan tilaisuuteen ja vaihtamaan jälkikäteen kokemuksia. Parin tunnin lounastauko tarjosi näihin kokemusten vaihtoihin
hyvät mahdollisuudet. Meressä tai rantakahvilassa sai keskusteluja käydä lomaa
muistuttavista olosuhteista. Kokemuksia on vaihdettu myös Suomessa Studia
AAC:ssa Helsingin Tikoteekissa ja kirjallisesti Tikonen-julkaisussa (11/2010). Siitä löytää tarkempia esimerkkejä muutamista esityksistä ja myös postereista, jotka jäivät minulla tässä konferenssissa vähemmälle tutustumiselle.
Haastattelin tätä juttua varten myös
toista, jo useammassa ISAACin konferenssissa käynyttä puheterapeuttia, Paula Herkmania.
Paulan kanssa totesimme kummatkin,
ettei enää kokenut sellaisia uusia, mullistavia asioita kuin vaikkapa toiminnalliset
kommunikointikansiot aikanaan. Esitykset enemmänkin vahvistivat omia näkemyksiä ja/tai ajatusten suuntia. Suomen ja
muun maailman AAC-kentällä pohditaan
samanlaisia kysymyksiä, hyvässä ja pahassa. Monissa luennoissa käsiteltiin ikätovereiden (peers) merkitystä AAC-käyttäjille ja esiteltiin erilaisia koulutus ja ohjausprojekteja joiden avulla on saatu lisättyä kanssakäymistä omanikäisten tovereiden kanssa (mm. Caroline Musselwhite; Communication circles; with a little
help from my friends). Ympäristön (mm.
koulutovereiden) ohjaaminen ja opastaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön “saloihin” näyttäisi olevan
varsin tehokas keino lisätä kanssakäymistä puhevammaisen henkilön ja lähiympäristön kesken. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin merkitystä ihmisen
elämän eri osa-alueilla käsiteltiin monissa esityksissä. Pragmaattinen näkökulma on vallannut alaa teknisten ratkaisujen esittelyltä. Ja oli myös esityksiä, joissa näitä asioita oli pohdittu molemmista
näkökulmista, mm. tuotiin esille kuinka
mahdollisuus lähettää sähköposteja lisäsi merkittävästi puhevammaisten henkiwww.suomencpterapiayhdistys.fi
Kutsuluennoitsija Schreudersin pitämä workshop keräsi paljon kiinnostuneita
kuulijoita.
löiden (tässä tapauksessa kouluikäisten)
sosiaalisia kontakteja (Anett Sundqvist
ja Jerker Rönnberg, muutenkin kiinnostavassa esityksessään ”Exploring theory
of mind and social ability among children
who use AAC”). ICF-luokitus näyttäisi
valtaavan asenteellista alaa eri esitysten
viitekehyksinä. Osallistuminen on noussut tärkeään rooliin myös puhevammaisten henkilöiden keskuudessa. Kommunikointikumppanien osuutta pohdittiin monissa esityksissä ja se onkin tärkeä painopistealue. Lasten lisäksi on alkanut entistä enemmän painottua myös aikuisten
puhevammaisten henkilöiden ja heidän
kommunikointikumppaniensa kohtaamat
haasteet. Afasia oli yksi session aihepiireistä. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi voisi tarjota monia ratkaisuja ja helponnuksia kommunikoinnin vaikeuksiin myös henkilöille, joilla on afasia, jos he vain ovat halukkaita tarttumaan
näihin mahdollisuuksiin. Konferenssissa
oli myös osioita, jotka oli suunnattu vain
henkilöille, joilla oli itsellä puhevamma
(users). Siellä näytti olevan kiinnostavia
aiheita tanssista teatteri-ilmaisuun. Mutta,
meille tavallisille osallistujille ovat pysyivät suljettuina. Harmi.
Esitysten taso on säilyttänyt kirjavuuttaan, mutta yleisilme vaikuttaisi ”tieteellistyneen”. Voi olla, että omat valintani
vaikuttavat tähän mielikuvaan, mutta monissa kuulemissani esityksissä oli varsin
perustellut tutkimusasetelmat ja ne täyttivät metodiset kriteerit hyvin. Tämä tietenkin lisää AAC-tutkimuksen ja kokemusten painoarvoa. Tarvitsemme vielä paljon ihan perustutkimusta tällä melko uu-
della tutkimuksen saralla. Yksi tähän liittyvä esitys oli kansainvälisen tutkimushankkeen esittely. Tämä esitys valotti ensimmäisiä tuloksia ”Becoming an aided
communicator: Aided language skills in
children aged 5-15 years - a multi-natiional investigation ” hankkesta. Toistakymmentä esiintyjää kävi kertomassa lyhyesti omasta vaiheestaan tutkimuksessa,
jossa pureudutaan yli sadan liikuntavammaisen lapsen (5-15 v.) kommunikoinnin
historiaan ja nykypäivään 15 maassa. Ensimmäinen käyttöön otettu graafinen keino näyttäisi tässä tutkimuksessa vahvasti
olevan PCS-symbolit (48) ja seuraavana
piktogrammit (13) kolmantena blissymbolit (6). Lisäksi on jonkin verran kuvien ja näiden järjestelmien sekoituksia.
Luulen, että Suomen tilanne näyttää aika samanlaiselta. On myös mainittava, että Helsingin yliopisto on Kaisa Launosen
johdolla mukana hankkeessa.
Haluaisin vielä nostaa esille yhden
vahvan tunteen joka minulle heräsi tässä konferenssissa; ilo suomalaisesta osaamisesta. Meillä tehdään hyvää ja tasokasta tutkimusta, esiintyjät ovat kielitaitoisia ja esiintymiskykyisiä. Voimme täydellä syyllä olla ylpeitä suomalaisesta AACtyöstä. Jatkakaamme sitä yhteisvoimin.
Seuraava konferenssi pidetään Amerikan
mantereella, Pittsburghissa, kesällä 2012
ja sinne kaivataan uusia esityksiä ja osallistujia! Kannattaa osallistua. Aina sieltä jää matkaan uusia tai entisestään varmentuneita ajatuksia ja kokemuksia puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista.
11
teema
Mark Your Calendar!
July 28-29: Pre-conference, AAC Camp,
Executive & Council Meetings
July 30-August 2: Main Conference
August 3-4: ISAAC Research Symposium
For more information, http://www.isaac2012.org/
Join us on Facebook!
Terveisiä käsikongressista Orlandosta!
International Federation of Societies for
Hand Therapy, IFSHT, on kansainvälinen käsiterapiayhdistys, joka edustaa yli
5000 terapeuttia ympäri maailman. Se on
perustettu vuonna 1986. IFSHT:n pääasiallisin tarkoitus on koordinoida eri käsiterapiayhdistysten toimintaa ja lisätä tietämystä käsiterapiasta. IFSHT:n jäseninä
on 32 maata, Suomi mukaan lukien.
IFSHT:n järjestyksessään 8. kongressi, “Entwining the World of Hand Therapy”, järjestettiin 24.-26.6.2010 Orlandossa, USA:ssa. Kongressiin osallistui yli
500 käsiterapiasta kiinnostunutta, 41:stä
eri maasta. Suomesta mukana oli neljä
osallistujaa. Näytteilleasettajia kongressissa oli 35.
Kongressi rakentui kutsuluennoitsijoiden esityksistä ja niiden ympärille kootuista aihetta syvemmin tarkastelevista luennoista. Kutsuluennoitsijoiden esitykset
olivat erittäin tasokkaita ja mielenkiintoisia. Lisäksi work-shopit tarjosivat lyhyempiä katsauksia muun muassa käden arviointiin ja testaukseen, lastahoidon eri
mahdollisuuksiin, peiliterapiaan, potilasohjeisiin ja lastenterapiaan. Kongressissa oli esillä myös postereita. Kokonaisuudessaan kongressiohjelma ja kongressissa esiin nouseet aiheet olivat hyvin mielenkiintoisia. Näihin aiheisiin täytyy palata vielä useaan otteeseen, sillä niistä ehdottomasti löytyi uusia ajatuksia myös
omaan käytännön työhöni.
Kongressin pääaiheista alustivat kutsuluennoitsijat espanjalainen käsikirurgi Marc Garcia-Elias, fysio- ja käsiterapeuttti ja tohtori Ton A.R Schreuders
12
Alankomaista sekä kanadalainen käsikirurgi Don Lalonde.
Marc Garcia-Elias luennoi otsikolla
”Understanding Carpal Mechanics and its
Relationship with the Evolution of Treatments Used for Wrist Instability: A Historical Perspective”. Luento loi katsauksen ranteen toimintaan, lähinnä sen biomekaniikkaan ja proprioseptiikkaan, josta näyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla vielä vähän.
Ton A.R Schreudersin luento ”Sculpting the Brain: New Directions of Hand
Rehabilitation” käsitteli aivojen plastisuutta käsivammoihin liittyen. Plastisiteetilla tarkoitetaan aivojen kykyä muovautua, muuttua sekä muodostaa uusia synapseja ja yhteyksiä. Tätä aivojen ja hermoverkostojen uudelleen järjestäytymistä tapahtuu sekä motorisella että sensorisella aivokuorella toiminnan, harjoittelun
ja kokemuksen myötävaikutuksesta. Yläraajalla ja kädellä on suuri edustus sensomotorisella aivokuorella. Yläraajan vammat saavat aikaan muutoksia vaurioitumattomalla aivokuorella, kuten edustusalueiden uudelleen organisoitumista. Luennossaan Schreuders korosti, että nämä
muutokset eivät ole pysyviä, vaan niihin voidaan vaikuttaa harjoittelun avulla. Esimerkiksi käsivamman yhteydessä
lyhytkin immobilisaatio tai hermovamman aiheuttama tuntopuutos, joka rajoittaa käden käyttöä, vaikuttaa käden edustuksen pienenemiseen aivokuorella. Tämä on hyvä tiedostaa harkittaessa muun
muassa immobilisaation pituutta, mahdollisen mobilisaation aloituksen ajan-
kohtaa tai esimerkiksi tunnon aktivointia.
Schreuders toi esille kuntoutuksen keinoja, joiden avulla tuetaan aivojen uudelleen järjestäytymistä. Näistä esiteltiin lyhyesti sähköhanska, paikallinen anestesia
eli emla-puuduterasvan käyttö, motivoitu käden käyttö, peiliterapia ja mielikuvaharjoittelu. Schreudersin mukaan kuntoutuksessa on hyvä muistaa, että menetetyn taidon uudelleen oppiminen vastaa
täysin uuden taidon oppimista.
Lalonde kuvasi ”Healing and the Human Hand” luennossaan”Wide awake
flexor tendon surgery”-menetelmän, jolla korjataan yksittäisiä koukistajajännevammoja paikallispuudutuksessa. Menetelmä vaatii potilaalta hyvää ko-operaatiota eikä ensisijaisesti sovellu lasten tai
nuorten jännekorjauksiin. Lalonden mukaan menetelmällä on saavutettu hyviä
tuloksia. Riski jänteen katkeamiseen tai
kiinnittymiseen on ollut menetelmää käytettäessä pienempi.
Seuraava IFSHT:n kongressi järjestetään vuonna 2013 Intiassa.
Sari Marjala, toimintaterapeutti (AMK)
Toimintaterapeutti Sari Marjala työskentelee Hus Lastenklinikalla Helsingissä pediatrian ja lastenkirurgian parissa.
Hän on yksi Suomen Cp-terapiayhdistyksen viime kevään apurahan saajista. Sari
osallistui International Federation of Societies for Hand Therapy kongressiin vuoden 2010 kesäkuussa.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
SUOMEN CP- TERAPIAYHDISTYKSEN APURAHAT
Syksyn 2011 apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen puheenjohtajalle
30.9.2011 mennessä.
Suomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen myöntämisperusteet:
• Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle
(vähintään vuoden jäsenyys).
• Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella.
Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä.
• Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen.
• Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle.
• Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat.
• Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja.
• Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä
kalenterivuosina.
• Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa.
• Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta.
• Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta puheenjohtajalle koulutuksen jälkeen.
KOULUTUSKALENTERI 2011
•
HUHTIKUU:
AAC-RISTEILY 10-12.4.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki.
SYKSY 2011:
AHA-testikoulutus toiminta- ja fysioterapeuteille 23.8-25.8.2011 Oulussa. AHA on
standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia,
Erbin pareesi). Tarkemmat tiedot erillisessä mainoksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset
koulutukseen: Tarja Rautio: [email protected] tai Paula Hellén: [email protected].
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
HELMIKUU:
OMT-KOULUTUSPÄIVÄT
perjantait 4.2 ja 18.2.2011 Helsingissä Lapsenasemalla.
Kouluttaja Päivi Pentala.
•
Kinesioteippauskoulutus syksyllä. Lisätiedot Leila Elovainio: [email protected].
Sähkökoulutus (mahdollisesti vibrakoulutus yhdistettynä) loppuvuodesta 2011
Helsingissä. Lisätiedot Paula Hellén: [email protected].
•
ENNAKKOTIETOA VUODEN 2012 KOULUTUKSISTA:
”Kaikki aistit käyttöön” –koulutus alkuvuodesta 2012. Kouluttajina puheterapeutti Marja
Liikanen ja toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Lisätiedot Krista Heimonen:
[email protected].
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Näönkäytön lyhyt koulutusilta Turussa 24.11.2011. CP-vammaisten lasten näönkäyttöön
liittyviä erityisvaikeuksia. Kouluttajana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon
koulu. Katso erillinen mainos koulutuksesta. Lisätiedot Ulla Ström: [email protected],
p. 02-3133454.
Tiedustelut ja koulutustoiveet: [email protected], [email protected]
www.suomencpterapiayhdistys.fi
13
teema
•
AHA- Assisting Hand Assesment –testikoulutus
Koulutuskieli on englanti.
Aika:
23.-25.8.2011
Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu
Kohderyhmä: Toiminta- ja fysioterapeutit
Hinta: Jäsenille 625 euroa
ei-jäsenille 625 euroa + jäsenmaksu 54 euroa
•
Paikka: suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Suomen CP-terapiayhdistys järjestää AHA-koulutuksen 23.-25.8. 2011 Oulussa.
AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin
(CP hemiplegia, Erbin pareesi). Kouluttajina toimivat Marie Holmefur (PhD OT )
ja Britt-Marie Zethraeus (MSc OT ) Ruotsista.
Koulutus järjestetään, jos koulutuksella on vähintään 15 osallistujaa. Koulutukseen otetaan
20 terapeuttia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessa on mainittava osallistujan
nimi, ammatti, jäsen/ei-jäsen, työpaikka osoitteineen, laskutusosoite, puhelinnumero,
s-postiosoite, mahdollinen erityisruokavalio ja se haluaako koulutusmateriaalin englanniksi
vai ruotsiksi.
Paula Hellén
Lastenneurologia
PL 280
00029 HUS
[email protected]
puh. 050-4279578
Koulutukseen pääsy vahvistetaan 13.6.2011 mennessä ja laskut lähetetään tämän jälkeen.
Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus varata hotellihuone kiintiöhintaan
Radisson Blu Hotellista. Kiintiötunnuksen ja lisätiedot saa ilmoittautuessa
[email protected].
•
Tiedustelut: [email protected], [email protected],
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Lue lisää testistä ja koulutuksesta AHA:n virallisista internet-sivuilta:
www.ahanetwork.se
Tervetuloa mukaan!
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Tarja Rautio
[email protected]
puh. 040 5169770
•
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse tai postitse viimeistään 1.6.2011 mennessä:
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Koulutushintaan sisältyvät 2,5 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti suoritettavien tehtävien
arvioinnit ja henkilökohtainen palaute, koulutusmateriaalit (pääosin englanninkielistä) ja
lounaat + kahvit lähiopetuspäivinä.
•
14
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
xxxx
CP-vammaisten lasten näönkäyttöön
xx
liittyviä erityisvaikeuksia
xx
xx
luennoitsijana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu
to 24.11.2011 klo 17.30-20.30, Turussa, TYKS:n Lastenklinikan luentosali
Luentorunkoa
-
Näköjärjestelmä ja havaitsemisen teorioita
-
Miten näköjärjestelmän vauriot ilmenevät CP-vammaisen lapsen arjessa,
mm. kommunikaatiossa, lähityöskentelyssä, suunnistautumisen ja liikkumisen
taidoissa ja matematiikan oppimisessa
-
Näönkäytön tukeminen ja kompensaatiokeinot: harjaannuttaminen,
apuvälineet sekä oppimateriaalin ja ympäristön muokkaus
Koulutus järjestetään Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenille: hinta 40 € (sis.kahvit).
Ilmoittautuminen: [email protected] viimeistään 10.11.11 mennessä > saat
vahvistusviestin. Jos ilmoittautuneita ei silloin ole 20, koulutus peruuntuu.
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille, kun osallistuminen on vahvistettu.
Ei-jäsenien tulee liittyä yhdistyksen jäseniksi: 54 €
(koulutus 54+40 €, verotustekniset syyt, joihin emme voi vaikuttaa).
• • suomen
suomen
cpcp
-terapiayhdistys
-terapiayhdistyskouluttaa
kouluttaa • • suomen
suomen
cpcp
-terapiayhdistys
-terapiayhdistyskouluttaa
kouluttaa • •
Turun opintopiiri
•
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
•
www.suomencpterapiayhdistys.fi
15
teema
OPINTOPIIRIT
Jyväskylän opintopiiri
Turun opintopiiri
syksy 2011
Tervetuloa kuuntelemaan, katsomaan ja keskustelemaan! (ei-jäsen a´2e)
7.9 klo 17.30 Terapiapaja, Eeronkatu 7 a 1, 40720 Jyväskylä.
Aihe: maahanmuuttajaperhe suomalaisessa arjessa,
alustaja Kati Turtiainen Jyväskylän kaupungin
maahanmuuttopalvelujen johtaja
12.10 klo 17.30 aihe auki
9.11 klo 17.30 aihe auki
Yhdyshenkilö: Päivi Raitanen, p. 050 5457780
Oulun opintopiiri
Pe 27.5.2011 klo 17.00
Alustavasti suunniteltu
SOVETAVAN LIIKUNNAN iltatapahtuma Virpiniemeen.
Ensin liikutaan soveltaen ja päätteksi nautitaan toistemme
seurasta ” iltapalan” kera!
Tarkempaa tietoa myöhemmin!
Syksylle olemme suunnitelleet alustavasti kaksi tapaamista
eli 27.9. ja 15.11.2011, joihin teemat ovat vielä avoimet!
Terveisin Oulusta muiden puolesta, Erja Kaakkuriniemi
syksy 2011
ti 13.9. klo 18.30 Keskustelua pikkuruisista dyspraktikoista. (2 tapausta)
ft Pia Filppu ja pt Ulla Ström
paikka: VILLA VEKARA Pitkämäentie 11 B
(uudet tilat)
ti 11.10. klo 18.30CP-vammaan tyypillisesti liittyvät,
arkeen ja oppimiseen vaikuttavat
kognitiiviset oireet:
psykologi Petriina Munck/ Ruskis
paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali 12.krs.
to 24.11. klo 17.30-20.30
PIDENNETTY ILTA, maksullinen (40€)
CP-lapsen näönkäytöstä:
näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen/Ruskis
paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali, 12 krs.
> seuraa ilmoittautumisohjeita
Yhdyshenkilöt pt Ulla Ström, TYKS 02-3133454,
[email protected]
ft Liisa Myllykylä, 040-739 4958,
[email protected]
Katso yhdistyksen koulutukset
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Hippolis ry tiedottaa
Monien mahdollisuuksien hevonen - hevonen osana hyvinvointipalveluja seminaarin 30.3.2011 luentomateriaalit löytyvät nyt netistä - jos et itsepäässyt paikalle.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkimusprofessori Matti Rimpelä johdattivat alustuksissaan kuulijat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksiin nyky-Suomessa. Lisäksi kuultiin hevosen käytön vaikuttavuudesta mm. erityisryhmien liikunnassa sekä virkistäytymisessä, vaikeasti työllistettävien kuntoutuksessa, alaselkäkipuisten kuntoutuksessa sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkityksestä lastensuojelussa.
Päivän kuulumiset tiedotteena ”Yhteiskunnan tunnustettava hevosharrastuksen
vaikuttavuus - kokonaisvaltaista hyvinvointia hevosesta”:
http://www.hippolis.fi/?pageid=4&newsid=566
Luentomateriaali: http://www.hippolis.fi/?pageid=80&LangID=1
Lisätietoja Anne Laitinen puh. 040 766 0830 tai
[email protected]
16
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Esteettömyyssymbolipankki
Helsinki kaikille -projekti on avannut vapaasti käytössä olevan esteettömyyssymbolipankin osoitteessa
www.hel.fi/helsinkikaikille.
Pankista löytyviä symbolikuvia
voi käyttää opasteissa, kartoissa
tai verkkotiedottamisessa. Pankista löytyy esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä symbolikuvia sekä yleisiä palveluihin liittyviä
symboleja, joiden muotoilun lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys,
ymmärrettävyys ja selkeys. Lisäksi
pankkiin on koottu ohjeita esteettömistä opasteista.
Symbolipankki on Helsinki kaikille
-projektin ja sidosryhmien yhteisen esteettömyyssymbolihankkeen lopputulos. Hankkeen tavoitteena oli kerätä yhteen kuvasymboleja ja täten tukea saavutettavaa viestintää. Lisäksi tavoitteena oli
koota aiheeseen liittyvä tieto yhteen paikkaan. Hankkeen aikana syntyi 35 symbolikuvan kokoelma. Monen symbolin taustalla on ollut vanha malli, mutta mukana
on myös aivan uusia symboleja. Hankkeessa luotujen symbolien lisäksi symbolipankkiin on koottu jo käytössä olevia esteettömyyssymboleja eri lähteistä.
Symbolihankkeessa olivat mukana Espoon kaupungin esteettömyysasiamies, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kuuloliitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Papunetverkkopalveluyksikkö ja Kehitysvammaliitto sekä Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Hankeryhmän lisäksi symbolikuviin saatiin kommentteja myös useilta muilta tahoilta. Symboleja myös testattiin kohokuvina Näkövammaisten Keskusliiton järjestämässä testaustilaisuudessa.
Sivusto kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluista
Suomessa on arviolta 30 000 puhevammaista ihmistä, jotka tarvitsevat apuvälineitä pystyäkseen kommunikoimaan. Sopivan kommunikointitavan ja apuvälineen löytäminen edellyttävät erityistä asiantuntemusta. Lisäksi monet vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat tietokoneen apuvälineeksi työhön, päivittäisten asioiden hoitamiseen ja tiedonvälitykseen. Sopivan
ohjaintavan, ohjelmien ja laitteiden
arviointiin tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta.
Suomessa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarjoavat Tikoteekki-verkostoon kuuluvat erikoissairaanhoidon yksiköt.
Kehittämiskeskus Tikoteekki on
koonnut sivuston kommunikointiin ja tietokoneen käyttöön liittyvistä terveydenhuollon apuväline-
www.suomencpterapiayhdistys.fi
palveluista, apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi sivuilla on
yhteenvedot kuntien ja sairaanhoitopiirien alueellisista apuvälineiden saatavuusperusteista. Saatavuusperusteet on rajattu lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviin kommunikoinnin ja tietoteknisiin apuvälineisiin, joiden saatavuudessa
esiintyy edelleen alueellista vaihtelua ja
joiden luovuttamista saatetaan rajoittaa.
Vaikka sivusto on kohdennettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, voidaan sitä hyödyntää
myös järjestöissä, ministeriöissä ja Kelassa. Apuvälinepalveluiden ”hyvät käytännöt” prosessikuvausta voidaan hyödyntää
apuvälinepalveluiden resursoinnissa ja
palveluiden kehittämisessä. Kootut saatavuusperusteet auttavat myös mm. valtakunnallisesti kommunikoinnin apuvälinepalveluiden ja apuvälineiden myöntämiskäytäntöjen linjauksissa.
Sivuston tavoitteena on mahdollistaa kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarvitseville henkilöille tasa-arvoiset ja
yhtäläiset palvelut riippumatta siitä,
missä päin Suomea he asuvat.
Sivustoa ylläpitää Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki.
Sivusto löytyy osoitteesta:
www.papunet.net/tikoteekkiverkosto
www.tikoteekkiverkosto.fi
Lisätietoja:
Eija Roisko, Tikoteekin johtaja
[email protected]
p. 09-348 09 373
Anu Sallinen, suunnittelija
[email protected]
p. 09-348 09 374
17
teema
Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä
Kuntoutusta tarvitaan, mutta vastuita on selkiytettävä asiakkaan aseman
parantamiseksi. Nämä asiat olivat useaan otteeseen esillä 12.–13.4. pidetyillä,
Kuntoutussäätiön järjestämillä Valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä. Päivillä
pureuduttiin kuntoutuksen näkökulmasta esimerkiksi työurien pidentämiseen ja
palvelujen kilpailuttamiseen. Yleisteema oli Kuntoutuksen tulokset näkyviksi.
Rahoitusmalliin tulossa
uudistusta
Kuntoutujan asema kehittyvissä maissa usein huono
Vahvempaa ohjausta vai
lisää valinnanvapautta?
- Kuntoutus tarvitsee aina tekijänsä, totesi
Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Mykkänen tervetuliaispuheenvuorossaan. Hän näki kansainvälisyyttä
kuntoutuksen tulevaisuudessa: paitsi että
Suomeen tarvitaan työntekijöitä muualta,
myös suomalaiset voisivat ostaa kuntoutuspalveluita ulkomailta.
Valtiovallan tervehdyksen tuonut sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula piti suurena epäkohtana ihmisen pomputtamista kuntoutusjärjestelmässä. Selkeyttä
ja turvallisuutta tarvitaan. Rehula ennakoi muutosta myös kuntoutuksen rahoitukseen.
- Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän
aika nykymuodossaan on ohi. Vuosittain
kuntoutukseen käytetään noin 1,6 miljardia euroa: on syytä selvittää, käytetäänkö
tämä summa optimaalisesti.
Lisäksi Rehula halusi tiiviimpää yhteistyötä kuntoutujan, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Hänen mukaansa seuraavan sosiaali- ja terveysministerin
keskeinen tehtävä onkin työkyvyn laittaminen kuntoutuksen keskiöön.
Työhyvinvointia ja työurien pidentämistä
pohti STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.
- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään
keskimäärin 52-vuotiaina. Tämä tarkoittaa valtavaa taloudellisen ja osaamisen
potentiaalin menetystä.
Hän korosti myös nuorten työurien
vauhdittamista: esimerkiksi siirtyminen
opiskelusta työelämään on usein turhan
pitkä.
Länsimaissa kuntoutusta ei tavallisesti nähdä ihmisoikeuskysymyksenä. Kehittyvissä maissa kuntoutusta tarvitsevien ihmisten asema on kuitenkin heikko,
varsinkin vammaisten ihmisten kohdalla.
Paitsi parempaa pääsyä palveluihin, tarvitaan muutosta myös asenteissa. Nämä seikat nosti esille kansainvälisen kuntoutusalan katto-organisaatio Rehabilitation Internationalin puheenjohtaja Anne Hawker
Uudesta-Seelannista.
Perinteiseen tapaan kuntoutuspäivillä jaettiin Kuntouttajamitali alan ansioituneelle toimijalle. Tänä vuonna kunnianosoituksen sai Sydänliiton Tulppa-avokuntoutus.
Kilpailuttaminen on ollut arkipäivää kuntoutuksessakin jo vuosikausia. Kilpailuttamisesta ja kuntoutuksen kehittämisestä keskusteltiin paneelissa. Mukana olivat
johtaja Raija Volk sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Markku Salo Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisesta
säätiöstä, kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta sekä toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki Korona Invest Oy:stä.
Raija Volk muistutti, että paljon kritiikkiä saanut hankintalaki ei ole laadittu
kiusantekomielessä, vaan siksi, että palvelut voitaisiin tuottaa mahdollisimman
laadukkaasti ja tehokkaasti.
Markku Salo kaipasi valtiolta ohjaavampaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja
toivoi, ettei kolmannen sektorin toimijoiden tarvitsisi toimia yrityslogiikalla.
Vesa Lehtomäen mielestä tärkeintä
on paras mahdollinen palvelu, ei se, millä sektorilla palvelu tuotetaan. Hän halusi lisää vastuuta ja mahdollisuuksia asiakkaalle kuntoutuspaikan valinnassa. Myös
Tiina Huusko piti valinnanvapautta tärkeänä, sillä se motivoi kuntoutujaa ja johtaa siten parempaan tulokseen.
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät järjestettiin tänä vuonna 39. kerran. Seuraavat päivät pidetään 22.–23.3.2012.
Teksti: Timo Korpela
18
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Toiminnan voimaa –
Toimintaterapia käytännössä
Edita julkaisi yhteistyössä Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa suomenkielisen toimintaterapian oppikirjan. Teoksessa kuvataan toiminnan piirteitä ja sen
vaikutusta ihmisen kehitykseen. Kirjassa
käsitellään myös muun muassa motivoitumista, toiminnan terapeuttisuutta ryhmässä sekä toiminnan yhteiskunnallista
ja sosiokulttuurista merkitystä. Toimintaterapian teoriaa avataan monipuolisilla
käytännön esimerkeillä. Niissä kerrotaan,
millä tavoin toimintaterapeutti voi auttaa
asiakasta ja miten hän voi soveltaa teoriaa käytännön työssään. Toimintaterapia
perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan
väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Terapeuttista toimintaa lähestytään
kirjassa yksilön, ympäristön ja osallistumisen näkökulmasta. Toimintaterapia on
aina tavoitteellista.
Toiminnan voimaa on suunnattu oppikirjaksi ammattikorkeakouluun toimintaterapian opiskelijoille. Se sopii hyvin
myös käsikirjaksi toimintaterapeutteina
työskenteleville ja terapeuttisesta toiminnasta kiinnostuneille. Teos on ensimmäinen suomenkielinen oppikirja toimintaterapiasta AMK-opetukseen.
Kirjoittajista Tiina Hautala työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Tuula Hämäläinen toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina Saimaan
ammattikorkeakoulussa. Hän oli aloittamassa toimintaterapeuttikoulutusta Lappeenrannassa vuonna 1995. Leila Mä-
Toiminnan voimaa kirjaa voi tilata
Editasta: Edita Publishing Oy,
asiakaspalvelu puh. 020 450 05 tai
[email protected]
kelä on Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtaja. Kirjan kirjoittajaksi hän tuli mukaan työelämän edustajana.
Mari Rusi-Pyykönen työskentelee toimintaterapian lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät
vas. Heidi Åkerlund ja
oik. Noora Rauvanto-Lämsä
Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund
Olen 25-vuotias toimintapeutti Espoosta, sydämeltäni ja murteeltani ikuinen savolainen. Valmistuin jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2009. Työskentelen alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutuksen parissa yksityisellä sektorilla:
opiskelujen aikaan vannoin, etten koskaan tule lasten kanssa työskentelemään
enkä pk-seudulle muuta, nyt kuitenkin
(näin takinkääntäjäni) tunnen oman paikkani löytyneen.
Cp-terapiayhditykseen olen kuulunut
vuoden ja hallitukseen, sitä kautta opintopiirivastaavaksi sekä tiedotustoimikunnan jäseneksi minut houkutteli Hannele
Merikoski noin kymmenen minuutin palopuheella. Yhdistyksen toiminnassa tärkeää on moniammattillinen verkostoituminen, osaamisen ja ideoiden jakaminen
sekä ajankohtaisimman tutkimus- ja koulutusmateriaalin julkituonti. Nämä ovat
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Varajäsen Noora Rauvanto-Lämsä
myös ne asiat, jotka saivat minut kiinnostumaan yhdistyksestä.
Loppumattomalla innolla kohti uusia
haasteita, Heidi Åkerlund
”Man kan göra mycket lite med tro,
men man kan ingenting göra utan tro.”
Olen tällä hetkellä Haminassa asuva fysioterapeutti. Olen työskennellyt TYKS:n
lastenneurologian osastolla, Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttina ja viimeisin työpaikkani ennen äitiyslomalle siirtymistäni oli Ruskeasuon liikuntavammaisten erityiskoulu.
Urani CP-terapiayhdistyksessä alkoi
syksyllä 2009, kun lähdin Paula Hellénin
kanssa vetämään Helsingin opintopiiriä.
On hauskaa ja mielenkiintoista olla mukana toiminnan ytimessä ja paitsi tutustua ihmisiin omaa työpaikkaa laajemmin,
myös saada paljon ajankohtaista tietoa
siitä, mikä nyt puhututtaa terapiapiireissä.
19
SEURAAVA JÄSENTIEDOTE
ilmestyy syyskuussa 2011
Materiaali tulee toimittaa
7.8.2011 mennessä
osoitteella
Nadja Ristaniemi,
Reunatie 3, 01760 Vantaa
tai sähköpostilla:
[email protected]
Kuvaaja: Paula Herkman; Perhe harjoittelee AAC-keinoja Satakielet ryhmässä.
Osoitteenmuutokset ja muut
muuttuneet tiedot voi ilmoittaa
suoraan jäsenrekisterin
pitäjälle yhdistyksen wwwsivulla, sähköpostilla tai
osoitteenmuutoskortilla
osoitteeseen:
Kirsi Neuvonen
Puheen polku
Kannelkatu 10 lh 2
53100 Lappeenranta
050 3464282
[email protected]
Suomen CP-terapiayhdistys ry.
Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot jäsenrekisterin pitäjälle.
Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos. (Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton)
Nimi:
.............................................................................................................................................................................................................................................................................................
Osoite:
........................................................................................................................................................................................................................................................................................
Puh. työ/koti: ...................................................................................................................................................................................................................................................................
Ammatti sekä toimipaikka: ..................................................................................................................................................................................................................
Lisäkoulutukset: ......................................................................................................................................................................................................................................................
Päiväys ja allekirjoitus: ................................................................................................................................................................................................................................
Suomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, 00101 Helsinki