Kohti monipaikkaista virastoa − Opas hajautuneisuuden

Kohti monipaikkaista virastoa
− Opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin
Johanna Haapamäki, Marko Hakonen, Kaisa Simanainen,
Matti Vartiainen, Mika P. Nieminen ja Jouni Virtaharju
Aalto-yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
BIT Tutkimuskeskus
Kohti monipaikkaista virastoa
– Opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin
Kirjoittajat: Johanna Haapamäki, Marko Hakonen, Kaisa Simanainen,
Matti Vartiainen, Mika P. Nieminen ja Jouni Virtaharju
Ulkoasu ja kuvitus : Tuomas Sauliala
Painopaikka: Redfina Oy, 2010
BIT Tutkimuskeskus
Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
www.bit.tkk.fi
Aalto-yliopisto
www.aalto.fi
Sisällys
Esipuhe
4
1 Muutosten keskellä
6
1.1
Muutoksen tausta
6
1.2
Jatkuva muutos ja sen johtaminen
7
1.3
Kohti monipaikkaisuutta
8
2 Mihin päätökset työn organisoinnista perustuvat?
12
2.1
Lähtökohtana työn analyysi 12
3 Muutosprosessi monipaikkaiseen työtapaan
16
3.1
Muutos ulottuu koko organisaatioon
16
3.2
Sosiaalisten tilojen muutos
17
3.3
Virtuaalisten tilojen muutos
20
3.3.1 Tietoteknisten välineiden valinta 20
3.3.2 Välineiden käyttöönotto
23
3.4
Fyysisten tilojen muutos
24
4 Miten toimitaan monipaikkaisesti?
27
4.1
Monipaikkaisuuden aste vaihtelee
27
4.2
Monipaikkainen toimintamalli
28
4.2.1 Sosiaaliset tilat
29
4.2.2 Virtuaaliset tilat
32
4.2.3 Fyysiset tilat
35
5 Suosituksia
40
Liite 1 Case Mavi
44
Esipuhe
4
Tämä opas on tarkoitettu erityisesti valtionhallin-
organisaatio.
nolle antamaan suuntaviivoja sen siirtyessä kohti
toteutettiin Aalto-yliopiston teknillisen korkea-
monipaikkaista eli maantieteellisesti hajautettua
koulun työpsykologian (BIT tutkimuskeskus) ja
työn organisointitapaa. Alueellistaminen, mutta
strategisen käytettävyyden tutkijoiden (Stratus
myös muut tarpeet, kuten osaajien löytäminen ja
tutkimusryhmä),
rekrytointi, toiminta lähellä sidosryhmiä ja tieto-
tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä yrityspart-
teknisen kehityksen mahdollistama yhteistyö yli
nereiden yhteistyönä. Yrityspartnereina projektissa
maantieteellisten rajojen ajavat myös valtionhal-
toimivat Microsoft, Senaatti-kiinteistöt, TeliaSone-
linnon organisaatioita kohti monipaikkaisuutta ja
ra ja Videra.
hajautettua työtä.
Tutkimus-
Turun
ja
kehittämisprojekti
kauppakorkeakoulun
MoVi-projektissa tarkasteltiin Mavin alueel-
Opas on rakentunut Tekesin ja yrityspartnerei-
listamisen lisäksi sen monia muita muutoksia ja
den rahoittamassa Monipaikkainen Virasto -pro-
ennen kaikkea sen monipaikkaistumista. Tässä
jektissa (MoVi). Tutkimuksen kohdeorganisaationa
oppaassa monipaikkaista työtä tarkastellaan kol-
toimi Maaseutuvirasto (Mavi), joka on keväällä
men toisiinsa liittyvän tilan kautta. Työn tiloilla
2007 toimintansa käynnistänyt valtionhallinnon
tarkoitetaan 1) sosiaalisia tiloja eli ihmisten välisiä
Päätöksien työn tiloista tulisi
perustua ymmärrykseen
organisaation ja sen
yksiköiden perustehtävistä,
työnkuvista ja
työprosesseista.
Oppaan alussa (luku 1) kuvailemme muutosta ja
sen johtamista sekä erityisesti monipaikkaisuutta.
Toinen luku kiteyttää ja perustelee ydinsanomamme. Kolmannessa luvussa keskitymme muutokseen
kohti monipaikkaisuutta ja neljännessä monipaikkaiseen toimintaan sosiaalisten, virtuaalisten
ja fyysisten tilojen näkökulmasta. Viides luku
kiteyttää oppaan sanoman suosituksiksi. Liitteessä
puolestaan kuvataan Mavin muutosprosessia. Käy-
sosiaalisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita,
tämme tekstin seassa esimerkkejä havainnollista-
kuten yhteistyötä ja johtamista, 2) virtuaalisia ti-
maan ja konkretisoimaan argumenttejamme. Osa
loja eli tietotekniikkaa ja sovelluksia, joilla työtä ja
niistä on MoVi-projektin tuotoksia, osa on peräisin
yhteistyötä tehdään, sekä 3) fyysisiä tiloja eli raken-
muista tutkimuksistamme.
nettua ympäristöä, jossa työtä fyysisesti tehdään.
Toivomme oppaan autavan muutosviidakossa
Oletuksena on, että onnistuakseen näiden tilojen
kamppailevia valtionhallinnon johtajia ja asian-
tulee tukea monipaikkaista työtä.
tuntijoita sekä heidän partnereitaan, jotka auttavat
Sanomamme ydin on, että päätöksien työn tilois-
organisaatioita johtamisen, tietoteknologian ja
ta tulisi perustua ymmärrykseen organisaation ja
fyysisten tilojen kehittämisessä kohti monipaikkai-
sen yksiköiden perustehtävistä, työnkuvista ja työ-
suutta.
prosesseista. Päätös monipaikkaisuudesta perustuu
myös yllä mainittuihin sidosryhmäsuhteisiin ja
Espoossa 2010
osaavan työvoiman saatavuuteen maan eri puolilta.
Reunaehtoina näille päätöksille ovat toki esimerkiksi poliittiset tai taloudelliset realiteetit.
Tekijät
5
1
Muutosten keskellä
6
Siirtyminen maantieteellisesti hajautettuun työn
kyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan kattavassa
organisointitapaan on muutos, joka vaikuttaa niin
selvityksessä vuodelta 20091. Siinä valtion toimien
koko organisaation kuin yksittäisten työntekijöi-
alueellistamisen
denkin toimintaan. Muutoksen perusteina voi olla
tehdään seuraavat johtopäätökset:
useita lähtökohtia, kuten muutokset organisaation
kymmenvuotisesta
historiasta
1. Valtiontaloudellisten vaikutusten
toimintaympäristössä, organisaation sisältä nouse-
arviointi ja seuranta on laiminlyöty.
vat muutostarpeet tai poliittiset päätökset. Muutok-
2. Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset
sen lähtökohdat on tunnistettava, mutta riippumatta siitä, mitkä perusteet ovat, muutosta tulisi johtaa
kuten muitakin organisaatiomuutoksia.
1.1
Muutoksen tausta
ovat usein kielteisiä.
3. Alueellistamistoimien myönteiset
vaikutukset ovat toistaiseksi vähäisiä.
4. Henkilötyövuodet – eivät toiminnan
tarpeet – ohjaavat alueellistamista.
Monien valtion virastojen keskeinen muutos on
viime vuosina ollut alueellistaminen eli toimintojen
siirtäminen osittain tai täysin pois pääkaupunkiseudulta. Tämä ei ole tapahtunut helposti, mikä nä-
1 Mäkelä, A. (2009). Valtion toimien alueellistaminen.
Selvitys. Eduskunta, Tarkastusvaliokunta.
Tältä kannalta tilanne näyttää vähintäänkin haastavalta. Vaikka alueellistaminen on suuri muutos ja raportti ansiokas, voi kuitenkin ajatella, että alueellistaminen on yksi muutos – suuri ja merkittävä tosin –
muiden jatkuvien muutosten joukossa. Yleisemmin
muutosten lähteenä ovat erilaiset yhteiskunnalliset
trendit ja organisaatioiden tarpeet. Monipaikkaistumisen taustalla voi olla alueellistamispolitiikka
”pitää Suomi asuttuna”, jolloin monipaikkaisen
työn muodot omaksutaan alueellistamisprosessin
osana ja sitä tukemaan. Monipaikkaistumisen perusteina voivat olla myös muut tarpeet, kuten olla
lähellä asiakkaita ja sidosryhmiä, löytää osaajia
koko Suomen alueelta ja tarjota heille joustavia työn
muotoja. Teknologia mahdollistaa sen, että osaajien
ei aina tarvitse muuttaa tiettyyn fyysiseen paikkaan
Organisaatioteoreettisesta näkökulmasta
muutosjohtamisen menetystekijöitä ovat ainakin
OO Aidon muutostarpeen tunnistaminen,
vision luominen ja viestiminen
OO Kehittämishankkeen rakentaminen
määräaikaiseksi projektiksi
OO Suunnittelu ja päämäärien asettaminen
sekä niiden seuraaminen
OO Innostava, esimerkkiä näyttävä johto, joka tiedottaa
avoimesti kaikista muutoksen vaiheista
OO Henkilöstön aito osallistaminen ja valmentaminen
OO Kokonaisvastuullinen johtaja tai projektipäällikkö,
joka tukee muutosprosessia ja motivoi henkilöstöä
päätoimipisteen läheisyyteen, vaan työt voidaan
tehdä myös kotoa tai muista etätyöpisteistä käsin.
Osa yhteistyöstä sidosryhmienkin kanssa voidaan
teknologian mahdollistamana tehdä etäältä mikäli
Henkilöstön näkökulmasta erityisesti viestinnän
eri organisaatiot näin haluavat.
ja henkilöstön osallistamisen merkitys on suuri.
1.2
Jatkuva muutos ja
sen johtaminen
Psykologiselta kannalta muutos aiheuttaa aina
epävarmuutta, joka tunnetusti saa ihmiset etsimään
vihjeitä omasta asemastaan organisaation myllerryksen keskellä. Tutkimuksissa on havaittu, että
Muutos on jatkuvaa useimmissa organisaatioissa.
erityisesti kokemukset päätöksentekoprosessien
Ainakin sitä voi kuvata aaltoliikkeeksi, jossa staat-
ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta vaikuttavat
tisempaa suvantovaihetta seuraa muutospyrähdys.
myönteisesti henkilöstön käsityksiin muutoksista
Joka tapauksessa muutos vaatii aina johtamista.
ja vähentävät epävarmuutta. Siten koetun oikeu-
7
Esimerkki
Erään organisaation muutosmylläkässä onnistumisia
muutoksenhallinnan näkökulmasta olivat selvästi
muutoksista vastaavan projektipäällikön palkkaaminen sekä
muutosvalmennus ja -tuki. Kehittämisen tarvetta oli etenkin
muutosprosessin alkutaipaleella tiedottamisessa ja esimerkillä
johtamisessa. Osallistaminen koki kuitenkin kolauksen, kun
henkilöstön kannattama keskeinen muutosratkaisu ohitettiin
poliittisella, organisaation ulkopuolisella päätöksellä.
8
denmukaisuuden lisääminen aktiivisen viestinnän
5. Johdonmukaisuus: Päätökset tehdään ajasta
ja toiminnan läpinäkyvyyden avulla on yksi muutosjohtamisen kulmakivistä.
ja henkilöistä riippumatta samalla tavalla.
6. Arvostus: Päätöksentekijä kohtelee
Tarkemmin oikeudenmukaisuuden tutkimuksesta voi johtaa seitsemän perusperiaatetta, joita
jokaista arvostaen ja kunnioittaen.
7. Informatiivisuus: Päätökset perustellaan
ihmiset käyttävät arvioidessaan päätöksenteon ja
kohtelunsa oikeudenmukaisuutta:
1. Edustavuus: Kaikki, joita päätös
koskee, saavat sanoa mielipiteensä.
2. Tiedon tarkkuus: Päätökset perustuvat
riittävän tarkkaan tietoon.
3. Oikaistavuus: Epäonnistuneet tai
virheelliset päätökset voidaan purkaa.
rehellisesti ja perusteellisesti.
1.3
Kohti monipaikkaisuutta
Monipaikkaisella
työllä
tarkoitetaan
useissa
paikoissa tapahtuvaa yksin työskentelyä ja eri paikoista käsin tehtävää yhteistyötä. Organisaation
päätoimipiste on siten vain yksi työnteon monista
4. Puolueettomuus: Päätöksentekijä ei aja omaa
paikoista. Monipaikkaisuus ei ole terminä aivan
etuaan, hänellä ei ole “oma lehmä ojassa”.
yksiselitteinen. Usein käsitteet sekaantuvat, joten
Monipaikkainen työ
pääosin sähköisten viestintä- ja
yhteistyövälineiden avulla toteutettu työ
Organisatorisen ratkaisun taso
yksilö
Etätyö
paikallinen työmuoto kotona
tai etätyöpisteessä
yksilö, pari tai ryhmä
Liikkuva työ
ryhmä
Hajautettu yhteistyö
useaan alaryhmään
jaettu yhteistyö
Kuva 1: Monipaikkaisuuden ulottuvuudet
kuvassa 1 esitetään monipaikkaisuuden kolme
työnjaon mukaisesti. Monipaikkaista työtä siis teh-
tärkeintä merkitystä. Etätyöllä tarkoitetaan pää-
dään yksin, työpareina ja erikokoisissa ryhmissä.
toimipisteen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä
Monipaikkainen työ on pääosin sähköisten viestin-
esimerkiksi kotona tai muussa etätyöpisteessä,
tä- ja yhteistyövälineiden avulla tehtävää työtä.
kuten asiakkaan tiloissa tai toimistohotellissa. Liik-
Puhuessamme
jatkossa
monipaikkaisesta
kuva työ tarkoittaa useiden työpisteiden ja niiden
työstä yleisesti tarkoitamme kaikkia näitä kolmea
välillä matkustamisen käyttämistä työskentelyyn.
työmuotoa. Joskus erittely on tarpeen, jolloin käy-
Termiä hajautettu yhteistyö käytetään silloin, kun
tämme alakäsitteitä. Kaikkia näitä työnteon tapoja
yhteistyötä tehdään useista paikoista käsin sovitun
tehdään aina toisiinsa limittyneissä sosiaalisissa,
9
virtuaalisissa ja fyysisissä tiloissa, joihin palaamme
seuraavissa luvuissa.
Lähtökohtina
monipaikkaisen
organisaation
rakentamiseen ovat organisaation perustehtävä,
olemassa olevat työnkuvat ja -prosessit sekä ennakoitavat tulevaisuuden tarpeet. Peukalosääntönä
on se, että työ kannattaa tehdä siellä, missä se on
Hajautetun ryhmätyön
tutkimus kuitenkin osoittaa,
että jopa kymmenen
maantieteellisesti hajautuneen
alaryhmän yhteistyö voi
onnistua.
mielekkäintä ja sen jalostusarvo on suurin. Usein
monipaikkaisuuden perusteina ovat kuitenkin
myös muut syyt.
Keskeisiä syitä monipaikkaiseen toiminta­malliin
10
siirtymiselle ovat organisaation yhteistyösuhteet
miin. On syytä muistaa, että laajakaistayhteydet
sidosryhmiinsä. Jos viraston yhteistyökumppanit ja
eivät ole etenkään haja-asutusalueella vielä itses-
asiakkaat ovat eri puolilla Suomea, on usein järke-
täänselvyys, vaikka se nykyään perusviestintäpal-
vää sijoittua lähelle heitä. Samalla voidaan säästää
veluihin kuuluukin. Lisäksi etätyössä vaaditaan
matkakustannuksissa ja toimia ekologisesti kes-
työntekijältä oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä
tävällä tavalla. Toisaalta teknologia mahdollistaa
ja työnantajalta luottamusta. Vaikka etätyö on
yhteistyön ja palvelun etäältä, eikä sivutoimistoja
useimmiten yksilöllinen työmuoto, se ei miten-
aina kannata perustaa joka puolelle maata.
kään sulje pois mahdollisuutta, että etätyöntekijä
Konkreettisen etätyöratkaisun valinta tehdään
osallistuu yhteistyötä vaativiin tehtäviin.
sovittamalla yhteen työ, työntekijän elämäntilanne
Osaavien työntekijöiden rekrytoiminen voi olla
(mukaan lukien asuinpaikka) ja työnteon edelly-
helpompaa, jos se ei edellytä työntekijän muuttoa
tykset sekä työnantajaa että työntekijää tyydyt-
päätoimipisteen paikkakunnalle. Yhden henkilön
tävällä tavalla. Onnistuakseen etätyö vaatii paitsi
takia ei tietenkään perusteta uutta sivutoimipis-
sopivat fyysiset tilat myös kunnolliset teknologiset
tettä, mutta jos esimerkiksi osaaminen on vahvasti
yhteydet ja pääsyn organisaation tietojärjestel-
alueellista ja kontakteja tietylle alueelle on paljon,
Muutosprosessin alussa on
hyvä muodostaa näkemys
siitä, millaisia monipaikkaisen
työn muotoja valitaan ja miten
niitä tuetaan.
palautetta tehtävistä, tehtävien ja yksikön työn
organisointia toisistaan riippuvaisiksi ja jo yllä mainittujen reiluuden kokemusten ja läpinäkyvyyden
ylläpitämistä.
Yhteenvetona voi siis todeta, että siirtyminen
monipaikkaisuuteen on aina muutos, joten kaikki
se mitä yllä on sanottu muutoksista ja niiden johtamisesta pätee myös tähän ratkaisuun. Lisäksi
monipaikkaisuuteen liittyy monia – usein vääriä
– uskomuksia joko sen vaikeudesta tai hyvästä toimivuudesta. Näin ollen monipaikkaistuminen tai
saattaa toimipisteen vuokraaminen olla kannat-
sen välttäminen edellyttää huolellista pohdintaa
tavaa. Työelämän muuttuessa monipaikkaisen
ja ymmärrystä siitä, mitä monipaikkaisuuden eri
toimintamallin mahdollistamat joustot työskente-
muodot voivat olla. Muutosprosessin alussa on hyvä
lypaikan suhteen voivat toimia myös valttina hou-
muodostaa näkemys siitä, millaisia monipaikkaisen
kuteltaessa osaajia organisaatioon.
työn muotoja valitaan ja miten niitä tuetaan. Näitä
Usein myös ajatellaan, että yhteistyö on parasta
valintoja voidaan tarkentaa muutoksen edetessä ja
tehdä kasvokkain yhdessä fyysisessä paikassa. Ha-
samalla käydä vuoropuhelua henkilöstön kanssa
jautetun ryhmätyön tutkimus kuitenkin osoittaa,
siitä, mitä monipaikkaisuus oman organisaation
että jopa kymmenen maantieteellisesti hajautuneen
toiminnassa tarkoittaa.
alaryhmän yhteistyö voi onnistua. Teknologia on
välttämätön ehto onnistumiselle, mutta yhtä tärkeää on yhteisen päämäärän pitäminen selvänä,
luottamuksen rakentaminen ja yhteenkuuluvuuden
tunteen säilyttäminen. Nämä vaativat muun muassa aktiivista viestintää tavoitteista ja rakentavaa
11
2
Mihin päätökset työn
organisoinnista perustuvat?
12
Päätökset työn organisoinnista tulisi perustaa
taustalla on periaate, jonka mukaan työ määrää sen
ymmärrykseen organisaation ja sen yksiköiden
tekemisen mielekkäät tilat.
perustehtävistä, työnkuvista ja -prosesseista. Kun
ymmärretään mitä ja miten työtä tehdään, osataan
2.1
myös tunnistaa, mitä työn tiloilta edellytetään eri-
Lähtökohtana työn analyysi
laisten työtehtävien toteuttamiseksi. Työn tiloilla
Miten sitten saadaan tietää, missä ja millaisissa ti-
tarkoitetaan 1) sosiaalisia tiloja eli ihmisten välisiä
loissa työ on mielekästä ja kannattaa tehdä? Vastaus
sosiaalisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita,
kuulostaa yksinkertaiselta: tunnistamalla perusteh-
kuten yhteistyötä, työnjakoa ja johtamista, 2) vir-
tävä sekä analysoimalla työtä ja työnkuvia, joita or-
tuaalisia tiloja eli tietotekniikkaa ja sovelluksia,
ganisaatiossa esiintyy. Perustehtävällä tarkoitetaan
joilla työtä ja yhteistyötä tehdään, sekä 3) fyysisiä
organisaation olemassaolon tarkoitusta, joka nivoo
tiloja eli rakennettua ympäristöä, kuten toimistoa,
yhteen sen yksiköiden ja työntekijöiden tavoitteet.
etätyöpisteitä, kotia, julkisia ja liikkuvia tiloja.
Työn analyysi pitää sisällään kaikki edellä mai-
Nämä kolme tilaa limittyvät ja vaikuttavat toinen
nitut kolme tilaa. Analyysin avulla tunnistetaan ne
toisiinsa: esimerkiksi fyysinen työtila ja teknologi-
tilojen ominaisuudet, jotka tarvitaan työn onnistu-
set ratkaisut voivat paitsi mahdollistaa myös haitata
neeseen toteuttamiseen. Eräs perustava kysymys
yhteistyötä (kuva 2). Alla esitettävän ajattelumallin
analyysissä on se, miten vahvasti eri työt ovat riip-
Virtuaalinen tila
Fyysinen tila
Sosiaalinen tila
13
Kuva 2. Työnteon edellytyksiä voidaan jäsentää työn sosiaalisten, virtuaalisten ja fyysisten tilojen avulla.
puvaisia toisistaan. Sosiaalisten tilojen kannalta
Kuten luvussa 1 todettiin, organisaatiot ovat
riippuvuudet kertovat, mitkä työt ovat oleellisesti
useimmiten jatkuvassa muutoksessa. Työn analyy-
yksilötöitä ja mitkä vaativat ryhmätyötä. Virtuaa-
sin kannalta muutos edellyttää ennakointia ja met-
listen tilojen kannalta riippuvuudet vaikuttavat
sän näkemistä puilta. Pelkkä lista siitä, ketkä tällä
teknologisten yhteyksien laatuun ja määrään – mil-
hetkellä tekevät minkälaista työtä, ei riitä. On myös
loin viestintään ja yhteistyöhön riittää sähköposti
yritettävä ennustaa organisaation perustehtävän
ja milloin tarvitaan esimerkiksi dokumenttien jaon
näkökulmasta nykyisten – ja mahdollisten uusien –
tai videoyhteyden mahdollistavia sovelluksia. Yk-
työtehtävien tarve tulevaisuudessa. Tämän pohjalta
silö- ja yhteistyötarpeet edellyttävät myös erilaisia
voidaan arvioida työn tekemisen muotojen pysy-
fyysisiä tiloja: liikkuvat tilat, kuten juna, soveltuvat
vyys ja muutoksen suunta. Jos uskotaan sokeasti
moniin yksilötyön tehtäviin, mutta intensiivinen
nykyhetken vastaavan organisaation tilaa viiden tai
hajautettu yhteistyö tarvitsee useimmiten myös
kymmenen vuoden päästä, päädytään helposti yk-
fyysisen tukikohdan.
sinkertaistuksiin ja kestämättömiin ratkaisuihin.
14
Usein toistuva uskomus on nähdä organisaatio tii-
visioiden kautta. Näin saadaan esiin organisaation
mien kokoelmana. Näin organisoidutaan nykyisten
toiminnan kannalta keskeiset työnkuvat ja -proses-
tiimien ympärille, varustetaan tiimien jäsenet ny-
sit sekä niiden kehityspotentiaali, joista johdetaan
kyisten tarpeiden mukaisilla teknologiaratkaisuilla
tilatarpeet. Kannattaa myös muistaa, että moni-
ja rakennetaan niille tiimitiloja. Moni työntekijöistä
paikkaiseksi soveltuva työ on usein tietotyötä. Työn
saattaa kuitenkin kuulua useaan eri tiimiin ja tehdä
analyysissä voi siis hyödyntää jaottelua tietotyön eri
sen lisäksi keskittymistä vaativaa yksilötyötä. On
muotoihin. Tietotyölle on tyypillistä työtehtävien
myös hyvin mahdollista, että tällä hetkellä toimi-
monimuotoisuus. Työ kokonaisuudessaan sisältää
vista tiimeistä suurin osa on jo hajonnut vuoden
sekä rutiinitehtäviä että haastavia tehtäviä. Tieto-
päästä tiimityön projektimaisen luonteen vuoksi.
työtä myös tehdään vaihtelevissa kokoonpanoissa:
Kustannuksiltaan ja pysyvyydeltään kouriintuntu-
työ sisältää enemmän tai vähemmän keskittymistä
vin haaste liittyy fyysisiin tiloihin etenkin, jos on
vaativia yksintyöskentelyn jaksoja ja yhdessä kol-
oletettu, että tiimit toimivat parhaiten tietyssä pai-
legoiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden
kassa. Tämä lienee juuri se syy, miksi kiinteistöjen
kanssa työskentelyn jaksoja (kuva 3).
rakennuttajat puhuvat muuntojoustavuudesta eli
Siihen, tehdäänkö työ fyysisesti yhdessä paikas-
siitä, että fyysiset tilat rakennetaan tarpeiden mu-
sa, hajautetusti vai näiden yhdistelmänä, vaikutta-
kaan muunneltaviksi.
vat muutkin asiat kuin itse työn analyysin tulokset.
Miten työtä sitten analysoidaan? Aluksi tarvi-
Keskeisiä kysymyksiä ovat sidosryhmäsuhteet sekä
taan riittävän kattava otos erilaisista töistä, joita
ydinosaajien saatavuus ja sijoittuminen. Moni-
organisaatiossa tehdään. Tässä henkilöstöosaston
paikkainen työ on mielekäs fyysinen ratkaisu, jos
apu on korvaamaton. Otokseen valitaan edustajia
osaajat ovat eri paikoissa, eikä heidän tuomisensa
ainakin eri osastoilta ja toimipisteistä ( jos kyseessä
yhteen työpaikkaan tuo mitään merkittävää lisä-
on hajautettu organisaatio) sekä eri työn tyypeistä
etua. Fyysisesti hajautettu yhteistyö on perusteltua
(esimiehet, asiatuntijat ja tukitehtävät). Analyysi
myös silloin, kun organisaation sidosryhmät tai
toteutetaan lyhyillä haastatteluilla. Työtä voidaan
asiakkaat sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan ja
analysoida ja kehittää myös työpajatyöskentelynä.
työ on oleellisesti riippuvaista näistä organisaation
Näissä kartoitetaan erilaisia töitä työtehtävien
ulkopuolisista kontakteista. Moderni hajautetun
sisällön, työmenetelmien, yhteistyö- ja viestin-
työn tutkimus pikemminkin tukee näkemystä ha-
täsuhteiden,
jautetusta yhteistyöstä tehokkaana ratkaisuna kuin
johtamiskäytäntöjen,
käytettävien
IT-välineiden, fyysisten tilojen ja tulevaisuuden
asettaa sen kyseenalaiseksi.
Vaativat
tehtävät
Työtehtävän
vaativuus
Rutiini­
tehtävät
Vaativa yksintyöskentely:
esimerkiksi uuden tiedon
tuottaminen, suunnittelu,
raporttien kirjoittaminen
Vaativa ryhmätyöskentely:
esimerkiksi vaativa
ryhmätasoinen ongelmanratkaisu,
suunnittelutehtävät, yhteisideointi
Rutinoitu yksintyöskentely:
esimerkiksi hallinnolliset
rutiinit, tuntikirjanpito,
matkalaskujen teko
Rutinoitu ryhmätyöskentely:
esimerkiksi toistuvat palaverit,
viikkoinfot, tulosinfot
Yksintyöskentely
Työskentely muiden kanssa
Työtehtävän yhteistyöluonne
Kuva 3: Jaottelu tietotyön muotoihin työn analyysin tueksi
Monessa muutoshankkeessa vastaus on val-
ja fyysisille tiloille. Todellisuudessa poliittiset
miina ennen kysymystä, eikä päätöksiä ole tehty
intressit ja valta- sekä talousnäkökohdat kuitenkin
yksinomaan sen perusteella, missä ja miten työ
usein sanelevat reunaehdot muutokselle ja tilojen
kannattaa tehdä. Ihannetapauksessa muutospolku
valinnalle.
ei ole poliitikkojen tai muiden organisaation ulko-
Yhteenvetona voi siis todeta, että työnkuvien ja
puolisten vallankäyttäjien päätösten suoraviivaista
työprosessien muutospotentiaalin sekä organisaation
toteuttamista, vaan oikeiden kysymysten esittämis-
perustehtävän huomioiva analyysi tuottaa parhaan
tä ja riittävän tarkkojen, hyvin informoitujen arvi-
arvion optimaalisista työn tarpeista ja hajautuneisuu-
oiden tekoa. Pitkän muutosprosessin lopullisten
den asteesta. Ylätason päätös muutoksesta on kehikko,
valintojen tulisi pohjautua työn analyysiin ja sen
jossa kukin organisaatio rakentaa oman toimintamal-
esiin tuomiin tarpeisiin sosiaalisille, virtuaalisille
linsa mielekkäimmällä mahdollisella tavalla.
15
3
Muutosprosessi
monipaikkaiseen työtapaan
16
Muutosprosessin alussa rakennettu visio moni-
essä kohti monipaikkaisuutta myös niihin liittyvää
paikkaisesta organisaatiosta konkretisoituu ih-
ajattelutapaa on syytä uudistaa ja tukea työntekoa
misten muuttaessa tai toiminnan alkaessa toisella
myös fyysisillä työtiloilla parhaalla mahdollisella
paikkakunnalla. Päätökset työntekijöiden maantie-
tavalla.
teellisestä sijoittelusta ja mahdollisuuksista tehdä
etätöitä sekä tarve matkustaa luovat reunaehtoja
3.1
nalle. Työskentelytapojen ja toimintakulttuurin
Muutos ulottuu koko
organisaatioon
muutos vie aikaa ja edellyttää organisaatiolta tu-
Mitä muutoksessa odotetaan organisaation eri
kea. Ollakseen sujuvaa monipaikkainen työ vaatii
toimijoilta? On ilmeistä, että tarvitaan johdon ja
kehittämistä ja jaetun ymmärryksen aktiivista
työntekijöiden yhteistyötä sekä eri toimintojen
rakentamista. Teknologia mahdollistaa tehokkaan
asiantuntemusta.
yksintyöskentelyn, yhteydet toimipisteiden välillä
työhön sekä työntekijöiden että esimiesten on aktii-
ja yhteistyön, joten erilaisten ratkaisujen käyttöön-
visesti muutettava työtapojaan. Erityisen merkittävä
ottoon on hyvä panostaa siirryttäessä monipaik-
rooli muutoksen suunnittelussa ja siihen liittyvissä
kaiseen toimintamalliin. Fyysisten tilojen käyttö
ratkaisuissa on henkilöstö- ja IT-osastoilla sekä toi-
muuttuu hajautetun toiminnan myötä, joten mentä-
mitilojen suunnittelijoilla ja toteuttajilla.
hajautetun organisaation ja sen yksiköiden toimin-
Siirryttäessä
monipaikkaiseen
Koska liikkuvaa ja monipaikkaista työtä voidaan
sista käytännöistä ja organisaatiossa ajan myötä
periaatteessa tehdä minä tahansa aikana ja missä
kehittyneistä varsin vajavaisesti julkilausutuista
tahansa paikassa, työn toimintaympäristön hallinta
pelisäännöistä.
on nostanut esille uusia vaatimuksia. Nämä vaati-
Viralliset tehtävä- ja prosessikuvaukset ja
mukset haastavat muun muassa organisaatioiden
organisaatiorakenne
toimintatavat ja pelisäännöt, henkilöstöosaston
perustehtävän johdannaisia, kun taas työn hajaut-
työn, IT:n tuen ja ylläpidon, tietoturva-asiat, tilojen
tamisen taustalla voivat olla sidosryhmäsuhteisiin,
käytön, esimiestyön, työsuojelun ja -terveyshuollon
toiminnan mielekkyyteen, taloudellisiin tai muihin
toiminnan sekä työntekijöiden totutut toimintata-
syihin liittyvät päätökset. Tästä seuraa, että viralli-
vat ja osaamisen. Voidaan kysyä, miten nykyiset työn
nen organisaatio ei välttämättä monipaikkaisuuden
organisoinnin ja johtamisen tavat sekä työvälineet
myötä merkittävästi muutu. Joitain prosesseja,
ovat
usein
organisaation
sallivat joustavuuden ja soveltuvat pää­toimipisteen
virallisia ohjeita ja menettelytapoja voidaan toki
ulkopuolella oleviin työn tekemisen paikkoihin?
joutua muuttamaan. Radikaalimmin muuttuvat
Näitä kysymyksiä on syytä pohtia organisaation
totutut epäviralliset toimintamallit ja pelisäännöt
monipaikkaistuessa ja arvioida toimivatko ratkai-
tai ainakin niin soisi tapahtuvan, koska monipaik-
sut päätoimipisteen ulkopuolella työskentelevien
kaisuus edellyttää osin uusia työtapoja ja työn teke-
näkökulmasta. Vaikka työntekijöiden autonomiaa
misen malleja. Paikallisesti juurtuneet mallit voivat
oman työn organisoinnissa voidaankin lisätä, on
pahimmillaan tukehduttaa ja estää tehokkaan mo-
organisaation tuettava työntekijöidensä työtä riip-
nipaikkaisen työn.
pumatta siitä, missä se tehdään.
3.2
Sosiaalisten tilojen muutos
Pelisääntöjä ja toimintatapaa voidaan muuttaa
keskustelemalla yksikkötasolla siitä, mitä monipaikkaistuminen tarkoittaa yksikön toiminnan ja
yhteistyön kannalta. Keskusteluille on muutoksessa
Monet asiat työelämässä kirjataan tehtävä- ja pro-
varattava aikaa ja niiden käyminen on viimekädessä
sessikuvauksiin, organisaatiokarttoihin ja erilaisiin
esimiesten vastuulla. Myös henkilöstön aktiivisuus
sopimuksiin. Se mitä nämä viralliset kuvaukset ker-
muutoksessa on tärkeää. Oman aktiivisuuden kaut-
tovat työn tekemisen arjesta on varsin vaihtelevaa.
ta työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa muutok-
Työn teon arki muodostuu niin sanotun virallisen
siin. Hajautetussa työssä toimivan yhteistyön edel-
organisaation lisäksi työn tekemisen epäviralli-
lytykset, kuten yhteiset tavoitteet, selvä työnjako,
17
Miksi työn tarkka organisoiminen on
tärkeää monipaikkaisessa työssä?
OO Työnjaon tarkka miettiminen muutoksen
yhteydessä selkeyttää johtamista ja ohjausta.
OO Tavoitteiden kytkeminen toimintaan työnjakoa
mietittäessä selkeyttää rooleja ja vastuita.
OO Erityisesti hajautetussa työssä johtaminen ja työn
etenemisen seuranta on haastavaa. Niinpä näihin
kannattaa panostaa organisaation monipaikkaistuessa
enemmän kuin paikallisessa työssä.
18
OO Työnjaon suunnittelu tuo toimintaan läpinäkyvyyttä
selkeyttämällä kokonaisuuden ja hajautettujen
yksiköiden tai ryhmien välisiä yhteyksiä.
Radikaalimmin muuttuvat
totutut epäviralliset
toimintamallit ja pelisäännöt
tai ainakin niin soisi
tapahtuvan, koska
monipaikkaisuus edellyttää
osin uusia työtapoja ja työn
tekemisen malleja.
Monipaikkaisuus sinällään edellyttää oman erityispanostuksen viestintään, koska on tärkeää, että
kaikki työntekijät toimipaikan sijainnista tai koosta
riippumatta ymmärtävät missä mennään, mitä johto heiltä edellyttää ja miksi erilaisia päätöksiä tehdään. Tutkimus osoittaa selvästi, että säännöllinen,
avoin ja aktiivinen viestintä lisää monipaikkaisessa
luottamus ja toisten kunnioittaminen, korostuvat
työssä muun muassa yhteenkuuluvuuden tunnetta
paikalliseen toimintatapaan verrattuna. Tästä syys-
ja luottamusta. Samalla lisääntyy päätösprosessien
tä siirryttäessä monipaikkaiseen toimintaan on syy-
läpinäkyvyys ja kokemukset reilusta kohtelusta,
tä käydä läpi työntekijöiden ja esimiesten keskinäi-
jotka puolestaan vähentävät epävarmuutta tule-
siä odotuksia sekä heidän näkemyksiään yhteistyön
vaisuudesta. Siirryttäessä monipaikkaiseen toi-
edellytyksistä. Toimintatapojen muutosta voi olla
mintatapaan organisaation pitäisikin suunnitella
tarpeen tukea valmennusprosessin avulla. Hyvä val-
muutosviestinnän lisäksi viestintäkanavat ja -tavat
mennus lisää ymmärrystä monipaikkaisesta työstä
myös jatkoa ajatellen. Keskeisiä kysymyksiä ovat,
ja tarjoaa keinoja toimintatapojen muutokseen,
miten ja millä keinoilla monipaikkaisessa organi-
mutta myös monipaikkaisen yhteistyön jatkuvaan
saatiossa voidaan tiedon jakamisen lisäksi raken-
kehittämiseen.
taa yhteenkuuluvuuden tunnetta organisaatioon.
Aktiivinen ja avoin viestintä muutosten keskellä
Menestyksellisen monipaikkaisen työn kulmakiviä
on aina hyvin tärkeää, kuten luvussa 1 todettiin.
ovat luottamus, koettu oikeudenmukaisuus ja yh-
teenkuuluvuuden tunne, jotka puolestaan lisäävät
työntekijöiden motivaatiota, tehokkuutta ja halua
pysyä organisaatiossa.
Luottamus on monipaikkaisen työn kannalta
Esimerkki
Eräässä organisaatiossa otettiin käyttöön läsnäolotiedon
näyttävä sovellus tavoitettavuuden parantamiseksi.
keskeistä paitsi kollektiivisena sosiaalisena il-
Käyttöönotto aiheutti epäilyksiä tiedon käyttämisestä
miönä eli yleisenä luottamuksen ilmapiirinä myös
työnteon kontrollointiin. Osa työntekijöistä epäili esimiehen
johtamisen ja siihen liittyvän kontrollin tärkeänä
ja kollegoiden seuraavan etäällä työskentelevien
vastapainona. Kun paikallisen työn suora seuranta –
työssäoloa läsnäolotiedon perusteella, eikä halunnut
kurkistaminen huoneeseen tai pikainen keskustelu
käyttää sovellusta. Yksikössä tarvittiin keskustelua ja
työn etenemisestä – muuttuu ainakin osittain mo-
yhteisiä sopimuksia siitä, miten työtä seurataan sekä miten
nipaikkaisessa työssä epäsuoraksi, sähköisesti vä-
ja miksi läsnäolotietoa käytetään.
littyneeksi työn seuraamiseksi, vaaditaan johtajilta
luottamusta työntekijöihinsä. Joillekin ihmisille
19
luottamus on tutkitusti hankalampaa kuin toisille,
mutta persoonallisuudenpiirteistä huolimatta on
Erityisesti etätyössä tai pienessä toimipistees-
etäältä toimivan johtajan muutettava työskentely-
sä työskenteleviä uhkaa monipaikkaisessa työssä
malliaan ja luotava pelisääntöjä uudenlaiselle työn
eristyminen ja huoli omasta osaamisesta ja jaksa-
ohjaamiselle ja seurannalle. Luottamuksen ja kont-
misesta. Tarvitaan siis sosiaalista tukea, joka on
rollin välille pitää itse asiassa luoda tasapaino. Liika
sekä ammatillisiin kysymyksiin vastaamista että
kontrolloiminen, erityisesti sähköisten viestintä-
tunnetukea vaikeissa tilanteissa. Miten sitten voi
välineiden kautta on usein vielä selvemmin näkyvä
pitää huolta riittävästä tuesta ilman päivittäisiä ta-
osoitus johtajan epäluuloista kuin paikallisessa
paamisia kasvokkain? Tietotekniikka voi olla tässä
työssä. Toisaalta ei johtaminen voi olla passiivista
varsin tehokas ratkaisu, vaikka siihen ei helposti
luottamustakaan – se olisi varsin sinisilmäistä.
uskota. Esimerkiksi jatkuva läsnäolotieto ja mah-
Toimittaessa monipaikkaisesti esimiehen on hyvä
dollisuus jatkuvaan kanssakäymiseen pikaviesti-
yhdessä työntekijöiden kanssa sopia, miten työtä
men (chatin) avulla toimivat usein varsin hyvin.
seurataan. Sovittujen kokonaisuuksien tekeminen
Monipaikkaisesti työskenneltäessä on muistetta-
ja välitavoitteiden saavuttaminen ajallaan sekä työn
va, että muukin kuin työkeskeinen teknologiavälit-
laatu voivat olla monipaikkaisen työn kontrolloin-
teinen jutustelu on tarpeen – ei paikallisessakaan
nin perustana.
työssä aina pelkkää rautaista asiaa puhuta. Tälle
Esimerkki
ei välttämättä sovi kaikille yksilöille. Kaikki eivät
Erään monipaikkaisen projektin alussa vallitsi yleinen
heidän työnkuvaansa sopisikin.
innostus ja projektin osapuolilla oli suuria yhteistyötä ja
toistensa osaamista koskevia odotuksia. Ajan kuluessa
toinen osapuolista alkoi ihmetellä, miksi yhteistyökumppanit
eivät hyödyntäneet osaamistaan projektissa. Keskeinen
tekijä pettymysten taustalla oli hajautetun yhteistyön
pelisääntöjen puutteellinen sopiminen: yhteistyön alussa
ei ollut sovittu riittävän selkeästi kuka vastaa mistäkin,
milloin ja missä muodossa tuotokset luovutetaan, miten eri
osapuolien osaamista sovelletaan, kenellä viime kädessä
20
on valta päättää ja ohjata projektia, ja miten menetellään
konfliktitilanteissa.
myöskään halua työskennellä etäältä, vaikka se
3.3
Virtuaalisten tilojen muutos
Organisaation toimintatavoissa tapahtuva muutos
edellyttää teknisten ratkaisujen tarpeen ja tarjonnan
tunnistamista. Organisaation monipaikkaistuessa
tarvitaan usein uusia välineitä toiminnan mahdollistajiksi. Uusien välineiden käyttöönotto onnistuu parhaiten selkeän strategian turvin. Monipaikkaisuus
edellyttää työntekijöiden välisen etäisyyden huomioimista käyttöönottoprosessin kaikissa vaiheissa.
Nämä vaiheet on esitetty kuvassa 4.
voidaan varata yhteistä aikaa esimerkiksi muut-
3.3.1.
Tietoteknisten välineiden valinta
tamalla yksikköpalaverien käytäntöjä siten, että
Järjestelmiä valittaessa ovat lähtökohtina työnte-
asialistan käsittelyn ohella palaverit tukevat myös
kijöiden työtehtävien ja työympäristöjen asettamat
sosiaalista vuorovaikutusta. On myös hyödyllistä
vaatimukset. Organisaation tulee tunnistaa työnte-
sopia, että kaikki ovat riittävän hyvin tavoitet-
kijöiden kriittisimmät tarpeet IT:n suhteen ja pyr-
tavissa IT-välineiden avulla. Kun siirrytään mo-
kiä vastaamaan ensisijaisesti niihin. Näin turvataan
nipaikkaiseen toimintatapaan, on siten tärkeää
motivaatio uusien järjestelmien käyttöönottoon.
paitsi mahdollistaa sosiaalinen vuorovaikutus
Tarpeisiin vastaaminen on tärkeää myös siksi, ettei
IT-välineiden avulla mutta myös rakentaa yhteisiä
käyttöön otettaisi omin päin toimivuudeltaan ja tie-
käytäntöjä sen ylläpitämiselle. Vaikka sosiaalista
toturvaltaan kyseenalaisia ratkaisuja. Organisaatio
tukea voidaan välittää teknologian avustuksella,
siis valitsee ratkaisut, joista työntekijät puolestaan
on hyvä muistaa, että monipaikkainen työskentely
voivat valita eri tilanteissa ja työskentelypaikoissa
Asennukset
Ohjeistus &
opastus
Tuki
Onnistunut
käyttö
Päätös
Tietoisuus
Tutustuminen
Upottaminen
21
Kuva 4. Käyttöönottoprosessi
heidän työtänsä parhaiten tukevat vaihtoehdot.
toimivan organisaation tapauksessa viimeiseksi
Monipaikkaisen työn tietotekninen tukeminen ra-
mainittu on erityisen tärkeä, sillä käyttöönoton ja
kentuu hyvään perusasioiden osaamiseen. Kaikkiin
käytön tuki on usein vaikeammin saatavilla kuin
tunnistettuihin yhteistyötarpeisiin on löydettävissä
paikallisesti toimittaessa.
toimiva ratkaisu. Ongelmaksi muodostuu pikem-
Jos työ on luonteeltaan eriaikaisesti suoritet-
minkin useiden, kenties päällekkäisten, ratkaisujen
tavaa ryhmätyötä, riittää viestinnän ja tiedostojen
tarjoaminen. Jotta tarjonta olisi riittävän laaja, ei
jakamisen hallintaan sähköposti ja verkkolevyt sekä
päällekkäisyysongelmaa voida kuitenkaan koko-
tehokkaampana ja monipuolisempana välineenä
naan poistaa.
erilaiset ryhmätyötilat. Tiivistä yhteistyötä ja aktii-
Organisaation valitessa työntekijöilleen tar-
vista viestintää tukemaan tarvitaan välineitä, jotka
jottavia ratkaisuja punnitaan eri järjestelmien
mahdollistavat helpon, tavoittavan yhteydenoton
kustannuksia, luotettavuutta, yhteensopivuutta ole-
ja välittömän palautteen. Tällaisia ovat esimerkiksi
massa oleviin järjestelmiin, saatavilla olevaa tukea,
pikaviestin (chat) sekä omalta työasemalta käydyt
hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä. Monipaikkaisesti
videoneuvottelut ja verkkokokoukset.
Lisäksi on selvitettävä työntekijöiden tarve
Kriittisiä kysymyksiä viestintä- ja
yhteistyövälineiden valintaan:
OO Onko olemassa välineitä, joita
useimmat työntekijät jo käyttävät?
OO Ovatko hankittavat välineet yhteensopivia
jo olemassa olevien välineiden kanssa?
OO Sopivatko olemassa olevat/hankittavat
välineet työntekijöiden viestintätarpeisiin
erilaisissa tilanteissa?
22
OO Mahdollistavatko viestintä- ja
yhteistyövälineet sen, että oleellinen tieto
löytyy keskitetysti yhdestä paikasta?
OO Mihin teknologiaan monipaikkaisen työn tekijät
pääsevät käsiksi päätoimipisteen ulkopuolella?
liikkuvaan työhön eli työntekoon esimerkiksi asiakkaan luona tai matkustettaessa. Työssä tarvittavat
tietovarannot, sovellukset ja palvelut tulisivat olla
käytettävissä tarpeen vaatiessa myös liikkuvassa
työssä. Mitä enemmän liikutaan, sitä tärkeämpää
on käytössä olevien välineiden nopeus; päätelaitteiden tehokkuus ja tietoliikenneyhteydet. Liikkuvasti
työskennellessä toimitaan yksinomaan välineiden
varassa ja hitaasti toimiva teknologia aiheuttaa helpommin turhautumista kuin toimistolla.
Monien välineiden valinnassa on huomioitava
myös yksikön koko tai yksittäisissä tilanteissa
yhteistyöhön osallistujien lukumäärä. Esimerkiksi
ryhmätyötilat ovat suunniteltu 2-30 hengelle ja
pikaviestin kahden henkilön tai pienryhmän kesken
käytäviin
keskusteluihin.
Virtuaalikokouksissa
OO Osaavatko kaikki käyttää hankittavia välineitä?
palaverin vetäjän rooli kasvaa eri pisteiden ja osal-
OO Miten työntekijät saadaan
listujien lukumäärän kasvaessa.
käyttämään valittuja välineitä?
OO Onko kaikilla mahdollisuus käyttää
tarvitessaan IT-tuen palveluja?
Usein suurin yksittäinen käyttöä rajoittava tekijä
on välineiden puuttuminen yhteistyötahoilta. Kun
työntekijä valitsee viestintävälinettä yksittäisessä
käyttötilanteessa, on hänen tiedettävä, mitkä mah-
OO Onko tietoturvaan kiinnitetty huomiota?
dollisuudet yhteistyökumppanilla on viestintään.
OO Ovatko hankittavat viestintä- ja yhteistyövälineet
Tämä korostuu erityisesti monipaikkaista työtä
myös tärkeiden sidosryhmien saatavilla?
tekevässä organisaatiossa. Sama haaste kohdataan
yhteydenotoissa organisaation ulkopuolisiin, toimintatavoiltaan vieraisiin tahoihin. Sidosryhmien
kanssa toimimiseen kannattaa rakentaa selvä
ohjeistus rinnakkaisten tai korvaavien ratkaisujen
löytämiseksi.
Monipaikkaisen
organisaation
Esimerkki
toiminnalle
Eräässä organisaatiossa etäasennusten viivästyminen
elintärkeän teknologian on oltava erityisen varmaa
ja erilaiset yhteysongelmat korostuivat päätoimipisteen
toiminnaltaan ja tietoturvaltaan. Koska useiden eri
ulkopuolella työskentelevien kohdalla. Hajautuneesti
järjestelmien käyttö muodostuu helposti rasitteeksi,
toimivien työntekijöiden halukkuus uusien järjestelmien
tulee teknologiaratkaisut miettiä yhdenmukaisesti
käyttöön oli jo valmiiksi alhainen aiemmin koettujen
toimivaa kokonaisuutta ajatellen. Myös käytössä
teknisten vaikeuksien takia. Etäasennusten viivästyminen
olevat tietoliikenneyhteydet rajaavat käyttömah-
kasvatti turhautumista teknologiaa kohtaan ja lisäsi
dollisuuksia. Ohjeistukseen ja motivointiin tulee
ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa päätoimipisteessä
panostaa erityisesti silloin, kun on valittu ryhmälle
työskenteleviin kollegoihin.
entuudestaan vieraita välineitä. Tuki- ja koulutuspalveluiden laatu ja saatavuus on varmistettava
myös etätyöntekijöiden näkökulmasta.
3.3.2
Välineiden käyttöönotto
henkilöstölle hahmottuu kokonaiskuva niiden ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista.
Työntekijöiden tutustuttamisessa uusiin järjestelmiin tarvitaan organisaatiolta tukea ja aikaa,
Kun päätös uusien työvälineiden ja järjestelmien
jotta sovellusta opittaisiin käyttämään riittävän
käyttöönotosta on tehty, aloitetaan asennukset ja
sujuvasti. Osa tästä tuesta on koulutus, joka tu-
niistä tiedottaminen. Kriittistä käyttöönottopro-
lisi järjestää mahdollisimman pian järjestelmän
sessissa on uusien järjestelmien asennusten ripeys
asennusten jälkeen. On kuitenkin varmistettava
ja asennettujen järjestelmien toimivuus. Erityisesti
ensin, että esiteltävä järjestelmä todella toimii
tässä on huomioitava päätoimipisteen ulkopuolella
halutulla tavalla. Parhaiten koulutustilaisuuksien
työskentelevät.
Uusista järjestelmistä ja niiden kanssa tarvit-
tarkoitusta palvelevat riittävän pienet ryhmät ja
tavista laitteista tiedottamisen olisi tapahduttava
neiden käytön harjoittelu tulee suunnitella tarkoin
systemaattisesti. Tiedottamisen tulisi tapahtua
ja tehdä siitä mielekästä.
viimeistään asennusten alkaessa, vaikka ohjeistus
syytä paneutua välineiden ominaisuuksien lisäksi
sovellusten käyttöön tulisikin vasta myöhemmin.
niiden onnistuneen käytön toimintatapoihin ja
Uusia sovelluksia esiteltäessä on olennaista, että
käytäntöihin. Esimerkiksi verkkokokousvälinei-
henkilökohtainen opastus paikan päällä. TyöväliKoulutuksissa olisi
23
den käyttöä voidaan kouluttaa pitämällä toimiva
Onnistuneeseen käyttöön
vaaditaan tarve ja halu
tehdä yhteistyötä, tekniikan
toimivuus ja käyttövarmuus
sekä välineiden käyttöä
tukevien käytäntöjen selkeys
kaikille käyttäjille.
ja tehokas verkkokokous pelisääntöineen, jolloin
välineen ominaisuuksia opitaan hyödyntämään
osana sujuvaa kokouskäytäntöä.
Kun käyttövarmuus on saavutettu, tulee järjestelmä upottaa työhön, mikä vaatii totuttujen työskentelytapojen muuttamista. Lähtökohtana ovat
työprosessit ja niiden kautta syntyvät tarpeet erilaisille sovelluksille. Yhteistyötä tekevien yksiköiden
24
sisällä on hyvä miettiä, mitä tarkoitusta varten ja
niin järjestelmien asennukseen kuin valmennuk-
millä tavoin uusia välineitä käytetään. Toiminta-
seenkin. Samoin tarvitaan työntekijöiltä aikaa ja
tapojen muuttamisessa olennaista on vanhoista
motivaatiota perehtyä uusiin teknologioihin. Yksit-
tavoista poisoppiminen ja sitoutuminen yhdessä
täiselle käyttäjälle on hyötyä viestintä- ja yhteistyö-
uusiin toimintatapoihin. Käyttöönottoa ja käyttöä
järjestelmistä vain, jos samat välineet ovat käytössä
tuettaessa tulisi erityisesti huomioida henkilöt, jot-
onnistuneesti tarpeeksi monella yhteistyötaholla.
ka voivat merkittävästi edistää käyttöönottoa, kuten
Onnistuneeseen käyttöön vaaditaan tarve ja halu
esimiehet ja muut aktiiviset osallistujat. Heidän
tehdä yhteistyötä, tekniikan toimivuus ja käyttövar-
vaikutuksensa muuhun ryhmään on usein kriittistä
muus sekä välineiden käyttöä tukevien käytäntöjen
käyttöönoton onnistumiselle.
selkeys kaikille käyttäjille. Näiden perusedelly-
Jos uusien järjestelmien käyttöön liittyy teknistä
epävarmuutta, tulee ongelmat määrittää ja korjata
mahdollisimman nopeasti. Järjestelmien käytön
seurantaa on hyvä jatkaa myös käyttöönoton jäl-
tysten on oltava kunnossa jokaisella yhteistyöhön
osallistuvalla, jotta käyttötilanne olisi onnistunut.
3.4
keen. Näin voidaan varmistaa, että niiden käyttö on
Fyysisten tilojen muutos
tehokasta ja vastaa tarkoitustaan. Seuranta onnis-
Toimitiloihin kohdistuu suuria odotuksia ja vaatei-
tuu esimerkiksi erilaisten kehitys- tai koulutusti-
ta, sillä etätyö ja hajautettu yhteistyö oletusarvoi-
laisuuksien yhteydessä tai jatkuvammin erilaisten
sesti synnyttävät tarpeen käyttää useita paikkoja
kyselyjen ja palautejärjestelmien avulla.
työskentelyyn. Yksittäisen työntekijän kannalta
On hyvä muistaa, että onnistunut käyttöönotto
vaihtoehtoisten fyysisten tilojen määrä kasvaa ja
edellyttää myös henkilövoimavarojen varaamista
niitä saatetaan vaihdella aiempaa useammin. Työtä
tehdään useissa paikoissa päätoimipisteen ulkopuo-
vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vuorovaikutuksen
lella ja lisäksi matkustetaan niiden välillä. Organi-
tarve on vähäistä, tukevat sitä parhaiten tilat, jotka
saation näkökulmasta tärkeää on pyrkiä tukemaan
mahdollistavat keskittymisen ja yksityisyyden. Tii-
työntekoa ja sen tehokkuutta työtilojen avulla siinä
vistä yhteistyötä tekevien ryhmien tilatarpeet puo-
määrin kuin se on mahdollista. Vaikuttamalla työti-
lestaan liittyvät vuorovaikutuksen ja koordinoinnin
loihin ja -olosuhteisiin voidaan vaikuttaa myös työn
helpottamiseen. Nykyaikana tietotyö on usein luon-
tavoitteiden toteutumiseen. Haasteena monipaik-
teeltaan monipuolista ja vaativaa asiantuntijatyötä,
kaisen organisaation näkökulmasta on se, että vain
jossa erilaiset tehtävät asettavat erilaisia tarpeita
osaan niistä paikoista, joissa työntekijät työtään
fyysisille tiloille. Tällöin myös toimitilojen tulisi
tekevät, voidaan vaikuttaa suoraan. Osa monipaik-
tukea työntekijöitä mahdollistamalla valinnan yksi-
kaisen työn fyysisistä tiloista on muiden tahojen
tyisten ja yhteistyötä vahvistavien työtilojen välillä.
tai ei kenenkään vastuulla, ja niihin voidaan vain
Monipaikkainen toimintamalli lisää usein myös
sopeutua. Tämä voi tapahtua teknologian avulla tai
työntekijöiden liikkuvuutta työnteon paikkojen vä-
yksinkertaisesti sovittamalla työtehtäviä ympä-
lillä. Toimitilojen joustavuus tukee myös liikkuvia ja
ristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin,
tilapäisesti paikalla olevia työntekijöitä.
esimerkiksi puutteellisiin tietoliikenneyhteyksiin.
Voidakseen tukea työntekoa ja sen tehokkuutta
Työn tukeminen fyysisten tilojen näkökulmasta
organisaation on myös tunnistettava päätoimipis-
perustuu sekä organisaatiossa tehtävän työn tun-
teen lisäksi sen ulkopuolella tarjolla olevat tilat,
temiseen että vaihtoehtoisten työnteon paikkojen
joita monipaikkaisessa ja usein liikkuvassa työssä
tunnistamiseen. Kuten sosiaalisten ja virtuaalisten
voitaisiin tarvita ja käyttää. Päätoimipisteen lisäksi
myös fyysisten tilojen kohdalla erilaiset työteh-
monipaikkaisen työskentelyn fyysiset tiloja voivat
tävät asettavat erilaisia tarpeita työympäristöille
olla koti, liikkuvat tilat (esim. junat, autot), muut
ja työtilojen ominaisuuksille. Työn analyysin tar-
työpaikat (esim. asiakkaan tilat, etätyökeskukset)
koituksena on selvittää, millaisia työtiloja työlle
sekä niin sanotut kolmannet työpaikat eli erilaiset
kannattaa valita ja rakentaa, sekä missä paikoissa
julkiset tilat (esim. hotellit, kahvilat). Nämä työ-
työtä on mahdollista tehdä. Toisinaan esimerkiksi
ympäristöt pitävät sisällään erilaisia työtiloja ja
työn sisältö, tietoturva tai asioiden luottamuksel-
-pisteitä. Ymmärtämällä mitä mahdollisia työnteon
lisuus edellyttävät, että työtä tehdään vain päätoi-
paikkoja on, millaisia ne ovat ja miten työn tekemi-
mipisteessä. Erilaiset työtilat voivat sekä tukea
nen niissä sujuu, voidaan organisaatiossa arvioida,
että haitata työn tekemistä. Jos työ on pääasiassa
mitä muutoksia esimerkiksi teknologisissa ratkai-
25
Esimerkki
Eräässä organisaatiossa rakennutettiin uudet päätoimitilat,
jotka suunniteltiin tukemaan monipaikkaista toimintatapaa.
Tilojen suunnittelu perustui organisaatiossa tehtävän työn
profilointiin ja joustavuuden mahdollistamiseen. Henkilöstön
sijoittamisella haluttiin tukea tehtäväprosessien mukaista
yhteistyötä. Edes ylimmälle johdolle ei nimetty pysyviä omia
työhuoneita. Henkilöstö valmennettiin uusien toimitilojen
käyttöön ja yhteisten tilankäyttöä koskevien pelisääntöjen
sopimiseen.
nisaatiossa tehtävän työn tekemiseen voi arvioida
seuraavan kuuden kysymyksen avulla2.
1. Yhteydenpidon helppous muihin yhteisön
jäseniin: tukeeko paikka mahdollisuutta
olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa?
2. Helppopääsyisyys organisaation
tietokantoihin: onko paikasta pääsy
organisaation olennaisiin tietolähteisiin,
dokumentteihin, referenssimateriaaleihin?
3. Oman yksityisyyden säätelyn mahdollisuudet:
voiko työntekijä säädellä ja rajata muiden
yhteydenpitoa häneen näin halutessaan?
4. Soveltuvuus ryhmä- ja yhteistyöhön: tukeeko
26
paikka toimintaa, jossa moni henkilö työstää
yhteistä työn kohdetta samanaikaisesti?
suissa tarvitaan työnteon tukemiseksi. Virtuaalisia
5. Luottamuksellisuuden turvaamisen
ja fyysisiä tiloja voidaankin tarkastella kokonaisuu-
mahdollisuudet: salliiko paikka
tena, jonka puitteissa työntekijä voi kulloinkin vali-
ulkopuolisten pääsyn käsiteltävään
ta työlleen sopivan tilan. Teknologia ja fyysiset tilat
materiaaliin ja informaatioon?
voivat molemmat sekä mahdollistaa että rajoittaa
6. Paikan mahdollistaman läsnäolon
toistensa käyttöä.
Monipaikkaistuminen edellyttää siis organisaa-
aste: miten yksityiskohtaista paikasta
toteutuva yhteydenpito on?
tiolta fyysisten tilojen näkökulmasta ajattelutavan
muutosta. Työn tukeminen fyysisiä tiloja kehittämällä edellyttää myös päätoimipisteen ulkopuolisten työympäristöjen ja -tilojen huomioimista
sekä fyysisten ja virtuaalisten tilojen tarkastelua
kokonaisuutena. Fyysisten tilojen sopivuutta orga-
2 Harrison, A., Wheeler, P. & Whitehead,
C. (Eds.) (2004) The Distributed
Workplace. Abingdon: Spon Press.
4
Miten toimitaan
monipaikkaisesti?
Monipaikkaista työtä tehdään eri paikoista käsin
4.1
den avulla. Luvussa 1.3 erittelimme monipaikkaisen
Monipaikkaisuuden
aste vaihtelee
työn ulottuvuuksia sekä syitä sille, miksi organi-
Monipaikkaisuutta voidaan ajatella jatkumona,
saatio voi päätyä valitsemaan monipaikkaisuuden
jossa merkittävin erotteleva tekijä on kasvokkain
toimintamallikseen joko koko organisaation tai
tapaamisten määrä. Toisessa päässä jatkumoa
sen osien tasolla. Kun organisaatiossa on päädytty
organisaatiomallina on paikallisesti toimiva orga-
monipaikkaiseen organisaatiomalliin, ja työn ana-
nisaatio, jossa työskennellään pääasiassa yhdessä
lysoinnin tuloksena on tunnistettu tarpeita sosiaa-
toimipisteessä ja kasvokkain kohtaamisia on sään-
lisia, virtuaalisia ja fyysisiä tiloja koskien (luku 2),
nöllisesti. Viestintä- ja yhteistyöjärjestelmien rooli
seuraa tätä muutosprosessin suunnittelu ja aloitus
ei ole yhtä merkittävä kuin monipaikkaisesti toimit-
(luku 3). Tässä luvussa tarjoamme ohjeita sille,
taessa, eikä teknologisten ratkaisujen vastaavuutta
miten monipaikkaista työtä johdetaan, miten hajau-
erilaisiin työn tarpeisiin ole välttämättä analysoitu
tettu yhteistyö mahdollistetaan, mitkä teknologiset
kovinkaan tarkasti. Työympäristöä kuvaa perintei-
ratkaisut sopivat mihinkin tilanteeseen ja millaiset
nen toimisto, jossa yhteistyötä tekevät yksiköt on
fyysiset puitteet tukevat erilaisia monipaikkaisen
sijoitettu samoihin tiloihin ja työpisteitä vaihdetaan
työn muotoja.
tai muutetaan harvoin. Jatkumon toisessa päässä on
pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälinei-
27
puolestaan täysin hajautettu toimintamalli. Tällöin
28
4.2
organisaatiossa tai sen yksikössä on päädytty suu-
Monipaikkainen toimintamalli
reen määrään pitkien välimatkojen päässä sijait-
Monipaikkaisesti toimivassa organisaatiossa yhdis-
sevia työpisteitä tai etätyöratkaisuja. Työntekijät
tetään paikalliseen työhön hajautettuja ja liikkuvia
työskentelevät työpisteissään melko pysyvästi, eikä
työn muotoja. Esimerkkinä monipaikkaista valtion-
organisaatiolla ole varsinasta päätoimipistettä, joka
hallinnon organisaatiosta voi olla seuraava kuvaus:
toimisi organisaatiossa kohtaamisen paikkana.
Valtaosa organisaation työntekijöistä työskentelee
Vuorovaikutus on lähes täysin teknologiavälitteistä
yleensä suurimman osan työajastaan organisaation
ja kasvokkain kohtaamisia on harvoin.
päätoimipisteessä. Osa henkilöstöstä on kuitenkin
Jatkumoiden väliin sijoittuu niin sanottu moni-
sijoitettu sidosryhmien lähelle erikokoisiin alue-
paikkainen hybridimalli, joka yhdistää paikalliseen
yksiköihin ympäri Suomea. Työntekijöillä on mah-
työhön hajautettuja ja liikkuvia työn muotoja. Tämä
dollisuus tehdä etätöitä sovitussa määrin ja monet
toimintamalli on todennäköisesti täysin hajautettua
hyödyntävät mahdollisuutta työskentelemällä vä-
yleisempi, joten monipaikkaista työtä käsitellään
lillä kotonaan ja lähitoimistossa. Osa työntekijöistä
seuraavassa laajemmin pääasiassa tämän mallin nä-
matkustaa tehtäviensä takia lähes viikoittain, osa
kökulmasta. Vaikka monipaikkainen toimintamalli
harvemmin. Matkat Suomessa tehdään pääasias-
kuulostaa pääasiassa fyysisiin tiloihin liittyvältä
sa junalla ja omalla autolla, toisinaan lennetään
ratkaisulta – missä paikoissa työtä tehdään – on
esimerkiksi Eurooppaan. Toimistotilojen ja kodin
sillä aina myös sosiaalisia eli organisoitumiseen ja
lisäksi työskentelytiloina voivat olla sidosryhmien
yhteistyöhön liittyviä ja virtuaalisia eli teknologia-
tilat sekä julkiset ja liikkuvat tilat, kuten hotelli,
valintoihin liittyviä tärkeitä lähtökohtia ja seurauk-
lentokenttä tai juna. Jotkut työskentelevät myös
sia. On myös syytä huomata, että monessa organi-
toimistohotelleissa. Työtä tehdään eri paikoissa
saatiossa voidaan yksikkötasolla toimia useamman
joko yksin, kasvokkain muiden kanssa paikallisesti
mallin mukaan. Yhdessä organisaatiossa voi siis olla
tai hajautettuna yhteistyönä teknologiavälitteisesti.
paikallisesti toimivia, täysin hajautetusti toimivia
Organisaatiossa on erilaisia työntekijäryhmiä,
sekä erilaisia työn muotoja yhdisteleviä yksiköitä.
joiden tarpeet niin yhteistyön ja viestinnän kuin
teknologian ja tilojenkin suhteen vaihtelevat paljon.
Jotta työtä voidaan tukea riittävästi, edellyttää se
henkilöstön profilointia eli työn analyysia ja työn
teon paikkojen tunnistamista (ks. luku 2). Paikallista ja monipaikkaista työtä yhdistävässä organisaatiossa työn sujumiseen vaikuttavat pitkälti samat
seikat kuin paikallisesti toimivassa organisaatiossa.
Erityispiirteensä organisaation toimintaan tuovat
muun muassa viestinnän teknologiavälitteisyys ja
kasvokkain tapaamisten epäsäännöllisyys, työnte-
Konfliktien hallinta on keskeistä
monipaikkaisessa työssä:
Hyvin toimiva viestintä ja selkeät pelisäännöt ehkäisevät
tehokkaasti haitallisia konflikteja seuraavilla tavoilla:
OO Väärintulkintojen riski laskee.
kijöiden epätasainen jakautuminen eri toimipistei-
OO Tiimin jäsenet havaitsevat konfliktit ajoissa.
siin ja heidän liikkuvuutensa.
OO Syntyvä luottamuksen ilmapiiri
helpottaa konfliktien ratkaisua.
4.2.1
Sosiaaliset tilat
Konfliktin ratkaisussa auttaa, kun:
Paikallista työtä hajautettuun ja liikkuvaan työhön
yhdistelevä organisaatio on usein toiminnaltaan
joustava. Organisaatiossa on mahdollista hyödyntää sidosryhmien lähellä toimivien työntekijöiden
osaamista
ja
tietämystä
toimiympäristöstään.
OO Syntynyt ristiriita otetaan aktiiviseen käsittelyyn.
OO Erilaiset näkemykset pyritään keskustelun
kautta yhdistämään parhaalla tavalla.
OO Kahden ihmisen välinen konflikti
eristetään muusta työyhteisöstä.
Monipaikkainen toimintatapa on joustava myös
työntekijöiden näkökulmasta. Jos työtä tuetaan
tarkoituksenmukaisella johtamisella ja teknologisilla ratkaisuilla, on työntekijöillä enemmän mah-
toimivat ja toisinaan etätyötä tekevät työntekijät
dollisuuksia valita kulloisenkin tilanteen mukaan,
voivat tällöin kokea eristyneisyyttä organisaatiosta.
missä työtä kannattaa tehdä. Lisäksi päätoimipiste
Työntekijäryhmien välille voi syntyä jaotteluita ja
voi tarvittaessa tarjota kehittymismahdollisuuksia
vastakkainasetteluja työpaikan sijainnin perus-
tai uusia tehtäviä, jos toiminta alueyksikössä lakkaa.
teella, mikä puolestaan voi heijastua yhteistyöhön
Riskinä
monipaikkaisessa
toimintamallissa
on, ettei hajautuneisuutta osata tai muisteta ottaa
työntekijöiden välillä.
Kyse ei välttämättä ole tietoisesta toisten
riittävästi huomioon organisaation johtamises-
huomiotta
sa, viestinnässä ja työn arjessa. Alueyksiköissä
teessä työskentelevät ovat yleensä enemmän
jättämisestä.
Samassa
toimipis-
29
Esimerkki
tavata ja tutustua johtavat myös siihen, että moni-
Eräässä projektissa päätettiin käyttää uutta toimintatapaa
perehdyttämiseen on syytä panostaa tavallista
päätoimipisteen aloitteesta. Suurin osa projektitiimin
aluetoimipisteen työntekijöistä ei tuntenut uutta mallia
ja resurssit muutoksen hallinnalle olivat siten rajalliset.
Yrityksen johto kannatti uudistusta organisaation
markkinavalttina, mutta ei näkyvästi eikä koko
organisaation tasolla kertonut sen perusteita tai sisältöä.
Aluetoimipisteessä uudistus koettiin lähinnä riesaksi,
joka aiheutti hankaluuksia tuttuun ja toimivaksi koettuun
perinteiseen prosessiin. Lopputuloksena oli projektin
30
sisäinen syyttely ja ongelmien hedelmätön henkilöityminen.
paikkaisessa toiminnassa uusien työntekijöiden
enemmän. Henkilökohtaisen perehdyttämisen lisäksi uusille työntekijöille voidaan järjestää etäperehdytystä verkon ja teknologian välityksellä.
Hajautuneisuuden huomioiminen organisaation toiminnassa ja johtamisessa voi vähentää
erottelua päätoimipisteessä ja muualla työskenteleviin. Viestinnällä on jälleen suuri vaikutus
siihen, miten tehokkaasti monipaikkainen organisaatio toimii. Päätoimipistekeskeinen viestintä,
jossa yhteisiä asioita ei katsota myös alueellisten
toimipisteiden
tai
liikkuvien
työntekijöiden
näkökulmasta, voi tahattomasti korostaa erotte­vuorovaikutuksessa keskenään kuin eri pisteissä
lua. Kyse on myös tiedon kulkemisesta toiseen
toimivat työntekijät. Syy on yksinkertainen: heillä
suuntaan; hajautuneesti toimivilta työntekijöiltä
on enemmän mahdollisuuksia satunnaisille kohtaa-
päätoimipisteeseen. Organisaation ja yksiköiden
misille ja keskusteluille. Vähäisempi vuorovaikutus
toiminnan ja rakenteiden suunnittelussa on hyvä
voi johtaa siihen, etteivät työntekijät tunne muualla
taata vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia
työskenteleviä eikä heidän työtään. Kynnys huoma-
yhteiseen päätöksentekoon. Teknologian merkitys
ta yhteistyömahdollisuuksia ja jakaa osaamista eri
korostuu monesta paikasta käsin tehtävässä ja liik-
toimipisteissä toimivien välillä voi tällöin kasvaa.
kuvassa työssä. Se on myös keskeinen viestinnän
Monipaikkaisuus ei kuitenkaan ole este tiiviille
väline, joten sähköisesti välittyneen viestinnän
yhteistyölle. Myös täysin hajautunut organisaatio
laatuun ja avoimuuteen on syytä panostaa. Toimi-
tai yksikkö voi tehdä tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä,
vien teknologisten ratkaisujen tarjoaminen koko
mikäli työ sitä edellyttää ja yhteistyötä tuetaan riit-
henkilöstölle paikasta riippumatta mahdollistaa
tävästi teknologian avulla. Harvemmat tilaisuudet
menestyksellisen monipaikkaisen työn.
Tiedon ja tietämyksen
jakaminen sekä yhteistyön
sujumisesta huolehtiminen
ovat jokaisen työntekijän
vastuulla.
Monipaikkaisuus ja liikkuvuus heijastuvat koko
organisaation ja sen yksiköiden sekä työryhmien
työhön. Työn sujumiseksi on tärkeää, että yksikön
tai työryhmän jäsenet ovat tietoisia yhteisistä tavoitteista, prosesseista ja niiden etenemisestä. Kun
osa yksikön jäsenistä työskentelee samassa paikassa, haasteena on, ettei käydyistä keskusteluista
välttämättä muisteta kertoa kaikille asianosaisille.
Säännölliset
virtuaalipalaverit
mahdollistavat
yhteisen näkemyksen syntymisen. Virtuaaliset
ryhmätyötilat voivat tukea tehtävien ja vastuiden
jaon selkeyttä sekä ajankohtaisista asioista tiedottamista ja niistä keskustelua. Yksikössä, jossa osa
työntekijöistä liikkuu paljon, on haasteena myös tavoitettavuus. Kysymys tavoitettavuudesta voidaan
ratkaista teknologian avulla mutta myös sopimalla
Monipaikkaisessa organisaatiossa johtajilla ja
esimiehillä tulisi olla seuraavia ominaisuuksia:
OO Avoin, myönteinen asenne, joka kohdistuu
ratkaisujen hakemiseen sen sijaan, että johtaja
hakisi syitä olla jatkamatta hajautettua työtä.
OO Tuloksiin suuntautuva johtamistyyli.
Muodollista rakennetta ja toimintatapaa
sekä kontrollia painottavat eivät ole
todennäköisesti tehokkaita johtajia.
OO Tehokkaat sekä viralliset että epäviralliset
viestintätaidot etäällä työskentelevien
ja paikallisten työntekijöiden suuntaan,
mikä auttaa myös verkostojen luomisessa
yli maantieteellisten rajojen.
OO Kyky delegoida tehokkaasti ja
seurata, että työ tulee tehdyksi.
Monipaikkaisen organisaation työntekijät
puolestaan tarvitsevat seuraavia taitoja:
OO ryhmä- ja yhteistyötaidot,
OO teknologian käyttötaidot,
pelisääntöjä tavoista ja ajoista, jolloin kollegaan tai
OO itsensä johtamisen taidot,
esimieheen on sopiva aika ottaa yhteyttä
OO rajojenhallintataidot,
Teknologiaratkaisujen lisäksi yhteistyötä voi
helpottaa sopimalla yhteisistä toimintatavoista
OO sosiaaliset taidot,
sekä varaamalla aikaa vapaamuotoisemmalle jutus-
OO toimivat sosiaaliset verkostosuhteet.
telulle ja ideoinnille. Aikaa voi varata säännöllisten
31
virtuaalipalaverien yhteyteen tai pitää esimerkiksi
tymistä neuvotteluun, mikä on tärkeää erityisesti
viikoittaisia virtuaalikahvihetkiä. Riittävän usein
pidemmissä neuvotteluissa. Myös puheenvuorojen
toistuvien virtuaalitapaamisten lisäksi säännölliset
pyytäminen ja puhujan tunnistaminen onnistuu
kasvokkain tapaamiset ovat tärkeitä. Myös näissä
videoneuvottelussa puhelinpalavereja helpommin.
tilaisuuksissa on syytä varata riittävästi vapaata
Puheenvuorojen pyytäminen ja jako vaativat kuiten-
aikaa myös epämuodolliseen keskusteluun.
kin yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mielellään tukea
Tiedon ja tietämyksen jakaminen sekä yhteis-
32
sovellukselta sekä niiden käyttöön harjaantumista.
työn sujumisesta huolehtiminen ovat jokaisen
Videoneuvotteluja voidaan pitää videokonfe-
työntekijän vastuulla. Esimiehen tärkeä tehtävä on
renssijärjestelmillä varustetuissa neuvotteluhuo-
kuitenkin varmistaa, että tapaamisia kasvokkain
neissa. Neuvotteluhuoneisiin voi kokoontua kaikki
ja virtuaalisesti on riittävästi, että tiedon ja osaa-
samassa paikassa työskentelevät, mikä helpottaa
misen jakamiselle on tilaa ja keinoja, ja että pohja
tilannetta teknologiaan tottumattomilla henkilöillä.
yhteistyölle on kunnossa. Esimiehen aktiivinen ote
Monilla monipaikkaisen organisaation työntekijöil-
ja viestintä tukevat yksikön toimintaa ja sisäisiä
lä, kuten etätyöntekijöillä, ei ole mahdollisuutta vi-
suhteita. Monipaikkainen työskentely edellyttääkin
deoneuvotteluhuoneiden käyttöön. Siksi tarvitaan
johtajilta ja työntekijöiltä hieman erilaisia omi-
sovellusta neuvotteluun omalta työasemalta käsin.
naisuuksia tai ainakin tiettyjen ominaisuuksien
Tämä ratkaisu helpottaa spontaanien kokousten
erityishallintaa verrattuna paikalliseen työhön.
järjestämistä, mikä on tärkeää tiivistä yhteistyötä
4.2.2
Virtuaaliset tilat
tekevissä yksiköissä. Omalta työasemalta neuvotellessa on mahdollista myös muiden sovellusten
samanaikainen käyttö, esimerkiksi pikaviestittely.
Monipaikkaisessa toiminnassa on virtuaalisten
Kun videoneuvottelujen järjestäminen tapahtuu
tilojen kannalta olennaista välineiden sopivuus
vaivattomasti, voidaan kokouksia jakaa helposti ly-
kulloiseenkin tehtävään. Eri välineiden käytöstä ja
hyempiin jaksoihin. Omalta työasemalta neuvotel-
yleisestä sopivuudesta eri tehtäviin voidaan esittää
lessa on huomioitava myös valo- ja ääniympäristön
tutkimukseen perustuvia ohjeita.
suunnittelu kokoukselle sopivaksi.
Virtuaalikokouksilla tarkoitetaan teknologia-
Verkkokokouksella tarkoitetaan videoneuvotte-
välitteisiä neuvotteluja. Videoneuvottelun etuina
luun yhdistettyä dokumentin tai sovellusten jakoa.
puhelinpalaveriin nähden on rikkaampi ja luonnol-
Dokumentin jako kokouksessa mahdollistaa sen
lisempi vuorovaikutus. Videokuva helpottaa keskit-
vuorovaikutteisen läpikäynnin ja samanaikaisen
yhdessä työstämisen. Verkkokokous on tehokkaampi vaihtoehto sähköpostilla välitettäville liitetiedostoille. Sujuva käyttö ja luottamus käytön onnistumiseen vaativat harjoittelua.
Sähköposti soveltuu käytettäväksi silloin, kun
halutaan jakaa tietoa suurelle ryhmälle. Sen käyttö
on ajasta riippumatonta ja sitä käytetäänkin organisaatioissa paljon. Sähköpostin kasautuminen on
kuitenkin ongelmallista. Viestit hukkuvat helposti
muiden joukkoon, eikä niihin talletettua tietoa ole
helppo löytää jälkikäteen ilman järjestelmällistä
lajittelua tai hyvää hakutoimintoa. Sähköpostin
käsittely kuormittaa usein työntekijöitä tarpeettomasti. Sähköpostilla tapahtuvassa viestinnässä
myös virheellisten tulkintojen riski on merkittävä.
Erilaiset pidempää vuoropuhelua vaativat tehtävät
hoituvat tehokkaammin muilla välineillä.
Pikaviestin (chat) soveltuu erityisesti nopeisiin
ja lyhyisiin kysymyksiin ja epämuodolliseen keskusteluun. Sitä voidaan käyttää myös päivittäisessä,
tiiviissä yhteydenpidossa ja työn organisoinnissa.
Keskustelu pikaviestimellä on nopea aloittaa ja
helppo lopettaa. Pikaviestin toimii hyvin rinnakkaisviestimenä esimerkiksi puheluiden, videoneuvotteluiden ja kokouksien yhteydessä. Pikaviestimellä mutkattomammin tapahtuva epämuodollinen viestintä voi helpottaa yhteydenottoa myös
työasioissa. Keskusteluhistorian näkeminen auttaa
sovittujen asioiden dokumentoinnissa ja tarpeen
vaatiessa tapahtumien päivittämisessä poissaolon
Näin järjestät virtuaalikokouksen
1. Valmistaudu hyvin ennen virtuaalikokouksen
aloitusta. Pyydä osallistujia tulemaan
videoneuvottelutilaan tai kirjautumaan
verkkokokoustyötilaan hyvissä ajoin. Näin
kokous pääsee alkamaan ajallaan.
2. Nimeä palaverin puheenjohtaja ja sihteeri.
Puheenjohtajan rooli korostuu virtuaalisessa
palaverissa. Hänen tehtävänsä on pitää huoli
esimerkiksi aikataulussa ja agendassa pysymisestä.
3. Kysy aluksi jokaiselta pikaiset kuulumiset,
esimerkiksi aluetoimipisteen päivänpolttavat uutiset.
Lyhyt kuulumisten vaihto luo henkilökohtaisen
ja lämpimän tunnelman palaveriin.
4. Sovi puheenvuorojen jakamisesta ja pyytämisestä.
Puheenvuorojen jakokäytäntö jäntevöittää kokousta.
Videoneuvottelussa hyvä tapa on viittaaminen.
5. Voit aktivoida osallistujia pyytämällä
kommenttikierrosta. Kommenttikierros saa kaikki
pohtimaan keskustelussa olleita asioita.
6. Lopeta palaveri vetämällä keskustelun pääkohdat
yhteen ja kertaamalla tehdyt päätökset. Yhteenveto
vahvistaa tunnetta neuvottelun hyödyllisyydestä.
7. Sihteeri lähettää keskustelumuistion osallistujille
heti virtuaalipalaverin päätyttyä. Muistio kiteyttää
päätökset ja perustelujen pääkohdat.
33
jälkeen. Lisäksi epämuodollinen keskustelu helpot-
On varmistettava, että
jokaisella työntekijällä on
mahdollisuus valittujen
välineiden käyttöön: riittävät
laitteistot, verkkoyhteydet ja
osaaminen.
taa tutustumista ja yhteisöllisyyden rakentumista.
Parhaiten pikaviestikeskustelu toimii pienillä osallistujamäärillä.
Läsnäolotiedot kertovat kollegoille tavoitettavuudesta ja niiden aktiivinen käyttö helpottaa
yhteydenottojen ajoittamista. Läsnäolotiedoista
on merkittävää etua erityisesti monipaikkaisesti
34
työskennellessä, ne auttavat viestinnän kohden-
Monipaikkaisesti toimivien ryhmien sitoutu-
tamisessa ja välineen valinnassa. Parhaimmillaan
mista organisaatioon voidaan tukea varsinaisen
läsnäolotiedot toimivat kertoen tavoitettavuuden
työn
eri viestintävälineillä erikseen. Esimerkiksi ko-
asioihin keskittyvillä intranet sivustoilla. Erilai-
kouksissa puhelimeen vastaaminen ei sovi, mutta
set tiedotukset ja sosiaalisesti rakentuvat wikit
keskusteluja voi tarvittaessa käydä pikaviestimellä.
ja blogit voivat tukea yhteisöllisyyttä ja hiljaisen
Ratkaisut, jotka tarjoavat samassa paketissa yhteis-
tiedon välittymistä. Vuorovaikutteinen keskustelu
työtahojen yhteys- ja läsnäolotiedot, tukevat moni-
tallentuu blogiin ja on kaikkien asiaankuuluvien
puolista viestintää.
saavutettavissa. Mahdollisia ovat myös avoimet, or-
ulkopuolisiin,
organisaation
yleisempiin
Erilaiset virtuaaliset ryhmätyötilat helpottavat
ganisaatiosta ulospäin viestivät sosiaalisen median
laajempien aiheiden tai projektien parissa tehtävää
välineet. Haasteena edellä mainituissa välineissä
yhteistyötä. Ryhmätyötiloja käyttämällä tiedon ja-
ovat muun muassa työntekijöiden motivoiminen
kaminen ja jäsentely helpottuvat ja on mahdollista
sisällöntuotantoon ja tiedon pitäminen ajankoh-
tukea yhteistyön koordinointia. Ryhmätyötilojen
taisena. Näiden välineiden arvo kasvaa aktiivisen
käyttö vähentää sähköpostien määrää sisäisessä
käyttäjäkunnan lisääntyessä.
viestinnässä. Ryhmätyötilojen integroiminen käy-
Yleisesti ottaen on varmistettava, että jokaisella
tössä oleviin viestintävälineisiin tekee yhteistyöstä
työntekijällä on mahdollisuus valittujen välinei-
sujuvampaa, mutta ne voivat muuttua myös taa-
den käyttöön: riittävät laitteistot, verkkoyhteydet
kaksi, jos niiden arvoa ei ymmärretä tai käyttö jää
ja osaaminen. Myös viestinnän käytäntöjen osal-
marginaaliseksi.
listava rakentaminen siirryttäessä monipaikkaiseen toimintaan – sekä aina esimerkiksi uuden
Monipaikkaisessa
toimintatavassa fyysisiltä
tiloilta edellytetään
joustavuutta.
tavassa fyysisiltä tiloilta edellytetään joustavuutta.
Työntekijöille tulee tarjota erilaisia työntekoa tukevia työtiloja siellä missä työtä kulloinkin tehdään.
Jos tarjolla on useita vaihtoehtoja, työntekijöiltä
puolestaan edellytetään, että he valitsevat työympäristönsä ja kulloistakin tehtävää parhaiten tukevan
työtilan. Taloudelliset ja käytännölliset seikat vaikuttavat toki työtehtävien ohella siihen, minkälaisia
työryhmän tai tiimin alkutapaamisessa – helpottaa
fyysisiä tiloja voidaan tarjota sekä missä paikoissa
teknologiavälitteistä yhteistyötä jatkossa. Uusien
ja minkälaisissa tiloissa työntekijät lopulta työtään
sovellusten käyttöönotto ja työhön upottaminen
tekevät. Organisaation tulisi kuitenkin pyrkiä tuke-
onnistuu helpommin, kun 1) teknologia on toimin-
maan henkilöstön tekemää työtä toimitilasuunnit-
tavarmaa ja tarkoituksenmukaista, 2) työntekijät
telulla, jonka lähtökohtana ovat työntekijöiden työ
ymmärtävät teknologian hyödyt työn kannalta
ja tehtävät eikä esimerkiksi organisatorinen asema.
ja 3) heillä on mahdollisuus harjoitella käyttöä
Tutkimusten mukaan toimitilat voivat vaikuttaa
riittävästi. Aktiivisella esimiehellä ja/tai kolle-
työn tuottavuuteen etenkin tilojen toiminnallis-
galla on käyttöönotossa ja työhön upottamisessa
ten eli vuorovaikutus- ja häiriötekijöiden kautta
merkittävä rooli. Käyttövarmuus mahdollistaa
(ks. taulukko 1). Toimistoympäristö voi tilallisilla
luontevan yhteydenoton välineestä riippumatta eri
ratkaisuilla mahdollistaa ja tukea vuorovaikutusta
yhteistyötahoihin. Teknologian käytön määrään
työntekijöiden välillä mutta myös haitata sitä. Myös
vaikuttaa myös yleinen innostus ja motivoitunei-
työntekijöiden sijoittaminen toimitiloihin vaikut-
suus. Myönteinen asenne työhön kanavoituu myös
taa töiden sujumiseen. Työskenneltäessä samoissa
teknologian hyödyntämiseen.
toimitiloissa jo 50 metrin välimatka samassa ker-
4.2.3
Fyysiset tilat
roksessa, tai sijoittuminen eri kerroksiin, vähentää
työntekijöiden vuorovaikutuksen todennäköisyyttä
samalla tavalla kuin toimiminen eri toimitiloissa
Fyysisten tilojen suunnittelulla ja toteutuksella
tai paikkakunnilla. Työn tuottavuuteen vaikuttavat
voidaan sekä tukea että haitata työntekoa ja tavoit-
myös häiriötekijät ja keskeytykset etenkin keskitty-
teiden saavuttamista. Monipaikkaisessa toiminta-
mistä ja ajattelutyötä edellyttävissä tehtävissä.
35
Esimerkki Eräässä organisaatiossa tarjottiin läsnäolotiedot
ja pikaviestin koko henkilöstön käyttöön. Myös
samoissa fyysisissä tiloissa työskentelevät
hyödynsivät välineitä tarkastaakseen, onko käytävän
päässä istuva kollega paikalla työpisteessään ennen
kuin lähtivät tapaamaan häntä.
36
Taulukko 1: Työn tuottavuuteen vaikuttavat toimistoympäristön tilalliset (viihtyisyys
ja pohjapiirros) ja toiminnalliset (vuorovaikutus ja häiriöt) piirteet3
Luokka
Piirteet
Viihtyisyys
Ilmanvaihto, lämmitys, luonnonvalo, keinovalo, sisustustyyli, siisteys, yleinen
viihtyisyys, fyysinen turvallisuus
Toimiston suunnitelma
ja pohjapiirros
Epäviralliset kohtaamispaikat, viralliset kokoustilat, hiljaisen työskentelyn
tilat, yksityisyys, henkilökohtaiset säilytystilat, yhteiset säilytystilat, työpiste
Vuorovaikutus
Työhön liittyvä vuorovaikutus, työhön liittymätön vuorovaikutus, luova
fyysinen ympäristö, yleinen ilmapiiri, asema suhteessa kollegoihin, asema
suhteessa välineisiin, yleinen toimiston ilme, virkistäytymismahdollisuudet
Häiriötekijät
Keskeytykset, ahtaus, melu
3 Haynes, B.P. (2008) An evaluation of the impact of the office environment
on productivity. Facilities. Vol. 26, No. 5, pp. 178-195.
Päätoimipisteen monitilaympäristö. Suuri osa
organisaation fyysisistä työtiloista löytyy useimmiten päätoimipaikasta. Myös fyysisten tilojen käytön
suunnittelussa on syytä lähteä työn analyysista ja
Esimerkki
Erään yrityksen tilahallinto oli menestyksellä käyttänyt
suurta avotilaa, jonka keskellä oli viihtyisä kahvittelu ja
erilaisten tehtävien tukemisesta tilaratkaisujen
-keskustelualue. Hyvin paikallisesti toimiva tilahallinto-
avulla. Monitilaympäristö mahdollistaa sopivan
osasto koki erityisesti keskeisen jutustelualueen edistävän
työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään (kuva
tiedon jakamista. Kun sama tila annettiin usean eri
5). Monitilaympäristössä on erikokoisia ryhmätyö-
hajautettua työtä tekevän ryhmän käyttöön, tilahallinnon
tiloja ja kohtaamispaikkoja erikokoisille neuvotte-
edustajat yllättyivät tilojen alhaisesta käyttöasteesta ja
luille. Monikäyttöisessä toimistorakennuksessa on
viihtyisän kahvipisteen olemattomasta käytöstä. He eivät
rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille töille ja
olleet huomanneet, että hajautettua työtä tekevillä ryhmillä
säilytystiloja palvelemaan tehtäviä, joissa tarvitaan
ei ollut erilaisten töidensä takia tarvetta tiedon jakamiseen.
runsaasti kirjallista materiaalia. Joustavuus on mo-
Lisäksi moni ryhmien jäsenistä oli paljon liikkeellä eikä siis
nitilaympäristön keskeinen ominaisuus, sillä toimi-
ollut työpisteessään jatkuvasti.
tiloissa on myös helposti muunneltavia ryhmä- ja
yhteistyötiloja. Muunneltavuus on erityisen tärkeää
siksi, että työtä tehdään yhä useammin projekteissa, jotka ovat määräaikaisia ja niiden kokoonpano
tekijät eivät välttämättä tarvitse omaa työpistettä
vaihtelee. Mahdollisuus siirtyä joustavasti päivän
vaan tullessaan toimistolle he voivat etsiä vapaan
aikana yksilö- ja yhteistyötilojen välillä tukee työn-
pöydän ja tuolin.
tekijöitä, joiden tehtävät vaihtelevat.
Koti. Toimittaessa monipaikkaisesti työntekijät
Toimitilojen joustavuus ja monikäyttöisyys
voivat valita sopivan paikan työn tekemiselle myös
tukevat monipaikkaista toimintaa, jossa tilatarpeet
organisaation päätoimipisteen ulkopuolelta. Esi-
vaihtelevat henkilöstön liikkuessa toimipisteiden
merkiksi keskittymistä vaativat yksilötyöt, joissa
välillä. Liikkuville työntekijöille sekä niille etätyön-
ei lähtökohtaisesti tarvita nopeita verkkoyhteyksiä,
tekijöille, jotka käyttävät päätoimipistettä tukipis-
sopivat hyvin etätöiksi kotiin. Oleellista on, että
teenään silloin tällöin, on varattava niin sanottuja
työtiloja ei automaattisesti siirretä yksittäisen
mobiilin työntekijän työpisteitä. Lisäksi tarvitaan
työntekijän kustannukseksi. Etätyö kotoa käsin on
liikuteltavia laatikostoja, joihin säilyttää työssä
ensisijaisesti työntekijän elämäntilanteen ja työn
tarvittavia välineitä ja materiaaleja. Liikkuvat työn-
luonteen yhteensopivuuden sanelema ratkaisu, joka
37
Pieni neuvotteluhuone (4 h)
Työhuone
Tiimitila
Kopiointi
Lähiarkistot
Pienhuoneet (1-2 h)
Avoin neuvottelutila
38
Asiakaspalvelutilat
Taukotila ja kirjasto
Kokouskeskus
Ruokala
Ulkona
Kuva 5. Esimerkki monitilaympäristöstä (lainattu: Pasi Katila, Kenny Hytönen ja Pekka Prokkola, Workspace Oy).
sovitaan työntekijän ja esimiehen kesken. Kotona
luonteenomaista niiden sijainti lähellä työntekijöi-
tehtävän etätyön keskeisiä haasteita ovat työn ja
den asuinpaikkaa.
perhe-elämän yhteensovittaminen ja riittävästi va-
Sidosryhmien tilat. Monipaikkaisessa toimin-
rusteltu kotitoimisto. Etätyötä voidaan tehdä myös
tatavassa voidaan myös päätyä ratkaisuun, jossa
etätyökeskuksissa tai satelliittitoimistoissa, joille on
työntekijä toimii sidosryhmien tai muiden yhteis-
Monipaikkaisesti toimivan
organisaation fyysiset
ratkaisut ovat siis erittäin
monipuolisia. Joko­–tai
-ratkaisujen sijaan on usein
tehtävä sekä–että -ratkaisuja.
neuvotteluhuoneita ja aulapalveluita, joita voi
vuokrata tarpeen mukaan.
Liikkuvat tilat. Eniten tilallista – virtuaalista ja
fyysistä – räätälöintiä tarvitsevat paljon liikkuvat
työntekijät. Pääkonttorin tukipesän lisäksi heillä on
usein tarpeita päästä käsiksi joihinkin organisaation tietoverkkoihin tai lukea sähköpostejaan myös
matkojen aikana. Fyysiset tilat kuitenkin usein
rajoittavat teknologian käyttöä. Liikkuvissa tiloissa
työtahojen välittömässä läheisyydessä. Fyysisten
ei läheskään aina tarjota langattomia yhteyksiä.
tilojen näkökulmasta tällaiseen hajautuneisuuteen
Esimerkiksi junissa työskentely voi olla haastavaa
voi vastata monella tavalla. Työpisteet voivat sijaita
puutteellisten verkko- ja puhelinyhteyksien sekä
yhteistyötahojen tiloissa, jos tästä päästään sopi-
rauhattomuuden ja huonon tietoturvan takia.
mukseen. Tällöin on kuitenkin tärkeää varmistaa,
Kolmannet työpaikat: hotellit, kahvilat ja julkiset
että organisaatioraja ei katkaise työntekijän pääsyä
tilat. Kuten liikkuviin tiloihin myös niin sanottuihin
ryhmätyön kannalta tärkeisiin tietokantoihin tai
kolmansien tilojen suunnitteluun mikään yksittäi-
verkkoihin. Paikkoihin, missä on muutamaa henki-
nen tiloja omistamaton organisaatio pääsee harvoin
löä suurempia keskittymiä organisaation työnteki-
vaikuttamaan. Paljon liikkuville työntekijöille vaik-
jöitä, kannattaa perustaa etätoimipiste esimerkiksi
kapa hotellit ovat kuitenkin keskeisiä työtiloja. Myös
sopivaan vuokratilaan. Vuokratiloissa saman orga-
julkisissa tiloissa korostuu työntekijän kyky organi-
nisaation työntekijät on mielekästä sijoittaa lähelle
soida ja jaksottaa työtään työympäristön sallimien
toisiaan tiedonkulun ja yhteisöllisyyden säilyttä-
mahdollisuuksien mukaan.
miseksi. Samalla tilaratkaisujen pitää tukea tieto-
Monipaikkaisesti toimivan organisaation fyy-
turvaa. Monen organisaation jakama avokonttori
siset ratkaisut ovat siis erittäin monipuolisia. Ne
on useimmiten juuri tietoturvan kannalta huono
lähtevät aina yksilöiden ja ryhmien työnkuvista ja
ratkaisu.
työprosesseista. Joko–tai -ratkaisujen sijaan on
Toimistohotellit.
toimistohotelleja
usein tehtävä sekä–että -ratkaisuja, jotka mahdol-
voidaan käyttää monipaikkaisen työn paikkoina.
Myös
listavat joustavuuden. Vaikka käyttöaste jää joissa-
Ne soveltuvat esimerkiksi yhden tai muutaman
kin toimitiloissa pieneksi, on tilan tarpeellisuutta
työntekijän määräaikaiseen työskentelyyn. Toi-
kuitenkin harkittava suhteessa siihen, miten tärkeä
mistohotellit tarjoavat työtilat ja palveluja, kuten
tila on työn suorittamiseksi hyvin.
39
5
Suosituksia
40
Lopuksi kiteytämme oppaan keskeiset ohjeet ja
suositukset. Jäsennämme muutoksen monipaikkaisuuteen tässä päätöksenteon ja toiminnan logiikan mukaisesti (kuva 6). Tämä jäsennys poikkeaa
oppaan muusta rakenteesta, koska opas on laadittu
ilmiöiden ymmärryksen vaiheittaiseen avaamiseen
– tietyssä mielessä yksinkertaistaen ja lineaarisesti.
Työn analyysi
OO Työnkuvien ja työprosessien analyysi,
joka huomioi niiden muutospotentiaalin
ja organisaation perustehtävän, on
lähtökohta päätöksille työn sosiaalisista,
virtuaalisista ja fyysisistä tiloista sekä
hajautuneisuuden asteesta.
Kumpikaan jäsennys ei tee oikeutta todellisen elämän monimuotoisuudelle, mutta eri lähestymistavat auttavat toivoaksemme monipaikkaisuuteen ja
muutokseen liittyvien teemojen hahmottamista.
Monipaikkaisuuden
ymmärtäminen
OO Monipaikkaisella työllä tarkoitetaan monesta
maantieteellisesti hajallaan sijaitsevasta
paikasta käsin, pääosin sähköisten
viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla
toteutettua työtä. Monipaikkainen työ voi
olla yksilö-, pari- tai ryhmätyötä. Myös
liikkuva työ on monipaikkaisen työn muoto.
Työn analyysi
Muutoksen hallinta
Päätös
monipaikkaisuudesta
Monipaikkaisuuden
ymmärtäminen
Monipaikkainen
toiminta
Tilat muutoksessa
Kuva 6. Vaiheittain kohti monipaikkaisuutta
OO Monipaikkaisuuden syyt ovat moninaiset. On
tärkeä pohtia monipaikkaisen toimintatavan
etuja ja haasteita oman organisaation ja sen
toimintaympäristön kohdalla, ja perustaa
päätökset tutkittuun tietoon ja esimerkiksi
muiden organisaatioiden kokemuksiin.
• Etuja ovat esimerkiksi: mahdollisuus
työskennellä sidosryhmien
lähellä, osaavien työntekijöiden
rekrytointi, joustavuus organisaation
ja työntekijän kannalta.
• Haasteita ovat esimerkiksi: johtamisen
ja yhteistyön monimutkaistuminen
sekä se, että monipaikkaisuus
edellyttää tukea organisaatiolta ja
uusia teknologisia ratkaisuja.
Päätös monipaikkaisuudesta
OO Monipaikkaisuudesta on rakennettava
visio muutosprosessin alussa, jota
tarkennetaan muutoksen edetessä.
Visio kuvaa mahdollisimman tarkasti
sen, mitä monipaikkainen toimintatapa
tarkoittaa omassa organisaatiossa.
41
Muutoksen hallinta
OO Onnistunut muutosprosessi rakentuu
suunnitelmalliselle projektimaisuudelle,
johdon innostukselle ja esimerkille sekä
kokonaisvastuullisen muutosprojektipäällikön
tuelle ja motivoinnille.
OO Olennaista muutoksen johtamisessa
on noudattaa oikeudenmukaisuutta
tukevia periaatteita, kuten kaikkien
asianosaisten kuulemista ja
johdonmukaisuutta päätöksenteossa.
Virtuaaliset tilat
OO Teknologioiden valinnan lähtökohtana on
organisaation kyky tunnistaa työntekijöiden
kriittisimmät IT-tarpeet työtehtävien
näkökulmasta. Tarpeisiin vastaaminen
on tärkeää myös siksi, ettei käyttöön
omaksuttaisi omin päin toimivuudeltaan
ja tietoturvaltaan kyseenalaisia ratkaisuja.
Lisäksi on selvitettävä monipaikkaisuuden,
liikkuvuuden ja yhteistyön asettamat
vaatimukset teknologisille ratkaisuille.
OO IT:n käyttöönotossa on keskeistä ripeä
42
Tilat muutoksessa
Sosiaaliset tilat
OO Organisaatiossa ja yksikkötason yhteistyössä
on laadittava yhteisiä pelisääntöjä, jotka
tukevat monipaikkaista toimintatapaa.
Oleellisia ovat aktiivinen viestintä, läpinäkyvät
päätösprosessit, yhteistyön edellytyksistä
keskustelu ja muutoksen tuki kaikille
työntekijöille. Toimintatapojen muutosta
voidaan tukea myös valmennuksen avulla.
OO Muutoksessa monipaikkaiseen työhön
tulee erityisesti kiinnittää huomiota
luottamuksen, koetun oikeudenmukaisuuden
ja yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamiseen.
asennus, työhön kytketty käyttökoulutus
ja systemaattinen tiedotus. Toiminnallisten
epävarmuuksien pikainen korjaus
ja käytön seuranta ovat tehokkaan
käyttöönoton edellytyksiä. Esimiehen,
kollegan ja/tai muutosprojektipäällikön
aktiivisuus tukee työhön upottamista.
Fyysiset tilat
OO Monipaikkaiseen työtapaan siirtyminen
edellyttää organisaatiolta työntekijöiden
tehtäviin perustuvaa toimitilasuunnittelua.
Fyysisten tilojen joustavuus ja
erilaisten tilavaihtoehtojen tarjoaminen
tukee monipaikkaista työtä.
OO Työn tukeminen fyysisiä tiloja kehittämällä
edellyttää myös päätoimipisteen
ulkopuolisten työympäristöjen ja -tilojen
huomioimista sekä fyysisten ja virtuaalisten
tilojen tarkastelua kokonaisuutena.
Monipaikkainen toiminta
Sosiaaliset tilat
OO Monipaikkaisen yhteistyön sujumiseksi on
erityisen tärkeää, että yksikön tai työryhmän
jäsenet ovat tietoisia yhteisistä tavoitteista,
prosesseista ja niiden etenemisestä.
OO Monipaikkaisessa työssä on muistettava
ehkäistä muiden toimipisteiden ja
etätyöntekijöiden eristymistä päätoimipisteen
työntekijöihin nähden. Tämä onnistuu
aktiivisen teknologiavälitteisen viestinnän
ja tiedon jaon, monipaikkaisen työn
huomioivan johtamisen, tasapuolisten
osallistumismahdollisuuksien ja
yhteistyökäytännöistä sopimisen avulla.
Virtuaaliset tilat
OO Eri IT-välineillä on omat paikkansa: olennaista
välineiden sopivuus kulloiseenkin tehtävään.
Videoneuvottelu on puhelinpalaveria
rikkaampi media; verkkokokouksessa voi
jakaa myös dokumentteja; sähköposti
sopii harkittuun massaviestintään ja
pikaviestin tiiviiseen yhteydenpitoon.
Fyysiset tilat
OO Fyysisiin tiloihin pätee sama sääntö kuin
virtuaalisiinkin: ne pitää tunnistaa ja
sovittaa työtehtäviin. Päätoimipisteessä
monitilaratkaisut tukevat vaihtelevia
tilatarpeita; etätyö sopii erityisesti yksilötöihin;
liikkuvat työntekijät tarvitsevat pääsyn
organisaation järjestelmiin; sivutoimipiste
voi sijaita esimerkiksi sidosryhmän
tiloissa tai toimistohotellissa.
43
Liite 1
Case Mavi
44
Taustaa
Tämän oppaan lähtökohtana on ollut Tekesin rahoittama Monipaikkainen Virasto (MoVi) -projekti.
Projektissa tutkittiin pääkaupungista maakuntaan
alueellistettavan valtionhallinnon viraston toimintaa, johtamista ja siirtymistä hajautettuun toimintamalliin osana alueellistamisen aiheuttamia muutoksia. Projektissa tarkasteltiin myös kohdeorgani-
tukia. Mavin henkilöstö muodostuu Maa- ja met-
saation muutosta edeltäviä ja sen myötä tarvittavia
sätalousministeriöstä ja Tietohallintokeskuksesta
uusia työtiloja sekä viestintä- ja yhteistyövälineitä.
siirtyneestä sekä myöhemmin palkatusta tietotyötä
Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi Maa-
tekevästä henkilöstöstä (n. 210 henkeä).
seutuvirasto (Mavi), joka on keväällä 2007 toimin-
Tutkimus- ja kehittämisprojekti toteutettiin
tansa käynnistänyt valtionhallinnon organisaatio.
Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun työpsy-
Mavi vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseutura-
kologian (BIT tutkimuskeskus) ja strategisen käy-
haston varojen käytöstä Suomessa. Organisaatio
tettävyyden tutkijoiden (Stratus tutkimusryhmä),
hallinnoi vuosittain yli kahden miljardin euron
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutki-
muskeskuksen sekä yrityspartnereiden yhteistyönä
ELY-keskuksissa, maa- ja karjataloustiloilla, elin-
1.4.2008–30.9.2010. TKK:n tutkijat kuuluvat ha-
tarvikeyrityksissä ja maaseudun pienyrityksissä.
jautettua ja mobiilia työtä tutkivaan vmWork-tut-
Alueellistamisprosessi ja uuden viraston toimin-
kimusyksikköön (http://vmwork.tkk.fi) sekä stra-
nan kehittäminen ovat luoneet kontekstin, jossa
tegista käytettävyyttä tutkivaan Stratus-yksikköön
myös muutos hajautettuun toimintatapaan ja sen
(http://stratus.soberit.hut.fi/).
Yrityspartnereina
vahvistaminen tapahtuvat. Osa Mavin osastoista
projektissa toimivat Microsoft, Senaatti-kiinteistöt,
on toiminut monipaikkaisesti viraston alusta asti.
TeliaSonera sekä Videra. Projektin ensimmäiset
Vaiheittain tapahtuva muutto Seinäjoelle on tuonut
kolme kuukautta rahoitti Valtiovarainministe-
hajautetun toimintatavan osaksi arkipäivää koko
riö. Projektin internet-sivut löytyvät osoitteesta
organisaatiossa. Monipaikkaisuutta toimintatapa-
http://vmwork.net/movi.
na ei kuitenkaan Mavissa nähdä vain alueellista-
Monipaikkainen Mavi
misenprosessia tukevana väliaikaisena ratkaisuna,
vaan myös tulevaisuuden toimintatapana. Mavi
Mavi aloitti toimintansa Helsingissä, mutta toimin-
toimii jatkossa monipaikkaisesti sen yksikköjen
not siirtyvät vaiheittain Seinäjoelle vuosien 2008–
sijaitessa ympäri Suomea. Myös hajautettu yhteis-
2011 aikana. Mavin toimintamallina on hajautetusti
työ eri paikkakunnilla sijaitsevien sidosryhmien
monessa paikassa toimiva organisaatio, joka on
kanssa nähdään osana Mavin toimintatapaa. Mo-
toiminut siirtymävaiheessa pääasiassa Helsingin
nipaikkainen työskentely nähdään Mavissa myös
ja Seinäjoen toimipisteissä. Virastolla on alusta
mahdollisuutena uuden henkilöstön rekrytoinnissa
asti ollut etätyöntekijöitä, jotka ovat työskennelleet
sekä taloudellisempana ja ekologisempana tapana
ympäri Suomea muun muassa ELY-keskuksissa ja
toimia.
omissa kodeissaan. Jatkossa virastolla on etätyöyk-
Mavissa käynnistettiin MoVi-projekti, jossa ta-
siköt myös Tampereella ja Vaasassa. Lisäksi työtä
voitteena oli tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden
tehdään matkojen aikana autoissa, junissa ja len-
avulla etsiä ratkaisuja monipaikkaisen työskentelyn
tokoneissa sekä sidosryhmien luona mm. kunnissa,
tukemiseksi yhteistyön ja johtamisen, informaatio-
45
46
ja viestintäteknologian ja työtilojen näkökulmista.
Meeting), jaettu projektityötila (MS Office Groove)
Muutosta ja ratkaisujen toimivuutta seurattiin sekä
sekä videokonferenssijärjestelmä (Videra Virtual
koko organisaation tasolla että kolmea pilottiryh-
Office HighDefinition). Näistä videokonferens-
mää seuraamalla. Pilottiryhmien toimintaa seuraa-
sijärjestelmät neuvotteluhuoneissa ovat olleet
malla saatiin tietoa etenkin projektissa kokeiltavien
Mavissa käytössä ennen MoVi-projektin alkua, ja
viestintä- ja yhteistyövälineiden käyttöönotosta ja
muut otettiin käyttöön projektin aikana. Projektin
käyttökokemuksista monipaikkaisessa työssä.
toisessa vaiheessa tutkittiin edellä mainittujen
Mavissa haluttiin kehittää tekninen ratkaisu,
lisäksi videoneuvottelusovellusta, jolla voi työase-
joka mahdollistaa viestinnän, yhteistyön ja tiedon-
makohtaisen verkkokokouksen lisäksi osallistua
hallinnan sekä työasemapohjaisesti että fyysisten
videoneuvotteluhuoneissa järjestettäviin virtu-
kokoustilojen avulla. Tavoitteena oli yksinkertainen
aalikokouksiin etäältä (Videra Office Mobile).
ja rajattu välinekokonaisuus. Yleisesti ottaen ta-
Lisäksi seurattiin ryhmäsivustojen (Sharepoint)
voitteena oli mahdollistaa henkilöstölle työskentely
käyttöönottoa.
paikkariippumattomasti tarjoamalla kannettavat
Pilottiryhmien jäsenille tarjottiin koulutusta
tietokoneet ja etäyhteydet kaikille sekä tekniset
uusien ohjelmien käyttöön ja hyödyntämiseen ha-
ratkaisut tiedon turvaamiseen. Tietoturvallisuuden
jautetussa työskentelyssä. Pilottiryhmien jäsenten
huomioiminen nähtiin erityisen tärkeänä kaikissa
tietotekninen osaaminen vaihteli, joten koulutusta
ratkaisuissa. Paikkariippumatonta ja liikkuvaa
tarjottiin myös tietokoneen etäkäyttöön. Projektin
työtä tuetaan myös tarjoamalla älypuhelimia, joiden
aikana yhä suurempi osa koko henkilöstöstä siirtyi
avulla on mm. mahdollisuus lukea sähköpostia ja
toiselle paikkakunnalle ja tarve monipaikkaisen
päivittää sähköistä kalenteria.
työskentelyn teknologiseen tukemiseen lisääntyi pi-
Pilottiryhmien työn analyysin jälkeen MoVi-
lottiryhmiä laajemmin. Pohjautuen pilottiryhmien
projektin ensimmäisessä vaiheessa tutkittuja tek-
kokemuksiin Mavissa päätettiin laajentaa Microsoft
nologisia ratkaisuja olivat pikaviestin, läsnäolo- ja
Office Communicatorin ja Live Meetingin käyttöä
yhteystiedot sekä ääni- ja kuvayhteys (Microsoft
koko organisaatioon. Video­konferenssi­järjestelmät
Office Communicator), verkkokokous (MS Live
ovat olleet koko organisaation aktiivisessa käytössä
jo aiemmin. Niitä hyödynnetään myös yhteistyössä
yksiköiden ja etätyöratkaisujen lisäksi. Muutoksen
organisaation ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.
edetessä tilankäyttö monipuolistui ja etenkin liik-
Mavissa tehtyjen kyselyjen perusteella pikavies-
kuvien työtilojen, etupäässä junan, käyttö lisääntyi.
timen, videoneuvotteluiden ja verkkokokousten
Projektin päättyessä Maville Seinäjoelle rakennet-
käyttö oli lisääntynyt voimakkaasti seuranta-aikana
tavat uudet joustavat toimitilat eivät olleet vielä
(vuosi) ja niiden koettiin tukevan työtä hyvin. Sha-
valmistuneet.
repointin osalta Mavissa nähdään mahdollisuuksia
hyödyntää ryhmä- ja projektityötiloja organisaati-
Muutosten tukeminen Mavissa
ossa laajemminkin, joten sen käyttöönottoa jatket-
Monipaikkaiseen työhön siirtymistä edistävien
tiin MoVi-projektin päättyessä.
toimien ja muutoksen tukemisen lisäksi Mavissa on
Tutkimus- ja kehittämishankkeen rinnalla Ma-
organisaation taholta tuettu henkilöstöä alueellista-
vissa käynnistettiin sisäinen valmennusprosessi
misen aiheuttamissa muutoksissa sekä rakennettu
tukemaan uusien toimintatapojen syntymistä koko
organisaatiota ja kehitetty sen toimintaprosesseja.
organisaatiossa.
käytiin
Viraston alkutaipaleella laadittiin alueellistamis-
läpi mm. monipaikkaisen työskentelyn edellytyk-
suunnitelma, jonka työstämiseen myös henkilöstö
siä ja hajautetun työyhteisön johtamista, tuettiin
osallistui ja jonka sisältöä käsiteltiin organisaati-
uudenlaisen työskentelykulttuurin muodostumista
ossa sen eri tasoilla. Alueellistamissuunnitelma
ja luottamuksen rakentumista monipaikkaisten
sisälsi konkreettisia toimenpiteitä prosessin läpi-
työyhteisöjen sisällä. Lisäksi kehitettiin työyhteisö-
viemiseksi sekä aikataulut osastojen siirtymisestä,
tasolla yhteisiä toimintatapoja ja harjoiteltiin edellä
ja sitä on päivitetty prosessin edetessä. Muutoksen
mainittujen yhteistyö- ja viestintäteknologioiden
etenemisestä ja ajankohtaisista asioista on järjes-
hyödyntämistä käytännössä.
tetty säännöllisesti tiedotustilaisuuksia.
Valmennusprosessissa
MoVi-projektissa tutkittiin myös tilan käyttöä
Esimiehiä ja henkilöstöä on valmennettu muu-
hajautetussa asiantuntijatyössä. Projektin aikana
tokseen ja sen kohtaamiseen järjestämällä ulko-
Mavin henkilöstöä siirtyi Helsingin toimipisteestä
puolisten konsulttien avulla sekä pidempiä val-
Seinäjoen väliaikaisiin toimitiloihin alueellisten
mennuksia että yksittäisiä henkilöstötilaisuuk-
47
sia. Henkilöstötilaisuuksia on muutoksen ede-
useita vuosia ja eri henkilöstöryhmät ja yksilöt ovat
tessä järjestetty myös tukemaan työhyvinvointia
tarvinneet tukea eri vaiheissa muutosta. Näiden toi-
ja oman työn johtamista. Esimiesvalmennuksilla
menpiteiden lisäksi Mavissa on rakennettu ja kehi-
on pyritty tukemaan esimiehiä alueellistamiseen
tetty organisaation toimintaa sekä johtamista muun
liittyvissä kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle
muassa strategiatyöskentelyjen, arvokeskustelujen,
on myös tarjottu työnohjausta alusta asti niin yk-
ydinprosessien kehittämisen ja esimiesvalmennus-
silö- kuin ryhmätasolla. Henkilöstön vaihtuvuus
ten kautta.
muutosprosessin aikana on ollut voimakasta,
48
joten Mavissa on panostettu uusien henkilöiden
Muutosprosessi jatkuu
perehdyttämisen ja osaamisen jakamisen kehit-
MoVi-projektin päättyessä (30.9.2010) valtaosa
tämiseen.
henkilöstöstä työskenteli Seinäjoen toimipisteessä
Mavissa on alusta asti ollut tiedossa, ettei koko
päätoimisesti, vaikka Seinäjoen ja Helsingin välillä
henkilöstö tule siirtymään Seinäjoelle. Heille on
matkustettiin paljon. Mavin kaikki toiminnot vä-
tarjottu erityisiä tukitoimia, kuten työmarkkinakel-
häisiä poikkeamia lukuun ottamatta siirtyvät Sei-
poisuuden parantamista urasuunnittelun ja työnha-
näjoelle pysyvien toimitilojen valmistuttua 2010.
kukoulutuksen kautta sekä informaatiotilaisuuksia
Alueellistamisen siirtymäaika päättyy vuoden
eläkeratkaisuista. Seinäjoelle siirtyvää henkilöstöä
2011 lopussa, jonka jälkeen Helsingin yksikköön
ja heidän perheitään on tuettu muutossa ja uudelle
jää muutamia henkilöitä. Ympäri Suomea sijaitse-
paikkakunnalle asettumisessa yhteistyössä kau-
vien alueyksiköiden ja etätyöpisteiden lisäksi Ma-
pungin kanssa. Työterveyshuollon kanssa on tehty
villa on merkittäviä yhteistyökumppaneita etenkin
läheistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilai-
pääkaupunkiseudulla. Muutoksen aikana onkin
suuksia ja teettämällä kyselyjä henkilöstölle, joiden
koettu tärkeäksi kehittää ratkaisuja, jotta yhteistyö
pohjalta apua on voitu myös kohdentaa sitä mahdol-
näiden sidosryhmien kanssa sujuisi jatkossa hyvin
lisesti tarvitseville.
myös etäältä ja yhteydenpito Mavista organisaa-
Osa edellä mainituista toimenpiteistä on ollut
jatkuvia tai toistuvia, sillä muutosprosessi kestää
tion ulkopuolisiin tahoihin mahdollistettaisiin
informaatio- ja viestintäteknologioita avulla.
Työtä voi tehdä siellä, missä se on järkevää –
Monipaikkainen työskentely haastaa ajattelemaan
työtä ja sen tiloja uudelleen
Työ on muutoksessa myös julkisella sektorilla. Tarve tehdä työtä
hajautetusti eli monesta paikasta käsin modernin informaatio- ja
viestintäteknologian tuella on lisääntynyt muun muassa
alueellistamisprosessien myötä. Monipaikkaiseen toimintaan
johtavat myös keskeisten sidosryhmien maantieteellinen sijainti
sekä asiantuntijoiden löytyminen paikasta riippumatta. Muutos
monipaikkaiseen työskentelyyn haastaa ajattelemaan työtä uudella
tavalla ja edellyttää organisaatiolta tukea. Tässä oppaassa kuvataan,
mitä muutoksessa monipaikkaiseen toimintamalliin on hyvä
huomioida ja miten toimitaan monipaikkaisesti.
Opas pohjautuu laajaan tutkimustietoon, mutta se on muotoiltu
helposti luettavaksi kokonaisuudeksi, jota käytännön esimerkit ja
vinkit tukevat. Opas on tarkoitettu julkisen hallinnon johtajille ja
esimiehille sekä asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneita
hajautetusta työstä ja sen tukemisesta johtamisen, tietoteknologian
ja fyysisten tilojen avulla. Erityisen hyvin kirja sopii niille, jotka ovat
jo muutoksen keskellä, matkalla kohti monipaikkaista virastoa.
49