Eat.fi-verkkopalvelun arviointiraportti
Eat.fi-verkkopalvelun arviointiraportti Tampereen Teknillinen Yliopisto MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä Ahmatit: Jani Nevalainen, Ville Nukarinen, Kati Pollari, Tero Pyylampi, Minna Viitanen 24.11.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto ................................................................................................................................................... 3 2 Arvioinnin osa-alueet ja menetelmät .................................................................................................... 6 2.1 Quality Model for Websites ................................................................................................................ 6 2.2 Ohjelmalliset menetelmät .................................................................................................................. 8 2.3 Asiantuntijamenetelmät ..................................................................................................................... 8 2.3.1 WeSQu-arviointityökalu ............................................................................................................... 9 2.4 Käyttäjätestit ....................................................................................................................................... 9 3 Arvioinnin tulokset ................................................................................................................................. 11 3.1 Ohjelmallisten menetelmien tulokset .............................................................................................. 11 3.2 Asiantuntijamenetelmien tulokset ................................................................................................... 12 3.2.1 Teknisen toteutuksen toimivuus................................................................................................ 13 3.2.2 Esitystapa ................................................................................................................................... 15 3.2.3 Sisältö ......................................................................................................................................... 18 3.2.4 Navigointi ................................................................................................................................... 20 3.2.5 Vuorovaikutus ............................................................................................................................ 22 3.3 Käyttäjätestien tulokset .................................................................................................................... 27 4 Verkkopalvelun keskeiset kehittämiskohdat ..................................................................................... 30 4.1 Vakavat ongelmat ............................................................................................................................. 30 4.1.1 Olennaisista sivuista ei tulostusystävällisiä versioita ................................................................. 30 4.1.2 Etusivun monimutkaisuus .......................................................................................................... 30 4.1.3 Palvelun käyttämisen opittavuus ............................................................................................... 31 4.1.4 Vaihtoehtoisten kirjautumistapojen toimimattomuus .............................................................. 31 4.1.5 Arvostelulomakkeen toimimattomuus ...................................................................................... 31 4.2 Kehittämiskohdat .............................................................................................................................. 32 4.2.1 Skaalautuvuus eri resoluutioille ................................................................................................. 32 4.2.2 Toimivuus eri selaimilla .............................................................................................................. 32 4.2.3 Mainosten sijoittelu ................................................................................................................... 32 4.2.4 Etsi -toiminnon puutteellisuus ................................................................................................... 33 4.2.5 Muut kehittämiskohteet ............................................................................................................ 33 1 5 Harjoitustyön merkitys............................................................................................................................. 35 6 Lähteet ..................................................................................................................................................... 36 LIITE 1 Käyttäjätestin tehtävät ja kysymykset ..................................................................................... 39 LIITE 2 Käyttäjätestin kysymysten vastaukset .................................................................................... 40 2 1 Johdanto Arvioitava Eat.fi-verkkopalvelu on viestinnällinen verkkopalvelu, jonka ideana on tarjota kuluttajille tietoa ruokaravintoloista. Käyttäjä voi valita haluamansa kaupungin ja palvelu näyttää kaupungissa sijaitsevat ravintolat kartalla tai listana. Ravintoloita voi suodattaa esimerkiksi ravintolan tyypin, arvosanan tai aukioloajan perusteella. Arvosana perustuu verkkopalvelun käyttäjien antamiin arvosanoihin. Käyttäjä voi kartalta tai listalta klikkaamalla siirtyä tarkastelemaan ravintolan tietoja tarkemmin ja nähdä muun muassa käyttäjien antamat sanalliset arvostelut. Kuvassa 1 on esitetty Eat.fi-verkkopalvelun etusivu. Kuva 1 Eat.fi-verkkopalvelun etusivu. Verkkopalvelun pääasialliseen kohderyhmään kuuluvat ravintoloissa käyvät ihmiset, jotka käyttävät internetiä. On oletettavaa, että nuorempi ikäluokka, noin 20–40-vuotiaat, tietää ja käyttää Eat.fi-verkkopalvelua enemmän kuin sitä vanhempi tai nuorempi ikäluokka. Verkkopalvelun ideana on myös hyödyttää ravintoloiden omistajia. Palvelun avulla ravintolat voivat saada näkyvyyttä ja uusia kävijöitä. Ravintoloiden omistajat voivat myös itse päivittää ravintolansa tietoja niin halutessaan. Palvelu on myös 3 ravintoloiden omistajille maksuton. Eat.fi-verkkopalvelun on perustanut yksityinen henkilö, mutta nykyään sen omistaa MTV. Verkkopalvelun arviointiin käytetään Quality Model for Web Sites -mallia, joka sisältää seuraavat ulottuvuudet: teknisen toteutuksen toimivuus, esitystapa, sisältö, navigointi ja vuorovaikutus. Arviointimenetelminä käytetään WeSQu-työkalua, validaattoreita ja käyttäjätestejä keskittyen niissä kognitiiviseen läpikäyntiin. Arvioinnin tarkoitus on arvioida edellä mainittuja menetelmiä käyttämällä verkkopalvelua arviointimallin sisältämien osa-alueiden puitteissa. Käyttäjätestejä pidetään oleellisena tämän verkkopalvelun arvioinnissa, koska käyttäjien mielipide ja käytön onnistuminen kertoo paljon verkkopalvelusta, jonka tarkoitus on tuottaa käyttäjilleen lisäarvoa. Mikäli verkkopalvelua on hankala käyttää, potentiaaliset käyttäjät etsivät ravintoloista tietoa muilla tavoilla. Arvioinnin avulla etsitään verkkopalvelun suurimmat ongelmakohdat ja pohditaan ongelmien korjaamiseen soveltuvia ratkaisuja. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa relevanttia, kehittävää ja puolueetonta tietoa Eat.fiverkkopalvelun laadusta vertaamalla sitä eri standardeihin. Kattava arviointi paljastaa ainakin osan verkkopalvelun heikkouksista ja puutteista. Arviointiraportista tehtävien johtopäätösten avulla palvelusta voidaan tehdä käyttäjäystävällisempi, saavutettavampi, nopeampi ja houkuttelevampi. Arvioinnin lopullinen tavoite on hyvin käytännönläheinen: verkkopalvelun imagon, haluttavuuden ja miellyttävyyden parantaminen käyttäjämäärän maksimointia varten. Arviointiprojektissa työmäärä jakautui tasaisesti ryhmäläisten kesken ja päätökset arvioinnin suhteen tehtiin yhdessä. Ryhmä tapasi projektin aikana useita kertoja, noin kahden viikon välein. Kaikki ryhmäläiset pääsivät paikalle lähes joka kerta. Jokaisella kokoontumiskerralla ryhmä kävi läpi, mitä tapaamiseen mennessä on tehty ja mikä on seuraava vaihe. Lisäksi jatkoa suunniteltiin yhdessä ja jokaiselle jaettiin tehtäviä, jotka tuli tehdä seuraavaan tapaamiskertaan mennessä. Harjoitustyö eteni koko kurssin ajan tasaiseen tahtiin. Aluksi päätettiin harjoitustyön aihe ja arvioitavaan verkkopalveluun soveltuva arviointimalli sekä sen perusteella arviointimenetelmät. Tämän jälkeen ryhmäläiset tutustuivat valittuun malliin ja menetelmiin paremmin ja arvioivat verkkopalvelua niiden perusteella. Tulokset koottiin yhteen ja saatiin selville verkkopalvelun keskeiset kehittämiskohdat. Työn tärkein osa-alue on arviointimenetelmät. Arviointimenetelmät jaetaan asiantuntijamenetelmiin, ohjelmallisiin menetelmiin ja käyttäjätesteihin. Jokainen ryhmäläinen arvioi yhden osa-alueen asiantuntijamenetelmän avulla ja teki yhden käyttäjätestin. Asiantuntijamenetelmänä käytettiin ensisijaisesti WeSQu-työkalua, jonka avulla voidaan arvioida verkkopalvelun käytettävyyttä, graafista suunnittelua, 4 saavutettavuutta, teknistä toteutusta ja yhteisöllisiä ominaisuuksia. WeSQu:n avulla arvioitiin teknistä toteutusta, informaation esitystapaa, visuaalista suunnittelua, tekstin luettavuutta, mediaelementtejä, saavutettavuutta ja informaation luotettavuutta. Teknisen toteutuksen toimivuuden arviointiin käytettiin myös validaattoreita. Teknisen toteutuksen toimivuutta arvioi Jani Nevalainen, esitystapaa Ville Nukarinen, sisältöä Kati Pollari, navigointia Tero Pyylampi ja vuorovaikutusta Minna Viitanen. Käyttäjätestien tehtävät ja kysymykset ryhmä mietti yhdessä ja jokainen toteutti saman testin yhdelle henkilölle. Kaikki testattavat ihmiset eivät kuulu verkkopalvelun kohderyhmään ja he ovat sellaisia, jotka eivät ole käyttäneet kyseistä verkkopalvelua aiemmin. Arviointien lisäksi jokaiselle ryhmäläiselle muodostui tehtäviä arviointiprosessin eri vaiheissa. Näistä tehtävistä on seuraavaksi mainittuna tärkeimmät. Kati kirjoitti johdannon sekä päivitti kuva- ja taulukkonumeroinnit, Jani kertoi käyttäjätesteistä yleisesti ja kokosi käyttäjätestien tulokset yhteen, Tero kokosi yhteen verkkopalvelun keskeisimmät ongelmat ja kehittämisehdotukset, Minna kokosi arviointimenetelmistä kirjoitetut asiat yhteen sekä kokosi dokumentin rakenteen järkeväksi ja Ville kirjoitti käyttäjätestistä menetelmänä ja tarkasteli dokumetin kokonaisuutta. Lopuksi koko ryhmä kävi työn läpi yksin ja yhdessä. Työn yhdenmukaisuuden tarkastaminen on tärkeää, koska sen työstämisessä on ollut mukana viisi henkilöä. Työn toisessa luvussa kerrotaan arvioinnin osa-alueista, käytetyistä arviointimenetelmistä ja käyttäjätesteistä yleisesti. Kolmannessa luvussa käsitellään arvioinnista saatuja tuloksia ja neljännessä luvussa tulosten perusteella verkkopalvelun keskeisiä kehittämiskohtia, jotka jaetaan vakaviin ongelmiin ja pienempiin kehittämiskohtiin. Viidennessä luvussa pohditaan harjoitustyön merkitystä. Näiden jälkeen esitetään työssä käytetyt lähteet. Työn lopussa on kaksi liitettä käyttäjätesteihin liittyen. Ensimmäisessä liitteessä on esitetty käyttäjätestin tehtävät ja kysymykset. Toisessa liitteessä on käyttäjätestin kysymysten vastaukset. 5 2 Arvioinnin osa-alueet ja menetelmät Eat.fi-verkkopalvelun laadukkuutta arvioitiin valitun arviointimallin pohjalta. Käytettävä arviointimalli valittiin verkkopalvelussa arvioitavien osa-alueiden mukaisesti. Osa-alueet, joita arvioitiin, kattavat hyvin Eat.fi-verkkopalvelun tärkeimmät ominaisuudet. Lisäksi valitut osa-alueet mahdollistivat keskenään erilaisten arviointimenetelmien käytön osana arviointia, jolloin saatiin arviointiin mukaan lisää näkökulmia. Erilaiset näkökulmat edesauttoivat saamaan arvioinnista kattavan. Verkkopalvelun arvioidut osa-alueet ja menetelmät on esitetty seuraavissa kappaleissa. 2.1 Quality Model for Websites Eat.fi-verkkopalvelua arvioitiin Quality Model for Web Services -arviointimallia käyttäen. Kyseinen arviointimalli kuuluu karkealla tasolla jaoteltuna laaja-alaisten arviointimallien ryhmään ja sitä voi hyödyntää verkkopalvelun laadukkuuden arvioinnissa palvelun tyypistä riippumatta. Laaja-alaiset arviointimallit pyrkivät vastaamaan tavallisten arviointimallien keskeisimpään ongelmaan, kapea-alaisuuteen, kiinnittämällä huomiota verkkopalvelun laadukkuuteen paitsi käyttäjän myös palvelun tuottajien ja kehittäjien näkökulmasta. (Tervakari et al. 2005 - 2013a) Quality Model for Web Sites -arviointimallin tavoitteena on määritellä joukko laadun osatekijöitä, joiden arvioimisessa voidaan hyödyntää automatisoituja prosesseja ja käytänteitä. Arvioinnin täydentämiseen käytetään manuaalista arviointia sekä käyttäjätutkimuksia. Quality Model for Web Sites -arviointimalli ottaa kantaa seuraaviin ominaispiirteisiin: Teknisen toteutuksen toimivuus (correctness) tekninen osa-alue, jonka arviointiin voidaan käyttää erilaisia työkaluja (esim. validaattorit, syntaksin oikeellisuus) Esitystapa (presentation) yksittäisten sivujen sekä koko sivuston esitystavan arvioiminen (sivun asettelu, ulkoasu, multimedian käyttö, linkit, saavutettavuus) Sisältö (content) luettavuuden sekä informaation rakenteen (otsikointi, ajantasaisuus) arvioiminen 6 Navigointi (navigation) osiossa arvioidaan sivuston rakenne, horisontaalinen ja vertikaalinen navigointi sekä mahdollinen navigointipalkki. Lisäksi arvioidaan linkkien toimivuus ja loogisuus, mahdolliset kuvalinkit, sivuston toiminta myös kuvia tukemattomalla selaimella sekä sivuston hierarkisuus Vuorovaikutus (interaction) osa-aluetta arvioidaan lomakkeiden läpinäkyvyyden ja toimintojen peruuttamisen ja kohdentamisen kautta. (Tervakari et al. 2005 - 2013b) Suunnitelmasta poiketen arviointimallin mukainen kohta Muut tekijät (kuten imago, karisma) jäi tarkastelusta pois ajan puutteen vuoksi. Quality Model for Web Sites -arviointimalli valittiin käyttöön sen arvioinnin kattavuuden sekä yksinkertaisuuden vuoksi. Mallin erityiseksi vahvuudeksi luettakoon myös sen tarjoama mahdollisuus hyödyntää ohjelmallisia menetelmiä järjestelmän arvioimisessa. Kyseisellä mallilla voidaan arvioida muun muassa seuraavia laadun osatekijöitä: käytettävyys, informaatioarkkitehtuuri, sisältö, saavutettavuus, tekninen toimivuus, mukautuvuus eri päätelaitteille, standardinomaisuus sekä visuaalinen ulkoasu. Quality Model for Web Sites -arviointimallin kattavuudesta huolimatta löytyy kuitenkin laadun osatekijöitä, joiden arviointiin kyseinen arviointimalli ei ota kantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmän intuitiivisuus, tiedon luotettavuus, toimintojen nopeus ja järjestelmän vasteajat. Ruokaravintoloiden hakemiseen tarkoitetussa verkkopalvelussa näiden tekijöiden vaikutukset käyttäjän kokemaan laatuun ja kokonaisuuteen ovat kuitenkin mielestämme selkeästi merkityksettömämpiä kuin jo listatut käytettävän arviointimallin mainitsemat osatekijät sekä vahvuudet. Muita vaihtoehtoisia läpikäytyjä arviointimalleja olivat muun muassa 2U2Q- ja 2QC3Vmallit sekä käyttökelpoisuuden arviointimalli. Kyseiset laaja-alaiset arviointimallit kuitenkin hylättiin niiden kyseisen järjestelmän arviointiin soveltumattomuuden vuoksi. Käyttökelpoisuuden arviointimalli painottaa liikaa järjestelmän hyödyllisyyttä (Tervakari et al. 2005 - 2013c), kun taas 2U2Q-malli puolestaan keskittyy olennaisesti järjestelmän käytettävyyteen ja viihdyttävyyteen (Tervakari et al. 2005 - 2013a). 2QC3V-malli sen sijaan kattaa näennäisesti samat asiat kuin käyttämämme Quality Model For Web Sites -malli, mutta siitä löytyi selkeästi vähemmän tietoa ja on siten mielestämme vaikeakäyttöisempi. Lisäksi Quality Model For Web Sites kattaa sellaisenaan kaiken, mihin tämän verkkopalvelun arvioinnissa pyritään. 7 2.2 Ohjelmalliset menetelmät Valitsemamme arviointimallin mukaan teknisen toteutuksen toimivuuden arvioinnissa tulee tarkastella ainakin verkkopalvelun HTML-merkkauksen ja CSS-tyylien oikeellisuutta. Näitä voidaan tarkastella erityisen hyvin ohjelmallisten menetelmien avulla. Tässä työssä apuna käytettiin W3C:n HTML- ja CSS-validaattoreita. Standardin mukaisella merkkauksella voidaan edesauttaa sitä, että verkkopalvelun ulkoasu pysyy yhtenäisenä eri selaimilla ja toimii täten myös mahdollisimman monella eri päätelaitteella. Arvioinnin suorittaminen on usein myös huomattavasti nopeampaa ohjelmallisilla työkaluilla verrattuna esimerkiksi asiantuntijan suorittamaan heuristiseen läpikäyntiin. Työkaluihin sisältyy kuitenkin rajoituksia. Työkaluilla voidaan todeta rakenteen oikeellisuus, mutta semanttiseen tarkasteluun tarvitaan aina ihminen. Esimerkiksi HTML-merkkauksen img-elementin alt-attribuutin olemassaolo voidaan tarkastaa ohjelmallisen työkalun avulla, mutta sen avulla ei kuitenkaan voida olla varmoja siitä onko attribuutin arvo järkevä. (Signore 2005.) Tämän takia työkalun käyttäjän tulee olla arvioitavan alueen asiantuntija ja tuntea työkalun käyttämät arviointiperusteet, jotta tuloksista on oikeasti hyötyä, eikä niiden perusteella tehdä vääriä tulkintoja. 2.3 Asiantuntijamenetelmät Asiantuntijamenetelmillä tarkoitetaan menetelmiä, joissa voidaan hyödyntää eri alojen asiantuntijoiden asiantuntemusta, kokemusta ja erilaisia nyrkkisääntöjä monella tavalla. Asiantuntijamenetelmien mukaisissa arvioinnessa kukin asiantuntija tarkastelee verkkopalvelun ominaisuuksia oman alansa näkökulmasta. (Tervakari et al. 2005 2013d) Koska tämän arvioinnin mukana ei ollut eri alojen asiantuntijoita vaan arvioinnin suorittavat opiskelijat, arvioinnin luotettavuudessa ei päästä aivan samalle tasolle kuin vastaavalla eri asiantuntijoiden suorittamalla arvioinnilla. Kyseessä on kuitenkin harjoitustyö ja näin ollen ei voida odottaa täysin vastaavanlaista arviointia, kuin asiantuntijoilla tuotettuna. Tässä arvioinnissa hyödynnettiin asiantuntijamenetelmänä verkosta löytyvää eräänlaista tarkistuslistaa, jonka avulla käytiin arviointimallin mukaiset osa-alueet läpi. Käytetty arviointityökalu on esitelty seuraavassa kappaleessa. 8 2.3.1 WeSQu-arviointityökalu WeSQu on Tampereen teknillisen yliopiston toteuttama työväline verkkopalvelun laadukkuuden eri osa-alueiden arviointiin. WeSQu sisältää kysymyspatteriston, jonka avulla voidaan tarkastella sivustoa käytettävyyden, graafisen suunnittelun, saavutettavuuden, teknisen toteutuksen ja yhteisöllisten ominaisuuksien näkökulmasta. (WeSQu-työkalu). WeSQu-työkalun avulla arvioidaan käyttämämme arviointimallin mukaisia osa-alueita (teknisen toteutuksen toimivuus, esitystapa, sisältö, navigointi sekä vuorovaikutus). Tarkistuslistat ovat yleisestikin hyvin tehokkaita ja halpoja menetelmiä arviointien suorittamiseen. Tässä arvioinnissa käytetty WeSQu-työkalu on myös helppokäyttöinen, ja se sopii hyvin erilaisten laadun osatekijöiden arviointiin. Lisäksi se tarjoaa arvioinnin tulosten myötä kehitysvihjeitä arvioidun sivuston parantamiseksi (WeSQu-työkalu). WeSQu-työkalun avulla on mahdollista arvioida kaikkia valittuja arvioinnin osa-alueita. Tarkistuslistat, kuten WeSQu, eivät yleisesti sovellu käytettäväksi yksinään, sillä ne eivät yksin pysty takaamaan kattavaa arviointia. Asiantuntijamenetelmien heikkoutena ovat loppukäyttäjien näkemysten puuttuminen (Tervakari et al. 2005 - 2013d), jota kompensoitiin seuraavassa kappaleessa esiteltävällä käyttäjätutkimuksella. 2.4 Käyttäjätestit Käyttäjätestiin valittiin henkilöitä, jotka eivät olleet käyttäneet Eat.fi-verkkopalvelua aiemmin. Käyttäjätesti toteutettiin havainnoinnin ja lyhyen teemahaastattelun avulla. Tässä tapauksessa havainnoinnilla tarkoitetaan käyttäjän toiminnan tarkkailemista ja tallentamista sen jälkeen, kun käyttäjälle on annettu liitteessä 1 olevia tehtäviä. Havainnoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tehtävän suorittamiseen käytettyyn aikaan. Tämän lisäksi kirjataan ylös askeleet, joiden kautta käyttäjä mahdollisesti suoriutuu tehtävästä. Havainnoinnin avulla voidaan löytää täysin uusia ongelmia verkkopalvelun käytössä, ja sen lisäksi saadaan lisää tietoa jo tiedossa olevien ongelmien vaikutuksesta verkkopalvelun käyttöön. Havainnoinnin yksi suurimpia ongelmia on havainnoijan vaikutus havainnoinnin kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen (Tervakari et al. 2005 - 2013e). Käyttäjä voi toimia erilailla yksin kuin havainnoinnin alaisena. Käyttäjätesteissämme tutkijan vaikutus henkilön käyttäytymiseen on todennäköisesti melko pieni, sillä verkkopalvelu käsittelee kaikille miellyttäviä aihealueita. Tutkijan läsnäololla olisi varmasti suurempi merkitys, jos 9 tarkasteltava verkkosivu käsittelisi jotakin ihmisille kiusallista aihetta, jolloin käyttäjä voisi vältellä täysin joitakin palvelun sisältöjä. Tosin on vaikeaa tietää varmasti, kuinka paljon tutkijan läsnäolo vaikutti tehtyjen käyttäjätestien lopputuloksiin. Rajallisten resurssien ja ajan takia suoritettava käyttäjätesti on lyhyt ja yksinkertainen. Käyttäjätestin pääasiallisena tarkoituksena onkin vain antaa tietoa siitä, onnistuuko sivuston käytön aloittaminen uusilta käyttäjiltä lainkaan. Tämän lisäksi samalla verkkopalvelusta toivottavasti paljastuu joitakin merkittäviä ongelmakohtia. Havainnoinnin jälkeen suoritettavalla lyhyellä teemahaastattelulla pyritään selvittämään käyttäjän mielipiteitä ja tuntemuksia verkkopalvelun toteutuksesta. Tavoitteena on selvittää, tietääkö käyttäjä lyhyen selailun jälkeen, mikä on verkkopalvelun tarkoitus. Lisäksi selvitetään, mikä sivuston käytössä tuntuu helpolta ja mikä vaikealta. Lopulta voidaan verrata haastattelusta saatuja tuloksia havainnoinnilla tehtyihin huomioihin. 10 3 Arvioinnin tulokset Tässä luvussa käsitellään arvioinneista saatuja tuloksia. Ensin tarkastellaan ohjelmallisten menetelmien tuloksia, seuraavaksi asiantuntijamenetelmien tuloksia ja lopuksi sitä, millaisia tuloksia käytäjätesteistä saatiin. W3C:n HTML-validaattoria ja CSS-validaattoria käytettiin ohjelmallisina menetelminä ja niillä tuettiin WeSQuarviointia. WeSQu-työkalulla arvioitiin Eat.fi-verkkopalvelun teknisen toteutuksen toimivuutta, esitystapaa, sisältöä, navigointia ja vuorovaikutusta. Alaluvussa 3.3 esitetään käyttäjätestien toteutus ja niistä saadut tulokset sekä niiden rinnalla referenssisuoritukset. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin käyttäjätestin tehtävät ja testattaville tehtävien jälkeen esitetyt kysymykset. Liitteessä 2 puolestaan on käyttäjätestin kysymysten vastaukset tarkempaa tarkastelua varten. 3.1 Ohjelmallisten menetelmien tulokset HTML-merkkausta arviointiin W3C:n HTML-validaattorin avulla. Kaikkia yksittäisiä sivuja ei voitu käydä läpi, koska niiden lukumäärä on niin suuri. Pelkästään Tampereella ravintoloita palvelusta löytyy 279 kappaletta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska useimpien sivujen rakenne säilyy samana, vaikka sisältö muuttuu. Testaukseen valittiin kolme tyypillisintä sivua, jotka toistuvat verkkopalvelussa ja ovat verkkopalvelun kannalta oleellisimpia. Näitä ovat ravintoloiden listaus kartalla, ravintoloiden listaus sekä yksittäisen ravintolan esittelysivu. Yksikään arvioidusta sivuista ei läpäissyt HTML-validaattorin testiä. Validaattorin löytämien virheiden ja varoitusten lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 W3C:n HTML-validaattorin löytämät virheet ja varoitukset. URI Virheet Varoitukset http://eat.fi/tampere 69 67 http://eat.fi/fi/tampere/restaurants 53 2 http://eat.fi/tampere/nelja-vuodenaikaa 131 14 HTML-merkkauksesta löytyi yllättävän paljon virheitä. Eniten virheitä löytyi yksittäisen ravintolan esittelysivusta. Suurimman osan virheistä aiheuttivat linkeissä käytetyt 11 erikoismerkit, joita ei ollut enkoodattu. Tämä ei kuitenkaan vaikuta linkkien toimivuuteen. Tämän lisäksi jossain kohtaa oli käytetty HTML-elementtejä virheellisesti sellaisen HTML-elementin sisällä, missä sitä ei saisi käyttää. Virheiden lukumäärä oli suuri, mutta ne eivät kuitenkaan olleet vakavia, sillä ne eivät näy käyttäjälle asti tai riko sivun ulkoasua. Sivut näyttivät toimivan samalla tavalla yleisempien selainten kuten Firefox, Chrome ja IE uusimmilla versioilla testattaessa. CSS-tyylien arviointiin käytettiin W3C:n CSS-validaattoria. CSS-validaattoria käytettiin oletusasetuksilla. Sivustolta löytyi kaiken kaikkiaan viisi eri CSS-tyylitiedosta, jotka arvioitiin. Suurin osa CSS-tiedostoista läpäisi validaattorin testin, mutta muutama virhe löytyi. CSS-validaattorilla löydettyjen virheiden lukumäärät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 W3C:n CSS-validaattorilla löydettyjen virheiden lukumäärät. CSS-tiedosto Virheiden lukumäärä http://eat.fi/css/packed/area.css 3 http://eat.fi/css/packed/global.css 1 http://eat.fi/css/packed/restaurant.css 0 http://eat.fi/css/packed/restaurantIndex.css 0 http://eat.fi/css/packed/restaurantList.css 0 CSS-tyyleistä löytyi virheitä huomattavasti vähemmän verrattuna HTML-merkkaukseen. Virheet eivät olleet vakavia, sillä ne eivät näyttäneet saavan sivuston ulkoasua rikki. 3.2 Asiantuntijamenetelmien tulokset Alla on esitetty WeSQu-työkalulla saadut arviointitulokset osa-alueittain. Arvioiduista osa-alueista on kerrottu enemmän kappaleessa Arvioinnin osa-alueet ja menetelmät. Alla esitetyissä arviointituloksissa on mukana kuvia WeSQu-työkalun arvioinnin tuloksista. Kuvissa on esitetty keskiarvoja eri arvioinnin osatekijöille. Kuvissa keskiarvo 1 tarkoittaa sitä, että aihealueessa on paljon kehittämisen varaa, kun taas 5 tarkoittaa, että tämän aihealueen osalta verkkopalvelu on erinomainen. 12 3.2.1 Teknisen toteutuksen toimivuus WeSQu-työkalun kokonaisarvion tulokset tekniselle toteutukselle on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 WeSQu-työkalun kokonaisarvosana tekniselle toteutukselle. Työkalun antama arvosana teknisestä toteutuksesta oli 3.3, jota voidaan pitää melko hyvänä. “Virheiden estäminen ja virheistä toipuminen”-osiossa esitetyt kysymykset kuuluvat valitsemamme arviointimallin vuorovaikutus kohtaan, joten kyseisen osion tuloksia on analysoitu tarkemmin kohdassa vuorovaikutus. “Vaadittavat lisälaitteet ja ohjelmistot”-osion kysymykset eivät olleet sovellettavissa tähän verkkopalveluun. Tällaisia kysymyksiä oli esimerkiksi “Vaihtoehtojen tarjoaminen video- ja äänitiedostoille”. Verkkopalvelussa ei ole tämän tyyppisiä tiedostoja tarjolla. Kyseisen osion arvosana onkin virheellisesti täydet 5 pistettä ja se jätetään tulosten arvioinnin ulkopuolelle. Kyseinen osio on jätetty huomioimatta myös laskettaessa Teknisen toteutuksen kokonaisarvosanaa. Parhaimmat pisteet tulivat Teknisestä virheettömyydestä sekä Dynaamiset sivut ja palvelin kohdasta. Teknisen virheettömyyden arvosana aleni sen takia, että käyttäjälle ei näytetä tarpeeksi selkeästi palautetta suoritetuista toiminnoista ja niiden mahdollisesta onnistumisesta. Sinkkonen et al. (2002) mukaan käyttäjälle olisi aina annettava palautetta toiminnoista, jotta käyttäjä voisi varmistua toiminnon onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Dynaamiset sivut ja palvelin-osion pisteitä tiputti sen sisältämä vaatimus verkkopalvelun toiminnalle myös ilman JavaScriptiä. Eat.fiverkkopalvelun kohdalla JavaScriptia ei voi ottaa pois päältä, sillä verkkopalvelu käyttää 13 kartan näyttämiseen Googlen tarjoamaa kartta-komponenttia, jonka toteutuksessa on käytetty JavaScriptiä. JavasScriptin käyttöä suositellaan yleisesti välttämään, koska se rajaa pois tekstipohjaisten selainten ja ruudunlukijoiden käyttäjät. Verkkopalvelun pääideana on kuitenkin näyttää ravintolat kartalla ja kyseisen toiminnon toteuttaminen ilman JavaScriptiä olisi melkolailla mahdotonta. Kartan toiminnallisuus olisi voitu toteuttaa myös esimerkiksi Flash-laajennoksen avulla, mutta sekin rajaisi yhtälailla käyttäjäkuntaa. JavaScript vaatimusta ei siis voida pitää vakavana ongelmana tämän verkkopalvelun kohdalla. Seuraavaksi parhaat pisteet tulivat “Erilaisten selainversioiden huomioiminen ja suositukset”-kohdasta, joka piti sisällään HTML-merkkauksen ja CSStyylien oikeellisuuden arvioinnin. HTML-merkkauksen ja CSS-tyylin validaattorien antamista tuloksista on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.1. Suurin ongelma löytyivät sivujen latautumisesta. Bailey & Schaffer (2001) mukaan verkkopalvelun yksittäisen sivun tulisi latautua alle viidessä sekunnissa. Pidemmät latausajat saavat käyttäjän turhautumaan. Yleisesti ottaen verkkopalvelun yksittäinen sivu latautui viidessä sekunnissa, mutta jollain kerroilla latausajat kasvoivat yli viiteen sekuntiin. Näissäkin tapauksissa itse sivuston sisältö latautui, mutta viive aiheutui mainosten latauksesta. Sivujen latautumis-osion arvosana laski myös verkkopalvelun sivujen suuren koon takia. WeSQU-työkalun arviointiperusteiden mukaan yksittäisen sivun koon tulisi olla alle 100 kilotavua. Eat.fi-verkkopalvelun tapauksessa tämä raja ylittyi reilusti ja yksittäisen sivun kaikkien komponenttien yhteenlaskettu koko vaihteli testatuilla sivuilla noin 500-1500 kilotavun välillä. Suurimpia tiedostoja olivat mainosbannereiden ja verkkopalvelun karttakomponentin JavaScript-tiedostot. Suuri koko voi muodostua ongelmaksi ainakin silloin, kun verkkopalvelua yritetään käyttää mobiililaitteilla. Toinen ongelma oli sivujen skaalautuvuudessa eri päätelaitteille. Sivujen skaalautuvuuden arvosanaa tiputti se, että verkkosivun minimileveys on määritetty kiinteäksi. Tällaisen määrittelyn takia verkkopalvelun käyttö voi olla hankalaa esimerkiksi mobiililaitteilla, joissa ruutu on pieni. Kuvassa 3 on esitetty Eat.fiverkkopalvelun etusivu iPhone 4-puhelimen selaimella. 14 Kuva 3 Eat.fi-verkkopalvelun etusivu iPhone 4-puhelimen selaimella. Kuvasta nähdään selkeästi, että verkkopalvelun käyttöliittymäkomponentit ovat erittäin pieniä kyseisellä mobiililaitteella. Selainikkunaa on toki mahdollista zoomata, mutta käyttö ei ole kovinkaan sujuvaa. on Sivujen skaalautuvuuden arvosana tippui myös, koska olennaisista sisältösivuista ei ole tarjolla tulostusystävällistä versiota. Useimmat käyttäjät haluavat tulostaa pitkän dokumentin, koska paperilta lukeminen on miellyttävämpää. Tämän takia olisi hyvä laatia jokaisesta sivusta myös toinen versio tulostusta varten. (Nielsen 2000, s. 93-96) 3.2.2 Esitystapa Kuvassa 4 on WeSQu-työkalun antamat tulokset visuaalisesta suunnittelusta ja mediaelementeistä. informaation esitystavasta, 15 Kuva 4 WeSQu-työkalun antamat tulokset informaation esitystavasta, visuaalisesta suunnittelusta ja mediaelementeistä. Kokonaisuudessaan verkkopalvelun esitystapa on keskinkertainen, ja siinä on monia sekä hyviä että huonoja puolia. Ensimmäisenä sivuston esitystavan arvioinnissa tulee esiin verkkopalvelun etusivun monimutkaisuus ja se, että se on ahdettu tietoa täyteen. Tällöin etenkin sivustolle tulevien uusien käyttäjien on hankala saada selville, mikä edes koko sivuston tarkoitus on. Sivuston etusivulta käyttäjät olettavat löytävänsä perustiedot sivuston olemassaolon tarkoituksesta, ja sen tulisi olla lyhyt ja ytimekäs (Nielsen 2000; Köykkä 1995, s. 211.). Eat.fi-verkkopalvelun etusivu ei tarjoa mitään tietoa sivuston tarkoituksesta käyttäjälle. Verkkopalvelun tarkoitus löytyy sivuston alalaidassa olevan linkin “Lisätietoja Eat.fi:stä” takaa. Tosin jo verkkopalvelua käyttäneille henkilöille saattaa olla kätevää, että etusivulla on mahdollisuus suorittaa ravintoloiden etsintää, joka on sivuston käyttötarkoitus. Uusille käyttäjille tämä saattaa olla aluksi hämäävää etenkin, jos käyttäjällä ei ole etukäteen mitään tietoa sivuston tarkoituksesta. 16 Etusivun alalaidan linkin “Lisätietoja Eat.fi:stä” takana olevalla sivulla on tietoa verkkopalvelun tarkoituksesta. Siellä on myös “Tutustu palveluun” -valikko. Tosin lähes kukaan uusi käyttäjä tuskin eksyy tänne sivulle, jolloin uudet käyttäjät tuskin päätyvät edes käyttämään kyseistä mahdollisuutta tutustua verkkopalveluun. Informaatio ei siis ole loogisessa järjestyksessä. Loogisella järjestyksellä tarkoitetaan sitä, että informaatio esitetään siinä järjestyksessä käyttäjälle, että asian omaksuminen on mahdollista (Sinkkonen et al. 2002, s. 273-274.). Lisätiedot-sivun saattaa löytää jo joku paljon sivustoa käyttänyt, jolloin sen antama informaatio ei ole oleellista. Sivun (http://eat.fi/fi/eat/page/about.html) title-kenttä on myös sama kaikilla alasivuilla. Muutenkin koko kyseinen osio vaikuttaa irralliselta muusta sisällöstä. Etusivun antama vaikutelma on levoton ja sekava. Tämä saattaa johtua liian suuresta eri värien määrästä. Käyttäjän on vaikea hahmottaa kokonaisuutta, kun eri värit kilpailevat käyttäjän huomiosta. Värejä olisi hyvä olla käytössä 5 +/- 2 (Miller 1956). Tämän lisäksi joka sivulla on käytetty ainakin viittä eri fonttikokoa, joka saattaa olla tässä tapauksessa perusteltua. On kuitenkin hyvä pyrkiä rajoittamaan fonttikokojen määrä esimerkiksi kolmeen (Metsämäki 1995, 43.). Etusivu tuntuu myös täyteen ahdetulta, jolloin käyttäjän on vaikea hahmottaa informaation loogisia ryhmiä ja olennaista informaatiota epäolennaisesta. (Metsämäki 1995, s. 44; Nielsen 2000, s. 18 22; Sinkkonen et al. 2002, s. 176 - 177.). Etusivun kartan ylälaidassa oleva valikko, josta voi muuttaa hakuehtoja (muun muassa yleisarvosanaa ja hintaa), ei erotu tarpeeksi taustastaan. Lisäksi valikon tekstin kontrastiero sen taustan välillä on liian pieni. Tästä johtuen valikko voi jäädä etenkin uusilta käyttäjältä täysin huomaamatta. Sivuston useissa muissakin elementeissä on liian pieni kontrastiero tekstin ja taustan välillä, mikä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi heikkonäköisille. (Sinkkonen et al. 2002, s. 100.) Verkkopalvelussa on käytetty mediaelementtejä järkevästi. Koristekuvia ei ole käytetty lähes lainkaan. Tosin ravintolan profiilissa näkyvät käyttäjien lataamat kuvat ovat pienehköjä ja niitä ei pysty suurentamaan. Lisäksi sivuston sivupalkissa näkyvät vilkkuvat mainokset vievät välillä helposti käyttäjän huomion. Jatkuva vilke saattaa häiritä lukemista. (Nielsen 2000, s. 143 - 149; Sinkkonen et al. 2002, s. 91.) Sivuston META-tagien sisällössä on puutteita. Sivuston kieleksi on asetettu englanti riippumatta siitä, minkä kielen käyttäjä on valinnut valikosta. Usealla sivulla on täysin sama META-tagi “Description” ja ainoastaan META-tagin “Keywords” arvo vaihtelee riippuen siitä, missä osassa sivua ollaan. META-tagien sisältö ei välttämättä vaikuta 17 suurimpiin hakukoneisiin, mutta pienempiä hakukoneita varten olisi hyvä, jos METAtagit kuvaisivat sivuston sisältöä kattavasti. (Hautamäki&Fogelholm 2006.). Kokonaisuudessaan sivuston esitystapa on kohtalainen ja siinä on vielä jonkin verran kehitettävää. Verkkopalvelu ei ole välttämättä kovin selkeä aloittelijoille, sillä joka sivu pitää sisällään suuren määrän informaatiota. Vaikka sivuston käyttö onnistuisi kokeneilta käyttäjiltä ongelmitta, olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten sivustolle ensimmäistä kertaa vieraileva käyttäjä ajattelee. 3.2.3 Sisältö Kuvassa 5 on WeSQu -työkalun tuottama arviointi sivuston sisällöstä. Kuvassa keskiarvo 1 tarkoittaa, että aihealueessa on kehittämisen varaa, kun taas 5 tarkoittaa, että tämän aihealueen osalta verkkopalvelu on erinomainen. Suurimmat ongelmakohdat informaation luotettavuudessa johtuvat käyttäjien luotettavuudesta ja sivuston sisältämistä linkeistä. Muita puutteita informaation luotettavuudessa löytyy muun muassa päivitys- ja versiotietojen sekä oikeellisuuden ja informaation esitystavan alueita. Tekstin luettavuuden kannalta eniten ongelmia aiheuttavat tekstin tehostus sekä fontit ja tekstin luettavuus. Tekstin asettelu sekä luettavuus puolestaan ovat erinomaisia. 18 Kuva 5 WeSQu-työkalun antamat tulokset informaation luotettavuudesta ja tekstin luettavuudesta. Kyseessä on hieman normaalista verkkopalvelusta poikkeava sivusto, sillä Eat.fiverkkopalveluun suurimman osan sisällöstä tuottavat palvelun käyttäjät. Tähän nähden informaation luotettavuus on melko hyvä. Informaation on tarkoituskin olla mielipiteisiin perustuvaa. Voisi olettaa, että informaatio on luotettavampaa, jos on rekisteröitynyt käyttäjäksi ja pystyy itsekin antamaan palautetta muista käyttäjistä. Verkkopalvelun käyttäjät voivat tarkastella myös sitä, onko kyseisellä arvostelijalla suosituksia. Näin ollen voi itse päättää, kenen arvostelijan mielipiteeseen uskaltaa luottaa. Linkeistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa, navigointiin liittyvässä kohdassa. Tekstin tehostuksessa on ongelmia, koska sivustolla ja jopa yhdellä sivulla on käytetty useita eri tehostusmenetelmiä. Useiden tekstintehostuskeinojen käyttö samanaikaisesti voi johtaa palvelun käyttäjän niin sanottuun kilpavarusteluun. Tällöin sivustolla käytetään koko ajan yhä järeämpiä keinoja, jotta käyttäjän huomio saataisiin kiinnittymään tärkeäksi koettuun elementtiin. Tällaisessa tilanteessa verkkopalvelu koetaan sekavaksi, eikä käyttäjä tiedä, mikä todella on tärkeää ja mihin hän kohdistaisi katseensa. (Nielsen 2000, s. 129; Sinkkonen et al. 2002, s. 144.) Fontteja ja tekstin luettavuutta puolestaan voisi parantaa huolehtimalla riittävästä tekstin ja taustan 19 välisestä kontrastista. Paras vaihtoehto olisi, että tekstin tausta olisi vaalea ja teksti tumma. (Nielsen 2000, s. 126.) Myös kirjoitusvirheet hidastavat tekstin luettavuutta, mutta näihin ei juurikaan voi vaikuttaa, koska käyttäjät kirjoittavat arvionsa itse, eikä kieltä tarkisteta tai muutenkaan muokata ennen julkaisua. Eat.fi-verkkopalvelun sisältö ei ole niin luotettava ja hyvä kuin se voisi olla. Teksti on WeSQu:n mukaan melko luettavaa, mutta monen käyttäjän ensikokemuksella sivusto saattaa olla hyvinkin sekava. Tämän aiheuttaa se, että informaatiota on joka puolella, eikä se ole selkeiden otsikoiden alla. Palvelun etusivulle on pyritty mahduttamaan kaikki mahdollinen informaatio, mikä johtaa siihen, että mikään ei erotu selkeästi. Olisi oleellista saada ainoastaan tärkeimmät asiat etusivulle selkeiden ja kuvaavien otsikoiden alle. Tällä tavoin käyttäjä löytäisi helpommin etsimänsä tiedot ja pystyisi valitsemaan tarpeelliset hakukriteerit. Informaation luotettavuutta puolestaan parantaisi se, että käyttäjien arvioinnit läpäisisivät jonkinlaisen seulan ennen julkaisua. Verkkopalvelun käyttäjät kuitenkin yleensä tietävät millainen verkkopalvelu Eat.fi on, joten he osaavat suhtautua siellä olevaan informaatioon varauksella. 3.2.4 Navigointi Quality Model for Web Sites -arviointimallin navigointiosio ottaa kantaa sivuston rakenteeseen, horisontaaliseen sekä vertikaaliseen navigointiin sekä sivuston mahdolliseen navigointipalkkiin. Arvioinnissa huomioidaan eri mallisten linkkien toimivuus ja loogisuus, mahdolliset kuvalinkit, sivuston toiminta myös kuvia tukemattomalla selaimella sekä sivuston hierarkisuus. Eat.fi-sivuston navigointi on yksittäisiä muotoseikkoja lukuunottamatta toteutettu varsin toimivasti. Sivustolla on käytössä yhtenevä horisontaalinen navigointipalkki, joka sisältää linkit etusivulle ja muille usein käytettäville näkymille sekä hakutominnon, jolla voi nopeasti etsiä tiettyä ravintolaa nimeltä. Navigointipalkki on käytössä kaikkialla. Navigointipalkin yläpuolella sijaitsee kielivalinta- ja kirjautumispalkki, jonka yläpuolelta sen sijaan löytyy kasa erilaisia suurehkoja mainoksia. Pienellä resoluutiolla (1280x800) mainokset sekä navigointipalkki kuluttavat yli puolet kerralla näkyvissä olevasta tilasta. Itse sisältö sijaitsee edellä mainitun navigointipalkin alapuolella ja myös sisällön ympärillä on toisinaan mainoksia. Kuvasta 6 havaitaan WeSQu -työkalun tuottama arviointi sivustosta. Navigoinnin suurimmat ongelmakohdat muodostuvat sivuston ulkopuolisten linkkien toteutuksesta sekä sosiaalisen selailun hyödyntämättömyydestä. Lisäksi erityisesti kuvalinkkien esitystavassa, sivustolla liikkumisessa sekä hakutoiminnoissa havaittiin pieniä puutteita. 20 Kuva 6 WeSQu -työkalun tuottama arviointi sivustosta navigoinnin osa-alueelta. Sivuston ulkopuoliset linkit voidaan oikeastaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen: varsinaiset linkit sekä sivustolla näkyvät mainokset. Näistä ensimmäiset ovat muutoin onnistuneesti toteutettuja, mutta jo-käytyjä linkkejä ei erota muista linkeistä eikä linkkeihin liity minkäänlaista selitystä linkkien tarkoituksesta. Mainoksia sen sijaan on paljon välillä varsin rajustikin käyttökokemusta häiritsevissä paikoissa ja mainoksia klikkaamalla käyttäjä voi päätyä varsin mielivaltaisen tuntuiselle sivulle. Mainosten toimintaa voi kuitenkin perustella sivuston käyttämisen ollessa ilmaista. Pienemmistä navigointiin liittyvistä ongelmakohdista mainittakoon esimerkiksi kuvalinkkien kuvien intuitiivisuus: ravintolalajityypit -otsikon alta käyttäjä ei välttämättä heti ensimmäisellä yrityksellä ymmärrä juusto -ikonin tarkoittavan eurooppalaista tai sipulin tarkoittavan etnistä ruokalaa. Viemällä hiiren kuvan päälle kuvien tarkoitus kuitenkin selviää. Sivuston navigointipalkissa toistettavalla hakutoiminnalla sen sijaan ei voi etsiä itse sivustolta tietoa, vaan ainoastaan erilaisia ravintoiloita, vaikka välillä myös tietyn sivuston etsimiselle voisi olla käyttöä. Lisäksi linkkien esitystapa ei ole yhtenäinen: osa linkeistä on alleviivattu, osa kirjoitettu ainoastaan pienillä kirjaimilla, kun taas osassa on jopa tummennettu tausta linkin (esim kielipalkin) ollessa aktiivinen. 21 Eat.fi-sivuston navigointi toimii kuitenkin edellämainittuja ongelmia lukuunottamatta pääpiirteittäin intuitiivisesti eikä normaalikäytössä esiinny puutteita. Sivusto on loogisesti rakennettu kokonaisuus ja kaikki tavallisimmat toiminnot (ravintoloiden haku, tarkastelu, sijainti, …) löytyvät alle neljän linkin painalluksen jälkeen. Sivusto on rakennettu jatkuvaa käyttöä silmälläpitäen ja ensikertalainen voisi kaivata etusivulle jonkinlaista opasta tai tietopakettia sivuston käyttötarkoituksesta, vaikka toisaalta jo toisella käyttökerralla käytetty ratkaisu osoittautuu toimivaksi menetelmäksi. 3.2.5 Vuorovaikutus Palvelun vuorovaikutusta arvioitiin saavutettavuutta käsittelevän kysymyslistan avulla sekä hyödyntämällä työkalun Tekninen toteutus -kysymyslistan kohtaa Virheiden estäminen ja virheistä toipuminen. Saavutettavuus-kysymyslistan tulokset löytyvät kuvasta 7 ja Tekninen toteutus -kysymyslistan tulokset on kuvattu ylempänä kohdassa Teknisen toteutuksen toimivuus. Tarkastelu painottuu tässä kappaleessa lomakkeisiin ja saavutettavuuteen siltä osin, kuin ne liittyvät verkkopalvelun vuorovaikutukseen (kysymyslistan kohta Sisällön lisääminen ja lisätty sisältö). Muut kysymyslistan kohdat on käyty läpi aiemmissa kappaleissa. Kuva 7 WeSQu-arviointityökalun saavutettavuus-kysymyslistan tulokset. Arvioinnin tulosten perusteella Eat.fi-verkkopalvelu on saavutettavuudeltaan melko hyvä ja lomakkeet on toteutettu myös melko hyvin. Virheiden estäminen ja virheistä toipuminen on verkkopalvelussa hieman heikommassa asemassa (ks ylempänä Kuva 22 7). Kuitenkin tuloksista voidaan päätellä, että vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa on verkkopalvelussa vielä parantamisen varaa. Eat.fi-verkkopalvelu sisältää palvelun käyttäjille erilaisia lomakkeita ravintolahakuja varten, lomakkeet sivustolle sisäänkirjautumista ja rekisteröintiä varten sekä lomakkeen arvostelun kirjoittamista varten jollekin ravintolalle. Rekisteröityneille käyttäjille on tarjolla myös lomake, jonka avulla käyttäjä voi lisätä uuden ravintolan palveluun. Keskityimme arvioimaan peruskäyttäjien tarvitsemia lomakkeita, joten jätämme uusien ravintoloiden lisäämisen tämän arvioinnin ulkopuolelle. Lomakkeiden yhteydessä käyttäjää on ohjeistettava riittävän selkeästi lomakkeiden käytössä, mikä voidaan saavuttaa esimerkiksi lomakekenttää kuvaavalla otsikolla (PapuAccess, 2012.) Karttasivun erilaisten ravintolahakujen yhteydessä käyttäjää on opastettu lomakkeiden käytössä joko esimerkkitekstillä lomakekentän sisällä, ohjetekstillä tai kuvailevalla otsikolla lomakekentän yläpuolella. Hakukenttien sisällä olevat esimerkkitekstit käyttäytyvät sivustolla hieman eri tavalla: esimerkkiteksti joko palaa lomakekenttään heti haun suorituksen jälkeen tai hakukenttä on käytävä käyttäjän itse tyhjentämässä hakujen välissä, jotta haku poistuu voimasta ja ohje palaa näkyviin. Jälkimmäisessä tapauksessa haku kuitenkin saattaa joskus vahingossa unohtua päälle, minkä seurauksena seuraavat ravintolahakujen tulokset saattavat vääristyä. Valintapainikkeiden yhteydessä tulisi aina ilmoittaa käyttäjälle, milloin käyttäjän on mahdollista valita joko vain yksi tai yksi tai useampia vaihtoehtoja (Juntunen et al. 2005; Korpela 2003.). Aivan jokaisessa paikassa käyttäjää ei ole kuitenkaan etukäteen opastettu karttasivun lomakkeissa sanallisesti. Ravintolatyyppejä valittaessa ovat käytössä radiopainikkeet, joista käyttäjää ei ole ohjeistettu sanallisesti siitä, että käyttäjä pystyy valitsemaan vain yhden vaihtoehdon - vaikka tämä selviääkin käyttäjälle nopeasti hänen kokeillessaan näitä eri vaihtoehtoja. Monivalintamahdollisuus hakujen yhteydessä on kuitenkin aina selvennetty käyttäjälle sanallisessakin muodossa. Sisäänkirjautumisprosessi perinteisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla on selkeä, ja käyttäjää ohjeistetaan hyvin myös käyttäjätunnuksen tai salasanan ollessa väärä tai jommankumman kokonaan puuttuessa kirjautumistilanteessa. Uloskirjautuminen on myös helposti löydettävissä verkkosivulta oikeasta yläkulmasta. Palveluun rekisteröityminen on helppoa ja yksinkertaista, ja käyttäjää on rekisteröitymislomakkeen yhteydessä ohjeistettu riittävästi lomakkeen eri kohdissa ja puuttuvista tiedoista ilmoitetaan rekisteröintivaiheessa. Rekisteröinnin ja kirjautumisen yhteydessä puutteellisuutta on havaittavissa siinä, jos käyttäjä haluaa kirjautua sisään jonkun toisen palvelun tiliä (esim. Facebook) käyttämällä. Ohjeistus on rekisteröinnin yhteydessä hyvin epäselvä. Palvelun antamalla ohjeistuksella käyttäjä päätyy liikkumaan 23 edestakaisin kahden eri sivun välillä, sillä sisäänkirjautuminen jonkun toisen palvelun tunnuksilla ei kuitenkaan onnistu kummaltakaan sivulta, jonne käyttäjää ohjataan menemään kirjautuakseen sisään. Mikäli käyttäjä yrittää kirjautua sisään toisen palvelun tunnuksilla palvelun oikeasta ylänurkasta avautuvan kirjautumislaatikon kautta, toisen palvelun logoa painaessa mitään ei kuitenkaan tapahdu. Näyttää siltä, että tämä ominaisuus ei verkkopalvelussa toimi ollenkaan. Arvostelun lisäämisestä käyttäjää ohjeistetaan lomakkeessa useimmiten hyvin. Arvostelun lisäämiseen ja lomakkeen virheilmoituksiin kuitenkin liittyy hieman epäloogisuutta ja siinä esiintyy pieniä virheitä. Lomake käyttäytyy anonyymille käyttäjälle ja sisäänkirjautuneelle käyttäjälle virheellisesti eri tavalla. Arvostelulomakkeen kommenttikentän tulisi olla pakollinen vain, jos lomakkeen aiemmista kohdista (ruoan laatu, kokemus, hinta-laatusuhde) on annettu arvosanoiksi erittäin korkeita (yksi parhaista / loistava) tai matalia (lähes syömäkelvotonta / surkea / ylihinnoiteltu). Tämä ehto pätee sisäänkirjautuneiden käyttäjien kohdalla hyvin ja virheellisestä lomakkeesta ilmoitetaan asianmukaisesti. Anonyymille käyttäjälle lomake kuitenkin käyttäytyy sen lähetysvaiheessa niin kuin käyttäjä antaisi aina joko todella matalia tai korkeita arvosanoja - se ilmoittaa virheellisestä lomakkeesta eli kommentin puuttumisesta, vaikka kommentin ei pitäisi olla tällöin pakollinen (Ks. Kuva 8). 24 Kuva 8 Anonyymin käyttäjän arvostelulomake, jossa pakolliseksi merkityt kentät täytettynä. Lomakkeessa ei ole mainintaa kommentin pakollisuudesta keskivertoisia arvosanoja annettaessa ja pakolliseksi kentäksi kommenttikenttä merkitään vasta, kun ehto täyttyy (Ks. Kuva 9, kommenttikentän perässä oleva *-merkki). Kaikissa lomakkeissa tulisi olla selkeästi ilmaistuna se, mitkä kentät käyttäjän tulee täyttää ja milloin ne ovat pakollisia (Silius et al. 2003.) ja tässä lomakkeessa näin ei tapahdu. Myöskin, jos käyttäjä on korjannut virheelliset kohdat lomakkeessa, käyttäjän lähettäessä lomakkeen uudelleen sama virhe viesti jää yhä lomakkeen yläreunaan. Tämä saattaa myös hämmentää käyttäjää, sillä virheviesti jää turhaan näkyviin käyttäjälle lähetyksen onnistuttua. 25 Kuva 9 Kirjautuneen käyttäjän arvostelulomake, jossa kohta “Kommentti suomeksi” on merkitty pakolliseksi. Arvostelulomakkeen lähetyksen jälkeen käyttäjän tekemä arvostelu siirtyy heti näkyviin palveluun, mikäli käyttäjän arvostelussa oli mukana kommentti. Ilman kommenttia vain käyttäjän antamat arvosanat lisätään palveluun ja ne lasketaan mukaan arvioidun ravintolan keskiarvoihin. Ilmoituslaatikko onnistuneesta lähetyksestä ilmestyy sivuston keskelle muiden annettujen arvostelujen yläpuolelle. Rekisteröitynyt käyttäjä voi lähetyksen jälkeen jonkin verran muokata arvosteluaan, mutta käyttäjän ei ole mahdollista itse poistaa viestiään palvelusta. Anonyymille käyttäjälle ei ole annettu mahdollisuutta edes muokata arvosteluaan. Käyttäjällä tulisi kuitenkin aina olla mahdollisuus perua tekemänsä toiminto (Nielsen 2001; Preece et al. 1994, s. 162.) 26 Lähetyksen jälkeen anonyymi ei myöskään saa minkäänlaista informaatiota tekemästään arvostelusta. Anonyymeille käyttäjille tarkoitetussa arvostelulomakkeessa kysytystä käyttäjän sähköpostiosoitteesta käyttäjä saattaisi ensin ajatella, että käyttäjä saa sähköpostiinsa ilmoituksen tekemästään arvostelusta, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu. Sähköpostiosoitteen antaminen lomakkeen yhteydessä jää siis myös hieman epäselväksi. Lomakkeissa esiintyviä pieniä epäselvyyksiä ja epäloogisuuksia lukuunottamatta, verkkopalvelun lomakkeet vaikuttavat kuitenkin toteuttavan suurimman osan lomakkeille olennaisista asioista. Lomakkeet toimivat kaiken kaikkiaan melko odotetusti ja vuorovaikutus käyttäjän ja palvelun välillä toimii suhteellisen hyvin eli lomakkeisiin syötetyt tiedot siirtyvät palveluun. Kokonaisuudessaan käyttäjää on ohjeistettu lomakkeiden käytössä hyvin ja käyttäjän on mahdollista epäselvissä tapauksissa myös itse päätellä lomakkeen toimintaa oikeaan suuntaan. 3.3 Käyttäjätestien tulokset Käyttäjätestejä suoritettiin viidelle henkilölle, jotka eivät olleet käyttäneet Eat.fiverkkopalvelua aiemmin. Testikäyttäjille on annettu tässä raportissa nimet K1, K2, K3, K4 ja K5. Alla olevassa taulukossa 3 esitetään käyttäjien sukupuoli ja ikä. Kullekin käyttäjälle annettiin kaksi eri tehtävää. Tehtävässä 1 pyydettiin etsimään yleisarvosanaltaan vähintään neljän arvoinen aasialainen ravintola Tampereen keskustan alueelta ja tehtävässä 2 pyydettiin listaamaan Helsingissä seuraavana lauantaina kello 18 auki olevat ravintolat. Tehtävien jälkeen käyttäjille esitettiin muutama kysymys liittyen verkkopalvelun käyttötarkoitukseen, käytön helppouteen ja vaikeuteen. Käyttäjätestin tehtävät ja kysymykset löytyvät liitteestä 1. Käyttäjien antamat vastaukset löytyvät liitteestä 2. Taulukko 3 Käyttäjätestiin osallistuneet henkilöt. K1 K2 K3 K4 K5 Sukupuoli (N=Nainen, M=Mies) N M N M N Ikä 69 26 53 55 26 Viiden henkilön lisäksi tehtiin myös referenssisuoritus verkkopalvelua paljon käyttäneen käyttäjän toimesta samoilla tehtävillä. Referenssisuorituksen ideana oli saada tietoa 27 siitä, että nopeutuuko käyttäjän toiminta mahdollisesti toisen tehtävän kohdalla, kun hänellä on enemmän tietoa verkkopalvelun toiminnasta. Toisin sanoen onko verkkopalvelu opittava vai ei. Kaikki testiin osallistuneet henkilöt onnistuivat suorittamaan molemmat tehtävät. Tehtäviä ei pidetty yleisesti ottaen vaikeina. Kaikki myös ymmärsivät verkkopalvelun pääasiallisen käyttötarkoituksen, mutta tätä saattoi edesauttaa edellä suoritettujen tehtävien tehtävänannot. Käyttäjätestin yhteydessä tehtävien suorituksen jälkeen tehtävän haastattelun ensimmäinen kysymys “Mikä on palvelun käyttötarkoitus?” olisi ollut jälkeenpäin ajateltuna parempi esittää jo ennen tehtävien suorittamista, sillä suullisesta tehtävänannosta käy ilmi myös sivuston käyttötarkoitus. Kysymyksellä ei siis saatu luotettavasti tietoa siitä, ymmärsikö käyttäjä palvelun käyttötarkoituksen sivustolta saatavan informaation perusteella, sillä haastattelun tekijä mainitsi sivuston käyttötarkoituksen jo ohimennen ennen tehtävien 1 ja 2 tehtävänannossa ennen kysymyksen esittämistä. Vaikempana asiana pidettiin yleisesti karttakäyttöliittymää ja verkkopalvelun navigointivalikoita. Useimmat kokivat etusivun erittäin sekavaksi, koska se sisälsi heidän mielestään liikaa tavaraa. Tällöin olennaisten asioiden kuten päänavigointipalkin löytäminen muodostui hankalammaksi. Oikeiden valikoiden löytämistä vaikeutti myös se, että valikon nimestä oli joskus vaikea päätellä sen käyttötarkoitusta. Tästä mainittiin esimerkkinä "juuri nyt"-valikko, jonka avulla voidaan filteröidä kartalle näkyviin juuri nyt auki olevat ravintolat tai näyttää tiettynä päivämääränä ja kellonaikana auki olevat ravintolat. Toinen esimerkki valikoiden käyttötarkoituksen vaikeaselkoisuudesta olivat kartan ravintolatyyppien rajaukseen käytetyt ikonit, jotka eivät kertoneet useimmille mitään ravintolan tyypistä. Vaikka verkkopalvelu vaikuttikin käyttäjistä alkuun sekavalta, useimmat muistivat toisella käyttökerralla navigointipalkkien sijainnin ja hallitsivat niiden käytön ja logiikan paremmin. Tätä havaintoa tukee myös kuvassa 10 näkyvät käyttäjätestiin osallistuneiden käyttäjien tehtävien suoritukseen kuluneet kokonaisajat. Kuvassa 10 on näkyvillä myös kaikkien käyttäjien kesken laskettu keskiarvoaika kummallekin tehtävälle sekä referenssisuoritus. 28 Kuva 10 Käyttäjätestin tehtävien suoritukseen kulunut aika. Kun verrataan käyttäjien keskiarvoaikaa referenssiaikaan tehtävien 1 ja 2 välillä, huomataan, että aikaero verrattuna referenssisuoritukseen pienenee tehtävässä 2. Tehtävän 2 referenssiajan ja keskiarvoajan erotus on noin 58% pienempi verrattuna tehtävään 1. Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että verkkopalvelun käyttö nopeutuu ja muuttuu tehokkaammaksi mitä enemmän sitä käytetään. Useimmat käyttäjät kokivatkin toisen tehtävän suorituksen helpommaksi, kun navigointivalikot ja käyttöliittymä olivat jo hieman tutumpia. 29 4 Verkkopalvelun keskeiset kehittämiskohdat Tässä luvussa on esitelty pääpiirteittäin Eat.fi-verkkopalvelun arvioinnin aikana löytyneet keskeisimmät ongelmat ja kehittämiskohdat sekä mahdollisia ratkaisuehdotuksia näiden korjaamiseksi. 4.1 Vakavat ongelmat Vakavat ongelmat ovat verkkopalvelun käyttöön liittyviä ongelmia, jotka ovat luonteeltaan vakavia ja näkyvät enemmän tai vähemmän käyttäjille palvelun jokapäiväisessä käytössä. Yhteensä vakavia ongelmia Eat.fi-verkkopalvelun arvioinnin aikana löytyi viisi kappaletta, joista osa koostuu useammasta pienestä osaongelmasta muodostaen näin laajemman kokonaisuuden. Jokainen ongelma on listattu omana alalukunaan. 4.1.1 Olennaisista sivuista ei tulostusystävällisiä versioita Käyttäjän tarpeisiin soveltuvan ravintolan löytyessä on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjä saa tämän kyseisen tiedon (nimi, sijainti ja/tai osoite, aukioloajat, kuva) itselleen talteen, joko pdf:nä tai paperille. Verkkopalvelun nykyinen toimintamalli ei tätä mahdollista ja yksittäisen ravintolan tietojen tulostaminen jakautuisi peräti neljälle eri A4kokoiselle sivulle, eikä kaikkea tarpeellista edes löydy tulosteesta. Lisäksi tulosteessa on mukana kaikkea sinne kuulumatonta, kuten esimerkiksi esitäytetty arvostelulomake. 4.1.2 Etusivun monimutkaisuus Ensivaikutelma Eat.fi-verkkopalvelun etusivusta on varsin sekava. Sivulla on käytetty viittä eri fonttikokoa suositellun kolmen sijaan, todella paljon erilaisia värejä ja väriyhdistelmiä, sekä liikaa huomiota kiinnittäviä elementtejä. Lisäksi elementtien suuren määrän takia elementeissä on havaittavissa kilpavarustelua, jolla yritetään saada käyttäjä havaitsemaan jokainen elementti. Lopputulos on kuitenkin varsin epäonnistunut, sillä näkyvimmät elementit ovat tällä hetkellä mainosbannerit, joita sivuilla on paljon erikokoisina. Lisäksi mainosten koot ovat varsinkin pienillä resoluutioilla varsin suuria ja vievät ison osan ruudun pinta-alasta, mikä vaikeuttaa palvelun käyttöä ja heikentää käyttökokemusta. Palvelun käyttötarkoitus ei mitenkään näy uudelle käyttäjälle etusivulta ja kyseinen informaatio on kätketty Lisätietoja Eat.fi:stä -linkin taakse. 30 Toisaalta taas oleellisissa elementeissä, esimerkiksi kartan valikossa, on käytetty suhteettoman pieniä kontrastieroja, jolloin koko valikko sekä linkit jäävät helposti käyttäjältä huomaamatta. Tämä, sekä edellämainittu “turhissa” elementeissä käytetty kilpavarustelu heikentää käyttökokemusta entisestään. Etusivusta saadaan kyseisen verkkopalvelun kohdalla varsin miellyttävä kiinnittämällä huomiolla aiemmin mainittuihin ongelmiin: vähennetään värejä, fontteja sekä mainosbannereita etusivulta ja keskitytään olennaisuuksiin. Mainosrahoitteisen sivuston ollessa kyseessä mainoksia voi sijoitella tässä tapauksessa esimerkiksi ravintoloiden esittelysivulle, missä ne eivät olisi läheskään niin häiritseviä ja palvelisivat käyttötarkoitustaan. Lisäksi etusivulle tulee laittaa “Tutustu palveluun” -toiminto saataville ensimmäistä käyttökokemusta ajatellen. 4.1.3 Palvelun käyttämisen opittavuus Etusivun sisältäessä kaiken tarpeellisen palvelun myöhempää käyttöä varten, se ei ole missään suhteessa intuitiivinen. Uusi käyttäjä ei varmasti ensimmäisellä vilkaisullaan osaa sanoa, mikä on palvelun käyttötarkoitus. Sivuston syövereistä löytyy kuitenkin suhteellisen kattava sekä hyödyllinen “Tutustu Palveluun” -toiminto, mutta se on kätketty Lisätietoja Eat.fi:stä -linkin taakse. Kyseisen linkin löytyminen etusivulta helpottaisi käytön opittavuutta huomattavasti. Lisäksi kyseessä on linkki, joka käyttäjän tulisi varsinkin ensimmäisellä kerralla havaita, joten sen esittämiseen ja sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4.1.4 Vaihtoehtoisten kirjautumistapojen toimimattomuus Eat.fi-verkkopalveluun on mahdollista kirjautua sekä järjestelmään varta vasten tehdyillä tunnuksilla, tai käyttäen olemassa olevaa Facebook- tai Google+ tiliä. Jälkimmäisten käyttäminen ei kuitenkaan linkeistä huolimatta toimi sillä linkit eivät vie mihinkään. Mikäli ominaisuus ei ole enää käytössä tai sitä ei saada toimimaan, tulee linkit sekä kyseiset maininnat poistaa. 4.1.5 Arvostelulomakkeen toimimattomuus Ravintolaa voi arvostella sekä anonyymisti tai kirjautuneena sisään. Arviointilomake toimii kuitenkin epäloogisesti eri tavalla anonyymille käyttäjälle sekä kirjautuneelle käyttäjälle: kommenttikohdan tulisi olla pakollinen vain jos arvosanat ovat poikkeuksellisen korkeita tai matalia, mutta anonyymille käyttäjälle tämä on aina pakollinen. Lisäksi kommenttikentän ollessa tyhjä lomakkeen lähetyksen aikana 31 sivustolle ilmaantuu virheilmoitus, joka ei häviä näkyvistä onnistuneenkaan lomakkeen lähetyksen seurauksena. Onnistuneen lomakkeenlähetyksen tulee tyhjentää kuvan mukainen virheilmoitus. Lisäksi arviointilomakkeen tulisi toimia samalla periaatteella sekä rekisteröityneelle että anonyymille käyttäjälle, mikäli nimettömät arvostelut ovat sallittuja. 4.2 Kehittämiskohdat Kehittämiskohteiksi luetaan sellaiset verkkopalvelun käytössä näkyvät ongelmat ja virhetilanteet, joiden korjaamista ei voida luokitella kriittiseksi tai jotka eivät välttämättä näy käyttäjille kovin merkittävin osin. Kyseisten kehittämiskohteiden korjaaminen parantaisi verkkopalvelun laatua ja tekisi palvelusta käyttäjäystävällisemmän. Erilaisia kehittämiskohteita arvioinnin kohteena olleesta verkkopalvelusta löytyi 10 kappaletta. 4.2.1 Skaalautuvuus eri resoluutioille Tarkoilla resoluutioilla (1280x1024 ja suuremmat) verkkopalvelu toimii normaalisti, mutta pienemmillä resoluutioilla sivuston käyttö on hankalaa. Erityisesti kannettavissa tietokoneissa suositulla 1366x768 -resoluutiolla mainokset sekä muut tarpeettomat vievät näytön pinta-alasta reilusti yli puolet ja palvelun käyttö hankaloituu. Lisäksi etusivulle saavuttaessa etusivun olennaisimmasta osasta, kartasta, näkyy vain osa ja sivua pitää vierittää alaspäin palvelun käytön mahdollistamiseksi. Lisäksi tämä tuo ongelmia erityisesti mobiilikäyttäjille pieniresoluutioisilla näytöillään. 4.2.2 Toimivuus eri selaimilla Etusivun toiminta perustuu pitkälle kartan käyttämiseen ja kyseinen karttaominaisuus vaatii toimiakseen JavaScript -tuen. Varsinkin mobiiliselaimilla tämä tuki on usein joko oletuksena pois päältä tai varsin puutteellinen ja siksi myös nykyaikaisimmilla mobiililaitteilla verkkopalvelun käyttäminen ei onnistu tai on erityisen vaikeaa. 4.2.3 Mainosten sijoittelu Etusivun ollessa muutenkin suhteellisen täyteen ahdettu sieltä löytyy myös palvelun toimintaa rahoittavia mainosbannereita, sekä sivuston yläosasta että laidoilta. Nämä bannerit sisältävät mahdollisesti kuvia, animaatioita, ääntä, vilkkuvia valoja yms. jotka luonnollisesti pyrkivät kiinnittämään palvelun käyttäjän huomion. Etusivulla liiallinen mainosten käyttäminen kuitenkin vain ärsyttää käyttäjää ja kerää käyttäjän huomion pois itse sivustosta. Mainosrahoitteisen sivuston toiminnan pohjautuessa mainoksista 32 saataviin tuottoihin tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta kenties vähemmän on tässä tapauksessa enemmän - vai kuinka moni käyttäjä kiinnostuu kolmesta mainoksesta samanaikaisesti? 4.2.4 Etsi -toiminnon puutteellisuus Sivustolta löytyy eräänlainen Etsi -toiminto, mutta puutteellisesti tällä voi etsiä vain erilaisia ravintoloita eikä tietoa koko sivustolta. Etsi -hakukenttä kyllä kertoo tämän, mutta palvelun jakautuessa moneen eri sivuun myös sivujen hakutoiminnolle olisi tarvetta. 4.2.5 Muut kehittämiskohteet Edellämainittujen lisäksi verkkopalvelusta löytyi useampia merkityksettömämpiä mutta käyttäjää ärsyttäviä ongelmia, joiden korjaamisella voidaan parantaa verkkopalvelun laatua merkittävästi. Seuraaviin, taulukossa 4 mainittuihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota: 33 Taulukko 4 Verkkopalvelusta löytyvät merkityksettömämmät ongelmat selityksineen. Ongelma Selitys Verkkosivun minimileveys on kiinteä. Aiheuttaa skaalautuvuusongelmia erityisesti pienillä näytöillä. Karttavalikon intuitiivisia. kuvalinkit eivät ole Käyttäjä ei tajua juuston tarkoittavan Eurooppalaista ruokaa tai sipulin tarkoittavan muuta etnistä ruokaa ilman opettelua. Käyttäjien lisäämät kuvat ravintoloista Ravintoloissa näytetyt kuvat ovat pieniä, ovat pieniä. eikä näitä pysty suurentamaan. Käytyjen ja käymättömien linkkien erottelu Linkkien esitystavassa ei erotella jo käytyjä linkkejä käymättömistä ja tämä vaikeuttaa navigointia. Linkkien esitystavan yhtenemättömyys Osa linkeistä on alleviivattu, osa kirjoitettu isoilla tai pienillä kirjaimilla, osan tausta on tummennettu, ... Käyttäjän opastus lomakkeiden täytössä Esimerkiksi radiobuttoneiden tapauksissa puutteellista puuttuu usein selite, miten painikkeen toiminta vaikuttaa kyseiseen lomakkeeseen Edellämainitut ongelmat eivät ole millään tavalla kriittisiä palvelun toiminnan kannalta, mutta niiden olemassaolo on hyvä tiedostaa esimerkiksi jatkokehityksen kannalta. 34 5 Harjoitustyön merkitys Tässä harjoitustyössä arvioitiin Eat.fi-verkkopalvelun laadukkuutta monesta eri näkökulmasta usealla eri menetelmällä. Verkkopalvelusta löytyi eri menetelmien avulla paljon erilaisia enemmän tai vähemmän merkityksellisiä epäkohtia, jotka tämän jälkeen kategorisoitiin vakaviin ongelmiin sekä myöhemmäksi jätettäviin kehittämiskohtiin niiden kriittisyyden ja toistuvuuden perusteella. Lopuksi löytyneitä ongelmia käsiteltiin ja niihin pyrittiin löytämään ratkaisuehdotuksia. Edellä mainittuja ongelmia ratkomalla arvioitavasta verkkopalvelusta tulisi laadukkaampi. Harjoitustyön suoritus onnistui harjoitustyöryhmän aikaisempiin arviointikokemuksiin suhteutettuna loistavasti: arvioinnissa tutustuttiin sekä käytettiin onnistuneesti useita erilaisia arviointimenetelmiä, kuten esimerkiksi verkkopalvelun laadun arviointiin tarkoitettua mallia, automatisoituja työkaluja ja validaattoreita sekä käyttäjätestejä. Yhteishenki ryhmässä oli mainio ja kaikki ryhmän jäsenet selkeästi panostivat harjoitustyön tekemiseen. Yhteisten kokoontumisten aikana käsiteltiin aiemmin työstettyjä osioita ja tehtiin työnjakoa jatkoa ajatellen. Lisäksi ryhmän virallinen tiedotuskanava, IRC, on ollut varsin aktiivinen media koko harjoitustyön tekemiseen varatun ajan. Harjoitustyö palveli myös hyvin kurssin aihepiiriä ja työn tekemiseen löytyi riittävästi tietoutta kurssin verkkosivuilta. Työn tekemisen aikana sai laajemman käsityksen verkkopalveluiden laadukkuudesta sekä laadun arvioinnista ja oppi myös sen, ettei yksittäisen kurssin aikana varmasti kehity vielä valmiiksi laadun asiantuntijaksi. Aihepiiristä löytyy kuitenkin jatkoa ajatellen kestävä pohja, jonka päälle on hyvä lähteä keräämään lisää tietoa aiheesta. 35 6 Lähteet Bailey, B., & Schaffer, E. [online] 2001. Past Issues - UI Design Newsletter. Acceptable Computer Response Times. Newsletter. [Viitattu 20.11.2013]. Saatavissa wwwmuodossa: http://www.humanfactors.com/downloads/apr01.asp#bobbailey. Hautamäki, T. & Fogelholm, N. 2006. Verkkoherran Opas: Hakukoneoptimointi. [Viitattu 24.11.2013]. Saatavissa pdf-muodossa: http://www.optimointi.com/oppaat/seo-opas.pdf. Juntunen, R., Jylhä, V., Laatunen, P.& Söderholm, M. [online] 2005. Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja –palveluille. Näkövammaisten Keskusliitto. Päivitetty 29.3.2007. [Viitattu 22.11.2013]. Saatavissa www-muodossa: http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/testohje.htm. Korpela, J. 2003. Www-sivut jokaiselle sopiviksi: Esteettömien verkkosivujen tekemisen opas kaikille tekijöille ja teettäjille. [Viitattu 22.11.2013]. Saatavissa PDF-muodossa: http://www.tieke.fi/mp/db/file_library/x/IMG/13104/file/esteettomyysopas.pdf. Köykkä, S. 1995. World-Wide Web julkaisijan opas. Jyväskylä:Suomen ATK-kustannus Oy. Miller, G.A. 1956. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. The Psychological Review, 1956, vol. 63, pp. 8197. Nielsen, J. 2000. WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Nielsen, J. [online]. Error Message Guidelines. 2001 [Viitattu 22.11.2013]. Saatavissa www-muodossa: http://www.useit.com/alertbox/20010624.html. PapuAccess. 2012. Selkokielisen verkkopalvelun sisällön ulkoasu ja typografia. [WWW]. Helsinki: Papunet-verkkopalveluyksikkö. Lomakkeet selkokielisillä sivuilla. [Viitattu 24.11.2013]. Saatavissa: http://papunet.net/saavutettavuus/lomakkeet/. Preece, J. et al. 1994. Human Computer Interactions. Workingham: Addison-Wesley Publishing Company. [Viitattu 22.11.2013]. 36 Signore, O. 2005. Towards a Quality Model for Web Sites [WWW]. Varsova: CMG Poland. “First CMG Poland Conference” on 9 - 10 May 2005, in Warsaw, Poland. [Viitattu 21.11.2013]. Saatavissa: http://www.w3c.it/papers/cmg2005Poland-quality.pdf. Silius, K., Yritys, K., Tervakari, A-M., Inkinen, H., Kaartokallio, H., Häkkinen, P. & Mäkelä, T. 2003. ARVO -arviointi- ja reflektointityövälineen kriteeristö. Julkaisematon työraportti. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio. [Viitattu 22.11.2013]. Sinkkonen, I., Kuoppala, H, Parkkinen, J. & Vastamäki, R. 2002. Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J. 2005 - 2013a. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. 3.3 Eri malleja. [WWW]. [Viitattu 20.11.2013]. Saatavissa rajoitetusti: http://hlab.ee.tut.fi/piiri/content/33-eri-malleja. Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J. 2005 - 2013b. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. 3.3.1 Quality Model for Web Sites. [WWW]. [Viitattu 20.11.2013]. Saatavissa rajoitetusti: http://hlab.ee.tut.fi/piiri/content/331-qualitymodel-web-sites. Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J. 2005 - 2013c. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. 3.3.3 Käyttökelpoisuuden arviointimalli [WWW]. [Viitattu 18.9.2013]. Saatavissa rajoitetusti: http://hlab.ee.tut.fi/piiri/content/333-kayttokelpoisuuden-arviointimalli. Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J. 2005 - 2013d. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. 5.3 Asiantuntijamenetelmiä. [WWW]. [Viitattu 22.11.2013]. Saatavissa rajoitetusti: http://hlab.ee.tut.fi/piiri/content/53asiantuntijamenetelmia. Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J. 2005 - 2013e. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. 5.4.1 Havainnointi. [WWW]. [Viitattu 24.11.2013]. Saatavissa rajoitetusti: http://hlab.ee.tut.fi/piiri/content/541-havainnointi. 37 WeSQu-työväline verkkopalvelujen arviointiin. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto/Hypermedialaboratorio, 2008. [Viitattu 22.11.2013]. Saatavissa: http://matriisi.ee.tut.fi/wesqu. 38 LIITE 1 Käyttäjätestin tehtävät ja kysymykset Tehtävät: 1. Etsi yksi yleisarvosanaltaan yli 4 arvoinen Aasialainen ravintola Tampereen keskustan alueelta 2. Näytä kartalla 8.11. klo 18.00 Helsingissä aukiolevat ruokapaikat Huomiot: - Tehtävän suoritukseen kulunut aika ~summittaisesti? - Monenko välivaiheen kautta oikeisiin vastauksiin päädyttiin? - Onnistuiko / epäonnistuiko tehtävien suoritus? - Löytyikö haettu tieto? Kysymykset: 1. Mikä on palvelun käyttötarkoitus? 2. Tuntuivatko tehtävät helpoilta? 3. Mikä oli vaikeinta? 39 LIITE 2 Käyttäjätestin kysymysten vastaukset Kysymykset: 1. Mikä on palvelun käyttötarkoitus? K1: Auttaa käyttäjää löytämään haluamansalainen ravintola tietystä kaupungista. K2: Löytää haluamansa ruokapaikka haluamastaan paikasta. K3: Etsiä ravintoloita erilaisten vaatimusten perusteella K4: Ruokapaikkojen etsiminen ja eri laatuisten paikkojen katselu. K5: Helpottaa ravintoloiden hakua. Varmaankin kätevä, jos on vieraalla paikkakunnalla. 2. Tuntuivatko tehtävät helpolta? K1: Toisella kerralla tehtävä oli helpompi, kun ymmärsi sivuston periaatteen. K2: Toisella kerralla oli helpompi K3: Joo, sitten kun sivustoon pääsi vähän käsiksi K4: Tehtävät olivat keskinkertaisia. K5: Tehtävät olivat helppoja. Kaupungin vaihto onnistui kätevästi hakukentän avulla. 3. Mikä oli vaikeinta? K1: Alku, kun ei ole koskaan nähnyt kyseistä verkkosivua ja muutenkin käyttänyt vähän tällaisia verkkopalveluita. Kriteerien asettaminen sujui melko nopeasti, mutta koska yleisarvosanaltaan yli 4 arvoisia aasialaisia ravintoloita Tampereen keskustan alueella on melko vähän, eivät ne “pallukoina” erottuneet kartasta, koska kartta oli zoomattu melko pienelle alueelle. Niiden kohdassa ei lukenut edes ravintolan nimeä. Itse ravintolan löytäminen kartasta oli siis vaikeaa. K2: Käyttöliittymän ymmärtäminen. hahmottaminen ja yleisarvosanan merkityksen 40 K3: Päästä kärryille toiminnasta, “oletin erilaista toimintaa” K4: Oikean valikon löytyminen oli hankalaa. Esimerkiksi “juuri nyt” valikon nimestä on vaikea päätellä sen käyttötarkoitusta. K5: Ruudulla hieman liikaa tavaraa, mikä vaikeuttaa käyttöä. Liikaa erilaisia navigointipalkkeja. Hakuasetusten resetointi oli alkuun haastavaa. Muita havaintoja: - Miksi ravintolatyypit ei voi lukea yläpalkissa koko ajan (kuvakkeista/ikoneista yksinään ei oikein hahmota niiden tarkoitusta) - Kartalta pitäisi pystyä etsimään selkeämmin esim. Paikkakunta - ruoka - näytä (viittasi kartan vasemmassa laidassa oleviin palkkeihin hae paikkakunta - hae osoite kartalta - lisää ravintola, jotka voisi korvata tuollaisella kombolla) - käyttöliittymä sekava - vasemman palkin “uutta” on hyvin turha sivulle ekaa kertaa tulevalle ja sekoittaa käyttäjää - etusivulla on niin paljon sälää ettei huomaa oikeita ja tärkeitä asioita 41
© Copyright 2024