NUOTIOPIIRIRUNKO - Hämeen Partiopiiri ry

HÄMEEN PARTIOPIIRIN
TAMMISTARTTI
O
K
N
U
R
I
R
I
I
P
O
I
T
O
NU
Tämä iltanuotiopaketti on tehty ajatuksena:
Lisää vain partiolaiset ja nuotio!
Laulut iltanuotiomestari voi valita liitteenä
olevasta laululuntista ja leikkejä voi vaihtaa esimerkiksi
Viikin Vesikoiden leikkikoneen (vesikot.partio.net/leikit) avulla.
Voitte tietysti aina poimia rungosta vain parhaat ideat
tai lisätä siihen lippukuntakohtaista maustetta.
Hämeen Partiopiiri ry
Kasvuryhmä
2015
ILTANUOTIORUNKO
Tarina
Huuto
Laulu
Huuto
Huuto
Laululeikki
Tikkupullat
Iltahartaus
Leikki
Laulu
Huuto
Leikki
Laulu
Tervetuliaissanat
Nuotion
sytytys
Laulu
Loppusanat
NUOTION SYTYTYS
Syty nuotio, pala nuotio,
valaise ja lämmitä meitä!
Syty nuotio, pala nuotio,
valaise ja lämmitä meitä!
Nuotiomestari: Syty nuotio!
Yleisö: Äääh!
Nuotiomestari: Pala nuotio!
Yleisö: Äääh!
Se syttyy sittenkin!
TERVETULIAISSANAT
Kohdista sanat yleisön mukaan.
• Tervetuloa yhteiseen nuotiopiiriin.
Nyt kun nuotio jo roihuaa ja lämmittää meitä, meillä on mahdollisuus
tunnelmoida pieni hetki yhdessä.
• Ajatellaan tätä päivää. Mikä asia tänään sai hymyn huulille. Entä mikä
pisti ärsyttämään? Mitä olet tehnyt
ilahduttaaksesi kaveria tai läheistäsi? Päivän hyvä työ on osa partiolaisen lupausta : ”olla avuksi toiselle”.
Jokainen päivä on mahdollisuus olla
ilona ja apuna kaverille!
LAULU
Valitse laululuntin ensimmäisestä
sarakkeesta.
LEIKKI
Leijonan metsästyksessä esilaulaja laulaa ensin rivin, muut toistavat perässä.
Leijonaa mä metsästän.
Tahdon saada suuren.
Enkä pelkää ollenkaan.
Edessä on ruohoa
tiheä korkea ruohikko
sitä ei voi ylittää
sitä ei voi alittaa
sitä ei voi kiertää
täytyy mennä läpi
(kämmeniä liikutetaan
vastakkain ja sanotaan
”suih-suih”)
Leijonaa mä metsästän
Tahdon saada suuren
Enkä pelkää ollenkaan
Edessä on suo
suuri upottava suo
sitä ei voi ylittää
sitä ei voi alittaa
sitä ei voi kiertää
täytyy mennä läpi
(tehdään käsillä suokävelyliikettä ja suulla imetään ilmaa)
Leijonaa mä metsästän
Tahdon saada suuren
Enkä pelkää ollenkaan
Edessä on silta
pitkän pitkä silta
sitä ei voi ylittää
sitä ei voi alittaa
sitä ei voi kiertää
täytyy mennä sitä pitkin
(lyödään nyrkeillä rintaa,
”kops-kops”)
Leijonaa mä metsästän
Tahdon saada suuren
Enkä pelkää ollenkaan
Edessä on luola
syvä pimeä luola
sitä ei voi ylittää
sitä ei voi alittaa
sitä ei voi kiertää
täytyy mennä sisään
(kämmenillä hinkataan reisiä)
Luolassa on pimeää
Jotain pehmeää
Jotain karvaista
Kaksi kiiluvaa silmää
LEIJONA!!
ulos luolasta
(kokoajan jaloilla juoksu
liikettä lattiaa vasten)
silta
(lyödään nyrkeillä rintaa)
mutaa
(suulla imetään ilmaa)
ruohikko
(kämmeniä liikutetaan
vastakkain)
ovi auki
ovi kiinni
SLAM! Vihdoinkin kotona!
(huokaus)
HUUTO
●H-Y-V-Ä.
Hyvä,
Hyvä,
Hyvä!
LAULU
Valitse laululuntin toisesta
sarakkeesta suosikkisi.
LEIKKI
Solmunäppäryys
Vaihtoehto A
Jaa jokaiselle osallistujalle yksi
metri Snören naruherkkua.
Leikin johtajan merkistä jokainen osallistuja laitaa Snörenin
suuhunsa tehdäkseen siihen merimiessolmus. Käsiä ei saa käyttää. Ensimmäinen onnistuessaan
huutakoon HEP!, jolloin leikinjohtaja varmistaa solmun oikeaksi.
Vaihtoehto B
Jokaiselle annetaan pätkä narua
(n. 1 m). Kunkin osallistujan on
tarkoitus tehdä merimiessolmu
naruun kädet selän takana.
Leikki alkaa leikinjohtajan merkistä ja päättyy, kun ensimmäinen on saanut tehtävän suoritettua.
Vaihtoehto C
Kukin leikkijä ottaa itselleen parin. Parille annetaan narua (n. 1
m). Pari tarttuu narua kumpainenkin omasta päästä. Tämän jälkeen käsiä ei saa irroittaa narusta.
Leikkijöiden on tarkoitus tehdä
merimies solmu naruun. Leikki
alkaa leikinjohtajan merkistä ja
päättyy, kun ensimmäinen pari
on saanut tehtävän suoritettua.
Halutessanne leikkijöitä voi palkita
pienillä palkinnoilla.
HUUTO
Kiitetään kisaan osallistuneita
huudolla:
Hyvä, Kiva, Bra –
Antaa tulla lisää vaan!
LAULU
Valitse laululuntin kolmannesta
sarakkeesta suosikkisi.
HUUTO
A-I-V, rehu, rehu, rehu.
Turhaan emme kehu, kehu, kehu!
TARINA
B-P kertoi vanhan tarinan kahdesta
sammakosta, jotka eräänä päivänä
hypellessään sattuivat löytämään
kerma-astian. Sammakot kurkistivat
uteliaina astiaan ja putosivat siihen.
Toinen sammakoista arveli kerman
olevan jotakin kummallista nestettä, jossa sammakon oli mahdotonta
uida. Niinpä se ei yrittänytkään, ja
kun pelastajaa ei tullut, se vajosi
pohjaan ja hukkui.
Toinen sammakko ei antanut periksi.
Se yritti uida ja potkia kaikin voimin.
Välillä sekin vajosi, mutta ponnistautui taas pinnalle. Näin se jatkoi
tunnista tuntiin. Ja kuinka kävikään?
Äkkiä se tunsi jalkojensa alla kiinteää ainetta ja pääsi hyppäämään pois
astiasta. Kerma oli sen ponnistellessa
kirnuuntunut voiksi. Sisukas sammakko pelastui.
Sammakko kermasaavissa -tarina
on tunnustarinana Sisupartiolaisilla. Tänä vuonna partio on mukana
Yhteisvastuukeräyksen kotimaan
tukikohteena. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla partiolaiset kehittävät
ja kokeilevat uusia toimintamuotoja
mm. vaikeasti tavoitettavien nuorten saamiseksi mukaan. Lisäksi sillä
mahdollistetaan entistä kattavammin sisupartiotoimintaa eli erityistukea tarvitsevien - esimerkiksi kehitysvammaisten - lasten ja nuorten
partiota.
Partiossa lapset ja nuoret pääsevät itse tekemään ja vaikuttamaan,
saavat onnistumisen kokemuksia,
oppivat toimimaan ryhmässä ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten
kanssa. Sen parempaa tapaa kasvaa
itseensä ja maailmaan luottavaksi
ihmiseksi ei ole.
Sammakko kermasaavissa -tarina
kertoo sisukkuudesta, reippaudesta
ja rohkeudesta, jota meillä partiolaisilla on!
HUUTO
Kiitokseksi tarinasta on hyvä
huutaa lippukunnan oma huuto.
LAULULEIKKI
Esilaulaja laulaa rivin kerrallaan
ja muut toistavat. Seuraava säkeistö lauletaan edellisen säkeistön ohjeen mukaan esim. lujempaa tai hiljempaa. Kolmannen
kerran jälkeen laulu lopetetaan.
Alouette!
Alouette!
Pike-pike-pusse.
alou-alou-alouee!
Fillarin satula,
kaasupoljin,
ylipitkä viineri.
Ei tuu mittään.
Täytyy laulaa lujempaa. /
Täytyy laulaa hiljempaa. /
Täytyy laulu lopettaa.
TIKKUPULLAT
Tässä kohdassa iltanuotiota voidaan paistaa tikkupullia (resepti
liitteenä) tai lettuja tai makkaraa.
Osio voidaan jättää pois esimerkiksi, jos ihmisiä on paljon tai
vaihtoehtoisesti voidaan käyttää
useita nuotioita, ettei synny pitkiä jonoja.
ILTAHARTAUS
Luen nyt erään kohtauksen Antoine de Saint-Exuperyn kirjasta Pikku
prinssi:
Silloin ilmestyi kettu näyttämölle.
- Hyvää päivää, sanoi kettu.
- Hyvää päivää, vastasi kohteliaasti
Pikku prinssi, joka kääntyi katsomaan, mutta ei nähnyt ketään.
- Minä olen täällä, sanoi ääni omenapuun alta...
- Kuka sinä olet? Pikku prinssi kysyi.
Olet hyvin sievä...
- Minä olen kettu, sanoi kettu.
- Tule leikkimään kanssani, Pikku
prinssi ehdotti. Olen niin surullinen...
- En voi leikkiä kanssasi, kettu vastasi. Minua ei ole kesytetty.
- Ai! Anteeksi, sanoi Pikku prinssi.
Mutta hetken mietittyään hän lisäsi:
- Mitä tarkoittaa ”kesytetty”?
- Sinä et ole täältä kotoisin, kettu
sanoi. Mitä sinä etsit?
- Minä etsin ihmisiä, Pikku prinssi
vastasi. Mitä tarkoittaa ”kesytetty”?
- Ihmisillä, kettu sanoi, on pyssyt ja
he metsästävät. Se on hyvin harmillista. He kasvattavat myös kanoja.
Se on heidän ainoa hyvä puolensa.
Haetko sinä kanoja?
- En, sanoi Pikku prinssi. Minä haen
ystäviä. Mutta mitä tarkoittaa ”kesytetty”?
- Se on aivan liian unohdettu käsite,
sanoi kettu. Kesyttää on sama kuin
”solmia siteitä”.
- Solmia siteitä?
- Aivan niin, kettu sanoi. Nyt sinä et
ole minulle vielä muuta kuin aivan
samanlainen pikku poika kuin satatuhatta muuta pikkupoikaa. Enkä
minä tarvitse sinua. Sen enempää
kuin sinäkään tarvitset minua. Minä
en ole sinulle kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta
jos sinä kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta
tulee minulle ainoa maailmassa. Ja
minusta tulee sinulle ainoa maailmassa...
- Alan ymmärtää, sanoi Pikku
prinssi. On eräs kukka... luulen että se
on kesyttänyt minut...
- Saattaa olla, kettu sanoi. Maan
päällä sattuu kaikenlaista...
- Oi! Mutta ei se ole Maan päällä,
Pikku prinssi sanoi.
Kettu vaikutti hyvin uteliaalta:
- Jollain toisella tähdelläkö?
-Niin.
- Onko silläkin tähdellä metsästäjiä?
-Ei.
- Sehän on mielenkiintoista. Entä
kanoja?
-Ei.
- Mikään ei ole täydellistä, kettu
huokasi.
Mutta sitten se palasi asiaansa:
- Elämäni on yksitoikkoista. Metsästän kanoja, ja ihmiset metsästävät
minua. Kaikki kanat ovat samanlaisia, kaikki ihmiset samoin. Ikävystyn
vähitellen. Mutta jos sinä kesyttäisit
minut, tulisi elämäni aurinkoiseksi.
Oppisin tuntemaan askelten äänen,
joka olisi erilainen kuin kaikki muut.
Muut askeleet saavat minut ryömimään maan sisään. Sinun askeleesi
kutsuisivat minua kuopastani kuten
ihana soitto. Ja katso! Näetkö tuolla vehnäpellot? Minä en syö leipää.
Vehnä on minulle tarpeetonta. Vehnäpellot ovat minulle aivan yhdentekeviä. Ja se on murheellista! Mutta
sinulla on kullankeltaiset hiukset.
Olisi ihanaa kun kesyttäisit minut!
Vehnä, joka on kullankeltaista, muistuttaisi minua sinusta. Ja rakastaisin
tuulen suhinaa vehnäpellossa...
Kettu vaikeni ja katseli kauan Pikku
prinssiä.
- Ole hyvä...kesytä minut! Se sanoi.
- Kyllähän minä mielelläni, Pikku
prinssi vastasi, mutta minulla ei ole
paljon aikaa. Minun täytyy löytää
ystäviä ja oppia tuntemaan paljon
asioita.
- Ei voi tuntea muuta kuin sen,
minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi.
Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea
mitään. He ostavat kaupoista valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun
kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei
ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän! -Mitä
minun tulee tehdä? Pikku prinssi
kysyi.
- Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen, kettu vastasi. Ensin istuudut
ruohikkoon, noin, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä
sinä puhu mitään. Väärinkäsitykset
johtuvat aina sanoista. Mutta päivä
päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi...
Pikku prinssi tuli takaisin seuraavana päivänä.
- Olisi ollut parempi palata samaan
aikaan, sanoi kettu. Jos esimerkiksi
tulet kello neljältä iltapäivällä, niin
jo kolmelta alan olla onnellinen.
Mitä pitemmälle kello ehtii, sitä
onnellisemmaksi tulen. Kello neljän maissa alan jo hermostua ja olla
levoton; saan oppia onnen hinnan!
Mutta jos sinä saavut mihin aikaan
hyvänsä, en voi milloinkaan tietää,
koska minun pitäisi valmistaa sydämeni...täytyy olla perinteitä.
Niinpä Pikku prinssi siis kesytti ketun. Ja kun eron hetki lähestyi sanoi
kettu:
- Voi...! kuinka tulen itkemään.
- Se on oma syysi, sanoi Pikku prinssi, en minä halunnut sinulle mitään
pahaa, mutta itsehän pyysit, että
kesyttäisin sinut...
- Aivan niin, kettu sanoi.
- Mutta nyt alat itkeä! Pikku prinssi
sanoi.
- Aivan niin, kettu sanoi.
- Mutta silloinhan et voittanut mitään!
- Voitinpas, sanoi kettu, voitin vehnän kullankeltaisen värin.
Ja se lisäsi:
- Mene takaisin katsomaan ruusuja.
Silloin ymmärrät, että omasi on aivan erilainen kuin kaikki muut maailmassa. Kun sitten tulet ottamaan
minulta jäähyväisiä, niin lahjoitan
sinulle erään salaisuuden.
Pikku prinssi meni katsomaan ruusuja.
- Ette te ole ollenkaan samanlaisia
kuin minun ruusuni, te ette ole vielä mitään, hän sanoi niille. Kukaan
ei ole kesyttänyt teitä, ettekä te ole
kesyttäneet ketään. Te olette samanlaisia kuin minun kettuni oli aluksi.
Se oli vain aivan tavallinen kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta.
Mutta minä tein siitä ystäväni, ja nyt
se on ainutlaatuinen maailmassa.
Ja ruusut olivat hyvin noloja.
- Te olette kauniita, mutta te olette tyhjiä, hän sanoi vielä. Ei teidän
puolestanne voisi kuolla. Tietenkin
joku tavallinen ohikulkija voisi luulla, että minun ruusuni on samanlainen kuin te. Mutta se yksinään on
teitä kaikkia tärkeämpi, koska minä
olen juuri sitä kastellut. Koska juuri
sille tein tuulensuojan. Koska juuri sen lehdiltä tapoin toukat (paitsi
niitä kolmea, jotka jätin sitä varten,
että kukka saisi nähdä perhosia).
Koska juuri sen olen kuullut valittelevan ja kehuskelevan itseään tai
joskus vaikenevankin. Koska juuri se
on minun ruusuni.
Ja hän tuli taas ketun luo.
- Jää hyvästi, hän sanoi...
- Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee
hyvin. Tärkeämpiä asioita ei näe
silmillä.
- Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä,
Pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.
- Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle.
- Aika, jonka olen tuhlannut ruusulleni... Pikku prinssi toisteli paremmin
muistaakseen.
- Ihmiset ovat unohtaneet tämän
totuuden, sanoi kettu. Mutta älä sinä
unohda sitä. Sinun on vastattava
aina siitä, mitä olet kesyttänyt. Olet
vastuussa ruusustasi...
- Olen vastuussa ruusustani... Pikku
prinssi toisteli paremmin muistaakseen.
Tarinassa kerrotaan kesyttämisestä
ja siitä, kuinka olemme valmiita tekemään asioita tukeaksemme niitä,
joista välitämme. Meidät kaikki on
kesytetty. Oli kesyttäjinämme sitten
perheemme, ystävämme tai partiotoverimme. Olemme valmiita säntäämään avuksi, kun huomaamme,
että kesyttäjämme tarvitsevat meitä.
Me tässä iltanuotilla olijat olemme
osa suurta partioperhettä. Sen suuren peiton alle on kerääntynyt paljon
erilaisia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Toivon, että jokainen meistä
voi olla yhtä utelias ja suvaitsevainen kuin Pikku prinssi on omalla
matkallaan. Tutustuisimme uusin
kesyttäjiin ilman ennakkoluuloja ja
olisimme partiotunnuksen mukaan
aina valmiita. Olivat edessä siintävät
haasteet mitä tahansa. Ja kykenisimme ketun tavoin näkemään sydämellämme ne tärkeät asiat. Noustaan nyt muodostamaan sisaruspiiri.
LAULU
Valitse laululuntin viimeisestä
sarakkeesta suosikkisi laulettavaksi sisaruspiirissä.
LOPPUSANAT
Toivotan teille kaikille turvallista
kotimatkaa. Muistakaa se sisukas
sammakko ja pyrkikää samaan rohkeuteen ja periksiantamattomuuteen
omalla tiellänne. Tavatkaa uusia
kesyttäjiä ja olkaa avarakatseisia
kuin Pikku prinssi ja kettu. Ja muistakaa nähdä sydämellänne.
Sisaruspiirin loru ja lopetus lippukunnan tapaan.
LAULULUNTTI
Valitse jokin aloituslaulu
ensimmäisestä sarakkeesta,
seuraava laulu toisesta sarakkeesta,
jne.
Puolalainen
nuotiolaulu
Tokko partiomieles
Työnnän pullat
uunihin
Iltanuotiolla
B-P Spirit
Maitoa
maalta
Taas ystävyydestä
laulu soi
Tiedätkö miksi
leiriläinen oon
Intian kuu
Nuotio syttyy
Ootko kulkenut
Kas metsämökin
ikkuna
Pieni
ankanpoikanen
Pölhö
Jos sull' lysti on
Kaikki laulamaan
Tuoll' on mun
räiskäle
Sankarit
Kamanat
kohottukohon
Reppu ja
reissumies
Aa ram sam saa
Nyt laulan tästä
taipaleesta
Bravo
bravissimo
Anna pois
Rakovalkealla
Tunturin
juurella
Lapin jenkka
Trampa på gasen
Mörrimöykky
Muurahainen
löysi
Oi mamma,
pappa kulta
Terve mutsi,
terve fatsi
Sudari-Ville
leirillä
Ankkurit
nostakaa
Meripoikki meit
varjelkkon daevas
Oli synkeä
yö yö yö
Erilaisia seitsemän laulun sarjoja muodostuu varmasti enemmän
kuin ehdit pitää iltanuotio-ohjelmia!
Kaikkien näiden laulujen sanat löytyvät Laululuvasta.
Laululuntin idean isä on Aki Mäkinen. Lainattu Paraisten Merikotkilta.
Reissumies
ja kissa
Vanha tie
Leiri-illan
rauha
Maa on
niin kaunis
Tom Dooley
Onko etureki
parempi
Lohikäärme Puff
Tää ystävyys
ei raukene
Sandy
Jums jump
sanoi sammakko
Päivänsäde ja
menninkäinen
Partiolaisten
iltavirsi
Viimeinen
mohikaani
Put your
right hand in
Tie on pitkä
ja pölyinen
Hiljenee,
himmenee
Keltaruusu
Hinajalaulu
Sininen ja
valkoinen
Näkemiin
kumppani
Davy Crockett
Kuinka voit
väittää
Kolme
cowboyta
Taps Song
Pikajuna
Meksikon
Tirolin
käkönen
Kuule veljeni
Ilta pimenee
Haikkilaulu
Saku
sammakko
Suutarinemännän
kehtolaulu
Unihiekkaa
Lähde
luontoon
On vanha reppu
Toivotaan,
toivotaan
Syksyn sävel
Välimeressä
Kun mä kuolen
Nyt tuulet
nuo viestin
Hopienen kuu
Musta
Rudolf
Rullaati
Mandoliinimies
Ihme ja
kumma
Inkke pinkke
paarlevuu
Kapteeni
Koukku
Kalastaja-Eemelin
valssi
Kumbaya
TIKKUPULLAT
n. 12 kpl
7 dl vehnäjauhoja
100 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl kardemummaa
(1tl kanelia)
1 pussi kuivahiivaa
n. 2,2 dl vettä
Esivalmistelu
Mittaa jauhot muovipussiin ja
nypi rasva joukkoon. Lisää pussiin sokeri, suola, kardemumma
ja hiiva. Lisää nestettä niin paljon, että saat sopivan notkean
taikinan. Taikinan voit vaivata
pussissa niin, että puristelet sitä
riittävän kauan, jolloin seoksesta
syntyy taikina.
Pakkaa taikina lämpöpussiin tai
villahuivin sisällä, jotta se ei palellu ulkona.
Nuotiolla
Kun tulet on saatu syttymään,
ota taikinasta noin kananmunan kokoinen annos ja hiero siitä
kämmenien välissä pikkusormen
vahvuinen tanko.
Laita tangon toinen pää puutikun
terävään päähän ja kieputa pullatanko tikun ympärille korkkiruuvin tapaan siten, että kieputuksen
väliin jää aina noin 1 senttimetri.
Kypsennä pullatikkua hitaasti käännellen riittävän kaukana
nuotion hiilloksesta.
Dippaa pullaa mansikkahilloon ja
kermavaahtoon.