reino rannanvaara
6 Metsänomistajat Etelä-Karjala Reino Rannanvaara Hakkuutyö sujuu Reinolta vankalla rutiinilla. Aamuinen kaste kimmeltelee heinänkorsilla ja aamu-usva alkaa hälvetä helteisen päivän tieltä, kun pysäköin autoni Ruokolahdella Kaljulan kylässä Reino Rannanvaaran metsäpalstalle vievään liittymään. Reino on aloittanut läheisen kuusikon ensiharvennuksen ja juttua tehdään hakkuutyön lomassa. ”Olen tehnyt kaikki ensiharvennukset omana työnä” toteaa Reino heti alkuun. ”Samoin puutavaran ajon olen tehnyt maataloustraktorilla. Ford 5600 traktorina vuosimallia -78, siinä Patruuna 3000 kuormain ja Tempo teliperäkärry on ollut riittävä kalusto tässä työssä.” Ahkerana mies on saanut ollakin, sillä omistuksessa on lähes 100 ha isältä perintönä tullutta metsää. Aikoinaan herätys omatoimiseen metsänhoitoon lähti jo varsin nuorena, sillä isä Aleksander otti Reinon poikasena mukaan metsätöihin. Reino muistelee kuinka hän teki koulun jälkeen iltaisin ja lomilla koivikoiden pystykarsintaa. ”Oksasahalla sahasin niin ylös kuin yletin ja isä auttoi tikapuiden ja kirveen avulla loput.” Metsälautakunnan neuvoja kirjasi kantakirjaan eri läpimitat ja karsitut rungot merkittiin maalipannalla. Ketju teräväksi ennen seuraavaa tankillista! Lapsuudessa Reino oli innokas 4 H kerholainen ja hänellä oli hoidossa taimitarha, joka lienee ollut pitäjän suurimpia, sillä tarhassa oli parhaimmillaan kasvamassa 20 000 paljasjuurista kuusen tainta. Metsäkerho oli myös innostamassa Reinoa istutus- ja leimauskilpailuihin. Reino muistelee, että 1955 hän voitti samana päivänä sekä istutus- että leimauskilpailun. ”Silloin pääsin jopa radiohaastatteluun.” Niiltä ajoilta kova kilpakumppani oli Yrjö Vento. Kansakoulun- Sutelan korkean koulun- jälkeen metsäopinnot Reino Rannanvaara kävi Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa, josta hän valmistui hakkuuneuvojaksi 1960. Koulun jälkeen työpaikka löytyi Ekströmin koneliikkeestä. ”Työhön pätevyyden osoituksesi riitti pomon auton moottorin remontti” muistelee Reino nauraen. Ekströmillä Reino toimi moottorisahaneuvojana. Ekströmillä oli silloin Partner sahojen edustus ja Reino kiersi Suomea neuvomassa ja kouluttamassa sahojen kauppiaita ja huoltomiehiä. Silloin elettiin Suomessa metsäalan voimakasta koneellistumisvaihetta. Moottorisahat yleistyivät ja Reinolla riitti kiirettä. Työnantaja vaihtui parinkymmenen vuoden työuran jälkeen 80- luvun alkupuolella Reino siirtyi kokonaan opetus- puolelle, sillä hän aloitti 1981 Ruokolahden metsäkoulun koneopettajana. Kysymykseeni mikä on ollut työuran mieliinpainuvimpia tehtäviä. Reino vastaa viipymättä: ”Kaksi kuukauden reissua ulkoministeriön kehitysaputyössä Tansaniassa 1984 ja -85. Koulutin sikäläisiä metsureita moottorisahan käyttöön ja huoltoon.” ”Kilimanjaron rinteillä olen opettanut hallittua puun kaatoa.” toteaa Reino. Nykyään eläkeläisenä työntahti on jo verkkaisempi ja hakkuutyön lomassa on mukava taukoa pitäessä istua kannon nokassa ja katsella oman työn jälkeä. ”Viime vuosien myrskyt ovat opettaneet paljon metsänhoidosta” sanoo Reino. Reunametsien harvennuksessa hän on soveltanut ajatustaan, jossa ensimmäinen ajouraväli jätetään harventamatta. ”Tuuli ei pääse puhaltamaan kuvion sisälle” hän kertoo. ”Metsänhoito on kuin taidetta” virkkaa Reino ja samalla kertoo kuinka puun työstäminen työväenopistossa ihan oikeaksi taiteeksi on ollut viime vuosina mukava harrastus. Japanilainen puupiirros, akvarelli maalaus sekä öljyväritekniikka ovat tuttuja. Juttutuokiomme päätteeksi kokenut opettaja näyttää, vielä kuinka moottorisahan teräketju viilataan purevaksi. Teksti ja kuvat: Kimmo Hanhisalo
© Copyright 2024