Psykoterapiaa - Mind Repression Oy
Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 PÄÄKIRJOITUS OODI VASTAVUOROISELLE YHTEISTYÖLLE Psykoterapiakeskus Mind Repression Oy:ssä on yrityksen viiden ensimmäisen vuoden aikana hoidettu satoja uupumuksesta, depressiosta, ahdistuksesta, traumaattisista kokemuksista ja näihin liittyvistä oireista kärsiviä henkilöitä. Jokaisen terapiassa kävijän kohdalla on tavoitteenamme ollut vastavuoroisen terapiayhteistyösuhteen kautta saada henkilö motivoitumaan muutokseen sekä tarjota hänelle välineitä kasvuun. läheisten työkavereiden kanssa ovat henkireikä ja laadun tae. Jos terapeutti onnistuu yhteisessä dialogissa välittämään riittävän hyvin empaattisen, ammatillisesti jäsentyneen ymmärryksensä, voi terapiassa kävijä kokea ehkä ensimmäisen kerran elämässään olevansa turvassa ja hyväksytty, ymmärretty ja kuultu. Terapiassa kävijä alkaa oivaltaa kummalliset, elämää hankaloittavat oireensa psyykkisinä suojarakenteinaan, joista hän voi vahvistuessaan vähitellen luopua. Sisäisen dialogin laatu muuttuu, henkinen kipu helpottaa, vastarinta muutokseen vähenee ja kehoon varastoituneet muistijäljet pelottavista tai hävettävistä asioista voivat alkaa purkautua. Suurin osa asiakkaistamme on Kelan osittain tukemassa kuntouttavassa psykoterapiassa. Psykoterapiaan halutaan panostaa yhteiskunnan varoja jatkossa entistä enemmän, koska sen on havaittu olevan tehokasta. Suomen Kuvalehden haastattelussa (14.8.2015) Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko sanoo, että Kelassa tehtyjen seurantatutkimusten mukaan yli 80% psykoterapiakuntoutuksessa olleista henkilöistä palasi takaisin työelämään tai opiskelemaan hoidon aikana tai sen jälkeen. Samassa haastattelussa hän toteaa, että ”myös masennuslääkkeiden ja sairauspäivärahojen määrät vähenivät. Tämä on todellista ja vakuuttavaa näyttöä.” Olen taistellut työssäni sen faktan kanssa nyt 20 vuotta, että mielihyvä on helppoa ja mielipaha vaikeaa -niin terapeutille kuin terapiassa kävijälle. Unelma nopeasta ratkaisusta ilman työlästä, monivivahteista jäsennysten ja transferenssitunteiden viidakkopolkua, on usein tuomittu särkymään. Toipumisen polku on aina yksilöllinen ja se voi ottaa aikansa. Psykoterapiahoidon vaikuttavuuden turvaa riittävä työskentelyaika. Tämä on otettu huomioon Kelan mahdollistamassa kolmenkin vuoden kuntouttavassa psykoterapiassa. Kuten terapeutin ja terapiassa kävijän dialogi syventyy ajan myötä, samalla tavoin luottavainen vastavuoroisuus yhteistyökumppaneiden välillä elää ja kehittyy. Aloitin vastavalmistuneena psykologina unelma-ammatissa Iisalmen psykiatrian poliklinikalla, jossa tehtiin vielä 1995 hoidollisia, pitkiä psykoterapioita. Innostusta riitti luentosaliteorioinnin jälkeen, kun oikeat ihmiset ja elävät prosessit odottivat. Järjellisyys, struktuuri ja tehokkuus olivat paaluttamassa ensimmäisten työvuosieni hoitosuhteita. Vaikea kohta ymmärtää tuli vastaan siinä, kun aika moni terapiassa kävijä ei yhtä innostuneesti kuin terapeuttinsa antautunutkaan tarkastelemaan hankalan elämäntilanteensa yksityiskohtia ja muutospolkuja. Tärkeä ammatillinen kasvutapahtuma olikin ymmärtää psyykkisen vastarinnan ja transferenssin hoidollinen välttämättömyys ja voima. Kiitos psykoterapiassa kävijöille, kaikille yhteistyökumppaneille ja huippu tiimille, jatketaan hienosti toimivaa yhteistyötä! Marjo Kankkonen toimitusjohtaja, psykoterapeutti Jokainen asiakas tuo terapiasuhteen dialogiin ainutlaatuisen persoonansa ja kehityshistoriansa. Varsinkin vakavammin särkynyt henkilö, jonka säröt ovat varhaisissa perusturvan ja kiintymyksen kokemuksissa, on hyvin monikasvoinen. Tämän terapeutti tuntee nahoissaan etenkin hoidon alkuvaiheessa, kun asiakas jakaa roolit ja määrää käsikirjoituksen. Terapeutin mentaalinen kehitystaso joutuu säännöllisesti tiukkaan testiin. Tällöin vastavuoroiset kohtaamiset luotettavien, 2 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 20152015 Mind Repression Asiakaslehti Sisältö: Pääkirjoitus 2 Psykoterapeutit esittäytyvät 3 Vakavan sairauden kriisissä psykoterapiaan 4 Pakko-oireiden kanssa eteen päin 5 Dialogiset suhteet ja psykoterapia 6 Ammattitaitoinen psykoterapia auttaa! Teemme psykoterapiatyötä intensiivisesti, yksilöllisesti ja tavoitehakuisesti. Kaikilla meillä on yli 15 vuoden kliininen työkokemus ja monipuolinen osaaminen. Hoitosuhteissa tähtäämme siihen, että psyykkisissä vaikeuksissa painiva henkilö ei terapiajakson jälkeen tarvitse enää tiivistä jatkohoitoa. Seuraamme hoidon laatua. Olemme Valviran hyväksymiä terveydenhuollon ammattilaisia, laillistettuja psykoterapeutteja ja kuulumme KELA:n toteuttajarekisteriin. Marjo Kankkonen (Helsinki, Porvoo) Mervi Mäenpää YET- psykoterapeutti kognitiivisanalyyttinen terapia psykologi [email protected] p. 0400 286 838 YET- psykoterapeutti kognitiivisanalyyttinen terapia psykologi [email protected] Marja Blatter Päivi Niskanen ET- psykoterapeutti kriisi- ja traumapsykoterapia psykologi [email protected] p. 044 999 5465 ET- psykoterapeutti kriisi- ja traumapsykoterapia psyk.sh [email protected] p. 045 183 3323 Marja-Leena Vena Sanna Laitinen ET- psykoterapeutti kognitiivinen psykoterapia pari- ja perheterapeutti psyk.sh [email protected] p. 045 205 3377 ET- psykoterapeutti ratkaisukeskeinen psykoterapia sosionomi [email protected] p. 040 134 5997 Pertti Uimonen Taru Pihlaja YET- psykoterapeutti kognitiivisanalyyttinen terapia toimintaterapeutti [email protected] p. 045 3210 640 ET- psykoterapeutti kriisi- ja traumapsykoterapia työnohjaajakoulutuksessa psyk.sh [email protected] p. 044 346 1639 Psykoterapiakeskus Mind Repression Oy Rikhardinkatu 4 B 17, Helsinki Papinkatu 19, Porvoo [email protected] Katja Hakosaari (Helsinki, Porvoo) (Helsinki, Porvoo) ET- psykoterapeutti seksuaaliterapeutti mielenterveyshoitaja [email protected] p. 045 358 0488 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 Marja Blatter, PsM, Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Äitiyden elämänkriisin ja vakavan sairauden yhtäaikaisuus Asiakkaan tarinasta: Sairastuin kolmetoista vuotta sitten neurologiseen sairauteen, ms-tautiin. Sen kesäisen kuukauden aikana poikani oppii kävelemään ja minä joudun sairaalaan jalkojeni toimimattomuuden vuoksi. Olin palannut äitiyslomaltani työelämään. Sitten koitti ensimmäinen kesäloma pienen pojan perheelle. Ikimuistoinen kesäloma. Palasimme kotiin iltasella pieneltä kotimaan reissultamme. Aurinko oli paistanut koko paluumatkan. Ihana auringonpaiste jatkui seuraavana aamuna ja lähdimme kävelylle tuttuihin kotimaisemiin. Lähtiessäni kävelin, kuten aina ennenkin. Palatessamme huomasin kauhukseni, että jaloistani katosivat yhtäkkiä voimat enkä saanut askeleita kunnolla otettua. Meinasin kaatua ja jouduin tukeutumaan puihin ja pensaisiin. Ennen sairaalaan pääsyä olin useita päiviä yrittänyt pysyä pystyssä kotonamme huonosti toimivilla jaloillani. Välillä tukeuduin molemmin käsin seiniin pystyäkseni liikkumaan. Ja samalla yritin pitää huolta kävelemään oppineesta pojastani. Noihin pariin viikkoon mahtuu monenlaisia unohtumattomia tunteita ja kokemuksia. Tämä oli matka, jolle oli pakko lähteä. Se oli kesä, jolloin sekä äiti että poika tekivät töitä pystyssä pysymisensä ja askeltensa eteen. Jos minulta olisi silloin kysytty, mikä vanhemmuudessa on tärkeää, olisin vastannut, että toimivia jalkoja tarvitaan yllättävän paljon. Jalkojeni väsyttyä kohtasin näkökulmasta. Jos jossain oli keskustelua erilaisista äideistä, minä en niistä tiennyt. Kesälomalta alkaneelle matkalle ei ollut suunnitelmia eikä sairastumiseni ollut käynyt edes mielessä. Jouduin etsimään paikkaani paitsi äitinä, myös vanhassa ja uudessa verkostossani. Olin ihmeissäni, vähän nolonakin kohtaamistani tunteista. Psykoterapiaan hakeuduin, koska huomasin ilon katoavan elämästäni ja tunteistani. Tunne oli pelottava. Asioiden työstäminen psykoterapiassa on merkinnyt minulle paljon. Suhtaudun nyt itseeni lempeämmin ja ymmärtäväisemmin. Mieltäni painaneita vanhoja asioitakaan en kanna enää mukanani. Tai, jos vanhat asiat käyvät mielessäni, en ota niistä enää paineita. Olen saanut iloni takaisin, jopa syvempänä kuin ennen. Olen oppinut tällä matkalla kulkemaan paremmin omilla jaloillani. Tiedän, mitä tarvitsen, haluan ja mihin pystyn. Elän nykyään vahvasti tässä hetkessä. Olen ehkä tarvinnut kaikki nämä vuodet. Kävelemään oppinut vaippaikäiseni on kasvanut tällä matkalla yli metrin ja viiksetkin hänelle ovat kasvaneet. riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita. Tiedän, milloin saavutin hyvän äidin rajatkin. Tunsin äitinä erilaisuutta, mutta en vielä silloin miettinyt asiaa tarkemmin. Äitiyttäni arvioin lähinnä surkeuden Marja Blatter: Selviytymisen erilaiset keinot ovat olleet tarpeen, kun sekä elämänkriisi että traumaattinen kriisi ovat yhtäaikaisesti haastaneet tarinan kirjoittaneen henkilön. Elämänvaiheen kriisin aiheuttavat elämässeteen tulevat tavalliset, mutta hyvin merkitykselliset muutokset, kuten tässä tarinassa vanhemmuus. Traumaattisen kriisin taas laukaisee jokin elämää tai terveyttä vakavalla tavalla uhkaava tekijä. Traumaattinen kriisi nostattaa voimakkaita tunteita, kuolemanpelkoa ja hätää itsestä tai omaisista. Kokemuksestaan kirjoittanut henkilö joutui traumaattiseen kriisiin sairastuessaan MStautiin pian äidiksi tulemisensa jälkeen. 3 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 Jokainen kannustava, rohkaiseva ja ystävällinen ele on merkittävä, kun hätä on näin suuri. Joudumme kriisitilanteessa pois tolaltamme ns. ylivireystilaan ja tarvitsemme silloin toisen ihmisen rauhoittavaa läsnäoloa. Meillä on yksilöinä ominaisuuksia, joiden avulla selviydymme ja vähitellen voitamme kriisit sekä muutamme ne kehitystehtäviksi. Ofra Ayalon on kehittänyt selviytymisen voimavarojen monikanavaisen mallin (BASIC-PH). Hän kannustaa jokaista kriisin keskellä olevaa ottamaan tietoisesti käyttöön kaikki selviytymistä edistävät toimintakanavat. Niitä ovat yllä mainitun sosiaalisen kanavan lisäksi kognitiiviset toimintamallimme, kuten tiedon keruu tai sisäinen puhe itsen rauhoittamiseksi, mielikuvitus, luovuuden käyttö toipumisen apuna, tunnepurkaminen vaikka kirjoittamalla kuten oheisen tarinan kautta tai toisten selviytymisestä lukemalla sekä uskomusjärjestelmään turvaaminen, jolloin pohdittavina ovat sellaiset kysymykset ja vastaukset, kuten miksi kaikki tapahtui ja onko tapahtuneella jokin tarkoitus. Psyykkisten voimavarojen mobilisoinnin lisäksi kehon huoltaminen on tärkeää ja etenkin aktiivinen liikkuminen itselle sopivalla tavalla purkaa stressiä. Tässä asiakkaan tarinassa liikuntakyvyn menettäminen itsessään oli stressin lähde. Silloin muu kehon hoiva ja hemmottelu, kuten rentouttavat toiminnat sekä hyvä ruoka ja juoma, voivat tukea toipumista. Myös psykoterapia auttaa voimavarojen löytämisessä ja niiden nostamisessa käytäntöön. yhdessä saattavat tuottaa vaikeita univaikeuksia, keskittymisen ongelmia, kognitiivisia vajavuuksia, ärtyneisyyttä sekä levotonta kehon oloa. Ylivireyden synnyttämä toimintavalmius tarvitsee reitin purkautua, muuten kehoon varastoitunut valmius voi aiheuttaa dissosiaatio-oireita. Dissosiaatiossa kokemus omassa kehossa olemisesta helpottuu vasta, kun siitä mielensä avulla erkaantuu, eli kun ei koe kehoaan kaikin osin tai tunteitaan sellaisinaan. Usein ihmiset kutsuvat traumakokemukseen liittyvien oireiden kokonaisuutta ahdistuneisuudeksi, vaikka oireilun taustalla onkin pelko ja siihen liittyvä selviytymistä edistävä pako- ja taisteluvalmius. Psykoterapiasuhteessa trauman kokenut löytää terapeutissaan kuuntelijan ja kannattelijan, jonka kanssa kokemuksia voi tarkastella rakentavasti. Toivon ja tulevaisuuden uskon löytäminen on merkittävä kokemus. Asiakkaan perhe ja ystävät eivät ehkä kestä kaikkia tunnereaktioita, kuten vaikka lohduttomuutta ja suurta surua. Psykoterapiassa tunnereaktiot voidaan ”säilöä” niin, että tunteiden kokeminen on aitoa, muttei muodostu ylivoimaiseksi tai kestämättömäksi. Terapeutin rooli näissä hetkissä on olla säätelijä, jonka avulla asiakas saa välineitä itsensä rauhoittamiseen ja vakauttamiseen. Kriisin keskellä elävä henkilö kaipaa reaktioilleen sanoittamista ja normalisointia, sillä omat tuntemukset ovat hyvinkin pelottavia. ”Olen tulossa hulluksi”, on psykoterapeutille tuttu kommentti. Psykoedukaatio eli terapeutin tarjoama tieto kriisin etenemisestä ja traumaoireista vähentää asiakkaan huolta, syyllisyyttä ja häpeää, jolloin itse kriisistä selviämiseen vapautuu energiaa. Ymmärrys itseä kohtaan on olennaista. Kun asiakas voi yhdessä psykoterapeutin kanssa määritellä itsensä normaaliksi ihmiseksi, joka reagoi voimakkaasti, koska on kokenut jotain epänormaalia ja voimakkaasti vaikuttavaa, saa hän takaisin itsekunnioituksensa ja -arvonsa. Psykoterapia auttaa traumaattisesta kriisistä toipujaa Kriisin tai traumatisoivien tilanteiden jatkuessa pitkään, voi ihmisen mieli joutua liian koville ja alkaa kehittää yleistyviä posttraumaattisia oireita. Häiritsevistä PTSD-oireista kärsivien ei pitäisi jäädä ilman asiantuntevaa psykoterapiahoitoa. PTSDoireissa on kyse siitä, ettei vireystila normaalilla tavalla laskekaan alas vaan aivojen pelkokeskus pitää sitä yllä jatkuvasti, jolloin rauhoittuminen tulee haastavaksi, ellei mahdottomaksi. Tällainen kehon ylivirittyminen sekä mielen valppaus EMDR (Eye movement desensitization and reprocessing)-terapia on kehitetty traumaperäisen stressihäiriön ja traumatisoituneen muistin hoitoon. Psykoterapiakeskus Mind Repressionissa EMDR -menetelmän taitavat Kriisi-ja traumapsykoterapeutit Marja Blatter ja Päivi Niskanen. EMDR nopeuttaa häiritsevien tunteiden ja haitallisten muistojen työstämistä 4 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 Psykoterapiasta apua ahdistaviin, pakottaviin ajatuksiin Anni on 35-vuotias gradu-vaiheessa oleva yliopisto- opiskelija. Hän on luonteeltaan tarkka ja vaatii itseltään paljon. Hän on kantanut vastuuta itsestään pienestä pitäen ja päättänyt pärjätä yksinään, koska ei ole voinut luottaa ihmisiin. Opiskelijakaverit pitävät Annia erittäin luotettavana ja vahvana ihmisenä. Elämänkokemustensa pakottamana Annille on rakentunut pärjäävyyttä korostava suojamuuri, jonka takana on kuitenkin yksinäinen ja turvaton lapsi. Annilla on bakteerikammo. Hän pelkää liikkua julkisissa liikennevälineissä tartuntapelon vuoksi. Pelko on pakonomaista ajattelua ympäröivän maailman vaarallisuudesta. Vastapäisessä talossa sijaitsee lasten päiväkoti. Anni välttelee ulkona liikkumista lasten ollessa ulkona. Hän joutuu kulkemaan kaukaisempaa reittiä kotiinsa lapsista ilmanvirtojen kautta tarttuvien tautien pelon vuoksi. ”Jos en ole varuillani ja jotain hirvittävää tapahtuu minulle, saan syyttää ainoastaan itseäni.” Kun pakkoajatteluun, katastrofitulkintoihin sekä kulkuneuvojen ja -reittien välttelyyn käytetty aika vei voimat, Anni hakeutui terapiaan ahdistuksen ja unettomuuden vuoksi. Terapiassa pohdittiin, mikä on pakko-oireiden tarpeellisuus ja mieli elämässäni? Elämäni on ollut turvatonta, siksi oireet ovat minulle kuin rajoja.” ”Terapiassa minulle suositeltiin rennompaa otetta elämään ja rentoutusharjoituksia. Sain puhua ajatuksistani ja peloistani, kun opiskelukavereille en olisi voinut kertoa mitään sellaista itsestäni. Tärkeintä on ollut oppia ymmärtämään itseäni kokonaisuutena ja hyväksyä pakonomaiset ajatukseni ajatuksina … ei faktoina tai tekoina. Minulla on oltava jotain, mihin tarttua sitten kun oireet puuttuvat. Kun katson terapia-aikaa taaksepäin, huomaan edistymisen. Olen alkanut luottaa itseeni enkä ole enää niin avuton.” Kysymys kognitiiviselle ET-psykoterapeutti Marja-Leena Venalle: Minkälaisena näet psykoterapian merkityksen ja mahdollisuudet pakkooirepainotteisen ahdistuneisuuden hoidossa? ”Terapeutin ja asiakkaan välisen yhteistyön toimivuus on terapia tavoitteiden ja hoitotulosten kannalta erittäin merkittävä asia. Tarvitaan syvää luottamusta, jotta asiakas rohkaistuu ensi kertaa puhumaan häpeämistään pakko-oireista ja niiden sisällöstä. Merkittävää on myös löytää yhteinen ymmärrys ahdistuneisuutta ylläpitäville ilmiöille. Psykoterapiahoidolla on mahdollisuus parantaa toimintakykyä ja elämän laatua. Hyvään hoitotulokseen pääsemiseen vaikuttaa asiakkaan oma tavoitteellisuus ja itseohjautuvuus käytännön harjoituksissa istuntojen ulkopuolella.” Mikä Annia auttoi terapiassa? ”Melko pian ahdistukseni helpottui. Pystyin luottamaan terapeuttiin, koska hän osasi asiantuntevasti rauhoitella minua. Sen lisäksi opetuksellisen tiedon saanti oireistani auttoi minua. Terapiakäyntien tavoitteena oli oireidenhallintakeinojen omaksuminen ja käytännössä harjoittelu, itsensä siedättäminen ja yritys kohdata niitä pelkoja. Harjoittelin aluksi kulkemaan ulkona yhtä aikaa päiväkodin lasten ollessa pihalla. Myöhemmin terapeuttini rohkaisemana harjaannuin matkustamaan metrolla lyhyitä pysäkin välejä.” ”Tärkeää on ollut oireita laukaisevien tekijöiden tiedostaminen, varsinkin stressin vaikutus. Terapeuttini ehdotti että tutkisimme itseäni koskevia ydinuskomuksia. Mistä juuret peloille löytyvät? Käsitys itsestäni liiallisena vastuun kantajana koskien lähes kaikkia asioita, kirkastui minulle. Vaativuus itseäni kohtaan ja riittämätön olo, ovat saaneet minut tuntemaan, että en koskaan pääse perille! 5 Psykoterapiaa vastuullisesti ja ammattitaitoisesti Mind Repression asiakaslehti 2015 Dialogiset suhteet psykoterapeutin vastaanotolla Pertti Uimonen, KAT-psykoterapeutti Psykoterapian sisältö rakentuu pääasiassa terapiassa kävijän kertomista asioista, jotka synnyttävät dialogin ja yhteisen havainnoinnin psykoterapeutin ja terapiassa kävijän välille. Terapiasuhteessa terapiassa kävijän ilmaisu ei voi elää pelkästään yksikseen, vaan osana yhteistä kehittyvää dialogia. esimerkiksi yksilöterapiassa kaksin suhdelossa. Terapiassa olisi hyvä ikään kuin soittaa terapiassa kävijälle yksilöllistä dialogissa rakentuvaa sinfoniaa, jota sekä terapiassa kävijä että psykoterapeutti yhdessä johtavat ja säveltävät. Toki tässä yhteistoiminnassa on tärkeää pitää mielessä, että terapiassa kävijä on kuitenkin oman elämänsä pääkapellimestari. Albert Schweizer on sanonut: ” Aalto ei voi elää yksikseen, vaan sen on aina oltava osana kuohuvaa merta ja samalla tavoin mekään emme voi koskaan kokea elämää yksiksemme, vaan meidän on aina osallistuttava ympärillämme kuohuvaan elämään”. Schweizerin teksti kuvaa hyvin dialogisuuden vastavuoroista aaltoilua ihmisten välillä, ihmisen sisäisessä dialogissa sekä ihmisen suhteessa häntä ympäröivään maailmaan. Ihminen on suhteessa itseensä, toisiin, esineisiin, ilmiöihin ja asioihin. Suhde on aina rakenteeltaan dialoginen. Psykoterapiassa dialogia käydäänkin paitsi yhdessä psykoterapeutin ja terapiassa kävijän kanssa, myös itsen kanssa sekä terapiassa kävijän ympäristötekijöiden kanssa. Lisäksi terapiassa kävijä luo suhteen myös vastaanottotilaan. Siellä olevasta asiasta voi tulla myös merkityksellinen kohde. Eräs vastaanotollani käyvä totesikin vastaanottohuoneeni taulun porautuneen verkkokalvoilleen, toinen kertoi tarinansa elävän usein taulun kehysten sisällä ja kolmas käytti taulun kuvaa metaforamaiseen kuvaukseen omasta elämäntilanteestaan. Nämä esimerkit kertovan siitä, että vastaanotolla käydään dialogia monenlaisten kohteiden kanssa. Filosofian tohtori Frank Martela pohti kiinnostavalla tavalla HS NYT liitteen haastattelussa (2015), että ihminen ei ole yksilö, vaan suhdelo. Ivy Compton on kirjoittanut: ”Mihin tahansa on mahdollista rakentaa, jos perustus on hyvä ja vankka”. Psykoterapian kannalta tarkasteltuna voidaan ajatella kaikkein tärkeintä olevan psykoterapeutin ja terapiassa kävijän välille syntyvä riittävän hyvä kannatteleva yhteys, minkä varassa toimiva dialogi ja asioiden työstäminen tavoitteiden suuntaisesti tulee mahdolliseksi. Tämä terapiasuhteen laatu on osoittautunut erittäin tärkeäksi tekijäksi hoidon tuloksellisuuden näkökulmasta myös psykoterapiatutkimuksen kautta. Näistä asioista on kirjoittanut esim. professori Mikael Leiman, joka oli yksi kouluttajistani psykoterapeuttiopinnoissani (KAT). Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (KAT) teoriatausta nousee psykoanalyyttisestä objektisuhdeteoriasta ja kognitiivisesta psykologiasta. Tämän terapiasuuntauksen toivat Suomeen -80 luvulla Mikael Leiman ja teoriasuuntauksen kehittäjä, psykiatri Anthony Ryle. Psykoterapian aktiivinen tavoite on virittää ja vahvistaa dialogia terapiassa kävijän kokevan ja havainnoivan puolen välillä. Keskeisiä tavoitteita ovat itsehavainnointikyvyn ja suhtautumistapojen joustavuuden kehittyminen. Psykoterapiassa on hedelmällistä tarkastella yhdessä, onko terapiassa kävijän toiminta, ajattelu, sisäinen dialogi ja suhtautumistavat hyvinvoinnin vai pahoinvoinnin palveluksessa sekä minkälaisen merkityksen terapiassa kävijän mielessä erilaiset asiat saavat. Jos terapiassa kävijä kärsii esim. ahdistuksesta, voi yhdessä pohtia, tuottavatko ne keinot, joilla terapiassa kävijä yrittää ahdistuneisuutta hoitaa, lisää ahdistuneisuutta vai vähentävätkö ne sitä. Psykoterapiassa on mahdollista pysähtyä pohtimaan millä tavalla toimin, miten olen suhteessa toisiin, itseen ja asioihin sekä auttavatko olemassa olevat toimintatapani minua voimaan konkreettisesti paremmin? Terapiassa kävijän ilmaisu tarvitsee siis jonkun, joka ottaa sen vastaan ja palauttaa sen taas mahdollisesti jollain uudella maustettuna vuoropuheluun. Tämä vuoropuhelu mahdollistaa terapiassa kävijän kertoman yhteishavainnoinnin, mitä ei voi tehdä yksin vaan KIRJASUOSITUKSIA : Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita: Sanna Eronen & Paula Lahti-Nuuttila (toim.) Psykoterapiat: Matti O. Huttunen, Hely Kalska (toim.) Lyhytterapeuttinen työote: Katri Kanninen, Liisa Uusitalo-Arola 6 Elli Esimerkki Mallikuja3 00123 PERILLÄ Eräänä päivänä Chao-chou kaatui lumeen ja huusi: ”Auttakaa minut ylös, auttakaa minut ylös!” Paikalle tuli munkki, joka kävi makuulle Chao-choun viereen. Chao-chou nousi pystyyn ja meni pois… (Zen-koan) Psykoterapiakeskus Mind Repression Oy Rikhardinkatu 4 B 17, Helsinki Papinkatu 19, Porvoo [email protected]
© Copyright 2024