Kelolainen 1 / 2015 - Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry

KELOLAINEN 1/2015
Tämän julkaisun toimintaajatuksena on viestiä
kelolaisten välillä.
Kerromme ajankohtaisista
ikääntyvien edunvalvontaan
liittyvistä asioista KELO-liiton
ja VENK:n taholta.
Yhdistyksiltä tulevat
kirjoitukset ja kuvat
ovat merkittävä osa
lehden sisältöä
Julkaisu on luettavissa
verkko- ja
tulostusversiona
Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry
Sörnäisten rantatie 23,00500 Helsinki
s-posti:[email protected], www.keloliitto.fi
Hyvinvointia läpi elämän
3
Tervehdys
hyvät lukijani
Etelä-Suomen talvi oli yhtä sekava kuin hallituksemme toiminta. Uusi
Kuntalaki kaatui, Vanhuspalvelulain hoitajamäärän kirjaaminen lakiin
hautautui. Kaiken huipuksi neljä vuotta haudutettu ja keitetty Sote -laki
kiehui yli äyräiden. Onko hallintomuodollisuus tärkeämpi kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut? Palvelujen yhdenvertaisuus ja
joustavuus tulee olla ensisijainen. Samoin tulee kustannusten nousua
rajoittaa, sekä tasapuolistaa palvelujen saatavuus.
Toinen meitä sortava päätös oli eläkeindeksin leikkaaminen. Sen kerran
kun olisimme jääneet voitolle (saaneet enemmän kuin palkansaajat)
päätti hallitus tasapäistää meidät 1,1%:sta 0,4%:iin. Muistatteko koska
alempaa eläke-prosenttia oli nostettu palkkaindeksin kanssa samalle tasolle.
Miten me eläkeläiset voimme vaikuttaa? Lakolla, ainoa muoto taitaa
olla nälkälakko. Äänestämällä 19.4. ehdokasta joka lupaa edes
yrittää tosissaan parantaa elintasoamme. Taitaa valitettavasti olla vaikea työ.
Hyvää ja toimintarikasta jatkoa vuodelle 2015
Aulis Laakso puheenjohtaja
Sisältö
Puheenjohtajan, tervehdys…………………………………. 2
Käytä äänioikeuttasi……………………………………….….3
Liiton kevätkokouksesta…………………………………......4-6
Asiaa liitosta…………………………………………………..7
Liitollamme on nyt matkailujaosto………………………..…8
Miksi internetsivuillamme on edelleen vanha tieto………..9
Pidä huolta muististasi……………………………………….10-11
Loma-asiaa…………………………………………………....12-13
Retki Viron kartanoihin……………………………………….14-15
Senioripiha Joensuu………………………………………….16
Rajalammin kalastajan joulukala…………………………….17
Vappu…………………………………………………………..18
Tiedotuksia ja KEVÄT on tulossa……………………….......19
Hallitus ja yhdistykset (19-21),……………………………....20-23
Käytä äänioikeuttasi
eduskuntavaalissa
2015
mp
4
Liiton kevätkokous
kokoontui Helsingissä 11.3.2015
Kokouksessa VENK:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo esitelmöi
järjestön toiminnasta ja mm. toiveista tulevalle hallitukselle
5
Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa evästettiin hallitusta
kiinnittämään huomiota liiton taloudelliseen tilanteeseen huomioiden
tulevat mahdolliset liittorakenteet.
Kokouksessa kuultiin myös selvitys liitolle perustetusta matkailujaostosta
6
Kevätkokouksen jälkeen kokoontui liiton hallitus käsittelemään
kokouksessa saatuja evästyksiä.
Kokouksen asialistalla oli syksyn ideapäivät Rokualla ja siihen
liittyen ohjema- ja matkustusjärjestelyjä.
Maamme on suuri ja yhdistykset ovat hajallaan (hyvä niinkin)
matkustaminen tuo siten aina omat haasteensa.
Kuvat ja tekstit:: Martti Piironen
Kevätkokouksessa liiton lomavastaava Tuija
Laaninen selvitti nykyistä käytäntöä KELO- liiton
JHL:n ja lomajärjestöjen menettelyjä lomien
järjestelyssä.
Siihen tulee muutoksia, mutta TÄMÄ VUOSI
mennään vielä tiedossamme olevalla menettelyllä.
Toisaalla lehdesämme olevat tiedot ja hakemusajat
pitävät paikkansa.
Asiaan palataan myöhemmissä tiedotteissa.
7
Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry
Liiton tehtävänä on toimia jäsenistönsä tukena ja edunvalvojana, sekä
paikallisyhdistysten yhdyssiteenä.
Puolueisiin sitoutumattomana valtakunnallisena liittona teemme
yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa äänemme kuulumiseksi
myös valtakunnanpäättäjille.
Kelon paikallisyhdistykset järjestävät jäsentilaisuuksia, retkiä,
matkoja, luentotilaisuuksia ajankohtaisista asioista, sekä kaikenlaista
harrastustoimintaa mm. kerhojen muodossa.
Korkein päätösvalta on vuosittain kokoontuvalla edustajakokouksella,
johon yhdistykset valitsevat yhden edustajan alkavaa 150 jäsentä
kohden. Kokous päättää liiton toiminnasta, sekä valitsee kahdeksi
vuodeksi kerrallaan liiton puheenjohtajan ja hallituksen 6-9 jäsentä.
Yhteystiedot:
www.keloliitto.fi
Aulis Laakso, puheenjohtaja 0400 540 641, aulis.laakso(at)elisanet.fi
Ritva Uhlbäck, sihteeri 041 436 2469, ritva.uhlback.(at)welho.com
Joskus hallituksen kokous sujuu niin joutuisasti että ehtii junia odotella
Ihan pöydästä käsin, näin joulukuun kokouksessakin
Kuva: mp
8
LIITOLLAMME ON NYT MATKAILUJAOSTO
Liittomme kutsuu yhdistystensä
toiminnassa aktiivisesti toimivia jäseniä
joka toinen vuosi ns. ideapäiville. Näillä
päivillä on tarkoitus kehittää liiton ja
yhdistysten toimintaa ja saada siten uutta
aikaan.
Tällaiset päivät olivat elokuussa 2013
Pyhtään Merihotelli Mäntyniemessä.
Siellä matkailuryhmälle syntyi ajatus liiton
matkailujaoston perustamisesta. Ryhmän
jäsenet olisivat eri yhdistyksistä ja näin
saataisiin mahdollisimman monen
yhdistyksen ääni ja kannanotot
kuultavaksi.
Ideapäivät hyväksyi ajatuksen, ja se
annettiin edelleen matkailuhenkilöille
työstettäväksi.
Työ lähtikin käyntiin ja ryhmä piti
suunnittelukokouksia.
Liiton hallitus käsitteli myös asiaa, ja siirsi
toiminnan suunnitteluvastuun
perustettavalla jaostolle.
Matkavastaavat olivat työ- ja
suunnitteluristeilyllä 25-26.1.2015 ja siellä
luotiin puitteet KELON matkailujaostolle.
Jaosto toimii liiton alaisuudessa.
Matkailujaostolla on kuitenkin oma
taloudenhoito. Liitto avaa jaostolle
pankkitilin ja siirtää alkupääoman. Sieltä
maksetaan jaoston kulut ja
kulukorvaukset.
Jaoston puheenjohtaja ja
toinen matkavastaava
Eero Haavisto esittelee
hallitukselle jaoston
perustamiseen liittyviä
asioita.
mp
Matkat tuloutetaan myös jaoston
pankkitilille.
Jaoston toiminasta pidetään kirjanpitoa,
joka yhdistetään vuoden lopussa liiton
kirjanpitoon.
Toimintaa jatketaan siten, että jaosto
kokoontuu 1 – 2 /kertaa/vuosi. Matkoja
järjestetään 1 – 3 matkaa/vuosi.
Tälle vuodelle valitut vastuuhenkilöt ovat:
Puheenjohtaja ja toinen matkavastaava:
Eero Haavisto, eero.haavisto(a)elisanet.fi
puh. 0400 458007
Toinen matkavastaava:
Sirkka Härkönen,
sirkka.harkonen(a)surffi.fi puh. 040
8380962
Sihteeri ja tiedotusvastaava:
Anneli Niskala, anneli.niskala(a)pp.inet.fi
puh. 044 5670625
Taloudenhoitaja:
Aini Leminen, mleminen(a)welho.com
puh. 0407174540
Tämän vuoden matkoja:
Riikaan 8. -11.6.-15
Musikaaliristeily Helsingistä Tukholmaan
17.-19.5.-15
Peurungan kylpylään pikkujoulumatka
11.-12.11-15
Teksti:Terttu Knuutinen ja Anneli Niskala
9
Miksi internetsivuillamme on edelleen vanha tieto?
Sivujen ylläpitäjälle tulee aina silloin
tällöin yhteydenottoja, joissa
ihmetellään, miksi kysyjän
tietokoneella on edelleen vanhat tiedot
vaikka hän on lähettänyt uudet tiedot
päivitettäviksi sivuille.
Julkisen alan eläkeläisten liiton sivut
sijaitsevat erään yrityksen
palvelinkoneella, josta liitto ostaa ns.
palvelinkonetilaa, josta käytetään myös
nimeä "webhotelli". Allekirjoittanut
hoitaa sivujen päivittämisen
yhdistyksiltä tulevien tietojen
perusteella. Kun yhdistys lähettää
uusien toimihenkilöiden tiedot tai
muuta tekstiaineistoa tai kuvia
toimitettavaksi yhdistyksen sivuille,
allekirjoittanut valmistelee omalla
koneella tämän yhdistyksen uuden
päivitettävän sivun/sivut. Sen jälkeen
siirrän tuon uuden sivun erityisellä
siirto-ohjelmalla tuonne palvelimelle
("webhotelliin"), josta liitto on ostanut
tuota palvelinkonetilaa.
Vaikka sivut on päivitetty palvelimelle,
jossa liiton kotisivut ovat, saattaa käydä
niin, että vanha sivu voi edelleen olla
oman tietokoneenne selaimen
välimuistissa.
Johtuen oman tietokoneenne selaimen
välimuistista, jonka tarkoitus on
nopeuttaa sivujen lataamista, saattaa
käydä näinkin. Kun haette esim.
Kuopion yhdistyksen sivua, jota olette
aikaisemminkin hakenut, selain
ajattelee, että "onhan tuon niminen sivu
(Kuopion sivu) jo ladattu aikaisemmin
sehän on muistissani (selaimen
välimuisti), ei sitä tarvitse uudestaan
hakea kaukaiselta palvelimelta (jossa
liiton sivut varsinaisesti sijaitsevat)", ja
tällöin selain näyttää tuon vanhan
aikaisemmin hakemanne Kuopion
sivun, joka on koneenne selaimen
välimuistissa.
Riippuen siitä mitä selainohjelmaa
(Internet Explorer, Firefox, Crome,
Opera, Safari jne.) käytätte, jokaisessa
on toiminto, jolla sivun saa päivitettyä.
Esim Internet Explorerissa on
yläpalkissa osoiterivin oikealla puolen
pyöreä nuoli, jota painamalla sivu
päivittyy. Vastaava toiminto löytyy
myös muista selainohjelmista. Pitäisi
opetella tuo toiminta miten se omassa
selaimessanne suoritetaan. Välimuistin
ja sivuhistorian tyhjentäminen on
joskus tarpeellista, sekin toimenpide on
erilainen eri selaimissa.
Edellä mainitusta riippumattomia
virheitä ovat sitten tapaukset, joita
allekirjoittanut sivujen ylläpitäjä on
tehnyt huolimattomuudestaan,
erehdyksessä tai vaikkapa tulkinnut
väärin teiltä saamiaan viestejä.
Tällaisissa tapauksissa ei voi syyttää
tietokonettanne, vaikka se saattaisi olla
helpompaa, kuin myöntää oman
virheensä. Näissä tapauksissa
anteeksipyyntö on paikallaan ja
anteeksiantonne toivottavaa. Virheiden
tekeminenkin on kuitenkin inhimillistä
ja mahdollista, joten – ymmärtämystä.
Esko Orajärvi
10
Pidä huolta muististasi!
Aktiivinenjajamonipuolinen
monipuolinen
muistiharjoittelu
virkistää
janiiden
lisää niiden
Aktiivinen
muistiharjoittelu
virkistää
aivojaaivoja
ja lisää
hyvinvointia.
visailut
ja kisailut
ystävien
kanssa
kohentavat
hyvinvointia.Leikkimieliset
Leikkimieliset
visailut
ja kisailut
ystävien
kanssa
kohentavat
muistisuorituksia.
Sanapelit,
sanaristikot,
lautapelit,
kirjat
ja
musiikki
stimuloiva
muistisuorituksia. Sanapelit, sanaristikot, lautapelit, kirjat ja musiikki
aivoja
ja mielikuvitusta
ja mielikuvitusta
vaativat henkistä
ja pitävät
aivot notkein
stimuloivat
aivoja sekä
japonnistelua
vaativat henkistä
ponnistelua!
ponnistelua.!ponnistelua ja pitävät aivot notkeina!
Aivojen kunnossapito on elinikäinen projekti: Kun huolehdit aivoistasi, voit välttää
muistisairauden tai ainakin hidastaa sen etenemistä ja siirtää taudin alkamista tuonnemmaksi,
todetaan kirjassa Pidä aivosi kunnossa. Kirja on aivoterveyden asiantuntijoiden kirjoittama ja
sen on toimittanut tietokirjailija ja lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen
Suomessa on etenevää muistisairautta sairastavia noin
120 000 henkilöä.
Keskivaikean muistisairauden oire on noin 85 000
henkilöllä, lievä muistisairauden oire vähintään 35 000
henkilöllä.
Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000
henkilöä.
Työikäisetkin voivat sairastua eteneviin muistisairauksiin
ja tällä hetkellä arvioidaan olevan 7 000 – 10 000
työikäisenä sairastunutta.
Lähde: V-S Muistiyhdistys ry.
Kuulajumppaa muistille: Mustaa kuulaa voi pelata yksin, kaksin tai suuremmallakin
porukalla. Leikkimielisillä kisoilla saadaan muistivoimisteluun lisää tehoa ja säpinää. Kun
keskitytään yhdessä pelaamiseen, niin lakataan kantamasta huolta pikkuasioista ja asioista, joille ei
mahda mitään. Pelaaminen aktivoi aivojen kielellisiä alueita, edistää muistisuorituksia ja pitää
mielen virkeänä.
Pelin syntyvaiheet: Juhani Malminen ja Jari Parviainen ryhtyivät suunnittelemaan muistipeliä
Jarin sairastaman harvinaisen Cadacil-taudin aiheuttamien muistiongelmien hidastamiseksi.
Pelinkehittely sai nostetta Salon Muistiyhdistykseltä ja A-klinikalta. Maskun kuntoutuskeskus
kiinnostui pelistä ja tilasi mahdollisimman helpon version vaikeavammaisten asiakkaiden
kuntoutusta varten. Juha Punta Säätiön apuraha siivitti hanketta.
11
Näin huolehdit aivoistasi: Liiku ja lepää. Opiskele ja opettele uusia asioita. Mene mukaan
toimintaan mistä pidät. Nauti luonnosta ja kulttuurista. Rentoudu musiikin ja lukemisen parissa.
Muistiharjoittelulla ylläpidät aivojesi toimintakykyä ja parannat muistiasi. Perusta kotikulmillesi
muistikerho ystävien ja naapureiden kanssa. Muista Pääasia – ohjaajan opas löytyy Miina
Sillanpään Säätiön verkkosivuilta! Muistiharjoituksia, vinkkejä ja testejä löydät netistä, kirjoista,
Mensan julkaisuista, Muistiliitolta ja Muistiyhdistyksiltä.
Pelaa ja pidä hauskaa: Tukeva annos huumoria on syytä nauttia päivittäin, se auttaa, kun
kohtaa erilaisia yllättäviä tilanteita. Muista käydä muistikerhossa – iloita yhdessäolosta ja ystävistä
ja elämästä!
Patrick Le Louarn / (Aulis Laakso)
ITSENI ISOISÄ
Vaimollani oli aikuinen tytär, josta tuli siis minun tytärpuoleni.
Kun isäni tuli meille kylään, hän rakastui tytärpuoleeni ja meni pian
tämän kanssa naimisiin.
Sillä tavoin minun tytärpuolesta tuli minulle myös äitipuoli.
Sitten meille syntyi poika, josta tuli automaattisesti isäni lanko, koska
hän on isän kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli.
Oma poika on minulle myös eno, onhan hän äitipuoleni veli.
Isäkin sai pojan, jolle olen yhtä aikaa sekä veli että ukki, koska hän on
tytärpuoleni poika. Vaimoni on taas minulle mummo, äitipuoleni äiti.
Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi. Ottaen huomioon,
että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ainoastaan ole vaimoni
puoliso ja lapsi. en lapsi vaan myös ITSENI ISOISÄ
12
Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry. RAY:n tuetut
lomat 2015 (loppuvuosi)
Hyvinvointilomat ry
Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry
Härmän kuntokeskus 24.08 – 29.08.2015
Ylihärmä
Omavastuu 125 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
15.05.2015
Kyyhkylän kuntokeskus, Savonlinna
14.09 – 19.09.2015
”Työ takana – loma”
Omavastuu 100 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
31.05.2015
Lautsian lomakeskus 28.09 – 03.10.2015
Hauho
Omavastuu 100 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
22.06.2015
Huhmari, Polvijärvi 16.11 – 21.11.2015
”Työvuodet Takana”
Omavastuu 100 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
31.07.201
Kylpylä Kivitippu
11.10 – 16.10.15
Lappajärvi ”Työ takana – loma”
Omavastuu 100 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
22.06.2015
Kunnonpaikka, Siilinjärvi 08. 11 – 13.11.2015
”Työ takana – loma”
Omavastuu 100 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
31.07.2015
Solaris-lomat
Hotelli Kajaani 10.08 – 15.08.2015
”Ikäihmisten hyvinvointiloma”
Omavastuu 80 € / 5 vrk, täysihoito
Haku päättyy
30.04.2015
13
KELO RY:N TUETUT LOMAT
•Kelo ry:n tuetut lomat päätetään aina lomajärjestöissä hakemusten
perusteella.
•Kelon lomavastaavat eivät voi vaikuttaa mitenkään kenelle tuettuja lomia
myönnetään.
•Lomasihteeri lähettää hakemukset henkilökohtaisten pyyntöjen mukaan ja
kirjaa kaikki lähetetyt hakemukset.
•Hakemukset palautetaan Kelo ry:n toimistoon osoitteella Sörnäisten rantatie
23 00500 Helsinki.
•JHL:n postituksessa on Kelolla oma lokero, jonne JHL:n postituksesta
vastaava lajittelee Kelon postin.
•Lomasihteeri hakee postin ja avaa sen ja lajittelee lomaviikkojen mukaan
odottamaan edelleen lähettämistä.
•Osa hakemuksista on toimitettu suoraan lomajärjestöille vaikka ohjeet ovat
annettu
•Kelon ilmoituksessa, että hakemukset toimitetaan Kelon toimistoon.
Lomajärjestöjen oma toive on, että hakemukset toimitetaan yhtenä eränä.
•Haun päättyessä lomasihteeri kirjaa saapuneet hakemukset ja postittaa ne
edelleen lomajärjestöille.
•Hakuajan päättymisen jälkeen myöhässä tulleet hakemukset tuhotaan
henkilökohtaistentietojen takia.
•Lomajärjestöt lähettävät lomasihteerille listan valituista henkilöistä.
•Kelo ry:n tuetut lomat on tarkoitettu kaikille eläkeläisille ympäri Suomenmaan.
•Yhdistysten lomavastaavat hoitavat yhdistyksen omat tuetut lomat, jotka he
ovat itse neuvotelleet lomajärjestöjen kanssa.
•Elo-syyskuussa tulee neuvotella lomajärjestöjen kanssa seuraavan vuoden
lomista.
Näin on jo menetelty monissa yhdistyksissä ja he ovat ryhmänä päässeet
haluamalleen tuetulle lomalle.
Lomavastaavilta voi aina kysellä neuvoja.
Kelon kotisivuilta pääsee linkkien kautta eri lomajärjestön tietoihin.
Lomaterveisin: Tuija Laaninen
Matkavastaava
Lomatiedot ja ohjeet liiton verkkosivuilta: mp
Retki Pohjois-Viron kartanoihin 15.- 17.9.2014
Monen suomalaisen matka suuntautuu
usein Tallinnaan tai Viron tuttuihin
kylpyläkaupunkeihin. Kelon
matkavastaavien ideoimalla matkalla
kohteena olivat vaihteeksi Pohjois-Viron
kartanot.
Mainio historioitsija-oppaamme Anne
kertoi, että Virossa oli aikanaan yli tuhat
kartanoa. Kartanoiden omistajat olivat
etupäässä saksalaisia ja virolaiset olivat
palkollisia. Kartanot vaurastuivat paljolti
viinanpoltolla ja -myynnillä. Viron
itsenäistyttyä 1991 kartanoita oli jäljellä
noin kolmannes alkuperäisestä määrästä
ja monet todella huonossa kunnossa.
Nyttemmin osa kartanoista on
kunnostettu, osa odottaa vielä uutta
tulemistaan. Matkalla näimme
esimerkkejä molemmista.
Kartanoista
Kolgan kartanon upea fasadi on
rapistunut ja kaikki 65 huonetta tyhjillään.
Koko paikka on kipeästi kunnostuksen
tarpeessa eikä sinne pääse sisään.
Kartano on ollut Viron suurimpia ja sen
omistuksessa on ollut 50000 hehtaaria
maata sekä kolme muuta kartanoa.
Kartanon kummitus on omituinen, se
puree miehiä käsivarresta?
Palmsen mennyttä loistoa kuvaa mm.
neljä kilometriä pitkä kartanoon johtava
puistokuja. Palmse on ensimmäinen
kunnostettu kartano ja siten entisöinnissä
esimerkkinä muille. Se on hienossa
kunnossa oleva museo, jossa on 15
huonetta.
Sagadin kartano on täysin kunnostettu ja
sitä ympäröi kaunis puisto. Perimätiedon
mukaan kartanonherra oli rakennuttanut
tekolammen syntymäpäivälahjaksi
vaimolleen yhden yön aikana. Kartano ei
ole museo, vaan sitä voi vuokrata. Se
onkin suosittu hääpaikka. Kartanon
alueella pidetään luontokouluja. Sagadi
oli myös majapaikkamme matkan aikana.
Kaikkihan me tiedämme, mitä yömyssyllä
nykyisin tarkoitetaan. Opas kertoi
yömyssyn konkreettisesta käytöstä
seuraavaa: kartanon herra ja rouva
nukkuivat aikanaan omissa
makuuhuoneissaan. Jos herra halusi
vierailla puolisonsa luona yöaikaan, hän
heitti ovenraosta koemielessä sisään
yömyssynsä. Ellei rouva ollut
suostuvainen, yömyssy lennätettiin
takaisin. Jos vierailu taas kävi laatuun
eikä yömyssyä palautettu, herra voi
mennä sisään.
Jänedan historia vilisee tunnettuja nimiä;
esim. Maxim Gorki ja Stalin, talon Mariarouvan värikkäästä elämästä on
kirjoitettu kirja. Nykyisin kartano toimii
maatalouskeskuksena ja sen alueella on
hyvä ruokapaikka. Haikarat olivat jo
lähteneet muuttomatkalle, mutta pari
harmaahaikaraa nähtiin lammella.
Vihulan kartanolla on eri tyyppinen
miljöö, koska sen alueelle on rakennettu
lomakeskus. Siellä on mm. kylpylä ja
pienoisgolf. Vanhaa aikaa edustaa
myllymuseo.
Anijan kartanon käyttöä suunnitellaan ja
rahoitusta sen myötä odotellaan. Kesällä
puistossa on suosittu kesäteatteri ja siellä
järjestetään konsertteja. Vuoteen 2002
asti kartanossa toimi koulu, kuten
monessa muussakin kartanossa on ollut.
Yksi luokkahuone on museoitu.
14
15
Lopuksi
Matkalla oli hengästyttävän paljon
nähtävää: kaikkien edellä lyhyesti
luonnehdittujen kartanoiden lisäksi
paluumatkalla Tallinnaan nähtiin Kiiun
torni, yhden perheen linnoitus, ja Viron
korkein putous (8 m). Käsityöostoksilla
käytiin Rakveren pellavatehtaalla.
Matka oli rento ja mukava. Luonto tarjosi
parastaan, näimme useaan kertaan mm.
kymmenittäin kurkia pelloilla.
Pihlajanmarjoja oli Virossakin runsaasti.
Heillä runsas pihlajanmarjasato voi
oppaan mukaan tietää joko myrskyisää
syksyä, pakkastalvea tai sitä, että kaikki
naimattomat tytöt pääsevät naimisiin.
Pikkulinnut laulavat, että yhdistysten
vastaavilla matkavastaavilla on jo
kaavailuja seuraavan yhteisen matkan
varalle, joten …… sitä odotellessa!!
Ph
Yhteiskuva retkeläisistä
Kiiun torni
Viron korkein putous
Kuvat: Reijo Nuutinen
JOENSUUN JULKISENALAN
ELÄKELÄISET JA SENIORIPIHA
YHTEISTYÖSSÄ
Joensuun julkisenalan eläkeläiset – nuo
liikunnalliset naiset - ovat tärkeä voimavara
Senioripihan Maija-talon asukkaille. Tämä
yhteistyö alkoi jo Senioripihan alkumetreillä
viime vuoden huhtikuussa, ja onneksi he ovat
vielä matkassa mukana. Asukaskummeiksi he
itsensä ristivät.
Ulkoilun tavoitteena on, että tulee hyvä mieli
ja punaiset posket!
Saunatuvan tuolijumppa on hyvä vaihtoehto
niille, jotka eivät halua lähteä ulos.
Liikunnanohjaaja (emeritus) Kyllikki
Hämäläinen on napakka nainen, joka saa
Maija-talon asukkaille liikettä niveliin ja niskahartiaseudun jumit kuriin. Tekemisen
mottona on, että jokainen jumppaa omien
voimavarojensa rajoissa.
On torstai ja asukkaiden ulkoilupäivä. Kello
lähestyy kymmentä ja vireä naisryhmä
kokoontuu Maija-taloon ulkoiluavuksi
pienryhmäkodin asukkaille. Ihanpa
ammattilaisen ottein toimivat – eivät ole ensi
kertaa asialla. Tätä on ilo sivustakin seurata.
Keitä onkaan tänään lähdössä ulos ja kenen
kanssa? Mennäänpä kerroksiin ja katsotaan
tilanne. Nuttu niskaan, hattu päähän, hanskat
käteen ja sitten menoksi apuvälineellä tai
ilman. Turvaliivit vielä päälle, niin
autoilijatkin huomaavat.
Seuraavaksi on kokoontuminen ulko-oven
luona rappukäytävässä. Lähtökohtana on,
että kuljetaan ryhmänä yhdessä rupatellen ja
välillä entisiäkin aikoja muistellen.
Tarvittaessa jakaudutaan pienempiin ryhmiin
siten, rapsakampikuntoiset tekevät vähän
pidemmän ja vauhdikkaamman lenkin kuin
rollaattorilla tai pyörätuolissa kulkevat.
Hautausmaa ja sen lähiympäristö on kaikkein
suosituin reitti. Siellä ei tuuli tuiverra eikä
autojen hurina häiritse keskustelua.
Yhteistyö on parhaimmillaan kumppanuutta
ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Sitä täytyy
ensin yhdessä suunnitella ja toki välillä
arvioidakin. Aika ajoin on siis palaverin
paikka, jotta vapaaehtoisilla ja
pienryhmäkodin työntekijöillä on yhteinen
ymmärrys siitä, kuinka mennä eteenpäin:
esim. mistä löytää apuvälineet, kenelle
tiedottaa muutoksista ja kuinka toimia sään
ollessa huono. Ihailen näiden aktiivisten
eläkeläisten sitoutumista ja tarmoa toimia
Senioripihassa asuvien ikäihmisten
hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuret kiitokset
ja voimia jatkaa tätä arvokasta työtä!
Jaana Huohvanainen, Senioripihan isäntäemäntä hanke. Kuvat:mp
16
17
Rajalammin kalastajan joulukala
N
iin vannoutunut järvikalan ystävä kuin kalastaja onkin, joutuu joskus
tyytymään marketinmatalikon saaliiseen. Kuten menneenäkin jouluna.
Tämän kalastuksen suoritti tietenkin itseoikeutetusti kalastajan eukko, tai
näin talviaikaan kun ollaan kaupunkilaisia rouva.
Hän muuten hän vastaa myös tässä tapauksessa kirjolohen suolauksesta.
Yksi kala kraaviksi ja toinen mökillä savustusuuniin.
Molempien suolaus onnistuu aina
Kun kysyy kalan ystäviltä savukalan suolauksesta, saa taatusti yhtä monta
erilaista tapaa, toinen toistaan parempia.
Rajalammin kalastajan rouvalta kysyessä ”mitenkä sinä sen suoloot kun
tulloo aena niin hyvvee”, vastaus on ”laita vain savustumaan eläkä kysele”
Ninni-terrieri odottaa kalaa uuniin
Valmista pöytään laitettavaksi
Viisas se on kalastajakin vaikka ei niin pihtari tietojensa kanssa ja kertoo:
Lämmitän ensin uunin niin lämpimäksi että tuntuu päältä kuumalta Sitten
kala ritilälle kaislojen päälle. Omenapuupölkystä vuollut lastut uunin
pohjalle. Luukku kiinni. noin 40 min. per kala kilo ja valmista on.
Kalastan rouva tulee taas kuvioon
mukaan, huolehtii ja paketoi herkun
hygieenisesti pöytään vietäväksi.
Siinä lyhyt joulukuun päivä mökillä
meneekin, ukko valmistaa kalan ja
rouvan toimesta linnut saavat
joululyhteensä läskinsä ym.
lintulaudan täytteet
Teksti / kuvat Martti ”Masa” Piironen
18
Vappu
Suomalaisella vapulla on monta ilmettä.
Vapusta tulee monille ensimmäisenä mieleen
työväen juhla sekä ylioppilaiden juhlapäivä.
Vappu merkitsee useimmille myös iloista
karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Alta
paljastuu kuitenkin varsin merkityksellinen
vanha uskonnollinen juhlapäivä, jota vielä
tällä vuosisadallakin on vietetty
alkuperäisessä merkityksessään. Vappua on
vietetty jo keskiajalla 700-luvulla Saksassa
eläneen, pyhimykseksi julistetun nunna
Walborgan muistopäivänä. Suomenkielen
sana vappu onkin peräisin germaanisesta
Valpurista, Walburg.
Vappu - kevään tulon juhla
Keski-Euroopassa vappu on ollut vanha
kevään tulon juhla ja germaanisissa,
saksansukuisissa, maissa jopa kesän
alkamisen päivä. Vappuyönä ajateltiin hyvän
ja kevään voimien voittavan talven ja
pimeyden voimat.
Suomessa mannermaisia tapoja mielellään
jäljitellyt herrasväki on myös vuosisatojen
ajan pitänyt valpuria kesäkauden alkujuhlana.
Jo 1700-luvulla pappiloissa järjestettiin suuria
vappukalaaseja. Kesän ja talven välisiä
turnajaisia on käyty Turun linnassa Juhanaherttuan hovissa.
Suomessa vappu on kuulunut myös
maatalouden vanhoihin merkkipäiviin.
Joissakin paikoissa karja laskettiin valpurina
laitumelle ja Pohjanmaalla lapset
juoksentelivat lehmänkellot kaulassa,
”kellottelivat”, karjaonnen varmistamiseksi.
Rannikkoseudulla on poltettu juhlatulia,
helavalkeita. Näiden tulien äärellä pidettiin
hauskaa, juotiin olutta tai simaa ja tanssittiin.
Pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien
voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja ja
toitotettiin torvia. Savu ja metelöinti suojeli
myös laitumelle päästettyä karjaa
petoeläimiltä.
Ylioppilaiden juhla
Ylioppilaat olivat jo
1800-luvulla
innokkaimpia kevään
tulon juhlijoita. 1800luvulla ylioppilailla oli
tapana juhlia kevättä
13. toukokuuta, Flooran
päivänä. Vähitellen ylioppilaiden kevätjuhla
siirtyi 1. päivään toukokuuta. Ylioppilaslakki
on yksi suomalaisen vapun näkyvimmistä
tunnusmerkeistä. Valkolakki säilyi
ylioppilastutkinnon suorittaneiden
kesäpäähineenä 1950-luvulle saakka. Se
pistettiin vappuna päähän ja sitä pidettiin
syksyyn asti. Nykyisin nuoret ja vanhat
ylioppilaat juhlistavat vappua valkolakki
päässään.
Työväen juhla
Suomessa kaupunkien työläiset olivat pitäneet
tapanaan tehdä jonain toukokuun tai kesäkuun
alun sunnuntaina yhteisiä kevätretkiä, jotka
suuntautuivat esimerkiksi johonkin
lähiseudun maalaistaloon. Alkuun näillä
kävelyretkillä ei olut minkäänlaista
mielenosoituksen luonnetta.
1800-luvun loppuvuosina työväenjärjestöt
pyrkivät muuttamaan kävelyretkiä
kansainvälisen käytännön mukaisiksi
vappumarsseiksi. Niinpä 1900-luvun
alkuvuosista suomalaiseen vapunviettoon ovat
kuuluneet työväen kulkueet ja niiden
yhteydessä järjestetyt poliittiset juhlat.
Vapusta, suomalaisen työn päivästä, tuli
virallinen liputuspäivä vuonna 1978.
Julkaistu Kelo 2004-1 lehdessä.
(KELOLAISEN edeltäjä)
Laatija tuntematon. (Aulis Laakson arkistosta)
19
Liiton verkkosivut: http://www.keloliitto.fi
Täältä löydät monipuolista tietoa liitostamme ja sen toiminnoista.
Samoin VENK:n liittyvää. Yhdistysten ovat sivut ovat käytettävissä.
ottamalla yhteyden webmaster Esko Orajärveen
sposti eorajarvi(at)gmail.com voi laittaa sivullesi haluamasi tiedot.
Toimitussihteerin terveisiä
KELOLAINEN julkaisun toiminta-ajatus on viestintä liiton yhdistysten ja
kelolaisten kesken.
Toimitus ottaa mieluusti vastaa yhdistysten lähettämiä juttuja retkistä,
matkoista ym. kuulumisista.
Postia vain tulemaan liittoon sposti:kelo(a)jhl.fi
tai toimitussihteerille marttip3(a)gmail.com
Kevät tulossa, Talitintti ilmoitti!
Perinteitä paljon sisältävä helmikuu heitetty
muistojen joukkoon laskiaisineen.
Tulossa Palmusunnuntai, Pääsiäinen ja Mämmi.
Muistan kun Savon korvessa pikku mökissä, sodan jaloissa kasvaneena,
viljeltiin ohraa ja tehtiin maltaita: Ensin jyvät keitettiin, valutettiin ja
sitten uuunin arinalla paistettiin, kotitarve-myllyllä jauhettiin.
Äiti laittoi ruisjauhoja ja maltaita veteen ohueksi velliksi, lisättiin keitoksen
päälle kerros maltaita ja jauhoja, niinkauan että saatiin sopiva paksuus.
Annettiin imeltyä ainakin yön yli, alle 60 asteessa, keitettin, maustettiin
pomeranssilla tai appelsiininkuori-hillolla, vatkattiin, jäähdytettiin ja sitten
laitettiin astioihin (ennen vanhaan tuohi-ropposiin); Paistettiin pitkään,
syötiin kylmänä kermamaidon kera.
Sanokoon kuka mitä vaan (EU); se on oikein super-ruokaa, paljon kuituja,
eikä lisättyä sokeria.
Lähettää: nimim. Mämmin keittäjä Puijon kupeelta.
Maija Liisa Tiihonen
20
Hyvä ystävä
Hyvä
Sinä joka luet tätä julkaisua verkossa tai painettuna olet todennäköisesti
liittomme jonkun yhdistyksen jäsen.
Ystävä ja tuttavapiirissäsi on varmaankin henkilöitä jotka eivät vielä kuulu
joukkomme.
Kerro heille yhdistyksestäsi ja KELO liitostamme rohkaisten lähtemään
mukaan
Liittyminen käy kätevästi täyttämällä alla oleva liittymisilmoitus ja
toimittamalla
se lähimpää yhdistykseen joka löytyy lehden lopussa olevasta
luettelosta. Liittymisilmoituksen voi kopioida tai hankkia jäsenasioden
hoitajalta
Henkilön jäädessä pois työelämästä katkeaa monen kohdalla valittettavasti
myös sosiaalisia siteitä ja uhkaa pahapeikko, yksinäisyys.
Tätä voi torjua tulemalla mukaan vireään Julkisen alan
eläkeläisyhdistykseen.
21
JULKISEN ALAN ELÄKELÄISTEN LIITTO KELO RY
Liiton hallitus:
Puheenjohtaja Aulis Laakso
puhelin: 0400 540 641
sposti: aulis.laakso(at)elisanet.fi
Varapuheenjohtaja Rainer Lassila
puhelin: 044 574 9377
sposti:rainerlassila(at)msn.com
Sihteeri Ritva Uhlbäck
puhelin: 041 436 2469
sposti: ritva.uhlback(at)welho.com
Taloudenhoitaja Meeri Karhu
puhelin: 050 367 4763
meeri.karhu(at)suomi24.fi
Terttu Knuutinen
Hilkka Mattila
puhelin: 0400 978 642
puhelin: 040767 7346
sposti: terttu.knuutinen(at)mail.suomi.net sposti: mattila.hilkka(at)suomi24.fi
Aili Mäkelä
puheli: 050 361 7801
sposti: ailia.makela(at)gmail.com
Paula Peltola
puhelin: 050 556 1816
sposti: paulape(at)luukku.com
Varajäsenet:
Tuomo Riskilä
puhelin: 0400 121 971
sposti: tuomo.riskila(at)kolumbus.fi
Veikko Kärkkäinen
puhelin: 0400 372 255
veikko22(at)gmail.com
Maija Mäkipaakkanen
puhelin: 0407319641
sposti:m.makipaakkanen(at)suomi24.fi
Jäsenlehti,Toimituskunta:
liiton hallitus
Aulis Laakso, päätoimittaja
Martti Piironen, toimitussihteeri/taitto
sposti: marttip3(at)gmail.com
Esko Orajarvi, webmaster
sposti: eorajarvi(at)gmail.com
Liiton verkkosivut http:/www.keloliitto.
Julkisen alan eläkeläistenliitto KELO ry
Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki
sposti:kelo(at)jhl.fi
Lomatukiasiat
Tuija Laaninen puhelin 040512 8806
sposti: tuija.laaninen(at)gmail.com
22
KELOn jäsenyhdistykset / puheenjohtajat sekä matkavastaavat 2015
AL
ELÄKELÄISYHDISTYS HELY ry
Pj. Timo Tilli
Kuunsäde 10 B, 02210 ESPOO
0400-609 469
timo.tilli(AT)hotmail.com
Mv. Kurt W Hagman
Kauppalantie 26 A 4, 02700 ESPOO
041-501 6232
khagman(AT)welho.com
HELSINGIN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj. Aulis Laakso
Pyynikintie 5 L 89, 00710 HELSINKI
0400-540 641
aulis.laakso(AT)elisanet.fi
Mv. Aini Leminen
Kiviteltankatu 4 A 2, 00710 HELSINKI
040-717 4540
mleminen(AT)welho.com
HELSINGIN LIIKENNEALAN ELÄKELÄISET ry
Pj. Jorma Aro
Ruutikuja 1 A 2, 00940 HELSINKI
050-598 2211
jorma.aro(AT)kolumbus.fi
Mv. Eero Haavisto
Kainoontie 45 B, 04480 HAARAJOKI
0400-458 007
eero.haavisto(AT)elisanet.fi
HYVINKÄÄN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry
Pj. Maija Mäkipaakkanen
Mustanmännistönkatu 58, 05820 HYVINKÄÄ
040-731 9641
m.makipakkanen(AT)suomi24.fi
Mv. Arvo Paanetoja
Etumartinkuja 1 A, 05810 HYVINKÄÄ
040-731 8317
JHL TURKU ELÄKELÄISET ry
Pj. Hilkka Mattila
Pormestarinkatu 8 E 41, 20750 TURKU
040-767 7346 / 02-255 0565
mattila.hilkka(AT)suomi24.fi
Mv. Pirkko Aalto
Anniitunkatu 3 C 12, 20900 TURKU
045-202 7775
pirkko.aalto(AT)hotmail.com
JOENSUUN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry
Pj. Paula Peltola
Vanatie 10, 80160 JOENSUU
050-556 1816
paulape(AT)luukku.com
Mv. Ari Tielinen
Merimiehenkatu 6-8 A 3, 80110 JOENSUU
050-511 8343
arit(AT)elisanet.fi
KARHULAN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj. Eerik Marin
Mällinmutka 3 B 11, 48600 KOTKA
040-764 1753
erik.marin(AT)suomi24.fi
Mv. Liisa Paavola
Raamikatu 1 as 2, 48910 KOTKA
05-265 385
KOTKAN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj. Laila Väisänen
Marjamiehentie 38, 48400 KOTKA
0440-210 943
Mv. Rainer Lassila
Laivurinkatu 8 A 19, 48100 KOTKA
044-574 9377
KUOPION KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj. Lempi Puolakka
Annikintie 2 A 13, 70500 KUOPIO
050-344 0227 / 017-261 2696
Mv. Salme Ruippo
Touvitie 25, 70460 KUOPIO
050-341 8625
laila.vaisanen(AT)kymp.net
rainerlassila(AT)msn.com
31.1.2015
1
23
LAPPEENRANNAN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj. Meeri Karhu
Lankisenkuja 10 as. 2, 53300 LAPPEENRANTA
050-367 4763
meeri.karhu(AT)suomi24.fi
MERI-LAPIN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry
Pj.Veikko Kärkkäinen
Kirkkopuistokatu 3 B 4, 94100 KEMI
0400-372 255
veikko22(AT)gmail.com
MIKKELIN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry
Pj . Pauli Nieminen
Leporinne 13, 50500 MIKKELI
044-333 5065
paulinieminen(AT)windowslive.com
Mv. kts. puheenjohtaja
Mv. Eero Peurasaari
Pohjoisrantakatu 22 A 2, 94100 KEMI
040-588 7380
eero.peurasaari(AT)gmail.com
Mv. Aila Ernilä
Dunckerinkatu 18, 50170 MIKKELI
0400-969 062
OULUN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry
Pj. Ulf Stahl
Nykäsenkankaantie 5 D 20, 90650 OULU
040-524 1792
ustahl(AT)kolumbus.fi
Mv. Anneli Niskala
Kaarnatie 7 B 28, 90530 OULU
044-567 0625
anneli.niskala(AT)pp.inet.fi
VANTAAN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry
Pj. Ritva Laurikainen
Palokunnanmäki 2 B 6, 01300 VANTAA
050-567 4944
ritvalaur(AT)gmail.com
Mv. Pirkko Hannula
Hiekkatie 24 C, 01350 VANTAA
040-536 4042
pirkko.hannula(AT)elisanet.fi
Mv. Liisa Nuutinen
Lehdokkitie 7 A 23, 01300 VANTAA
liisa.nuutinen(AT)luukku.com
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA JHL ry 114
eläkeläisten jaosto
Pj. Kyllikki Manninen
Mv. kts. puheenjohtaja
Nostoväenkatu 3 D 65, 20360 TURKU
0400-812 219
manninenkyllikki(AT)gmail.com
Liiton verkkosivut:
www.keloliitto.fi
Liiton
verkkosivut:
www.keloliitto.fi
Sieltä
löytyy
tämäkin
julkaisu
väreissä, kertokaa
Sieltä
löytyy
tämäkin
julkaisu
väripainoksena,
kertokaa
sivuista
heillekin
joilla
nettiyhteyttä
käytettävissä
sivuista
heillekin
joilla
ei ei
oleole
nettiyhteyttä
käytettävissä
VENK:n sivut: http//venk.fi
VENK:n sivut: http//venk.fi