Lastensuojelun soveltamisohjeet
SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMISOHJEET 1.4.2015 ALKAEN Sodankylän perusturvalautakunta 18.3.2015 27 § Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .......................................................................................................................3 2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA ...............................4 3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO ............................................................5 4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS ................................................................7 5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET ............................................8 5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki ................................................................................. 8 5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus ................................................................................ 9 5.3 Tehostettu perhetyö ............................................................................................................ 9 5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena ........................................................................................... 9 6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS ..............................................................10 7 HUOSTAANOTTO.....................................................................................................10 8 SIJAISHUOLTO......................................................................................................... 11 8.1 Perhehoito ......................................................................................................................... 12 8.2 Laitoshoito ......................................................................................................................... 14 9 JÄLKIHUOLTO ......................................................................................................... 14 10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ............................................15 11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI ..................................................................... 16 12 LÄHTEET .................................................................................................................16 13 LIITTEET .................................................................................................................17 Liite 1 lastensuojeluilmoitus ..................................................................................................... 17 Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi .......................................................................... 17 Liite 3 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.4.2015 alkaen ............................................................................................... 17 Liite 4 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana ...................................................................................................................................... 17 2 1 JOHDANTO Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu lastensuojelun työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön. Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä. Tavoitteena on kuvata myös uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) Sodankylässä mukaisten samalla yleisten perhepalveluiden sosiaalityöntekijällä on sekä yhtymäkohdat lastensuojeluun. lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Uusi sosiaalihuoltolaki siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Olennaista on lastensuojelun ja muiden perhepalveluiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Käsitteitä: · lapsi = alle 18-vuotias henkilö · erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl 3§) · sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa · perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu toimeksiantosopimukseen. · laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen. 3 2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on mahdollista saada yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sekä hoidon ja huolenpidon turvaava sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen päätös. Päätös tehdään huomioiden asiakassuunnitelmassa esitetty arvio palvelujen välttämättömyydestä sekä suunnitelma sellaisista palveluista, jotka ovat välttämättömiä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön järjestämiseksi sosiaalityöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä neuvolan perhepalveluiden kanssa. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne, perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana. Tukiperheet ja –henkilöt organisoituvat sosiaalityön kautta. Uudet tukiperheet ja – henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja – perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen. Tukiperhettä ja –henkilöitä haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja läheiset). Tukihenkilö tai – perhepalvelu on säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu myönnetään pääsääntöisesti aluksi määräaikaisena ja sitä tarkistetaan 3-6 kk:n välein. Tukiperhe 4 ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin ja mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen. Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa ulkopuolella, Tukihenkilölle korvataan tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita esim. kuluja lapsen erikseen harrastuksen kuittien merkeissä. perusteella, kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Tukiperheille ja –tukihenkilöille maksettavista korvauksista ks. liite 3. Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät. Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se dokumentteihin. Yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä lastensuojelun asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se, että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. 3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista, päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista, joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita. 5 Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Lastensuojelulaissa erikseen luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Yhteystiedot voi kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua julkisuuslaissa (11.2§) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja aina sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ei kerrota ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että viranomaistahon ollessa ilmoittaja, asianosaisia tavataan yhdessä ilmoittajan kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen – tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen. Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi. Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen avun saamiseksi. Sosiaalityöntekijä työtehtävässä, voi esim. saada tietoa lastensuojelun päihdehuollon, tarpeesta toimeentulotuen ja toimiessaan kuntouttavan muussa työtoiminnan yhteydessä. Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys välittömästi, viimeistään saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa (sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijällä on oikeus olla yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on lähinnä puhelinkontakteista. 6 Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh. 0400 694 024 tai numeroon 040-8395368. Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon 112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). 4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä, käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lastensuojeluilmoitus kirjataan. Liitteeseen 2 on prosessi kuvana. lapsen asiakirjoihin, minne myös kuvattu lastensuojelutarpeen selvitys – Lastensuojeluasiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan hankkia tietoja neuvolasta, päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §). Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 §). Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. asianosaisten kanssa Selvityksessä voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja vauvaikäistä voidaan havainnoida. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi on keskeisellä sijalla. 7 Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa, yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen. Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen määräaikana. Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny, lastensuojelun asiakkuus aloitetaan tai asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi. 5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan 3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomaisja läheisverkoston kanssa. 5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Lastensuojelun ohjaus suunnitelmalliseen ja ja neuvonta tavoitteelliseen keskittyy ongelmatilanteen keskusteluapuun. selvittämiseen, Tarvittaessa perhe ohjataan perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon. Harkinnanvarainen, taloudellinen tuki lapsen koulutus- ja harrastusmenoihin, asumiskuluihin ja muihin lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin perustuu aina myös toimeentulotukilaskelmaan. Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen päätöstä. 8 5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus Tukihenkilöt ja –perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista. 5.3 Tehostettu perhetyö Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen piiriin ohjaudutaan sosiaalityön kautta. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhteistyössä perheen kanssa asiakassuunnitelmaan perustuvan perhetyön suunnitelman. Perhetyön aloittamisesta tehdään myös päätös tietojenkäsittelyohjelmaan (sosiaalityöntekijä). Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä arvioidaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen olennaisesti muuttuessa. Lastensuojelun perhetyö määritellään tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen näkökulman esille tuominen perheessä. Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä on myös mahdollisuus vertaistukeen. 5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. 9 6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat lastensuojelulain 40 §: mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle. Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. 7 HUOSTAANOTTO Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 40§). Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asiaan osallisista ei vastusta huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 §:ssa mainituilla perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen 10 hallinto-oikeuteen. Hakemuksessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaista pohjaa (www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja). Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja siihen sisältyy näyttövelvollisuus. Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja THL:n lomakkeelle kirjatut asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään ns. suostumushuostaanoton ollessa kyseessä päätökseen. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja. Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli sitä pyytää. 8 SIJAISHUOLTO Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kittilä). Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossa lapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja 60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä ”jälkityöt” tulevat tehtyä. Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, käytännössä 3-6 kk:n välein. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu muuttuu. Asiakassuunnitelman tarkistuksen tai laatimisen yhteydessä tavataan lasta kahden kesken, mikäli lapsi ei vastusta tällaista tapaamista. Jos sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa henkilökohtaisesti vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti kahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin. 11 Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus ja vanhempien elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Edunvalvontaa elatussopimuksen allekirjoittamista varten haetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama yleisen edunvalvonnan tehtävää hoitava henkilö voi allekirjoittaa ilman erillistä edunvalvontamääräystä mahdolliset jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy vasta, kun elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä. perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää Mahdollinen elatusapu peritään lapsen itsenäistymisvaroja. Jos maksukykyinen vanhempi ei suostu tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. (Asiakasmaksulaki 7 §). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen määräytyminen sijaishuollon aikana. Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata vähävaraisuuden perusteella lapsen tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v. 2015 0,22 €/km), ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja 10 -20 €/kk. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on toimeentulotukilaskelma. Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa noudatetaan samoja periaatteita. Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Sosiaalilautakunta määrää huostaanotetun lapsen olinpaikan. Lapsi voi matkustaa perhehoitajien mukana ulkomaille. Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella. Passin myöntää perhehoitajan asuinpaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle kannattaa myös pyytää sosiaalityöntekijän selvitys lapsen asemasta perheessä ja maininta siitä, että lapsi voi matkustaa perhehoitajien kanssa kyseiselle matkalle. 8.1 Perhehoito Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai 12 kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Lapsesta tehdään osoitteenmuutos maistraattiin, jossa hänen tilapäinen asuinkuntansa on se paikkakunta, jossa sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä huostaanoton päättymiseen saakka. Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua kustannuksiin. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja. Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v. 2015 0,22 €/km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa lapsen päivähoitokulut. Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. 13 tarkistetaan vähintään vuosittain 8.2 Laitoshoito Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja. Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista. 9 JÄLKIHUOLTO Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös. Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta. Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta jälkihuollon nuorille. Nuoren tulojen ja jälkihuoltovarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea eikä hänen edellytetä nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Toimeentulotukea haetaan oleskelupaikkakunnalta, joka laskuttaa tuen lapsen kotipaikkakunnalta. Tarvittaessa nuori ”saattaen vaihdetaan” oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan 2000 €. Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja 14 kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon, sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen velvollisuudet ja vastuut. 10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta. Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa. Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä). Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia. Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta, terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta 15 (oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta, sosiaalityöstä ja perhetyöstä. 11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI Lastensuojelu tilastoi vuosittain lastensuojeluilmoitusten määrät, lastensuojelutarpeen selvitysten määrät sekä kaikki lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. 12 LÄHTEET Hallintolaki 434/2003 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Perhehoitajalaki 312/1992 Perhehoitolaki HE 358/2014 Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2013-2016 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Hyödyllisiä linkkejä www.sodankyla.fi wwww.sosiaalikollega.fi www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja. 16 13 LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi Liite 3 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.4.2015 alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana 17 Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2) Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi 1 (2) Lastensuojelutarpeen selvityksen kulku Mistä kaikki alkaa? Asian vireille tulo lastensuojeluilmoitus · · Aloitustapaaminen - lapsi ja vanhemmat yhdessä - asiakkuus alkaa · asia tulee vireille, kun sosiaalityöntekijälle on ilmaistu huoli lapsen tilanteesta kiireellisissä tapauksissa asiaan puututaan välittömästi lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta Selvitys ja arviointityöskentely Lapsen tapaamiset Vanhempien tapaamiset Teemat - Koti ja tärkeät ihmiset - Lapsi ja perheen arki - Lapsen tarpeet ja vanhemmuus Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto Miksi selvitys tehdään? Asiakkuus jatkuu asiakassuunnitelman laatiminen ja tukitoimista päättäminen Asiakkuus päättyy · esille tullut huoli kartoitetaan lapsen näkökulmasta · kuunnellaan lapsen tarpeet, toiveet ja mielipiteet ja kerrotaan niistä hänen ympärillä oleville aikuisille · kuullaan vanhempien ajatuksia lapsesta ja omasta vanhemmuudesta · pohditaan millaisia tukimuotoja perhe mahdollisesti tarvitsee 2/2 Selvityksen päättäminen ja Miten selvitys tehdään? · · yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa perhe kutsutaan alkutapaamiseen, jossa kerrotaan lastensuojeluilmoituksesta – ja selvityksen kulusta, samalla sovitaan myös aikataulusta · lapsen ja vanhempien tapaamisissa keskustellaan seuraavista asioista: o lapsi ja lapsen verkostot o lapsen arki, asuinolosuhteet o kasvatus ja huolenpito · keskustelut käydään erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien kautta · vanhemmilta selvitetään myös heidän valmiuttaan o suojella ja hoitaa lasta o tukea lapsen yksilöllistä kehitystä o turvata lapselle läheiset ja tärkeät ihmissuhteet o tehdä yhteistyötä lapsen asioissa · ainakin yksi tapaaminen tehdään lapsen kotona · tarvittaessa ollaan yhteydessä lapsen arkeen liittyviin henkilöihin (koulu, päivähoito, neuvola yms.) jatkotyöskentely · selvityksen päätteeksi tehdään kirjallinen yhteenveto · mikäli lapsella ei ole lastensuojelullista tarvetta, lastensuojelun asiakkuus päättyy · jos jatkotyöskentelylle on tarvetta, selvitetään perheelle sopivin tukimuoto o koulunkäynnin tukeminen o harrastusten tukeminen o päivähoidon järjestäminen o tukihenkilö tai tukiperhe o perhetyö suoraan kotiin o taloudellinen tuki o muihin erityspalveluihin ohjaaminen (esim. terapia, päihde – ja mielenterveyspalvelut) Liite 3 PERHEHOIDON (PITKÄAIKAINEN, LYHYTAIKAINEN, TUKIPERHEHOITO), JÄLKIHUOLLON SEKÄ TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 1.4.2015 ALKAEN LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA PERHEHOITAJALAKI Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua perhehoitoa. Lain 1 §:n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. 1. Työssä olevat perhehoitajat 686,25€/kk 2. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 0-2 v.) 1143,36 €/kk, Kelan etuudet esim. vanhempainraha ja lapsen kotihoidontuki eivät koske perhehoitajia, joiden kotiin sijoitetaan lapsi maksulliseen perhehoitoon. Tämä on huomioitu hoitopalkkion määrässä. 3. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 3-17 v.) 866,42 €/kk Kotona olevan perhehoitajan palkkio maksetaan, kun perhehoitaja hoitaa lasta kotona ja, jos lapsi ei ole kokopäivähoidossa päiväkodissa. HOITOPALKKION KOROTTAMINEN Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset 2015 Työssä 1.Perushoitopalkkio 2. Hoitopalkkio 3. Hoitopalkkio 4. Hoitopalkkio €/kk €/kk €/kk €/kk 766,04€ 846,07€ 926,11€ 1233,39€ 1303,43€ 1383,47€ olevat 686,25€ perhehoitajat Kotona oleva 1143,36€ perhehoitaja, lapsi 0-2v 2 oleva 914,68€ Kotona 994,71€ 1074,75€ 1154,80€ -- -- -- perhehoitaja, lapsi 3-17v. Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen) voimassa oleva vähimmäismäärä oleva +70€ vähim- +140€ vähim- Jälkihuoltonuori, voimassa asuu perheessä vähimmäismäärä mäismäärään Jälkihuoltonuori, 285,82€ +210€ vähim- mäismäärään mäismäärään -- -- -- 50 €/vrk 60€/vrk asuu itsenäisesti Vähimmäismäärä 686,25€ Lyhytaikainen 40€/vrk perhehoito, tukiperhe Tukihenkilö 25€/kerta __________________________________________________________________________ Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2916,43 € v. 2015. HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN: 1. Perushoitopalkkio Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen. 3 2. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, säännöllistä rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsi tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. 3. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan korotettu vammaistuki TAI lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus edellyttävät päivittäin aikaa vievää ja lapsen ikäkauteen kuulumatonta tukea, opastusta ja valvontaa arjen toiminnoissa. Lapsella voi olla vaikeuksia useilla eri toimintakykyalueilla. Kodin ulkopuolisen terapian lisäksi lapsi tarvitsee kotona tukea ja opastusta. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. 4. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan ylin vammaistuki TAI lapsi on lähes yhtämittaisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta sairautensa tai huomattavan levottomuuden, aggressiivisuuden, karkailevuuden tai tuhoavan käyttäytymisen takia. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. Hoitopalkkiota tarkastetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää pidä paikkaansa. Palkkio tarkistetaan jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus tulee kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän vammaistuen päätöksen mukaisesti. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitopalkkion edellytyksenä on, että sijaisvanhempi on kotona hoitamassa lasta. Vaikeahoitoisuuden sosiaalityöntekijä sosiaaliset yhdessä ja kasvatukselliset lastensuojelun tiimin 4 perusteet kanssa kuullen voi arvioida myös tarvittaessa muita kasvatuksen asiantuntijoita. Perusteena voi olla myös biologisten vanhempien vaikeudet, jotka heijastuvat voimakkaina sijaisperheen elämään. Vaikeahoitoisuus vammaisuuden tai sairauden perusteella edellyttää Kelan myöntämää hoitotukea. KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä. Esim. v. 2015 elatustuen määrä on 155,17 €/kk josta käyttövaran osuus siis 51,72 €/kk. 1014- vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30€/kk. Elatustuen määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa. Lapsen ja perhehoitajan tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista maksetaan sijaisperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti (v. 2015 22 snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan tutustumispäiviltä (mikäli käy sijaisperheessä) sama korvaus kuin tukiperheelle. Sosiaalitoimi maksaa sijoitetun lapsen päivähoitomaksut. Mikäli perhehoitajalle tulee asiakasmaksua päivähoidosta, se maksetaan sosiaalitoimen kautta. Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti. Kulukorvaukset Ikä Kulukorvauksen määrä 0 – 9 vuotiaat 492,65 € 10 – 14 vuotiaat 602,14 € 15 – 17 vuotiaat 711,61 € 5 Jälkihuolto 18 – 20 vuotiaat 410,66 € (vähimmäismäärä) 164,21 € (asuu itsenäisesti) Nuorella säännöllisiä -- omia tuloja Vähimmäismäärä Lyhytaikainen 410,66 € perhehoito, 27,36 €/vrk tukiperhe KUN NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN) Jos nuori muuttaa esim. toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona kulloinkin voimassa oleva hoitopalkkion vähimmäismäärä. Kulukorvaus voidaan lakkauttaa kokonaan tai mikäli perhehoitajan kanssa on sovittu, että nuori esim. käy viikonloppuisin sijaisperheessä, nuoreen pidetään yhteyttä, perhehoitaja huolehtii terveydenhuoltokulut, lapsen matkakulut perustarpeista (vaatetus, opiskelupaikkakunnalle jne.), harrastusvälineet, maksetaan hänelle kulukorvaus vähimmäismäärän mukaisesti. YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA TERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten terveydenhuoltopalveluiden kautta. Sijoituspaikkakunta perii kustannukset jälkikäteen Sodankylän kunnalta. 6 NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 250 euroa (sisältää myös harrastuksiin liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi vuosittain selvitysten perusteella. Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan. Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin kulukorvauksen lisäksi. Joissakin tilanteissa lapsen silmälaseihin on myös mahdollista saada maksusitoumus Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä. Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin. Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 250€/vuosi. Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle. Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta. Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu 7 nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta tuloa. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA Jälkihuollossa olevasta nuoresta maksetaan hoitopalkkiona kulloinkin voimassa olevan hoitopalkkion vähimmäismäärä, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus maksetaan näissä tilanteissa myös vähimmäismäärän mukaisesti. Hoitopalkkiota voidaan jälkihuoltonuoren osalta korottaa aikaisemmin mainittujen perusteiden mukaan (vaikeahoitoisuus, Kelan hoitotuki). Kun nuori muuttaa omaan asuntoon, voidaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksaa itsenäistymisen tukemiseen asiakassuunnitelmassa sovitulle ajalle tai aina jälkihuollon päättymiseen saakka. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta taloudellista tukea opintoihinsa. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Nämä varat maksetaan nuorelle jälkihuollon aikana sosiaalitoimen kautta asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan 2000 €. Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori saa työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta kulukorvauksen määrään. Nuoren kanssa on hyvä tehdä suunnitelma siitä, mihin nuori tulonsa käyttää. 8 Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa välittömästi. PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on oikeus osallistua työnohjaukseen ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin täydennyskoulutuksiin sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin. Työnohjauksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan alueella asuville perhehoitajille järjestetään työnohjaus ensisijaisesti perheneuvolan kautta. Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan, kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen. PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana. Ellei perhehoitaja pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan lomapäivinä, maksetaan vapaan korvauksena vuosittain ylimääräinen kulukorvaus kesäkuun maksun yhteydessä. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta. Perhehoitaja järjestää lapsen hoidon itse vapaapäivien ajalta. Mahdollisista kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. 9 INDEKSIKOROTUKSET Palkkiota ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain voimaan tulevien valtakunnallisten indeksikorotusten mukaisesti. Sosiaalitoimi ilmoittaa palkanlaskentaan vuosittain voimaan tulevat korotukset. KÄYNNISTÄMISKORVAUS Perhehoitajalain ja -asetuksen mukaisesti korvataan hoidon alkaessa sijoitettavalle lapselle tarpeelliset ja välttämättömät hankinnat käynnistämiskorvauksena. Lapselle tarpeellisista ja välttämättömistä hankinnoista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kustannukset korvataan kuittia vastaan tai hankintoihin voidaan antaa maksusitoumus. Käynnistämiskorvauksella voi hankkia sijoituksen alkuvaiheessa ensimmäisen vuoden aikana esim. sängyn, turvaistuimen, vaatteita yms. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämiskorvausta toiminnan aloittamiseen. TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAUTUMINEN Sodankylässä perhehoitosopimuksen irtisanomisajaksi pyritään sopimaan molemmin puolin yksi kuukausi. Irtisanomisajasta tehdään merkintä toimeksiantosopimukseen. Mikäli lapsi asuu irtisanomisajan perheessä, maksetaan sekä palkkio että kulukorvaus. Ellei lapsi asu perheessä, maksetaan irtisanomisajalta vain palkkio. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen voidaan toimittaa todisteellisesti tai tavallisella kirjeellä. Kirjeitse suoritettu irtisanominen katsotaan tulleen osapuolten tietoon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Sen lisäksi, mitä perhehoitajalain 5§:ssä on säädetty toimeksiantosopimuksen purkamisesta, sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli törkeästi rikkoo sopimusehtoja 10 tai lapsen oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun lapsi tosiasiallisesti muuttaa sijaisperheestä. Tällöin ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Mikäli lasta tai nuorta ollaan kotiuttamassa, tulee perhehoitajien kanssa sopia perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta hyvissä ajoin määräajat huomioon ottaen. Lapsen, nuoren tai perhehoitajan tilanteessa tapahtuvasta muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa sosiaalityöntekijälle. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO JA TUKIPERHEHOITO, TUKIHENKILÖT Enintään kuukauden kestävästä lyhytaikaisesta perhehoidosta (kriisitilanteet) ja tukiperhehoidosta korvataan taulukon mukainen korvaus. Mikäli perhehoito jatkuu pidempään, tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus, jonka mukaisesti maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen. Lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan erilliset sopimukset. Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin, laskun tapaamisista ja mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Matkoista korvataan Kelan taksan mukaisesti. Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilötapaamiset kestävät vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Jos lapsella/perheellä on tarvetta lyhytaikaisempaan, muutaman tunnin kestävään tapaamiseen ilman yöpymistä, laaditaan tukiperheen kanssa myös tukihenkilösopimus. 11 Liite 4 LASTENSUOJELUSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT SIJOITUKSEN AIKANA/ SOVELTAMISOHJE LASTENSUOJELUN MAKSUT Asiakasmaksulain (1992/734) 4 §:n 4 kohdassa säädetystä poiketen lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain (1975/704) 1–3 §: n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen (asiakasmaksulaki 7§). Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 §:n 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 §:n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista. Korvaus voidaan periä 1) perimällä korvaus lapsen tuloista ja 2a) perimällä vanhemmille vahvistettu elatusapu tai 2b) vahvistamalla lapsen vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu 1) Lapsen tuloista perittävä korvaus Lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia tai kertaluonteisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Lapsilisä ja elatustuki ovat tavanomaisimpia perittäviä etuuksia. Sodankylässä lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Perintäpäätös tehdään heti sijoituksen alkaessa ja perintä alkaa hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Pääsääntöisesti lastensuojelulain (2007/417) 77 §:n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista on varattava 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa, 60 % käytetään hoidon korvaukseksi. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. 2a) Elatusavun periminen Elatusavun maksamista kunta voi hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan. Elatusapu maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Elatussopimus tulee vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa sijoituspäätöksestä, jotta mahdollinen elatusapu saadaan perittyä takautuvilta kuukausilta. Sosiaalityöntekijä laittaa vireille elatusasian mahdollisimman pikaisesti. Mikäli vanhempi/ vanhemmat eivät varaa aikaa lastenvalvojalle kahden kuukauden kuluessa, vastuusosiaalityöntekijä tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta (kohta 2b). Elatussopimus on ensisijainen tapa maksujen keräämiseksi. Elatusapu kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Elatussopimus tehdään kummankin vanhemman kanssa, mikäli sitä ei ole aiemmin tehty. Yleensä ns. etävanhemman kanssa on jo aikaisemmin (erotilanteessa) vahvistettu elatussopimus tai oikeuden päätös. Tällöin lapsen edustajan sopimuskappale tai oikeuden päätös on toimitettava alkuperäisenä sosiaalityöntekijälle. Elatussopimus tehdään silloin vain vanhemman kanssa, joka ei vielä ole elatusavun suorittaja. Tarvittaessa sopimukset tehdään molempien vanhempien kanssa. Sijoitetulla lapselle tehdään elatussopimus ja vanhempien elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Kun lapsi ei sijoituksesta johtuen asu kummankaan vanhempansa kanssa, tulee vastuusosiaalityötekijän avustaa huoltajaa / huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa 2 maistraatilta. Molempien huoltajien tulee olla hakijoina. Edunvalvojan sijainen hyväksyy sopimuksen / sopimukset lapsen edustajana. Edunvalvontaa elatussopimuksen allekirjoittamista varten haetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama yleisen edunvalvonnan tehtävää hoitava henkilö voi allekirjoittaa ilman erillistä edunvalvontamääräystä mahdolliset jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy vasta, kun elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä. 2b) Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut Lastensuojelusta perittävien maksujen osalta ensisijaista on tehdä elatussopimus (ks. kohta 2a). Mikäli vanhemmat eivät suostu tekemään elatussopimusta, vastuusosiaalityöntekijä tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta ja etuuskäsittelijä huolehtii laskutuksesta. Vanhemmilta peritään asiakasmaksua käytettävissä olevien nettotulojen perusteella. Maksu voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen, maksua ei peritä. Päätöksen asiakasmaksusta vapauttamisesta tekee sosiaalityön johtaja sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta. Perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille tehdään kummallekin nettotulojen mukainen erillinen oma päätös. Asiakasmaksu vahvistetaan kuukausimaksuna toistaiseksi ja sitä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asiakasmaksu ei kerrytä lapsen itsenäistymisvaroja. Asiakasmaksu peritään seuraavan taulukon mukaisesti: (erikseen kummallekin vanhemmalle) Tulot vähennysten jälkeen Perintäprosentti 0 – 600 € Ei perintää 601 – 800 € 10 % nettotuloista 801 – 1 000 € 12 % nettotuloista 1 001 – 1 200 € 14 % nettotuloista 1 201 € - 16 % nettotuloista Mikäli sijoitettavia lapsia on useampia, taulukon mukaista maksua korotetaan sijoitettavien lasten lukumäärän mukaan seuraavasti: 3 Sijoitettavia lapsia (lukumäärä) Korotusprosentti 1 Ei korotusta 2 15 % 3 30 % 4 45 % 5 tai useampi 60 % Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasialliset perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee ottaa huomioon. Asiakasmaksun periminen ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omaehtoisesti ongelmistaan. 4
© Copyright 2024