Lastensuojelun soveltamisohjeet

SODANKYLÄN KUNTA
SOSIAALIPALVELUT
Vilkas, viihtyisä, kehittyvä
Lapin tähtikunta
LASTENSUOJELUN SOVELTAMISOHJEET
1.4.2015 ALKAEN
Sodankylän perusturvalautakunta 18.3.2015 27 §
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO .......................................................................................................................3
2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA ...............................4
3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO ............................................................5
4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS ................................................................7
5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET ............................................8
5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki ................................................................................. 8
5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus ................................................................................ 9
5.3 Tehostettu perhetyö ............................................................................................................ 9
5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena ........................................................................................... 9
6
LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS ..............................................................10
7 HUOSTAANOTTO.....................................................................................................10
8 SIJAISHUOLTO......................................................................................................... 11
8.1 Perhehoito ......................................................................................................................... 12
8.2 Laitoshoito ......................................................................................................................... 14
9 JÄLKIHUOLTO ......................................................................................................... 14
10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ............................................15
11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI ..................................................................... 16
12 LÄHTEET .................................................................................................................16
13 LIITTEET .................................................................................................................17
Liite 1 lastensuojeluilmoitus ..................................................................................................... 17
Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi .......................................................................... 17
Liite 3 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen,
tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja
kulukorvaukset 1.4.2015 alkaen ............................................................................................... 17
Liite 4 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen
aikana ...................................................................................................................................... 17
2
1 JOHDANTO
Nämä
lastensuojelun
soveltamisohjeet on
laadittu
lastensuojelun
työntekijöiden
ja
kuntalaisten käyttöön. Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja
yhdenmukaistaa työkäytäntöjä. Tavoitteena on kuvata myös uuden sosiaalihuoltolain
(1301/2014)
Sodankylässä
mukaisten
samalla
yleisten
perhepalveluiden
sosiaalityöntekijällä
on
sekä
yhtymäkohdat
lastensuojeluun.
lastensuojelun
että
yleisten
perhepalveluiden asiakkaita.
Uusi sosiaalihuoltolaki siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin
edistämiseen.
Lapsiperheiden
tuessa
panostetaan
varhaiseen
puuttumiseen
ja
ennaltaehkäisyyn. Olennaista on lastensuojelun ja muiden perhepalveluiden tiivis yhteistyö,
erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi
oikeus palveluiden saamiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Käsitteitä:
·
lapsi = alle 18-vuotias henkilö
·
erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada
tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden,
päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi,
jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl
3§)
·
sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa
·
perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu
toimeksiantosopimukseen.
·
laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun
yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen.
3
2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA
Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on
mahdollista saada yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lähtökohtana
on palvelutarvearvio.
Erityistä
tukea
tarvitsevalla
lapsella
palvelutarvearvion
tekee
sosiaalityöntekijä.
Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään
kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on
oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla
lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti.
Sosiaalityöntekijä
kirjaa
lapsen
mielipiteen selvittämisen
tavan
ja
sisällön
lapsen
asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sekä hoidon ja huolenpidon
turvaava sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen päätös. Päätös tehdään huomioiden
asiakassuunnitelmassa esitetty arvio palvelujen välttämättömyydestä sekä suunnitelma
sellaisista palveluista, jotka ovat välttämättömiä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta.
Sodankylässä
samalla
sosiaalityöntekijällä
on
sekä
lastensuojelun
että
yleisten
perhepalveluiden asiakkaita.
Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön järjestämiseksi sosiaalityöntekijä
tekee tiivistä yhteistyötä neuvolan perhepalveluiden kanssa. Kotipalvelua annetaan
sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai
erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat
esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne, perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen
vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla myös perheissä, joissa on vammainen lapsi,
kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana.
Tukiperheet ja –henkilöt organisoituvat sosiaalityön kautta. Uudet tukiperheet ja – henkilöt
haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen taloudelliset edellytykset toimintaan
arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja –
perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen. Tukiperhettä ja –henkilöitä haettaessa
ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen
tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja läheiset). Tukihenkilö tai – perhepalvelu on
säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai
lastensuojelulain mukainen päätös ja lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa
laaditaan sopimukset. Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä. Palvelu myönnetään pääsääntöisesti aluksi määräaikaisena ja sitä
tarkistetaan
3-6
kk:n
välein.
Tukiperhe
4
ja
–
henkilö
toimittaa
kuukausittain
tapahtumaraportin ja mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon.
Tukiperheelle ei
myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen.
Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa
ulkopuolella,
Tukihenkilölle
korvataan
tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät vähintään kaksi tuntia.
Lapsesta
aiheutuneita
esim.
kuluja
lapsen
erikseen
harrastuksen
kuittien
merkeissä.
perusteella,
kuluista
sovitaan
etukäteen
sosiaalityöntekijän kanssa. Tukiperheille ja –tukihenkilöille maksettavista korvauksista ks. liite
3.
Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten
omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto).
Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.
Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua tapaamista. Valvonta
perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Palvelu on
vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa lastenvalvojalle toteutumatta
jääneistä
ja
keskeytyneistä
tapaamisista.
Tapaamisten
valvojina
voivat
toimia
perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät.
Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se
dokumentteihin. Yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä lastensuojelun asiakkuuteen.
Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perhepalvelut eivät ole
riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se, että yleiset
perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan ja sen takia
tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia.
3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO
Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla
käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet
vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista,
päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista,
joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita.
5
Lastensuojeluasia
tulee
vireille
ilmoituksesta,
hakemuksesta,
pyynnöstä
tai
kun
sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta.
Ilmoituksia
voivat
tehdä
yksityishenkilöt
nimettömänä
tai
omalla
nimellä.
Lastensuojelulaissa erikseen luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Yhteystiedot
voi kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua
julkisuuslaissa (11.2§) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos
lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin
päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille.
Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä
ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja
aina sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on lapseen
kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ei kerrota ilmoituksen
tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen
epäilystä
viranomainen
ilmoittaa
aina
suoraan
poliisille.
Poliisi
on
yhteydessä
lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun.
Mikäli viranomainen ilmoittajana on epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys,
hän voi ensin konsultoida sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan,
riittävätkö peruspalvelut ja soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty.
Suositellaan, että viranomaistahon ollessa ilmoittaja, asianosaisia tavataan yhdessä
ilmoittajan kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen – tilanne mahdollistaa paremmin avoimen
yhteistyön jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen.
Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi.
Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä
pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä
pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen
avun saamiseksi.
Sosiaalityöntekijä
työtehtävässä,
voi
esim.
saada
tietoa
lastensuojelun
päihdehuollon,
tarpeesta
toimeentulotuen
ja
toimiessaan
kuntouttavan
muussa
työtoiminnan
yhteydessä. Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian
kiireellisyys välittömästi, viimeistään saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä
tilanteen
vaatimiin
toimenpiteisiin.
Uudet
lastensuojeluasiat
käsitellään
lastensuojelupalaverissa (sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön
johtaja). Sosiaalityöntekijällä on oikeus olla yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen
läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin lisätietojen saamiseksi ja tilanteen
arvioimiseksi. Kyse on lähinnä puhelinkontakteista.
6
Lastensuojeluasiassa
vanhemman
tiedonsaantioikeus
perustuu
huoltajuuteen,
ei
vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu
huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä
oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh. 0400
694 024 tai numeroon 040-8395368. Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon
112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella
päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys).
4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS
Sosiaalityöntekijän
on
viimeistään
seitsemän
arkipäivän
kuluessa
päätettävä,
käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta lastensuojelutarpeen selvitys.
Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen
käynnistämisestä
tehdään
päätös
ja
merkintä
lastensuojeluilmoitus kirjataan. Liitteeseen 2 on
prosessi kuvana.
lapsen
asiakirjoihin,
minne
myös
kuvattu lastensuojelutarpeen selvitys –
Lastensuojeluasiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen selvityksen
aikana.
Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan hankkia tietoja neuvolasta,
päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja
saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §).
Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä
yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on
tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen
muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen
palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
ja oikeuksista 17 §).
Laajemman
selvityksen
ollessa
kyseessä
sovitaan
alussa
aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja.
asianosaisten
kanssa
Selvityksessä voidaan
käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja
vauvaikäistä voidaan havainnoida. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi on
keskeisellä sijalla.
7
Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja
johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten
kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen
palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa,
yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen.
Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai
käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen
määräaikana.
Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny,
lastensuojelun asiakkuus aloitetaan tai asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi.
5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET
Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa
sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan
3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon
tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on lastensuojelutarpeen
selvityksen perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun
tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomaisja läheisverkoston kanssa.
5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki
Lastensuojelun
ohjaus
suunnitelmalliseen
ja
ja
neuvonta
tavoitteelliseen
keskittyy
ongelmatilanteen
keskusteluapuun.
selvittämiseen,
Tarvittaessa perhe ohjataan
perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon.
Harkinnanvarainen,
taloudellinen
tuki
lapsen
koulutus-
ja
harrastusmenoihin,
asumiskuluihin ja muihin lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin perustuu aina myös
toimeentulotukilaskelmaan. Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa
ennen päätöstä.
8
5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus
Tukihenkilöt ja –perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään
silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin
ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista.
5.3 Tehostettu perhetyö
Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen
piiriin ohjaudutaan sosiaalityön kautta. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja
perheen tarpeen mukaan. Sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhteistyössä perheen
kanssa
asiakassuunnitelmaan
perustuvan
perhetyön
suunnitelman.
Perhetyön
aloittamisesta tehdään myös päätös tietojenkäsittelyohjelmaan (sosiaalityöntekijä). Perhetyö
voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa tehtävää ja/ tai yhteistyöhön
vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä.
Perhetyötä arvioidaan tarpeen mukaan,
kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen olennaisesti muuttuessa.
Lastensuojelun perhetyö määritellään tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on
lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan
perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen näkökulman esille tuominen perheessä.
Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä
on myös mahdollisuus vertaistukeen.
5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena
Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai
laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi,
lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai
muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan
kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset
täyttyvät.
9
6
LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS
Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä
vaarassa
huolenpidon
tai
kasvuolosuhteiden
puutteiden
takia
tai
lapsen
oman
käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän
rikoksen
tai näihin
rinnastettava
käyttäytyminen).
Kyseessä
ovat
tällöin painavat
lastensuojelulain 40 §: mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle.
Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä
voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet
eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan
voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle.
7 HUOSTAANOTTO
Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen
huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen
terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä
päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen
rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja
sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole
lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat
osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
(Lastensuojelulaki 40§).
Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen
sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asiaan osallisista ei vastusta
huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat
lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi
vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä
ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen
kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 §:ssa mainituilla
perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista
vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen
10
hallinto-oikeuteen. Hakemuksessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)
suositusten mukaista pohjaa (www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja). Hakemuksen tulee
olla riittävän konkreettinen ja siihen sisältyy näyttövelvollisuus.
Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen
tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja
THL:n lomakkeelle kirjatut asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään ns.
suostumushuostaanoton ollessa kyseessä päätökseen. Valmisteluasiakirjoina pidetään
lastensuojelun
asiakaskertomusta,
lastensuojeluilmoituksia,
aiempia
suunnitelmia
ja
asiantuntijalausuntoja. Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin
sosiaalityöntekijän vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää
asiassa yleensä suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä,
mikäli joku osapuoli sitä pyytää.
8 SIJAISHUOLTO
Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan
lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kittilä).
Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossa
lapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen
muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle
sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja
60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän
allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä ”jälkityöt” tulevat tehtyä.
Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa,
käytännössä 3-6 kk:n välein. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä
tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu muuttuu. Asiakassuunnitelman tarkistuksen tai
laatimisen yhteydessä tavataan lasta kahden kesken, mikäli lapsi ei vastusta tällaista
tapaamista. Jos sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä,
mahdollisuus siihen on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää
videoneuvottelutekniikkaa.
Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa henkilökohtaisesti
vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti kahden
kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin.
11
Sijoitetulle
lapselle
tehdään
elatussopimus
ja
vanhempien
elatuskyky
selvitetään
elatusapulaskurin avulla. Edunvalvontaa elatussopimuksen allekirjoittamista varten haetaan
siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama yleisen edunvalvonnan tehtävää
hoitava
henkilö
voi allekirjoittaa
ilman
erillistä
edunvalvontamääräystä
mahdolliset
jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy vasta, kun elatussopimus päättyy
lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä.
perusturvalautakunnalle
ja
tästä
40
%
kerryttää
Mahdollinen elatusapu peritään
lapsen
itsenäistymisvaroja.
Jos
maksukykyinen vanhempi ei suostu tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä
asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu käytetään kokonaisuudessaan hoidon
korvaukseen. (Asiakasmaksulaki 7 §). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen
määräytyminen sijaishuollon aikana.
Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten
yhteydenpitoa.
Vanhemmille
voidaan
korvata
vähävaraisuuden
perusteella
lapsen
tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v. 2015 0,22 €/km), ruokamenoja kotilomien
ajalta toimeentulotuen perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja 10 -20 €/kk.
Vanhemmille
maksettavasta
taloudellisesta
tuesta
sovitaan
etukäteen
asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee korvauksista lastensuojelupäätöksen,
jonka pohjana on toimeentulotukilaskelma.
Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa
noudatetaan samoja periaatteita.
Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta
pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen
uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa
julkisissa
tiedotusvälineissä
(esim.
lehtihaastattelut).
Sosiaalilautakunta
määrää
huostaanotetun lapsen olinpaikan. Lapsi voi matkustaa perhehoitajien mukana ulkomaille.
Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella.
Passin myöntää perhehoitajan asuinpaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle
kannattaa myös pyytää sosiaalityöntekijän selvitys lapsen asemasta perheessä ja maininta
siitä, että lapsi voi matkustaa perhehoitajien kanssa kyseiselle matkalle.
8.1 Perhehoito
Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon
järjestämisestä
vastaavan
kunnan
tai
12
kuntayhtymän
kanssa
tekemänsä
toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua
perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa
työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.
Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on
vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.
Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe
liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen
aiheuttamien vahinkojen varalta.
Lapsesta tehdään osoitteenmuutos maistraattiin, jossa hänen tilapäinen asuinkuntansa on
se paikkakunta, jossa sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy
sodankyläläisenä huostaanoton päättymiseen saakka.
Perhehoitajaksi
voi
hakeutua olemalla
yhteydessä
lastensuojelun työntekijöihin tai
sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan
sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman
koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa
osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua
kustannuksiin. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja
sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään
toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio
ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja.
Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja
kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus
ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa.
Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v. 2015
0,22 €/km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa
lapsen päivähoitokulut.
Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä
vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata
perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista,
henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä
terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön
nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi.
Lapsen
hoitoisuus
ja
siihen
perustuva
korotus
asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä.
13
tarkistetaan
vähintään
vuosittain
8.2 Laitoshoito
Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän
kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja.
Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista
aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat.
Laitoshoito kattaa yleensä myös
lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön
käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä
selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista.
9 JÄLKIHUOLTO
Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy
jälkihuollon
palveluiden
piiriin.
Jälkihuollon
aloittamisesta
tehdään
aina
päätös.
Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3
esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon
päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.
Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta.
Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren
kotipaikkakunnalla
Sodankylässä
perhetyöntekijät
tarjoavat
itsenäistymisvalmennusta
jälkihuollon nuorille. Nuoren tulojen ja jälkihuoltovarojen käytöstä tehdään suunnitelma.
Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea eikä hänen edellytetä nostavan opintolainaa
poiketen
yleisistä
toimeentulotuen
soveltamisohjeista.
Toimeentulotukea
haetaan
oleskelupaikkakunnalta, joka laskuttaa tuen lapsen kotipaikkakunnalta. Tarvittaessa nuori
”saattaen vaihdetaan” oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin.
Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista
ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40%
nuoren itsenäistymistä varten.
Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana
itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan 2000 €. Tämä summa sisältää myös
mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja
14
kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti
korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua
kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei
käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin.
Jos
nuori
siirtyy
asumaan
itsenäisesti
jälkihuollon
aikana,
hänelle
järjestetään
itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää
määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon,
sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä
vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen
tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen
velvollisuudet ja vastuut.
10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen
kasvun
ja
kehityksen
asiantuntijoista
sekä muista
lastensuojelutyössä tarvittavista
asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa
sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa
ja
muussa
lastensuojelun
toteuttamisessa.
Ryhmä
antaa
myös
lausuntoja
lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi.
Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta.
Asiantuntijaryhmä
pyritään
saamaan
koolle
seitsemän
arkipäivän
kuluessa.
Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä
muut
tapauksen
kannalta
olennaiset
asiakaskirjat
(asiakassuunnitelma,
lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai
päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä).
Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian
kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon
osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia.
Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta,
terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta
15
(oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta,
sosiaalityöstä ja perhetyöstä.
11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI
Lastensuojelu tilastoi vuosittain lastensuojeluilmoitusten määrät, lastensuojelutarpeen
selvitysten määrät sekä kaikki lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja
hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen
kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä.
12 LÄHTEET
Hallintolaki 434/2003
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
Perhehoitajalaki 312/1992
Perhehoitolaki HE 358/2014
Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2013-2016
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Hyödyllisiä linkkejä
www.sodankyla.fi
wwww.sosiaalikollega.fi
www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja.
16
13 LIITTEET
Liite 1 lastensuojeluilmoitus
Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi
Liite 3 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen,
tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet,
palkkiot ja kulukorvaukset 1.4.2015 alkaen
Liite 4 Lautakunnan päätös 18.3.2015: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut
sijoituksen aikana
17
Liite 1 lastensuojeluilmoitus
1 (2)
Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi
1 (2)
Lastensuojelutarpeen selvityksen kulku
Mistä kaikki alkaa?
Asian vireille tulo
lastensuojeluilmoitus
·
·
Aloitustapaaminen
- lapsi ja vanhemmat yhdessä
- asiakkuus alkaa
·
asia tulee vireille, kun sosiaalityöntekijälle
on ilmaistu huoli lapsen tilanteesta
kiireellisissä tapauksissa asiaan puututaan
välittömästi
lastensuojelutarpeen selvityksen tulee
valmistua kolmen kuukauden kuluessa
vireille tulosta
Selvitys ja arviointityöskentely
Lapsen tapaamiset
Vanhempien tapaamiset
Teemat
- Koti ja tärkeät ihmiset
- Lapsi ja perheen arki
- Lapsen tarpeet ja
vanhemmuus
Yhteinen arviointitapaaminen ja
kirjallinen yhteenveto
Miksi selvitys tehdään?
Asiakkuus jatkuu
asiakassuunnitelman
laatiminen
ja tukitoimista
päättäminen
Asiakkuus päättyy
·
esille tullut huoli kartoitetaan lapsen
näkökulmasta
·
kuunnellaan lapsen tarpeet, toiveet ja
mielipiteet ja kerrotaan niistä hänen
ympärillä oleville aikuisille
·
kuullaan vanhempien ajatuksia lapsesta ja
omasta vanhemmuudesta
·
pohditaan millaisia tukimuotoja perhe
mahdollisesti tarvitsee
2/2
Selvityksen päättäminen ja
Miten selvitys tehdään?
·
·
yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa
kanssa
perhe kutsutaan alkutapaamiseen, jossa
kerrotaan lastensuojeluilmoituksesta – ja
selvityksen kulusta, samalla sovitaan myös
aikataulusta
·
lapsen ja vanhempien tapaamisissa
keskustellaan seuraavista asioista:
o lapsi ja lapsen verkostot
o lapsen arki, asuinolosuhteet
o kasvatus ja huolenpito
·
keskustelut käydään erilaisten tehtävien,
pelien ja leikkien kautta
·
vanhemmilta selvitetään myös heidän
valmiuttaan
o suojella ja hoitaa lasta
o tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
o turvata lapselle läheiset ja
tärkeät ihmissuhteet
o tehdä yhteistyötä lapsen asioissa
·
ainakin yksi tapaaminen tehdään lapsen
kotona
·
tarvittaessa ollaan yhteydessä lapsen
arkeen liittyviin henkilöihin (koulu,
päivähoito, neuvola yms.)
jatkotyöskentely
·
selvityksen päätteeksi tehdään kirjallinen
yhteenveto
·
mikäli lapsella ei ole lastensuojelullista
tarvetta, lastensuojelun asiakkuus päättyy
·
jos jatkotyöskentelylle on tarvetta,
selvitetään perheelle sopivin tukimuoto
o koulunkäynnin tukeminen
o harrastusten tukeminen
o päivähoidon järjestäminen
o tukihenkilö tai tukiperhe
o perhetyö suoraan kotiin
o taloudellinen tuki
o muihin erityspalveluihin
ohjaaminen (esim. terapia, päihde
– ja mielenterveyspalvelut)
Liite 3
PERHEHOIDON (PITKÄAIKAINEN, LYHYTAIKAINEN, TUKIPERHEHOITO),
JÄLKIHUOLLON SEKÄ TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET,
PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 1.4.2015 ALKAEN
LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA
PERHEHOITAJALAKI
Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai
sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain
perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai
tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.
Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon
järjestämisestä
vastaavan
kunnan
tai
kuntayhtymän
kanssa
tekemänsä
toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua
perhehoitoa. Lain 1 §:n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö
ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.
Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta
kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai
sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen
sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan kuukauden viimeisenä
arkipäivänä.
Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on
vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.
Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe
liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen
aiheuttamien vahinkojen varalta.
HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN
Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai
jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin.
1. Työssä olevat perhehoitajat 686,25€/kk
2. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 0-2 v.) 1143,36 €/kk, Kelan etuudet
esim. vanhempainraha ja lapsen kotihoidontuki eivät koske perhehoitajia,
joiden kotiin sijoitetaan lapsi maksulliseen perhehoitoon. Tämä on huomioitu
hoitopalkkion määrässä.
3. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 3-17 v.) 866,42 €/kk Kotona olevan
perhehoitajan palkkio maksetaan, kun perhehoitaja hoitaa lasta kotona ja, jos
lapsi ei ole kokopäivähoidossa päiväkodissa.
HOITOPALKKION KOROTTAMINEN
Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja
siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun
yhteydessä.
Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset 2015
Työssä
1.Perushoitopalkkio
2. Hoitopalkkio
3. Hoitopalkkio
4. Hoitopalkkio
€/kk
€/kk
€/kk
€/kk
766,04€
846,07€
926,11€
1233,39€
1303,43€
1383,47€
olevat 686,25€
perhehoitajat
Kotona
oleva 1143,36€
perhehoitaja,
lapsi 0-2v
2
oleva 914,68€
Kotona
994,71€
1074,75€
1154,80€
--
--
--
perhehoitaja,
lapsi 3-17v.
Nuori
opiskelee
toisella
paikkakunnalla
(alaikäinen)
voimassa
oleva
vähimmäismäärä
oleva
+70€
vähim- +140€ vähim-
Jälkihuoltonuori,
voimassa
asuu perheessä
vähimmäismäärä
mäismäärään
Jälkihuoltonuori,
285,82€
+210€ vähim-
mäismäärään
mäismäärään
--
--
--
50 €/vrk
60€/vrk
asuu itsenäisesti
Vähimmäismäärä
686,25€
Lyhytaikainen
40€/vrk
perhehoito,
tukiperhe
Tukihenkilö
25€/kerta
__________________________________________________________________________
Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2916,43 € v. 2015.
HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN:
1. Perushoitopalkkio
Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää
tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat
ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen.
3
2. Hoitopalkkio
Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja
kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, säännöllistä rasitusta ja sidonnaisuutta.
Lapsi tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja
valvontaa
tai
säännöllisiä,
vähintään
viikoittaisia
hoito-
ja
kuntoutustoimenpiteitä.
Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan
vammaistukea.
3. Hoitopalkkio
Lapselle on myönnetty Kelan korotettu vammaistuki TAI lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus
edellyttävät päivittäin aikaa vievää ja lapsen ikäkauteen kuulumatonta tukea, opastusta ja
valvontaa arjen toiminnoissa. Lapsella voi olla vaikeuksia useilla eri toimintakykyalueilla.
Kodin ulkopuolisen terapian lisäksi lapsi tarvitsee kotona tukea ja opastusta. Tarvittaessa
voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua
vammaistukea.
4. Hoitopalkkio
Lapselle on myönnetty Kelan ylin vammaistuki TAI lapsi on lähes yhtämittaisen hoidon ja
huolenpidon tarpeessa. Lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta sairautensa tai
huomattavan levottomuuden, aggressiivisuuden, karkailevuuden tai tuhoavan käyttäytymisen
takia. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan
korotettua vammaistukea.
Hoitopalkkiota tarkastetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää pidä
paikkaansa. Palkkio tarkistetaan jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kelan
vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus tulee
kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti) sekä perhehoitajan olosuhteiden
muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän vammaistuen
päätöksen mukaisesti.
Alle 3-vuotiaan lapsen hoitopalkkion edellytyksenä on, että sijaisvanhempi on kotona
hoitamassa lasta.
Vaikeahoitoisuuden
sosiaalityöntekijä
sosiaaliset
yhdessä
ja
kasvatukselliset
lastensuojelun
tiimin
4
perusteet
kanssa
kuullen
voi
arvioida
myös
tarvittaessa
muita
kasvatuksen asiantuntijoita. Perusteena voi olla myös biologisten vanhempien vaikeudet,
jotka heijastuvat voimakkaina sijaisperheen elämään. Vaikeahoitoisuus vammaisuuden tai
sairauden perusteella edellyttää Kelan myöntämää hoitotukea.
KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN
Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta,
asumisesta,
tavanomaisista
harrastuksista,
henkilökohtaisista
tarpeista
ja
muusta
elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut,
pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.
Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee
perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä.
Esim. v. 2015 elatustuen määrä on 155,17 €/kk josta käyttövaran osuus siis 51,72 €/kk. 1014- vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30€/kk. Elatustuen määrän voi
tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa.
Lapsen ja perhehoitajan tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista maksetaan
sijaisperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti (v. 2015 22 snt/km).
Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle matkalaskulomakkeella. Lapsesta
maksetaan tutustumispäiviltä (mikäli käy sijaisperheessä) sama korvaus kuin tukiperheelle.
Sosiaalitoimi maksaa sijoitetun lapsen päivähoitomaksut. Mikäli perhehoitajalle tulee
asiakasmaksua päivähoidosta, se maksetaan sosiaalitoimen kautta. Lapsen tai nuoren
pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava kulukorvauksen määrä
tarkistetaan tapauskohtaisesti.
Kulukorvaukset
Ikä
Kulukorvauksen määrä
0 – 9 vuotiaat
492,65 €
10 – 14 vuotiaat
602,14 €
15 – 17 vuotiaat
711,61 €
5
Jälkihuolto 18 – 20 vuotiaat
410,66 € (vähimmäismäärä)
164,21
€
(asuu
itsenäisesti)
Nuorella
säännöllisiä --
omia
tuloja
Vähimmäismäärä
Lyhytaikainen
410,66 €
perhehoito, 27,36 €/vrk
tukiperhe
KUN NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN)
Jos nuori muuttaa esim. toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun jälkeen
maksetaan
perhehoitajalle
hoitopalkkiona
kulloinkin
voimassa
oleva
hoitopalkkion
vähimmäismäärä. Kulukorvaus voidaan lakkauttaa kokonaan tai mikäli perhehoitajan kanssa
on sovittu, että nuori esim. käy viikonloppuisin sijaisperheessä, nuoreen pidetään yhteyttä,
perhehoitaja
huolehtii
terveydenhuoltokulut,
lapsen
matkakulut
perustarpeista
(vaatetus,
opiskelupaikkakunnalle
jne.),
harrastusvälineet,
maksetaan
hänelle
kulukorvaus vähimmäismäärän mukaisesti.
YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA TERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO
Sijaishuollossa
olevan
lapsen/
nuoren
yksilöllisistä
tarpeista
johtuvan
terapian
ja
terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten
terveydenhuoltopalveluiden
kautta.
Sijoituspaikkakunta perii kustannukset jälkikäteen
Sodankylän kunnalta.
6
NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN
Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 250 euroa (sisältää myös harrastuksiin
liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi vuosittain selvitysten
perusteella.
Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään
sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan.
Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren
silmälasit huomioidaan erikseen normaalin
kulukorvauksen lisäksi. Joissakin tilanteissa lapsen silmälaseihin on myös mahdollista saada
maksusitoumus Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Yleensä silmälääkäri informoi asiasta
käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi
kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä.
Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa
oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on
erikseen sovittu korvattavaksi.
Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja
harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen
korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin.
Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 250€/vuosi.
Korvauksista
lomanviettokuluihin
sovitaan
etukäteen
lapsen
asioista
vastaavan
sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle.
Asiakassuunnitelmassa
sovituista
erillishankinnoista
tulee
esittää
kuitti
tai
lasku
mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta.
Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa
matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit
yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut
kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle.
Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle
sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja
mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta
ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.
Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän
porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu
7
nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei
vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta
tuloa.
HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA
Jälkihuollossa olevasta nuoresta maksetaan hoitopalkkiona kulloinkin voimassa olevan
hoitopalkkion vähimmäismäärä, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta
kotonaan. Kulukorvaus maksetaan näissä tilanteissa myös vähimmäismäärän mukaisesti.
Hoitopalkkiota voidaan jälkihuoltonuoren osalta korottaa aikaisemmin mainittujen perusteiden
mukaan (vaikeahoitoisuus, Kelan hoitotuki).
Kun nuori muuttaa omaan asuntoon, voidaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksaa
itsenäistymisen tukemiseen asiakassuunnitelmassa sovitulle ajalle tai aina jälkihuollon
päättymiseen saakka. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten
opintolainaa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan
toimeentulotukea tai muuta taloudellista tukea opintoihinsa.
Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista
ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40%
nuoren itsenäistymistä varten.
Nämä varat maksetaan nuorelle jälkihuollon aikana
sosiaalitoimen kautta asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole
kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan
mukaan korkeintaan 2000 €. Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun
korvaukset;
erillistä
autokoulurahaa
ei
myönnetä.
Auto-
ja
kuljetusalalle
liittyvien
ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50%
autokoulukuluista.
Tuolloinkin
selvitetään
vanhempien
mahdollisuudet
osallistua
kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei
käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin.
Jos nuori saa työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä
tuloa (ei opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät
vaikuta kulukorvauksen määrään. Nuoren kanssa on hyvä tehdä suunnitelma siitä, mihin
nuori tulonsa käyttää.
8
Hoitopalkkion
ja
kulukorvauksen
maksun
perusteet
tarkistetaan
asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa
tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan
informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa
välittömästi.
PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS
Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on
oikeus osallistua työnohjaukseen ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin täydennyskoulutuksiin
sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin. Työnohjauksesta
sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan alueella asuville
perhehoitajille järjestetään työnohjaus ensisijaisesti perheneuvolan kautta.
Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän
kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut
julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan,
kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja
voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen.
PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS
Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista
kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella
vähintään 14 vrk perhehoitajana.
Ellei perhehoitaja pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan lomapäivinä, maksetaan vapaan
korvauksena
vuosittain
ylimääräinen
kulukorvaus
kesäkuun
maksun
yhteydessä.
Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta. Perhehoitaja järjestää
lapsen hoidon itse vapaapäivien ajalta. Mahdollisista kustannuksista on sovittava etukäteen
lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.
9
INDEKSIKOROTUKSET
Palkkiota ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain voimaan tulevien valtakunnallisten
indeksikorotusten mukaisesti. Sosiaalitoimi ilmoittaa palkanlaskentaan vuosittain voimaan
tulevat korotukset.
KÄYNNISTÄMISKORVAUS
Perhehoitajalain ja -asetuksen mukaisesti korvataan hoidon alkaessa sijoitettavalle lapselle
tarpeelliset ja välttämättömät hankinnat käynnistämiskorvauksena. Lapselle tarpeellisista ja
välttämättömistä
hankinnoista
on
sovittava
etukäteen
lapsen
asioista
vastaavan
sosiaalityöntekijän kanssa. Kustannukset korvataan kuittia vastaan tai hankintoihin voidaan
antaa maksusitoumus.
Käynnistämiskorvauksella voi hankkia sijoituksen alkuvaiheessa ensimmäisen vuoden
aikana esim. sängyn, turvaistuimen, vaatteita yms. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen
käynnistämiskorvausta toiminnan aloittamiseen.
TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAUTUMINEN
Sodankylässä perhehoitosopimuksen irtisanomisajaksi pyritään sopimaan molemmin puolin
yksi kuukausi. Irtisanomisajasta tehdään merkintä toimeksiantosopimukseen.
Mikäli lapsi asuu irtisanomisajan perheessä, maksetaan sekä palkkio että kulukorvaus. Ellei
lapsi asu perheessä, maksetaan irtisanomisajalta vain palkkio. Toimeksiantosopimuksen
irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen voidaan toimittaa todisteellisesti tai
tavallisella kirjeellä. Kirjeitse suoritettu irtisanominen katsotaan tulleen osapuolten tietoon
seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.
Sen lisäksi, mitä perhehoitajalain 5§:ssä on säädetty toimeksiantosopimuksen purkamisesta,
sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli törkeästi rikkoo sopimusehtoja
10
tai lapsen oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun lapsi
tosiasiallisesti muuttaa sijaisperheestä. Tällöin ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta.
Mikäli lasta tai nuorta ollaan kotiuttamassa, tulee perhehoitajien kanssa sopia perhehoidon
toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta hyvissä ajoin määräajat huomioon ottaen. Lapsen,
nuoren tai perhehoitajan tilanteessa tapahtuvasta muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa
sosiaalityöntekijälle.
LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO JA TUKIPERHEHOITO, TUKIHENKILÖT
Enintään kuukauden kestävästä lyhytaikaisesta perhehoidosta (kriisitilanteet) ja
tukiperhehoidosta korvataan taulukon mukainen korvaus. Mikäli perhehoito jatkuu
pidempään, tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus, jonka mukaisesti maksetaan
hoitopalkkio ja kulukorvaus. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta
toiminnan aloittamiseen.
Lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan erilliset sopimukset.
Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin, laskun tapaamisista ja
mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Matkoista korvataan Kelan taksan mukaisesti.
Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa
ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä.
Tukihenkilötapaamiset kestävät
vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella,
kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.
Jos lapsella/perheellä on tarvetta lyhytaikaisempaan, muutaman tunnin kestävään
tapaamiseen ilman yöpymistä, laaditaan tukiperheen kanssa myös tukihenkilösopimus.
11
Liite 4
LASTENSUOJELUSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT SIJOITUKSEN AIKANA/
SOVELTAMISOHJE
LASTENSUOJELUN MAKSUT
Asiakasmaksulain (1992/734) 4 §:n 4 kohdassa säädetystä poiketen lastensuojelulain nojalla
avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai
laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan,
milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon
ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään
lapsen elatuksesta annetun lain (1975/704) 1–3 §: n perusteella määräytyvän elatusavun
suuruinen (asiakasmaksulaki 7§).
Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin
lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja
sekä
käyttää
ne
perhehoidosta,
laitoshuollosta
tai
asumispalveluista
aiheutuvien
kustannusten korvaamiseksi.
Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista
aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 §:n 4
kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 §:n
mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista.
Korvaus voidaan periä
1)
perimällä korvaus lapsen tuloista ja
2a) perimällä vanhemmille vahvistettu elatusapu tai
2b) vahvistamalla lapsen vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu
1) Lapsen tuloista perittävä korvaus
Lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia tai
kertaluonteisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito
tai perhehoito kestää. Lapsilisä ja elatustuki ovat tavanomaisimpia perittäviä etuuksia.
Sodankylässä lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu
määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Perintäpäätös tehdään heti sijoituksen alkaessa ja perintä alkaa hoidon alkamista seuraavan
kalenterikuukauden alusta lukien.
Pääsääntöisesti lastensuojelulain (2007/417) 77 §:n mukaan lapsen tai nuoren tuloista,
korvauksista tai saamisista on varattava 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa, 60 %
käytetään hoidon korvaukseksi. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää
kuitenkaan oteta huomioon.
2a) Elatusavun periminen
Elatusavun maksamista kunta voi hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa
ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan.
Elatusapu
maksetaan
tällöin
kunnalle
aikaisintaan
hoidon
alkamista
seuraavan
kalenterikuukauden alusta. Elatussopimus tulee vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa
sijoituspäätöksestä, jotta mahdollinen elatusapu saadaan perittyä takautuvilta kuukausilta.
Sosiaalityöntekijä laittaa vireille elatusasian mahdollisimman pikaisesti. Mikäli vanhempi/
vanhemmat
eivät
varaa
aikaa
lastenvalvojalle
kahden
kuukauden
kuluessa,
vastuusosiaalityöntekijä tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta (kohta 2b).
Elatussopimus on ensisijainen tapa maksujen keräämiseksi. Elatusapu kerryttää lapsen
itsenäistymisvaroja.
Elatussopimus tehdään kummankin vanhemman kanssa, mikäli sitä ei ole aiemmin tehty.
Yleensä ns. etävanhemman kanssa on jo aikaisemmin (erotilanteessa) vahvistettu
elatussopimus tai oikeuden päätös. Tällöin lapsen edustajan sopimuskappale tai oikeuden
päätös on toimitettava alkuperäisenä sosiaalityöntekijälle. Elatussopimus tehdään silloin vain
vanhemman kanssa, joka ei vielä ole elatusavun suorittaja. Tarvittaessa sopimukset tehdään
molempien vanhempien kanssa. Sijoitetulla lapselle tehdään elatussopimus ja vanhempien
elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla.
Kun lapsi ei sijoituksesta johtuen asu kummankaan vanhempansa kanssa, tulee
vastuusosiaalityötekijän avustaa huoltajaa / huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa
2
maistraatilta. Molempien huoltajien tulee olla hakijoina. Edunvalvojan sijainen hyväksyy
sopimuksen
/
sopimukset
lapsen
edustajana.
Edunvalvontaa
elatussopimuksen
allekirjoittamista varten haetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama
yleisen
edunvalvonnan
tehtävää
hoitava
henkilö
voi
allekirjoittaa
ilman
erillistä
edunvalvontamääräystä mahdolliset jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy
vasta, kun elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä.
2b) Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut
Lastensuojelusta perittävien maksujen osalta ensisijaista on tehdä elatussopimus (ks. kohta
2a). Mikäli vanhemmat eivät suostu tekemään elatussopimusta, vastuusosiaalityöntekijä
tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta ja etuuskäsittelijä huolehtii laskutuksesta.
Vanhemmilta peritään asiakasmaksua käytettävissä olevien nettotulojen perusteella. Maksu
voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perusteella
määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen,
maksua ei peritä. Päätöksen asiakasmaksusta vapauttamisesta tekee sosiaalityön johtaja
sosiaalityöntekijän
valmistelun
pohjalta.
Perittävässä
maksussa
otetaan
huomioon
huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille
tehdään
kummallekin
nettotulojen
mukainen
erillinen
oma
päätös.
Asiakasmaksu
vahvistetaan kuukausimaksuna toistaiseksi ja sitä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Asiakasmaksu ei kerrytä lapsen itsenäistymisvaroja. Asiakasmaksu peritään seuraavan
taulukon mukaisesti: (erikseen kummallekin vanhemmalle)
Tulot vähennysten jälkeen
Perintäprosentti
0 – 600 €
Ei perintää
601 – 800 €
10 % nettotuloista
801 – 1 000 €
12 % nettotuloista
1 001 – 1 200 €
14 % nettotuloista
1 201 € -
16 % nettotuloista
Mikäli sijoitettavia lapsia on useampia, taulukon mukaista maksua korotetaan sijoitettavien
lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:
3
Sijoitettavia lapsia (lukumäärä)
Korotusprosentti
1
Ei korotusta
2
15 %
3
30 %
4
45 %
5 tai useampi
60 %
Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasialliset
perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito
henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein
pitkään
jatkuneita
sosiaalisia
ja
taloudellisia
ongelmia.
Lastensuojelussa
perheen
kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee ottaa
huomioon. Asiakasmaksun periminen ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä
selviytyä omaehtoisesti ongelmistaan.
4