Tässä - Kerava
KERAVA 6. SAVIO VISATIE 16 - 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2304) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 26.2.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 2 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Visatie 16 - 18, asemakaavan muutos (2304) Asemakaavan muutos koskien osaa 6. Savion kaupunginosan korttelissa 1676, kiinteistöä 401-2-154 ja yleistä aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 6. Savion kaupunginosan korttelista 1676. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7 04250 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puh. 040 318 2316 [email protected] x.x.2015 x.x.2015 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Savion keskustan eteläpuolella Visatien itäpuolella osoitteessa Visatie 16 - 18 noin 3 km:n päässä Keravan keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4465 m2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Visatie 16 - 18, korttelin 1676 osa, kiinteistö 401-2-154 ja yleistä aluetta, asemakaavan muutos (2304). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen muodostaman alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen. 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................... 2 1.1 1.2 1.3 1.4 1.6 Tunnistetiedot ......................................................................................................... Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................... Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ... 2 3 3 4 5 2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 5 2.2 Asemakaava ........................................................................................................... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen ..................................................................................... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT.................................................................................... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista ............................................................................ 6 3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................... 10 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Asemakaavan suunnittelun tarve .............................................................................. 10 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .............................................. 10 Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................................... 10 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ............................................................................. 12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ............................................... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................. 13 5.1 Kaavan rakenne ..................................................................................................... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ............................................... 14 5.3 Aluevaraukset ........................................................................................................ 14 5.4 Kaavan vaikutukset................................................................................................. 14 5.5 Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................... 14 Rautatie- ja lentoliikenteen melu ulottuu alueelle. Alueelta teetetään meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa. ........................................................................................................ 14 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................... 15 5.7 Nimistö ................................................................................................................. 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.......................................................................................... 15 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasa-asemakaava 7. Asemakaava luonnos 26.2.2015 ja havainneaineisto 8. Vastineet; osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet ja niiden vastineet 9. Selvitykset meluselvitys (lisätään ehdotusvaiheessa) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. 2. 3. 4. 5. Uudenmaan maakuntakaava, 8.11.2006 Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava, 30.10.2014 Keravan yleiskaava 2020, 14.6.2004 Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2013 6. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, 2014, Sito 7. Meluselvitys (lisätään ehdotusvaiheessa) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 10.12.2014. Asemakaavamuutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 11.1.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12. - 23.1.2015. Asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 11.3.2015. Asemakaavan muutosluonnos on nähtävillä MRA 30 § mukaisesti x.x. - x.x.2015 Asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa x.x.2015. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä MRA 30 § mukaisesti x.x. -x.x.2015 6 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-79 yhteensä noin 4465 m2. Asuinkerrostalojen korttelialueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 4500 k-m2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 3 km:n päässä Keravan keskustasta Savion keskustasta etelään Visatien itäpuolella. Visatie on paikallinen kokoojakatu. Visatien itäreunassa kulkee kevyenliikenteen reitti. Korttelin 1676 tontti 1 on rakentamaton, ja sillä kasvaa lähinnä nuorta lehtipuustoa ja muutama kookkaampi kuusi. Visatien varressa olevan yleisen alueen kautta kulkee ajoyhteys kiinteistölle 401-2-154. Kiinteistöllä 401-2-154 sijaitsee vuonna 1964 rakentunut omakotitalo piha-alueineen. Alueen idänpuolella sijaitseva yleinen alue on rakentamatonta viheraluetta. Alueella kasvaa harvaa sekametsää, jossa on muutamia kookkaitakin puita. Alueen halki kulkee polku suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevasta asuinkerrostalokorttelista pohjoiseen yhdistyen Harjupolun kevyenliikenteen reittiin. Suunnittelualueen eteläpuolella on 4-5 -kerroksisia asuinkerrostaloja sekä muutama pientalo. Itäpuolella on kapea puistoalue, jonka takana Saviontien varressa on 2- ja 3-kerroksisia asuinkerrostaloja. Pohjoispuolella on 2-4 -kerroksisia asuinkerrostaloja. Visatien toisella puolella on 1-2 -kerroksista rivitalorakentamista. 7 3.1.2 Luonnonympäristö Korttelin 1676 tontti 1 on rakentamaton, ja sillä kasvaa harvaa sekapuustoa. Kiinteistö 401-3-154 on omakotirakennuksen pihapiiriä, jolla kasvaa muutamia kookkaita puita. Itälaidan puistoalue on kallioinen ja kasvaa harvaa sekametsää. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueen korttelin 1676 tontti 1 sekä yleiset alueet ovat rakentamattomia. Kiinteistöllä 401-2-154 on omakotitalo. Visatie on paikallinen kokoojakatu, joka kulkee Koivurinteeltä pohjoiseen Koivikontielle. Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, ja alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Alue sijaitsee 55 dB:n lentomelualueella. Rautatiealue sijaitsee alueen itäpuolella noin 100 metrin päässä. Suunnittelualueella ei ole palveluita, mutta Savion keskustan päivittäispalvelut sijaitsevat alueen läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Savion koulu sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä pohjoiseen, ja Savion päiväkoti noin 600 metrin päässä. Koivikon urheilukenttä sijaitsee lännessä noin 600 metrin päässä. 3.1.4 Maanomistus Korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan 30.10.2014 vahvistetussa 2. vaiheen maakuntakaavakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla olemassa olevan asutuksen säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. Alueen halki kulkee siirtoviemäri. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 8 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 dB. Alueelle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Ote yleiskaavasta 2020 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaava 1541 vuodelta 1988. Korttelin 1676 tontti 1 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-8). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m2. Korkein sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee varata 1 ap / 100 m2 kerrosalaa kohti. Yleiset alueet sekä kiinteistö 401-2-154 on osoitettu puistoksi (VP). Alueelle on osoitettu rakennusala yksikerroksiselle rakennukselle, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 50 k-m2. Alueen länsireunassa on ohjeellinen pelikentäksi varattu alueen osa. Ote ajantasa-asemakaavasta 9 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella korttelissa 1539 on voimassa asemakaava 1541 vuodelta 1988. Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita (AK-38 ja AK-25) sekä asuinpientalojen korttelialue (AP-8). Pohjoisemmalle, suunnittelualueen viereiselle asuinkerrostaloalueelle (AK38) on osoitettu rakennusalat kahdelle ¾ IV -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joille kummallekin on osoitettu rakennusoikeutta 1400 km2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/85 m2 kerrosalaa kohti. Eteläisemmälle asuinkerrostaloalueelle (AK-25) on osoitettu rakennusalat kahdelle ½ III ½ -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joille kummallekin on osoitettu rakennusoikeutta 1400 k-m2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/100 m2 kerrosalaa kohti. Asuinpientaloalueen (AP-8) tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Tontista saa käyttää rakentamiseen 20 %. Autopaikkoja tulee varata tontille 1,5 ap / asunto. Suunnittelualueen itäpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Alue on osoitettu puistoksi (VP), joka jatkuu etelässä lähivirkistysalueena (VL). Puiston itäpuolella, Saviontien varressa on asuinrakennusten korttelialueeksi osoitettu alue (A-6), jonka tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi ½ I ½. Autopaikkoja tulee varata 1 ap/85 m2 kerrosalaa kohti. Itäpuolella sijaitseva kortteli 1675 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-37). Alueelle on osoitettu rakennusalat neljälle III -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joista kullekin on osoitettu rakennusoikeutta 1700 k-m2. Autopaikkoja tulee varata 1 ap/85 m2 kerrosalaa kohti. Suunnittelualueen pohjoispuolella on asuinrakennusten korttelialueeksi (A-5) osoitettu alue, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 4940. Rakennusten kerrosluvuksi on osoitettu II 2/3, ½ II 2/3 sekä II. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/85 m2 kerrosalaa kohti. Suunnittelualueen länsipuolella on voimassa asemakaava 1141 vuodelta 1982. Alue on osoitettu omakotitalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi. Alueen tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25, ja korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1,5 ap / asunto. Meluselvitys Alueelta laaditaan meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa. 10 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoite on tuottaa vuosittain 40 asuntoa hyvien kulkuyhteyksien, kuten Keravan ja Savion asemien, läheisyyteen. Suunnittelualueelle on tavoite osoittaa asuinrakentamista ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen muodostaman alueen käyttötarkoituksen osoittamista asuinkerrostalojen rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Yhdistykset Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut 11 Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Kasvatus- ja opetusvirasto Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa tarkistetaan ja täydennetään suunnittelun aikana. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille 11.1.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttöpalvelut on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavamuutoksen luonnoksen kanssa kaupungin ilmoitustaululla 8.1.2015 sekä lehdissä KeskiUusimaa ja Tuusulanjärven viikkouutiset sekä kaupungin internetsivuilla www.kerava.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat / asiantuntijaviranomaiset Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY- keskus (tiedoksi) Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut 12 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. Alueelle ei tule suunnitella uutta melulle herkkää toimintaa. Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on merkitty osin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä osin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 dB. Alueelle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisella toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutumaton, pääosin rakentamaton ja osin alhaisella tehokkuudella toteutunut alue ja tiivistetään olemassa olevaa kaupunkirakennetta jo rakennetun yhdyskuntatekniikan alueella. Alueen toteuttaminen jatkaa luontevasti olemassa olevaa kaupunki- ja maisemarakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa alueen osa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolle on ollut tavoite sijoittaa päiväkoti. Viereinen puisto palvelisi osin päiväkodin leikkialueena. Päivitetyn päivähoidon tarveselvityksen mukaan Keravalla on tulevaisuudessa lisääntynyt tarve päivähoitopaikoille. Suunnittelualue sijaitsee lentomelualueella, jossa Lden on yli 55 dB, ja jolle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Lähiympäristön liikenteen ja muiden melulähteiden päiväkodin piha-alueille aiheuttama keskiäänitaso ei saa ylittää 55 dB(A). 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoitteena on turvata kohtuuhintainen vuokra-asuminen ja tuottaa vuosittain noin 40 asuntoa, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, kuten Keravan tai Savion asemien läheisyydessä. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa kaupungin omistamalle, lähellä Savion keskustaa, sen palveluita ja juna-asemaa sijaitsevalle alueelle asuinkerrostaloja. Alue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä, ja alueen ympäristö on rakentunut. Alueen toteuttaminen eheyttää taajamakuvaa ja kaupunkirakennetta. 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisu perustuu korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisten alueiden muodostaman alueen muuttamiseen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoitteena on toteuttaa suunnittelualueelle kaksi asuinkerrostaloa, joissa on 40 asuntoa per rakennus. Luonnosvaiheessa on tutkittu lähtötietojen ja havainneaineiston avulla rakennusalojen sijoittamista, rakennusten massoittelua sekä asukaspysäköinnin järjestelytapoja. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeudeksi on määritelty yhteensä 4500 k-m2 sijoitettavaksi kahteen rakennukseen, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 2250 k-m2 per rakennus. Suurimmaksi kerrosluvuksi on osoitettu V. Asemakaavaluonnoksesta on laadittu yksi kaavakartta ja määräykset sekä kaavaa havainnollistavia kuvia alueen mahdollisesta toteutustavasta. Rakennukset on sijoitettu alueen itälaitaan. Piha-alue sijoittuu asuinrakennusten väliin. Pysäköinti sijoittuu Visatien varteen ja alueen pohjoisreunaan. Autopaikoista Visatien puoleiset autopaikat katetaan, jotta alueesta muodostuu ilmeeltään laadukkaampaa ja korkeatasoisempaa ympäristöä. Autokatos myös suojaa suunnittelualueen pihaa Visatien liikenteeltä. 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto 10.12.2014 asemakaavamuutoksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen nähtäville asetettavaksi mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 § mukaisesti Asemakaavan vireilletulon kuulutus 11.1.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtävilläolo 12.1. - 23.1.2015 (MRL 62 §, 63 § ja MRA 30 §) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutoksen luonnoksessa muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-79 yhteensä noin 4465 m2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 4500 kem2, joka jakautuu tasan kahdelle rakennusalalle. Kerrosluvuksi on osoitettu V. Alueelle tulee 80 asuntoa, ja asukkaita noin 110. 5.1.2 Palvelut Kaava-alue sijaitsee noin 250 metrin päässä Savion keskustasta, jonka päivittäispalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Savion koulu sijaitsee 500 metrin ja lähin päiväkoti 600 metrin päässä. Savion rautatiease- 14 ma on noin 300 metrin päässä. Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon. Alueella on hyvät kevyenliikenteen yhteydet. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentaminen jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta jo rakennetulla alueella. Muutos tiivistää ja tehostaa Savion keskustan lähialueen kaupunkirakennetta sekä hyödyntää kaupunkirakenteen keskellä sijaitsevia rakentamatta jääneitä alueita ja olemassa olevaa yhdyskuntateknistä verkostoa. Alueen rakentuminen tukee Savion keskustan palveluita ja kehittymistä. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta. 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-79 muodostuu noin 4465 m2, jolla on rakennusoikeutta 4500 k-m2. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön asemakaava tuottaa 80 uutta asuntoa, jolloin asukkaita voisi olla noin 110 alue toteutunee noin 1-2 vuoden kuluessa asemakaavan saatua lainvoiman asemakaavan mukainen rakentaminen jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja liittyy kiinteästi olemassa olevaan rakentamiseen ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen asemakaava lisää ajoneuvoliikennettä alueella 5.5 Ympäristön häiriötekijät Rautatie- ja lentoliikenteen melu ulottuu alueelle. Alueelta teetetään meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa. 15 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartta ja kaavamerkinnät ja -määräykset liitteenä. Asuinrakennusten korttelialueet AO-79 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinrakennukset tulee suunnitella siten, että melu ei ylitä asuintiloissa arvoa 35 dB. Parvekkeiden keskimelutaso ei saa ylittää 55 dBA. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- tai vastaavia tiloja. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä tai vaaleaa rappausta. Talousrakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten kattomuotona tulee olla harjatai pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää punaista tai konesaumattua peltiä. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m2 kerrosalaa. Kadun puoleiset autopaikat tulee sijoittaa katokseen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään viiden autopaikan ryhmiin. Tontille on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 / 100 m2 asuinkerrosalaa. i-20 Tontin osa, jolle on istutettava pensasaita. i-30 Tontin osa, joka on istutettava pensas- ja puuistutuksilla. 5.7 Nimistö Alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin. 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 §) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 26.2.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty Keravan kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun aloitteesta. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Saviolla noin 3,5 km:n päässä Keravan keskustasta lähellä Savion asemaa. SIJAINTIKARTTA; OTTEET OPASKARTASTA Suunnittelualueeseen kuuluu Savion 6. kaupunginosan korttelin 1676 tontti 1, kiinteistö 401-2-154 ja yleistä aluetta osoitteessa Visatie 16 -18. Alueen pinta-ala on n. 4465 m2. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarpeen mukaan työn kuluessa. 2(7) Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen muodostaman alueen käyttötarkoituksen muuttamista asuinrakentamiseen. Lähtötiedot yleinen alue K1676 tontti 1 401-2-154 yleinen alue ILMAKUVA, OTE ORTOKUVAKARTASTA Nykytilanne: Korttelin 1676 tontti 1 sekä yleinen alue ovat tällä hetkellä rakentamattomia. Kiinteistöllä 401-2-154 sijaitsee yksi vuonna 1946 rakentunut asuinrakennus. Tontille on ajoliittymä yleisen alueen kautta Visatieltä. Maanomistus: Korttelin 1676 tontin 1, yleisen alueen sekä kiinteistön 401-2-154 omistaa Keravan kaupunki. Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa sekä 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla olemassa olevan asutuksen säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. 3(7) OTE MAAKUNTAKAAVASTA Yleiskaava: Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 dB. Alueelle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. OTE YLEISKAAVASTA 4(7) Asemakaava: Korttelin 1676 tontilla 1, yleisellä alueella sekä kiinteistössä 401-2-154 on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Korttelin 1676 tontti 1 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-8). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m2. Korkein sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee varata 1 ap / 100 m2 kerrosalaa kohti. Yleinen alue sekä kiinteistö 401-2-154 on osoitettu puistoksi (VP). Alueelle on osoitettu rakennusala yksikerroksiselle rakennukselle. Rakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 50 k-m2. Alueen länsireunassa on ohjeellinen pelikentäksi varattu alueen osa. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Rakennuskielto: Alueella ei ole rakennuskieltoa. Selvitykset Alueelta teetetään meluselvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Todennäköisesti merkittävimmät asemakaavamuutoksen vaikutukset, joita suunnittelun yhteydessä tulee selvittää, ovat vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kaupunkikuvaan. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. 5(7) Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät. Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet: Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY-Keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne, HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu Uudenmaan vammaispalvelut Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Kasvatus- ja opetusvirasto Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava ja sitä voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana. Tiedottaminen Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi) lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. 6(7) Alustava käsittelyaikataulu Aloitusvaihe / joulukuu 2014 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) voi esittää muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta. Valmisteluvaihe / helmi-huhtikuu 2015 Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla. Ehdotusvaihe / touko - kesäkuu 2015 Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe elo-syyskuu 2015 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus kaupunkikehitysjaoston esityksestä. Kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutiset lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä (www.kerava.fi). Kaupunginhallituksen hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin kaupunkisuunnittelun kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Päätöksen voimaantulo / lokakuu 2015 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi) Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Kerava Seura ry Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY-Keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 7(7) Asemakaavan muutoksen valmistelija Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa: kaava-arkkitehti Marja Pelo Puhelin: 040 318 2316 Sähköposti: [email protected] Yhteystiedot Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7, Puhelin *09-29491 LIITE 3. LIITE 4. OTE MAAKUNTAKAAVASTA UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 5. YLEISKAAVA 2020 LIITE 6. 9 1 1602 6-1602-2 LPA k apo 8 lku 2 AP-14 2 4 7 1676 k Vis 3 k 44.0 II 35 III 4 II 1 41.3 5 43.4 7 6 6-1675-4-V1 42 30 k 44 42.7 41.7 1676 A-5 2 29 44 4 3 3 5 5 6 52 43.9 10 51 11 III kt 39 k 40.5 Visat 44.2 44.1 ie k 42.2 1675 II k II 44 2 43 1677 1677 43.3 45.2 45.2 4 III kt kt 6 SAVIO 1676 46.4 8 2 48 1 1 V 2250 AK-79 43 i-30 12 45.4 60 III 13 43.9 44 28 48.1 41.8 II 49 a/t 48.2 1 48 11 3 45.3 6 46.8 27 15 6-1675-6-V1 k j 7 kt 58 k 14 47.4 k 1675 AK-37 59 46 7 44.7 16 48 3 47 44.9 46 AOR-16 k III 26 47 45 II 1 46 25 V 2250 39 41.1 47 Törm äkuja 44 1677 44.1 49 i-20 51 k 46 49.0 49 9 40 51 39 50 AK-38 7 A-6 49 6-1593-4-V1 48.3 38 46 4 23 41 43 47 10 49 56 48 22 51 49 8 34 3 ar 43 14 24 51 1592 6-1592-5 AOR-16 1675 Ras 7 48 33 25 48 VP 2 42 42.1 kt 38.7 37 54 21 36 48.2 8 VL 52 72 25 51 Ras 47 11 45 20 46 51 1593 2 AK-25 47 53 48 48 AP-8 1593 9 57 10 47.2 44 48 49 9 6 51 1 31 32 44 4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-79 Asuinkerrostalojen korttelialue. Uusien rakennusten sisämelutason ja liikenteen aiheuttaman ulkomelutason erotuksen tulee olla vähintään 35 dB. Uusien parvekkeiden keskimelutaso saa olla enintään 55 dBA, ja ne on lasitettava. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- tai vastaavia tiloja. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä tai vaaleaa rappausta. Rakennusten kattomuotona tulee olla harja- tai pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää punaista tai harmaata konesaumattua peltiä. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m2 kerrosalaa. Kadun puoleiset autopaikat tulee sijoittaa katokseen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään viiden autopaikan ryhmiin. Tontille on varatta leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 / 100 m2 asuinkerrosalaa. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 6 SAV 2250 V Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. a/t Rakennusala, jolle saa sijoittaa autokatoksen ja talousrakennuksia. Istutettava alueen osa. i-20 i-30 j Tontin osa, jolle on istutettava pensasaita. Tontin osa, joka on istutettava pensas- ja puuistutuksilla. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Alueen molemmin puolin on jätettävä 50 metrin suojavyöhyke, jolla ei saa suorittaa louhintatöitä ilman Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän myöntämää louhintalupaa ja lupaehtoja. LIITE 7 aluejulkisivu LIITE 7 asemapiirustus LIITE 7 julkisivu itään LIITE 7 julkisivu länteen LIITE 7 julkisivu pohjoiseen LIITE 7 julkisivu B etelään LIITE 7 Näkymä LIITE 7 Näkymä LIITE 7 Näkymä LIITE 7 Varjot 1. tammikuu LIITE 7 Varjot 1. huhtikuu Varjot 1. toukokuu LIITE 7 Varjot 1. heinäkuu Visatie 16-18 asemakaavamuutoksen (2304) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden referaatit sekä niiden vastineet Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä MRA 30 § mukaisesti 12.1. - 23.1.2015. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus tiedoksi Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan Vammaispalvelut Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Saatu 1.2.2015 23.1.2015 23.1.2015 30.1.2015 26.1.2015 22.1.2015 20.1.2015 Mielipiteet: Kiinteistö Oy HUS-Asunnot / Keravan Törmäkuja 1 20.1.2015 LAUSUNNOT Kerava-seura 1.2.2015 Kerava-seura toteaa, että asemakaavan muutos mahdollistaa Keravan alueella liikenneväylien ja Savion aseman läheisyydessä olevien vajaasti rakennettavien alueiden saamista asuntokäyttöön. Lisäksi kaavaehdotus edistää Savion asemanseudun rakentamista eläväksi keskustaksi ja tukee kaupunkirakenteen vahvistumista. Vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Keravan vammaisneuvosto 23.1.2015 Keravan vammaisneuvosto tontille ajo ja sieltä pois ajaminen tulee järjestää joustavasti ja turvallisesti, myös aamu- ja iltaliikenteen aikana. Visatiellä nopeudet tulisi pitää alhaisina. Jalankulku- ja muun kevyen liikenteen yhteydet tulisi ottaa huomioon, ja jalankulkijoiden turvallisuus tulisi taata. Alueen valaistustarpeet tulisi selvittää. Savion palvelut ovat hyvin saavutettavissa, mutta keskustaan on pitkähkö matka. Monelle vammaiselle matka voi muodostua raskaaksi, joten yhteysliikennettä keskustaan ja terveyskeskukseen tarvitaan. Yhteys Savion asemalle ei ole kaikilta osin helppo vammaisen ihmisen kannalta. Myös lasten koulumatkaliikennöintiin tulisi kiinnittää huomiota. Alueella on lentomelua. Suunnittelussa olisi hyvä huomioida riittävä tila ja väljyys asumisviihtyvyyden ja mahdollisen häiriökäyttäytymisen ehkäisyn kannalta. Vastine: Merkitään tiedoksi. Asemakaavamuutoksella ei määritetä Visatien ajonopeuksia. Alueelta tulee tonttiliittymä Visatielle. Asemakaavalla ei ratkaista asemakaava-alueen ulkopuolisia liikenneyhteyksiä, eikä valaistuksen toteuttamista. Alueelta on kevyen liikenteen yhteys Harjupolkua pitkin asuinkerrostalojen korttelialueen keskellä. Lisäksi Visatien itälaidassa kulkee jalkakäytävä. Liikenteelliset kehitystarpeet arvioidaan liikennesuunnittelun yhteydessä, katuvalaistuksesta vastaa Keravan kaupunkitekniikka. Alueelta teetetään meluselvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Meluselvityksen perusteella arvioidaan riittävät asemakaavalliset keinot melun torjumiseen. Tarkemmassa suunnittelussa ratkaistaan suunnittelualueen rakentamisen ja toimintojen lopullinen toteuttaminen. Savion kyläyhdistys ry 23.1.2015 Kaava-aineistossa ei kerrota, mihin tarkoitukseen voimassa olevan kaavan mukainen julkisen rakennuksen tontti on aikoinaan varattu ja miksi siitä voidaan nyt luopua. Kaavassa on huolehdittava riittävistä pysäköintijärjestelyistä. Vastine: Merkitään tiedoksi. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1988, jossa julkisten rakennusten tontti (Y-8) on aikanaan varattu päiväkotia varten. Voimassa olevassa kaavassa esitetty julkisen rakennuksen tontti on arvioitu kooltaan pieneksi ja rakennusoikeudeltaan vähäiseksi nykyisiin päivähoidollisiin tarpeisiin nähden. 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 alue sijaitsee lentomelualueella, jossa melutaso Lden on yli 55 dB. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Päivähoitolaitosten piha-alueen keskiäänitaso päivällä ei saa ylittää 55 dB(A). Asemakaavan muutoksesta pyydetään lausunnot rakennusvalvonnalta sekä kaupunkitekniikalta asemakaavan jokaisessa vaiheessa, jolloin he voivat ottaa kantaa alueen pysäköinnin järjestämiseen. Lopulliset pysäköintijärjestelyt ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Finavia 30.1.2015 Finavia toteaa, että kaavamääräyksissä tulee vaatia riittävä asuinrakennusten rakenteellinen melunvaimennus. Vastine: Merkitään tiedoksi. Alueelta teetetään meluselvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Meluselvityksen pohjalta kaavaa täydennetään asuinrakennusten riittävän meluntorjunnan osalta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 26.1.2015 Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymällä (HSL) ei ole lausuttavaa Visatien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyen. Vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Kaupunkitekniikka 20.1.2015 Kaupunkitekniikalla ei ole lausuttavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Keravan Energia Oy 22.1.2015 Jos suunnittelualueelle kaavoitetaan asuinrakentamista alle 5000 k-m2, ei uudelle muuntamolle ole tarvetta. Asemakaava-alueen rakennukset ovat liitettävissä kaukolämpöön. Vastine: Merkitään tiedoksi. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakentamista noin 4500 k-m2. MIELIPITEET Kiinteistö Oy HUS-Asunnot / Keravan Törmäkuja 1 20.1.2015 Alue kuuluu lentomeluvyöhykkeeseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan alueelle ei tehtäisi selvityksiä mm. lentomelun ja rakennusten varjostamisen osalta. Kaavamuutoksella on vaikutus erityisselvitystarpeisiin. Suunnitellut kaksi 5-6 kerroksista kerrostaloa ylittävät selkeästi yleiskaavan salliman vähäisen täydennysrakentamisen. Asemakaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa estäisi auringon paistamisen lännestä. Esitetty kaavamuutos heikentää olennaisesti Törmäkuja 1 sekä alueen muidenkin asukkaiden lähivirkistysmahdollisuuksia puistoalueen pirstoutumisen ja pienentymisen myötä. Asemakaavan muutoksessa esitetään leikki-pelikentän varauksen poistamista eikä uutta/korvaavaa kaavavarausta ole esitetty. Kiinteistö Oy HUS-Asunnot ei sinänsä vastusta täydennysrakentamista. Toteuttamiskelpoisena pidetään yleiskaavan hengen mukaista asemakaavaa, jossa sallittaisiin vähäistä täydennysrakentamista siten, että rakentaminen sallitaan korkeintaan kolmeen kerrokseen ja kahteen rakennukseen. Tämä vähentäisi puistoalueen pirstoutumista eikä pelikenttävarausta tarvitsisi poistaa. Vastine: Merkitään tiedoksi. Kaavaprosessin aikana selvitystarvetta on arvioitu uudestaan, ja alueelta laaditaan meluselvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaprosessin aikana arvioidaan vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Rakennusten varjostamista on tutkittu korttelisuunnitelmaluonnosten yhteydessä, ja varjostustutkielmat ovat asemakaavanmuutoksen luonnoksen selostuksen liitteenä. Täydennysrakentamisella tiivistetään ja eheytetään jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Suunniteltu rakentaminen mukailee alueen eteläpuolella sijaitsevien jo rakentuneiden kerrostalojen mitoitusta, ja liittää ne suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseviin kerrostaloalueisiin. Visatien rakentamista arvioitaessa on tarkasteltu Saviota kokonaisuutena ja suhteutettu suunniteltu rakentaminen laajempaan ympäristöön. Savio on kaupunginosana selkeästi rakentunutta ympäristöä, ja täydennysrakentaminen tukee osaltaan Savion keskustan palveluita ja kehittämistä. Suunnittelualueella ja sen tuntumassa oleva metsäinen puistoalue on maastollisesti hankala eikä sinne ole voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteyksiä. Viheralueen käyttöaste on vähäinen ja sen merkitys osana virkistysreitistöä ja viheralueverkostoa on vähäinen. 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 alue sijaitsee lentomelualueella, jossa melutaso Lden on yli 55 dB. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Päivähoitolaitokset sekä leikkipuistot lukeutuvat melulle herkkiin kohteisiin. Tällä hetkellä puistoalueeksi osoitetulla alueella sijaitsee omakotirakennus yksityisine pihapiireineen. Sen ympäristössä on vähällä käytöllä ja hoidolla olevaa puistoaluetta. Suunnittelualueen lähiympäristössä on hyvät virkistysreitit sekä laajat viheralueet, kuten Laaksopuisto sekä metsäinen Sielunrajankallio, etelässä Pu- rolaakso ja pohjoisessa Kaarnapuisto ja rakennetumpi Salavapuisto. Länteen noin 800 metrin päähän on vuonna 2001 vahvistunut asemakaava, jossa on urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi osoitettu Savion kentän alue. Lisäksi Laaksopuiston puistoalueen eteläpäässä noin 300 metrin päässä suunnittelualueesta on yleinen leikkipaikka. Alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet viher- ja puistoalueille. Nikkarinkruunun tavoitteena on tuottaa edullisia vuokra-asuntoja, mikä on osaltaan vaikuttanut kaavaluonnoksessa esitettyyn alueen toteuttamiseen.
© Copyright 2025