1. No category

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU
16X155215
12.5.2015
KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014
1
Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014
Sisältö
1
JOHDANTO ...................................................................................................................... 1
2
TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 1
3
TARKKAILUVELVOLLISET ......................................................................................... 3
4
TARKKAILUN TOTEUTUMINEN ................................................................................. 5
5
SÄÄ JA HYDROLOGIA ................................................................................................... 5
5.1
5.2
5.3
Sääolot ................................................................................................................................. 5
Vedenkorkeus ...................................................................................................................... 6
Virtaama .............................................................................................................................. 7
6
KUORMITUS .................................................................................................................... 8
6.1
6.2
6.3
6.4
Teollisuus ............................................................................................................................ 9
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ........................................................................................ 9
Kalankasvatus .................................................................................................................... 11
Kemijoen kokonaiskuormitus ............................................................................................. 12
7
LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET ........................................................... 15
8
KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET .............................................................. 16
8.1
8.2
Kemijärvi........................................................................................................................... 16
Suljetut järvet..................................................................................................................... 22
9
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ....................... 24
9.1
9.2
Pelkosenniemi.................................................................................................................... 24
Rovaniemi ......................................................................................................................... 26
10
KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ......................... 27
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
10.6
10.7
10.8
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi .................................................................................. 27
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo .................................................................................... 28
Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen ....................................................... 30
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva.......................................................................................... 31
Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua ............................................................................................. 33
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski .................................................................................... 34
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski ....................................................................................... 36
Voimalohi Oy, Ossauskoski ............................................................................................... 37
11
LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA ........................................... 39
12
VEDEN LAADUN KEHITYS ......................................................................................... 43
13
AINEVIRTAAMAT ........................................................................................................ 46
Copyright © Pöyry Finland Oy
2
14
MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA ............................................... 50
15
JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................................... 52
16
YHTEENVETO ................................................................................................................53
17
VIITTEET ........................................................................................................................54
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Kemijoen vesistöalue
Vesistötarkkailupisteiden sijainti
Vesistötarkkailupisteiden koordinaatit
Vesistötarkkailun analyysimenetelmät
Vesistötarkkailun tulokset, Kemijärvi
Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvet
Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueet
Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueet
ELY-keskuksen tulokset
Limoittumistarkkailun havaintopaikat
Limoittumistarkkailun tulokset
Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja
Pöyry Finland Oy
Lasse Rantala, MMM limnologi
Lotta Lehtinen, MMM limnologi
Heimo Vepsä, FM hydrologi
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A
90590 OULU
puh. 010 33280
sähköposti [email protected]
www.poyry.fi
Copyright © Pöyry Finland Oy
1
1
JOHDANTO
Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Kemijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna 1980. Nykyisin voimassa oleva Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2013–2018 (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeellään LAPELY/241/07.00/2010 (15.11.2012) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja preparaattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä.
Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaan
erikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukosken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Porttipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muiden
Kemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskin
ympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään tässä raportissa.
Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärven
säännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on
myös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten
tarkkailuohjelmien mukaan.
Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein
tehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärven
kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästön
tarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja 2016. Vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna 2016. Velvoitetarkkailuohjelma kytkeytyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä vedenlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa.
Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2014 toteutetun perustarkkailun tuloksista.
2
TARKKAILUALUEEN KUVAUS
Kemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jälkeen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on 51 127 km2, josta Suomen puolella on
49 467 km2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = 12 087 km2), Luiro (F =
4 415 km2) ja Ylä-Kemijoki (F = 9 348 km2) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitsee
kolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi.
Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea.
Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Kemijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemen
yläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve-
Copyright © Pöyry Finland Oy
2
sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen 3.3.2015
myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näiden lisäksi Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta,
Permantokosken, Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset.
Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Järven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja
kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä.
Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan.
Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jokisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäisempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu
noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa (27 424 km2) on noin
puolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta.
Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmat
muista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = 1 208 km2) ja Jumiskonjoki
(F = 1 283 km2), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännöstelty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä on
useita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistötarkkailun yhteydessä (liite 2).
Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen yläpuolelle laskeva Raudanjoki (F = 3 609 km2) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen laskeva Ounasjoki (F = 13 853 km2). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu.
Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelun
kohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesien
kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella (Vna 1022/2006). Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan
ympäristölaatunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi.
Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisen
ekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemelle saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoista
on luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisesti
hyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella tyydyttävä. Käsmänjoen ja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta sekä
Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen (Vesien tila -karttakäyttöliittymä 19.3.2014, ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 19.3.2014).
Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessa
vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Käytettävissä olevien
tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella on arvioitu, että kemiallinen tila on hyvä Kemijoen vesistöalueen kaikissa pintavesissä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
3
Aiemmin pintavedet luokiteltiin yleisen käyttökelpoisuuden mukaan ja pääpaino oli veden käyttökelpoisuudessa ihmiselle. Laatuluokka määräytyi vesistön luontaisen veden
laadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Käyttökelpoisuusluokitus on eri kuin
ekologisen tilan mukaan tehty luokitus. Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien
2000–2003 aineistoihin perustuvan veden laadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen
mukaan Kemijoki kuuluu luokkaan hyvä sekä Kemijärven ylä- että alapuolella. Myös
useimmat Kemijoen sivujoet kuuluvat luokkaan hyvä, mutta erityisesti alaosalla osa sivujoista kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kemijärven runko-osa kuuluu luokkaan tyydyttävä, mutta itäinen haara kuuluu luokkaan hyvä.
3
TARKKAILUVELVOLLISET
Kemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven säännöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esimerkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina.
Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa 2008.
Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa
2010. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa
2011. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiin
poistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteen
poistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä.
AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida ovatko puhdistamisen kustannukset kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaa
KHO:n päätöstä.
Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo poistui tarkkailusta vuoden 2012 alussa ja
huhtikuussa 2012 aloitettiin Kemijärven kaupungin Severijärven jätevedenpuhdistamon
(Luusuan panospuhdistamo) päästötarkkailu. Lisäksi yhteistarkkailuun tuli mukaan Napapiirin Veden Pirttikosken jätevedenpuhdistamo vuoden 2012 alusta alkaen.
Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä
eikä niiden toimintaa ja kuormitusta ole vuonna 2014 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä
otettiin vain yhden kerran.
Copyright © Pöyry Finland Oy
4
Taulukko 1
Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat
lupapäätökset.
Laitos
Teollisuus
Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas,
toiminnan lopettaminen
Lupapäätös
Lupa
voimassa
PSAVI/22/10/1
VHaO
11/0371/1
KHO
14.4.2010
27.12.2011
PSVEO
60/96/2
12.11.1996 toistaiseksi
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot
Sodankylän Vesi Oy, jvp
PSY 30/06/1
8.3.2006
Savukosken kunta, jvp
LAP 23/2004
29.12.2004 2014
Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp
PSY 110/03/1 12.12.2003 2015
VHO 04/0118/3 13.4.2004
PSY 26/06/1
24.2.2006 2016
Säännöstely
Kemijoki Oy, Kemijärvi
Kemijärven kaupunki, keskusjvp
toistaiseksi
22.8.2013
2016
Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/1 21.12.2011 2022
Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp
LAP 14/2009
16.11.2009 2019
Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp
LAP 4/2007
19.4.2007
2016
Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp
PSY 74/04/1
1.10.2004
2012
Napapiirin Vesi, Muurolan jvp
LAP 9/2006
26.4.2006
2016
Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp
VH
23.10.1974 toistaiseksi
Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp
LAP 24/2006
17.11.2006 2016
Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä
Louen maaseutuoppilaitoksen jvp
Keminmaan Vesi Oy, jvp
LAP 18/2004
20.12.2004 2014
PSY 20/06/1
14.2.2006
2016
Kalankasvatus
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi
PSAVI 15/10/1 19.3.2010
2018
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo
PSAVI 85/11/1 22.9.2011
2021
Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen
PSAVI 86/11/1 23.9.2011
2023
Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas
PSAVI 87/11/1 23.9.2011
2023
Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua
PSAVI 57/11/1 1.7.2011
2021
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva
PSY 8/06/1
18.1.2006
2015
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski,
kvl + poikaslaitos
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski
PSY 39/06/1
3.4.2006
2015
PSY 24/06/1
20.2.2006
2015
Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski
PSY 75/08/2
16.6.2008
2018
Voimalohi Oy, Ossauskoski
PSAVI 59/1171 1.7.2011
Copyright © Pöyry Finland Oy
2021
5
4
TARKKAILUN TOTEUTUMINEN
Kemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2014 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy.
Vuosi 2014 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy:
·
·
·
Kemijärven ja suljettujen järvien veden laadun tarkkailu
kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumistarkkailu
Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden
laadun tarkkailu
Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liitteessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 5–8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kalalaitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekä
valokuvia liitteenä 11.
Kemijärven laadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiin Suomun
jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomulahdesta
(Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteella tarvetta
tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2014 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkailussa.
Näytteet on otettu vuonna 2014 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:
·
Joulukuussa 2013 heikon jäätilanteen vuoksi ottamatta jääneet Kostamojärven ja
Lehtosalmen näytteet jäivät edelleen tammikuussa ja helmikuussa ottamatta samasta syystä.
·
Helmikuussa Severijärven Karjakanselän näytteet otettiin hieman oikean pisteen
sivusta heikon jäätilanteen johdosta.
·
Huhtikuussa Kostamojärven näytteet otettiin hieman oikean pisteen sivusta heikon jäätilanteen johdosta.
·
Kesäkuussa 30.6. Saarenputaan Lohen Tapionniemen laitoksella ei pystytty toteuttamaan limoittumistarkkailua alimmalla, n. 350 m laitoksen alapuolisella pisteellä korkean veden vuoksi.
Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on
otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa
menetelmää.
5
SÄÄ JA HYDROLOGIA
5.1
Sääolot
Vuoden 2014 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 °C, mikä on 1,8 °C vertailujakson
(1981-2010) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimin kuukausi oli helmikuu, jolloin oli 7,3 °C tavanomaista lämpimämpää. Myös maalis-, heinä-, elo- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä (2,0…3,9 °C). Kesä- ja lokakuu olivat
sen sijaan kylmiä, 0,8…1,0 °C tavanomaista kylmempiä. Vuoden kylmin kuukausi oli
tammikuu kuten yleensäkin.
Copyright © Pöyry Finland Oy
6
Kuva 1
Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2014
vertailujaksolla 1981–2010 keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaukset).
sekä
Sademäärät olivat varsin keskimääräisiä (Kuva 1), ja koko vuoden sadesumma 618 mm
oli 8 % tavanomaista pienempi. Keskimääräisesti kuivin kuukausi oli elokuu, jolloin sademäärä jäi 31 mm (40 %) keskimääräistä kuukauden sademäärää pienemmäksi. Myös
kesä- ja marraskuu olivat selvästi tavanomaista kuivempia. Ainostaan joulukuussa satoi
selvästi normaalia enemmän - joulukuussa sademäärä oli 79 % normaalia suurempi.
Lunta oli Rovaniemellä vuoden 2014 alussa hieman tavanomaista enemmän ja kuukauden 15. päivän lumensyvyys-arvot olivat 6–8 cm pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoja
suurempia. Sen sijaan maalis-huhtikuussa lumensyvyys oli 11–16 cm tavanomaista pienempi. Toukokuun alussa lumiraja kulki suunnilleen linjalla Pello-Pudasjärvi-Kuhmo.
Lumet sulivat toukokuun alkupuolella ja kuun puolivälissä lunta oli enää PohjoisLapissa. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut 15.5. enää lainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm.
Ensilumi satoi lokakuun alkupuolella ja 15.10. lumikertymä oli Rovaniemellä 4 cm.
Lumet kuitenkin sulivat lauhan sään vuoksi kuun lopulla lähes kaikkialta aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamalta. Marraskuussa lumitilanne edelleen vaihteli ja kuukauden puolivälissä Rovaniemellä ei ollut lunta, sitä oli Lapissa lähinnä vain itä- ja pohjoisosissa. Marraskuun loppupuolella yhtenäisen lumipeitteen raja oli suunnilleen linjalla Oulu-Kuopio-Savonlinna. Joulukuun 15. päivänä lunta oli Rovaniemellä jo lähes tavanomaisesti (25 cm/26 cm (1981–2010).
5.2
Vedenkorkeus
Kemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2014 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa
(Kuva 2 ). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2014
välillä N43+145,90…148,34 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N 43+142,04…148,94
m. Huhtikuussa Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus oli enimmillään
yhden metrin säännöstelyn ylärajaa korkeammalla tasolla. Toukokuun puolivälissä vedenkorkeus laski Kulmungin seurantapaikalla säännöstelyn alarajan alapuolelle. Kesäkuun alussa vedenkorkeudet olivat lähellä säännöstelyn ylärajaa, samoin lokakuun alussa. Vuoden lopussa vedenkorkeus oli noin 70 cm matalammalla kuin vuoden alussa
(Kuva 2).
Kuvassa 2 on esitetty Kemijärven rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikkojen näytteenoton ajoittuminen suhteessa vedenkorkeuteen. Vuonna 2014 näytteenotto ajoittui
melko hyvin matalimpiin vedenkorkeuksiin huhti- ja toukokuun alussa. Toukokuun
puolivälin näytteenotto ajoittui ajankohtaan, jolloin Kemijärven vedenkorkeus oli voimakkaassa nousussa. Kesäkuun alussa luusuasta otettiin näyte vesipinnan ollessa korkeimmillaan.
Copyright © Pöyry Finland Oy
7
m
Vedenkorkeus (N43)
Kemijärvi, Kemijärvi
Kemijärvi, Kulmunki
näytteet, rautatiesilta
näytteet, luusua
1.12.14
1.11.14
1.10.14
1.9.14
1.8.14
1.7.14
1.6.14
1.5.14
1.4.14
1.3.14
1.2.14
1.1.14
150
149
148
147
146
145
144
143
142
141
140
säännöstelyrajat
Kuva 2
Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna
2014 (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä säännöstelyrajat. Kuvassa on lisäksi
esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoilla suhteessa
vedenkorkeuteen.
5.3
Virtaama
Kemijoen keskivirtaama oli vuonna 2014 tavanomaista pienempi. Isohaaran keskivirtaama oli 87 % vertailujakson 1991–2010 keskiarvosta. Kemijärven luusuan alapuolella
Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 267 m3/s ja Kemijokisuulla Isohaarassa 495
m3/s. Ounasjoessa keskivirtaama (139 m3/s) oli keskimääräisellä tasolla ja Raudanjoen
keskivirtaama (35 m3/s) runsaat 10 % tavanomaista pienempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2014 Kemijärven alapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulukossa 2. Virtaamatiedot on poimittu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä.
Taulukko 2
Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2014.
MQ
m3/s
NQ
m3/s
HQ
m3/s
Kemijoki
Seitakorva
Pirttikoski
Vanttauskoski
Valajaskoski
Petäjäskoski
Ossauskoski
Taivalkoski
Isohaara
267
274
295
469
458
490
513
495
87
88
26
167
144
158
161
133
612
619
664
1 876
1 812
1 872
2 030
1 950
Raudanjoki
Permantokoski
35
2
173
Ounasjoki
Marraskoski
139
35
1 055
Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m 3/s vähemmän
kuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuun
Copyright © Pöyry Finland Oy
8
lopulle tulvahuipun ollessa 27.5.2014, jolloin Isohaaran virtaama oli 1 950 m3/s. Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli noin 3-kertainen Seitakorvasta juoksutettuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2014 tavanomainen. Toukokuun keskivirtaama Isohaarassa vuonna 2014 oli 1 201 m3/s, kun se vertailujaksolla 1991–2010 on ollut keskimäärin 1 584 m3/s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan Isohaaran
tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Heinä-elokuussa ja loppuvuodesta Kemijoen virtaama oli
tavanomaista pienempi ja muutoin tavanomaisella tasolla.
m3/s
Virtaama
Seitakorva
2500
Raudanjoki
Ounasjoki
2000
Isohaara
1500
1000
500
1.12.14
1.11.14
1.10.14
1.9.14
1.8.14
1.7.14
1.6.14
1.5.14
1.4.14
1.3.14
1.2.14
1.1.14
0
Kuva 3
Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvessa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa ja
Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2014 (ympäristöhallinnon Herttatietokanta).
6
KUORMITUS
Kemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta, joista yhdellä ei ollut toimintaa
vuonna 2014.
Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäri
Kemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnan
Louen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamo
sekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun mukaan.
Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatustoimintaa vuosina 2013 ja 2014, eikä siksi myöskään tarkkailua.
Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormittavaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jätevedenpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta (esim. turvetuotanto). Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsitelty.
Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta.
Copyright © Pöyry Finland Oy
9
6.1
Teollisuus
Vesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaan
lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2014
vastasi Ahma Ympäristö Oy.
Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta aikaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuussa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienempää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden ja
säiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälkilammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessi
ajettiin alas syksyllä 2008. Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jälkilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettivesille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven 2008–2009 aikana. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet.
Vuonna 2014 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, vaikka kuormitus typen ja happea kuluttavan kuormituksen osalta hieman kasvoi
edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiä pumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen 22.5–19.9.2014 välisenä aikana. Tammi-huhtikuussa ja loka-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedet kerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu
jätevesimäärä vuonna 2014 oli keskimäärin 2 710 m3/d, joka oli samaa luokkaa kuin
edellisvuonna.
Taulukko 3
Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina 2003–2014.
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Fosfori
Typpi
Kiintoaine
BOD7
CODCr
AOX
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
[t/d]
[kg/d]
24
24
24
31
17
6,5
0,7
1,8
1,8
1,9
1,3
1,0
284
331
317
330
147
65
1,9
3,1
4,3
4,8
3,3
3,1
2 000
1 800
1 700
2 125
954
555
7,5
17
29
42
43
26
4 800
3 100
2 800
3 988
411
217
2,3
2,1
3,8
5,1
9,0
4,1
26
22
24
27
14
6,7
0,14
0,26
0,34
0,31
0,19
0,25
51
71
91
111
84
34
0,21
0,31
0,56
0,46
0,43
0,28
Vuoden 2014 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineen
kuormitus 1–3 % ja AOX-kuormitus 0,3 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna
2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käytössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta on nykyisin fosforin osalta 7 %
ja BOD7:n osalta 2 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5).
6.2
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden
kuormitus vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4)
on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina
2005–2014. Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä vuonna 2010. Louen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa ei jatkettu, joten tarkkailuvelvoite poistui vuonna
Copyright © Pöyry Finland Oy
10
2012. Tarkkailuun lisättiin Pirttikosken ja Severijärven jätevedenpuhdistamot vuonna
2012. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä on otettu vain
kerran vuonna 2014, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvioida ilman
käyttötarkkailutietoja.
Vuoden 2013 tarkkailuraportin taulukossa 4 oli virhe Savukosken jätevedenpuhdistamon typpikuormituksessa (32 kg/d, piti olla 3,2 kg/d) ja Kemijärven jätevedenpuhdistamon CODCr-kuormituksessa (7 kg/d, piti olla 71 kg/d). Korjatut arvot on otettu huomioon taulukossa 4 vuoden 2013 yhteenlasketuissa kuormitusarvoissa.
Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vuonna 2014 oli 59–79 %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamon
kuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jätedenpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavan
kuormituksen (BOD7 ja CODCr) osalta selvästi pienempi kuin vuonna 2013, typpikuormituksen pysyessä ennallaan. Myös Kemijärven, Keminmaan ja Pelkosenniemen ravinnekuormitus oli pienentynyt vuodesta 2013. Sodankylän, Kemijärven, Rovaniemen
Muurolan ja Keminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta
ovat muutamien prosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan
ja niiden kuormitusosuus on 0–4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen.
Taulukko 4
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden
kuormitus laitoksittain vuonna 2014 ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina 2005–2014.
Kuormittaja
Fosfori
Typpi
NH4-N
Kiintoaine
BOD7
CODCr
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
[kg/d]
Sodankylä
0,3
62
58
32
20
87
Savukoski
0,01
3
3,0
1,0
3,0
8
Pyhä-Luosto
0,08
21
18
2,1
2,8
19
Kemijärvi
0,4
58
49
16
9,0
73
Vanttauskoski
0,11
1
0,8
1,5
0,27
3
Rovaniemi
2,8
740
694
141
125
723
Muurola
0,47
20
17
15
3,2
24
Loue maaseutuoppilaitos
0,01
0
0,32
0,30
0,47
1
Tervola
0,13
7
5,3
9,5
1,3
14
Keminmaa
YHTEENSÄ
0,45
4,8
9,2
8,8
6,0
6,0
6,7
6,6
9,5
15
27
48
960
1 017
1 051
1 009
944
915
939
901
1 061
957
10
856
892
1007
933
815
18
236
377
191
196
209
261
201
257
473
1045
9,0
174
267
176
192
189
213
182
232
341
455
53
1 005
1 173
1 013
1 149
875
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fosforin ja happea kuluttavan aineen (BOD7 ja CODCr) kuormitus oli vuonna 2014 selvästi
edellisvuotta pienempää. Fosforikuormitus vuonna 2014 oli 4,8 kg/d, kun se edellisvuonna oli 9,2 kg/d. Vuonna 2013 kuormitus oli kuitenkin suurempaa kuin muutamana
edellisenä vuotena. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2013 (noin 1 000 kg/d) eikä
Copyright © Pöyry Finland Oy
11
siinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena tarkastellen pidemmällä jaksolla (2005–2013) vesistökuormituksessa on todettavissa selvä laskeva suuntaus BOD7:n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4).
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormittaja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisen
jälkeen) myös BOD7-kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on kolmannes. Kemijoen
vesistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka
eivät ole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussa huomioitu.
Kuva 4
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden
yhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina 2005–2014.
6.3
Kalankasvatus
Vuonna 2014 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:n
Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatusta vuonna 2014.
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus
on laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneen
ravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettu
huomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmä VAHTI:n mukaisiksi.
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistökuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen lähinnä pienemmästä kasvatusmäärästä (Taulukko 5). Toisaalta myös keskimääräinen rehukerroin oli hieman edellisvuosia
Copyright © Pöyry Finland Oy
12
suurempi. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen osalta rehukerrointa nostaa siian kasvatus, sillä siian osalta rehukertoimet ovat yleisesti jonkin verran kirjolohen kasvatusta
korkeampia. Myös poikaskasvatuksessa kuten Vanttauskosken poikaslaitoksella rehukerroin on korkeampi. Vuonna 2014 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli hieman suurempaa ja typpikuormitus puolestaan selvästi pienempää kuin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu kuormitus (Kuva 5).
Taulukko 5
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumäärä
ja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2014 sekä
kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina 2005–2014.
Fosforikuormitus
Typpikuormitus
[kg/a]
[kg/a]
1,30
286
2 242
86 915
1,05
295
2 840
3 875
1,01
20
152
Lisäkasvu
Rehunkäyttö
[kg/a]
[kg/a]
Tapionniemi
48 500
54 586
Kostamo
82 974
Saarenpudas
3 850
Kalankasvatuslaitos
Rehukerroin
Saarenputaan Lohi Ay
Koillis-Suomen Lohi Oy
Napapiirin Kala Oy
99 708
116 000
1,16
434
4 075
159 591
179 025
1,12
1 479
7 191
Vanttauskoski poikaslaitos
13 122
17 040
1,30
154
1 035
Petäjäskoski
77 372
89 400
1,16
9 800
11 200
1,14
355
73
3 271
571
Seitakorva
Vanttauskoski
Oy Arctic-Moon Ltd Kaihua
Voimalohi Oy
YHTEENSÄ
6.4
Ossauskoski
2014
25 470
15 873
1,16
520 387
573 914
1,15
40
3 136
560
21 937
2013
618 675
666 673
1,08
3 147
26 285
2012
656 027
698 464
1,06
3 430
25 086
2011
660 370
726 800
1,1
3 748
27 928
2010
610 478
645 392
1,06
3 478
25 716
2009
644 089
699 455
1,09
3 547
26 931
2008
672 839
717 226
1,07
3 876
28 094
2007
650 136
679 553
1,05
3 657
26 339
2006
575 835
655 659
1,14
3 621
26 229
2005
509 060
552 910
1,09
3 069
22 083
Kemijoen kokonaiskuormitus
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueen
kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat
julkaisuun ”Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015”. Teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta.
Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpikuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla 6 % ja typellä noin
19 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotan-
Copyright © Pöyry Finland Oy
13
non kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2014 melko vähäistä, alle 1 %:n luokkaa
kokonaiskuormituksesta (Taulukko 6).
Taulukko 6
Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2014
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja
luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan.
Pistekuormitus
Teollisuus
Yhdyskunnat
Kalankasvatus
Turvetuotanto*
Pistekuormitus yhteensä
Hajakuormitus**
Haja-asutus
Maatalous
Metsätalous
Muu ihmisperäinen kuormitus***
Laskeuma vesiin
Hajakuormitus yhteensä
Luonnonhuuhtouma
YHTEENSÄ
Fosfori [t/a]
Typpi [t/a]
0,37
1,75
3,10
0,22
5,4
1,1
350
21,9
10,1
383
11
33
18
0,1
19
81
215
67
498
211
6,5
820
1 603
6 250
302
8 236
*Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden nettokuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b)
**Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015
***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat
Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksen
kehitys vuosina 1996–2014 on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Kemijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti. Yhdyskuntien osuus BOD7- ja typpikuormituksesta on yli 90 % ja fosforikuormituksesta
33 %. Kalankasvatuslaitoksilla on merkitystä fosforikuormittajana noin 60 %:n osuudella.
Copyright © Pöyry Finland Oy
14
Kuva 5
Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina
1996–2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
15
7
LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET
Pistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus)
kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut.
Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty:
Sodankylä
Savukoski
Pelkosenniemi
Tapionniemi
Kostamo
Saarenpudas
Stora Enso, Kemijärvi ja Seitakorva
Kaihua ja Vanttauskoski
Rovaniemi
Muurola
Ossauskoski
Louen maaseutuoppilaitos
Tervola
Keminmaa
Kelukosken mitattu virtaama
Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaama
SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.811 (Kitinen) +
65.411 (Ylä-Kemijoki)
SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331
SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 + 65.324
(Kalkiaisjoki)
SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä 65.371 (Käsmänjoki)
Seitakorvan mitattu virtaama
Vanttauskosken mitattu virtaama
Valajaskosken mitattu virtaama
Petäjäskosken mitattu virtaama
Ossauskosken mitattu virtaama
SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.151 (Louejoki)
– 65.161 (Vaajoki) – 65.157 (Pisajoki)
Taivalkosken mitattu virtaama
Isohaaran mitattu virtaama
Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla
enintään 0,2 µg/l ja kesäaikana enintään 0,6 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 18 µg/l ja kesäaikana enintään 24 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän
jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, joten vähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuuslisäys vuositasolla oli 0,7 µg/l ja typen vastaavasti 41 µg/l, kesäaikana lisäykset olivat suuremmat johtuen pienemmästä virtaamasta ja kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16
Taulukko 7
Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuoden
keskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna 2014. Laskentaperusteet
tekstissä.
MQ
kok.P
kok.N
MQ kesä
kok.P
kok.N
m3/s
µg/l
µg/l
m3/s
µg/l
µg/l
267
0,0
0,1
205
0,1
0,2
55
97
328
267
295
469
458
3,4
513
495
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
12,9
0,4
0,7
2,5
0,0
18
0,5
1,6
0,2
1,1
35
100
307
205
226
357
348
2,2
380
369
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
0,0
0,1
0,0
0,0
20
0,4
0,8
3,3
0,1
24
0,7
2,5
0,2
1,5
219
221
10,1
267
295
295
295
458
490
0,0
0,0
0,1
0,1
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,3
0,4
0,5
0,5
0,1
0,8
0,1
0,2
0,0
188
191
10,3
205
226
226
226
348
371
0,1
0,1
0,2
0,2
0,0
0,6
0,1
0,1
0,0
1,1
1,3
1,3
1,8
0,2
2,8
0,4
0,8
0,1
Teollisuus
Stora Enso Oyj Kemijärven tehdas
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot
Sodankylän Vesi Oy, jvp
Savukosken kunta, jvp
Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp
Kemijärven kaupunki, keskusjvp
Rovaniemen mlk, Vanttauskoski
Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp
Napapiirin Vesi, Muurolan jvp
Lappia Louen toimipaikka jvp
Tervolan kunta, kirkonkylän jvp
Keminmaan Vesi Oy, jvp
Kalankasvatus
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo
Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva
Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl.
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski
Voimalohi Oy, Ossauskoski
8
KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET
8.1
Kemijärvi
Kemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat:
tunnus
Kj107
Te148
To147
Leh
L13700
havaintopaikka
rautatiesilta
Termusniemi
Tossanselkä
Lehtosalmi
Luusua
näytemäärä
7
4
4
7
13
Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvat
normaalisti. Talvella 2014 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0,1–0,2
°C, Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,2 °C ja huhtikuussa
0,2 °C.
Kesällä järven runko-osassa oli lämpötilakerrostuneisuutta Termusniemellä ja Tossanselällä lämpimän heinäkuun loppupuolella. Lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli
enimmillään noin 10 °C pintaveden lämpötilan ollessa yli 22 °C. Elokuussa lämpötilat
olivat jo tasaiset, noin 18 °C, eikä kerrostuneisuutta enää todettu. Luusuan maksimilämpötila oli 21,9 °C heinäkuun lopulla.
Copyright © Pöyry Finland Oy
17
Happi
Yleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärven
runko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellä
nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuus
myös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden (Kuva 6). Lämpimän veden aikaan heinäkuussa happipitoisuudet olivat alimmillaan, Termusniemellä 5,6–8,1 mg/l ja Tossanselällä 6,6–8,3 mg/l. Alin kyllästysaste oli Termusniemen pohjanläheisessä vedessä, 52 %. Elokuussa happitilanne oli
parantunut hyväksi. Helmikuussa runko-osan hapen kyllästysarvot olivat 55–71 %, ja
pitoisuudet olivat selvästi kesäisiä korkeammat. Luusuan happitilanne oli talvella tyydyttävä ja muutoin hyvä, alin hapen kyllästysarvo oli 68 %. Rautatiesillan kohdalla hapen kyllästysaste oli talvella alle 70 %, muutoin parempi. Lehtosalmessa hieman alentuneita happipitoisuuksia todettiin talvella ja heinäkuussa pohjanläheisessä vedessä.
Kuva 6
Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna
2014.
Happamuus ja alkaliniteetti
Veden pH oli Kemijärven runko-osassa kevättalvella tyypillisesti lievästi hapan tai neutraali ja kesällä lievästi emäksinen. Alhaisimmat pH-arvot mitattiin toukokuun alussa
luusuassa pH 4,9, Lehtosalmessa pH 5,3 ja rautatietiesillan kohdalla pH 5,6. Muutoin
pH-arvot pysyttelivät neutraalin tuntumassa. Alkaliniteetin arvot olivat Kemijärven runko-osassa erinomaista tasoa (>0,2 mmol/l). Lehtosalmessa alkaliniteetti oli ajoittain alle
0,2 mmol/l, samoin luusuassa kesä-heinäkuussa. Pienin todettu alkaliniteetin arvo oli
luusuassa kesäkuun alussa 0,12 mmol/l, joka kuitenkin sekin edustaa hyvää puskurikykyä.
Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium
Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin,
määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuksiin. Myös pH-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen.
Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljon
vaihtelua näytteenottoajankohdan tai havaintopaikan suhteen (Kuva 7). Pienin mitattu
arvo oli 2,3 mS/m luusuassa kesäkuun alussa ja korkein 5,9 mS/m, joka mitattiin useammalla pisteellä eri aikoina. Lehtosalmen sähkönjohtavuusarvot olivat hieman alemCopyright © Pöyry Finland Oy
18
mat (2,4–4,1 m/Sm) kuin muun tarkkailualueen. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,4–3,8
mg/l ja natriumpitoisuus 1,0–2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Sekä minimi- että maksimiarvot mitattiin luusuan havaintopaikalla. Rautatiesillan ja Termusniemen havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivat samaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt.
Purovesien kloridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5–2,0 mg/l (Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet vuoden
2014 keskiarvoina olivat alueelle tyypillisellä tasolla.
Kuva 7
Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna
2014.
Väri, CODMn ja rauta
Veden väri ja CODMn-arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valumaalueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin.
Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä 40–110. Korkeimmat arvot todettiin keväällä
ja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä
ei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä.
CODMn-arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 5–15 mgO 2/l, ja arvot olivat korkeimmillaan keväällä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuin samaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9).
Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu 180–1200 mg/l oli suhteellisesti suurempaa kuin värin ja CODMn-arvon, mutta ajallisesti samanlainen. Korkeimmat pitoisuudet todettiin
keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Keväällä myös Lehtosalmen rautapitoisuudet olivat verrattain korkeat, noin 1000 mg/l. Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei todettu.
Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanselän alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana.
Copyright © Pöyry Finland Oy
19
Kuva 8
Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2014.
Kuva 9
Veden CODMn -arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna
2014.
Kuva 10
Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä
vuonna 2014.
Sameus ja kiintoaine
Veden sameus oli Kemijärvellä yleensä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2
FTU, ja keväällä esiintyi korkeampia arvoja. Lisäksi Tossanselällä todettiin talvella sameusarvo 2,3 FTU. Luusuassa sameus vaihteli välillä 0,6–3,7 FTU, ja tällä välillä olivat
arvot muilla pisteillä. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta
5 FNU, joten voidaan todeta Kemijärven vedet melko kirkkaiksi.
Copyright © Pöyry Finland Oy
20
Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuus oli talvella
ja heinäkuussa alle määritysrajan (1 mg/l). Suurin kiintoainepitoisuus 5,3 mg/l mitattiin
tulvakaudella toukokuussa kuten yleensäkin.
Ravinteet
Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesistöissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne.
Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat v. 2014 karujen (fosforipitoisuus alle 15 µg/l) tai korkeintaan lievästi rehevien (15–25 µg/l) tasoa Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Termusniemen ja Tossanselän päällysveden fosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa 14–19 µg/l ja Lehtosalmen 13–15 µg/l. Luusuassa
fosforipitoisuus vaihteli välillä 7–35 µg/l, korkeimmat arvot olivat keväällä ja pienimmät talvella (Kuva 11). Vertikaaliset erot Kemijärven fosforipitoisuuksissa olivat pieniä.
Kemijärven kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat 300 µg/l:n molemmin puolin (Kuva
12) ollen Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan karujen vesien tasoa. Kemijärven runko-osan kokonaistyppipitoisuuden ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli vähäistä. Kevättulvan aikaan kuitenkin todettiin korkeimmat pitoisuudet, kuten fosforinkin olsalta. Myös vertikaaliset erot olivat pieniä. Typen pitoisuuksien kokonaisvaihtelu oli
240–430 µg/l.
Kuva 11
Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa
vuonna 2014.
Kuva 12
Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa
vuonna 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
21
Kemijärven fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kautta vuoden pieniä, ja kesällä tuotantokaudella usein alle määritysrajan 2 µg/l, koska tällöin kasviplankton käyttää vapaan
fosforin. Talvella, keväällä ja myöhään syksyllä fosfaattifosforin pitoisuudet olivat
muutamia µg/l (alle 10 µg/l).
Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat talvella kohtalaisen suuria, sillä nitraatti-nitriittityppeä esiintyi eri pisteillä 50–200 µg/l:n pitoisuuksina. Ammoniumtypen pitoisuudet
olivat nitraatti-nitriittityppeä selvästi pienempiä. Kesällä epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla erittäin pieniä mineraalitypen sitoutuessa perustuotantoon. Erityisesti nitraattipitoisuudet olivat määritysrajaa (5 µg/l) pienempiä, ammoniumtyppeä esiintyi yleensä muutamia tai kymmeniä µg/l.
Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä
vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1978):
Kok. N/P
< 10
10 - 17
> 17
Mineraali N/P Minimiravinne
<5
N
5 - 12
N tai P
> 12
P
Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi
ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes
loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta.
Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen
perusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn välisenä aikana (Kuva 13). Kemijärven runko-osassa minimiravinteena oli fosfori, Lehtosalmessa molemmilla ravinteilla
oli ajoittain merkitystä, samoin luusuassa. Yksikään laskettu ravinnesuhde ei osoittanut
yksinomaan typpeä minimiravinteeksi.
Kuva 13
Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella
Kemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2014 aikana päällysvesikerroksessa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
22
Rehevyys
Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaa
kasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin aklorofyllipitoisuus touko–syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvot
olivat 4,7–6,4 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus olisi alle 3 µg/l.
Voimakkainta levänkasvu oli elokuussa, jolloin todettiin yli 7 µg/l:n pitoisuuksia. Havaintopaikkojen väliset erot olivat vähäisiä. A-klorofyllin perusteella arvioitu rehevyystaso on hieman korkeampi kuin, mitä ravinnepitoisuuksien perusteella saatiin. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä karuun tai korkeintaan lievästi rehevään vesistöön.
Taulukko 8
Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa 2014.
pvm
Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi
4.6.2014
18.6.2014
22.7.2014
12.8.2014
10.9.2014
keskiarvo VII-VIII
8.2
4,7
4,7
4,8
7,0
4,5
7,8
3,3
7,4
4,7
5,9
6,2
5,4
Luusua
2,9
4,7
4,0
8,7
5,9
6,4
Suljetut järvet
Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2014 näytteitä seuraavasti:
Järvi
Tunnus
Kostamojärvi
Pöyliöjärvi
Severijärvi,
Karjakanselkä
Ko2
Pö7
Se6
Helmikuu
x
Huhtikuu
Heinäkuu
x
x
x
x
x
x
Elokuu
x
x
x
Joulukuu
x
x
Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitsevat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman sivusta varsinaiselta tarkkailupaikalta. Kostamojärveltä olisi pitänyt ottaa näyte myös
helmikuussa, mutta heikon jäätilanteen aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi näytettä ei
voitu ottaa. Pöyliöjärven ilmastus on aloitettu heinäkuussa 2013.
Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2014 huomattavia keskinäisiä eroja ja veden laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yhteenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9).
Kostamojärvi
Kostamojärven vesisyvyys on noin 3 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näyte ja
kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne talvella oli huono happipitoisuuden ollessa
3,4 mg/l (kyllästysaste 24 %). pH oli hieman happaman puolella, väriluku 120 ja rautapitoisuus oli melko korkea, 3100 µg/l. Vedessä oli hieman sameutta. Fosforipitoisuus
oli 58 µg/l ja typpipitoisuus 870 µg/l. Ravinteista yli puolet oli epäorgaanisessa muodossa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
23
Kesällä happitilanne oli hyvä ja pH-taso hieman emäksisen puolella. Väriluku oli 90–
110 ja rautapitoisuus oli 1000–1300 µg/l. Fosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin talvella,
mutta typpipitoisuus oli selvästi alempi. Fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä oli muutamia µg/l, mutta nitraattipitoisuus oli alle määritysrajan (5 µg/l). Epäorgaaniset ravinteet olivat pääosin sitoutuneet leväbiomassaan. A-klorofyllin pitoisuus kesän keskiarvona oli 17,7 µg/l, eli Kostamojärvi oli varsin rehevä minimiravinteen ollessa typpi.
Joulukuussa Kostamojärven vedenlaatu oli muuttunut suunnilleen samanlaiseksi kuin,
mikä se oli tammikuussa. Happitilanne olin heikentynyt ja ravinteet olivat enimmäkseen
epäorgaanisesa muodossa
Pöyliöjärvi
Pöyliöjärven vesisyvyys on noin 10 m, ja siitä saadaan 3 vertikaalista näytettä. Talvella
Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli huono, pohjanläheisen
veden happipitoisuus oli 0,4 mg/l (kyllästysaste 3 %). pH oli happaman puolella ja väriluku oli 45–110. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin Kostamojärvessä (fosfori 18–38 µg/l, typpi 510–620 µg/l).
Myös kesällä Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut, heinäkuussa lämpötilaero pinnan ja
pohjan välillä oli 10 astetta, elokuussa 6 astetta. Heinäkuussa happitilanne oli kohtalainen, mutta elokuussa happi oli pohjan lähellä lähes lopussa, 0,7 mg/l (kyllästysaste 7
%). Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat koholla pohjan lähellä. Päällysvedessä happea
kuitenkin oli hyvin. pH oli 6,5–7,3 ja väriluku 50–100. Ravinnepitoisuudet eivät olleet
erityisen korkeita (fosfori 19–47µg/l, typpi 350–430 µg/l), lähinnä lievästi rehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla. Epäorgaanisista ravinteista nitraattityppi oli alle määritysrajan ja fosfaattikin ajoittain, ammoniumtyppeä oli muutamia µg/l. A-klorofyllin pitoisuus
kesän keskiarvona oli 10,2 µg/l, minkä mukaan Pöyliöjärvi oli rehevä, minimiravinteen
ollessa lähinnä typpi tai molemmat pääravinteet.
Severijärvi
Severijärven Karjakanselällä vesisyvyys on noin 3 m, ja siitä yleensä saadaan yksi näyte, joskus kaksi näytettä. Talvella happitilanne oli välttävä, happea oli 6,5 mg/l
(kyll.aste 46 %). pH oli neutraali, väriluku 110 ja rautapitoisuus 2600 µg/l. Vedessä oli
hieman sameutta. Fosforia oli noin 50 µg/l ja typpeä noin 750 µg/l, valtaosan ravinteista
ollessa epäorgaanisessa muodossa. Fekaalisia koliformisia bakteereita ei todettu, joten
jätevesillä ei ollut vaikutusta veden laatuun.
Kesällä happitilanne oli tyydyttävä, pH neutraalin paikkeilla, väriluku 80–90 ja rautapitoisuus 630–780 µg/l. Ravinnepitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita (fosfori 28–30
µg/l, typpi 380–430 µg/l), lähinnä lievästi rehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla, kuten
Pöyliöjärvessäkin. Epäorgaanisista ravinteista nitraattityppi oli alle määritysrajan ja
ammoniumtyppeä ja fosfaattia oli muutamia µg/l. A-klorofyllin pitoisuus kesän keskiarvona oli 7,3 µg/l, minkä mukaan Severijärvi menee juuri ja juuri rehevään luokkaan.
Minimiravinteena oli typpi tai molemmat pääravinteet. Fekaalisia koleja Severinjärvessä todettiin heinäkuussa 1 pmy/100 ml ja elokuussa 6 pmy/100 ml, eli hyvin pieninä tiheyksinä.
Joulukuussa Severijärven happitilanne oli välttävä, happea oli 8,4 mg/l (kyll.aste 61 %).
Fekaalisia koleja ei todettu.
Copyright © Pöyry Finland Oy
24
Taulukko 9
Kemijärven suljettujen järvien veden laatu vuonan 2014. Arvot ovat eri
näytteenottoajankohtien koko vesisyvyyttä edustavia keskiarvoja.
Järvi
Kostamojärvi
Pöyliöjärvi
Severijärvi
9
Ajankohta
Huhtikuu
Heinä-elokuu
Huhtikuu
Heinä-elokuu
Huhtikuu
Heinä-elokuu
näkö- a-kloro- happi sähkön- väri- sameus kok.N
syv.
fylli
joht.
luku
m
µg/l
kyll.% mS/m mg Pt/l FTU
µg/l
1,0
24
7,6
120
7,9
870
1,2
17,7
90
4,6
100
3,5
558
1,8
28
4,6
68
5,2
547
1,9
10,2
61
3,6
64
3,1
387
0,9
46
7,9
110
8,2
730
1,5
7,3
83
3,6
85
2,2
405
kok.P
Fe
µg/l
58
48
25
30
49
29
µg/l
3 100
1 175
1 333
912
2 600
705
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lähialueiden vesistötarkkailussa olivat vuonna
2014 mukana Pelkosenniemi ja Rovaniemi.
9.1
Pelkosenniemi
Pelkosenniemen, Pyhän ja Luoston alueen jätevedet käsitellään yhteisessä jätevedenpuhdistamossa Pelkosenniemellä. Jätevedenpuhdistamolta vedet johdetaan Kemijokeen
Pelkosenniemen kirkonkylän eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamon alapuolelta (Pe2)
otettiin yhteistarkkailuun liittyvät näytteet maaliskuussa (24.3.2014), huhtikuussa
(7.4.2014) ja elokuussa (27.8.2014). Puhdistamon yläpuolinen tarkkailupaikka (Pelkosenniemi 13600) kuuluu Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan alapuolisten jokien
tarkkailuun ja näitä tuloksia on hyödynnetty raportoinnissa. Havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat poikkesivat muutaman päivän toisistaan ja määritysvalikoimat olivat
vähän erilaiset. Havaintopaikalta Pe13600 on 17 näytettä vuonna 2014. Tarkkailupaikat
on esitetty kartalla liitteessä 2 ja tulokset liitteessä 7.
Veden hygieeninen laatu Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon alapuolella oli fekaalisten koliformisten bakteerien suhteen erinomainen, vaikka elokuussa bakteereita todettiinkin melko pienenä tiheytenä (30 pmy/100 ml). Happitilanne oli hyvä, happipitoisuus
oli 8,9–10,6 mg/l. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa,
4,6–5,8 mS/m. Väriluku 40–100 viittasi veden humuspitoisuuteen, ja sameus oli vähäistä. Ravinnepitoisuudet olivat pienet, lähinnä karulle tai lievästi rehevälle vesistölle ominaiset. Elokuussa molemmat ravinteet olivat hieman koholla, fosforin pitoisuus oli 19
µg/l ja typen 340 µg/l.
Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli,
13600) eri vuodenaikoina sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa
taulukossa (Taulukko 10). Jätevedenpuhdistamon yläpuolisella havaintopaikalla vesistön happitilanne oli hyvä happipitoisuuden ollessa 8,5–13 mg/l (kyll.aste 60–92 %). Veden väri oli samaa tasoa kuin alapuolisella pisteellä, pH oli neutraalin paikkeilla ja alkaliniteetti erinomainen. Kevättulvalla vedessä oli lievää sameutta ja kiintoainepitoisuus
oli tuolloin 11 mg/l. Myös COD Mn-arvo ja rauta- ja fosforipitoisuus olivat keväällä korkeimmillaan. Fosforin keskipitoisuus oli 12 µg/l ja vaihteluväli 4–31 µg/l ja typen vastaavasti 298 µg/l ja 130–850 µg/l. Typen maksimiarvo todettiin maaliskuussa. Raudan
keskipitoisuus oli 524 µg/l ja mangaanin 16 µg/l, jotka ovat pieniä pitoisuuksia.
Copyright © Pöyry Finland Oy
25
Taulukko 10 Kemijoen veden laadun vuodenaikaiset keskiarvot sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot
Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) vuonna 2014.
n Happi
Talvi (I-IV)
Kevät (V-VI)
Kesä (VII-IX)
Syksy (X-XII)
Keskiarvo
Min
Max
7
2
3
5
Happi
pH Alkalikyllästys
niteetti
mg/l
%
9,1
10,5
9,2
12,0
10,1
8,5
13,0
63
89
91
82
76
60
92
6,7
6,8
7,3
7,1
6,9
6,5
7,3
Väri
CODMn Sameus Kiinto- Kok. P Kok. N
aine
mmol/l
mg Pt/l
mg O2/l
FNU
mg/l
µg/l
µg/l
0,44
0,18
0,32
0,39
0,37
0,11
0,52
48
105
84
57
64
38
110
5,4
14,5
10,9
6,4
7,7
4,1
15,0
1,3
1,9
1,0
1,2
1,3
0,8
3,0
1,3
6,7
1,0
0,8
1,7
0,5
11,0
14
23
8
9
12
4
31
396
350
240
174
298
130
850
Seuraavassa kuvassa (Kuva 14) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuonna 2014 velvoitetarkkailun ajankohtina. Ylä- ja alapuolisen pisteen näytteenottopäivämäärät eivät ole aivan samat, mutta ajankohdat ovat
kuitenkin melko lähellä toisiaan. Fosforipitoisuus oli huhti- ja elokuussa puhdistamon
alapuolella muutaman µg/l:n korkeampi kuin yläpuolella, maaliskuussa eroa ei todettu.
Typpipitoisuus oli puhdistamon alapuolella selvästi korkeampi kuin yläpuolella kaikkina ajankohtina.
Laskennallisesti Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoessa olivat hyvin pieniä, fosforin osalta 0,0 μg/l ja typen
osalta alle 1 μg/l (Taulukko 7), koska puhdistamon kuormitus on varsin pieni (fosfori
0,08 kg/d ja typpi 21 kg/d) ja Kemijoen virtaama purkukohdalla on melko suuri (noin
300 m3/s). Käytännössä kuormituksesta johtuvat laskennalliset pitoisuuden muutokset
eivät olisi vesistössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa havaittu ravinnepitoisuuksien
kasvu puhdistamon kohdalla johtuu jätevesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai muista tekijöistä kuin puhdistamon kuormituksesta.
Kuva 14
Ravinnepitoisuudet Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (13600) ja alapuolella
(Pe2) vuonna 2014.
Taulukossa alla (Taulukko 11) on esitetty veden laadun keskiarvot Pelkosenniemen
kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli) vuosina 2011–2014. Keskiarvojen valossa
Kemijoen veden laadussa on pientä vuosittaista vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutoksia. Kiintoainepitoisuus ja alkaliniteetti ovat vuosina 2013 ja 2014 olleet hieman korkeammat kuin kahtena edellisenä vuotena. Fosforipitoisuus vuonna 2014 oli alhainen, 12
µg/l.
Kemiallinen hapen kulutus on ollut Kemijoessa Pelkosenniemen kohdalla 1960-luvun
lopulla, ennen tekoaltaiden rakentamista, vuositasolla keskimäärin noin 7–8 mg/l, väri
Copyright © Pöyry Finland Oy
26
noin 60 mg/l Pt ja kokonaisfosforipitoisuus noin 10–15 µg/l (Kinnunen 1986). Viime
vuosina (2011–2014) veden laatu on ollut keskimäärin hyvin lähellä ennen tekoaltaiden
rakentamista vallinnutta tasoa.
Taulukko 11 Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) keskimäärin
vuosina 2011–2014.
n Happi
2011
2012
2013
2014
9.2
17
17
17
17
Happi pH Alkali- Väri CODMn Sameus Kiintoaine Kok. P Kok. N
kyllästys
niteetti
mg/l
%
9,6
10,0
10,2
10,1
75
79
78
76
6,9
6,9
7,0
6,9
mmol/l
µg/l
mg O2/l
FNU
mg/l
µg/l
µg/l
0,30
0,30
0,37
0,37
64
63
52
64
9,0
8,0
6,5
7,7
1,4
1,3
1,3
1,3
0,8
0,8
1,6
1,7
14
13
15
12
332
309
272
298
Rovaniemi
Kemijoesta Rovaniemen jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2)
puolelta otettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteet maaliskuussa (20.3.2014),
heinäkuussa (21.7.2014) ja elokuussa (25.8.2014). Tarkkailupaikat on esitetty kartalla
liitteessä 2 ja tulokset liitteessä 7.
Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat lievästi koholla puhdistamon
alapuolella Mäntyniemessä kaikilla näytekerroilla, mikä viittaa jätevesien vaikutukseen.
Bakteereita todettiin puhdistamon yläpuolellakin. Veden hygieenistä laatua voidaan arvioida hyväksi, sillä enimmillään bakteeritiheys oli maaliskuussa 32 pmy/100 ml.
Happitilanne oli hyvä ja samanlainen jätevedenpuhdistamon yläpuolella kuin alapuolella. Veden väriluku oli 50–80, sähkönjohtavuus oli 3,7–5,8 mS/m, ja vedessä oli lievää
sameutta. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaiset, fosfori 10–
20 µg/l ja typpi 280–360 µg/l. Fosfaattifosforin ja nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet kesällä olivat hyvin pienet, ammoniumtyppeä oli puhdistamon alapuolella muutamia
kymmeniä µg/l.
Seuraavassa kuvassa (Kuva 15) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet Rovaniemen
jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuoden 2014 näytteenottokerroilla. Fosforipitoisuudessa todetaan selvä nousu elokuussa, mutta muilla kerroilla pitoisuus laskee
puhdistamon kohdalla. Typpipitoisuus nousee hieman kesän tarkkailukerroilla, mutta ei
talvitilanteessa.
Laskennallisesti Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,1 μg/l (Taulukko 7), käytännössä tämänsuuruista pitoisuuslisäystä ei voida vesistössä mitata. Laskennallinen typpipitoisuuden lisäys oli 18–24
μg/l, mikä on mitattavissa. Jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuonna 2014 (2,8
kg/d) oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna (7,2 kg/d), typpikuormituksen
ollessa sama kuin edellisenä vuonna. Jätevesien laimentumissuhde Kemijoessa on erittäin hyvä, koska virtaama purkukohdalla on 350–450 m3/s. Tarkkailutulosten perusteella Rovaniemen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat havaittavissa ajoittain lievänä
ravinnepitoisuuksien, selvimmin ammoniumtypen, sekä lämpökestoisten koliformisten
bakteerimäärien kasvuna puhdistamon alapuolella.
Copyright © Pöyry Finland Oy
27
Kuva 15
Ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolella
vuonna 2014.
10
KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU
Yhteistarkkailuun kuuluvista kalankasvatuslaitoksista yhdeksällä oli kasvatustoimintaa
vuonna 2014. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksen alueelta ei otettu näytteitä,
sillä laitoksella ei kasvatettu kaloja vuonna 2014.
10.1
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi
Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran kesäkuun lopulla (30.6.2014) ja kerran elokuussa (4.8.2014). Laitos sijaitsee
sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.4). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien
laitoksen ylä- (JL1) ja ala- (JL2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi yksi alapuolinen
tarkkailupiste (JL3, Tuupaselkä) Kemijoen päävirtauksessa.
Veden happitilanne oli erinomainen kaikilla näytteenottopaikoilla, vaikka laitoksen alapuolella happipitoisuus oli aavistuksen verran alhaisempi kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä erityistä samennusta havaittu. Elokuun havaintokerralla sähkönjohtavuus- ja sameusarvot olivat
hieman suuremmat kuin kesäkuun lopulla.
Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa (280–330 µg/l). Kesäkuun havaintokerralla mitattiin hieman korkeampia pitoisuuksia laitoksen alapuolisilla
näytteenottopaikoilla (Kuva 16), mutta elokuussa vastaavaa pitoisuuskasvua ei ollut havaittavissa. Ammoniumtyppeä esiintyi pieniä määriä heti laitoksen alapuolella, muutoin
pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa
näytteissä alle määritysrajan. Kokonaisfosforipitoisuudet (15–20 µg/l). olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Molemmilla havaintokerroilla fosforipitoisuus kasvoi
lievästi heti laitoksen alapuolella, kesäkuussa korkein fosforipitoisuus mitattiin kuitenkin Kemijoen päävirtauksessa alimmalla havaintopaikalla JL3. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, vain Kemijoen pääuoman elokuun näytteessä
oli fosfaattia mitattava määrä.
Levätuotannon määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (4,0–6,3 µg/l) viittasivat keskiravinteisuuteen. Elokuussa ravinteiden ollessa tehokkaammin käytössä, mitattiin suurimmat pitoisuudet. Laitoksen ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen välillä klorofyllimäärissä ei ollut merkittäviä eroja (Kuva 17). Kesäkuussa aavistuksen verran korkeampi
klorofyllipitoisuus mitattiin laitoksen alapuolelta (JL2), ja elokuussa puolestaan laitoksen yläpuolelta (JL1).
Copyright © Pöyry Finland Oy
28
Vesinäytteenottojen yhteydessä tarkasteltiin myös kalalaitoksen lähialueen limoittumista (liite 10). Kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla oli kesäkuun lopun
havaintokerralla havaittavissa jonkin verran enemmän limoittumista kuin yläpuolisella
vertailupaikalla (liite 11). Noin 350 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla kolmannella alapuolisella tarkkailupaikalla ei ollut kesäkuussa korkean veden vuoksi yhtään kiviä
näkyvissä eikä limoittumistarkkailua tästä syystä pystytty tekemään. Elokuussa tarkkailu tehtiin kaikilla kolmella paikalla, ja limoittumista oli kaikilla paikoilla yhtä paljon.
Fosfori
21
Kok. P
PO4-P
18
300
12
200
[µg/l]
250
[µg/l]
15
9
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
150
6
100
3
50
0
0
JL1
JL2
JL3
JL1
JL2
30.6.2014
Kuva 16
Typpi
350
JL3
JL1
4.8.2014
JL2
30.6.2014
JL3
JL1
JL2
JL3
4.8.2014
Fosforija
typpipitoisuudet
Saarenputaan
Lohi
Ay:n
Tapionniemen
kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Laskennallisesti Tapionniemen kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat varsin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l
ja typen osalta 0,3–1,1 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailutulosten perusteella laitoksen
kuormituksella oli lievä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa ajoittaiset korkeammat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti muista tekijöistä.
Klorofylli-a
7,0
6,0
5,0
[µg/l]
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
JL1
JL2
JL3
JL1
30.6.2014
JL2
JL3
4.8.2014
Kuva 17
Klorofylli a:n pitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
10.2
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo
Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran kesäkuun lopulla (30.6.2014) ja kerran elokuussa (4.8.2014). Laitos sijaitsee
sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.5). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien
Copyright © Pöyry Finland Oy
29
laitoksen ylä- (KP1) ja ala- (KP2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi alapuolinen tarkkailupiste (KP3, Leväranta) Kemijoen päävirtauksessa.
Happitilanne oli laitoksen lähialueella erinomainen, vaikka aivan laitoksen alapuolella
happea oli aavistuksen verran vähemmän kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä ylimääräistä samentumista ollut
havaittavissa. Em. arvot olivat korkeampia elokuussa verrattuna kesäkuun loppuun, ja
molemmilla havaintokerroilla oli havaittavissa hyvin lievää kohoamista laitoksen alapuolella.
Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillisellä tasolla (270–360 µg/l). Molemmilla näytteenottokerroilla typen määrä kasvoi laitoksen alapuolella verrattuna yläpuolisen näytteenottopaikan pitoisuuteen (Kuva 18). Myös alimmalla havaintopaikalla
KP3 Kemijoen päävirtauksessa typpipitoisuudet olivat hieman suurempia kuin laitoksen
yläpuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat laitoksen yläpuolella alle määritysrajan,
mutta kokonaistypen tavoin pitoisuus kasvoi jonkin verran laitoksen alapuolella. Elokuussa ammoniumtyppipitoisuus oli yläpuoliseen tasoon nähden hieman koholla myös
alimmalla havaintopaikalla KP3. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Kokonaisfosforin pitoisuudet (17–22 µg/l) olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Fosforin määrä kasvoi molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolella. Korkein fosforipitoisuus mitattiin laitoksen alapuolella (KP2) elokuussa jolloin pitoisuus oli hieman koholla myös alimmalla pääuoman havaintopaikalla
KP3. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat hyvin pieniä, alle määritysrajan tai sen tuntumassa. Elokuussa PO4-pitoisuudet olivat aavistuksen verran suurempia alapuolisilla pisteillä, mutta kesäkuussa tilanne oli päinvastainen.
Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,6–8,7 µg/l) vaihtelivat laitoksen ylä- ja alapuolella kesäkuun keskirehevästä elokuun rehevähköön tasoon. Suurimmat pitoisuudet mitattiin molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolisilla tarkkailupaikoilla KP2 ja KP3 (Kuva 19).
Kalalaitoksen lähialueiden limoittumista tarkasteltiin laitoksen yläpuolella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Kesäkuussa limoittumista todettiin n. 50 metrin päässä laitoksen alapuolella saman verran, ja n. 250 metrin päässä
laitoksen alapuolella jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella (liite 11).
Fosfori
Kok. P
PO4-P
20
320
15
240
10
5
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
160
80
0
0
KP1
KP2
KP3
KP1
30.6.2014
Kuva 18
Typpi
400
[µg/l]
[µg/l]
25
KP2
4.8.2014
KP3
KP1
KP2
30.6.2014
KP3
KP1
KP2
KP3
4.8.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
30
Klorofylli-a
10,0
8,0
[µg/l]
6,0
4,0
2,0
0,0
KP1
KP2
30.6.2014
Kuva 19
KP3
KP1
KP2
KP3
4.8.2014
Klorofylli-a:n pitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Laskennallisesti Kostamon kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l ja typen osalta 0,4–1,3 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kuormituksella on vesistötarkkailutulosten mukaan selvä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa vaikutus on ajoittainen ja vähäinen.
10.3
Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen
Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoella sijaitsevien Saarenputaan ja Joentakasen laitosten vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain säilytyskautena
maaliskuussa (24.3.2014). Tarkkailupaikka KP1 sijaitsee molempien laitosten yläpuolella, KP5/2 Saarenputaan alapuolella ja pisteet KP2, KP4 ja KP6 laitosten alapuolella
(liite 2.8). Näistä KP2 sijaitsee Könkäänlammen rannalla.
Lämpökestoisia koliformisia bakteereita ei Käsmänjoen näytteissä juuri esiintynyt (0–
1 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen.
Happitilanne oli hyvä pitoisuuden ollessa tasolla 10–11 mg/l, kyllästysasteet olivat kylmästä vedestä johtuen alhaisempia kuin muiden laitosten kesäajan näytteissä. Veden pH
oli kaikissa näytteissä neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuusarvot olivat hieman koholla edeltävän vuoden maaliskuun tapaan, mutta havaintopaikkojen välillä ei ollut
merkittäviä eroja. Myös veden sameusarvot olivat kaikilla näytepaikoilla samaa tasoa
kuvastaen lievää sameutta. Samaten kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) arvot olivat
tarkkailualueella tasaisia ilmentäen lievää humusleimaa.
Käsmänjoen ja Könkäänlammen kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa (370–390 µg/l). Suurimmat pitoisuudet olivat ylimmällä havaintopaikalla P1
sekä Könkäänlammen rannalla P2 (Kuva 20). Nitriitti-nitraatti-typpi (NO 2+3-N) muodosti lähes puolet kokonaispitoisuudesta kaikissa näytteissä. Ammoniumtyppeä mitattiin
hyvin vähäisiä määriä havaintopaikoilla P1, P4 ja P2, mutta muuten pitoisuudet olivat
alle määritysrajan. Kaiken kaikkiaan typen pitoisuustaso oli tarkkailualueella varsin tasainen eikä kalankasvatuksen vaikutuksia ollut todettavissa.
Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (20–
23 µg/l). Fosforia oli hieman enemmän laitosten vaikutusalueella kuin ylimmällä havaintopaikalla, korkein fosforipitoisuus mitattiin Könkäänlammen rannalla P2 (Kuva
20). Fosfaattifosfori muodosti kokonaispitoisuudesta yli puolet, mutta päinvastoin kuin
kokonaispitoisuus, pitoisuudet laskivat tarkkailualueella lievästi alavirran suuntaan.
Copyright © Pöyry Finland Oy
31
Fosfori
Kok. P
PO4-P
600
25
500
20
400
15
300
[µg/l]
[µg/l]
30
10
200
5
100
0
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
0
KP1
KP5/2
KP4
KP2
KP6
24.3.2014
Kuva 20
Typpi
KP1
KP5/2
KP4
KP2
KP6
24.3.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla maaliskuussa 2014.
Limoittumistarkkailua ei tehdä Saarenputaan ja Joentakasen laitosten lähialueella.
Laskennallisesti Saarenputaan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Käsmänjoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,1–0,2 µg/l ja typen
osalta 0,5–1,3 µg/l (Taulukko 7). Myös vesistötarkkailussa havaitut pitoisuuserot olivat
hyvin pieniä. Könkäänlammessa veden vaihtuvuus on todennäköisesti hitaampi, mikä
voi vaikuttaa siellä ajoittain havaittuun hieman rehevämpään fosforitasoon.
10.4
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva
Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin
kerran heinäkuussa (1.7.2014) ja kerran elokuussa (5.8.2014). Laitos sijaitsee Seitakorvan voimalaitoksen yläaltaassa (liite 2.11). Tarkkailupaikkoja on Seitakorvan altaassa
yksi laitoksen yläpuolella (SK1) ja kaksi alapuolella (SK2 ja SK3). Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden
laadun suhteen.
Seitakorven kalalaitoksen vaikutusalueella veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa.
Elokuussa laitoksen alapuolella pohjan läheisyydessä oli havaittavissa hyvin lievää happitason laskua verrattuna muihin havaintopaikkoihin. Sähkönjohtavuusarvot olivat
luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, eikä ylimääräistä samennusta havaittu.
Kokonaistyppipitoisuudet (310–340 µg/l) olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja näytteenottopaikkojen välillä, vaikka elokuussa
pitoisuudet kasvoivatkin hyvin lievästi laitoksen alapuolella (Kuva 21). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat heinäkuussa selvästi korkeimmat laitoksen yläpuolella. Siellä
ammoniumtypen osuus kokonaispitoisuudesta oli jopa 30–50 % kun alapuolisilla havaintopaikoilla vastaava osuus oli vain noin 10 %. Elokuussa NH 4-pitoisuudet olivat
kaiken kaikkiaan heinäkuuta alhaisempia, mutta pientä pitoisuuskasvua oli todettavissa
pintakerroksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa
näytteissä.
Kokonaisfosforin pitoisuudet (14–19 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuus kasvoi hieman pinnassa kalalaitoksen alapuolella
tarkkailupaikalla SK2, mutta palautui alempana (SK3) yläpuoliselle tasolle. Sama ilmiö
näkyi elokuussa myös pohjan läheisessä vesikerroksessa. Fosfaattifosforin pitoisuudet
olivat alle määritysrajan tai sen tuntumassa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
32
Fosfori
Kok. P
PO4-P
20
320
15
240
10
5
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
160
80
0
0
SK1
SK2
SK3
SK1
1.7.2014
Kuva 21
Typpi
400
[µg/l]
[µg/l]
25
SK2
SK3
SK1
5.8.2014
SK2
1.7.2014
SK3
SK1
SK2
SK3
5.8.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,6–7,0 µg/l) olivat Seitakorven laitoksen lähialueella pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisiä. Heinäkuussa
mitattiin hieman muuta aluetta korkeampi pitoisuus kauimmaisella alapuolisella tarkkailupaikalla SK3, elokuussa klorofylliä oli molemmilla alapuolisilla havaintopaikalla yläpuolista tasoa enemmän (Kuva 22).
Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen
alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla havaittiin jonkin verran
limoittumista noin 100 metriä laitoksen alapuolella. Noin 500 metriä laitoksen alapuolella limoittumista oli havaittavissa heinäkuussa saman verran ja elokuussa jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella sijaitsevalla vertailupaikalla (liite 11).
Klorofylli-a
10,0
8,0
[µg/l]
6,0
4,0
2,0
0,0
SK1
SK2
1.7.2014
Kuva 22
SK3
SK1
SK2
SK3
5.8.2014
Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Laskennallisesti Seitakorvan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,1–0,2 µg/l ja
typen osalta 0,5–1,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa havaittiin myös välittömästi
laitoksen alapuolella lievästi kohonneita, lähinnä fosforin pitoisuuksia.
Copyright © Pöyry Finland Oy
33
10.5
Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua
Oy Arctic Moon Ltd:n Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (10.7.2014) ja kerran elokuussa (6.8.2014). Laitos sijaitsee Kaihuanjoen suulla (liite 2.13). Tarkkailupaikka KA2 sijaitsee Kaihuanjoessa ja havaintopaikka
KA1 Kemijoessa runsaan kilometrin Kaihuanjokisuun yläpuolella ja havaintopaikka
KA3 Kemijoessa runsaat 0,5 km Kaihuanjokisuun alapuolella. Näytteet otetaan pistettä
KA2 lukuun ottamatta sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta
lämpötilan tai veden laadun suhteen.
Kaihuan laitoksen lähialueella veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa. Ylimääräistä samennusta ei
havaittu, joskin elokuussa veden sameusarvo oli aavistuksen verran Kemijoen havaintopaikkoja korkeampi Kaihuanjoessa kalalaitoksen alapuolella (KA2).
Kokonaistyppipitoisuudet (280–410 µg/l) olivat pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa.
Heinäkuussa korkeimmat typpipitoisuudet mitattiin pinnassa Kaihuanjoessa (Kuva 23)
sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa Kemijoen Kaihuanjoen yläpuolisella havaintopaikalla. Elokuussa typpeä oli eniten Kemijoessa Kaihuanjoen alapuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat heinäkuussa hieman koholla samoissa näytteissä kuin typen kokonaispitoisuuskin. Elokuussa korkeimmat NH4-pitoisuudet mitattiin Kemijoesta, pitoisuudet olivat varsin tasaisia ja pienempiä kuin heinäkuussa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä.
Kokonaisfosforipitoisuudet (10–21 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisiä. Kaihuanjoessa mitattiin heinäkuussa korkein pitoisuus ja toisaalta elokuussa alhaisin pitoisuus (Kuva 23). Kemijoessa fosforitaso oli tasaisempi eikä merkittävää muutosta ollut Kaihuanjoen jälkeen havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kaikissa
näytteissä alle määritysrajan.
Fosfori
Kok. P
PO4-P
20
400
15
300
10
5
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
200
100
0
0
KA1
KA2
KA3
KA1
10.7.2014
Kuva 23
Typpi
500
[µg/l]
[µg/l]
25
KA2
6.8.2014
KA3
KA1
KA2
KA3
10.7.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
KA1
KA2
KA3
6.8.2014
kalankasvatuslaitoksen
Levätuotannon määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet (4,2–8,3 µg/l) olivat pääosin
keskiravinteisille vesistöille tyypillisiä. Fosforin tavoin korkein klorofyllipitoisuus mitattiin heinäkuussa Kaihuanjoessa ja elokuussa Kemijoessa, erityisesti Kaihuanjoen yläpuolella (Kuva 24).
Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen
alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla noin 100 metriä laitoksen
Copyright © Pöyry Finland Oy
34
alapuolella havaittiin saman verran limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla.
Alimmalla limoittumistarkkailun havaintopaikalla todettiin heinäkuussa enemmän, ja
elokuussa yhtä paljon kuin yläpuolella (liite 11).
Laskennallisesti Kaihuan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kemijoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0 µg/l ja typen osalta 0,1–0,2
µg/l (Taulukko 7) eli eivät käytännössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa laitoksen alapuolisesta Kemijoesta mitatut hieman korkeammat typpipitoisuudet saattoivat johtua
myös muista tekijöistä kuin kalalaitoksen kuormituksesta.
Klorofylli-a
10,0
8,0
[µg/l]
6,0
4,0
2,0
0,0
KA1
KA2
10.7.2014
KA3
KA1
KA2
KA3
6.8.2014
Kuva 24
Klorofylli-a:n pitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
10.6
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski
kalankasvatuslaitoksen
Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kaksi kertaa heinäkuussa (2.7. ja 21.7.2014) ja kaksi kertaa elokuussa (6.8. ja
27.8.2014). Laitos sijaitsee Vanttauskosken yläaltaassa (liite 2.14). Tarkkailupaikka
VK2 sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä ja VK3 muutamien satojen metrien
etäisyydellä laitoksesta. Tarkkailupaikka VK5 sijaitsee Vanttauskosken voimalaitoksen
alakanavassa n. 0,5 km Vanttauskosken poikaslaitoksen alapuolella. Näytteet otetaan
sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Vanttauskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna
2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen.
Happipitoisuudet olivat Vanttauskosken laitoksen lähialueella hyvää tasoa, mutta kalankasvatuslaitoksen alapuolella pisteellä VK2 oli kuitenkin säännöllisesti havaittavissa
päällysvedessä hieman pienempiä happimääriä kuin muualla. Sähkönjohtavuusarvot
olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, ja ylimääräistä sameutta ei ollut havaittavissa.
Kokonaistyppipitoisuudet (260–390 µg/l) olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpitaso oli tarkkailualueella varsin tasainen, mutta useimmiten hieman korkeampi pitoisuus
todettiin pintakerroksessa näytteenottopaikalla VK2 (Kuva 25). Heinäkuun alun havaintokerralla korkein typpipitoisuus mitattiin kuitenkin kauemmalla havaintopaikalla VK3.
Pohjan läheisyydessä typpitaso oli vielä tasaisempi kuin pinnassa lukuun ottamatta elokuun lopun havaintokertaa, jolloin pitoisuus oli pintakerroksen tavoin selvästi korkein
pisteellä VK2. Ammoniumtyppeä esiintyi kaikissa näytteissä pieniä määriä ja pääsääntöisesti korkeimmat pitoisuudet (40–50 µg/l) mitattiin samoista näytteistä kuin kokonaispitoisuudetkin eli havaintopaikalta VK2. Myös poikaslaitoksen alapuolella (VK5)
oli heinäkuun lopulla nähtävissä lievää ammoniumtyppipitoisuuden kasvua. Nitriittinitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa heinäkuun näytteissä alle määritysrajan ja elokuun näytteissäkin joko alle määritysrajan tai lähellä sitä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
35
Kokonaisfosforin pitoisuudet (13–32 µg/l) olivat lähinnä keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta havaintopaikalla laitoksen alapuolisella havaintopaikalla VK2 ajoittain mitatut korkeammat pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kaikilla näytteenottokierroksilla oli havaittavissa kokonaisfosforin määrän kasvua näytteenottopaikalla VK2.
Aivan heinäkuun alussa (2.7.) pintakerroksessa korkein fosforipitoisuus mitattiin poikaslaitoksen alapuolella (VK5), mutta tällöinkin pohjan läheisessä vesikerroksessa fosforia oli eniten pisteellä VK2. Kaikilla havaintopaikoilla fosforin pitoisuustaso oli korkeimmillaan heinäkuun loppupuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan lukuun ottamatta havaintopaikan VK2 ajoittain kohonneita arvoja. Enimmillään
fosfaattia mitattiin em. havaintopaikalla heinäkuun lopulla 12 µg/l, mikä oli lähes 40 %
fosforin kokonaispitoisuudesta.
Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (4,3–8,4 µg/l) olivat pääosin
keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta korkeimmat heinäkuun lopulla ja elokuun alussa mitatut pitoisuudet olivat rehevähköjä. Suurimmat klorofyllimäärät mitattiin kalalaitoksen alapuolella (VK2) ja elokuun alussa myös padon edustalla (VK3) sekä
poikaslaitoksen alapuolella (VK5).
Limoittumista tarkkailtiin Vanttauskosken laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja
kahdella alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa limoittumista havaittiin aivan kalankasvatuslaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran ja voimalaitoksen padon luona saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite11). Syyskuun alussa
tehdyllä toisella limoittumistarkkailukerralla limoittumista oli laitoksen läheisyydessä
saman verran kuin yläpuolella ja Vanttauskosken padon lähellä vähemmän kuin yläpuolella.
Typpi
500
20
400
15
300
[µg/l]
[µg/l]
Fosfori
25
10
200
5
100
0
0
VK1
VK2
VK3
VK5
VK1
VK2
VK3
VK5
Klorofylli-a
[µg/l]
10,0
8,0
2.7.2014
6,0
21.7.2014
6.8.2014
4,0
27.8.2014
2,0
0,0
VK1
Kuva 25
VK2
VK3
VK5
Fosfori- typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken
kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna
2014. Ravinnekuvissa on katkoviivalla esitetty mineraaliravinteiden (PO 4-P ja NO2+3+NH4N) pitoisuudet.
Copyright © Pöyry Finland Oy
36
Laskennallisesti Vanttauskosken kalalaitoksen fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,2–0,6 μg/l ja typpikuormituksen vastaavasti 0,8–2,8 μg/l
(Taulukko 7). Käytännössä laitoksen lähialueella havaitut pitoisuusmuutokset olivat
useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan. Täydellinen sekoittuminen tapahtuu Vanttauskosken voimalaitoksella, joten sen alapuolella Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vaikutukset jäävät pieniksi. Vanttauskosken poikaslaitoksen kuormitus on pienempää ja
kuormituksen laimentuminen Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa tehokasta.
Laskennalliset poikaslaitoksen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäykset olivat fosforin osalta 0,0–0,1 μg/l ja typen osalta 0,1–0,4 μg/l (Taulukko 7).
10.7
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski
Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin
kerran heinäkuussa (17.7.2014) ja kerran elokuussa (7.8.2014). Laitos sijaitsee Petäjäskosken yläaltaassa (liite 2.17). Havaintopaikka PK1 sijaitsee noin 0,5 km laitoksen yläpuolella, PK2 välittömästi laitoksen alapuolella ja PK3 noin 2 km laitoksen alapuolella.
Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Petäjäskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen.
Petäjäskosken laitoksen lähialueella veden happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot
olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä erityistä samennusta ollut havaittavissa.
Kokonaistyppitaso (330–450 µg/l) oli muutoin vähäravinteisille vesille tyypillinen, mutta elokuussa kalalaitoksen alapuolisilla pisteillä mitatut pitoisuudet olivat lievästi reheviä. Myös heinäkuussa pintakerroksessa oli nähtävissä typpipitoisuuden kasvua, mutta
pitoisuuserot olivat vähäisempiä kuin elokuussa (Kuva 26). Kohonneita typpipitoisuuksia esiintyi molemmilla alapuolisilla pisteillä. Ammoniumtyppeä esiintyi vedessä pieniä
määriä ja välittömästi kalalaitoksen alapuolella (PK2) oli havaittavissa lievää pitoisuusnousua, selvimmin tämä näkyi heinäkuussa pintakerroksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan.
Kokonaisfosforipitoisuudet (13–20 µg/l) olivat heinäkuussa keskiravinteisille vesille
tyypillistä tasoa, mutta elokuussa fosforia oli vedessä vähemmän ja melko karuille vesille tyypillisinä pitoisuuksina. Heinäkuussa fosforipitoisuus kasvoi hieman heti kalalaitoksen alapuolella sekä pinnassa että pohjassa, mutta alimmalla tarkkailupaikalla PK3
pitoisuus palautui yläpuoliselle tai sitä matalammalle tasolle (Kuva 26). Elokuussa fosforipitoisuudet olivat tarkkailualueella hyvin tasaisia eikä kalankasvatuksen vaikutusta
ollut havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai sen tuntumassa kaikissa näytteissä.
Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,3–7,2 µg/l) olivat Petäjäskosken kalalaitoksen lähialueella pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kalalaitoksen alapuolelta (PK2, Kuva 27). Heinäkuussa klorofylliä oli toisaalta selvästi vähiten kauimmaisella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla (PK3). Elokuussa klorofyllipitoisuudet olivat tarkkailualueella melko tasaisia.
Vesistötarkkailun näytteenoton yhteydessä tarkasteltiin myös laitoksen lähialueiden limoittumista sekä heinäkuussa että elokuussa kahdella kalalaitoksen alapuolisella paikalla että yläpuolisella vertailupaikalla (liite 10). Heinäkuussa todettiin noin 50 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla tarkkailupaikalla huomattavasti enemmän vihreää rihmalevää kuin yläpuolisella vertailualueella, sen sijaan alempana noin 300 metriä laitoksen
Copyright © Pöyry Finland Oy
37
alapuolella limoittumistilanne ei eronnut yläpuolisesta. Elokuussa limoittumisen määrä
oli kaikilla kolmella tarkkailupaikalla samaa luokkaa (liite 11).
Fosfori
Kok. P
PO4-P
20
400
15
300
10
5
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
200
100
0
0
PK1
PK2
PK3
PK1
17.7.2014
Kuva 26
Typpi
500
[µg/l]
[µg/l]
25
PK2
PK3
PK1
7.8.2014
PK2
17.7.2014
PK3
PK1
PK2
PK3
7.8.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Laskennallisesti Petäjäskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l ja typen osalta 0,2–
0,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan.
10,0
8,0
[µg/l]
6,0
4,0
2,0
0,0
PK1
PK2
PK3
17.7.2014
PK1
PK2
PK3
7.8.2014
Kuva 27
Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
10.8
Voimalohi Oy, Ossauskoski
Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (17.7.2014) ja kerran elokuussa (7.8.2014). Laitos sijaitsee Ossauskosken alakanavan rannalla (liite 2.18). Tarkkailupaikat sijaitsevat laitoksen yläpuolella
(OK1) ja alapuolella (OK2).
Ossauskosken kalalaitoksen lähialueella happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot
olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa, eikä erityistä samennusta havaittu.
Kokonaistyppipitoisuudet (290–440 µg/l) olivat pääosin melko karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpipitoisuus kasvoi molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolella
(Kuva 28), ja elokuussa tarkkailupaikalla OK2 mitattu pitoisuus osoitti lievää rehevyyttä. Ammoniumtyppeä esiintyi näytteissä vähäisiä määriä, molemmilla havaintokerroilla
Copyright © Pöyry Finland Oy
38
pitoisuus oli hieman suurempi laitoksen ala- kuin yläpuolella. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat tarkkailupaikoilla tasaisia ja heinäkuussa alle määritysrajan.
Kokonaisfosforipitoisuudet (13–18 µg/l) vaihtelivat elokuun melko karua vettä kuvaavista arvoista heinäkuun lievästi rehevämpään tasoon. Heinäkuun näytteissä pitoisuuksissa ei ollut eroa näytteenottopaikkojen välillä. Elokuussa fosforipitoisuus oli hieman
suurempi laitoksen alapuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä
alle määritysrajan.
Levätuotannon määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet (5,6–7,0 µg/l) viittasivat
keskiravinteisuuteen. Molemmilla havaintokerroilla klorofylliä oli hieman enemmän laitoksen alapuolella (Kuva 29). Heinäkuussa ero oli selvempi, elokuussa erot näytteiden
välillä olivat hyvin pieniä.
Ossauskosken laitoksen alueella ei tehdä limoittumistarkkailua vedenkorkeuden voimakkaan vaihtelun takia.
Laskennallisesti Ossauskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat erittäin pieniä: fosforin osalta 0,0 µg/l ja typen osalta 0,0–0,1 µg/l
(Taulukko 7). Vesistötarkkailussa oli kuitenkin useimmiten mitattavissa lievää ravinteiden pitoisuusnousua, vaikka kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Ossauskosken
alakanavaan ja sekoittumisen pitäisi olla tehokasta heti purkupaikalla.
Fosfori
18
Kok. P
PO4-P
16
350
14
250
[µg/l]
10
[µg/l]
Kok. N
NO2+3- ja NH4-N
300
12
8
6
200
150
4
100
2
50
0
0
OK1
Ok2
OK1
17.7.2014
Kuva 28
Typpi
400
OK2
OK1
7.8.2014
Ok2
17.7.2014
OK1
OK2
7.8.2014
Fosfori- ja typpipitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
8,0
7,0
6,0
[µg/l]
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
OK1
Ok2
17.7.2014
Kuva 29
OK1
OK2
7.8.2014
Klorofylli-a:n pitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken
tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
kalankasvatuslaitoksen
39
11
LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA
Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oikaraisen kohdalla, Rovaniemen alapuolella Valajaskosken voimalaitoksen kohdalla ja
joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ounasjoessa Tapionkylästä. Näytteitä on otettu Oikaraisesta 12 kertaa, Ounasjoesta 4 kertaa, Valajaskoskelta
10 kertaa ja Isohaarasta 14 kertaa vuonna 2014. Vedenlaadun seurantaa on vuodesta
2009 alkaen tehty myös Kemijoesta Savukoskelta neljästi vuodessa.
Sekä Ounasjoen että Kemijoen happitilanne oli heikoimmillaan talvella, jolloin kyllästysaste oli kuitenkin yli 70 %, mikä happipitoisuutena tarkoittaa yli 10 mg/l. Talvikauden happitilanne oli normaali ja hieman parempi kuin talvella 2013. Kesällä hapen kyllästysasteet jokivesissä olivat pääosin yli 90 % eli hyvällä tasolla. Happipitoisuudet kesällä lämpimässä vedessä olivat alemmat kuin talvella, alimmillaan noin 8 mg/l.
Veden pH Ounasjoessa ja Kemijoessa vaihteli neutraalin molemmin puolin välillä pH
6,6–7,4. Pienimmät arvot todettiin kevättulvan aikaan touko-kesäkuun vaihteessa ja suurimmat arvot syksyllä samalla tavoin vuonna 2013. Keväällä veden alkaliniteetti laski
kaikilla havaintopaikoilla alle 0,20 mmol/l:n, mutta pääosin alkaliniteettiarvot olivat reilusti yli 0,20 mmol/l eli erinomaisella tasolla. Ounasjoen keskimääräinen alkaliniteetti
oli (4 näytteen perusteella) hieman Kemijokea korkeampi, mutta erot havaintopaikkojen
välillä olivat pieniä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa,
vaihdellen välillä 2,2–7,2 mS/m. Alimmat arvot todettiin kevättulvakaudella ja korkeimmat arvot alkutalvella, jolloin valunnat olivat pienimmillään. Ounasjoessa keskimääräinen sähkönjohtavuus oli hieman Kemijokea suurempi (Taulukko 12)
Veden väri ja CODMn-arvot, jotka mittaavat lähinnä humuksen määrää, olivat selvästi
korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja alimmillaan talvella. Jokivesien COD Mn-arvoissa
ei ollut juurikaan keskinäisiä eroja, mutta Ounasjoen veden väri oli hieman Kemijokea
korkeampi. Väriarvot olivat humuspitoisille (ruskeille) vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Kevätulvalla väriarvot olivat 100 mgPt/l kaikilla havaintopaikoilla (Kuva 30). CODMn-arvon maksimi oli 16 mgO2/l Ounasjoessa keväällä. Rautapitoisuuden vuodenaikainen kehitys oli samanlainen kuin värin ja COD Mn-arvon, eli
pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan. Ounasjoessa rautaa oli keskimäärin hieman enemmän kuin Kemijoessa. Kemijoen Oikaraisesta rautaa ei määritetty.
Kiintoainepitoisuuden kokonaisvaihtelu oli 0,3–5,9 mg/l, eli korkeita kiintoainepitoisuuksia ei todettu lainkaan. Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja pienimmät talvella.
Jokivesien keskipitoisuudet olivat alle 2 mg/l (Taulukko 12). Kemijoen Isohaaran kiintoainepitoisuudet olivat hieman alemmat kuin muilla seurantapaikoilla. Veden sameusarvot olivat välillä 1–7 FNU, eli korkeintaan lievää sameutta esiintyi ajoittain, lähinnä
keväällä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
40
Taulukko 12 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden laadun keski- ja ääriarvoja
vuonna 2014 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen.
Aika
happi
pH alkalini- sähkön- väri CODMn kiinto- sameus kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2-N
teetti
joht.
aine
kyll.%
mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l mg/l
FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
Fe
µg/l
Kemi jok i, Oik arai nen n= 12
ka
min
max
86
72
93
6,9
6,6
7,2
0,27
0,13
0,40
4,0
2,2
5,9
72
45
110
9,4
5,5
13,0
1,8
0,5
5,4
2,2
1,0
7,0
16
9
29
5
3
11
317
270
380
3
3
9
47
4
110
4,3
2,6
5,4
70
45
130
8,7
5,4
13,0
1,6
0,5
5,9
1,9
1,0
5,0
14
11
28
4
2
10
311
210
390
17
3
32
39
3
110
770
520
1 700
4,3
2,7
6,0
77
45
110
9,6
5,6
13,0
1,4
0,3
3,2
2,4
1,0
4,0
17
11
28
5
2
9
371
310
490
10
3
25
61
17
130
749
430
1 100
5,0
3,2
7,2
83
50
140
9,6
4,6
16,0
1,8
0,6
5,0
2,8
2,0
5,0
16
11
27
6
2
9
308
230
430
9
3
27
36
1
110
880
880
880
Kemi jok i, Valaj as k os k i n= 10
ka
min
max
88
74
96
7,0
6,8
7,3
0,28
0,15
0,37
Kemi jok i, Is ohaara n= 14
ka
min
max
87
72
95
7,0
6,7
7,2
0,29
0,16
0,38
Ounas jok i, Tapionk y lä n=4
ka
min
max
Kuva 30
90
76
96
7,1
6,7
7,4
0,33
0,19
0,49
Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden väriarvot vuonna 2014 (Herttatietokanta).
Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana. Kokonaisfosforipitoisuuden maksimiarvo Ounasjoessa oli 27 µg/l, Kemijoen Oikaraisessa 29
µg/l ja Valajaskoskella ja Isohaarassa 28 µg/l. Fosforipitoisuudet muuten olivat alhaiset, pääosin 10–15 µg/l (Kuva 31). Jokivesien keskimääräisessä fosforipitoisuudessa ei
ollut sanottavia eroja, ja kesäajan pitoisuudet viittaavat lähinnä karuun rehevyystasoon
eli niukkaravinteisuuteen.
Myös kokonaistypen korkeimmat arvot esiintyivät keväällä, mutta ne eivät poikenneet
paljonkaan keskimääräisistä pitoisuuksista. Korkeita pitoisuuksia ei todettu lainkaan
(Kuva 32). Kemijoen Isohaaran typpipitoisuustaso oli korkeampi (keskiarvo 371 µg/l)
Copyright © Pöyry Finland Oy
41
oli korkeampi kuin muilla jokipisteillä, mutta sekin viittaa kuitenkin niukkaravinteisuuteen.
Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat kesällä selvästi alemmat kuin talvella,
koska ne tuotantokaudella sitoutuvat paljolti levätuotantoon. Varsinaista kevättulvapiikkiä ei epäorgaanisten ravinteiden osalta ole todettavissa. Kesäkaudella sekä fosforin että
typen epäorgaanisten fraktioiden pitoisuudet olivat pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet
olivat muutamia µg/l ja ammoniumtypen ja nitraattitypen muutamista enintään muutamaan kymmeneen µg/l. Ajoittain joko ammoniumtyppi tai nitraattityppi oli vähissä.
Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella Ounasjoen minimiravinne oli typpi yhden kesänäytteen perusteella. Kemijoen Oikaraisen ja Valajaskosken ravinnesuhde oli tasolla,
jonka mukaan levätuotanto oli yhteisrajoitteista. Isohaarassa ravinnesuhde oli korkeampi, jolloin fosfori oli minimiravinteena (Kuva 33).
Kuva 31
Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus
(yhtenäinen viiva) ja fosfaattifosforin pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2014 (Herttatietokanta).
Kuva 32
Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaistyppipitoisuus (yhtenäinen
viiva) ja epäorgaanisen typen pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2014 (Hertta-tietokanta).
Copyright © Pöyry Finland Oy
42
Kuva 33
Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen (NO 23-N+NH4-N) ja fosfaattifosforin
pitoisuuksien perusteella Kemijoen keski- ja alaosalla sekä Ounasjoen alaosalla
tuotantokauden 2014 aikana (Hertta-tietokanta).
Fekaalisten enterokokkien ja lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet Kemijoessa olivat pieniä. Kemijoen Oikaraisessa ja Valajaskoskella bakteeritiheydet olivat 0–
18 pmy/100 ml. Isohaarasta oli kaksi näytettä talviajalta, jolloin bakteeritiheydet olivat
1–4 pmy/100 ml. Kaikki mitatut bakteeritiheydet alittavat sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksen (asetus 177/2008) erinomaisen uimaveden laatuvaatimukset.
Ylä-Kemijoen vedenlaatua Savukoskelta on seurattu vuosittain neljä kertaa maalis-,
touko, elo- ja lokakuussa alkaen vuonna 2009. Tähänastisten tulosten yhteenveto on
koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 13). Vuonna 2014 talvella todetaan hapen kyllästysasteessa normaali alentuminen (kyllästysaste 78 %) avovesiaikaan (90–95 %) verrattuna. Veden pH oli neutraalin paikkeilla ja alkaniteetti erinomaisella tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni eikä vedessä olut sameutta. Vesi oli humuspitoista väriarvon olelessa 35–85 mgPt/l. Keväällä väri- ja CODMn-arvo sekä rautapitoisuus olivat
hieman korkeammat kuin muina ajankohtina. Fosforipitoisuus oli 7–13 µg/l ja typpipitoisuus 140–240 µg/l, eli ravinteita oli varsin vähän. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ja ravinnesuhde kesällä ja syksyllä olivat pieniä, joten tuotanto todennäköisesti
oli ravinnerajoitteista typen ollessa minimiravinteena.
Veden sähkönjohtavuus oli alhainen (3,3–5,2 mS/m), ja natrium- ja kloridipitoisuudet
olivat luonnontilaisella tasolla. Vuosijaksolla 2009–2014 vedenlaadussa ei ole todettavissa normaalina pidettävän vaihtelun lisäksi todettavissa muutoksia suuntaan tai toiseen. Veden laatu on kaikin puolin hyvä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
43
Taulukko 13 Kemijoen veden laadun keski- ja ääriarvoja Savukoskelta vuosina 2009-2014 Lapin ELYkeskuksen seurantatuloksiin perustuen.
Savukoski
happi pH alkalini- sähkön-
14700
keskiarvo 2009
min
max
keskiarvo 2010
min
max
keskiarvo 2011
min
max
keskiarvo 2012
min
max
keskiarvo 2013
min
max
keskiarvo 2014
min
max
12
kyll.%
88
69
97
84
71
93
89
75
94
88
75
96
89
78
100
89
78
95
6.8
6.2
7.4
6.6
5.9
7.1
6.7
5.9
7.2
6.8
6.3
7.3
7.0
6.3
7.5
7.0
6.9
7.3
väri
kiinto- CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2-N Fe Natrium Kloridi
teetti
joht.
aine
mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l
0.29
3.9
45
1.0
0.07
1.3
25
0.3
0.39
5.2
85
2.7
0.25
3.4
61
1.3
0.05
1.3
15
0.3
0.44
5.6
100
2.9
0.28
3.7
53
0.7
0.16
2.3
15
0.3
0.43
5.6
65
1.1
0.26
3.6
54
0.9
0.09
1.7
20
0.3
0.38
4.9
85
2.1
0.30
3.9
58
0.9
0.09
1.6
20
0.3
0.35
4.8
90
1.7
0.32
4.3
51
0.6
0.24
3.3
30
0.3
0.39
5.2
85
1.0
mg/l
7
3
12
10
2
18
7
2
10
8
3
14
6
3
11
7
4
12
µg/l
16
8
26
16
8
32
10
8
14
11
8
20
12
8
18
10
7
13
µg/l
4
1
6
5
3
6
6
3
10
4
2
6
3
1
5
3
2
3
µg/l
205
130
320
260
120
380
450
110
1300
208
110
300
212
120
290
180
140
240
µg/l
3
3
5
5
3
8
3
3
3
3
3
5
4
3
12
3
3
5
NO3-N
µg/l
21
3
40
25
1
53
27
1
53
24
1
46
11
1
3
18
3
46
µg/l
360
250
530
375
260
470
345
200
430
330
320
340
300
260
400
368
270
490
mg/l
1.7
0.8
2.3
1.4
0.6
1.9
1.6
1.2
1.8
2.0
1.8
2.1
1.9
1.0
2.2
2.1
1.6
2.3
mg/l
1.2
0.3
2.8
0.6
0.2
0.8
0.6
0.5
0.9
0.6
0.4
0.9
0.6
0.3
0.8
0.6
0.5
0.8
VEDEN LAADUN KEHITYS
Veden laadun kehityksen tarkastelua varten aineisto on poimittu ympäristöhallinnon
Hertta-tietokannasta, mihin on tallennettu sekä velvoitetarkkailun että ympäristöhallinnon seurannan tulokset.
Tekoaltaiden rakentaminen ja juoksutukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Kemijärven
ja koko Kemijoen veden laatuun. Tekoaltaiden vaikutukset olivat suurimmillaan heti altaiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännöstelykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunut
oleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muutokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn aiheuttamat haitat veden laadulle ovat oleellisesti vähentyneet. Edelleen tekoaltaiden juoksutukset ja säännöstely vaikuttavat merkittävästi virtaaman vuodenaikaisrytmiikkaan ja esimerkiksi
Kemijärveen tulevan ainevirtaaman ajalliseen jakautumiseen.
Kemijärven Tossanselän veden laatu on parantunut 1960- ja 1970 – luvulta nykypäivään
erityisesti sähkönjohtavuuden, väriluvun ja ravinnepitoisuuksien osalta (Taulukko 14).
Typpipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta vuosina 1965–2004, mutta vuosina sen jälkeen typpeä on vedessä ollut aikaisempaa vähemmän. Tossanselän veden laatua pitkällä
aikavälillä ovat parantaneet Kemijärveen tulevan veden laadun paraneminen, talviaikainen tulovirtaaman kasvu, joka estää Tossanselän kerrostumisen kevättalvella, sekä jätevesien käsittelytekniikan paraneminen ja Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna 2008. Jaksolla 2011-2013 ja myös vuonna 2014 kokonaisfosforipitoisuus
oli selvästi aiempia jaksoja alempi.
Copyright © Pöyry Finland Oy
44
Taulukko 14 Tossanselän pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä
vuosina 2005–2010, 2011-2013 ja 2014 keskimäärin.
Tossan-
happi
pH
selkä
1965-1974
1975-1984
1985-1994
1995-2004
2005-2010
2011-2013
2014
kyll.%
66
82
81
83
80
82
79
6,7
6,8
6,8
7,0
6,9
7,1
7,1
alkalini- sähkönväri
teetti
johtavuus
mmol/l
mS/m
mgPt/l
0,39
6,2
74
0,25
4,7
75
0,26
4,4
68
0,28
4,1
67
0,29
4,4
54
0,28
4,1
66
0,30
4,4
61
CODMn
Fe
Kok.P
mg/l
8
9
9
9
10
8
8
mg/l
0,7
0,7
0,6
0,5
0,6
0,5
0,5
µg/l
25
21
18
16
16
13
13
Kok.N a-klorofylli
µg/l
340
340
350
340
325
308
290
µg/l
4,5
6,3
6,8
6,4
6,9
6,2
Kemijokisuulla Isohaarassa veden laatu on vaihdellut pitkällä aikavälillä vähän
(Taulukko 15). Monilta osin veden laatu on nykyisin hyvin samanlaista kuin vuosina
1965–1974 keskimäärin. Fosforipitoisuus on selvästi alentunut vuosista 1965–1994,
Typpipitoisuus on vaihdellut jaksojen välillä, mutta eniten typpeä oli jakson 1975-1984
aikana. 2000-luvulla typpipitoisuustaso Isohaarassa on ollut sama kuin ajanjaksolla
1965-1974. Nykyiset kokonaisravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, lähinnä karulle tai
enintään lievästi rehevälle vesistölle tyypilliset.
Taulukko 15 Isohaaran pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina
2005–2010, 2011-2013 ja 2014 keskimäärin.
Iso-
happi
pH
haara
1965-1974
1975-1984
1985-1994
1995-2004
2005-2010
2011-2013
2014
kyll.%
85
85
81
88
89
89
87
6,8
6,9
6,9
6,9
6,8
6,9
7,0
alkalini- sähkönteetti johtavuus
mmol/l
0,31
0,26
0,23
0,26
0,26
0,27
0,29
mS/m
4,9
4,8
4,0
4,2
4,1
3,9
4,3
väri
CODMn
Fe
Kok.P
Kok.N
mgPt/l
77
81
82
71
69
76
77
mg/l
10
10
10
10
10
10
10
mg/l
0,8
0,8
0,8
0,7
0,9
0,8
0,7
µg/l
22
22
24
19
19
17
17
µg/l
364
394
359
360
379
366
371
Kehitystä kuvaavat trendiviivat seuraavissa kuvissa on piirretty pienimmän neliösumman menetelmällä. Kemijärven Luusuassa happitilanne on pysynyt ennallaan 1990luvun jälkeen (Kuva 34). Ajoittain Luusuassa on esiintynyt alhaisia hapen kyllästysasteita (alle 60 %) kevättalvisin. Tammikuussa 2013 hapen kyllästysaste oli Luusuassa
vain 28 %, mikä on koko 2000-luvun alin havaittu kyllästysaste.
Kemijoen alaosalla Isohaarassa hapen kyllästysasteen kehityssuunta on lievästi laskeva,
mutta happitilanne on kuitenkin erinomainen. Kyllästysasteen väheneminen vain johtuu
hapen ylikyllästyneisyyskausien (yli 100 %) vähentymisistä (Kuva 34).
Veden väriarvot ovat laskeneet hieman tarkasteltavalla jaksolla sekä Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa (Kuva 34). Väriarvo oli 1990-luvun alussa Luusuassa 60–90
mg/l Pt ja Isohaarassa 80–90 mg/l Pt. Nykyisin väriarvo on molemmissa paikoissa noin
60 mg/l Pt. Alhaisia väriarvoja esiintyi varsinkin Luusuassa 1990-luvulla jopa nykyistä
useammin. Viime vuosina Kemijärven Luusuan ja Isohaaran veden värissä ei ole ollut
juurikaan eroa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
45
Kuva 34
Happitilanteen ja veden väriluvun kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla
Isohaarassa vuosina 1990–2014.
Kemijoen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2014 sekä
Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa (Kuva 35). Sekä Kemijärven Luusuan että Isohaaran kokonaisfosforipitoisuus olivat 1990-luvun alussa yli 20 µg/l, mutta on 2000 –
luvulla pitoisuudet ovat olleet alle 20 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus oli vain 13 µg/l, mikä on koko tarkastelujakson alin vuosikeskiarvo. Vuoden 2014
keskipitoisuus oli 16 µg/l. Isohaarassa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2013 oli
16 µg/l, joka sekin on tarkastelujakson alimpia pitoisuuksia. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 17 µg/l.
Erot Kemijärven Luusuan ja Isohaaran fosforipitoisuuksissa ovat viime aikoina olleet
pieniä. Isohaarassa näytteenotto painottuu Kemijärven Luusuaa voimakkaammin kevättulva-aikaan, jolloin fosforipitoisuudet ovat muita ajankohtia korkeampia.
Kokonaistyppipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta 1990 – luvun alusta 2000
– luvun alkupuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Kemijärven Luusuan kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet aikaisempaa pienempiä ja hajonta aikaisempaa vähäisempää (Kuva
Copyright © Pöyry Finland Oy
46
35). Isohaarassa typpipitoisuuksien hajonta on ollut suurta, mutta sielläkin on pitoisuuksissa hienoinen laskeva suuntaus. Kemijärven tehtaan sulkeminen vuonna 2008 ei ole
vaikuttanut Luusuan typpipitoisuuksiin erityisemmin, sillä alimmat keskimääräiset typpipitoisuudet (257 µg/l) mitattiin tehtaan ollessa toiminnassa vuonna 2005.
Kuva 35
Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen
alaosalla Isohaarassa vuosina 1990–2014.
13
AINEVIRTAAMAT
Ainevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu
useampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuorokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoa
ei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Esimerkiksi Isohaaran veden laatuna heinäkuulle käytettiin elokuun ja joulukuulle marraskuun veden laatua. Seitakorvan ainevirtaamat laskettiin käyttämällä Kemijärven luusuan
veden laatua. Ounasjoen Tapionkylän havaintopaikalta oli 4 näytettä, muilta paikoilta
10–14 näytettä vuodessa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
47
Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat (Taulukko 16) laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamien keskiarvona. Seitakorvan ainevirtaamat olivat ammoniumtyppeä lukuun
ottamatta noin 40–50 % Isohaaran ainevirtaamista (Kuva 36). Seitakorvan ammoniumtypen ainevirtaama oli hieman suurempi (noin 60 %).
Ainevirtaaman lisäys Seitakorvan ja Oikaraisen välillä oli pieni (Kuva 36). Eniten ainevirtaama lisääntyi Oikaraisen ja Valajaskosken välillä johtuen pääasiassa Ounasjoen
tuomasta ainevirtaamasta. Kiintoaineen ja fosfaattifosforin ainevirtaamat olivat Valajaskoskessa suurempia kuin Isohaarassa (Taulukko 16). Kemijoen kaltaisessa padotussa
joessa tapahtuu kiintoaineen sedimentoitumista patoaltaisiin, mistä johtuen kiintoaineen
ainevirtaama käyttäytyy eritavoin kuin esim. ravinteiden ainevirtaama, vaikka erityisesti
fosforia sedimentoituukin kiintoaineen mukana. Suhteellisen vähäiset näytemäärät aiheuttavat myös ainemäärien arviointiin laskennallista epätarkkuutta.
Taulukko 16 Kemijoen ja Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2014. Laskentaperusteet
tekstissä.
Seitakorva
Oikarainen
Tapionkylä 1)
Valajaskoski
Isohaara
1)
Kuva 36
CODMn
[kg/d]
224 603
242 372
127 915
382 197
419 425
Kok.P
[kg/d]
361
399
196
646
717
PO4-P
[kg/d]
65
134
61
207
126
Kok.N
[kg/d]
7 370
8 036
3 825
13 260
15 486
NO2+3-N
[kg/d]
987
1 176
275
1 549
2 271
NH4-N
[kg/d]
275
98
67
550
441
Kiintoaine
[kg/d]
29 960
42 444
25 548
83 589
64 325
Loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia
Ainevirtaamien
keskimäärin.
jakautuminen
Kemijoessa
Kemijärven
alapuolella
vuonna
2014
Stora Enson Kemijärven tehtaan sekä Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu ravinnekuormitus muodosti alle prosentin Seitakorvan ravinnevirtaamasta,
kun se ennen vuotta 2008 oli noin 4 %. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen osuus Valajaskoskella mitatusta fosforin ja kiintoaineen ainemäärästä oli alle 0,5 %
ja typen ainemäärästä noin 5 %. Tarkastelu on varsin karkea ja tehty vertaamalla keskimääräistä kuormitusta (kg/d) vuoden keskimääräiseen ainevirtaamaan (kg/d). Erityisesti
Kemijärvellä erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat kuormitukseen järvessä ennen Seitakorvan voimalaitosta.
Kevättulvan aikana virtaama Kemijoella oli suuri, mistä johtuen myös ainevirtaamat
olivat keväällä suurimmillaan. Kuvassa (Kuva 37) on havainnollistettu ainevirtaamien
ajallista vaihtelua Isohaaran ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuoden
Copyright © Pöyry Finland Oy
48
ainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 20–30 %. Muista yhdisteistä poiketen ammoniumtypen ainevirtaama ei lisääntynyt kevättulvan aikana, mikä johtui
pitoisuuden jyrkästä laskusta samaan aikaan kuin virtaama lisääntyi.
Kemijoesta mereen kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti (Kuva 38). Tavallista pienemmästä virtaamasta johtuen vuoden 2014
ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 1996–2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edeltävään vuoteen 2013 verrattuna ainevirtaamat olivat epäorgaanisia ravinteita ja kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia.
Kuva 37
Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Kemijoen Isohaarassa vuonna 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
49
Kuva 38
Kemijoen virtaama ja mereen kuljettamat ainemäärät vuosina 1996–2014.
Ravinnekaavioissa vaaleampi osa kuvaa epäorgaanisten ravinteiden osuutta.
Copyright © Pöyry Finland Oy
50
14
MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA
Uimavedet
Uimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Tarkkailtuja virallisia uimarantoja ovat Pöyliöjärven ranta Kemijärvellä ja Ounaskosken ranta Rovaniemellä. Lisäksi kunnissa on pienempiä uimarantoja, joiden veden laatua seurataan harvemmin. Pöyliöjärven uimarannalla veden hygieeninen laatu
täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008), joskin järvessä on
havaittu lähes vuosittain sinilevää. Sinilevää todettiin myös 7.7.2014 uimavesivalvonnan yhteydessä. Myös vuoden Ounaskosken rannan uimaveden laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008) ja sen uimavesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi.
Turvetuotanto
Turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan erillään vesistöaluekohtaisista
yhteistarkkailuista omina tarkkailuinaan. Vuonna 2014 Kemijoen vesistöalueella tuotantovaiheenkesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla
kahdeksalla kohteella ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueilla viidellä kohteella. Lisäksi yhdessä Vapon Oy:n ja yhdessä Turveruukki Oy:n kohteessa oli vuonna 2014
käynnissä ympärivuotinen tarkkailu ja vastaavasti kummallakin oli yhdessä kohteessa
kuntoonpanovaiheen tarkkailua.
Levähaittaseuranta
Ympäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Kemijoen pääuoman
vesistöalueella olivat kesällä 2014:
Pöyliöjärvi
Kemijärvi
runsaasti sinilevää viikoilla 28
hieman sinilevää viikoilla 32
ei havaintoja viikoilla 35-39
Sierijärvi
Rovaniemi hieman sinilevää viikoilla 30-31 ja 33
ei havaintoja viikoilla 38-39
Valmistuneet ja tekeillä olevat tutkimukset ja ohjelmat
Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna
2009. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015
mukaan valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen järvistä ja joista on vähintään hyvässä tilassa, mutta niidenkin tilan ylläpitäminen edellyttää aktiivista vesienhoidon jatkamista.
Toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi painottuvat vesistöjen kunnostuksiin. Toimenpideohjelmien laatiminen kuuluu olennaisena osana vesienhoitoon, joka on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen.
Vesienhoidossa on meneillään toinen suunnittelukierros, jolloin suunnitelmia tarkistetaan ja vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 valmistellaan.
Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) johdolla toteutettiin vuosina
2000 - 2004 laaja selvitys Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää säännöstelyn vaikutuksia sekä arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia
säännöstelyluvan tarkistamiseen. Tavoitteena oli myös määrittää periaatteet ja sisältö
Kemijärven kestävälle säännöstelylle. Hankkeessa laadittiin yhteenveto säännöstelyn
vaikutuksista, arvioitiin lukuisten haittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttamiskelCopyright © Pöyry Finland Oy
51
poisuutta sekä esitettiin 18 suositusta säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (Marttunen, ym., 2004). Hankkeen puitteissa laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä
on ollut mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta tehty tutkimus Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytilasta ja kunnostusvaihtoehdoista (Martinmäki, ym. 2006).
Suomen ympäristökeskuksen raportti Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arvioinnista (Ulvi, ym. 2006).
Tavoitteena on toteuttaa suositukset vuosina 2004 - 2015. Päävastuun toimenpiteistä
kantavat Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki. (www.kemijoki.fi)
Suositusten toteutusta varten perustettiin Lapin ELY-keskuksen EU-rahoitteinen hanke
” Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen 2008-2011”. Hanke
on aloitettu keväällä 2008 ja viimeisimmän suunnitelman mukaan se päättyy kesäkuussa
2014. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa säännöstelyn kehittämistyön tuloksena syntyneitä suosituksia asumis- ja virkistyskäyttöön sekä kalatalouteen kohdistuvien haittojen
vähentämisestä. Hankkeen jatkoksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen vastuulla oleva
EU-hanke ”Kemijärven vesistökunnostukset 2012-2014”, jonka on suunniteltu päättyvän keväällä 2015.
Hankkeissa toteutettuja toimenpiteitä on ollut mm. juoksutuskäytäntöjen muuttaminen
siten, että vedenkorkeudet pysyvät paremmin tavoitellulla tasolla, ”kantosavotta” eli
kiintokantojen poisto järvistä, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, padoilla
eristettyjen järvien kunnostus ja kunnostussuunnitelmat (Kostamojärvi, Pöyliöjärvi),
ranta-alueiden kunnostukset, kalataloudelliset kunnostukset sekä viestinnän kehittäminen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämiä lupia hankkeessa esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen on:
·
Lupa (Nro 1/12/2) 13.1.2012 Kemijärven kaupungille Kemijärven asemanrannan nolla-alueen kunnostukselle ruoppauksella.
·
Lupa (Nro 23/12/2) 29.3.2012 Kemijärven kaupungille Javarusjoen pohjapadon
rakentamiselle. Javarusjoen pohjapadon rakentamisen tarkoituksena on vähentää
Javarusjoen alaosan talvi- ja kevätaikaisesta vähävetisyydestä aiheutuvia haittoja. Joen vähävetisyys aiheutuu säännöstellyn Kemijärven vedenkorkeuden alenemisesta kevättalvella.
·
Lupa (Nro 82/12/2) 21.12.2012 Kemijärven kaupungille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ruoppaamiseen Kemijärvellä. Ruoppauksilla parannetaan vesialueiden
virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parannetaan veden laatua erityisesti matalassa
Kuumalammessa.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 31.5.2011 Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan
Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja vesistön säännöstelyyn. Vaasan
hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesitalousluvasta ja palautti asian luontoarvojen selvittämistä varten aluehallintovirastolle uudelleen
käsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan oikeuteen, joka palautti 7.11.2013 luvan käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeuteen ja edellytti, että Vaasan hallinto-oikeuden tulee jatkaa hakemuksen käsittelyä.
Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuoden 2014 lopussa päättyvässä Askel Ounasjoelle III -hankkeessa suunnitellaan Kemijoen pääuoman Taival-, Ossaus-, Petäjäs-, ja
Valajaskosken voimalaitoksiin kalatiet. Hankkeen tuloksena syntyvät lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille
(www.kemijoki.fi). Askel Ounasjoelle III – projekti on jatkoa hankkeille: Askel OunasCopyright © Pöyry Finland Oy
52
joelle I -hanke (projektikoodi A30218) sekä Askel Ounasjoelle II -hanke (projektikoodi
A31227). Sen ohella on vuoden 2014 ajan käynnissä Keminmaan kunnan hallinnoima
hanke Askel Ounasjoelle IV, jossa tavoitteena on laatia suunnitelma ja kustannusarvio
Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi.
FQM Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuolella on aloittanut kaupallisen tuotannon kesällä 2012. Kaivoksella louhitaan 7–10 milj.
tonnia malmia vuodessa, ja laajennetulle on saatu ympäristölupa vuonna 2014. Kaivos
tuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta sekä kupari-kultarikastetta. Kaivoksen käsitellyt
ylitevedet johdetaan Kitiseen, Vajusen altaaseen.
Savukoskelle suunnitellun Yara Oy:n Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminen on suuniteltu aloitettavaksi vuonna 2016 teiden ja aluetöiden osalta ja kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2019. Hankkeessa on suoritettu YVA-menettely ja ympäristölupahakemus on käsittelyssä. Hanke edellyttää mm. voimajohdon ja maanteiden rakentamista kaivosalueelle. Kaivoksen käsiteltyjä vesiä on tarkoitus johtaa Kemijokeen.
15
JOHTOPÄÄTÖKSET
Luonnonhuuhtouma muodostaa yli 70 % Kemijoen ravinnekuormituksesta, pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja. Vesistöalue on säännöstelty YläKemijokea ja Ounasjokea lukuun ottamatta ja sen virtaamat ovat suuret jo ennen Kemijärveä. Tämän vuoksi Kemijoen pistekuormitus ja suhteellisen suuretkaan muutokset
siinä eivät tarkkailutulosten perusteella selvästi vaikuta Kemijärven tai Kemijoen yleiseen veden laatuun. Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnä
luonnonhuuhtouma ja sääolojen vaihtelut. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun
ovat havaittavissa ainoastaan purkualueen välittömässä läheisyydessä ennen kuin täydellinen kuormituksen sekoittuminen vesimassaan on ehtinyt tapahtua. Virtaaman kasvaessa joen alajuoksua kohden kuormituksen vaikutukset ovat entistä heikommin havaittavissa.
Kemijärvellä säännöstely tehostaa veden vaihtumista luonnontilaan verrattuna erityisesti
talvikautena, minkä ansiosta runko-osan happitilanne pysyy hyvänä. Kemijärven lahdissa sekä patoamalla eristetyissä järvissä veden vaihtuvuus sen sijaan on heikompi ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkenee. Myös itäisessä haarassa veden
vaihtuvuus on heikompaa ja alusveden hapettomuutta esiintyy. Veden laadussa ei viime
vuosien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vuoden 2014 tarkkailu toteutui pienin poikkeuksin suunnitellusti. Epävarman jäätilanteen johdosta Kostamojärven ja Lehtosalmen näytteenotto helmikuussa jäi tekemättä,
minkä lisäksi ohjelman mukaista pistettä siirrettiin kahdessa tapauksessa. Korkean veden vuoksi kalalaitoksen limoittumistarkkailu jäi tekemättä yhden kerran.
Kuormitustietojen toimittamisessa oli viivettä yhden jätevedenpuhdistamon ja yhden kalankasvatuslaitoksen osalta, minkä vuoksi raporttiluonnos myöhästyi suunnitellusta.
Kemijärven kaupungin Severijärven ja Napapiirin Veden Petäjäskosken ja Pirttikosken
jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailua ei varsinaisesti suoritettu. Näytteet oli
otettu vain kertaalleen, joiden perusteella kuormitus ei ollut asianmukaisesti laskettavissa. Puhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niillä ole nykyisellään käytännössä vesistövaikutuksia.
Vuonna 2014 sää- ja hydrologiset olot olivat normaalin puitteissa, eikä vesistötarkkailussa todettu mitään poikkeuksellista. Myöskään kuormituksessa ei ollut huomattavia
muutoksia, jotka olisivat näkyneet tarkkailutuloksissa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
53
16
YHTEENVETO
Kemijoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2014 toteutettiin vuosille 2013–2018
laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2014 oli perustarkkailun vuosi, jolloin
tarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa,
Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Lukuun ottamatta veden aklorofyllipitoisuuden mittauksia ei biologista tarkkailua ollut ohjelmassa vuonna 2014.
Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle. Raportissa käsitellystä aineistosta osa on Lapin ELY-keskuksen seurantaaineistoja samalta alueelta. Raportissa esitetään vuoden 2014 tarkkailun tulokset.
Vuosi 2014 oli hieman normaalia lämpimämpi heinäkuun ollessa erityisen lämmin.
Vuoden sademäärä oli hieman tavallista pienempi, Kemijoen keskivirtaama pitkän ajan
keskiarvoa pienempi ja kevättulva tavanomainen. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa.
Vuonna 2014 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuormitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistöön
ainoastaan touko-syyskuussa saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuormitus oli vähäistä eikä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut todettavissa.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus oli fosforin ja happea kuluttavan aineen osalta selvästi pienempää ja typen osalta samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntien osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten BOD 7- ja typpikuormituksesta oli yli 90 %. Kalankasvatuslaitosten kuormitus pieneni edellisvuodesta jonkin verran pienemmistä kasvatusmääristä johtuen. Kalankasvatuksen osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten fosforikuormituksesta oli noin 60 %.
Pistekuormittajien vaikutukset perustuen tarkkailutuloksiin ja kuormituksen laimentumislaskelmiin ja jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,2 µg/l ja kesäaikana enintään 0,6 µg/l.
Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 18 µg/l
ja kesäaikana enintään 24 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta. Kuormittajien lähialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravinteiden osalta.
Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2014 hyvä eikä mitään poikkeuksellista
todettu. Talvella lämpötilakerrostuminen oli heikkoa. Lämpimän heinäkuun lopulla vesimassa oli selvästi kerrostunut, mutta elokuussa kerrostuneisuus oli jo hävinnyt. Happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden, pH-taso oli neutraalin paikkeilla lukuun ottamatta kevätaikaa, jolloin todettiin alempia pH-arvoja. Alin todettu pH-arvo oli pH 4,9 Luusuassa
toukokuun alussa. Ravinnepitoisuudet olivat alhaiset viitaten karuihin tai korkeintaan
lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja pääasiallinen levätuotannon minimiravinne oli fosfori.
Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oli
Kemijärveä heikompi. Kostamojärven ja Pöyliöjärven talvinen happitilanne oli huono,
ja Pöyliöjärvessä myös elokuussa happi oli alusvedessä lähes lopussa. Severijärven
happitilanne oli pääosin tyydyttävä. Kaikki järvet olivat reheviä, Kostamojärven rehevyyden ollessa voimakkainta ja Severijärven vähäisintä. Hygienian indikaattoribakteerien perusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu.
Copyright © Pöyry Finland Oy
54
Lapin ELY-keskus on vuonna 2014 seurannut veden laatua Kemijoessa neljässä paikassa ja Ounasjoessa ottamalla näytteitä 4–14 kertaa riippuen havaintopaikasta. Kemijoen
ylin havaintoasema on Ylä-Kemijoessa Savukoskella ja alin Isohaarassa. Kemijoen pääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2014 hyvä, sillä ravinteita, humusta ja
kiintoainetta vesissä oli vähän eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista.
Veden laatu vaihteli noudattaen luontaista vuodenaikaista valunnasta riippuvaa rytmiä.
Happitilanne oli talvella hieman heikompi kuin avovesiaikana, mutta kyllästysaste oli
kuitenkin yli 70 %. Kesällä hapen kyllästysasteet olivat pääosin yli 90 %. Veden pH
vaihteli neutraalin molemmin puolin, pienimmät arvot todettiin kevättulvalla ja korkeimmat syksyllä. Humusta mittaavat veden väri ja COD Mn-arvo sekä rautapitoisuus
olivat korkeimmillaan keväällä ja alimmillaan talvella. Väriarvot olivat humuspitoisille
vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Ounasjoen veden väri ja rautapitoisuus olivat hieman korkeammat kuin Kemijoen. Jokivesien kiintoainepitoisuudet
olivat keskimäärin alle 2 mg/l eikä korkeina pidettäviä pitoisuuksia todettu lainkaan.
Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana, maksimipitoisuudet olivat alle 30 µg/l. Kesäajan pitoisuudet viittasivat lähinnä karuun rehevyystasoon. Ravinnesuhteen perusteella Ounasjoen miniravinne oli typpi, Kemijoen
keskiosalla levätuotanto oli yhteisrajoitteista ja Isohaarassa fosforirajoitteista.
Ylä-Kemijoen veden laatu Savukoskella oli kaikin puolin varsin hyvä. Vesi oli humuspitoista ja niukkaravinteista. Seurantaa on tehty vuodesta 2009 alkaen eikä tällä jaksolla
ole todettu normaalin vaihtelun lisäksi muutoksia suuntaan tai toiseen.
Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna 1960–1990 lukuihin, sillä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa veden
laatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipitoisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20
µg/l, kun ne aiemmin olivat 25-30 µg/l.
Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voimakkuudesta. Vuonna 2014 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla (495 m3/s) oli 13 % pitkän jakson keskiarvoa pienempi. Vuoden 2014 kiintoaine-, humus- ja ravinnevirtaamat
olivat jakson 1996–2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edelliseen vuoteen verrattuna
kiintoainevirtaama oli pienempi ja muilta osin ainevirtaamat olivat edellisen vuoden tasolla. Toukokuun osuus vuoden ainevirtaamista oli 20–30 %.
17
VIITTEET
Ekholm, M. 1996. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja
A125.
Forsberg, C. & Ryding, S.-O, 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices
in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189–207.
Kemijoen vesienhoitoalue 2009. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
vuoteen 2015.
Kinnunen, K. 1986. Kemijärven ja siitä pengerrettyjen järvien tilan kehittyminen Kemijärven säännöstelyn aikana. Avustavan virkamiehen veden laatua koskeva lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. Monsite.
Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006-2010. Suomen
ympäristö 8/2012.
Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia – purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus.
Copyright © Pöyry Finland Oy
55
Lapin Vesitutkimus Oy 2012. Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille
2013–2018.
Martinmäki, K., Ulvi, T., Hellsten, S., Kuoppala, M. & Visuri, M. 2006. Kemijärvestä
padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot. Suomen ympäristö
58/2006.
Marttunen, M., Hellsten, S., Kerätär, K., Tarvainen, A., Visuri, M., Ahola, M., Huttunen, M., Suomalainen, M., Ulvi, T., Vehviläinen, B., Väntänen, A., Päiväniemi, J. &
Kurkela, R. 2004. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset.
Suomen ympäristö 718.
Pöyry Finland Oy 2015a. Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu vuonna 2014. Luonnos.
Pöyry Finland Oy 2015b. Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015. Luonnos.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimukseista ja valvonnasta.
Ulvi, T., Hellsten, S., Visuri, M. & Martinmäki, K. 2006. Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomen
ympäristökeskus.
Copyright © Pöyry Finland Oy
¯
1
Kemijoen
vesistöalue
2
2
3
1
2
7
4
9
10
12
13
7
8
6
11
6
5
5
8
6
4
7
1
5
9
3
4
3
8
9
0
25
14
50 km
Lapin ELY-keskuksen
seurantapaikat
Tarkkailtavat jätevedenpuhdistamot
ja teollisuuslaitokset
1. Savukoski 14700
2. Pelkosenniemi 13600
3. Kemijärvi 147
4. Luusua 13700
5. Raudanjoki 13800
6. Oikarainen 2
7. Ounasjoki, Tapionkylä 14800
8. Valajaskoski 13900
9. Isohaara 14000
1. Sodankylän jv-puhdistamo
2. Savukosken jv-puhdistamo
3. Pelkosenniemen jv-puhdistamo (Pyhä-Luosto)
4. Kemijärven jv-puhdistamo
5. Stora Enso Oyj, entinen tehdas
6. Severijärvi
7. Pirttikosken jv-puhdistamo
8. Vanttauskosken jv-puhdistamo
9. Rovaniemen jv-puhdistamo
10. Muurolan jv-puhdistamo
11. Petäjäskosken jv-puhdistamo
12. Louen maaseutuoppilaitoksen jv-puhdistamo
13. Tervolan jv-puhdistamo
14. Keminmaan jv-puhdistamo
Tarkkailtavat kalankasvatuslaitokset
1. Saarenputaan Lohi, Tapionniemi
2. Koillis-Suomen Lohi, Kostamo
3. Napapiirin Kala, Seitakorva
4. Arctic Moon, Kaihua
5. Napapiirin Kala, Vanttauskoski
6. Napapiirin Kala, Petäjäskoski
7. Voimalohi, Ossauskoski
8. Napapiirin Kala, Taivalkoski
9. Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas
Liite 1. Kemijoen vesistöalue
¯
Louen
maaseutuoppilaitoksen
jätevedenpuhdistamo
OK1
Purkupiste
Ossauskosken
kalanviljelylaitos
OK2
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.1
¯
PK1
PK2
Petäjäskosken
kalankasvatuslaitos
PK3
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.2
¯
Rovaniemen
jätevedenpuhdistamo
Roi1
Purkupiste
Roi2
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.3
¯
VK5
Vanttauskosken
poikaslaitos
VK1
VK3
VK2
Vanttauskosken
kalankasvatuslaitos
KA3
Kaihuan
kalankasvatuslaitos
KA2
KA1
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.4
¯
SK1
Seitakorvan
kalankasvatuslaitos
SK2
SK3
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.5
¯
To147
Severijärven
jätevedenpuhdistamo
L13700
Se6
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.6
¯
Leh
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.7
¯
Koillis-Suomen
Lohi,
Saarenpudas
KP1
KP6
Koillis-Suomen
Lohi, Joentakanen
KP4
KP2
KP5/2
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.8
¯
Kj107
Purkupiste
Kemijärven
jätevedenpuhdistamo
Pö7
Te148
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.9.
¯
JL1
Saarenputaan
Lohi
JL2
JL3
Koillis-Suomen
Lohi
KP1
KP2
KP3
Ko2
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.10
¯
Pe13600
Purkupiste
Pelkosenniemen
jätevedenpuhdistamo
Pe2
0
1
Perustarkkailu
ELY:n tarkkailu
Muu seuranta
2 km
Liite 2.11
LIITE 3. Havaintopaikkojen sijaintitiedot
Kemijoen vesistötarkkailu
Tarkkailupaikkojen koordinaatit
ETRS-TM35
Kemijärvi
havaintopaikka
Rautatiesilta 107
Termusniemi 148
Tossanselkä 147
Lehtosalmi 58
Luusua 13700
Kostamojärvi 2
Pöyliöjärvi 7
Severijärvi, Karjakans. 6
tunnus
Kj107
Te148
To147
Leh
L13700
Ko2
Pö 7
Se6
koordinaatit (ETRS-TM35)
latitude
logitude
7399746
519670
7394688
524328
7382053
515452
7382763
531715
7372967
515742
7407443
519860
7397927
517871
7372517
514862
Jätevedenpuhdistamoiden lähialueen tarkkailu
havaintopaikka
Pelkosenniemi
Pelkosenniemi 13600
Kemijoki Pelkosenniemi ap.
Rovaniemi
Kemijoki, Paavalniemi P40
Kemijoki, Mäntyniemi
tunnus
koordinaatit (ETRS-TM35)
latitude
logitude
Pe13600
Pe2
7443928
7440999
522559
522949
Roi1
Roi2
7374266
7372916
439962
438852
Kalankasvatuslaitosten lähialueen tarkkailu
havaintopaikka
Käsmänjoki P1
Könkäänlampi P2
Käsmänjoki P4
Könkäänlampi P5/2
Käsmänjoki P6
Kemijoki JL1
Kemijoki JL2
Kemijoki Tuupaselkä 70
Kemijoki Koivupudas P1
Kemijoki Koivupudas P2
Kemijoki Leväranta 100
Käsmänjoki P1
Käsmänjoki P4
Käsmänjoki P6
Könkäänlampi P2
Könkäänlampi P5/2
Seitakorva SK1
Seitakorva SK2
Seitakorva SK3
Kaihua KA1
Kaihuanjoki 80
Kaihua KA3
Vanttauskoski P1
Vanttauskoski P2
Vanttauskoski P3
Vanttauskoski P5
Petäjäskoski PK1
Petäjäskoski PK2
Petäjäskoski 6A
Ossauskoski P1
Ossauskoski P3
tunnus
KP1
KP2
KP4
KP5/2
KP6
JL1
JL2
JL3
KP1
KP2
KP3
P1
P4
P6
P2
P5/2
SK1
SK2
SK3
KA1
KA2
KA3
VK1
VK2
VK3
VK5
PK1
PK2
PK3
OK1
OK2
koordinaatit (ETRS-TM35)
latitude
logitude
7393258
545370
7392739
543600
7392329
543810
7391709
543460
7392859
544080
7418118
520510
7417539
520600
7415260
521019
7410741
520240
7410322
520100
7408692
518540
7393258
545370
7392329
543810
7392859
544080
7392739
543600
7391709
543460
7366669
515572
7365680
515102
7365200
514782
7358752
492861
7359662
491851
7359842
491112
7361261
486393
7360941
486313
7361171
486094
7361521
485164
7353535
426470
7353145
426670
7351460
425489
7338558
415513
7336814
413678
Lapin ELY -keskuksen tarkkailu
havaintopaikka
KEMIJ VALAJASKOSKI 13900
KEMIJOKI OIKARAINEN 2
KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700
OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800
KEMIJOKI ISOHAARA 14000
koordinaatit (ETRS-TM35)
latitude
logitude
7367918
434794
7370318
458884
7464180
549868
7399424
432217
7298965
387686
1/1
Liite 4
MENETELMÄLIITE, Nab Labs Oy Oulun laboratorio
Määritysraja
Analyysi
Yksikkö
Menetelmä
Alkaliniteetti
mmol/l
O-Y-3
0,02
COD Mn
Fe (AAS)
mg/l
µg/l
SFS 3036:1981
SFS 3047
0,5
100
Fe (AQ)
µg/l
O-Y-87
10
Happi
Happi, kyll. %
mg/l
%
SFS-EN 25813:1993
SFS-EN 25813:1993
0,2
1
Kiintoaine
mg/l
SFS-EN 872:2005
Kloridi (IC)
Klorofylli-A
Kok. N luonnonvesi
mg/l
µg/l
µg/l
SFS-EN ISO 10304-1
SFS 5772:1993
O-Y-088
Kok. P luonnonvesi
µg/l
O-Y-089
Na (FAAS)
mg/l
SFS 3017:1982
NH4-N luonnonvesi
µg/l
O-Y-77
5
NO2,3-N luonnonvesi
pH
µg/l
O-Y-78
SFS-EN ISO 10523:2012
5
PO4-P luonnonvesi
µg/l
O-Y-079
2
Sameus
FTU
SFS-EN ISO 7027:2000
0,25
Sähkönjohtavuus
mS/m
SFS-EN 27888
0,5
Väri komp.
mg Pt/l
SFS-EN ISO 7887:2012
Nab Labs Oy
www.nablabs.fi
0,1
1
50
3
Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 ● Betonimiehenkuja 1 A 02150 Espoo
Raisionkaari 55 21200 Raisio ●
1
Tikkalantie 2 26100 Rauma
0,1
5
29.04.2013
Mittausepävarmuus
0,01mmol/l(0,02-0,1mmol/l)
12%(>0,1mmol/l)
0,5mg/l (0,5-4mg/l)
10 %(>4mg/l)
10 %
7µg/l(10-50µg/l)
10 %(>50µg/l)
0,2mg/l (0,2-2mg/l)
10 %(>2mg/l)
0,5mg/l(1-3mg/l)
18 %(>3mg/l)
0,05mg/l(0,1-0,5mg/l)
10 %(>5mg/l)
20 %
15 %
1,5µg/l(3-10µg/l)
15 %(>10µg/l)
0,05 mg/l (0,1-0,5 mg/l)
10 % (>0,5 mg/l)
3µg/l (5-30µg/l)
10 %(>30µg/l)
2µg/l(5-20µg/l)
10 %(>20µg/l)
0,2
1,5µg/l(2-10µg/l)
15%(>10µg/l)
0,2FTU(0,25-1FTU)
20 %(>1FTU)
0,2mS/m(0,5-4mS/m)
5 %(>4mS/m)
5mgPt/l(5-40mgPt/l)
10mgPt/l (>40mgPt/l)
●
[email protected]
●
Nevantie 21 86710 Kärsämäki
Nuottasaarentie 17 90400 Oulu ●
Harjutie 14 69600 Kaustinen
●
Laserkatu 6 53850 Lappeenranta
Kalarintie 2 40800 Vaajakoski ●
Säterintie 8 37600 Valkeakoski
●
Laskut PL 280 00101 Helsinki
Puh. Hallinto 0404 503 101 – Laboratoriopalvelut 0404 503 100 – Ilmapäästömittaukset 0404 503 115
1,0
1,0
1,0
1,0
0-2
1,0
0-2
1,0
1,0
näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv.
m
m
m
m
m
0,25
0,2
0,1
4,7
4,7
µg/l
11,4
11,3
8,3
9,01
10,1
12,0
8,3
89
78
89
62
70
85
95
mg/l kyll.%
7,1
7,0
7,4
6,9
7,0
5,6
7,4
0,26
0,42
0,35
0,37
0,41
0,25
0,35
mmol/l
4,1
5,9
4,8
5,5
5,8
3,7
4,7
mS/m
°C
µg/l
mg/l kyll.%
5,6
5,6
5,6
5,6
5,9
5,9
5,9
4,5
4,5
4,3
3,9
4,8
4,8
4,8
4,8
0,38
0,38
0,40
0,42
0,42
0,32
0,33
0,32
0,28
0,35
0,36
0,35
0,36
mS/m
0,38
0,38
mmol/l
lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähköntila
fylli
teetti
joht.
4,9
0,3
18,5
0,1
0,3
1,5
22
°C
lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähköntila
fylli
teetti
joht.
1,0
0,1
8,9
61 6,9
Te148
18.2.2014 1,3 12,0 0,4
0,3
5,0
0,1
8,8
60 6,9
Te148
18.2.2014
Te148
18.2.2014
10,0
0,1
8,8
61 6,9
Te148
18.2.2014
11,0
0,1
8,7
60 6,9
Te148
2.4.2014 1,4 11,2 0,6
0,03
0,1
9,6
66 6,8
Te148
2.4.2014
0,2
9,5
66 6,9
Te148
2.4.2014
0,2
9,3
64 6,9
Te148
24.7.2014 2,7 13,5
1,0
22,9
8,1
94 7,5
Te148
24.7.2014
5,0
20,8
7,6
85 7,3
Te148
24.7.2014
10,0 17,0
6,4
67 7,1
Te148
24.7.2014
12,5 12,5
5,6
52 6,9
Te148
24.7.2014
0-2
4,8
Te148
14.8.2014 2,1
14
1,0
18,2
8,4
89 7,5
Te148
14.8.2014
5,0
18,1
8,3
87 7,5
Te148
14.8.2014
10,0 18,1
8,1
86 7,4
Te148
14.8.2014
13,0 18,1
8,1
86 7,5
Te148
14.8.2014
0-2
7,0
* =Uusintamittaus, analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.
Termusniemi 148
Kj107
18.2.2014
1,1 11,0 0,4
KJ107
1.4.2014
1,3 10,0 0,5
Kj107
6.5.2014
1,5
KJ107
22.7.2014
1,8
Kj107
22.7.2014
Kj107
13.8.2014
1,8
Kj107
13.8.2014
Kj107
7.10.2014
1,7
Kj107
3.12.2014
1,5
6,0
0,2
6.5.2014 pH tuloskommentti: epävarma tulos
näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv.
m
m
m
m
m
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Rautatiesilta 107
65
65
65
70
45
45
50
50
50
65
65
80
90
45
45
mg Pt/l
väriluku
110
40
70
50
50
100
60
mg Pt/l
väriluku
290
280
300
290
280
430
300
µg/l
<5
26
13
21
13
10
10
µg/l
<5
38
<5
120
120
73
<5
µg/l
16
11
16
8
14
21
19
µg/l
3
4
3
5*
6
5
<2
µg/l
15
5,6
11
5,2
5,0
14
8,3
mg/l
1,1
1,1
1,2
1,1
1,5
1,7
1,8
1,8
1,8
0,89
1,0
1,3
1,7
1,6
1,5
FTU
260
270
290
280
280
300
350
310
310
310
280
390
420
330
300
µg/l
16
12
13
11
23
11
17
17
14
8
10
42
87
18
12
µg/l
<5
<5
<5
<5
130
120
130
120
120
<5
<5
<5
12
130
120
µg/l
15
16
15
15
9
10
12
11
12
19
18
18
21
10
10
µg/l
<2
<2
<2
<2
5
5
7
6
6
<2
<2
<2
4
6
6
µg/l
9,4
9,5
9,2
9,2
4,8
5,2
5,2*
5,5*
5,3*
7,8
9
9,7
13
4,8
5
mg/l
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
1,3
1,1
1,0
1,7
1,8
2,2
0,93
FTU
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
Na
Fe
Na
1,5
2,0
1,7
1,9
2,0
1,4
1,6
Fe
620
520
430
770
710
960
480
0,72
0,71
0,7
0,7
0,9
1,0
0,5
1,2
1,2
0,7
0,6
0,6
0,5
1,0
0,9
1,7
1,7
1,7
1,7
1,8
1,8
2,0
2,0
2,0
1,7
1,7
1,6
1,4
1,8
1,8
450
430
430
440
680
710
650
680
700
460
490
580
740
700
690
mg/l mg/l µg/l
Cl
1,3
1,1
0,7
0,94
1,2
0,9
0,67
mg/l mg/l µg/l
Cl
Liite 5.1
lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
näkö- kok. jään lumen ottotila
fylli
teetti
joht.
luku
NO3-N
syv. syv. paks. paks. syv.
m
m
m
m
m
°C
µg/l
mg/l kyll.%
mmol/l
mS/m mg Pt/l
FTU
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l
To147
18.2.2014
1,6 16,0 0,46
0,2
1,0
0,1
9,2
63
6,9
0,34
5,2
50
1,2
290
24
110
8
3*
5,7
To147
18.2.2014
5,0
0,3
9,4
65
6,9
0,35
5,2
50
2,3
300
8
110
8
4*
5,7
To147
18.2.2014
10,0
0,4
9,5
66
6,9
0,35
5,2
45
1,0
270
14
100
8
3
5,7
To147
18.2.2014
15,0
2,2
7,51
55
7,0
0,36
5,3
45
0,81
240
<5
90
11
4*
5,1
To147
2.4.2014
1,8 13,5
0,6
0,0
1,0
0,1
10,4
71
6,9
0,35
5,2
50
1,5
290
11
110
12
5
5,8*
To147
2.4.2014
5,0
0,2
10,2
70
6,9
0,35
5,2
50
1,4
310
9
110
12
5
5,8*
To147
2.4.2014
10,0
0,3
10,1
70
6,8
0,35
5,2
50
1,5
280
9
120
12
5
5,7*
To147
2.4.2014
12,5
0,2
10,2
70
6,8
0,36
5,2
50
1,5
280
9
120
12
4
5,8*
To147
24.7.2014
2,8 18,0
1,0
22,1
8,3
95
7,4
0,23
3,4
80
0,62
310
11
<5
16
<2
11
To147
24.7.2014
5,0
20,1
8,1
89
7,2
0,22
3,4
80
0,70
300
11
<5
19
<2
12
To147
24.7.2014
10,0 13,1
6,6
63
6,9
0,21
3,3
90
0,85
350
29
9
18
3
11
To147
24.7.2014
15,0 12,8
6,6
63
6,9
0,2
3,2
90
0,87
410
36
10
18
4
11
To147
24.7.2014
17,0 12,8
6,6
62
6,9
0,21
3,2
80
0,91
400
36
9
17
<2
13
To147
24.7.2014
0-2
4,5
8,1
86
7,3
0,26
3,7
65
0,89
270
10
<5
14
<2
9,3
To147
14.8.2014
2,2 18,0
1,0
18,4
8,1
86
7,3
0,26
3,7
65
0,85
270
11
<5
14
<2
9,4
To147
14.8.2014
5,0
18,4
8,2
88
7,3
0,26
3,7
65
0,87
260
11
<5
14
<2
9,3
To147
14.8.2014
10,0 18,4
8,2
86
7,3
0,26
3,7
65
1,0
270
10
<5
14
<2
9,3
To147
14.8.2014
15,0 18,3
8,1
87
7,3
0,26
3,7
70
1,1
280
9
<5
14
<2
9,7
To147
14.8.2014
17,0 18,3
To147
14.8.2014
0-2
7,8
* =Uusintamittaus, analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.
14.8.14 Levää vähän.
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Tossanselkä 147
µg/l
560
560
550
430
610
610
640
600
390
390
460
470
470
360
360
360
370
370
mg/l mg/l
0,92 1,8
0,94 1,8
0,95 1,7
0,90 1,8
1,3 1,8
1,1 1,8
1,1 1,8
1,1 1,8
0,54 1,3
0,53 1,3
0,49 1,2
0,51 1,2
0,50 1,2
0,55
0,55
0,56
0,56
0,55
1,4
1,4
1,4
1,4
1,4
Fe
Na
Cl
Liite 5.2
19.2.2014
1.4.2014
1.4.2014
2,5
2,5
jään lumen ottopaks. paks. syv.
m
m
m
0,0
1,0
1,5
1,0
2,0
3,0
1,0
4,0
7,0
0,6
0,8
2,1
2,1
2,1
23,1
20,7
15,1
°C
µg/l
10,7
10,7
11,1
11,0
11,1
8,5
8,2
7,1
mg/l
6,9
6,9
6,8
5,3
5,8
7,3
7,2
6,9
7,2
7,1
7,1
7,2
7,1
7,1
6,9
6,9
7,0
87
87
85
87
88
89
85
85
86
0,21
0,21
0,20
0,15
0,17
0,23
0,18
0,18
0,18
0,19
0,21
0,26
0,26
0,25
0,20
0,18
0,17
mmol/l
3,4
3,2
3,3
2,4
2,6
3,6
2,9
2,9
2,9
3,1
3,4
4,1
4,1
4,0
3,1
2,9
2,9
mS/m
pH alkalini- sähkönteetti
joht.
75
74
80
80
80
99
91
71
kyll.%
lämpö- a-kloro- happi happi
tila
fylli
6.5.2014 1,5
4,0
6.5.2014
6.5.2014
24.7.2014 1,8
8,0
24.7.2014
24.7.2014
24.7.2014
0-2
3,3
14.8.2014 1,9
8,0
1,0
18,5
8,2
14.8.2014
4,0
18,4
8,1
14.8.2014
7,0
18,3
8,0
14.8.2014
0-2
7,4
8.10.2014 2,2
6,5
1,0
6,5
10,7
8.10.2014
3,3
6,5
10,8
8.10.2014
5,5
6,5
10,9
3.12.2014 2,0
6,5
1,0
0,7
12,2
3.12.2014
3,0
0,9
12,2
Leh
3.12.2014
5,5
1,7
12,1
19.2.2014 kohteelle ei päästy huonon jäätilanteen takia.
1.4.2014 Näyte otettu sillalta, sulasta aukosta jäässä.
6.5.2014 pH tuloskommentti: epävarma tulos.
3.12.14 Huonon jäätilanteen vuoksi piste siirretty sillan pohjoispäähän 7382837-531723
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
Leh
näkö- kok.
syv. syv.
m
m
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Lehtosalmi 58
80
80
80
30
35
65
60
65
60
45
45
100
100
100
70
70
70
mg Pt/l
väriluku
0,93
0,92
0,85
< 0,5
< 0,5
0,66
0,68
0,64
0,83
0,80
0,91
2,6
2,5
2,5
0,7
0,66
0,62
FTU
280
290
270
250
270
340
290
290
300
250
270
400
400
420
290
290
330
µg/l
7
7
7
22
21
23
8
8
10
14
7
8
9
11
5
5
15
µg/l
6
6
7
11
14
26
<5
<5
<5
71
74
140
200
50
<5
<5
<5
µg/l
11
12
11
7
8
11
13
13
13
9
9
21
22
28
14
15
15
µg/l
<2
<2
<2
<2
<2
2
<2
<2
<2
3
3
5
4
8
<2
<2
<2
µg/l
9,8
11
10
6,6
7,4
11
9,8
10
9,9
6,2
6,4
11
12
12
11
11
11
mg/l
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
Na
Fe
0,6
0,6
0,6
0,7
0,72
0,74
0,6
0,6
0,6
1,0
0,9
0,9
1,0
1,0
0,6
0,6
0,6
1,8
1,3
1,3
1,1
1,2
1,4
1,1
1,1
1,1
1,3
1,3
1,4
1,4
1,4
1,2
1,2
1,1
500
530
530
180
240
590
340
330
330
990
980
380
370
400
370
430
980
mg/l mg/l µg/l
Cl
Liite 5.3
näkö- kok.
syv. syv.
m
m
3,3
2,0
1,8
1,5
0,9
1,7
lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähkön- kiintoaine väri- sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
jään lumen ottotila
fylli
teetti
joht.
(1,2 µm)
luku
NO3-N
paks. paks. syv.
m
m
m
°C
µg/l
mg/l kyll.%
mmol/l
mS/m
mg/l
mg Pt/l
FTU
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l
L13700
14.1.2014
1,0
0,9
10,9
77
6,8
0,42
5,87
<1
40
0,82
280
15
67
7
4
5,3
L13700
19.2.2014
1,0
1,0
9,5
67
6,8
0,34
5,1
<1
50
1,1
280
<5
110
11
4*
6,0
L13700
1.4.2014
1,0
0,5
10,2
71
7,2
0,34
5,0
<1
50
1,5
310
15
120
13
5
5,9
12,2
85
4,9
0,23
3,7
2,4
80
2,5
380
<5
54
23
5
12
L13700
7.5.2014
1,0
0,9
L13700
21.5.2014
1,0
7,5
10,6
88
6,9
0,20
3,3
5,3
110
3,7
400
15
19
35
5
14
L13700
4.6.2014
1,0
11,8
9,6
89
6,7
0,12
2,3
1,5
100
1,2
370
9^
26^
20
< 2^
15^
L13700
4.6.2014
0-2
2,9
L13700
18.6.2014 1,6
1,0
12,7
9,1
86
6,9
0,15
2,6
1,0
90
0,87
380
97
<5
17
3
13^
L13700
18.6.2014
0-2
4,7
L13700
22.7.2014 1,8
1,0
21,9
8,6
97
7,3
0,18
2,9
<1
70
0,64
340
15
<5
16
<2
12
L13700
22.7.2014
0-2
4,0
7,8
84
7,2
0,25
3,7
1,6
65
0,95
280
<5
<5
14
<2
10
L13700
12.8.2014 2,0
1,0
19,0
L13700
12.8.2014
0-2
8,7
L13700
10.9.2014 1,9
1,0
13,8
9,2
89
7,5
0,31
4,4
1,5
60
1,0
290
9
<5
14
<2
10
L13700
10.9.2014 1,9
0-2
5,9
L13700
7.10.2014 1,8
1,0
6,3
11,1
90
7,4
0,31
4,3
1,2
80
1,0
270
9
6
15
<2
10
L13700
6.11.2014 1,7
1,0
1,0
13,0
92
7,3
0,29
4,3
1,0
80
0,97
370
11
12
16
2
11
12,1
84
7,1
0,32
4,9
<1
70
0,83
310
23
25
11
3
9,1
L13700
4.12.2014 1,9
1,0
0,6
^ = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.
6.5.14 pH tuloskommentti: epävarma tulos.
21.5.14 Kokonaissyvyys > 5m, määritys vaikeaa kovan virtauksen vuoksi.
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Luusua 13700
Na
Fe
310
1,2
1,3
1,7
1,6
1,7
1,9
0,52
0,54
0,65
0,71
0,91
1,1
490
510
530
510
390
440
0,44 0,98
mg/l mg/l µg/l
1,1 2,1 500
1,3 1,8 570
3,8 1,8 580
0,78 1,4 940
0,61 1,2 1200
0,37 1,1 590
Cl
Liite 5.4
10,0
1,0
5,0
9,0
0-2
näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv.
m
m
m
m
m
1.4.2014 1,8 11,0
0,4
0,05 1,0
1.4.2014
5,5
1.4.2014
10,0
22.7.2014 2,0 10,0
1,0
22.7.2014
5,0
22.7.2014
9,0
22.7.2014
0-2
Pö7
13.8.2014 1,7
Pö7
13.8.2014
Pö7
13.8.2014
Pö7
13.8.2014
13.8.14 Levää kohtalaisesti.
Pö7
Pö7
Pö7
Pö7
Pö7
Pö7
Pö7
Pöyliöjärvi 7
1,0
1,0
2,0
0-2
1,0
2,0
0-2
1,0
2,0
jään lumen ottopaks. paks. syv.
m
m
m
Ko2
19.2.2014
Ko2
1.4.2014 1,0
1,5 0,15 0,03
Ko2
22.7.2014 1,3
3,0
Ko2
22.7.2014
Ko2
22.7.2014
Ko2
13.8.2014 1,0
3,0
Ko2
13.8.2014
Ko2
13.8.2014
Ko2
4.12.2014 0,0
3,0 0,25 0,25
Ko2
4.12.2014
19.2.14 kohteelle ei päästy huonon jäätilanteen takia
1.4.14 Näyte otettu jäätilanteen takia: 7407442-519859
13.8.14 Levää runsaasti.
4.12.14 Näkösyvyys pimeää
näkö- kok.
syv. syv.
m
m
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Kostamojärvi 2
22,2
13,2
µg/l
4,6
2,3
8,4
8,8
3,4
7,5
7,8
mg/l
33
17
87
92
24
88
91
kyll.%
18,5
18,5
12,5
°C
1,0
3,8
4,2
22,4
13,2
12,2
16,9
3,5
µg/l
7,9
7,9
0,7
mg/l
9,3
2,4
0,4
8,9
5,0
4,5
85
84
7
kyll.%
66
17
3
102
47
42
lämpö- a-kloro- happi happi
tila
fylli
2,0
3,5
17,4
17,3
1,5
23,2
23,0
°C
lämpö- a-kloro- happi happi
tila
fylli
0,33
0,34
0,5
0,31
0,32
4,6
4,6
7,6
4,5
4,5
mS/m
7,1
7,1
6,5
6,8
6,6
6,7
7,3
6,7
6,7
0,19
0,20
0,23
mmol/l
0,23
0,24
0,30
0,19
0,19
0,2
3,5
3,4
3,9
mS/m
4,5
4,4
4,9
3,4
3,5
3,6
pH alkalini- sähkönteetti
joht.
7,3
7,4
6,7
7,2
7,2
mmol/l
pH alkalini- sähkönteetti
joht.
50
50
100
mg Pt/l
45
50
110
50
55
80
väriluku
90
90
120
110
110
mg Pt/l
väriluku
1 100
1 500
540
520
870
590
580
µg/l
280
420
12
6
170
9
9
µg/l
390
500
<5
<5
410
<5
<5
µg/l
46
75
51
49
58
47
46
µg/l
31
51
4
5
40
6
5
µg/l
11
11
7,7
12
12
mg/l
2,1
2,1
7,5
FTU
1,5
3,2
11
1,1
1,9
3,8
400
400
370
µg/l
510
510
620
370
350
430
9
9
10
µg/l
10
6
180
11
7
92
<5
<5
<5
µg/l
180
230
140
<5
<5
<5
25
24
47
µg/l
18
19
38
19
27
37
<2
4
22
µg/l
5
12
19
<2
3
14
7,7
7,6
8,8
mg/l
8,3
7,0
6,9
7,6
8
8
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
5,2
6,3
3,6
3,7
7,9
3,7
3,0
FTU
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
480
480
2 200
µg/l
490
810
2700
420
690
1 200
Fe
1 300
1 800
1 000
1 100
3 100
1 300
1 300
µg/l
Fe
Liite 6.1
jään lumen
paks. paks.
m
m
ottosyv.
m
pmy/
100 ml
0,0
°C
0
1
0
6
koli
bakt.
lämpötila
Se6
19.2.2014 0,9
3,0
0,4
0,3
1,0
0,9
Se6
19.2.2014
2,0
0,7
Se6
1.4.2014 0,9
1,7 0,35
0,1
1,0
1,3
Se6
22.7.2014 1,5
2,0
1,0
22,5
Se6
22.7.2014
0-2
Se6
12.8.2014 1,5
2,0
1,0
19,1
Se6
12.8.2014
0-1,5
Se6
4.12.2014 1,0
2,0 0,28
0,3
1,0
2,4
19.2.14 Huonon jäätilanteen vuoksi näyte otettu 7375637-3515079
12.8.2014 Levää kohtalaisesti.
näkö- kok.
syv. syv.
m
m
Kemijoen vesistötarkkailu
Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
Severijärvi, Karjakanselkä 6
7,7
6,9
µg/l
8,4
7,0
6,7
6,6
6,5
7,8
mg/l
61
76
47
46
46
90
kyll.%
a-kloro- happi happi
fylli
7,0
7,0
7,1
0,25
0,47
0,23
mmol/l
3,6
7,9
3,5
mS/m
pH alkalini- sähkönteetti
joht.
90
110
80
mg Pt/l
väriluku
2,2
2,6
7,1
7,4
8,2
1,8
FTU
630
380
770
770
730
430
µg/l
71
31
11
11
9
16
µg/l
41
<5
310
300
300
<5
µg/l
42
28
46
50
49
30
µg/l
20
4
37
36
41
4
µg/l
9,8
8,9
11
mg/l
sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn
NO3-N
1 400
780
2 600
2 600
2 600
630
µg/l
Fe
Liite 6.2
Liite 7
Kemijoen vesistötarkkailu
Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset.
Pe2, tulokset Nab Labs Oy
Pe13600, tulokset Ahma Ympäristö Oy / Hertta-tietokanta
aika Ottolämpösyv.
tila
m
°C
Pelkosenniemi 13600, Pe13600
2.1.2014
1
0,2
21.1.2014
1
0,2
5.2.2014
1
0,1
26.2.2014
1
0,1
12.3.2014
1
0,3
27.3.2014
1
0,1
10.4.2014
1
0,1
21.5.2014
1
6,7
18.6.2014
1
11,6
9.7.2014
1
15,3
13.8.2014
1
17
4.9.2014
1
11,7
14.10.2014
1
1,7
12.11.2014
1
0,1
27.11.2014
1
0,1
16.12.2014
1
0,1
30.12.2014
1
0,1
Kemijoki Teeriselkä, Pe2
24.3.2014 1,0
0,2
7.4.2014 1,2
0,3
27.8.2014 1,0
13,7
happi happi
mg/l
sähkönväri Sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N lämpökest.
joht.
NO3-N
kolit
kyll.% mS/m mg/l Pt FTU
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
kpl/100 ml
9
8,7
9
8,9
9,4
9
9,6
11
9,9
9,2
8,5
10
13
13
12
11
11
62
60
62
61
65
62
66
87
91
92
88
92
92
87
81
79
73
10,0
10,6
8,9
68,8
72,8
86
5,83
5,6
4,6
50
56
43
38
55
45
50
110
100
66
75
110
75
65
48
50
45
1,4
1,3
1,1
1,3
1,6
1,2
1,3
3,0
0,8
1,0
1,0
1,1
1,1
1,1
1,8
1,0
1,1
20
13
12
12
14
13
13
31
14
8,2
12
3,6
7,6
11
5,7
11
10
40
90
100
1,6
1,7
1,6
12
15
19
360
570
250
270
850
240
230
410
290
240
210
270
210
190
150
130
190
5
6
<2
300
300
340
<5
<5
120
120
<5
12
10
10
2,0
5
30
Kemijoen vesistötarkkailu
Napapiirin Vesi Oy, Rovaniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy
aika Ottolämpösyv.
tila
m
°C
Kemijoki Paavalniemi 40, Roi 1
20.3.2014
1
0,1
21.7.2014
1
21,1
25.8.2014
1
15,0
happi happi
mg/l
10,6
8,1
8,7
sähkönväri Sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N lämpökest.
joht.
NO3-N
kolit
kyll.% mS/m mg/l Pt FTU
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
kpl/100 ml
73
91
87
5,2
3,7
3,9
50
65
80
1,5
1,2
1,6
12
18
20
5
<2
2
360
280
320
120
<5
<5
8
15
7
5
3
13
Kemijoki Mäntyniemi, Roi 2
11,2*
77
5,8
55
1,4
10
20.3.2014
1
0,1
8,1
91
3,7
65
1,2
19
21.7.2014
1
20,8
25.8.2014
1
15
8,7
87
3,9
80
1,4
20
*=Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.
4
<2
2
320
320
340
120
<5
<5
30
48
24
32
4
19
Liite 8.1
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi
aika
JL1
JL1
JL1
JL1
JL2
JL2
JL2
JL2
JL3
JL3
JL3
JL3
näkö-
näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
30.6.2014
m
1,9
°C
12,5
mg/l
10
kyll.%
94
mS/m
3,9
FTU
0,98
µg/l
15
µg/l
<2
µg/l
300
µg/l
<5
µg/l
<5
4.8.2014
2
18,8
8,5
91
4,9
1,3
16
<2
290
<5
<5
30.6.2014
1,6
12,6
9,6
90
3,9
1,0
16
<2
330
<5
7
4.8.2014
2
18,7
8,3
88
4,9
1,3
17
<2
280
<5
6
30.6.2014
1,8
12,4
9,7
90
3,9
0,95
20
<2
330
<5
<5
4.8.2014
2
m
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
joht.
NO3-N
fylli
18,8
8,4
90
5,0
1,4
16
3
290
<5
<5
µg/l
4,0
6,3
4,1
6,2
4,0
6,2
JL1 = Kemijoki JL1
JL2 = Kemijoki JL2
JL3 = Kemijoki Tuupaselkä 70
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo
aika
KP1
KP1
KP1
KP1
KP2
KP2
KP2
KP2
KP3
KP3
KP3
KP3
näkö-
näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
30.6.2014
m
1,7
°C
13,8
mg/l
9,8
kyll.%
95
mS/m
3,6
FTU
0,98
µg/l
17
µg/l
2
µg/l
310
µg/l
<5
µg/l
<5
4.8.2014
2
19,5
8,5
92
5,1
1,4
17
<2
270
<5
<5
30.6.2014
1,7
13,4
9,5
91
3,7
1,0
18
<2
360
<5
18
4.8.2014
1,8
19,5
8,2
90
5,2
1,5
22
2
340
<5
37
30.6.2014
1,6
13,9
9,8
94
3,6
1,1
17
<2
330
<5
<5
4.8.2014
2
m
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
19,5
8,3
91
5,2
1,4
18
2
290
<5
12
KP1 = Kemijoki Koivupudas P1
KP2 = Kemijoki Koivupudas P2
KP3 = Kemijoki Leväranta 100
joht.
NO3-N
fylli
µg/l
3,6
7,8
3,9
8,7
4,4
8,2
Liite 8.2
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen
aika
näkö- näyte- lämpö- happi happi pH sähkön- sameus CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- fek.kolit
syv.
syv.
tila
m
m
°C
0,7
mg/l kyll.%
10,4
73
7,1
joht.
NO3-N
mS/m
8,0
FTU
3,7
mg/l
8,3
µg/l
20
µg/l
16
µg/l
390
µg/l
180
µg/l
7
fylli
kolit
µg/l
pmy/100ml
0
KP1
24.3.2014
1
KP2
24.3.2014
0,8
0,3
0,5
0,1
10,7
73
7,1
8,0
3,8
8,1
23
14
390
180
7
1
0,2
11,2
77
7,1
7,9
3,7
7,9
22
14
380
180
7
0
KP4
24.3.2014
1
1,0
KP5/2
24.3.2014
0,8
1,0
0,1
11,1
76
7,1
7,9
3,7
8,0
22
16
380
180
<5
0
KP6
24.3.2014
0,5
0,5
0,6
11,2
78
7,1
7,9
3,7
8,0
21
13
370
180
<5
0
KP1 = Käsmänjoki P1
KP2 = Könkäänlampi P2
KP4 = Käsmänjoki P4
KP5/2 = Könkäänlampi P5/2
KP6 = Käsmänjoki P6
Liite 8.3
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva
aika
SK1
SK1
SK1
SK1
SK1
SK1
SK2
SK2
SK2
SK2
SK2
SK2
SK3
SK3
SK3
SK3
SK3
SK3
näkö-
näyte- lämpö- happi happi
sähkön-
sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
joht.
1.7.2014
m
2,5
°C
13,0
12,6
mg/l
9,5
9,4
kyll.%
90
89
mS/m
2,6
2,5
FTU
0,78
0,71
µg/l
17
15
µg/l
<2
<2
µg/l
340
340
µg/l
<5
<5
µg/l
160
91
5.8.2014
2
19,1
19,0
7,9
7,8
86
84
3,4
3,4
0,86
1,0
18
16
2
<2
320
310
<5
<5
16
12
1.7.2014
2
13,5
12,4
9,4
9,4
90
87
2,5
2,5
0,76
0,77
18
15
<2
<2
330
330
<5
<5
39
26
5.8.2014
2
19,1
18,2
8,0
7,0
86
74
3,3
3,3
0,80
0,88
19
17
<2
<2
330
330
<5
<5
12
19
1.7.2014
2
12,9
12,3
9,5
9,1
90
85
2,5
2,5
0,73
0,71
17
14
<2
<2
330
340
<5
<5
30
21
5.8.2014
2
m
1,0
15,0
0-2
1,0
13,5
0-2
1,0
16,0
0-2
1,0
15,5
0-2
1,0
19,0
0-2
1,0
19,0
0-2
NO3-N
fylli
19,4
18,8
8,2
7,6
89
81
3,3
3,4
0,79
0,83
18
15
<2
<2
330
330
<5
<5
12
9
µg/l
6,4
3,6
6,4
6,0
7,0
5,7
SK1 = Seitakorva SK1
SK2 = Seitakorva SK2
SK3 = Seitakorva SK3
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Arctic-Moon Ltd, Kaihua
aika
KA1
KA1
KA1
KA1
KA1
KA1
KA2
KA2
KA2
KA2
KA2
KA3
KA3
KA3
KA3
KA3
KA3
näkö-
näyte- lämpö- happi happi
sähkön-
sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
10.7.2014
m
1,7
°C
15,7
14,7
mg/l
8,6
8,4
kyll.%
87
83
mS/m
2,7
2,6
FTU
0,92
0,83
µg/l
15
16
µg/l
<2
<2
µg/l
310
410
µg/l
<5
<5
µg/l
15
32
6.8.2014
1,8
19,7
19,4
7,6
7,6
83
82
3,2
3,2
0,79
0,86
16
15
<2
<2
310
290
<5
<5
8
8
10.7.2014
1,6
15,7
7,9
80
2,8
1,2
21
<2
410
<5
36
6.8.2014
1,8
m
1,0
12,3
0-2
1,0
11,0
0-2
1,0
0-1
1,0
0-1
19,7
8,2
90
2,3
0,82
10
<2
280
<5
<5
1,0
15,0
0-2
1,0
14,0
0-2
15,6
14,7
8,6
8,5
87
83
2,6
2,6
0,87
0,85
15
14
<2
<2
320
360
<5
< 5*
15
19
19,9
19,4
7,7
7,5
85
82
3,2
3,2
0,87
0,83
14
16
<2
<2
320
320
<5
<5
7
10
10.7.2014
1,7
6.8.2014
2
KA1 = Kaihua KA1
KA2 = Kaihuanjoki 80
KA3 = Kaihua KA3
joht.
NO3-N
fylli
µg/l
4,2
8,3
5,5
5,2
4,6
* = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.
6,0
Liite 8.4
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski
aika
näkö-
näyte- lämpö- happi happi
sähkön-
sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
2.7.2014
m
1,6
°C
13,3
13,2
mg/l
9,5
9,3
kyll.%
90
89
mS/m
2,5
2,5
FTU
0,76
0,68
µg/l
15
16
µg/l
<2
<2
µg/l
320
310
µg/l
<5
<5
µg/l
16
13
21.7.2014
1,7
18,7
17,5
8,4
7,8
90
81
2,9
2,9
0,82
0,76
20
18
<2
<2
310
300
<5
<5
14
15
6.8.2014
2
19,7
19,6
7,7
7,5
84
82
3,2
3,2
0,93
0,81
13
13
<2
<2
310
340
5
<5
10
12
27.8.2014
1,9
16,1
16,1
8,1
8,0
83
81
3,7
3,8
0,93
0,92
17
17
<2
<2
260
280
6
<5
18
13
2.7.2014
13,3
13,0
9,3
9,1
89
87
2,5
2,5
0,80
0,80
15
18
<2
<2
320
320
<5
<5
15
19
21.7.2014
1,6
1,6
1,6
1,7
18,7
17,4
7,9
7,4
85
77
3,0
2,9
0,98
0,92
25
32
<2
12
370
320
<5
<5
46
41
6.8.2014
1,8
19,7
19,5
7,3
6,9
80
75
3,2
3,4
1,0
1,3
17
20
<2
4
360
330
6
7
21
30
27.8.2014
1,9
16,1
16,1
7,6
7,5
77
76
4,2
3,8
1,0
0,97
22
24
7
4
320
390
5
<5
45
50
2.7.2014
1,6
13,4
13,2
9,3
9,3
89
89
2,9
2,7
0,74
0,70
15
15
<2
<2
320
330
<5
<5
15
15
21.7.2014
1,7
19,0
17,5
8,5
8,0
92
83
2,9
3,0
0,85
0,82
20
18
<2
<2
320
300
<5
<5
17
17
6.8.2014
1,9
19,7
19,5
7,6
7,6
83
83
3,2
3,2
1,1
0,88
14
16
<2
<2
350
330
<5
6
9
13
27.8.2014
1,9
16,1
16,1
8,1
8,2
82
84
3,7
3,8
0,97
1,0
17
17
<2
<2
290
270
<5
<5
13
12
2.7.2014
1,6
13,3
13,2
9,3
9,2
89
88
2,6
2,5
0,72
0,72
17
16
<2
<2
340
320
<5
<5
16
17
21.7.2014
2,6
m
1,0
13,0
0-2
1,0
12,0
0-2
1,0
12,0
0-2
1,0
12,0
0-2
1,0
15,0
0-2
1,0
14,5
0-2
1,0
14,0
0-2
1,0
14,5
0-2
1,0
12,0
0-2
1,0
13,5
0-2
1,0
12,5
0-2
1,0
13,5
0-2
1,0
7,0
0-2
1,0
18,1
7,9
84
2,9
0,79
20
<2
320
<5
29
VK5
7,0
18,0
7,8
83
2,9
0,78
20
<2
310
<5
28
VK5
VK5
2,1
0-2
1,0
20,1
7,9
87
3,3
0,87
16
<2
300
6
7
VK5
8,5
19,9
7,6
83
3,4
0,79
17
<2
330
6
9
VK5
VK5
1,9
0-2
1,0
16,2
8,3
84
4,0
0,91
17
<2
290
<5
16
VK5
8,0
16,1
8,2
84
3,8
0,92
17
<2
290
<5
17
VK5
0-2
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK1
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK2
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK3
VK5
VK5
VK5
VK5
5.8.2014
27.8.2014
VK1 = Vanttauskoski P1
VK2 = Vanttauskoski P2
VK3 = Vanttauskoski P3
VK5 = Vanttauskoski P5
joht.
NO3-N
fylli
µg/l
6,3
5,8
4,9
4,6
6,6
8,4
7,6
5,2
6,8
5,8
8,2
4,8
6,7
4,9
7,7
4,3
Liite 8.5
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski
aika
PK1
PK1
PK1
PK1
PK1
PK1
PK2
PK2
PK2
PK2
PK2
PK2
PK3
PK3
PK3
PK3
PK3
näkö- näyte- lämpö- happi happi
sähkön-
sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
joht.
17.7.2014
m
1,4
°C
20,8
19,7
mg/l
8,1
7,4
kyll.%
91
81
mS/m
3,4
3,3
FTU
1,4
1,2
µg/l
18
18
µg/l
<2
<2
µg/l
340
380
µg/l
<5
<5
µg/l
17
30
7.8.2014
1,9
21,3
20,9
8,0
7,6
90
85
3,9
3,9
1,2
1,2
13
14
<2
<2
330
330
<5
<5
12
18
17.7.2014
1,4
20,7
20,3
8,1
7,6
90
84
3,6
3,4
1,4
1,4
19
20
<2
2
380
380
<5
<5
40
33
7.8.2014
1,8
21,3
21,1
7,9
7,8
89
87
3,9
3,9
1,1
1,1
13
14
<2
<2
430
450
<5
<5
16
13
17.7.2014
1,4
20,7
20,1
8,1
7,7
90
85
3,4
3,4
1,3
1,3
18
16
<2
<2
370
370
<5
<5
21
29
7.8.2014
1,9
m
1,0
12,5
0-2
1,0
12,0
0-2
1,0
5,5
0-2
1,0
5,0
0-2
1,0
6,5
0-2
1,0
6,0
NO3-N
fylli
21,2
21,0
7,9
7,9
89
89
3,8
3,8
1,2
1,2
13
14
<2
<2
440
440
<5
<5
13
14
5,1
5,9
7,2
6,3
3,3
0-2
PK3
µg/l
6,2
PK1 = Petäjäskoski PK1
PK2 = Petäjäskoski PK2
PK3 = Petäjäskoski PK3
Kemijoen vesistötarkkailu
Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.
Voimalohi Oy, Ossauskoski
aika
OK1
OK1
OK1
OK1
OK2
OK2
OK2
OK2
näkö- näyte- lämpö- happi happi
sähkön-
sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-
syv.
syv.
tila
17.7.2014
m
1,4
°C
20,1
mg/l
7,9
kyll.%
87
mS/m
3,4
FTU
1,4
µg/l
18
µg/l
<2
µg/l
370
µg/l
<5
µg/l
24
7.8.2014
1,6
20,9
7,7
87
3,8
1,4
13
<2
290
11
14
17.7.2014
1,4
20,2
8,2
90
3,5
1,4
18
<2
380
<5
34
7.8.2014
1,8
m
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
1,0
0-1
21,1
7,8
88
3,9
1,1
14
<2
440
11
19
OK1 = Ossauskoski P1
OK2 = Ossauskoski P3
joht.
NO3-N
fylli
µg/l
5,6
6,1
7,0
6,3
4.3.2014
12.5.2014
14.8.2014
27.10.2014
aika
4.3.2014
12.5.2014
14.8.2014
27.10.2014
aika
Al
µg/l
23,0
61,0
51
51,0
m
1
1
1
1
°C
0,2
5,2
16,6
0,4
näytesyv.
m
1
1
1
1
µg/l
7,2
5,9
5,9
6,8
Ba
mg/l
11,3
11,9
9,3
13,0
mg/l
0,9
0,6
0,6
0,8
K
kyll.%
78,0
94,0
95,0
90,0
näyte- lämpö- happi happi
syv.
tila
mg/l
5,3
3,4
4,3
4,8
Ca
6,9
6,9
7,3
6,9
pH
mg/l
1,5
1,1
1,2
1,4
Mg
mmol/l
0,39
0,24
0,32
0,34
µg/l
7,0
14,0
13,0
10,0
Mn
mS/m
5,2
3,3
4,2
4,6
alkalini- sähkönteetti
joht.
väri
mg/l
2,3
1,6
2,1
2,3
Na
mg/l Pt
30,0
85,0
55,0
35,0
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700
Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois
µg/l
280
490
430
270
Fe
mg/l
3,6
12,0
6,6
5,1
mg/l
4,1
1,9
3,5
4,3
TIC
µg/l
7
13
9
9
mg/l
2,5
7,7
5,3
3,9
TOC
µg/l
mg/l
14,0
10,0
9,1
12,0
SiO2
µg/l
3
4
3
5
µg/l
3
3
2
3
µg/l
140
240
190
150
µg/l
46
7
3
14
µg/l
5,0
L5
L5
L5
CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N
suod.
suod.
NO3-N
mg/l
0,6
0,5
0,6
0,8
Cl
mg/l
3,0
1,9
2,3
3,2
SO4
FNU
1
1
1
1
sameus
kiintokiintoaine
aine
karkea hieno 0,4 µm
mg/l
mg/l
L 0,5
0,6
1,0
L 0,5
0,8
0,7
0,5
0,7
Liite 9.1
19.5.2014
5.6.2014
7.7.2014
4.8.2014
1.9.2014
13.10.2014
17.11.2014
21.1.2014
20.2.2014
11.3.2014
29.4.2014
5.5.2014
aika
1
1
1
1
1
1
1
10,8
15,2
20,4
15,3
5,1
0,2
11,9
9,9
9,2
7,9
9,3
11,5
13,3
89
92
88
93
90
92
näyte- lämpö- happi happi
syv.
tila
m
°C
mg/l kyll.%
1
0,1
10,6
73
1
0,1
10,5
72
1
0,2
11,4
78
1
1,7
12,1
87
1
1,7
12,4
89
6,77
6,57
6,89
6,78
7,14
7,17
7
6,91
6,85
6,85
7,08
6,73
pH
0,22
0,13
0,18
0,22
0,27
0,3
0,28
3,4
2,2
2,8
3,2
3,8
4,2
4,1
110
100
75
75
65
75
90
11
13
11
10
8,6
9,9
11
29
20
15
16
12
13
13
11
3
3
4
3
3
6
350
380
350
310
310
290
300
33
12
4,4
22
15
20
27
2,5
2,5
2,5
2,5
5
2,5
9
7
2
1
1
1
1
1
alkalini- sähkönväri CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N sameus
teetti
joht.
NO3-N
mmol/l
mS/m mg/l Pt
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
FNU
0,4
5,9
45
5,5
9
4
270
79
5
1
0,34
5
45
5,7
12
6
280
94
2,5
1
0,34
4,9
45
11
12
5
290
110
2,5
2
0,32
4,5
50
5,9
18
8
300
81
2,5
4
0,24
3,4
85
10
23
8
370
62
2,5
4
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
KEMIJOKI OIKARAINEN 2
Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois
5,4
2,5
1,6
1,4
1,5
0,75
0,88
kiintoaine
mg/l
0,51
0,54
0,78
2,8
2,7
0
1
2
6
2
0
0
1
0
11
18
1
1
0
Fek.entero- lämpök.
kokit
kolibakt.
kpl/100 ml kpl/100 ml
0
0
2
0
0
1
1
0
1
0
Liite 9.2
2,9
µg/l
28
m
1
1
1
1
5.3.2014
15.5.2014
11.8.2014
20.10.2014
17,9
0,5
Al
1
1
11.8.2014
20.10.2014
°C
0,5
näytesyv
1
15.5.2014
aika
m
1
µg/l
9,6
Ba
9,1
13,9
12,6
mg/l
10,9
µg/l
0,8
K
96
96
93
kyll.%
76
näyte- lämpö- happi happi
syv.
tila
5.3.2014
aika
µg/l
8,1
Ca
7,38
7,26
6,73
6,86
pH
µg/l
2,2
Mg
0,29
0,34
0,19
mmol/l
0,49
mg/l
9
Mn
4,1
5,3
3,2
mS/m
7,2
alkalini- sähkönteetti
joht.
mg/l
2,3
Na
85
55
140
mg/l Pt
50
väri
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800
Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois
µg/l
880
Fe
10
7,7
16
mg/l
4,6
4,01
µg/l
5,18
TIC
12
12
27
µg/l
11
5,29
µg/l
3,64
TOC
µg/l
µg/l
13
SiO2
2
4
9
µg/l
7
3
µg/l
4
290
230
430
µg/l
280
1
14
20
µg/l
110
2,5
2,5
2,5
µg/l
27
CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N
suod.
suod.
NO3-N
0,85 5,27
2
2
5
1,1
0,63
5
0,7
4
3
11
1
SO4 sameus kiinto- kiinto- Fek.entero- lämpök.
aine
aine,
kokit
kolibakt.
karkea hieno
mg/l mg/l FNU
mg/l
mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml
0,88 6,44
2
0,64
2,4
0
0
Cl
Liite 9.3
20.2.2014
11.3.2014
24.4.2014
19.5.2014
18.6.2014
16.7.2014
11.8.2014
16.9.2014
15.10.2014
27.11.2014
aika
näyte- lämpö- happi happi
syv.
tila
m
°C
mg/l kyll.%
1
0,1
10,8
74
1
0,2
10,7
74
1
0,7
12,5
87
1
6,3
11,9
96
1
13,5
9,4
90
1
20,8
8,4
94
1
20,4
8
89
1
12,4
9,8
92
1
4,5
12
93
1
0,4
12,9
89
6,8
6,9
7
6,8
6,8
7
7,2
7,3
7,2
7,1
pH
alkalini- sähkön- väri CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- Mn Fe Fek.entero- lämpök.
teetti
joht.
NO3-N
aine
kokit
kolibakt.
mmol/l mS/m mg/l Pt
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l mg/l
FNU
mg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml
0,37
5,4
50
5,5
11
5
310
95
14
0,91 3,61
1
0,62
670
11
0
0,36
5,3
45
5,4
12
5
300
110
17
0,84 3,49
2
0,54
700
3
8
0,32
4,8
65
6,8
18
7
340
84
10
0,92 3,3
3
2,7
1000
13
15
0,18
3
130
13
28
10
390
23
2,5
0,6 2,31
5
5,9
1700
6
5
0,15
2,6
90
12
13
2
350
11
6
0,43 1,75
1
1,3
640
2
3
0,21
3,3
70
9,5
13
3
330
3,4
18
0,65 2,43
2
1,3
520
0
0
0,25
3,7
75
10
13
2
320
3,6
15
0,58 2,45
1
1,2
570
3
5
0,3
4,3
60
8,1
12
3
280
9,6
18
0,69 2,79
1
1,1
610
4
2
0,28
4,3
65
9,4
13
4
210
19
21
0,8 3,14
2
1
710
1
3
0,32
4,9
70
8,9
13
5
300
39
32
1,02 3,57
1
0,6
670
12
18
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
KEMIJ VALAJASKOSKI 13900
Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois
Liite 9.4
13.1.2014
10.3.2014
7.4.2014
24.4.2014
28.4.2014
6.5.2014
12.5.2014
19.5.2014
10.6.2014
16.6.2014
11.8.2014
2.9.2014
15.10.2014
26.11.2014
µg/l
66
41
31
72
83
89
87
90
79
71
70
46
32
51
m
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
µg/l
0,16
0,13
0,15
0,2
0,18
0,23
0,26
0,26
0,23
0,26
0,24
0,25
0,24
0,18
µg/l
10
8,1
8,7
13
12
10
10
9,5
7,5
7,1
8,3
7,6
6,9
8,2
Ba
0,001
0,001
0,002
0,002
0,004
0,007
0,005
0,006
0,006
0,001
0,001
0,001
0,002
µg/l
Hg
As
Al
aika
näytesyv
6,96
6,72
6,84
6,88
6,98
6,87
6,99
6,89
6,78
6,89
7,19
7,19
7,21
7,1
mg/l
11,7
10,5
11
11,6
12,1
12,4
12,3
11,9
9,2
9
8,1
9,4
11,8
13,1
kyll.%
80
72
76
81
85
91
94
95
91
90
93
92
93
91
pH
happi happi
näyte- lämpösyv
tila
°C
m
13.1.2014
1
0,1
10.3.2014
1
0,2
7.4.2014
1
0,5
24.4.2014
1
0,6
28.4.2014
1
0,8
6.5.2014
1
2,5
12.5.2014
1
4,0
19.5.2014
1
5,7
10.6.2014
1
15
16.6.2014
1
15,2
11.8.2014
1
22
2.9.2014
1
14,4
15.10.2014
1
5,2
26.11.2014
1
0,4
aika
µg/l
0,0015
0,0015
0,0015
0,005
0,005
0,005
0,004
0,004
0,003
0,003
0,0015
0,0015
0,0015
0,0015
Cd
mmol/l
0,38
0,36
0,38
0,35
0,31
0,27
0,24
0,22
0,16
0,18
0,29
0,3
0,3
0,31
väri
mg/l
0,8
0,8
0,8
0,8
0,8
0,6
0,6
0,6
0,4
0,5
0,5
0,5
0,6
0,8
K
mg/l
5,9
5,5
5,6
5,4
4,9
4,1
3,8
3,8
2,8
3,0
4,4
4,8
4,9
4,9
Ca
mS/m mg/l Pt
6,0
60
5,4
45
5,5
45
5,2
90
4,7
75
4,0
100
3,7
90
3,5
110
2,7
85
2,9
85
4
75
4,2
75
4,3
65
4,7
75
alkalini- sähkönteetti
joht.
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
KEMIJOKI ISOHAARA 14000
Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois
µg/l
0,07
0,04
0,05
0,17
0,15
0,15
0,13
0,14
0,07
0,08
0,06
0,05
0,05
0,06
Co
mg/l
6,9
5,6
5,7
9,1
9,3
11
12
13
12
11
9,1
9,7
10
10
µg/l
0,49
0,36
0,4
0,45
0,44
0,47
0,45
0,52
0,41
0,5
0,54
0,37
0,39
0,46
Cr
µg/l
13
11
13
28
21
23
21
21
18
17
16
13
14
15
µg/l
0,84
1,3
0,35
1,2
0,48
0,45
0,43
0,61
0,73
0,62
1,2
0,9
0,63
0,32
Cu
µg/l
9
8
8
8
4
11
11
11
9
7
7
7
9
11
µg/l
0,092
0,11
0,084
0,120
0,099
0,098
0,082
0,100
0,061
0,068
0,092
0,054
0,029
0,057
Pb
µg/l
5
7
7
9
7
7
7
5
4
3
2
3
4
5
mg/l
2
1,7
1,8
1,8
1,6
1,3
1,3
1,3
1
1
1,3
1,4
1,5
1,6
Mg
µg/l
4
5
5
3
1
4
3
3
2
1
1
2
4
4
µg/l
20
18
20
51
50
47
38
36
32
37
62
32
4,4
27
Mn
µg/l
340
340
340
490
410
410
390
400
370
370
350
340
310
330
mg/l
2,1
2,1
2,1
1,8
1,8
1,5
1,4
1,5
1,1
1,2
1,5
1,6
1,8
2
Na
µg/l
98
120
110
130
98
61
50
35
18
22
26
17
29
43
µg/l
1
0,32
0,56
0,61
0,49
0,45
0,56
0,52
0,49
0,59
2,6
0,41
0,56
0,45
Ni
µg/l
25
13
12
20
7
2,5
2,5
2,5
6
2,5
8
2,5
10
20
CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N
suod
suod
NO3-N
µg/l
590
620
720
920
1000
1100
1100
1100
600
630
430
580
460
630
Fe
mg/l
0,86
0,94
1,03
1,02
0,95
0,79
0,74
0,71
0,44
0,49
0,66
0,63
0,91
1,06
Cl
µg/l
1,9
1,8
1,6
2,2
1,8
2,3
1,6
1,6
1,5
1,5
1,7
0,8
6,7
1,1
Zn
mg/l
4,75
3,48
3,8
3,67
3,27
2,75
2,42
2,44
1,66
2,03
2,5
2,54
2,9
3,5
µg/l
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
0,05
Se
FNU
2
2
2
3
3
4
3
4
2
2
2
2
2
1
SO4 sameus
µg/l
0,24
0,21
0,24
1,2
0,36
0,4
0,36
0,47
0,28
0,31
0,23
0,24
0,21
0,27
V
mg/l
5,11
4,00
3,67
4,56
4,17
2,37
2,08
2,28
2,00
1,87
2,97
3,32
3,28
3,64
TIC
mg/l
5,45
4,35
4,14
6,3
6,69
7,82
8,14
8,97
8,7
11,8
7,33
7,68
7,3
7,14
TOC
mg/l
9,3
9,3
9,4
8,1
8,4
8,2
7,8
7,5
5,2
5,2
5,7
6,3
6,9
8,5
SiO2
kiintokiintofek.
lämpök.
aine
aine
enterokokit kolibakt.
karkea hieno 0,4 µm
mg/l
mg/l
kpl/100 ml kpl/100 ml
0,58
0,87
4
1
0,25
0,76
1
2
0,25
0,75
2
4,1
2,1
2,4
2,9
3,2
0,25
2,6
3,2
2,3
1,9
0,25
1,8
1,6
1,5
1,4
1,7
1,3
0,94
1,2
0,57
0,69
Liite 9.5
Liite 10.1
Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti
Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta
Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos
1.
•
1
kalankasvatuslaitos
2
3
•
•
yläpuoli
Oinaansaaren NE-ranta n. 400 m laitoksen
yläpuolella
kivikko, raekoko 10-25 mm
YKJ 7421157-3520720
2.
•
•
•
ensimmäinen alapuolella
putaan W-ranta n. 50 m laitoksen alapuolella
kivikko, raekoko 10-30 mm
YKJ 7420664-3520599
3.
•
•
•
toinen alapuolella
putaan S-ranta n. 150 m laitoksen alapuolella
kivi, koko 1 x 0,6 m
YKJ 7420591 – 3520763
4.
•
•
•
kolmas alapuolella
putaan S-ranta n. 350 m laitoksen alapuolella
kanto
YKJ 7420541 - 3520918
1.
•
•
•
yläpuoli
180 m laitoksen yläpuolella, paikalla
venevalkama ja lato
kivikko, raekoko 20-40 mm
YKJ 7413856 - 3520466
2.
•
•
•
ensimmäinen alapuolella
n. 50 m laitoksen alapuolella
kivikko, raekoko 20-40 mm
YKJ 7413586 - 3520436
3.
•
•
•
toinen alapuolella
putaan suu n. 250 m laitoksen alapuolella
kivikko, raekoko 20-40 mm
YKJ: 7413386 - 3520290
4
Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamon laitos
1
kalankasvatuslaitos
2
3
Liite 10.2
Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti
Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta
Napapiirin Kala Oy, Seitakorva
1.
•
kalankasvatuslaitos
1
2
3
•
•
yläpuoli
n. 500 m laitoksen yläpuolella, uoman
keskellä
betoninen uittopuomin kiinnitysarkku
YKJ 7369544 - 3515649
2.
•
•
•
ensimmäinen alapuolella
n. 100 m laitoksen alapuolella maapadossa
laattakivi, koko 1 x 0,5 m
YKJ 7368943 - 3515219
3.
•
•
•
toinen alapuolella
n. 500 m laitoksen alapuolella
betoninen uittopuomin kiinnitysarkku
YKJ 7368490 - 3515208
1.
•
•
•
yläpuoli
n. 100 m laitoksen yläpuolella kivikkoniemi
raekoko n. 5-20 cm
YKJ 7362608-3492100
2.
•
•
•
ensimmäinen alapuolella
n. 100 m laitoksen alapuolella niemen kärki
hiekkaranta, muutama isompi kivi n. 40 cm
7362718-3491947
3.
•
toinen alapuolella
YKJ 7362804-3491659
Oy Arctic Moon Ltd, Kaihuan laitos
kalankasvatuslaitos
3
2
1
Liite 10.3
Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti
Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta
Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski
poikaslaitos
1
3
2
1.
•
•
•
yläpuoli
n. 550 m laitoksen yläpuolella, vastarannalla
iso kivi
YKJ 7364452 - 3486544
2.
•
•
ensimmäinen alapuolella
laiturin betonisen kellukkeen pää
YKJ 7363954 - 3486382
3.
•
•
•
toinen alapuolella
maapato voimalaitoksen vieressä
kivikko, raekoko > 30 mm
YKJ 7364246 - 3486208
1.
•
•
yläpuoli
iso kivi Tuliniemen kärjessä, tie tulee rantaan
YKJ 3426445 - 7356501
2.
•
ensimmäinen alapuolella
n. 50 m laitoksen alapuolella kohdalla, jossa
sillan kaiteessa selvä mutka
kivikko, raekoko 30 cm
YKJ 3426710 - 7356014
kalankasvatuslaitos
Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski
1
•
•
2
3
kalankasvatuslaitos
3.
•
•
•
toinen alapuolella
n. 300 m laitoksen alapuolella maapadon
kulmauksessa, maapadon ja tulvapadon
rajalla
paikan suurikokoisin kivi
YKJ 3426494 - 7355879
Liite 11.1
Kemijoen vesistötarkkailu 2014
Kalalaitosten limoittumistarkkailun tulokset
paikka
30.6.2014 4.8.2014
Saarenputaan Lohi, Tapionniemi
1. alapuoli
2
1
2. alapuoli
2
1
3. alapuoli
1
30.6.15 Vesi korkealla, ei kiviä näkyvissä
paikka
30.6.2014 4.8.2014
Koillis-Suomen Lohi, Kostamo
1. alapuoli
1
2
2. alapuoli
2
2
paikka
1.7.2014 5.8.2014
Napapiirin Kala, Seitakorva
1. alapuoli
2
2
2. alapuoli
2
1
paikka
10.7.2014 6.8.2014
Arctic-Moon, Kaihua
1. alapuoli
1
1
2. alapuoli
2
1
paikka
2.7.2014 5.8.2014
Napapiirin Kala, Vanttauskoski
1. alapuoli
1
0
2. alapuoli
1
1
paikka
17.7.2014 6.8.2014
Napapiirin Kala, Petäjäskoski
1. alapuoli
3
1
2. alapuoli
1
1
Selitykset:
0 = vähemmän limoittumista kuin vertailupaikassa
1 = saman verran limoittumista kuin vertailupaikassa
2 = jonkin verran enemmän limoittumista kuin vertailupaikassa
3 = huomattavasti enemmän limoittumista kuin vertailupaikassa
Pöyry Finland Oy
Tutkijantie 2 A
FI-90590 OULU
Finland
Kotipaikka Vantaa, Finland
Y-tunnus 0625905-6
Tel. +358 10 33 33280
www.poyry.fi
Päiväys 12.5.2015
Sivu 1 (1)
Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014
Oheisena lähetämme Kemijoen vesistötarkkailuraportin vuodelta 2014.
Pöyry Finland Oy
MMM Lasse Rantala
Jakelu
Lapin ELY-keskus
4 kpl
Kemijoen vesiensuojeluyhdistys
4 kpl
Stora Enso Oyj / Marjaana Luttinen
Kemijoki Oy / Erkki Huttula
Sodankylän Vesi Oy
Sodankylän kunta, ympäristötoimi
Savukosken kunta, tekninen tsto
Savukosken kunta, ympäristötoimi
Pyhä-Luosto Vesi Oy
Pelkosenniemen kunta, ympäristötoimi
Kemijärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Kemijärven kaupunki, ympäristötoimi
Napapiirin Vesi
Rovaniemen kaupunki, ympäristötoimi
Tervolan Vesi Oy
Tervolan kunta, ympäristötoimi
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä / Juha Kallo
Keminmaan Vesi Oy
Keminmaan kunta, ympäristötoimi
Saarenputaan Lohi Ay
Koillis-Suomen Lohi Oy
Napapiirin Kala Oy
Oy Arctic Moon Ltd Kaihua
Voimalohi Oy
Suomen ympäristökeskus, Helsinki
Suomen ympäristökeskus, Oulu
Kemijoen kalastuskuntien liitto
Sodankylän kalastusalue
Kemijärven kalastusalue
Keski-Kemijoen kalastusalue
Ala-Kemijoen kalastusalue
Pöyry Finland Oy