Kokousasia PDF
Rakennus- ja ympäristölautakunta § 78 22.04.2015 Ympäristönsuojelun asioita lautakunnalle tiedoksi RAKYL § 78 Selostus: JÄTEASIAT Pilaantuneen maaperän kunnostus viljasiilon purkutyömaalla, Tulliportinkatu 6 Ramboll Finland Oy on toimittanut 31.3.2015 pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevan toimenpideraportin 17.3.21015 havaituista öljyhiilivedyillä pilaantuneista maa-aineksista viljasiilon purkutyömaan alueella (viljasiilon ja varastorakennuksen välissä). Ramboll Finland Oy:n tekemässä kartoituksessa alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa, joista kahdessa havaittiin öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia (PetroFlag ja aistinvarainen arvio). Pilaantunutta maa-ainesta poistettiin noin 420 t ja kuljetettiin Nousialan jäteasemalle. Maaperästä löydetty rautaputki oli mahdollisesti aiheuttanut pilaantumisen. Putkessa ei havaittu jäänteitä öljystä. Maaperään ei jäänyt kunnostustavoitteen ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Talousjätteen aluekeräyspisteiden perustaminen entisten Kerimäen ja Punkaharjun kuntien alueelle Rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt 25.3.2015 § 59 aloitteen aluekeräyspisteiden perustamiseksi entisten Kerimäen ja Punkaharjun kuntien alueelle. Jätelain 32 §:n mukaan asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestäminen on alueellisen jätelautakunnan tehtävä. Jätelautakunta on siirtänyt 15.4.2014 §16 ja 9.9.2014 § 24 Savonlinnan ja Rantasalmen aluekeräyksen Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi. Aluekeräykseen liittymisvelvollisten kiinteistöjen selvitys on hidasta eikä siihen ole osoittaa päätoimista henkilöstöä, joten rekisterin perustamiselle ja aluekeräyspiteiden rakentamiselle sekä kilpailutukselle on varattava riittävästi aikaa. Jätelautakunnan aiemmin päättämän aluejätekeräyksen lisäksi on tarkoituksenmukaista tilata aluejätekeräyksen laajennus jäteyhtiöltä. Jätehuoltoyhtiön toimitusjohtaja Anne Rautiaisen kanssa on neuvoteltu järjestelyistä ja riittäväksi siirtymäajaksi on todettu puolitoista vuotta. Jätelautakunta päätti 14.4.2015 § 13, että entisten Kerimäen ja Punkaharjun kuntien alueella tapahtuva aluejätekeräys annetaan Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n järjestettäväksi viimeistään 1.1.2017 alkaen. Jätelain 32 §:n mukaan asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestäminen on alueellisen jätelautakunnan tehtävä. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n oikaisuvaatimus; Eräiden jätelautakunnan päätösvaltaan kuuluvan delegointipäätöksen tarkentaminen Jätelautakunta on delegoinut 11.10.2012 § 12 sille kuuluvaa päätösvaltaa ympäristöpäällikölle 1.11.2012 alkaen seuraavasti: Kiinteistön vapauttamisen jätemaksuista, maksun kohtuullistamisesta, päätöksenteon kiinteistökohtaisista jätteenhaltijan määräaikaisesta jäteastian tyhjennysvälin pidennyksestä ja tyhjennyksen määräaikaisesta keskeyttämisestä sekä tapauskohtaisista jätteen lajittelu ja jätteen käsittelyn toimittamisvaatimuksista poikkeamisesta jätelautakunnan toiminta-alueella. Tämän jälkeen lautakunta on delegoinut päätösvaltaa 19.2.2013 § 8 jätehuollon perusmaksujen osalta 1.3.2013 alkaen sekä 10.12.2014 § 37 Savonlinnan ja Rantasalmen aluekeräysmaksujen osalta1.1.2015 alkaen (huomautusten käsittelyt) Savonlinnan kaupungin rakennuspäällikölle. Näiden aiempien useiden delegointipäätösten takia jätelautakunta tarkensi 3.2.2015 § 4 alkuperäistä 11.10.2012 tehtyä delegointipäätöstä. Tekstiosaan, josta Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy on jättänyt oikaisuvaatimuksen 13.2.2015, ei tehty muutoksia. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy vaatii jätelautakuntaa oikaisemaan ja täsmentämään päätöstään siltä osin, mikä koskee kaupungin ympäristöpäällikölle delegoitua oikeutta päättää jätteen haltijan jätteen tapauskohtaisesta jätteen lajittelu ja jätteen käsittelyn toimittamisvaatimuksista poikkeamisesta. Lautakunnan 3.2.2015 § 4 tekemä päätös on sanamuodoltaan täysin samanlainen kuin vuonna 2012 tehty delegointipäätös. Ympäristöpäällikkö on tehnyt ko. päätöksiä kaksi: 16.6.2014 § 163 ja 28.11.2014 § 347. Päätöksillä annettiin lupa pienimuotoiseen betonijätteen käyttämiseen maarakentamisessa ja lupa vanhan rakennuk- sen hävittämiseen polttamalla. Jälkikäsittelylle oli laadittu tiukat lupaehdot. Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös, siihen että lautakunnan delegointipäätös on yhtiön osakassopimuksen vastainen. Jätelautakunta toimii viranomaislautakuntana ja käyttää päätösvaltaa jätelain nojalla. Jätelautakunnalla on oikeus delegoida sille kuuluvia tehtäviä viranhaltijoille. Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö toimii virkavastuulla päätöksiä tehdessään mm. jätelain, ympäristönsuojelulain, asetusten sekä jätelautakunnan hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätelautakunnan tekemien delegointipäätösten tai jätelautakunnan delegoimaa päätösvaltaa käyttäneiden virkamiesten päätösten vuoksi Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta ei ole millään tavalla vaarantunut eikä heikentynyt. Jätelautakunta päätti 14.4.2015 § 14, että Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n oikaisuvaatimus hylätään kokonaisuudessaan ja pitää voimassa lautakunnan päätöksen 3.2.2015 § 4 delegointipäätöksen tarkentamisesta. Jätelautakunnan jäsenten esille tuomat muut asiat Jäsen Ritva Suomalainen otti esille aluekeräyspisteiden sijainnit ja asiasta tiedottamisen ym. Lautakunta päätti 14.4.2015 § 14 merkitä asian tiedoksi. -----------Lisäksi asiaan liittyen annetaan rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi seuraavaa: Aluejätepisteiden vähentämisestä on tullut negatiivista palautetta. Roskia on jätetty entisiin keräyspisteisiin, niitä on heitetty pusseina lähiluontoon ja tungettu lähellä entistä aluekeräyspistettä oleviin yksityisiin jäteastioihin. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:ltä on pyydetty sähköpostitse tietoa siitä, montako ja mihin sijoitettuja aluejätekeräyspisteitä oli ennen 1.1. 2015 tapahtunutta muutosta ja montako ja mihin sijoitettuja niitä on 1. 1. 2015 tapahtuneen muutoksen jälkeen. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on antanut 13.4.2015 vastauksen yhtiön puolesta pyyntöön todeten mm., että pisteiden sijainnit eivät ole yleisessä jakelussa vaan ovat vain maksa- ville asiakkaille tarkoitettuja. Pyynnön esittäjä ihmetteli saamaansa vastausta ja piti sitä outoa salailuna ja edelleen kovin outona menettelynä, vaikka osakeyhtiö onkin. Koska pyydettyä tietoa ei annettu Jätehuolto Oy:stä ja pyyntöä koskeva sähköposti oli osoitettu myös ympäristöpäällikölle, ympäristöpäällikkö antoi valvontaviranomaisen näkökulmasta vastauksen todeten mm. seuraavaa: Ympäristönsuojelupalveluilla ei ole talousjätteen aluekeräystä koskevia salaisia asiakirjoja. Tämän vuoksi katson, että pyydettäessä olen velvollinen toimittamaan meillä olevat tiedot kuntalaiselle. Kun keräys oli meidän järjestämä, sijaitsivat pisteet 90 kpl (viestin) liitekarttojen mukaisissa paikoissa. En muista, olemmeko saaneet Jätehuolto Oy:ltä virallisen listan 1.1.2015 jälkeisistä pisteistä. Jostakin on koottu asiakaskäyttöön, siis kyselijöille, viranomaiselle kuuluvan palvelu-, neuvonta- ja tiedotusvelvoitteen takia lista tämän hetkisistä keräyspaikkojen sijanneista. On huomattava, että jätehuollon valvontaviranomaisella on oltava tieto aluekeräyspisteiden sijainneista - miten muuten se voisi valvoa pisteiden ympäristön siisteyttä. Jätelaista ei ole johdettavissa sitä, että keräyspaikkojen sijainti olisi salattava asiakirja. Tarkoituksenmukaisuus ei ole salauksen peruste. Jos tietoa ei anneta, voidaan nostaa "prosessi" tietojen salaamisesta laittomin perustein meitä vastaan, jolla se tieto on. Tietojemme mukaan aluekeräyspisteet sijaitsevat nyt seuraavissa paikoissa (viestissä osoiteluettelo aluekeräyspisteiden sijaintipaikoista). Näiden epävirallisten tietojen perusteella lähes kaikki pisteet, jotka ovat jäljellä meidän 90:stä, näyttävät sijaitsevan meidän vanhoissa paikoissa. Muun ympäristövalvonnan yhteydessä tarkistamme paikat kevään ja kesän mittaan tarpeen ja resurssiemme puitteissa. VESIASIAT Kaakkolammen entisen kaatopaikan ympäristövesien happitarkkailun tuloksia, maaliskuu 2015 Vesinäytteet otettiin järvien syvännepisteistä 18.3.2015. Analyysitulosten mukaan Hirvasjärven Kuikkalahdessa 1 m pinnasta oli happea 9,4 mg/l (69 kyll.%), 10 m syvyydessä 1,2 mg/l (9 kyll.%) ja pohjan läheisessä vesikerroksessa alle 0,2 mg/l (alle 2 kyll.%). Hirvasjärven pääaltaassa 1 m pinnasta oli happea 9,1 mg/l (67 kyll.%), 10 m syvyydessä 7,1 mg/l (53 kyll.%) ja pohjan läheisessä vesikerroksessa 6,2 mg/l (46 kyll.%). Jouhenjärvessä 1 m pinnasta oli happea 7,5 mg/l (56 kyll.%) ja pohjan läheisessä vesikerroksessa 0,6 mg/l (5 kyll.%). Tulosten mukaan järvien happitilanne oli hyvin tyypillinen lopputalvelle. Hirvasjärven pääaltaan osalta syvänteen pohjan läheisen vesikerroksen happitilannetta on pidettävä hyvänä. Viitamäen entisen kaatopaikan ympäristövesien tarkkailujen vuosiyhteenvetoraportti vuodelta 2014 Ramboll Finland Oy:n raportin mukaan Iso Valkialammen vesi oli vuoden 2014 tuloksien perusteella lievästi emäksistä (pH 7,2). Veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat reilusti aiempia vuosia korkeammalla. Happipitoisuus oli edellisvuosien tasolla ja kloridipitoisuus oli laskenut edellisvuosiin verrattuna. Pikku Viidan vesi oli vuoden 2014 tuloksien perusteella lievästi hapanta (pH 6,3). Veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat edellisvuosiin verrattuna hieman koholla. Happi- ja kloridipitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla. Viitamäen kaatopaikan läheistä pohjavettä tutkitaan vuosittain yhdellä havaintoputkella. Vuoden 2014 pohjavesinäytteissä ammoniumtyppipitoisuudet nousivat merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Havaintoputkessa myös pohjaveden sähkönjohtavuus oli jatkanut nousuaan. Kloridipitoisuus oli alhaisella tasolla. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon toimintatarkkailun tuloksia, maaliskuu 2015 Puhdistamolta tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä 20.3.2015 otettujen vesinäytteiden analyysitulosten mukaan puhdistusreduktiot olivat: - kiintoaine - BOD7-ATU - CODCr 97,2 % 98,0 % 92,4 % - kok. N - kok. P 39,1 % 95,9 % Tulosten mukaan varsinkin typen reduktio jäi alaiseksi. Tulokseen on mahdollisesti vaikuttanut lumensulamiskausi, jolloin verkostoon pääsee enemmän laimeita ja kylmiä vuotovesiä. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon lietteen tarkkailun tuloksia, helmikuu 2015 Puhdistamolietteestä 26.2.2015 otetuista näytteistä tehtiin 14 metallimääritystä, jotka perustuvat lietteen vastaanottavan laitoksen Biokymppi Oy:n kanssa tehtyyn sopimukseen lietteen laadun tarkkailusta. Kiteellä lietteestä hyödynnetään energia kaasuna ja sen jälkeen liete hyödynnetään lannoitteena. MMM:n lannoitevalmisteita koskevan asetuksen 24/2011 liitteen IV taulukon 1 haitallisten metallien enimmäispitoisuuksiin (epäorgaanisissa lannoitteissa ja kalkitusaineissa) verrattuna Alkuaine Arseeni (As) Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Enimmäispitoisuus mg/kg kuiva-ainetta 25 1,0 1,5 300 600 100 100 150 Metsätaloudessa käytettävissä Pihlajaniemen tuhkalannoitteissa tai niiden jvp-liete raaka-aineena tuhkassa 26.5.2015 enimmäispitoisuus mg/kg ka mg/kg ka 40 --1,0 0,25 25 0,40 300 22 700 220 150 8,3 150 18 4500 380 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon liete täytti helmikuun tutkimuskerralla näiltä osin kaikki asetuksen vaatimukset (arseenia ei analysoitu). Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailujen vuosiyhteenvetoraportti vuodelta 2014 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun suoritti Ramboll Finland Oy yhteistyössä Ramboll Analyticsin kanssa. Vuonna 2014 Pihlajavedeltä tehtiin ensimmäisen kerran kasviplankton- ja pohjaeläintutkimus. Vesistötarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden Savonlinnan kaupungille 1.6.1992 myöntämään lupaan johtaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolta käsiteltyjä jätevesiä Pihlajaveteen. Vuoden 2014 vesistötarkkailu tehtiin 22.1.2014 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 vesinäytteet otettiin viideltä havaintopaikalta keväällä 23.4. sekä loppukesällä 26.8., jolloin otettiin myös klorofyllinäytteet 0 - 2 m kokoomasta sekä kasviplanktonnäytteet. Puhdistamon puhdistusteho oli vuonna 2014 edellisvuosien tasolla ja puhdistamo saavutti kaikki sille asetetut voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaiset puhdistusvaatimukset. Vuonna 2014 kokonaisfosforin-, kokonaistypen ja ammoniumtypen vesistökuormitukset kasvoivat edellisvuosista. Sitä vastoin BOD-, COD- ja kiintoaineen vesistökuormitukset pienenivät edellisvuosista (COD:n osalta merkittävästi). Vuonna 2014 puhdistamolle tuleva jätevesimäärä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. BOD-, kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja COD -tulokuormituksen keskiarvot pysyttelivät edellisvuosien vaihteluvälillä. Puhdistamon hydraulinen kuorma oli keskimäärin 71 % mitoitusvirtaamasta. Biologisen hapenkulutuksen kuorma oli mitoitukseen nähden kevyt. Sähkönjohtavuus kuvaa veden laatua yleisesti. Vuonna 2014 havaintopaikoilla Haapavesi 1:n (yläpuolinen vertailupaikka) ja Pihlajavesi 10:n sähkönjohtavuus pinnassa ja pohjassa pysyivät samalla tasolla. Muutokset olivat samanaikaisia ja samansuuntaisia. Vesistön rehevyyttä kuvaavan fosforin pitoisuudet ovat neljän tarkasteluvuoden aikana vaihdelleet välillä 1 - 12 µg/l, mikä kuvaa karua, ologotrofista tilannetta. Vuosittaisissa minimipitoisuuksissa havaittiin noin 2 µg/l nousu, joka oli vielä mittausepävarmuuden sisällä. Kasviplanktonin tuotantoa mittaava klofofylli-a oli sekä Haapaveden että Pihlajaveden havaintopaikoilla alle 5 µg/l. Pitoisuustaso kuvaa karua, ologotrofista vesistöä. Jokainen pohjaeläinnäytteenottoalue luokittui ekologisessa tila-arvioinnissa käytettyjen mittareiden perusteella erinomaiseen ekologiseen tilaan. Haapaveden ja Pihlajaveden veden laatu oli huhti- ja elokuun 2014 havaintojen mukaan hyvää. Syvänteiden happitilanne oli hyvä eikä tarkkailutuloksissa todettu vahvaa kerrostuneisuutta tai pitoisuuspiikkejä. Pitkäaikaistarkastelussa ei todettu ravinne- tai rehevyystason muutoksia. Pihlajaniemen puhdistettujen jätevesien vaikutus purkuvesistöön oli erittäin pieni eikä sitä kahden havaintokerran tuloksien perusteella pystynyt yksiselitteisesti erottamaan. Puhdistamovaikutukseen viittasi elokuussa lähimmillä havaintopaikoilla kohonneet bakteerimäärät. Savonrannan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tuloksia, maaliskuu 2015 Kuormitustarkkailun näytteet otettiin kahdeksan tunnin kokoomanäytteinä 10.3.2015. Näytteiden analyysitulosten mukaan puhdistamolle tulevan BOD -kuormituksen mitoitusarvo (64 kg/d) ylittyi maaliskuun näytekerralla lähes 4,5 -kertaisesti ollen 289 kg/d. BOD -tulokuormitus oli kasvanut edelliseen tarkkailukertaan verrattuna. Myös tuleva kiintoainekuormitus oli korkea. Korkeat BOD- ja kiintoainekuormitukset johtuivat sakokaivolietteistä. Vaikka puhdistamolle tulevan jäteveden BOD -tulokuormitus oli korkea, täyttyivät puhdistamolta lähtevän veden BOD:n puhdistusvaatimukset selkeästi. Puhdistamon ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ovat: BOD7-ATU Kok. P CODCr Kiintoaine 15 mg O2/l 0,8 mg/l 125 mg/l 35 mg/l 92 % (puolivuosikeskiarvona) 92 % (puolivuosikeskiarvona) 75 % (vuosikeskiarvona) 90 % (vuosikeskiarvona). Kuormitustarkkailun tulokset täyttivät maaliskuun 2015 tarkkailukerralla ympäristölupaehdoissa asetetut puhdistusvaatimukset. Puhdistamon ympäristöluvassa määrättyjen puolivuosikeskiarvojen puhdistusvaatimusten täyttyminen todetaan puolivuotisraportin yhteydessä. Savonlinnan Veden ilmoitukset jätevesivalumista - Tuunaansaaren pumppaamon tuloviemäri Viemärin tukkeutumisen takia pumppaamon tuloviemäristä pääsi 31.3.2015 jätevettä maaston kautta vesistöön pintavaluntana noin 5 m3. - Kotimäentien pumppaamo Pumppaamon paineviemärin rikkoutumisen takia pääsi 5.4.2015 valumaan jätevettä viereiseen laskuojaan noin 5 m3. Järvi-Suomen Voima Oy:n Schaumanintien voimalaitoksen jätevesien tarkkailutuloksia, tammikuu 2015 RamboII Finland Oy on tehnyt 27.1.2015 Järvi-Suomen Voima Oy:n Schaumanintien voimalaitoksen ympäristöluvan mukaisen jätevesien tarkkailun. Viemäriin johdettavasta vedestä otettiin näyte laitoksen itäpuolella sijaitsevasta jätevesikaivosta. Näytteenottohetkellä veden lämpötila oli +11 °C. Näytteestä analysoitiin laboratoriossa pH, sulfaatti, BOD7, kiintoaine, sähkönjohtokyky, kokonaistyppi, kokonaisfosfori sekä raskasmetallit. Analyysitulosten mukaan pitoisuudet jäivät alhaisiksi. Vieressä olevasta öljynerotuskaivosta vedet tulevat suoraan jätevesikaivoon, joten öljyhiilivetypitoisuus analysoitiin jätevesikaivosta otetusta näytteestä. Analyysitulosten mukaan öljyhiilivetyjakeiden kokonaismäärä oli 2,0 mg/l, josta raskaiden jakeiden C21-C40 osuus oli 1,9 mg/l. Voimalaitoksen veden kulutus on vähäistä. Kerran kuussa tehdään putkistojen huuhtelu, jolloin vettä kuluu enemmän. Jätevesikaivossa olevasta V-padosta seurataan veden virtaamaa. Marraskuussa 2014 jäteveden virtaama oli 396,7 m3. Tarkkailutulosten perusteella seurataan viemäriverkkoon johdettavien vesien laatua, ts. täyttyykö sopimuksen edellyttämät kriteerit. Putikon kalanviljelylaitoksen alapuolisen Myllyjoen tarkkailutuloksia, helmikuu 2015 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti 23.2.2014 vesistönäytteet Saarijärvestä johdettavasta vedestä sekä Putikon kalanviljelylaitoksen alapuolelta Myllyjoesta. Lisäksi näytteet otettiin Niskalammesta ja Saunalahdesta. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Saarijärvestä noin 5 m syvyydestä johdettavan veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Vesi oli vähähumuksista ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Veden hygieeninen laatu oli tutkitulta osin erinomainen. Kalanviljelylaitoksen alapuolella Myllyjoen veden happitilanne oli hyvä, mutta humus- ja BOD7- ja ravinnepitoisuudet hieman korkeampia kuin Saarijärvestä pumpattavassa vedessä. Jokelan näytepisteessä veden väri oli erittäin tumma ja se sisälsi run- saasti humusta. Vesi oli ravinteikasta ja tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan erinomaista. Niskalammen näytepisteellä veden happitilanne oli parempi, muutoin veden laatu oli samankaltainen Jokelan näytepisteen kanssa. Putikonlahteen laskevan Saunalahden veden typpipitoisuus oli korkeampi kuin Niskalammen näytepisteessä. Muilta osin veden laatu oli lähes samanlainen. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli vähähumuksista ja ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin moitteetonta. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus ruoppaus- ja niittoilmoituksen vastaanottamisesta, Kokkomäki - Vuokalansaaren yksityistie Etelä-Savon ELY-keskus on ilmoittanut 7.4.2015 vastaanottaneensa ruoppausta koskevan ilmoituksen koskien kiinteistöä RN:o 740-876-25-2, joka sijaitsee Vuokalansaarentien varrella. Ilmoituksen mukaan ruopattavalta noin 20 m2 alueelta poistetaan vanhaa täyttömaata noin 6 m3. Työ on suunniteltu tehtäväksi huhti - toukokuun vaihteessa 2015. Työn kestoksi on arvioitu yksi tunti. Sillan rakentamisen yhteydessä ruopattavalla vanhalla täyttömaalla levennetään tiekunnan tiealueen kohtaamispaikkaa, joka sijaitsee 200 m etäisyydellä sillasta. Ilmoitukseen on liitetty Ilvessalon osakaskunnan ja naapurikiinteistön puoltavat lausunnot. ELY-keskuksen mukaan työhön saa ryhtyä aikaisintaan 30 vuorokauden kuluttua (25.4.2015) ilmoituksen tekemisestä. Työtä ei tule tehdä pääsääntöisesti 1.5. - 31.8. välisenä aikana. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus metsäojituksen vesiensuojelusuunnitelman vastaanottamisesta, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry / Materkangas Etelä-Savon ELY-keskus on antanut 8.4.2015 päätöksen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry:n ilmoituksesta koskien ojitushanketta Haapalahden kylän tilalla Pekkilä RN:o 4:3. Ilmoituksen mukaan 12,6 ha alalla tehdään täydennysojitusta ja ojien perkausta yhteensä 3 529 m pituudelta. Kunnostusojitusalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan tai lietekuoppien ja vanhojen perkaamattomien ojien kautta Varjalanjärveen ja Pellosjärveen. Ojitusalueen etäisyys vesistöstä on 500 – 1000 m. Ilmoituksen mukaan ojituksella ei ole vaikutusta vesistöihin. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä siellä ole vedenottamoita tai merkittäviä luontoarvoja tai -kohteita. Ojituksen todennäköinen aloitusajankohta on syksyllä 2015 tai talvella 2015 – 2016. Työ kestää kolme viikkoa. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus metsäojituksen vesiensuojelusuunnitelman vastaanottamisesta, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry / Rokkalanharju Etelä-Savon ELY-keskus on antanut 8.4.2015 päätöksen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry:n ilmoituksesta koskien ojitushanketta Uusi-Haapalahden kylän tilalla Makkola RN:o 12:15. Ilmoituksen mukaan 8,5 ha alalla tehdään ojien perkausta 2 371 m pituudelta. Vedet johdetaan rakennettavien laskeutusaltaiden ja lietekuoppien sekä vanhojen perkaamattomien ojien kautta Pellosjärveen ja edelleen Kuhajärveen. Ojitusalueen etäisyys vesistöstä on noin 1,3 km. Ilmoituksen mukaan ojituksella ei ole vaikutusta vesistöihin. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä siellä ole vedenottamoita tai merkittäviä luontoarvoja tai -kohteita. Ojituksen todennäköinen aloitusajankohta on kesä - syksy 2015 ja työ kestää kaksi viikkoa. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus metsäojituksen vesiensuojelusuunnitelman vastaanottamisesta, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut, Kaakkois-Suomi / Kartteensuo Etelä-Savon ELY-keskus on antanut 8.4.2015 päätöksen Suomen metsäkeskuksen OTSO Metsäpalveluiden ilmoituksesta koskien ojitushanketta Anttolan kylän tiloilla Suppa RN:o 6:72 ja Mikkola RN:o 6:71. Ilmoituksen mukaan noin 93,4 ha alalla tehdään metsäojien perkausta yhteensä noin 26,2 km pituudelta. Vedet johdetaan seitsemän rakennettavan laskeutusaltaan, lietekuoppien ja vanhojen perkaamattomien ojien kautta Suureen Vehkajärveen. Ilmoituksen mukaan ojitushankkeen suunnitelluilla vesiensuojelurakenteilla minimoidaan ojituksesta aiheutuvat haitat vesistöön. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä siellä ole vedenottamoita. Alueen kaakkoislaidalla olevan Iso Valkialammen ranta-alueen nevasuo on kuvioitu metsälakikohteeksi vuonna 2000. Sarkaojan kaivu päätetään ennen nevasuota niin, ettei Iso Valkialammen ranta-alueen metsälakikohteen ominaispiirteet vaarannu. Ojitushanke toteutetaan vuosina 2015 – 2017. Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaan edustan vesistötarkkailu tuloksia, helmikuu 2015 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti 23.2.2015 vesinäytteet Punkaharjun tehtaan edustalta Pihlajaveden Kauvonlahdelta kolmelta havaintopaikalta. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Tehtaan eteläpuolen näytteet otettiin 1 ja 8 m syvyydestä. Analyysitulosten mukaan happitilanne oli erinomainen, vesi oli kirkasta ja väritöntä. Vesi sisälsi niukasti humusaineita ja oli ravinne- ja klorofylliominaisuuksiltaan erittäin karua. Veden hygieeninen laatu oli tutkitulta osin moitteetonta. Tehtaan länsipuolen näytteet otettiin 1, 5, 10 ja 16 m syvyyksistä. Veden happitilanne oli keskimäärin hyvä, mutta pohjan läheisessä vesikerroksessa hapen määrä oli hieman alentunut. Happitilanne oli kuitenkin muutamaa edellisvuotta parempi. Muilta osin veden laatu vastasi eteläpuolisen havaintopaikan veden laatua. Tehtaan luoteispuolen vesinäytteet otettiin 1 ja 5 m syvyyksistä. Veden laatu ei juuri poikennut kahdesta muusta näytepisteestä. Veden happitilanne oli erinomainen ja hygieeninen laatu moitteetonta. Kauvonlahden veden laatu kokonaisuutena voidaan pitää helmikuussa 2015 erinomaisena. Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaan velvoitetarkkailun tuloksia, maaliskuu 2015 Tehtaan henkilökunta otti työpäivän aikana 17.3.2015 kahdeksan tunnin kokoomanäytteet tukkihautomon kiertovedestä puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin vuorokausikuormitusarvot jäivät havaintopäivän vuorokausivirtaamalla (138 m3/d) alle vaadittujen raja-arvojen. Lopulliset kuormitusluvut lasketaan kolmen kuukauden virtaamien mukaan. Kiintoaineen puhdistusteho oli hyvä. Kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistustehot olivat välttäviä. Kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen puhdistustehot olivat heikompia. LUPA-ASIAT UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan TYVI -raportti vuodelta 2014 Savonlinnan vaneritehtaan suojelupäällikkö on toimittanut 17.2.2015 ympäristönsuojelupalveluille tehtaan ympäristölupamääräyksissä vaaditun yhteenvedon vuodelta 2014. Vuosiraportti on kirjattu ympäristöhallinnon TYVI Vahti -järjestelmään. Raaka-aineena käytettiin lehtipuuta 172 811 m³, josta valmistettiin vaneria 62 874 m³. Vanerin jalosteita (pinnoitus ja työstöt) valmistettiin 35 124 m³. Tuotannossa käytettiin kaupungin vesijohtoverkoston vettä 1 993 m³ ja Pihlajavedestä pumpattua vettä 17 790 m³. Vuoden 2014 aikana vaneritehdas käytti ostettua sähköä 24,6 GWh ja lämpöä 63,9 GWh. Tehtaan energiatehokkuutta lisättiin pölyasemien ohjauksen automatisoinnilla. Pölyasemat pysähtyvät automaattisesti tuotannon pysähtyessä ja yhden pölyaseman osalta lämmin kantoilma palautuu tehtaan sisäilmaan. Tehtaalla käytettävien kemikaalien määrät olivat vuonna 2014: - fenolihartsi (vaneriliima) 4 971 850 kg - hartsi (AD 326) 69 900 kg - hartsi (14J034) 19 950 kg - kovete (Dynea Prefere 24J376) 2 250 kg - reunasuojamaali (Teknol/JRM) 20 000 kg. Tehtaalla syntyi vuonna 2014: - energiajätettä 101,48 t - hautomolietettä 432,58 t - vaaralliseksi luokiteltavaa jätettä 57,77 t - pahvia ja paperia 16,18 t - kaatopaikkajätettä 36,2 t. Päästöt ilmaan muodostuivat hiukkasista (PM10) 5,6 t ja muista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (NMVOC -yhdisteet) 6 460 kg. Vesistöön johdetussa jätevesikuormassa oli vuonna 2014: - arseenia 0,02 kg - kromia 0,02 kg - kuparia 0,07 kg - nikkeliä 0,02 kg - lyijyä 0,01 kg - sinkkiä 1,01 kg - orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) oli 1 324 kg. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään kirjattu vuosiyhteenveto 2014, Suur-Savon Sähkö Oy / Savonlinnan varavoimalaitokset Suur-Savon Sähkö Oy / Mika Laine on lähettänyt 11.4.2015 vuosiyhteenvetoraportin yhtiön Pihlajavedenkujan, keskussairaalan, Haka-alueen ja Kaikuvuoren varavoimalaitosten sekä Laitaatsillan biolämpölaitoksen osalta. Pihlajavedenkujalla laitoksen käyttöaika oli vuonna 2014 yhteensä 38 h, jolloin laitos tuotti lämpöä 0,2 GWh. Polttoaineena käytettyä kevyttä polttoöljyä kului 20 000 kg, jonka tehollinen lämpöarvo oli 42,8 MJ ja kokonaisenergia 0,7 TJ. Keskussairaalan laitoksen käyttöaika vuonna 2014 oli yhteensä 180 h, jolloin laitos tuotti lämpöä 1,1 GWh. Polttoaineena käytettyä kevyttä polttoöljyä kului 126 229 kg, jonka tehollinen lämpöarvo oli 41 MJ, tyypillinen rikkipitoisuus 0,9 p-% ja kokonaisenergia 5,2 TJ. Haka-alueen laitokselta myydyn lämpöenergian määrä oli vuonna 2014 yhteensä 0,4 GWh, Kaikuvuoren 0,3 GWh ja Laitaatsillan biolämpölaitoksen 16,5 GWh. Ilmoitus murskaustoiminnan aloittamisesta, Destia Oy Antti Laapio Destia Oy:n Erikoisrakentamisesta / Kiviaines on ilmoittanut sähköpostitse 10.4.2015 ympäristölupaviranomaiselle murskaustoiminnan aloittamisesta Sylkyn, Enso-Gutzeitin ja Seppäharjun montuilla viikosta 16 alkaen noin kolmen viikon ajan. Sama murskausasema kiertää kaikki kolme paikkaa. Murskauksen suorittaa Rudus Oy ja murskaamon työnjohtajana toimii Harri Pasanen, puh. 050 406 2383. Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksesta vesitalousasiassa, Ruokoniemi - Kaijansaari tiekunta Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 17.12.2014 Ruokoniemi - Kaijansaari tiekunnalle luvan Puruveden Ruokoniemen ja Kaidansaaren välisen Martinsalmen pengertien pysyttämiseen ja sillan korjaamiseen hakemuksesta poiketen lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Tiekunta on vaatinut päätöksen muuttamista ja luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Hallinto-oikeus on päätöksellään 14.4.2015 ratkaisut asian, jonka mukaan lausunnon antaminen asiassa raukeaa, koska muutoksen- hakija on peruuttanut valituksensa aluehallintovirastoon 5.3.2015 saapuneella sähköpostilla. LUONNONSUOJELUASIAT Metsähallituksen 8.4.2015 myöntämät pyyntiluvat luonnonsuojelualueille: Luvat ovat voimassa 1.8.2015 – 31.7.2025. 1) Heikki Kososen metsästysseurue, supikoiran, minkin ja kanadanmajavan vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella. 2) Kaarlo Korhonen, supikoiran, minkin ja ketun vähentämiseen Joutenveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 3) Tappuniemen metsästäjät ry, supikoiran, minkin ja ketun vähentämiseen Joutenveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 4) Ikoinniemen seudun hirviseurue, supikoiran ja minkin vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa villisian pyyntiin ei myönnetä). 5) Joutenveden metsästysseura ry, supikoiran, minkin ja ketun vähentämiseen Joutenveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän ja mäyrän pyyntiin ei myönnetä). 6) Kirkkovuoren Erä ry, supikoiran, minkin, ketun ja kanadanmajavan vähentämiseen Hevonniemen luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 7) Kokkosaaren hirviseurue, supikoiran, minkin, ketun ja kanadanmajavan vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella (haettua poikkeuslupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 8) Kongonsaaren Erä ry, supikoiran, minkin ja kanadanmajavan vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa hirven, karhun, teeren, pyyn, metsäjäniksen, rusakon, sinisorsan ja telkän pyyntiin ei myönnetä tai ei ole tarpeen myöntää). 9) Laukansaaren hirviseurue, supikoiran, minkin, ketun ja kanadanmajavan vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 10) Matti Mäkelä, supikoiran, minkin, ketun ja kanadanmajavan vähentämiseen Pihlajaveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa näädän pyyntiin ei myönnetä). 11) Vaaran hirviseurue, supikoiran ja minkin vähentämiseen Puruveden luonnonsuojelualueella (haettua lupaa hirven, metsäjäniksen, rusakon, teeren ja pyyn pyyntiin ei myönnetä). Pyyntilupiin liittyy mm. seuraavaa ohjeistusta luvan saajille: Minkin, supikoiran ja ketun pyyntiaika Joutenveden luonnonsuojelualueella on vuosittain 1.9. – 31.12. ja kanadanmajavan 1. - 30.4. ja 1.9. – 31.12. Luvan hakija tarvitsee ko. lajien pyyntiin myös metsästyslain 17 §:n mukaisen metsästysluvan. Metsästyslupa myönnetään hakijan ja Metsähallituksen välisellä metsästysvuokrasopimuksella. Luonnonsuojelualueilla on voimassa luonnonsuojelulain 13 – 15 §:ien mukaiset rauhoitusmääräykset. Lain 15 §:n mukaan alueella voidaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajin yksilöiden lukumäärää. Luvan perusteluina on, että minkki, supikoira ja kettu aiheuttavat merkittävää vahinkoa paikallisiin lintukantoihin. Lisäksi vähälumisina talvina kettu aiheuttaa sekä predaation että epäsuoran häirinnän kautta, huomiotavan riskitekijän norpan pesinnän onnistumiselle. Kanadanmajava vaikuttaa Saimaalla paikallisesti merkittävästi lehtipuuvaltaisten rantametsien tilaan, jolloin erityisesti lehtoluontotyyppien ja valkoselkätikalle elinympäristöksi soveltuvien rantametsiköiden tila heikentyy. Metsästyksessä tulee noudattaa metsästyslain määräyksiä sekä niitä asetuksia joita sen nojalla on annettu. Luvan haltijan tulee noudattaa ko. alueelle luvan voimassaoloaikana mahdollisesti annettavaa luonnonsuojelualueen järjestyssääntöä. Lupa tai sen kopio on pidettävä mukana metsästystä harjoittaessa. Luonnonsuojelualueilla tulee liikkua niin, että vältetään kasvillisuuden turhaa tallautumista ja maaston kulumista. Tarpeetonta häiriötä luonnolle ja alueen muille käyttäjille tulee välttää. Metsästyksen järjestelyssä on erityisesti huomioitava luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttö ja toimittava siten, ettei metsästys aiheuta haittaa eikä vaaraa muille kävijöille. Luonnonsuojelualueille ei saa pystyttää pysyviä ruokintapaikkoja tai metsästystorneja, liikkua maastossa moottoriajoneuvolla tai tehdä avotulta. Avotulen saa tehdä tähän tarkoitukseen osoitetuissa paikoissa, käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Olemassa olevia metsästystorneja saa käyttää niin kauan kun ne ovat käyttökunnossa. Ampuminen 150 m lähempänä luonnonsuojelualueen retkeilyrakenteita on kielletty. Alueelle ei saa jäädä toiminnasta jälkiä tai roskia. Loukku- tai rautapyyntiä harjoittaessa pyyntilaitteet on merkittävä niin, että niistä käy ilmi luvan haltijan yhteystieto sekä luvan numero. Liikkuessaan lupa-alueella luvan haltijan on toimittava siten, että se ei aiheuta häiriötä rauhoitetulle, uhanalaiselle tai erityisesti suojellulle lajille. Luvan saajan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä antaa kirjallinen selostus luvan käytöstä Metsähallitukselle. Metsähallitus katsoo, ettei luvan ehtojen mukainen pyynti aiheuta merkittäviä haittoja Pihlajaveden eikä Joutenveden - Pyyveden Natura-alueelle eikä siten vähennä alueen Natura-arvoja. Pienpetojen tehokas vähentäminen parantaa alueen linnustollisia arvoja ja kanadanmajavan pyynti vaikuttaa metsikkötasolla todennäköisesti positiivisesti alueen lehtojen ja luonnonmetsien luonnontilaan ja edustavuuteen. MUUT ASIAT Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a –luvun hulevesien erityisiä säännöksiä valvovan viranomaisen määrääminen Savonlinnan kaupungissa Kaupunginhallitus päätti määrätä 13.4.2015 § 196, että Savonlinnan kaupungissa rakennus- ja ympäristölautakunta on toimielin, joka valvoo maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a –luvussa hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä tehtävässään rakennus- ja ympäristölautakunta voi tarvittaessa: 1) antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia hulevesimääräyksiä hulevesien hallinnasta (MRL 103 j §) 2) antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi (MRL 103 k §) tarvittaessa uhkasakko- ja teettämisuhkamenettelyä käyttäen 3) myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f §) 4) osoittaa kiinteistön ja kunnan hulevesijärjestelmien yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL 103 g §). Ympäristönsuojelupalvelujen tilinpäätös vuodelta 2014 Ympäristönsuojelupalvelujen tilinpäätös on osana teknisen toimialan tilinpäätöstietoja. Vuotta 2014 koskeva käyttötalouden toteumaraportti, tulos- ja tavoitekortit toteumatietoineen ja investointien tilipäätös ympäristönsuojelupalvelujen osalta on esityslistaliitteenä A. Tilinpäätöksen mukaan ympäristönsuojelupalvelujen käyttötalouden toimintakulut vuonna 2014 olivat 411.395 euroa ja toteumaprosentti on 98,1 vuoden 2014 talousarvioon ja talousarviomuutoksiin verraten. Toimintatuotot olivat 251.982 euroa ja toteumaprosentti on 113,6. Investointi olivat 0 euroa. Onnettomuusseloste öljyvahingosta, Tervalammintie 144 Etelä-Savon pelastuslaitos on toimittanut 2.4.2015 onnettomuusselosteen Lilja Piirosen omistamalla maalla 27.3.2015 tapahtuneesta vahingosta, jossa Metsäkoneurakointi Matti Jääskeläisen metsätyökoneesta oli valunut koneen siirron aikana piha-alueelle rikkoutuneesta hydrauliikkaletkusta koneen omistajan mukaan alle 10 litraa hydrauliikkaöljyä. Torjuntatoimenpiteenä pelastuslaitos keräisi lumilapiolla jätesäkkeihin 600 litraa öljyistä lunta, joka kuljetettiin kevytperävaunulla Savonrannan öljyntorjuntavaraston muovisäilöön sulamaan. -----------(Valmistelu: ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 - 417 4685 ja harjoittelija Sari Björnholm puh. 044 - 417 4689) Ympäristöpäällikön esitys: Lautakunta päättää, että selostusosassa referoidut asiat eivät anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäväksi, ja merkitä asiat tiedoksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin.
© Copyright 2024