1. No category

LAUSUNTO
1(2)
2)
Salminen, Poukka, Salomaa
19.5.2015
Eduskunnan talousvaliokunnalle
Kuuleminen 19.5.2015
Viite: E 178/2014 vp, E 177/2014 vp, E 180/2014 vp
ENERGIAUNIONIPAKETTI
Kiitämme talousvaliokuntaa mahdollisuudesta esittää Energiateollisuus ry:n (ET) kommentit
komission 25.2.2015 julkistamaan Energiaunionipakettiin sekä TEMin kolmessa perusmuistioissa esittämiin Suomen kantoihin siitä.
Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastopolitiikkaa koskeva
puitestrategia
Energiateollisuus ry tukee Energiaunioni – hanketta. Energiaunionin onnistumisen kannalta on
tärkeätä, että sen toteuttamiseen komission ohella jäsenmaat ja parlamentti sitoutuvat vahvasti. Energiaunionissa keskeisessä asemassa on oltava EU:n energiasisämarkkinoiden
loppuunsaattaminen. Se parantaa parhaiten myös EU:n energiaturvallisuutta.
Energiaunionissa aivan olennaista on Euroopan voimavarojen yhdistäminen ja hyödyntäminen niin Euroopan, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla toimintavarman, kestävän ja
kilpailukyisen eurooppalaisen energiajärjestelmän luomiseksi.
Energiaunionin on fokusoiduttava olennaisimpiin yhteisötason toimiin; toimet ja tavoitteet, jotka on järkevä asettaa jäsenmaissa, on jätettävä niiden päätäntävaltaan. Nyt eri hankkeita on 15 ja niilläkin useita alakohtia, joiden toteuttamiseen tämän komission aikana tai ainakin esitetyissä aikatauluissa sisältyy ehkä turhan paljon optimismia. On tärkeää, että hankkeet priorisoidaan ja etusijassa pyritään varmistamaan priorisoitujen hankkeiden toteuttaminen sovitussa aikataulussa tämän komission aikana.
Energiaunionin 15 kohdan hankelistasta ja niiden alakohdista mielestämme on priorisoitava
seuraavat kohdat:
1. Eurooppalaisen sähköinfrastruktuurin ja erityisesti rajajohtojen rakentaminen niin, että
markkinoiden kannalta riittävä siirtokapasiteetti on maiden välillä ja muissa nykyisissä pullonkauloissa. Se on välttämätön edellytys toimiville sähkömarkkinoille ja 3. sisämarkkinapaketin täydelle toimeenpanolle.
2. On luovuttava investointeja ja markkinoita haittaavasti turhasta sääntelystä ja lainsäädännöstä niin EU- kuin kansallisellakin tasolla. Erityisesti on luovuttava säädellyistä kuluttajahinnoista.
3. Liikennepaketti on toteutettava suunnitellusti vuonna 2016 ja sen on vahvasti tähdättävä
puhtaampaan maantieliikenteeseen.
4. Lämmitys on liikenteen ohella suuri energiankäyttäjä. Lämmityksen ja jäähdytyksen
strategia on valmisteltava huolellisesti, ja kuitenkin nopealla aikataululla. Lämmityksen
kuten liikenteenkin energiavalinnoilla voidaan merkittävästi lisätä myös omavaraisuutta.
5. Tutkimukseen ja innovaatioihin ja erityisesti hankkeiden kaupallistamiseen on lisättävä
panoksia ja päivitettävä SET-ohjelma nopealla aikataululla. Horisontti 2020 – ohjelman
merkittävästä energiarahoituksesta on saatava täysi hyöty.
6. Päästökauppaa on uudistettava ja sen on oltava selkeästi hyvin ennustettava ja vakaa pääohjauskeino päästökauppasektorilla. Päästökauppaa olisi pyrittävä laajentamaan lämmityssektorille. Päästökaupan epäsuora rasitus sähköintensiiviselle teollisuudelle on
kompensoitava EU-tason harmonisoidulla menettelyllä.
Energiateollisuus ry
Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 Helsinki
PL 100, 00101 Helsinki
Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900
www.energia.fi
2(2)
7. Hallintomenettelyn (governance) selkeä ja byrokratiaa välttävä rakenne on 28 jäsenmaan unionissa ensiarvoisen tärkeätä. Energiaunionin on toteutettava asetetut ilmasto-,
toimitusvarmuus- ja kilpailukykytavoitteet siten, että kaikkia EU:n energia- ja ilmastohankkeita myös hallinnoidaan sen muodostaman kokonaisuuden puitteissa.
Energiateollisuus yhtyy pitkälti perusmuistiossa esitettyyn Suomen kantaan. Pidämme energiaunionin puitestrategiaa tervetulleena asiakirjana. Toivon mukaan se selkeyttää energiapolitiikkaa ja nivoutuu Eurooppa-neuvoston asettamiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin 2030 saumattomasti. Toivomme myös, että Suomi pitäisi ainakin yllä olevat keskeisiksi asettamamme
asiat ja tavoitteet neuvostossa asialistalla.
Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen
Energiateollisuus ry tukee valtioneuvoston selvityksen linjauksia Suomen kannaksi ja toimiksi
Pariisin ilmastokokoukseen. Kansainvälisen sopimuksen syntyminen on tärkeää paitsi ilmastonmuutoksen hillinnälle, myös eurooppalaiselle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle ja energiasektorin ilmastotoimien jatkuvuudelle. ET:n mielestä ensisijaisen tärkeää on saavuttaa riittävä
kattavuus maailman päästöistä, esimerkiksi 80 % päästöistä tai G20-maiden mukana olo riittäisi vaikuttavan sopimuksen aikaansaamiseen.
Pariisin kokouksen tulisi selkeyttää kokonaiskuvaa ilmastopolitiikasta: miten maiden antamien
sitoumusten viitoittama työ jatkuu, miten sitä seurataan ja valvotaan. Tärkeää olisi myös saada edistettyä markkinamekanismien hyödyntämistä kustannustehokkaiden päästövähennysten
ohjaamisessa ja kannustaa hiilen hinnoitteluun maissa, joissa päästökauppaa tai hiiliveroa vastaavia työkaluja ei vielä ole käytössä. Markkinamekanismien ja ilmastorahoituksen periaatteiden tulisi edistää yksityisen sektorin investointimahdollisuuksia. Suomelle tärkeää on myös
maankäyttö- ja metsäsektorin laskentasääntöjen luominen siten, että bioenergiaa ja hiilinieluja
voidaan kumpiakin hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnässä laajasti.
Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliityntätavoitteen saavuttaminen ja sähköverkon
parantaminen vuoteen 2020 mennessä.
Energiateollisuus tukee esitettyä Suomen kantaa. Riittävät siirtoyhteydet ovat välttämättömiä
yhteisten sisämarkkinoiden synnylle ja sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämiselle vaihtelevan
sähkön tuotannon lisääntyessä eri maissa. Siirtoyhteydet myös helpottavat vähäpäästöisen tai
päästöttömän tuotannon lisäämistä ja runsaspäästöisen tuotannon korvaamista. Keskeisiä asioita Suomen kannassa nähdäksemme ovat:
-
Suomi on täysin sitoutunut sisämarkkinoihin.
Pahimmat pullonkaulat ja energiasaarekkeet on saatava purettua nopeutetusti.
Energiainfrastruktuuri-investoinnit tulee pääsääntöisesti saada aikaan markkinaperusteisesti,
EU-rahoitusta voidaan antaa kehyksen puitteissa.
EU-laajuisesti alueellisen yhteistyön tiivistäminen ja ajatus infrastruktuurifoorumista ovat
kannatettavia.
Vaikka Suomen siirtoyhteydet ovat jo nyt merkittävästi suuremmat kuin vähimmäistavoitteen
10 %, lisäsiirtoyhteyksiä kaivattaisiin edelleen. Merkittävin yksittäinen hanke olisi kolmannen
siirtoyhteyden rakentaminen Suomen Lapin ja Norrbottenin välille. Useisiin muihin vireillä oleviin siirtoyhteyshankkeisiin nähden se olisi melko edullinen. Käsityksemme mukaan Suomen
kantaverkkoyhtiö Fingrid olisi valmis viemään hanketta eteenpäin, mutta Ruotsin Svenska
Kraftnätille se ei ole ollut kiireinen.
Yhteydet Suomesta Baltian suuntaan (EstLink 1 ja 2) ovat Baltian sähkönkäytön suuruuteen
nähden jo riittävän suuret. BEMIP (Baltic Energy Market Interconnection Plan) on ollut huomattava menestystarina EU:n energiapolitiikassa, kun Baltian sähköverkko on jo voitu yhdistää
Suomeen ja yhdistetään pian myös Ruotsin (NordBalt 1) ja Puolan kanssa rakenteilla olevilla
hankkeilla. Baltian maille sähköjärjestelmän synkronisointi Keski-Euroopan järjestelmään Puolan kautta on ehkä tärkeämpi poliittisen riippumattomuuden kuin sähkön saatavuuden tai talouden kannalta.
Lisätiedot: Pertti Salminen, p. 040-5696996, [email protected]