1. No category

Lohi palaa
kemijokeen
LOHIUUTISIA ITÄ-LAPISTA – Kesä 2015 - Julkaisijat Kalastajan Savukoski Ry ja Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä
Nimikkotaimenia ja
kummilohia virtuaalikoskiin Miksi lohi nappaa,
Ratkaise ikuinen mysteeri
vaikka sen ei pitäisi
Kalamiehet ja tutkijat uskovat, että lohen nappaamisen arvoitus ratkeaa jonain päivänä, vaikka siihen liittyy käsittämätön ristiriita. Lohen sappirakko kuivuu keväällä kokoon
ja kala lakkaa syömästä kutunousulla. Silti se nappaa usein
ja ärhäkkäästi.
Oman kummikalan voi ostaa suoraan savukosket.fi-sivuston verkkokaupasta.
Projektiassistentti Mikko Välikangas testaa kalan syöntiä Miekkakoskella.
Kalastajan Savukoski -yhdistys istuttaa ensi kesänä pyyntikokoisia lohia ja taimenia kolmeen
Ylä-Kemijoen koskeen Savukoskella. Istutukset rahoitetaan ainutlaatuisella kummikalajärjestelmällä. Yritykset, yhteisöt ja matkailijat ostavat merkittyjä kaloja, joiden vaiheita ne
seuraavat tietokoneen päätteeltä, virtuaaliskoskesta.
Lapin aluehallintovirasto myönsi
luvan lohien ylisiirtoon Kalastajan
Savukoski ry:lle viime keväänä. Lohen istutuksia jatketaan vuosittain,
kunnes joen oma poikastuotanto
turvataan lohiportailla ja muilla tulevaisuuden ratkaisuilla.
kesää. Naruskajärvellä ajoimme
viime kesänä helteiden vuoksi neljä
eri reissua. Saimme kaikki taimenet
elävinä veteen, sanoo yhdistyksen
puheenjohtaja Kari Kivelä.
Lohi palaa kotiin
Kalastajan Savukoski rakentaa virtuaalikoskia ja myy kummikaloja.
Lisäksi se on kunnostanut neljä
hyvin varusteltua taukopaikkaa
Savu-, Pahta- ja Miekkakoskien
rantaan.
– Remontoimme tulipaikat, hyysikät
ja liiterit. Rakensimme vapatelineet,
kalankäsittelypöydät ja infotaulut,
joihin tein tarkat koskikuvaukset,
Lohet pyydetään Perämereltä. Lääkärintarkastuksen jälkeen kalat
mitataan, punnitaan ja niihin kiinnitetään kalamerkit ja joihinkin radiolähetin.
Jokeen vapautetaan hyväkuntoisia, noin kahdeksankiloisia lohia.
– Lohia siirretään vähitellen pitkin
Ivalo
SAVUKOSKI
Sodankylä
Kemijärvi
Rovaniemi
Sääliteoria
Hauskin ja järkyttävin lohen ottitulkinnoista on sääliteoria.
Mies suunnittelee koko talven
kalareissua Lapin lohijoelle. Hän
väkertää perhoja, lukee kalakirjoja, kärsii typerästä esimiehestä
ja vaimon alituisesta ilkeilystä.
Sitten hän vihdoin pääsee vuoden
kärsimysnäytelmästä Joelle, uittaa
viikon, kaksi ja ehkä kolmekin
perhoa… eikä edes yritä.
Lopulta, liki kuukauden kuluttua, kun kaikki toivo on hiipunut,
lohi iskee pelkästä säälistä.
Mikä on oma ottiteoriasi?
Osallistu
kilpailuun
www.savukosket.fi/lohinappaa
Itä-Lapin erämaissa ja tunturimaisemissa virtaavat vesistöt muodostavat kalastajan aarreaitan, jonka kerran löytäneet palaavat
sinne aina uudestaan. On aika ottaa kartta esiin ja opastaa kalastajat sekä luontomatkailusta kiinnostuneet Itä-Lappiin!
SALLA
Kuusamo
Oulu
Sopii koko perheelle
projektiassistentti Mikko Välikangas
kertoo.
Infotaulu opastaa lukemaan
vettä, katsomaan kosken syvänteitä,
kivien huopeita ja kalan peilejä. Ne
kertovat, missä sijaitsevat parhaat
ottipaikat ja missä viihtyy asentokala. Infotaulun havainnekuva neuvoo kahlaamaan koskea oikein, ettei
karkota kalaa.
Infotaulut madaltavat kynnystä
aloittaa perho- tai viehekalastusharrastus. Kun alkuun pääsee, homma
vie mukanaan. Tämä harrastus sopii
koko perheelle, myös pienimmille.
Ei tarvitse aina saada kahdeksankiloisia kojamoita. Aluksi riittää
pieni sintti.
Pyytömies on pohtinut tätä arvoitusta tuhansia vuosia, mutta
vieläkään hän ei ole kyennyt ratkaisemaan sitä.
Muuan lappilainen kansanperinteen harrastaja keräsi 25 erilaista teoriaa lohen ottisyistä. Hän
jakoi ne kymmeneen pääteoriaan ja
vajaaseen pariinkymmeneen muuhun teoriaan.
Ne vaihtelevat biologisista reviiri- ja ärsyyntymistulkinnoista
ilmastonmuutos- ja ilmanpaineteorioihin. Jotkut korostavat lohen kiimaa, toiset turhautumista
ja muuan jopa freudilaista lapsuudenjäännettä.
Naruskajärvi
Naruskajärvi ja Kullajärvi sijaitsevat Sallan
kunnan Naruskan kylältä n. 35 km pohjoiskoilliseen – aivan itärajan tuntumassa. Järviin
istutetaan joka vuosi pyyntikokoista taimenta ja
siikaa. Lisätietoja: www.naruskajarvi.fi
Kalastajan
Savukoski
Savukoski, Pahtakoski ja Miekkakoski ovat kolme
Ylä-Kemijoen kunnostettua koskikalastuskohdetta
Savukoskella. Koskiin istutetaan pyyntikokoista
taimenta ja Perämereltä siirrettyä luonnonlohta.
Lisätietoja: www.savukosket.fi
Kesä 2015
Lohi palaa kemijokeen
Entisajan eväät:
Naruskajärvellä
syntyi nerokas idea
Lohenpääkeittoa ja
karhunkäristystä
Aimo Kakkinen muistaa, kun he
tulivat evakosta Kemijoki-varteen.
Rovalan pirtissä asui kymmenen
henkeä ja kaikilla kova nälkä.
– Olin vasta 11-vuotias. Hakkasimme siskon kanssa päivällä juurikoita metsässä ja illalla lähdimme
tuohustamaan. Arinat eli atraimet
olivat huonossa kunnossa. Niitä
käytettiin vuosikymmeniä. Uusia
ei saanut, koska sota vei maasepät.
Tylsä arina ja alaikäinen lapsi
olivat huono yhdistelmä taltuttamaan kiimasta ärtynyttä lohta.
Tuskin sai iskettyä atraimen piikit
suomupanssarin läpi. Ja entä jos
saikin. Lohi painoi enemmän kuin
poika ja vei lapsiraukan yönmustaan poukamaan.
Eräänä aamuyönä Aimo tuli
kotiin. Isä tiedusteli lapsilta: – No
saitteko mitään?
– Saimma met 65 harria ja tammakkoa. Taimenia näimme myös
ja pieniä lohia mutta emme uskaltaneet pistää, Aimo kertoi.
Itä-Lapin murteessa tammukkaa kutsutaan tammakoksi ja harjusta harriksi.
Isoveljet pistivät lohta
Toisella reissulla Aimo sai 90 ”pikkukalaa”, siis sen ajan näkemyksen
mukaan pientä. Nykyään sellaisista
vain uneksitaan. Isoveljet pistivät
kolmatta sataa harria ja tammakkoa, neljä mätilohta ja kojamoa.
Isommat kalat piti tuohustaa
Kari Kivelä on käyttänyt virtuaalijärvi- ja kumminkalajärjestelmää
Sallan Naruskajärvellä. Paikallinen kalastusyhtymä istuttaa
pyyntikokoista kalaa jo toiseksi eniten Lapissa ja suurin pyydystetty
taimen painoi yli seitsemän kiloa.
keskellä jokea, syvässä haudassa.
Aarne-veli oli sodankäynyt mies.
Hän iski 16-kiloista kojamoa niskaan. Kala ei talttunut vaan hyppäsi ensin korkealle ilmaan ja jäi veuruamaan pohjaan arinan päässä.
Aarne huusi, että iske Aimo perkele sinäkin.
– Minä iskin niin paljoin kuin jaksoin mutta tylsä arina kimppasi lohen panssarista. Lopulta kala väsyi
ja veli sai sen vedettyä törmälle.
Kakkisen maakellarissa säilytettiin valtavia lohitynnyreitä,
jotka vetivät 30 ja 50 kiloa. Sadan
kilon tynnyriin suolattiin ahvenia
ja pikkunelikoihin siikoja, tammakoita ja harreja.
– Lohen päästä äiti keitti meille kalakeittoa. Isä savusti karhun lihaa
savusaunassa ja kuuma rasva tippui selkään. Karhunlihakeitosta en
perustanut mutta karhunkäristys
ja karhunkämmenkeitto maistuivat hyvältä.
– Aloimme kehittää Naruskajärveä 2010,
koska sen kalakanta oli runsas mutta kalakoko pieni. Teimme vesitutkimukset ja
koekalastukset. Niiden perusteella tutkijat
suosittelivat pikkusiian ja ahvenen vähentämistä ja taimenen istuttamista tilalle,
Kivelä kertoo.
Järven kunnostajat oivalsivat, että istutuskalan pitää olla pyyntikokoista, jotta
kalastusmatkailija kiinnostuu. Tarvittiin
myös tehokas tiedotus- ja markkinointikanava, virtuaalijärvi.
Virtuaalijärvi tehtiin animaatiolla ja tietokonegrafiikalla. Se
muistuttaa oikeaa järveä, jossa
kalat uivat kuin akvaariossa.
Sponsorit ostavat mainospaikan
virtuaalikalan kylkeen. Menetelmä käänsi
markkinoinnin päälaelleen. Ennen yrittäjä
etsi asiakkaita mutta nyt asiakas tuli yrittäjän luokse.
Lisätietoja: www.naruskajarvi.fi
rovaniemi
Skotlannin lohiportaat
toimineet puoli vuosisataa
Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen
kalatiestrategian 2012. Painopiste siirtyy istutuksista kalojen luonnonmukaisen lisääntymiseen ja elinkierron
palauttamiseen. Strategia ohjaa kalateiden rakentamista 2020-luvun lopulle saakka.
Kemijärven alapuolella toimii kahdeksan voimalaitosta. Tarvitaan kahdeksat kalaportaat.
Professori Jaakko Erkinaro laskee,
että 90 prosenttia kaloista voisi selvitä
hengissä voimalaitoksen yläpuolelle.
Jokainen voimalaitos syö kudulle
kemi
nousevista ja mereen palaavista lohi
parvista joka kymmenennen kalan.
Tuhannesta lohesta Savukoskelle selviää puolet.
Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Pentti Pasasen mukaan
Skotlannin kalatiet toimivat. Kalat nousevat useista peräkkäisistä kalateistä.
– Skotlantilaiset huomasivat, että
Kaplan-turbiinit eivät vahingoita kaloja ja smoltit voi kuljettaa patoaltaiden ohi. EU:n puitedirektiivi velvoittaa
lähitulevaisuudessa minimivirtaamat.
Savukoski
Kalastusluvat
Yli-Kemin yhtenäislupa ja pilottikoskien erityislupa.
Valtion kalastuksenhoitomaksu tulee olla maksettuna.
Kalastusluvat ovat henkilökohtaisia tai perhekohtaisia. Perhelupa kattaa samassa taloudessa asuvat
kaksi aikuista ja alle 18-vuotiaat.
Pilottikoskien erityislupa oikeuttaa kalastamaan
myös koskikohteilla: Savukoski, Miekkakoski ja
Pahtakoski. Erityislupa sisältää myös yhtenäisluvan.
Erityislupa-alueen rajat on merkitty maastoon. Erityislupa-alueiden koskiin istutetaan carlin-merkittyä
Kalastajan
Savukoski
kookasta taimenta ja vuoden 2015 kesällä lohta.
Pilottikohteista ja muista Savukosken kalastuskohteista löydät tietoa: www.savukosket.fi
Erityislupa, viehelupa/henkilö
Vuorokausilupa 25 €/vuorokausi
Viikkolupa 50 €/viikko
Vuosilupa 65 €/vuosi
Erityislupa, viehelupa/perhe
Vuorokausilupa 30 €/vuorokausi
Viikkolupa 65 €/viikko
Vuosilupa 95 €/vuosi
Yhtenäislupa, viehelupa/henkilö
Vuorokausilupa 10 €/vuorokausi
Viikkolupa 35 €/viikko
Vuosilupa 50 €/vuosi
Yhtenäislupa, viehelupa/perhe
Vuorokausilupa 15 €/vuorokausi
Viikkolupa 50 €/viikko
Vuosilupa 80 €/vuosi
Lupamyynti Kalastusluvan voi ostaa maksamalla
lupamaksu pankkitilille tai myyntipaikoista.
Tiedot löydät: www.savukosket.fi/kalastusluvat
Kesä 2015
Lohi palaa kemijokeen
Ylä-Kemi on lohen
häähuone ja lastentarha
savukoski
Kemijoen pääuomassa, Kemijärven yläpuolella ei ole patoja vaan
satoja kilometrejä vapaata vettä. Uiton perkaukset on kunnostettu.
Virtapaikat, nivat, kosket ja koskien pohjat ovat kunnossa. YliKemi on hyvä kutu- ja poikastuotantoalue lohelle ja taimenelle.
– Näissä koskissa on erittäin paljon
kivisimppuja, harjuksen ja taimenen
ruokaa. Saimme myös mutuja, mateita, hauentuppeja sekä harjuksen ja
taimenen nollikkaisia eli tämän kesän
poikasia kalatalousasiantuntija Simo
Paksuniemi kertoo.
Pilottikosket vaikuttavat luonnontilaisilta. Suuri taimen ja harjus viihtyvät
niissä mutta poikasia esiintyy vähän.
Ne olivat tutkimusvaiheessa jo vaeltaneet talvehtimaan suvantoihin.
– Pääuoman lisäksi Naruska-, Maltio-,
Tenniö- ja Pyhäjoki ovat paratiisi vaelluskaloille. Siellä on hienoja kutuso-
” rvi
kemija
merikkoja ja puhtaat vedet. Niitä ei ole
pilattu niin pahasti suo- ja metsäojituksilla kuten alempana Kemijoki-vartta,
ylitarkastaja Jarmo Huhtala sanoo.
Naruskaa pidettiin ennen erinomaisena lohijokena, johon nousivat lohi,
taimen ja siika.
– Koekalastuksemme osoittavat, että
joki on elpynyt mahtavaksi taimenjoeksi. Naruskalta nousee useampikiloisia taimenia. Pari vuotta sitten sieltä
saatiin yli seitsemän kiloinen taimen.
Myös Ylä-Kemijoen kalakannat ovat
kalamiesten mukaan elpyneet.
Kemijärveen oma järvilohi
Voisiko Itämeren merilohi siirtyä kudun jälkeen syönnökselle Kemijärveen ja sopeutua sinne?
Näin syntyisi uusi järvilohikanta.
Laatokan, Äänisen ja Saimaan järvilohet syntyivät, kun merilohi jäi loukkuun jääkauden jälkeen. Pohjois-Amerikassa järvilohi viihtyy hyvinkin
pienissä järvissä.
Professori Jaakko Erkinaro sanoo
tutustuneensa yhteen ”järviloheen”
Kuolan Tuulomajoella. Venäläiset
istuttivat 1970–1971 Nuorttijärven
patoaltaaseen 30 000 Kola-joen lohenpoikasta. Seuraavina vuosina sieltä
saatiin keskenkasvuisia lohia, jotka
olivat 30–40 sentin pituisia. Suomen
puolelta saatiin 1975 joitakin kutulohia
Nuorttijärveen laskevista latvavesistä.
Naruskajärvi
Entä Kemijärvi
– Kemijärvessä on hyvät olot järvilohelle. Se on suuri järviallas, jossa riittää syötävää, kuten kuore ja muikku.
Mutta järvessä viihtyy myös petokaloja, hauki ja kuha. Hauet syövät lohenpoikasia mutta lohi selvisi syönnösmatkalle mereen tuhansia vuosia.
Mutta jokin estää järvitaimenen
nousun Kemijärvestä joen yläjuoksulle.
Sieltä saadaan vähän suuria taimenia,
kun ajattelee suuria tuotantoalueita ja
vapaata yhteyttä syönnösalueelle.
Erkinaron mukaan taimenen elin-
kierto on monimutkaisempi kuin lohen.
– Osa taimenen kannasta ei vaella
lainkaan vaan asustaa koko ikänsä
puroissa tammukkana. Osa vaeltaa
kuten lohi ja käy kasvamassa suurissa
järvissä tai meressä. Lohi on yksioikoisempi vaeltaja. Kun se tulee tiettyyn
ikään, kaikki lähtevät vaeltamaan.
Kalakantaa hoidetaan kalastustoimenpitein sekä kalanistutusten avulla. Järvialueelle istutetaan vuosittain
pyyntikokoista sekä pienpoikasvaiheessa olevaa taimenta ja siikaa. Pyyntirajoitus; taimenen alamitta 50 cm,
saalismäärä 3 taimenta vuorokaudessa. Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä myy viehelupia kaikille halukkaille!
Kalastusluvat
Lupamyynti
Vieheluvat
• 60 €/kausi, aikuiset
• 40 €/viikko, aikuiset
• 25 € /kausi, 12 – 17-vuotiaat
• alle 12 vuotiaat eivät tarvitse lupaa
Sallan Autohuolto Ky - SEO – Matkahuolto
Savukoskentie 13, 98900 Salla, p. 040 7099 687
Avoinna ma–pe klo 6.30–17.00, la klo 10–14.00
Naruskan Retkeilymaja
Naruskantie 147, 98960 Naruska
p. +358 (0)40 412 7776 (Kari Santala)
Naruskajärvi
Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä
www.naruskajarvi.fi
Viehe- ja pyydyslupia voi tilata postitoimituksena myös
sähköpostiosoitteesta: [email protected]
Kari Kivelä, p. 0400 580 109, [email protected]
Kesä 2015
Majoituspalvelut
Mökit
Eero Niku-Paavo
Lohi palaa kemijokeen
Leirintäalue
www.samperi.com
[email protected]
016-841351
Joulumuorin Tupa
0400-803839
Ravintola
Tarvikevuokraus
Ohjelmapalvelut
K-market Heinäjärvi
Savukoski
KALASTUSTARVIKKEET
KALASTUSLUVAT
ALKON TILAUSPALVELU
SAVUKOSKI
98800 Savukoski - p. (016) 841 241
[email protected]
Korvatunturin
Puoti
Korvatunturin Puoti
Uistimia, poronlihaa
ja lahjatavaroita
Pystykorvalla metsästät perinteisesti
– Suomenpystykorva on älykäs. Se valitsee ihmisen, jonka hyväksyy. Sen jälkeen pystykorvasta saa elinikäisen
ystävän. Sitä ei tarvitse kurittaa ja sille ei tarvitse huutaa. Vanhasta pystykorvasta sanotaan, että se on puhetta
vailla, Eero Niku-Paavo kertoo.
Rovaniemeläinen Niku-Paavo on metsästänyt pystykorvan kanssa kohta 40 vuotta. Hän
on Rovaseudun pystykorvakerhon perustajajäseniä ja toimii myös valtakunnallisessa rotujärjestössä, Suomen pystykorvajärjestössä.
Suomenpystykorva on itsetietoinen asemastaan laumassa eli perheessä. Se on isännän jälkeen seuraava arvojärjestyksessä.
– Alkuperäisen suomenpystykorvan luonteeseen saatiin jalostuksella lisää sosiaalisia piirteitä. Nyt se soveltuu perhekoiraksi.
Rotu on helppohoitoinen ja sopeutuu kerrostaloon. Rodun luonteeseen ei kuulu löhötä sohvan pohjalla, vaan se on toimelias
ja terhakka.
Sillä riittää luontoa joskus liikaa ja saattaa
vahingoittaa itseään.
Asiantuntijat sanovat, että Suomen pystykorvan metsästysvaltteja ovat erinomaiset
aistit, hyvä haku ja löytökyky, nopea reagointi, yhteistyöhalukkuus ja erinomainen
suuntavaisto.
Miten pystykorva työskentelee?
Niku-Paavo kertoo, että pystykorva työskentelee metsällä itsenäisesti mutta silti pitää yhteyttä isäntään. Koira merkitsee linnun puuhun, haukkuu ja tarkkailee, mistä
isäntä ilmestyy.
Koiran kuono osoittaa suoraan kohti
saalista. Isäntä päättelee haukun sävystä,
kuinka kaukana haukkupaikka sijaitsee ja
mistä suunnasta kannattaa lähestyä.
Vuosien jälkeen isäntä oppii tulkitsemaan koiran haukkua. Mustaa metsoa se
haukkuu kiihkeimmin ja teertä rauhallisemmin. Hakkutiheys vähenee, jos lintu on
levoton. Koira opettaa isäntää yhtä paljon
kuin isäntä koiraa.
– Taidot koira perii osin synnynnäisesti
mutta silti vaatii paljon maastoharjoittelua,
että siitä tulee toimiva lintukoira. Aluksi
pitää saada onnistunut haukku ja pudotus,
jotta koira oivaltaa pyynnin tarkoituksen.
Niku-Paavo korostaa, että metsästäjän ja
koiran pitää oppia työskentelemään yhdessä.
Se tekee hommasta vaikeaa. Kaikilla ei riitä
kärsivällisyyttä hioa taitoa huippuun.
– Kummankin pitää luottaa toisiinsa.
Ainutlaatuinen rotu maailmassa
Majoitu mukavasti LomaJoosulassa
www.joosula.fi, 0400 622 559
Kalastuksen ja metsästyksen
erikoisliike Itä-Lapissa
Kalastuksen ja metsästyksen
ykköskauppa Itä-Lapissa
Kemijärvi
Vapaudenkatu
6 - 98100 Kemijärvi
Puh. +358(0)16 813 567, +358(0) 400 157 737
[email protected] - www.urheilusivakka.com
p. (016)
813ma–pe
569,9 –17,
0400
157 737
Avoinna
la 9 –14
[email protected]
– Suomenpystykorva on silmää hivelevän
kaunis koirarotu, jolla on voimakas riistavietti.
Se kehitettiin alkuperäisistä metsästyskoirakannoista. Rodun vanhinta alkuhistoriaa ei tunneta. Pystykorvan tyyppinen
koira seurasi suomalaista metsästäjäkansaa
Pohjois-Euraasian erämetsissä. Se auttoi
turkisten metsästyksessä jousikaudella ja
vartioi öisin leirinuotiolla ja asuinpaikoilla.
Kova elämä kouli pystykorvan reagointiherkkyyttä. Se suhtautuu metsällä epäluuloisesti vieraisiin mutta on poikkeuksellisen
uskollinen isännälle.
– Pystykorva on metsästyksessä lujaluontoinen. Se pysäyttää supikoiran ja ilmoittaa
haukulla isännällä, että täällä olisi töitä.
Konsultointipalveluja
kalastusmatkailuun
www.inststo-tuotantoprosessi.fi
Jos metsästäjän lähestyy haukkua tökerösti
ja lintu karkaa, koira antaa palautetta.
– Narttukoira osoittaa herkästi mieltä. Jotkut jäävät epäonnistumisen jälkeen metsästäjän taakse jurottaman tai riistainto katoaa
yhtäkkiä. Saattaa kestää puolikin tuntia ennen kuin se leppyy.
Metsähallituksen eräpalvelut tarjoaa valtavat metsästysmaat, joita
jokaisen metsästysluvan saaneen
on oikeus käyttää. Erälupa on pääsylippu elämyksiin, joita jahtireissu
luonnossa tarjoaa.Kanalintuluvalla
voi metsästää kaikkea pienriistaa,
muun muassa metsäkanalintuja,
jäniksiä ja vesilintuja.
Salla-Savukoski metsästysalueet
valtion mailla: www.eraluvat.fi
Salla
Vilma-Savina 3612
Naruska-Tuntsa 3611
Savukoski
Kemi-Kuro 3610
Vintilä 3609
Tulppio 3608
Sorvorta 3607
Pystykorva on supisuomalainen rotu
Eero Niku-Paavo
KIILA BUSINESS PARK KIILAKIVENTIE 1 • OULU
Koira osoittaa mieltään
Suomenpystykorva on korkealuokkaisen
koiranjalostustyön tulos. Haluttiin saada
kaunis pihakoira, joka haukkuu lintua
puuhun. Se haukkuu myös suurriistaa.
Suomenpystykorvan jalostus alkoi
virallisesti 1892, jolloin tehtiin ensimmäinen rotumääritelmä. Rodun luonne
kehittyi viime vuosikymmeninä sosiaalisempaan suuntaan.
Suomenpystykorva on maailman
harvinaisuus, koska se haukkuu ja merkitsee linnun puuhun.
Suomen pystykorva julistettiin kansalliskoiraksemme vuonna 1979. Suomen Kennelliitto, Suomen Pystykorvajärjestä ja Metsästäjäliitto tekivät vuonna
2013 aloitteen, että suomenpystykorvalla
metsästys liitettäisiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön maailmanlistalle.