1. No category

Hiidenmäen metsäpolku Huovilan tilalla
Hiidenmäen metsäinen polku lähtee Huovilan puiston takaosasta pikkulammen
takaa mäelle vievältä polulta. Hiidenmäki on osa Salpausselän harjumuodostelmaa
ja se on maisemallisesti arvokas kohde. Alueelle ominaista ovat jyrkät harjurinteet
sekä supat, osa alueen metsistä on miltei luonnontilaisia, osalla on tehty
harvennushakkuita talvella 2010.
Luontopolun pituus on 1,2 km ja sen kiertäminen kestää tunnin verran. Hiidenmäen
korkeuserojen takia reitillä on nousuja, mutta suurin osa reitistä kulkee valmiilla
poluilla. Hiidenmäen päällä on huvimaja, jossa voi syödä eväitä ja ihailla maisemaa
Kärkölän kirkolle päin. Lisäksi polun varrelta mäeltä on puiden väleistä näkymiä eri
ilmansuuntiin. Polku on merkitty maastoon punakärkisin paaluin ja punaisin
maalimerkinnöin puiden rungoissa.
Metsäpolulle on pystytetty 8 kappaletta muovitauluja, joissa kerrotaan alueen
metsistä ja maaston muodoista. Reitin varrella voi tutustua metsän eri
kehitysvaiheisiin, metsätyyppeihin ja metsätalouden hoitotoimenpiteisiin.
Metsäaiheiset taulut on pyritty tekemään niin, että niiden tiedot pysyisivät
ajantasaisina useamman vuoden ajan.
Kohteet
1. Hiidenmäen historiaa
2. Haapa – monipuolinen puu
3. Lahoavaa puustoa
4. Metsien hoito ja käyttö
5. Jääkauden jälkiä – supat
6. Metsätyypit – kasvien kertomaa
7. Harjut – jään aikaansaannosta
8. Hiidenmäen metsien tulevaisuus
Metsäpolku on toteutettu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimesta.
Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosina 2009-2011 meneillään EU- Leaderosarahoitteinen Metsätietoa kouluihin-hanke, jossa neljän kunnan (Nastola, Kärkölä,
Hämeenkoski, Hollola) peruskoululaisille järjestetään erilaisia metsäaiheisia
tapahtumia, retkeilyjä ja vierailuja. Hanke kuuluu osana Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013, jota Kärkölässä toteutetaan Eteläisen
Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen (Etpähä ry) kautta. Pysyvämpänä
muistona hankkeesta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on rakentanut jokaiseen
kuntaan metsäpolun. Hiidenmäen luontopolun alkuperäissuunnittelun osana
Huovilan tilan virkistysaluesuunnitelmaa on tehnyt opinnäytetyönään Hämeen
ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelija Jussi Laiho vuonna 2009.
Mukavaa ja antoisaa metsäretkeä!
Metsämaitikka
Näsiä (tappavan myrkyllinen)
Tiedätkö,
 mistä Hiidenmäki on saanut nimensä?
 mikä on suppa?
 mihin haapaa käytetään?
 miksi lahopuu on tärkeää metsälle?
 millaisessa metsässä puolukka viihtyy?
 miten harjut ovat syntyneet?
 miksi harvennushakkuita tehdään?
 millainen on tuore kangasmetsä?
Kulje metsäpolku läpi, niin saat vastauksen näihinkin kysymyksiin!
Metsäpolun toteutuksessa mukana
Käenkaali
Metsämansikka
Tervetuloa Hiidenmäen metsäpolulle
Hiidenmäen metsäpolussa on kahdeksan rastia ja sen kokonaispituus on noin 1,2
kilometriä. Metsäpolku kulkee alkumatkan Lappilantien suuntaisesti ja lähtee
nousemaan mäen päälle puolivälissä matkaa. Loppuosuus kulkee mäen päällä ja
polku päättyy huvimajalle. Hiidenmäen korkeuserojen takia reitillä on nousuja,
mutta suurin osa reitistä kulkee valmiilla poluilla. Reitin kulkemiseen kuluu aikaa
maksimissaan tunti, eikä erityistä retkivarustusta tarvita. Reitti on merkitty
maastoon puutolpin ja punaisin maalimerkinnöin puissa.
Hiidenmäki on harjumuodostuma: harju ja sen korkeuserot sekä rehevät supat
tekevät polusta vaihtelevan. Polun alkuosa kulkee rehevässä lehtomaisessa
metsässä ja loppuosa harjun päällä valoisassa männikössä.
Luontopolku on toteutettu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimesta.
Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosina 2009-2011 meneillään Eteläisen PäijätHämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen (Etpähä ry) kautta EU- Leaderosarahoitteinen Metsätietoa kouluihin-hanke, jossa neljän kunnan (Nastola, Kärkölä,
Hämeenkoski, Hollola) peruskoululaisille järjestetään erilaisia metsäaiheisia
tapahtumia, retkeilyjä ja vierailuja. Hanke kuuluu osana Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013. Pysyvämpänä muistona hankkeesta
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on rakentanut jokaiseen kuntaan metsäpolun.
1. Hiidenmäen historia
Hiidenmäki kuuluu Huovilan puistoon, jonka C. C Collin perusti 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa. Hiidenmäen metsäalue on viimeinen Huovilaan kuuluva alue Collinin
aikanaan omistamasta noin 2000 hehtaarista. Nykyisin alueen omistaa Kärkölän
kunta, joka on ollut tilan omistajana vuodesta 1953. Hiidenmäen metsäalueen pintaala on 20,5 hehtaaria ja Huovilan puisto on 3,5 hehtaaria.
Hiidenmäki viittaa hiisi-sanaan, joka on tarkoittanut alun perin pyhää kulttipaikkaa
tai palvottua henkiolentoa. Suomalaisessa kulttuurissa kristinuskon tulon jälkeen
hiisi on ollut paha henkiolento ja paha paikka. Yleensä hiisi-nimisten paikkojen
ympäristössä on ollut linnavuori eli puolustuspaikka. Hiidenmäestä on vähän tietoa,
joten miksi mäki on nimetty Hiidenmäeksi voi vain arvailla.
Hiidenmäellä on tehty paljon metsätöitä 1950-luvulla: mäelle Olet kuviolla 4
istutettiin kuusta ja mäntyä sekä kylvettiin mäntyä niinä
 pinta-ala 2,5 ha
 kasvupaikka tuore
vuosina. Metsänhoitotöitä tehtiin vuonna 1954 ennen
kangas
mahtihäitä. Tällöin Hiidenmäkeä raivattiin juhlakuntoon.
 kehitysluokka
Seuraavat metsänhoitotoimenpiteet on ilmeisesti tehty 1990varttunut
kasvatusmetsikkö
luvulla Kärkölän kunnan toimesta. Hiidenmäelle on tehty
 ikä 51 vuotta,
metsäsuunnitelma vuonna 2005 Salpausselän
ylispuut 70 vuotta
metsänhoitoyhdistyksen (nykyisin Metsänhoitoyhdistys
 harvennushakkuu
talvella 2010
Päijät-Häme) toimesta. Metsäsuunnitelma on voimassa
kymmenen vuotta ja alueen metsänhoitotöiden tekeminen on
ajoitettu aikavälille 2010 – 2015.
Seuraa reittimerkkejä alas varjoisaan kuusikkoon Lappilantien suuntaisesti.
2. Haapa – monimuotoinen puu
SkogsSverige Svenska Trädslag, www.metsavastaa.fi
Haapa oli ensimmäisten joukossa, kun puut tulivat Suomeen jääkauden jälkeen 9000
vuotta sitten. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu, joka kasvaa kaikentyyppisissä
metsissä. Haapa viihtyy runsasravinteisella, mutta ei kovin
Tuntomerkit
kostealla maalla. Haapa tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin
 Pitkäruotiset haviset
hallaa ja pakkasta. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Se
lehdet
elää harvoin yli 100-vuotiaaksi, mutta juurivesojen kautta
 Vihertävä sileä runko
ikää voi olla satoja vuosia. Metsätaloudellisessa toiminnassa
 Vankkarakenteinen
haapa kaadetaan tavallisesti 50-60 vuoden iässä.
 Jäykkäoksainen
Ominaisuuksia








Pihkaton
Pehmeä
Vaalea
Kevyt
Helposti työstettävä
Pitkäsyinen
Lahonkestävä
Huono lämpöarvo
 2-kotinen: hede- ja
emikukinnot eri puissa
 Kukkii huhtitoukokuussa ennen
lehtien puhkeamista
Haapa aiheuttaa ongelmia
metsänhoidolle kasvattamalla
hakkuun jälkeen jopa 10 000
juuri- ja kantovesaa, jotka vievät
elintilaa muilta puulajeilta. Haapa on männyntaimia
vaurioittavan männynversoruostesienen toinen
isäntäkasvi. Ruoste aiheuttaa nuoriin männynkasvaimiin
mutkaisuutta. Haapa on altis nisäkästuhoille: erityisesti
majava ja hirvieläimet käyttävät haapaa ravinnokseen.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on tärkeä laji. Nykyiset
metsänhoitosuositukset neuvovatkin säästämään haapoja metsänhoitotoimissa.
Monet linnut, erityisesti kolopesijät ja puissa elävät nisäkkäät suosivat vanhoja
haapoja. Esimerkiksi liito-orava, lepakko, palokärki, tikat, telkkä, eri pöllölajit ja
näätä asuvat mielellään ontoissa haavanrungoissa. Liito-orava käyttää ravintonaan
haavan silmuja ja versoja. Haavassa eläviä hyönteislajeja on lähes 300, joista monet
ovat harvinaisia. Haavan puuaines on herkästi lahoavaa ja siksi lukuisa joukko kääpiä
ja muita lahottajasieniä viihtyy haavassa.
Tässä metsikössä kuusten väleissä kasvaa paikoitellen hyvin järeitä haapoja, jotka
ovat kuusia vanhempia. Kuviota ei ole käsitelty hakkuin viime vuosikymmeninä, eikä
niin ole tarkoitus tehdä tulevaisuudessakaan.
Jatka eteenpäin ajouralle, jota pitkin reitti etenee harjulle päin.
Entisajan käyttötarkoituksia









Kattopaanut
Vuoraukset
Aidat
Salaojat
Hioke (paperimassa)
Tulitikut
Taloustarvikkeet
Vaneri
Saunan lauteet
SkogsSverige Svenska Trädslag, www.metsavastaa.fi
Nykyajan käyttötarkoituksia








Tulitikut
Paperi
Saunan lauteet
Rohdot
Kalusteet
Urheiluvälineet
Leikkikalut
Koriste-esineet
3. Lahopuuston merkitys metsälle
Tuulen kaatama puu ei ole tarpeeton tai mene hukkaan. Kun puu kuolee, se on
täyttänyt vasta osan monista tehtävistään. Puun lahoaminen ei tapahdu itsestään,
vaan se on hajottajiksi kutsuttujen eliölajien työn tulosta.
Hiidenmäen metsäalueella on paljon lahopuuta eri maatumisasteilla. Tässä
metsikössä ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä vuosikymmeniin, joten
kaatuneet puut ovat jääneet maahan. Lahoaminen kestää kymmeniä vuosia, minkä
aikana rungossa elää jopa satoja eri eliölajeja. Suomessa on noin 5000 lahopuista
riippuvaista eliölajia. Pelkästään kääpiä on noin 200 lajia. Myös suuri osa
uhanalaisista lajeista on riippuvaisia lahopuuston määrästä.
Olet kuviolla 2
Lahopuu on tärkeä hiilen ja ravinteiden varasto. Puun
lahotessa ravinteet vapautuvat hitaasti ja tasaisesti elävän
kasvillisuuden käyttöön. Lahonneet rungot muodostavat
uutta metsämaata. Pitkälle lahonneet maapuut ovat
luonnonmetsissä puuston uudistumiselle tärkeä
taimettumisalusta. Vanhoissa kuusimetsissä taimettumista
tapahtuu lähes pelkästään lahopuiden päällä, ja siksi taimet
kasvavat usein suorissa riveissä.
 pinta-ala 2,3 ha
 kasvupaikka
lehtomainen kangas
 kehitysluokka
varttunut
kasvatusmetsikkö
 ikä 59 vuotta, haapa
65 vuotta
 suppa
avainbiotooppi
Toimenpiteiden yhteydessä on mahdollista tehdä keinotekoisesti lisää lahopuustoa
jättämällä tekopökkelöitä sekä turvallisuuden puitteissa pystyyn kuivaneita
havupuita. Lehtipuita suositellaan jätettäväksi lahopuuksi, etenkin koivut, raita ja
tuomi ovat erinomaisia lahopuita.
Seuraa reittimerkkejä
ajouraa pitkin ja suuntaa
Hiidenmäen päälle.
4. Metsien hoitoa ja käyttöä
Talousmetsien hoidossa tehdään metsänhoidollisia toimenpiteitä kiertoajan
kuluessa. Kiertoaika alkaa uuden metsän perustamisesta ja päättyy vuosikymmenten
päästä metsän kaatamiseen päätehakkuussa. Kiertoajan kuluessa metsää hoidetaan
harvennushakkuin, joissa poistetaan pieniä ja metsätaloudellisesti huonolaatuisia
puita. Näin jäljelle jääville hyvälaatuisille puille on enemmän tilaa kasvaa.
Tässä metsikössä on tehty talvella 2010 harvennushakkuu, jossa on poistettu puita
jättämällä elinvoimaisimmat. Kuvio on valtaosaltaan syrjässä aktiivikäytöltä, joten
metsänkasvatukselliset toimet ovat mahdollisia. Hakkuu on suoritettu talviaikaan,
jolloin lumi on suojannut maanpintaa. Lisäksi hakkuutähteitä on siirretty koneiden
kulkuväylälle, ajouralle, jossa risut suojaavat puiden juuria ja maata.
Metsänkasvatuksella pyritään siihen, että metsästä saadaan
Olet kuviolla 8
mahdollisimman paljon arvokasta tukkia. Tukiksi kelpaa
 pinta-ala 2,5 ha
riittävän suora ja paksu puu ja siksi tukkeja saadaan erityisesti
 kasvupaikka tuore
päätehakkuista. Tukeista sahat jalostavat esimerkiksi lankkua ja
kangas
 kehitysluokka
lautaa. Ohuemmat puut ovat kuitupuuta, jota kertyy erityisesti
uudistuskypsä metsä
harvennushakkuissa. Kuitupuut, sekä sahoilla tukkien pinnasta
 ikä 106 vuotta
 harvennushakkuu
jäävä ja haketettava jätelauta lähtevät sellutehtaille paperin ja
talvella 2010
kartongin raaka-aineeksi. Sahoilla syntyvä sahanpuru poltetaan
energiaksi tai käytetään
levyteollisuudessa. Hakkuussa
syntyy myös hakkuutähteitä,
kuten latvuksia, oksia ja
kantoja. Yhä suurempi osa
näistä kerätään
energianlähteiksi
voimalaitoksille.
Jatka matkaa harjulle päin.
Käänny pian vasemmalle
Collinin aikaiselle hevospolulle
ja kohti huvimajaa.
5. Jääkauden jäljet: supat
Oikealla rinteiden välissä on pitkänomainen
painanne, joka syvenee kauemmaksi. Se on suppa,
jotka ovat tyypillinen osa harjuluontoa. Hiidenmäellä
on useita erikokoisia suppakuoppia, joista osasta
metsäkoneetkin ovat kulkeneet.
Jäätikön perääntymisvaiheessa jäälohkareita
hautautui hiekkaan ja soraan. Kun sulamisvirtojen
kuljettama suuri jäälohkare lopulta suli, romahti
lohkareen yläpuolella oleva maa-aines ja paikalle
muodostui enemmän tai vähemmän pyöreä
painanne, suppa. Supat ovat täysin suljettuja tai ne
aukeavat yhdeltä sivulta. Suppien syvyys ja leveys
vaihtelevat muutamasta metristä kymmeniin
metreihin ja niiden rinteet voivat olla jyrkkyydeltään
jopa 30-35 astetta.
Supissa vallitsee yleensä ympäristöstään eroava pienilmasto,
jossa lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita
asteita koska kylmä ilma valuu pohjalle. Ilmiön voi havaita
keväisin kun muilta alueilta on lumi jo sulanut, supan pohjalla
on vielä lunta. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteiden
kasvillisuudessa, pohjaosat ja varsinkin pohjoisrinteet ovat
kuusivaltaisia. Toisaalta vesi ja ravinteet valuvat supan pohjalle,
joten kasvillisuus on pohjalla rehevämpää kuin ylempänä.
Olet kuviolla 9
 pinta-ala 2,1 ha
 kasvupaikka tuore
kangas
 kehitysluokka
uudistuskypsä metsä
 ikä: vallitseva jakso
50 vuotta, ylispuusto
115 vuotta
 kaksijaksoinen metsä
 harvennushakkuu
talvella 2010
Suurin osa supista
on kuivia, mutta
niiden pohjalla on myös järviä ja lampia
tai soistumia, kun supan pohja yltää
pohjaveden pintaan.
Jatka reittiä harjun päälle, josta on
näköalaa puiden välistä useaan
suuntaan. Oikealle johtava polku vie
Likolammen laavulle.
6. Mitä kasvit kertovat?
Tämä kuusi-mäntysekametsä kasvaa metsätyypiltään tuoreella kankaalla eli
mustikkatyypillä. Metsässä kasvaa mustikan ja puolukan varpuja ja niiden ohella
myös ruohoja ja heiniä kasvaa jonkin verran varsinkin aukkopaikoissa. Sammalpeite
on yhtenäinen ja sen tyypillisinä lajeina ovat seinä- ja kerrossammal. Tuoreen
kankaan pääpuulaji on usein kuusi, mutta monesti tuoreet kankaat on voitu istuttaa
myös koivulle tai männylle. Vesi ja sen mukana ravinteet kulkeutuvat rinteen
alaosiin, joten rinteen alla kasvillisuus on rehevämpää, kasvi- ja puulajisto eroaa
rinteen yläosista.
Kasvit tarvitsevat elääkseen
monenlaisia ravinteita, jotka ne
saavat juurilla maaperästä
imemänsä veden mukana.
Maaperän kyky tuottaa ravintoa
vaihtelee suuresti. Maaperä
koostuu erilaisista maa- ja
kivilajeista, joissa on eri lailla
ravinteita ja kasvi saa niitä irti
maasta eri tavalla.
Metsässä kulkiessasi huomaat,
että toisissa paikoissa on
tiheämpää ja lajirikkaampaa
kasvillisuutta kuin toisissa.
Jokainen metsän kasveista
asettaa omat vaatimuksensa
elinympäristölleen. Tuoreessa
kangasmetsässä on paljon
enemmän kasvilajeja kuin
kuivassa kangasmetsässä. Siellä
missä maaperä on niukkaravinteista
www.metsavastaa.fi
ja kuivaa, ts. kuivassa kangasmetsässä, kasvaa yleensä mäntyä, kanervaa,
puolukkaa, poronjäkälää ja kynsisammalia. Ravinteikkaammalla ja kostealla
metsämaalla eli tuoreella kankaalla kasvavat kuusi, mustikka, oravanmarja,
metsätähti, kangasmaitikka, seinäsammal ja kerrossammal.
Jatka matkaa harjua pitkin kohti huvimajaa.
7. Jääkauden jäljet: harjut
Suomi on ollut toistuvasti mannerjäätiköiden peittämänä aikana joka alkoi 2,5
miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja
perääntyä luoteeseen Suomen alueelta 11 700 vuotta sitten. Olet kuviolla 5
 pinta-ala 3,2 ha
Hiidenmäki on osa Salpausselän reunamuodostumalta
 kasvupaikka tuore
erkanevaa koilliseen suuntautuvaa harjujaksoa, jonka osia
kangas
ovat Hiidenmäen lisäksi mm. Supinmäki, Santamäki,
 mäntyvaltainen
Kirkkomäki ja Tuhkamäki.
sekametsä
Harjut (pitkittäisharjut) ovat syntyneet valtaosin tunneleihin
jään alle, joskus myös jään reunalle jäätikköjokien
kasaamasta aineksesta. Harjut ovat yleensä muodostuneet
kohtisuoraan Salpausselkien suunnan vastaisesti, jäätikön
vetäytymissuuntaiseksi. Harjujen korkeus saattaa olla jopa
60-80 metriä varsinkin Etelä-Suomessa, missä jäätikkö päättyi
syvään veteen. Hiidenmäki on n. 45 metriä Huovilanpuiston
lampia korkeammalla.
 kehitysluokka
varttunut
kasvatusmetsikkö
 ikä: vallitseva jakso
47 vuotta, ylispuusto
102 vuotta
 harvennushakkuu
talvella 2010
Jääkauden lopulla yli 9000 vuotta sitten syntyneet soraharjut ovat Suomelle
tunnusomaisia maastonmuotoja. Harjuja on käytetty soranottoon, mutta nykyään
harjumaisemia on alettu suojella. Harjut ovat tärkeä pohjavesivarasto, koska vettä
imeytyy runsaasti hiekka- ja sorakerrostumiin.
Jatka matkaa harjua pitkin kohti huvimajaa.
8. Hiidenmäen metsien hoito ja tulevaisuus
Hiidenmäki kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kärkölän
osayleiskaavassa alue on kaavoitettu merkinnällä VL/s eli lähivirkistysalue, jolla
ympäristö säilytetään. Lisäksi kaavassa on merkintä ge-1, joka tarkoittaa arvokasta
harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Hiidenmäellä on voimassa oleva
metsäsuunnitelma, joka on tehty vuonna 2005. Alueen metsiä hoidetaan kuvioittain,
mutta kokonaisuus huomioon ottaen. Hiidenmäen metsien hoidossa sosiaaliset,
ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat sekä puuston hyvinvointi ovat
tärkeämpiä arvoja kuin metsien taloudellinen hyödyntäminen.
Metsänhoitotöillä pystytään vaikuttamaan eniten maisemaan ja kävijäkokemukseen.
Hyvinvoivaa puustoa on kauniimpi katsella kuin huonokuntoista. Yli 100-vuotiata
puita Hiidenmäellä on paljon ja ne tulisi säilyttää maisemapuina ja poistaa vain
huonokuntoiset ja vaaraa aiheuttavat yksilöt. Kuvioilla tehtyjen toimenpiteiden
jälkeen puusto saa olla rauhassa 15 - 20 vuotta ennen kuin seuraavat toimenpiteet
tulevat ajankohtaiseksi.
Tehtävä
Huvimajalta näkyy
pohjois-koillisessa
Kärkölän kirkon torni.
Arvio paljonko on matkaa
linnuntietä Kärkölän
kirkolle?
Vasta
us:
1,2
km
Koska Hiidenmäkeä ei ole tarkoitus ottaa perinteisen
metsätalouden piiriin, voidaan metsien kiertoaikaa pidentää
antamalla yksittäisille puille normaalia enemmän tilaa muodostaa
sopusuhtaisempi latvus, jolloin ne säilyttävät elinvoimansa
pidempään. Uutta puustoa tulisi alkaa kasvattaa kun vanhoissa on
vielä siementämiskykyä jäljellä. Pienimuotoiset aukot auttavat
uutta puustoa syntymään. Pensaskerroksen (korkeus 0,8-2,0m)
raivauksella avataan näkymiä, mutta paikoitellen on syytä jättää
pensasryhmiä eläimistön ja varsinkin lintujen elinympäristöksi.
Tämä oli metsäpolun viimeinen kohde.
Seuraa hiekkapolkua alas mäeltä ja pääset
takaisin Huovilan puistoon.
← Metsäkurjenpolvi