tästä - Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys
Elämän Eliksiiriä LANNEVEDEN VIRTAPIIRI 10 VUOTTA 2005-2015 Pirkko-Liisa Luotola Kannen kuva: Virtalympialaisiin osallistuneet virtapiiriläiset Lanneveden koulun rappusilla 5.10.2011. Kuva Arja Siikström 2 Sisällys Lukijalle …………………………………………………………….. 4 Taustaa ………………………………………………………………. 5 Keski-Suomen elämän virtapiirit (Elvi) -projekti …………………… 6 Saarijärven virtapiirit …………………………………………………7 Lanneveden Virtapiiri ……………………………………………….. 7 Virtapiiriläiset ……………………………………………....... 8 Yhteistyökumppanit ………………………………………...... 9 Toiminnan sisältö ja ohjelmat ……………………………....... 10 Toimintaa …………………………………………………...... 12 Tilastotietoa ………………………………………………...... 23 3 Lukijalle Lanneveden Virtapiiri on saavuttanut ensimmäisen vuosikymmenensä rajapyykin ja jatkaa virkeänä elinvoimatekijänä osana oman kylän - Lanneveden - identiteettiä. Sain olla mukana kehittämässä toimintaamme lähes tuon kymmenvuotiskauden, joka osoittautui yhdeksi antoisimmista ajanjaksoista elontaipaleellani. Kiitollisena siitä lupauduin kirjaamaan virtapiirimme toimintaa lyhyen historiikin muotoon. Lyhyeen siksi, että seuraavat vuosikymmenet vasta osoittavat varsinaisen historian kirjoituksen tarpeen. Tähän historiikkiin olen koonnut alkuun perustietoa ja loppuun tilastotietoa. Siinä välillä muistelen mennyttä. Valokuvista kiitän Matti Hastia, Peter Leppästä, Arja Siikströmiä, Esko Talvilahtea ja Hannu Luotolaa. Elämän Eliksiiriä virtapiiriläisille toivottaen Lanneveden Laihankylän Hannulassa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2015 Pirkko-Liisa Luotola Pirkko-Liisa Luotola Pirkko-Liisa Luotola Virtalympialaisten järjestelytehtävissä 5.10.2011. Kuva Arja Siikström 4 Taustaa Virtapiiritoiminta on ikääntyneille tarkoitettua ja avointa ryhmätoimintaa. Ohjaajat ovat ryhmään kuuluvia vapaaehtoisia. Toiminnalla ehkäistään yksinäisyyttä, edistetään ikääntyneiden elämänhallintaa ja omatoimisuutta sekä ylläpidetään mielen ja kehon terveyttä. Samalla kevennetään painetta kunnan sosiaali- ja terveydenhoitoa kohtaan. Virtapiiritoiminnalla pyritään myös parantamaan ikääntyneiden elinoloja, elämänlaatua ja arjen hallintaa. Virtapiiriläiset osallistuvat toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkkejä toiminnasta ovat asiantuntijavierailut, laulu ja musiikki, askartelu, liikunta, visailut ja muistipelit, vierailut sekä yhteistoiminta koulujen kanssa. Virtalympialaisten ”käskynjako”. Lanneveden koulun johtaja Peter Leppänen antaa ohjeita. Leena Etelämäki (vasemmalla), Pirjo Hakala, Sinikka Trupukka ja Riitta Tapper kuuntelevat tarkkaan. Oppilailla näyttää olevan muita asioita mielessä, vai onko vain jännitystä ilmassa? Kuva Arja Siikström 5 Keski-Suomen elämän virtapiirit (Elvi) -projekti Elvi -projekti oli Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima maakunnallinen kehittämishanke, jonka rahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys. Hanke toimi vuosina 2005-2007, ja toteutuskuntina olivat Korpilahti, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi sekä Kyyjärvi. Elvi -projekti laajensi ja sovelsi Jyvässeudun 4H-yhdistyksen Elämän virtapiirit -pilottiprojektin (v. 2002-2004) toimintamallia Keski-Suomessa. Elvi -projektissa luotiin verkottunut toimintamalli, jolla edistetään kylille ja syrjäseuduille suunnatun ennaltaehkäisevän seniori- ja vanhustyön kehittämistä osana kuntien ikääntyville suunnattua palvelujärjestelmää. Lähtökohtana kehittämistyölle olivat erityisesti kohdealueiden ja kylien omat voimavarat ja verkostot. Hankkeella tuettiin maaseudun ikääntyvien kotona asumista ja tavoitteina olivat ikääntyvien osallisuusmahdollisuuksien laajentaminen, arkea tukevien verkostojen lisääminen sekä yksinäisyyden vähentäminen ja ehkäiseminen. Hankkeessa kehitettiin vapaaehtois- ja vertaisryhmätoimintamalli maaseudun sivukylille. Kylien varttuneemmalle väelle suunnattuja virtapiirejä käynnistettiin yhteensä 10 kylälle ja niihin osallistui hankkeen aikana yli 200 henkilöä. Virtapiiritoiminta oli luonteeltaan erittäin laaja-alaista, ja sitä kehitettiin yhdessä ryhmäläisten tarpeista, toiveista ja voimavaroista käsin. Ennaltaehkäisevän ja voimaannuttavan ryhmätoiminnan sisällöt ovat liittyneet niin kirjallisuuteen, musiikkiin, kädentaitoihin kuin liikunnan eri muotoihinkin. Tutuksi toiminnassa ovat tulleet myös erilaiset luennot, terveydenhoito, juhlat, retket, kisailut sekä vapaa seurustelu, jne. Hankkeessa rekrytoitiin ja koulutettiin 40 vapaaehtoista vastuuhenkilöä, jotka toimivat vertaisohjaajina omien kyliensä virtapiireissä. Vertaisohjaajille tarjottiin hankkeen aikana koulutuksen lisäksi tilaisuuksia virkistykseen ja vertaistukeen sekä tukea ja ohjausta vapaaehtoistyöhön. Vastuu virtapiirien toiminnasta siirtyi asteittain projektityöntekijöiltä vapaaehtoisille vertaisohjaajille, ja ryhmätoiminnan tueksi perustettiin jokaiseen kohdekuntaan moniammatilliset tukiryhmät. Hankkeessa pyrittiin tuomaan esille ikääntyvien paikallisia erityistarpeita ja käymään aktiivista vuoropuhelua alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Eräitä keskeisiä asioita projektin onnistumisen kannalta olivat monipuoliset tiedonkeräämisen tavat ja hyödyntäminen, uusien toimintatapojen ennakkoluuloton ja laaja-alainen kehittäminen sekä vahva tiedotustoiminta ja verkostotyö. Laaja-alaisen yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnettiin alueella toimivien oppilaitosten, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. 6 Saarijärven virtapiirit Saarijärvellä toimineita virtapiirejä ovat Kalmarin, Lanneveden ja Mahlun Virtapiirit. Näillä kolmella virtapiirillä on ollut enemmän tai vähemmän säännöllistä yhteistoimintaa, mikä Mahlun ja Lanneveden kesken edelleen jatkuu elinvoimaisena. Lanneveden Virtapiiri Lanne(vede)n Virtapiirin toiminta alkoi Elvi-hankkeena lokakuussa vuonna 2005. Jyväskylän sosiaaliturvayhdistys ry. toimi hankkeen hallinnoijana, ja rahoitus tuli Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) vuosina 2005–2007. Vasemmalla ”Keski-Suomen Elämän Virtapiiri -projektin loppuraportti (2008)”, jonka kansikuvassa askartelevat vasemmalta Marja Ruha, Leena Etelämäki, Saini Koskinen ja Sinikka Peltonen. Oikealla ”Neljän polven treffit. Ikäpolvitoiminnan opas (2013)”. Kuva Hannu Luotola 7 Meidän Virtapiirimme päämäärä on olla sivukylien (kutsutaan myös hienostellen viheralueiksi) ikääntyvien asukkaiden virike- ja harrastuspiiri mahdollisimman monipuolisesti. Toimintamme estää syrjäytymistä, lisää yhteisöllisyyttä ja säästää kaupungin sosiaali- ja terveystoiminnan kuluja. Alussa toiminnan käynnistyessä kokoontui kahdeksan kyläläistä tutustumaan, mitä Elvi-hanke tarjoaa juuri meille täällä Lannella. Vuosi vuodelta osallistujamäärä lisääntyi, kun toiminta pääsi tosissaan vauhtiin. Ei ollut harvinaista, että meitä oli koolla 22–26, jopa yli 30 virtapiiriläistä. Näin oli parhaimpina vuosina. Virtapiiriläiset Virtapiiriläiset ovat pääosin eläkeläisiä, naisia ja miehiä. Nuorimmat ovat kuuden vuosikymmenen rajapyykin ylittäneitä ja vanhimmat yli yhdeksänkymmenvuotiaita. Useimmat asuvat Lanneveden taajamassa tai Lanneveden lukuisilla kylillä. Jokunen entinen lanteinen käy sinnikkäästi Virtapiirissä, vaikka asuukin ”kirkolla”. Tämä jos mikä osoittaa toiminnan onnistumista. Omasta joukosta ovat löytyneet vertaisohjaajat, ”virtapiirin vetäjät”. Pirkko-Liisa Luotola toimi piirin vetäjänä syksystä 2005 alkuvuoteen 2015, jolloin vetovastuuseen astui Sinikka Trupukka helmikuun alusta. Esko Talvilahti ja Sinikka Trupukka tarkkailevat piparipajan toimintaa 2.12.2013. Kuva Hannu Luotola 8 Yhteistyökumppanit Virtapiirin käytännön yhteistyökumppani tila- ja talousasioissa on Lanneveden Sampo-Nuorisoseura, joka tarjoaa tilansa korvauksetta piirin käyttöön sekä hoitaa kirjanpitoon liittyvät asiat osana omaa talouttaan. Sampola 15.11.2015. Kuva Hannu Luotola Luonnollinen yhteistyökumppani talouteen liittyvissä tukiasioissa on Saarijärven kaupunki, joka on useina vuosina myöntänyt pienen määrärahan piirin käyttöön. Saarijärven seurakuntaan on voitu tukeutua seurakunnallisissa asioissa. Lanneveden koulu on keskeinen yhteistyökumppani, jonka kanssa nuoret ja ikääntyneet ovat voineet kohdata toisensa monin tavoin. Tämä on koettu erittäin tärkeäksi, koska monilla esikoululaisilla ja alakoululaisilla ei ole mahdollisuutta puuhailla isovanhempiensa kanssa monestakin eri syystä. Kalmarin ja Mahlun Virtapiirit ovat olleet yhteistyökumppaneita, joiden luona on vierailtu tai ne ovat käyneet Lannevedellä. 9 Mahlulaiset joulupuurolla Sampolassa 3.12.2012. Kuva Matti Hast Toiminnan sisältö ja ohjelmat Kevät- ja syyskauden kokoontumiset on ajoitettu viikoittain maanantaipäiviin kello 14.00-16.00. Kesällä on ”vanhaan hyvään tapaan” kolmen kuukauden kesäloma. Poikkeuksellisesti kesällä 2015 oli kaksi tapaamista. Kokoontumiset aloitetaan kahvilla, jonka valmistusvuorot on jaettu pareittain. Kahvi on hankittu kaupungin myöntämällä määrärahalla. Muun tarjottavan kulloinkin valmistusvuorossa tuovat mukanaan. Osallistujista pidetään kirjaa, mihin jokainen virtapiiriläinen ”kuittaa” osallistumisensa. ”Kahvia ei tule, jos ei nimi ole kirjassa”,on ollut tapana sanoa. Tilaisuudet alkavat kahvittelulla. Elämänluukulla vasemmalta Riitta Harju-Laukka, Sinikka Trupukka, Orvokki Pihl ja Irja Harjula 30.9.2013. Kuva Hannu Luotola 10 Virtapiirin ”päiväkirjan” sivu 4.10.2010. Kuva Hannu Luotola Tilaisuudet päättyvät liikuntatuokioon. Pirkko-Liisa Luotola ohjaa 30.9.2013. Kuva Hannu Luotola Tilaisuudet päättyvät ”aina” lyhyeen liikuntatuokioon, missä ikääntyneiden keskeisimmät lihasryhmät joutuvat sopivaan rasitukseen. Virtapiirin vetäjä valmistelee kunkin kokoontumisen ohjelman piiriläisten toiveita kuultuaan. ”Varalla” on piirin oma taitaja eli lähinnä Esko Talvilahti haitareineen sekä koko virtapiiri lauluäänineen. Virtapiirin vaatimaton määräraha mahdollistaa vain rajoitetussa määrin 11 kulukorvausten maksun, joten lähes poikkeuksetta alustajat ovat vierailleet ”omaan tai firman piikkiin”. Toimintaa Toiminta vilkastui uudella tavalla, kun Virtapiirimme haastoi 28.9.2009 Lanneveden koulun Mölkkykisaan. Koulun johtajaopettaja Peter Leppänen ja opettajakunta suhtautuivat haasteeseen myönteisesti. Tapahtuma aloitti koulun ja Virtapiirin yhteisprojektit. Perinteeksi ovat muodostuneet muun muassa perinneviikon tapahtumat, missä virtapiiriläiset ovat siirtäneet vanhoja taitoja ja tietoja nuoremmille. On myös pidetty urheilu- ja liikuntapäiviä koulun ja virtapiiriläisten kesken vuosittain. Ehkä merkittävin yhteisprojektimme oli Virtalympialaiset syksyllä 2011. Kyseessä olivat oikein suurisuuntaiset kisat, joista radiossakin kerrottiin aamutuimaan. Eikä siinä vielä kaikki. Olihan siellä myös YleKeski-Suomi kuvaamassa. Avajaisissa puhui kisojen suojelija, Saarijärven sivistystoimen johtaja Arja Siikström. Koululaisilla oli kuusi joukkuetta joissa kussakin yksi oppilas jokaiselta luokka-asteelta. Kilpailulajeina olivat esimerkiksi 'keihäänheitto' – välineenä mehupillit, tandemhiihto – sekä renkaanheitto. Virtalympialaiset 5.10.2011. Kuva Peter Leppänen 12 Virtalympialaisten suojelija, Saarijärven kaupungin sivistystoimen johtaja Arja Siikström avaa kisat. Kuva Peter Leppänen Yhteistoimintamme koulun kanssa tuli tunnetuksi, kun osallistuimme valtakunnalliseen Vanhustyön keskusliiton Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeeseen kuuluneeseen Neljän polven treffit -kilpailuun vuonna 2012 ja sijoituimme kunniamaininnalla kolmen parhaan joukkoon omassa sarjassamme. Ennen talvilomaa on vietetty ulkoilupäivää makkaranpaistoineen, mäenlaskuineen ja muine liikunnallisine kisailuineen Sahanrannan maastossa. Neljän polven treffit -diplomi. Kuva Hannu Luotola Ennen talvilomaa on vietetty ulkoilupäivää makkaranpaistoineen, mäenlaskuineen ja muine liikunnallisine kisailuineen Sahanrannan maastossa. Uusimpana, mutta jo perinteeksi muodostuneena on Piparipaja ennen koulun kuusijuhlaa. Virtapiiriläiset on kutsuttu kuusijuhlaan, ja olemme osallistuneet 13 esittämällä aina erilaisen liikuntanumeron juhlassa. Virtapiiri on alusta lähtien toiminut Sampolan tiloissa ja alueella. Olemme vierailleet esimerkiksi Aarresaaressa (uimassa), Serviisissä (vanhukset), Saarikan fysiatrian osastolla tutustumassa sen toimintaan ja apuvälinelainaamoon, kirjastossa tutustuen tiloihin ja toimintaan kirjastonjohtajan toimiessa oppaana. Muutamalle virtapiiriläiselle kirjasto oli aivan uusi tuttavuus ja tekipä muutama siellä kirjalainauksen ensin kirjastokortin saatuaan. Kulttuuriin tutustuimme myös Saarijärven museossa. Vierailimme Joogaopistolla. Nyrölän Kallioplanetaariossa kävimme avaruuden ihmeitä katsomassa. Olemme osallistuneet Ikääntyvien yliopiston luennoille, käyneet Roppilaxissa samalla, kun vierailimme Hiljaisuuden kappelissa Koskenkylällä ja Haapalan tilalla. Heralan taidekotiin pääsimme tutustumaan kotiseutuneuvos Ilta Ikkalan opastuksella. Karstulassa olemme käyneet kahdesti Karstulan Mieslaulajien musiikkinäytelmää katsomassa (Kesäpäivän seisaus 2011 ja Pallo hukassa 2014). Mandalatilalla kävimme 2012. Samana vuonna tutustuimme Summassaaressa Sulo Suuntalan pihapiirissä olevaan tsasounaan ja hunajatarhaan. Saimme kutsun Lannen koululle seuraamaan Varjoteatterin esitystä. Olemme vierailleet Kolkanrinteellä pitäen siellä musiikkituokioita ja samaten Peltoahossa. Musiikista ovat ansiokkaasti huolehtineet Esko Talvilahti ja Reino Linna niin vieraillessamme kuin omissa yhteislaulutilaisuuksissamme. Virtapiirien yhteisiä joulujuhlia olemme muutamia kertoja viettäneet Kalmarin Nahjuksella, Mahlun Annan tuvalla ja Lanneveden Sampolassa. Olemme kutsuneet myös toisiamme sellaiseen tapaamiseen, missä on ollut kaikille kiinnostavaa asiaa tai erittäin mielenkiintoinen vieras puhumassa tai luennoimassa. Vuonna 2006 vierailijoina meillä ovat olleet muun muassa lähihoitajaopiskelijat. Vuonna 2007 vierailivat Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta, Silja Turpeinen Jyväskylän Taidemuseosta, Ilkka Kuukka Keski-Suomen elokuvakeskuksesta, Pirjo Mäkelä Saarijärven apteekista, projektisuunnittelija Anne Laimio Versova-hankkeesta (Vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke). Vuonna 2008 sairaanhoitaja Virpi Rasinaho vieraili Keski-Suomen dementiakeskuksesta/J:kylän dementiayhdistyksestä. Sinikka Tyynelä ja Hannu Alanen kävivät kertomassa Kimppa-hankkeesta. Vanhusneuvoston jäsenet vierailivat myös luonamme. Jalkahoitaja Soile Ahola kävi puhumassa jalkojen hoidosta ja teki samalla muutamalle virtapiiriläiselle kynsien hoidon. Komisario Reima Rossi kertoi turvallisuudesta kotona ja kylillä. Hän myös lauloi Esko Talvilahden säestäessä. Vuosi 2009 alkoi uuden kaupunginjohtajan Janne Kinnusen vierailulla. Seuraava 14 vierailijamme oli seutukoordinaattori Timo Itäpuisto, joka toimi projektin Ikääntymisestä voimaa projektipäällikkönä. Sotaveteraani Erkki Jokinen kävi laulamassa, ja häntä säesti Esko Talvilahti. Perusturvaliikelaitos Saarikan (kuntayhtymä) johtaja Mikael Palola kertoi Saarikan toiminnasta ja vastaili kysymyksiimme. Sovimme antavamme kirjallisesti kootun palautteen siitä, mitä Saarikka voi tehdä lanteisten hyväksi. Parturikampaaja Sanna Korkeamäki kävi kertomassa hiustenhoidosta ja laittoi haluaville sopivan hiushoidon. Saarijärven kaupungin kolmannen sektorin kehittämispäällikkö Kirsti Penttilä vieraili kertomassa toimestaan. Ympäristösihteeri Kalle Laitinen kertoi työstään ja siitä, missä tällä hetkellä mennään ja mitkä ovat tulevaisuuden haasteet. Kirkkoherra Olavi Vuori puhui pääsiäisestä. Reijo Pesonen kertoi yhteisöasumisesta Senioritalossa. Anu Tuikkanen kertoi ESKO-hankkeesta (esteetön koti). Vuoden 1946 Valtakunnallisille NS-päiville Helsinkiin matkanneet nuorisoseuralaiset tulivat verestämään muistojaan valokuvia katsellen ja matkastaan kertoen. Hammaslääkäri Tarja Nieminen ja hammashoitaja (suuhygienisti) Sirpa Katajamäki kertoivat hampaista ja suunhoidosta. Heikki Takala kertoi Kyyrän Jussista. Aluekappalainen Esa Hakkarainen puhui adventista. Tavanomainen tilanne virtapiiriläisten ”kuitattua” läsnäolonsa ja istuuduttua pöytään odottamaan ohjelmaa. Kuva Hannu Luotola 28.9.2009 15 Pöydän ääressä Reino Häkkinen (93) ja Kaarina Häkkinen, takana Esko ja Onerva Talvilahti 28.9.2009. Kuva Hannu Luotola Vuoden 2010 ensimmäinen vierailijamme oli Risto Laukka, joka kertoi metsästyksestä, eläinten käyttäytymisestä ja jäljistä sekä kalastuksesta. Professori Erkki Laatikainen puhui kesälanteisen mielipiteen Lanneveden tulevaisuudesta, haasteista ja toiveista kylän kehittämiseksi. Saarijärven Sukututkimusseuran puheenjohtaja Matti Hast kertoi sukututkimuksesta ja sukuseurasta. Kirjastonjohtaja Eija Koskelan aiheena oli 150 vuotta kirjastotoimintaa ja kirjallisuusseura. Pelimannit Pauli Hetekivi ja Eino Hellsten ja solisti Reino Linna johtajansa Esko Talvilahden kanssa esittivät musiikkia ja laulattivat virtapiiriläisiä. Kanttori Markku Aho ilahdutti meitä kanteleensoitolla ja säesti yhteislaulujamme. Poliisi Jouni Rinne puhui arkiturvallisuudesta. 16 Matti Luotola opastaa varpuluudan tekoa perinnepäivänä 22.2.2010. Kuva Esko Talvilahti Irja Harjula kutoo, Sinikka Peltonen karstaa, Eeva Takala kehrää ja Martta Kantalainen lankavyyhti käsissään perinnepäivänä 22.2.2010. Kuva Esko Talvilahti 17 Tandemhiihtoa ”perinteisellä” hiihtotavalla Virtalympialaisissa 5.10.2011. Ylhäällä Meri Oksanen ja Sanni Linna, alhaalla vasemmalla Niko Temonen, Eetu Etelämäki ja Roope Järvenpää sekä alhaalla oikealla Esko ja Onerva Talvilahti. Kuva Arja Siikström 18 Ylekin oli mukana taltioimassa Virtalympialaisia 5.10.2011. Haastateltavina Aki Temonen, Hanna Hänninen ja Mila Korkeamäki. Kuva Arja Siikström Vuonna 2011 Anja Riitta Pietiläinen puhui kuulosta. Saarijärven sivistystoimenjohtaja Arja Siikström näytti ottamiaan valokuvia Virtalympiatapahtumasta ja oman harrastuksensa, valokuvauksen, tuotoksia. Vuonna 2012 talousneuvos Eero Hiironen kävi puhumassa värianalyysistä. Saamelaisten kansallispäivänä saimme vieraaksemme Lanneveden Anttilan sisaruksista Leena Impiön ja hänen sisarensa Mirja Tokolan puolisonsa Pentin kanssa. He esittivät runoja ja lauluja. Saarijärven seudun Kuulo ry:n yhdyshenkilö kävi kertomassa yhdistyksen toiminnasta. Prikaatikenraali evp. Hannu Luotola kävi kertomassa kotiseutuasioista. Lannen koulun eskarilaiset kävivät askartelemassa ja laulamassa virtapiiriläisten kanssa. Matkailuyrittäjä Susanna Leed kävi kertomassa Susannan Mukavat Matkat toiminnastaan. Saarijärven kaupungin talous- ja hankintajohtaja Rauno Maaninka kertoi kaupungin taloudesta ja tulevista hankinnoista. Lannen koulun eput, toput ja eskarilaiset osallistuivat Kisapäivän viettoon virtapiiriläisten kanssa. Harmonikan soittaja Markku Leppänen soitti, säesti ja lauloi toivelauluja. Anna-Liisa Paananen Q Medi Europe Oy:stä kävi esittelemässä ja kertomassa luontaistuotteista. Kirkkoherra Jarmo Autonen puhui uudesta kirkkovuodesta. Vuonna 2013 varhaisen tuen palveluvastaava Seija Nieminen-Lahti kertoi työstään. 19 Muistihoitaja Tarja Liimatainen kertoi muistista ensimmäisessä kolmen sarjan luennossaan. ( II Muisti ja ravinto, III Muisti ja uni). Leena Aijasaho kertoi Asahiterveysliikunnasta ja piti demonstraatiotunnin virtapiiriläisille. Kylän sydän (Sydänpiiri), J:kylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori Teppo Karapalo piti alustuksen kotiturvallisuudesta ja esteettömyydestä mukanaan pieni apuvälinenäyttely. Keskustelua oli myös terveellisestä ruoasta. Lääkäri Hellin Torkki luennoi aiheesta Portti hyvään vanhuuteen. Marketta Horn kertoi kirjastaan Neljän dollarin päivä. Kirkkoherra Jarmo Autonen keskustelutti adventista ja jouluun laskeutumisesta. Eskarit ja eput olivat tällä kertaa Piparipajassa Sampolassa. Lääkäri Hellin Torkki alustaa ja virtapiiriläiset kuuntelevat vielä tässä vaiheessa 30.9.2013. Kuva Hannu Luotola Piparipajassa Sampolassa 2.12.2013 vasemmalta Taika Temonen, Oona Laitinen, Jasmiina Niemi ja Veikko Kaalikoski. Kuva Hannu Luotola 20 Riitta Harju-Laukka ohjaa pöydän päässä Piparipajassa Sampolassa 2.12.2013. Kuva Hannu Luotola Vuonna 2014 Perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola kertoi Saarikan tilanteesta. Leena Kiiskinen kertoi sosiaalityöstä ennen vanhaan. Terveydenhoitaja Leena Häkkinen kertoi Hyvinvointituvan toiminnasta. Uusi kaupunginjohtaja Timo Rusanen kävi esittäytymässä ja kertoi tavoitteistaan. Apteekkari Pirjo Mäkelä kertoi lääkkeiden käytöstä. Diakoni Tuula Laitinen puhui vapaudesta ja itsenäisyydestä. Sairaanhoitaja Emmiina Nikulainen Keski-Suomen Sydänpiiri ry:stä Keski-Suomen Kylän Sydän hankkeesta toi elintarvikenäyttelyn mukanaan puhuen ravinnosta, Laura (opiskelija) antoi ea-koulutusta. Pelastuslaitos opetti alkusammutusta Sampolan pihalla. Leena Impiö, Mirja ja Pentti Tokola muistelivat menneitä aikoja. Toimintaterapeutti Venla Rahkonen kertoi mandaloista ja jatulintarhoista. Markku ja Aune Leppänen vetivät yhteilaulutilaisuuden. Museonjohtaja Kari Kotilainen kertoi Saarijärven museosta ja sen toiminnasta. Sampolehden tuottaja Piia Hietamäki kertoi Sampolehdestä. Marketta Horn alusti aiheesta Lannevesi - Tulevaisuuden maailmankylä? Kaarina Moisio Uuraisilta puhui muistinikseistä. Vuonna 2015 kirjailija Hannu Vesterinen, alias pakinoitsija Vieno Kallonen kertoi muistoistaan Lannevedeltä, kirjoistaan ja pakinoistaan sekä millaisena hän näkee 21 Lanneveden tulevaisuuden. Vasemmalla: Mäenlaskukin kuuluu virtapiiriläisten taitoihin. Kuva Esko Talvilahti 20.2.2015 Oikealla: Mahlun virtapiiriläisiä lanteisten vieraina 11.5.2015 Sampolassa. Kuva Matti Hast Mahlulais-lanteinen duo Mirja Moilanen ja Reino Linna Sampolassa 11.5.2015. Kuva Matti Hast 22 Tilastotietoa VUOSI TAPAAMISIA OSALLISTUJIA HUOMAUTUS 2005 10 n. 100 2006 35 333 nimilista vain osan aikaa 2007 36 432 nimilista vain osan aikaa 2008 29 496 2009 31 704 2010 30 735 2011 32 732 2012 31 793 2013 33 781 2014 36 685 2015 30 (38) 522 Yhteensä 333 (341) aloitus lokakuussa, ei nimilistaa 9.11 saakka, 8 tapaamista vielä 6 313 VIRTAPIIRILÄISIÄ Luettelossa on myös satunnaisia kävijöitä ”ydinjoukon” lisäksi. Satunnaisuus saattaa johtua esimerkiksi muualla asumisesta. Joukossa on jo edesmenneitä. Jos jonkun henkilön nimi on jäänyt kirjaamatta luetteloon, lisätköön sen omaan kappaleeseensa ja ilmoittakoon Pirkko-Liisalle. Ahonen Reino Ahven Seija Astola Aatto Eräjärvi Leena Etelämäki Leena Hakala Liisa Hakala Pirjo 23 Harju Hanna Harju-Laukka Riitta Harjula Birgit Harjula Irja Harjula Sirkka Harjula Pertti Honkaniemi Eila Horn Marketta Huhta Tuulikki Huuska Taito Huuska Terttu Hyytiäinen Elli Häkkinen Kaarina Häkkinen Leena Häkkinen Reino Hänninen Aune Hänninen Eine Hänninen Sirkka Kantalainen Kalevi Kantalainen Martta Keskustalo Eino Keskustalo Maire Keskustalo Saima Kiiskinen Leena Kivelä Liisa Koskinen Erkki Koskinen Janika Koskinen Pirjo Koskinen Saini Laine Kaisa Lehtonen Laura Leppälä-Oksanen Riitta Leppänen Irma Liimatainen Eeva-Liisa Linna Reino Linna Sinikka Luotola Aili Luotola Hannu Luotola Pirkko-Liisa Mieskonen Aku Mieskonen Ilona Mieskonen Kalevi Minkkinen Anni Moisio Kaarina 24 Oksanen Marketta Oksanen Meri Pajunen Onni Palander Eija Peltonen Sinikka Peltonen Teuvo Pietiläinen Anja Pihl Orvokki Piironen M-L Pynnönen Päivi Rahkonen Airi Rautiainen Kirsti Rautiainen Martti Rossi Rakel Ruha Marja Rummakko Esa Rutanen Sirkku Ruukki Eimi Ruukki Kerttu Ruukki Veikko Siekkinen Airi Takala Eeva Talvilahti Aila Talvilahti Esko Talvilahti Onerva Tanskanen Kaarlo Tapper Esa Tapper Riitta Temonen Irja Toikkanen Hanna Toivanen Siska Trupukka Sinikka 25
© Copyright 2024