1. No category

Numero
2/2015
8 TAT TAPASI
Digitalisti Ville Tolvanen
10 TYÖNANTAJAKUVA
Tasa-arvo on kilpailuvaltti
14 MEDIAVIERAILUT
Suomi tulee tutuksi
elämyksien kautta
19 KUN KOULU LOPPUU
Kun harrastuksesta
tuli unelmaduuni
“ Digitalisaatio
lisää hyvinvointia ”
Ville Tolvanen
TATtalks
2/2015
1
SISÄLTÖ 2/2015
Pääkirjoitus 3
Lyhyesti 4
Kesätöissä villieläinsairaalassa 6
Kuluttaja johtaa digitalisaatiota 8
Tasa-arvo on kilpailuvaltti
10
Huoneentaulu: Viisi vinkkiä Twitteriin
12
14
Vastauksia verkkosivujen uudistajalle 18
Kun harrastuksesta tuli unelmaduuni 19
Yrityksen maine ei ole itseisarvo 20
Välivuosi voi tarkoittaa hengähdystaukoa 22
Autetaan nuoria tunnistamaan
omat vahvuutensa 23
Kuva: Teemu Granström
Mediavierailulla Suomi tulee tutuksi
elämyksien kautta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on
osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan - kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media.
www.tat.fi
2
TATtalks
2/2015
Julkaisija:
Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT
Eteläinen Makasiinikatu 4
PL 147, 00131 Helsinki
Päätoimittaja: Kari Väisänen
Vastaava toimittaja: Mari Lehtonen
Toimitussihteeri: Anna Korvenoja
Ulkoasu: Nina Pihlas
Kannen kuva: Dora Cheffi-Arab
Paino: Forssa Print
ISSN: 2342-0006
#Pääkirjoitus
Monikulttuurisuus on
vahvuus Suomelle
S
uomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä nyt 20 vuotta. Sinä aikana maamme on
avautunut taloutta ajatellen kaikkiin ilmansuuntiin. Vielä suurempaa avautuminen on ollut henkisellä tasolla. Ennen valitimme heikkoa suomalaista itsetuntoa,
jopa alemmuuskompleksiamme Ruotsin suhteen, puhumattakaan suurten ikäluokkien melko vähäisestä kansainvälisestä kanssakäymisestä.
Nyt työelämään siirtymässä oleva sukupolvi on syntynyt, kouluttautunut ja elänyt koko ikänsä avoimessa Euroopassa. Nykynuoret ovat jo luonnostaan kansainvälisiä ja kansainvälisesti
ajattelevia fiksuja ihmisiä, joilla on myös nykyaikaiset arvot.
Noihin arvoihin kuuluvat kaikkinainen tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus, oli sitten kyse työelämästä, perhesuhteista tai eri kansallisuuksista. Suomi on edelleen monessa suhteessa demokratian mallimaa.
On jo käynyt harvinaisen selväksi, että kansakuntamme seisoo melko yksimielisesti suvaitsevan, monikulttuurisen yhteiskunnan arvojen takana. Luulen, että perussuomalaisten kansanedustajan aloittama monikulttuurisuuden moukarointi kääntyy lopulta puoluetta itseään
vastaan.
Kaikentyyppinen monikulttuurisuuden lisääntyminen vahvistaa Suomea joka kantilta, oli
sitten kyse opiskelusta, elinkeinoelämästä tai jokapäiväisestä arjesta. Euroopan unionin ja
koko ajan lisääntyvän digitalisaation ansiosta yrityksillämme on entistä tasavertaisemmat
mahdollisuudet menestyä maailmanmarkkinoilla. Tämä vaatii kuitenkin kansainvälistymistä ja avautumista sen tuomille mahdollisuuksille.
Jatkossa emme pärjää työelämässä pelkästään kotimaisin voimin. Työttömyydestä huolimatta ikääntyvä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät suomalaiset ole enää halukkaita tekemään kaikkea tarjolla olevaa työtä.
Meidän on myös avattava itseämme lisää henkisesti. Suomalainen
työelämä ei kohtele tasavertaisesti ulkomaalaista työnhakijaa tai
työntekijää. Demokratiamme kaipaa päivittämistä monikulttuurisuuden suhteen, ei monikulttuurisuuden torjuntaa.
Kari Väisänen
Toimitusjohtaja
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
TATtalks
2/2015
3
#Lyhyesti
Yrityskylän vauhdikas syksy:
uusi kylä ja yläkoulumallin testausta
Y
rityskylä-perhe saa marraskuussa uuden jäsenen, kun Lappeenrantaan avataan Yrityskylä Kaakkois-Suomi. Oppimisympäristössä
vierailee kolmen vuoden aikana noin 15 000 Etelä-Karjalan,
Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kuudesluokkalaista. Yrityskylä on alueelle jo tuttu, sillä sen valtakunnallinen
kiertue vieraili Lappeenrannassa keväällä 2014.
Uuden aluevaltauksen lisäksi Yrityskylän yläkoulumallin kehitystyö etenee vauhdilla. Uudenmaan ja Itä-Suomen yhdeksäsluokkalaiset pääsevätkin testaamaan uutta konseptia tulevan
lukuvuoden aikana.
Uuteen opetussuunnitelmaan nojaavassa Yrityskylässä nuoret
oppivat taloudesta ja työelämästä globaalissa maailmassa. Nuoret osallistuvat pelipäivään, jossa he harjoittelevat työelämässä
ja yritystoiminnassa tarvittavia taitoja digitaalisuutta hyödyntäen.
Kehitystyötä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Yksityisyrittäjäin säätiö.
Kuva: Teemu Granström
OK!Akatemia antoi uusia ideoita koulutuksen
digitalisaatioon
-O
pettajankouluttajille ja opettajankoulutuslaitosten johdolle suunnatut yhteiset foorumit
ovat olemattomat, joten OK!Akatemia on tärkeä yhteinen kohtaamispaikka, iloitsee Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.
OK!Akatemian teemana oli tänä vuonna
Digitaalisuus tulee, oletko valmis? Digitalisaatio on merkittävä tulevaisuuden
kehityshaaste arjessa, työelämässä ja
koulutuksessa. Inspiraatiota ja ideoita
haettiin Viron maaperältä, jossa sähköistä
e-kansalaisuutta on voinut anoa vajaan
vuoden ajan.
Kuva: Auri Kohola
4
TATtalks
Aksela oli yksi 22:sta TATin ja opettajankouluttajien OK!Akatemian osallistujasta.
2/2015
Seminaarijoukko kuuli kahden päivän aikana ajankohtaiskatsauksia esimerkiksi
Suomen ja Viron taloudellisista tilanteista.
Ennen kaikkea keskusteltiin kuitenkin Viron opettajankoulutuksesta ja opetuksen
digitalisoimisesta.
Elinkeinoelämän ja opettajankouluttajien
yhteistyö alkoi vuonna 2008 yhteisseminaarilla Tampereella. Tänä vuonna tilaisuus
järjestettiin kahdeksatta kertaa.
Yrittäjyys
näkyväksi
merkkipäivänä
K
ansallista Yrittäjän päivää vietetään syyskuun viides päivä. Se on arvostuksen osoitus yrittäjän tekemää työtä ja työn merkitystä kohtaan. Päivä ei ole kuitenkaan
suunnattu vain yrittäjille, vaan se on myös muistutus ja kannustin omaan ideaansa palavasti uskoville: yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto.
TAT on mukana merkkipäivässä kertomassa yrittäjyydestä niin nuorille kuin heidän opettajilleenkin.
Tänä vuonna Yrittäjän päivä osuu lauantaille. Siitä
huolimatta kouluille on tarjolla monia mahdollisuuksia huomioida päivä ohjelmassaan ja tuoda
yrittäjyys näkyväksi oppilaille. Vuoden nuoreksi
yrittäjäksi valittu Varusteleka-kaupan perustaja ja
omistaja Valtteri Lindholm pitää nuorille kannustuspuheen webinaarin välityksellä heti aamusta.
Helsingin Narinkkatorilla järjestetään avoin Yrittäjän päivän päätapahtuma katufestarihengessä.
Päivään voi orientoitua myös kutsumalla paikallisen yrittäjän koululle tai Asiantuntijaverkosto.
fi-palvelusta yrittäjän etävierailulle luokkaan. Nuorille suunnatussa Instagram-kilpailussa puolestaan
etsitään paikkakunnan Rohkeaa Yrittäjää.
Katso lisätietoja ja täysi ohjelma osoitteesta
www.yrittajanpaiva.fi
Yrittäjän Päivän ohjelmaa 5.9.:
• Instagram-kilpailu nuorille hashtagilla
#rohkeayrittaja
• Yrittäjän Päivän webinaari
klo 9.30–9.50 osoitteessa
http://tat-ryhma.adobeconnect.com/
asiantuntijaverkosto
• Kampin katujuhla Helsingissä
Narinkkatorilla klo 10–13
• Yrityskylissä Turussa, Vaasassa ja Tampereella
järjestetään yhteistyökumppaneille
kutsuvierastilaisuudet. Kaikissa
yrityskyläkaupungeissa jaetaan ilmapalloja
Yrityskylän viisivuotisjuhlan kunniaksi.
Vastuullisin Kesäduuni 2015
selvitti parhaat kesätyöpaikat
L
asten leiritoimintaa järjestävä Lasten
Kesä ry ja sähkönsiirtoyhtiö Fingrid tarjosivat kuluneena kesänä parhaimman
kesätyökokemuksen. Lasten kesä kilpaili
pienten ja keskisuurten organisaatioiden sarjassa, Fingrid suurten.
Parhaimpien kesätyönantajien TOP10-listalle
mahtui organisaatioita monelta toimialalta ja
kisa oli hyvin tiukka: useampi osallistuja ylsi samalle sijalle parhaimpien listalle.
Vastuullisin kesäduuni -kilpailuun osallistui 85
suomalaista kesätyönantajaa ja T-Median tekemään arviointitutkimukseen vastasi yhteensä
5702 kesätyöntekijää.
Tutkimukseen osallistuneet kesätyönantajat
ovat hoitaneet asiansa erittäin mallikkaasti.
Kesätyössä on viihdytty keskimäärin hyvin ja
kesätyökokemus on vahvistanut kiinnostusta
työelämää kohtaan. Tuloksista kerrotaan lisää
seuraavassa TAT talks -lehdessä.
Pienet/keskisuuret
organisaatiot
(1- 250 työntekijää)
1. Lasten Kesä ry
2. Bitwise Oy
3. Vincit Oy
Suuret
organisaatiot
(250 + työntekijää)
1. Fingrid Oyj
2. Vvo-yhtymä Oyj
3. Skanska Oy
Talousosaaminen ajan tasalle
syyskuussa
T
alousaiheiden hallitessa mediatilaa on tilastojen lukutaidosta ja talousasioiden ymmärtämisestä tullut yhä tärkeämpi kansalaistaito.
TAT järjestää syyskuun alussa opettajille ja
opinto-ohjaajille kolme koulutustilaisuutta, joissa pureudutaan talouden ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän vuoden teemana on
”Talous on politiikkaa”.
Jyväskylässä 1.9., Turussa 3.9. ja Helsingissä 10.9. järjestettävien tilaisuuksien lisäksi
koulutukseen on mahdollista osallistua
etäyhteydellä vaikkapa omasta työhuoneesta. Helsingin tilaisuus lähetetään suorana webinaarina osoitteessa tat-ryhma.
adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto.
Talous tutuksi 2015 -koulutus sopii erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajille, matematiikan opettajille, opinto-ohjaajille sekä 4.–6. vuosiluokkien opettajille.
Ohjelmassa on aiempien vuosien tapaan
verkostoitumisen lisäksi puhujia talouselämän huipulta. Tänä vuonna puhujina
ja panelisteina nähdään muun muassa
Piia-Noora Kauppi, Juhana Vartiainen,
Ralf Sund, Matti Apunen, Kristina Kaihari
ja Jyri Häkämies.
TAT järjestää Talous tutuksi -koulutuksen
yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin
opettajien liitto HYOL ry:n, Finanssialan
Keskusliiton, Opetushallituksen, Pörssisäätiön ja Suomen Pankin kanssa. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.
TATtalks
2/2015
5
#VKD
#Kunkoululoppuu
”Tärkeintä on aito kiinnostus eläintenhoitoa kohtaan”
Kesätöissä Villieläinsairaalassa:
”Tärkeintä on aito kiinnostus
eläintenhoitoa kohtaan”
Kesätyö Villieläinsairaalassa vaatii niin ihmissuhdetaitoja kuin kykyä tulla toimeen eläinten kanssa.
Vaikka potilaiden päästäminen takaisin luontoon on haikeaa, se on päätavoite ja kaikkein antoisinta.
TEKSTI: TATIN KESÄHARJOITTELIJAT ELINA PIETILÄ JA AINO-SOFIA ORJASNIEMI KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI
A
stumme sisään Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Meitä on vastassa
Laura Pulli, joka esittelee sairaalan potilaita.
Tutustumme orvoksi jääneeseen valkohäntäpeuraan, täplikkäisiin lokin poikasiin ja ärhäkkään joutseneen.
Pulli on opiskellut eläintenhoitajaksi ja on nyt toista kesää töissä Villieläinsairaalassa. Kun kysymme, mikä oli
hänen valttikorttinsa haastattelussa, jokin millä hän erottui joukosta, vastaus
6
TATtalks
2/2015
tulee helposti.
– Tulen toimeen sekä eläinten että
ihmisten kanssa. Tässä työssä se on yllättävän tärkeää.
Pulli kertoo, että eläinten hoitamisen
lisäksi kaikki sairaalan työntekijät vastaavat myös päivystyspuhelimeen.
– Aluksi puhelimeen vastaaminen
jännitti. Pelkäsin, että isoäidit soittelevat Luontoillan visaisista kysymyksistä. Nopeasti kuitenkin opin, että aina
voi kysyä kokeneemmilta. Jotkut täällä
ovat hillittömiä tietopankkeja.
PAHINTA ON IHMISTEN JULMUUS
Kesätyö Villieläinsairaalassa on ollut hyvällä tavalla hektisempää ja monipuolisempaa kuin Pulli oli ajatellut.
Sähköposteihin ja puhelimeen vastaamisen lisäksi hän saa tehdä yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa, lääkitä sekä
tehdä hoitosuunnitelmia.
– Työ on todella imaissut mukaansa.
Näiden kahden kesän myötä olen alkanut katsoa luontoa eri tavalla. Tunnistan lintu- ja kasvilajeja, ja hämmennyn
aina uudestaan siitä, kuinka monipuolista luonto Helsingissä on.
Yksi parhaista työtehtävistä on kuitenkin orvon tai aiemmin sairaan eläimen luontoon palautus.
– Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen eläimen,
joka on kasvanut reippaaksi yksilöksi ja joka voi elää villinä ja vapaana, kokee todella onnistuneensa.
Pahinta taas on se, kun sairaalaan tuodaan ihmisen välinpitämättömyyden tai julmuuden vuoksi loukkaantunut eläin. Pullia turhaut-
”Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen
eläimen, kokee todella onnistuneensa. ”
T-Median, TATin, Alma Median, Soneran,
Monsterin ja Nokian yhteinen Vastuullinen
kesäduuni 2015 -kampanja haastoi työnantajat tarjoamaan 14–29-vuotiaille nuorille
enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja.
Kampanjaan osallistuneet työnantajat sitoutuivat hyvän kesätyön periaatteisiin. Niitä
ovat muun muassa hyvä hakijakokemus, perehdytys ja ohjaaminen.
Kampanjan avulla huomiota perusasioille
tavat potilaat, joilla on roska tai koukku kaulan ympärillä ja se, että
lintuja jää kodittomiksi puunkaadon seurauksena.
– Eläimiin kiintyy helposti, varsinkin pidempiaikaisiin potilaisiin.
Muistan erityisesti kuutin, joka oli ollut sairaalalla jo pitkään, ihan pienestä asti. Loppujen lopuksi siitä ei kuitenkaan ollut eläjäksi, ja se jouduttiin lopettamaan.
”TÄMÄ ON SE TYÖ, JOTA HALUAN TEHDÄ”
Pulli kertoo, että kesätyönhakijoita Villieläinsairaalaan oli paljon.
Koulutuksen lisäksi tärkeää on aito kiinnostus ja tunteen palo eläinten
hoitoa kohtaan. Työ vaatii rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.
– Eläimet toimivat aina omaan tahtiin. Niitä ei voi hoputtaa. Joskus
joutuu ylitöihin yllättävien potilaiden saapuessa.
Pulli toivoo voivansa jatkaa Korkeasaaressa kesän jälkeenkin.
– Kun on kerran saanut jalan oven väliin esimerkiksi kesätöiden
kautta, voi saada vakituisen työn. Mutkan kautta voi oppia jotain uutta ja kaikesta työstä on hyötyä. Missään ammatissa ei voi olla valmis
heti, käytännön kautta oppii!
T-Median toteuttaman Kesätyöhaku 2015 -kyselyn mukaan puolet nuorista ei saanut lainkaan tietoa hakemastaan työpaikasta. Suurin
osa työnantajista ei myöskään ilmoittanut,
miten kesätyönhaku etenee. Vain murto-osalle jäi hyvä tunne hakuprosessista.
Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia nuorista
keskustelee kokemuksistaan kavereiden kanssa. Jokainen työllistetty nuori onkin työnantajalle tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma
tulevaisuuden tuloksentekijöihin ja kantaa
vastuuta nuorista.
www.kesaduuni.org
Korkeasaaren
Villieläinsairaala
•
•
•
•
•
Villieläinsairaalaan otetaan vastaan apua kaipaavia, esimerkiksi
loukkaantuneita, orpoja ja nälkiintyneitä eläimiä.
Mahdollisimman moni palautetaan takaisin luontoon.
Yleisiä potilaita ovat siilit, oravat ja linnut.
Sairaalassa hoidetaan vuosittain noin 850 eläintä.
Korkeasaaren Villieläinsairaala
on mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa osana Helsingin kaupunkia.
TATtalks
2/2015
7
#TAT tapasi
Kuluttaja johtaa
digitalisaatiota
Ville Tolvasen tavoitteena on kertoa suomalaisille, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo mukanaan. Näiden mahdollisuuksien
hyödyntäminen vaatii hänen mukaansa paljon nykyistä enemmän
rohkeutta, avoimuutta ja ketteryyttä.
TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB
Digitalisoituminen tuntuu olevan käsite,
jota käytetään nyt kaikkialla. Mistä oikein on kyse?
Digitalisoitumisella tarkoitetaan teknologian integroitumista arkeen.
Älykkäät verkkoympäristöt tulevat arjen toimintojen rinnalle kaikille
elämän osa-alueille, niin julkishallintoon, opetukseen, liiketoimintaan
kuin terveydenhuoltoonkin.
Nimi: Ville Tolvanen
Koulutus: Bachelor of Business Administration
Ammatti: Digitalisti. Sparraa yrityksiä digitalisoitumisen aiheuttamista muutoksista, mahdollisuuksista, ja vaikuttamisesta verkossa.
Ihailen: Richard Bransonia
Tunnuslause: Tulevaisuus on tekemistä vaille valmis.
Englannista suomen kieleen on tullut termi digitaalinen disruptio.
Mitä tämä tarkoittaa liiketaloudessa?
Digitaalisella disruptiolla tai transformaatiolla tarkoitetaan toimialojen muuttumista ja uudelleen rakentumista. Hyvä esimerkki digitaalisesta disruptiosta
on majoituspalvelu Airbnb, joka on muuttanut hotellialaa tuottamalla sinne täysin
uudenlaista tarjontaa.
Miten digitalisoituminen vaikuttaa yritysten toimintaan?
Digitalisoitumisella on kolmenlaisia vaikutuksia liiketoiminnalle. Ensinnäkin olemassa olevia
palveluja voidaan tehostaa, eli tuottavuutta voidaan kasvattaa digitalisoitumisen avulla. Toisaalta
voidaan synnyttää kokonaan uusia palveluja tai entisiä voidaan parantaa. Kolmantena ilmiönä ovat uudet
innovaatiot, joissa yhteisöt ja käyttäjät otetaan mukaan liiketoimintaan.
On tärkeää ymmärtää, että digitalisaatio ei tapahdu ilkeiden amerikkalaisten tai kiinalaisten yritysten vaan kuluttajien
toimesta. Kuluttajat johtavat digitaalista muutosta äänestämällä jaloillaan ja lompakoillaan. Tämä on tietenkin ongelma niille
yrityksille, jotka eivät lähde muokkaamaan toimintamalliaan uusien digitaalisten vaatimusten ympärille.
Mitkä ovat digitaaliseen liiketoimintaan nojaavan yrityksen avainominaisuudet?
Tärkeimpänä avainominaisuutena on asiakaslähtöisyys. Jos yrityksellä ei ole vielä aitoa kommunikaatiosuhdetta asiakkaan
kanssa, on sellainen luotava. Digitaalisessa ympäristössä pärjäävät yritykset antavat asiakkailleen paljon päätösvaltaa.
Tieto asiakkaan tarpeista ja toiveista on digitaalisen kaupankäynnin edellytys. Sanotaankin, että data on uusi öljy: asiakastieto voitelee liiketoimintaa, eikä vanhat rakenteet tai kauppapaikat, sillä digitaalisessa maailmassa sijainnilla tai kellonajoilla
on aikaisempaa vähemmän merkitystä.
8
TATtalks
2/2015
Mitä kaikkea täytyy huomioida yrityksen digitaalisessa strategiassa?
Vai tarvitaanko erikseen digitaalista strategiaa?
Ihannetila olisi tietenkin se, että koko yrityksen liiketoimintastrategia olisi digitaalisuuden
ympäröimä. Käytännössä nykyisin kuitenkin digitalisoitumisen mahdollisuuksia aletaan
vasta pohtia. Silloin on järkevää luoda jonkinlainen digistrategia siitä, mitä yrityksen
toiminta tulee olemaan. Tavoitteena on, että digitalisaatiosta tulee normaaliosa arkea.
Miten uskot työn ja sen organisoinnin
muuttuvan digitalisoitumisen myötä?
Työn sijainti, työaika ja työpaikkojen merkitys muuttuu. Tulevaisuudessa parhaat asiantuntijat pystyvät määräämään itse ajan ja paikan, jossa tuottavat arvoa. Kun yhdistellään ihmisten vahvuuksia
ja omia mielihaluja, saavutetaan varmasti parempaa tuottavuutta
kuin nykyisellä, kaavamaisella mallilla.
Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Digitaalisen ajan asiantuntijoilta vaaditaan näkyviä tuloksia ja vastuuta tulosten toimivuudesta. Uskon, että ihmiset ovat valmiita ottamaan enemmän
vastuuta työstään kun he saavat itse määritellä sen tekotavan.
”Suomessa annetaan koko ajan
etumatkaa kansainvälisille toimijoille.”
Miten digitalisaatio vaikuttaa työllisyyteen?
Suomessa on paljon keskustelua siitä, että digitalisaatio vie ihmisten työt. Todellisuudessa meille tulee parempia yhteyksiä ja siten
tehokkaampaa liiketoimintaa. Resurssit, jotka vapautuvat vanhoista toiminnoista voidaan hyödyntää jonkun toisen työn tekemiseen.
Ajattelutapa, jonka mukaan kaikkien pitäisi saada jatkaa niin kuin ennenkin, on omituinen. Maailma ja ympäristö muuttuvat.
Digitalisoituminen on varmasti myös alentanut kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa on syntynyt digitalisaation ympärille uusia kiinnostavia
yrityksiä. Kuulemme päivittäin tällaisista sankaritarinoista, jotka ovat omiaan
markkinoimaan kaikille yrittäjyyttä.
Miten Suomi pärjää digiajassa?
Valitettavan huonosti. Meillä on maailmanluokan valmiudet — korkea koulutus ja verkkoyhteydet — mutta emme ole tarpeeksi rohkeita avautumaan maailmalle ja kokeilemaan uutta.
Suomalaisessa kulttuurissa ei oteta tosissaan asioita, jos ei ensin nähdä tuloksia. Valitettavasti muutos
digitaalisessa maailmassa on niin nopeaa, että asiat ovat jo ehtineet syntyä siinä vaiheessa kun suomalaiset ovat
valmiita lähtemään mukaan. Annamme koko ajan etumatkaa kansainvälisille toimijoille.
Ongelmana ovat myös liian pienet investoinnit uuden kokeiluun ja soveltamiseen, minkä vuoksi Suomessa ei ole pystytty
kehittämään kilpailukykyisiä palveluja. Olisihan esimerkiksi Facebook valmiuksiemme puolesta voinut syntyä Suomessakin.
Mikä on parasta, mitä digitalisoitumisesta voi syntyä?
Uskon digitalisaation olevan vastaus yhteiskunnan ongelmiin: saastumiseen, ruokatuotantoon, lääketieteen haasteisiin ja
niin edelleen. Siksi parasta, mitä siitä voi syntyä, on entistäkin enemmän hyvinvointia.
TATtalks
2/2015
9
#Työelämä
Tasa-arvo on kilpailuvaltti
Tasa-arvo työpaikalla merkitsee kaiken käytettävissä olevan potentiaalin hyödyntämistä. Jos tämä ei toteudu, tarvitaan strategista kehitystyötä asian hyväksi.
Esimiehen rooli on silloin avainasemassa.
TEKSTI: NINA PIHLAS KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM
S
uomi nähdään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista. Rakenteellisia, ääneen lausumattomia
normeja on kuitenkin edelleen olemassa. Sukupuoleen liittyvä syrjintä ei ole välttämättä näkyvää. Naiset kohtaavat miehiä enemmän uraongelmia ja palkkaerot ovat todellisuutta.
— On myytti, että naiset eivät olisi kiinnostuneita johtotehtävistä, kertoo Annukka Jamisto. Jamisto työskentelee asiantuntijana ja kouluttajana Ekvalita Oy:ssa. Ekvalita tarjoaa
asiantuntemusta tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseen
työpaikoilla.
Jamiston mukaan kyse on rakenteista. Ne joko tukevat tai ei-
Annukka Jamisto muistuttaa rekrytointivaiheen tärkeydestä.
10
TATtalks
2/2015
vät tue naisten etenemistä johtotehtäviin. Esimerkiksi
julkisella sektorilla on paljon naisia esimiestehtävissä.
Tutkimusten mukaan suomalaisten naisten koulutus ja sijoittuminen työelämään ovat maailman kirkasta
kärkeä. Työikäisistä naisista 38 prosenttia on korkeakoulutettuja. Miehillä vastaava luku on yli kymmenen
prosenttia pienempi. Kuitenkin miehiä on edelleen suhteessa enemmän johtavissa tehtävissä.
ESIMIES JOHTAA MYÖS ASENTEELLAAN
Perinteinen, lasikattoinen johtajamalli on muutoksessa. Jamistokin suosii puheessaan mieluummin käsitettä asiantuntijuudesta kuin esimieheydestä. Useissa
työpaikoissa tiedostetaan myös, että liiallisesta hierarkiasta luopuminen motivoi työntekijöitä parempiin tuloksiin. Esimiehellä on kuitenkin vastuu tehtävien
jakamisesta ja työn hallinnasta. Hänen asenteellaan on myös merkittävä rooli tasa-arvon toteutumisessa.
— Tasa-arvon kehittäminen työpaikoilla saattaa
olla henkilöitynyt johonkin tiettyyn ihmiseen. Jos
tämä henkilö lähtee, niin tasa-arvon edistäminen
voi loppua siihen, toteaa Jamisto.
Työyhteisön yllä leijuvat normit vaikuttavat vahvasti työyhteisön käytäntöihin ja ilmapiiriin. Normeja ja asenteita voi olla kuitenkin
hankalaa tunnistaa yhteisön sisällä.
Usein uusi, työyhteisön ulkopuolinen henkilö huomaakin sisäisen dynamiikan ja kehityskohdat kirkkaimmin. Rekrytointivaihe on
merkittävä mahdollisuus jämähtäneiden ja haitallisten normien rikkomiseen ja uudistukseen.
— Rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Rekrytoinnista vastaavilla voi olla taipumusta suosia huomaamattaan itsensä kaltaisia
hakijoita. Sillä on suuri merkitys tasa-arvon toteutumisen kannalta, kun tunnistetaan moninaisuus ja palkataan se paras tyyppi hommaan, sanoo Jamisto.
Keskuskauppakamarin Naisjohtajaohjelma liputtaa saman asian puolesta. Suomalainen ohjelma, joka vauhdittaa
osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja
pörssiyhtiöiden hallituksiin, sijoittui ensimmäiseksi Torinossa
järjestetyssä kauppakamarien maailmankongressin kilpailussa.
Ohjelma koostuu muun muassa naisjohtajien mentorointiohjelmasta ja selvityksistä.
— Suomi tarvitsee parhaiten johdetut yritykset, ja yritykset tarvitsevat parhaat mahdolliset henkilöt johtajiksi.
Se vaatii naisten mukanaolon ylimmän johdon rekrytointipoolissa. Tilastot osoittavat, että näin ei vielä
täysin ole, kertoo Keskuskauppakamarin johtaja
Anne Horttanainen.
Kansainvälinen ilmiö, jossa johtoryhmien
sisällä naisten vastuualueet painottuvat niin
sanottuihin tukitoimintoihin, kuten henkilöstö- ja lakiasioiden sekä viestinnän johtoon,
on tunnistettavissa Suomessakin. Toimitusjohtajaksi ja pörssiyhtiöiden hallituksiin
noustaan useammin liiketoiminnallisesta
kuin tukitoimintojen johdosta.
— Naisjohtajuuden edistäminen pyritään kuitenkin pitämään elinkeinoelämän
omissa käsissä ja välttämään turhaa sääntelyä, kertoo Horttanainen. Keskuskauppakamarin kanta on, että kiintiöistä voisi
olla pikemminkin haittaa ja Suomessa ne
ovat tarpeettomia.
INNOVAATIOIDEN
EDELLYTYKSENÄ TASA-ARVO
Anne Horttanaisen mukaan uusia
asenteita vaaditaan koko yhteiskunnalta.
Esimiestehtävät kiinnostavat naisia
T-Media julkaisi keväällä 2015 työnantajakuvatutkimuksen,
johon vastasi reilut 2 500 tekniikan ja kaupan alalla työskentelevää henkilöä.
Tuloksista käy ilmi, että etenemismahdollisuudet ovat
naisille ja miehille yhtä tärkeä seikka työpaikkaa valitessa.
Tutkimuksen mukaan myös työn ja perheen yhteensovittamisen merkitys on työpaikanvalinnassa samalla tasolla
naisilla ja miehillä.
Lisäksi esimiestehtävät houkuttelevat nyt jo korkeassa
asemassa olevia naisia miltei yhtä paljon kuin miehiä.
Naisten työpaikan valintakriteereissä korostuu työn merkityksellisyys. T-Median työnantajakuvapalveluista vastaava
johtaja Päivi Salminen-Kultanen toivookin, että johtajan ammatin merkityksellisyys tulisi työpaikoilla paremmin esiin.
– Esimiestyön yhteydessä puhutaan usein vain nousujohteisesta urasta, mutta entä esimiestyön merkityksellisyys?
Mihin esimies pääsee vaikuttamaan? Miten merkityksellistä
työtä on olla pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai työskennellä
johtoryhmässä? Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota
esimiestyöskentelyssä, Salminen-Kultanen muistuttaa.
Tasa-arvon edistäminen on tärkeää niin ihmisoikeuksien kuin myös Suomen kilpailukyvyn ja
kasvun turvaamisen kannalta. Parhaan mahdollisen
osaamisen hyödyntäminen edistää innovatiivista ilmapiiriä. Tämä luo organisaatiolle vahvan imagon ja asiantuntijuuden.
— Esimerkiksi naisten eteneminen johtajiksi edellyttää uusia asenteita ja toimintamalleja koko yhteiskunnalta,
mutta myös naisilta itseltään, sanoo Horttanainen.
Ekvalita auttaa organisaatioita tasa-arvon edistämisessä. Työskentelyssä käytetään tukena normitietoista otetta,
jossa työyhteisö tutkii, millaiset normit yhteisössä vallitsevat ja miten ne vaikuttavat eri ihmisten urakehitykseen.
Suomessa organisaatioita velvoitetaan tasa-arvolain
puitteissa tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Se on hyvä
tuki. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä
tasa-arvon edistämiseksi, jonka avulla niiden toteutumista
arvioidaan ja seurataan.
— Tasa-arvosuunnitelma on pahimmillaan saattanut olla sellainen, että se on pakon edessä kirjattu. Kahden vuoden päästä se on otettu esille ja katsottu, mitä on tehty.
Huomataan, että ei mitään ja suunnitelma pidetään samana
taas seuraavat kaksi vuotta, kertoo Jamisto.
Parhaimmillaan suunnitelma on työyhteisössä väline, jonka avulla potentiaalit tunnistetaan. Tehtävät jaetaan kykyjen ja osaamisen mukaan. Työn ja yksityiselämän
yhteensovittamisesta voidaan tehdä kirjauksia ja tukea esimerkiksi tasapuolisesti miehiä ja naisia perhevapaiden pitämiseen. Lisäksi voidaan tukea perhevapailta palaavia
henkilöitä ja turvata tasapuoliset mahdollisuudet urakehitykseen kaikille.
— Toimiva tasa-arvosuunnitelma on myös kilpailuvaltti
silloin, kun halutaan pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, sanoo Jamisto.
TATtalks
2/2015
11
#Huoneentaulu
TEKSTI: SARA VIHAVAINEN KUVITUS: JANNE MATILAINEN
Yrityksen tai organisaation Twitter-viestintää tehdessä kannattaa miettiä mitä voit tarjota ja kenelle.
Ensinnäkin, et tee viestintää itsellesi vaan kohderyhmällesi. Lähde liikkeelle pohtimalla, miten kohdeyleisösi voi hyötyä yrityksesi sisällöistä ja kuinka voit tehdä niistä helposti jaettavia.
1
Selvitä oma kohdeyleisösi
On tärkeää tietää, kenelle viestit ja kenet haluat
tavoittaa viestilläsi. Voit tarkistaa Twitterin analytiikasta, mistä päin maailmaan jo saamasi seuraajasi
ovat, mitkä ovat heidän pääasialliset kiinnostuksen
kohteensa, mitkä ovat olleet suosituimmat twiittisi
ja kuinka paljon klikkauksia ja uudelleen twiittauksia
(retweet) twiittisi ovat saaneet. Jo tämä antaa tietoa
siitä, onko seuraajajoukkosi relevanttia omaa kohderyhmääsi ajatellen ja minkälaiset sisällöt lähtevät
parhaiten liikkeelle.
2
hashtagit (#) käyttöön!
Lisäämällä aihetunnisteita twiitteihisi saat viestisi leviämään omaa seuraajakuntaasi laajemmalle. On kuitenkin tärkeää testata twiitteihin lisättävät aihetunnisteet ennen twiitin lähettämistä. Et edistä twiittisi
levikkiä, jos käytät aihetunnistetta, jota kukaan muu
ei ole aikaisemmin käyttänyt tai jos hashtagin ympärillä käyty keskustelu ei vastaa kohderyhmääsi.
Muista, että aihetunnisteita voi tulla twiittiin helposti liikaa (katso esimerkki oikealla), ja twiittisi saattaa
näyttää lukijan näkökulmasta enemminkin spämmiltä
kuin uudelleen twiittauksen arvoiselta.
Asiatunnisteiden lisäksi twiittejä kannattaa kohdistaa sopivien tahojen tileille @-toiminnon avulla.
Luonnollisesti mitä enemmän saat twiiteillesi uudelleen twiittauksia, sitä paremmin viestisi leviää.
Älä tee näin!
www.loremipsum.com
Viisi vinkkiä #Twitteriin
niste
itter #mielipide #aihetun
#sosiaalinenmedia #tw
ä
hm
ery
ohd
#kuvallinenviestintä #k
..Vaan näin:
emmin Twitterissä
Viisi vinkkiä viestiä par
edia
#viestintä #sosiaalinenm
www.loremipsum.com
12
TATtalks
2/2015
3
Visuaalisuus tehostaa viestiä
Twitter-päivityksiä vääntäessä kannattaa miettiä, miten kaikista tärkein sisältösi erottuisi parhaiten. Kuvalliset twiitit nousevat paremmin esiin twiittimassasta
ja saavat yleensä enemmän jakoja kuin twiitit ilman
kuvaa. Onhan selvää, että visuaalinen lisä miellyttää
silmää ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva
kuitenkin syö osan Twitterin 140 merkistä, jolloin tekstisi tulee olla tavallista twiittiä ytimekkäämpi.
4
Milloin twiitata?
Millä aikavyöhykkeellä kohdeyleisösi on? Vai onko kohdeyleisösi globaali ja aikavyöhykkeistä riippumaton?
Voit miettiä kohdeyleisösi päivärytmiä: milloin seuraajillasi olisi aikaa selata Twitteriä — aamulla matkalla töihin
vai illalla työpäivän jälkeen? Tai ehkä työpäivän lomassa
tietoa hakiessa? Ei ole myöskään pahasta, että twiittaat
oman twiittisi uudelleen parin päivän päästä. Vai näetkö itse jonkun seuraamasi kanavan jokaikisen twiitin?
Luultavimmin suurin osa menee ohi. Twiitin elämä on
välillä yhtä pitkä kuin hyttysen. Ei siis tee pahaa toistaa
sanomaa; keksi samasta aiheesta esimerkiksi eri näkökulma kuin ensimmäisellä kerralla.
5
Ole ajassa mukana
Jos haluat maksimoida Twitter-näkyvyytesi, ole hereillä tapahtumissa ja ajankohtaisissa ilmiöissä. Tänä
päivänä kuhina ja mielipiteiden vaihto tapahtuu
etenkin Twitterissä tiettyjä aihetunnisteita käyttäen,
oli kyse sitten konferenssista tai uuden junayhteyden avaamisesta. Lisäksi kannattaa ottaa selvää,
mitkä aihetunnisteet ovat nousussa Twitterin trends
-listalla, joka löytyy Twitterin kotisivun vasemmalta
palstalta ja mitkä aihetunnisteet nousevat globaalisti Trends Mapin avulla. Pohdi, voisiko näitä käyttää
avuksi myös omassa ajankohtaisviestinnässäsi.
...Summa summarum: mitä enemmän melua Twitterissä pidät,
sitä suuremman mölyn saat aikaiseksi.
#Mediavierailut
Mediavierailulla
Suomi tulee tutuksi
elämyksien kautta
TEKSTI JA KUVAT: KAROLINA MILLER
Finnfactsin kevään ja kesän mediavierailuilla
maisteltiin kuusenkerkkää, hypisteltiin Marimekon
kankaita ja käytiin telakalla.
H
elsingin keskuspuiston
puista tippuu raskaita
sadepisaroita. Maassa
kyykkivät japanilaiset
toimittajat eivät ole niistä moksiskaan, sillä he ovat keskittyneet
tutkimaan maassa kasvavaa mesijuurta.
— Tämä! Söimme tätä eilen ravintolassa, yksi toimittajista huudahtaa ja
14
TATtalks
2/2015
osoittaa oksan päässä kasvavaa kuusenkerkkää.
Japanilaisten ruokatoimittajien vierailu on yksi lukuisista Finnfactsin järjestämistä mediavierailuista.
— Tänä vuonna kiinnostus mediavierailuja kohtaan on ollut poikkeuksellisen
suurta, etenkin muiden Team Finland
-organisaatioiden taholta, Finnfactsin
Communications Manager Jyri Lintunen kertoo.
— Teemme paljon yhteisprojekteja
muun muassa Finpron vientiohjelmien,
Tekesin ja ulkoasiainministeriön kanssa.
Viime vuonna Finnfacts järjesti yhteensä 16 mediavierailua, joiden myötä
Suomessa vieraili 136 ulkomaista toimittajaa 17 eri maasta. Lintunen arvelee, että
Helsingin keskuspuiston vehreys ihastutti japanilaisia ruokatoimittajia.
tänä vuonna toimittajien lukumäärä todennäköisesti ylittyy.
Mediavierailuilla
tutustutaan kokonaisiin aloihin
Kun Finnfactsin ja Tekesin järjestämän
Fashion and Lifestyle -mediavierailun
kiinalaisilta toimittajilta kysyy, mitä suo-
malaisia vaatemerkkejä he ovat tunteneet
ennen Suomeen tuloa, vastaus tulee viipymättä.
— Marimekon tietysti, vastaa mediavierailulle osallistuva Chen Jun, joka
työskentelee shanghailaiselle Noblesse
-muotilehdelle.
Marimekossa kiinalaisia toimittajia viehättävät kirkkaat värit ja selkeys,
joista brändi tunnetaan myös Aasiassa. Suomalaismuotia kokonaisvaltaisesti
esittelevällä mediavierailulla erityiskiitosta saakin käynti Marimekon tehtaalla, jossa toimittajat ja kuvaajat pääsevät
näkemään, miten yrityksen printit syntyvät.
Myöhemmin samana päivänä toimittajajoukko siirtyy Aalto-yliopiston
TATtalks
2/2015
15
”Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta,
ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa.”
Muotoilun laitokselle. Rakennuksen käytävillä roikkuu toinen toistaan mielikuvituksellisempia töitä, joissa yhdistyy
erilainen tekstuuri, värit ja 80-luvun toimintasankarit. Suomalaissuunnittelijoiden vaatteet on lennätetty Aalto-yliopistoon Etelä-Ranskasta, jossa ne kilpailivat arvostetun Hyères Fashion Festivalin finaalissa.
— Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta, ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa, kehuu
Hong Man -designlehdelle kirjoittava Xiang Yang.
KASVOTUSTEN SIDOSRYHMÄSUHTEET KUNTOON
Kesäkuinen tuuli käy Turun telakalla kun joukko Japanista, Englannista ja Saksasta tulleita toimittajia seuraa laivanrakentamista silmät tarkkoina. Tämän ikimuistoisen hetken lisäksi heille tarjoutuu mahdollisuus keskustella Meyer
Turun toimitusjohtajan Jan Meyrin kanssa laivateollisuuden tulevaisuudesta.
Toimittajat ovat tulleet tutustumaan suomalaiseen meriteollisuuteen. Telakalta he suuntaavat vierailun seuraavaan
kohteeseen, turkulaisyritys Almacoon, joka valmistaa asumisratkaisuja ja keittiötiloja meri- ja rakennusteollisuuden
tarpeisiin. Paikan päällä heitä odottaa yrityksen myyntijohtaja Mikael Liljeström.
”Yhtiömme operoi useammassa maassa ja siten on hyvin tärkeää tavata aiheesta kiinnostuneita kansainvälisiä toimittajia”, Liljeström toteaa. Kierros yrityksen näyttelytilassa voi alkaa.
Marimekon tehtaalla designtoimittajat näkivät, miten yrityksen printtikankaat valmistetaan.
16
TATtalks
2/2015
Kesäkuun ruokaan keskittyneellä mediavierailulla japanilaistoimittajat
pääsivät tekemään ruokaa suomalaisista luonnon raaka-aineista.
Finnfacts auttaa
suomalaisyrityksiä maailmalle
Finnfactsin järjestämien mediavierailujen tavoitteena on edistää
suomalaisten yritysten näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa.
Mediavierailujen pohjalta julkaistiin viime vuonna ulkomailla yhteensä yli 213 juttua, ja niiden arvioidaan tavoittaneen
lähes 280 miljoonaa lukijaa ympäri maailman.
Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä Finnfacts oli
järjestänyt ennätykselliset 12 mediavierailua ja tuonut
jo 71 toimittajaa tutustumaan suomalaiseen osaamiseen. Ruoan, designin ja meriteollisuuden lisäksi
kevään ja kesän mediavierailujen teemoina oli esimerkiksi konepajateollisuus, energia ja cleantech,
terveysteknologia sekä hyvinvointi ja suomalainen
koulutus.
Syksyllä tiedossa on ainakin Messukeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä designiin keskittyvä
Habitare-vierailu sekä Tekesin kanssa tehtävä
mediavierailu startup-tapahtuma Slushin ympärille.
Näiden lisäksi järjestetään myös vierailut liittyen biotalouteen ja cleantech-osaamiseen.
www.finnfacts.fi
Meriteollisuus-mediavierailulla toimittajat tutustuivat suomalaiseen
meriteollisuuteen Turussa, Raumalla ja Helsingissä.
TATtalks
2/2015
17
#Verkkoviestintä
Vastauksia
verkkosivujen uudistajalle
Amanda Koivisto tuli TATiin ollessaan ammattiopiston viimeisellä luokalla. Kolmen kuukauden työssäoppimisjakso
venyi kesätöiksi ja sen jälkeen työt ovat jatkuneet talossa jo useamman vuoden. Koivisto on ollut mukana useassa
TATissa tehdyssä verkkosivu-uudistuksessa web designerina, joten häneltä löytyy vastauksia aiheeseen liittyviin,
usein kysyttyihin kysymyksiin.
TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM
Mikä on tärkeintä toimivassa verkkosivustossa?
Itse pidän tärkeimpänä seikkana verkkosivuston käytettävyyttä. Sivuston pitää toimia tietenkin teknisesti, mutta sen
pitää olla myös käyttäjän kannalta käyttökelpoinen.
Mistä verkkosivu-uudistuksen
suunnittelu kannattaa aloittaa?
Sivustouudistus kannattaa aloittaa kartoittamalla,
mitä vanhoissa sivuissa halutaan muuttaa ja
mitä uusille sivuille halutaan toteuttaa.
Näiden lisäksi on myös tärkeää tietää,
pysyykö sivuston kohderyhmä samana vai lähdetäänkö sivua viemään tämänkin osalta uuteen
suuntaan.
Mitkä ovat
verkkosivu-uudistuksen
tärkeimmät osa-alueet?
Sivustouudistuksen
tärkeimmät osa-alueet ovat
karkeasti jaettuna kohderyhmäkartoitus, rakenteen suunnittelu, visuaalinen suunnittelu, sisältömateriaalien hankinta,
teknologioiden valinta ja tekninen
toteutus sekä testaus.
Vaatiiko verkkosivujen
tekeminen aina koodaamista?
Verkkosivujen tekijältä itseltään ei välttämättä vaadita
koodaustaitoa, sillä on olemassa palveluja, joilla verkkosivustoja voi tehdä niin sanotusti drag and drop -tyylisesti.
Miten palvelimet liittyvät verkkosivuihin?
Verkkosivuston tiedostot sijaitsevat palvelimella, josta ne saadaan näkyville internettiin.
Miten tietoturva otetaan huomioon verkkosivuissa?
Jos verkkopalvelu on toteutettu jonkin julkaisujärjestelmän
18
TATtalks
2/2015
päälle, on tietoturvan kannalta olennaisinta pitää järjestelmän versiopäivitykset ajan tasalla. On myös tärkeää pitää sivuston hallintaan käytettävät salasanat vahvoina.
Miten hakukoneoptimointi tulee ottaa
huomioon verkkosivuja uudistaessa?
Verkkosivuston koodausvaiheessa pidetään huolta siitä, että
tietyt elementit on määritetty oikein, jotta hakukoneet ymmärtävät, mitä painoarvoja asioille on haluttu antaa.
Teknisen puolen lisäksi itse sisällöille on vielä
omat hakukoneoptimointia koskevat suosituksensa.
Miten käytettävyyteen voi
vaikuttaa sivustoja
suunniteltaessa?
Tärkeintä on muistaa, että visuaalisuus ei saa mennä käytettävyyden edelle. Kannattaa aina
miettiä, mihin käyttäjät ovat perinteisesti tottuneet sekä milloin
näitä konventioita kannattaa rikkoa.
Täytyykö aina olla alan tutkinto,
jotta voi tehdä verkkosivuja?
Ei tarvitse; riittää, että on omaa mielenkiintoa ja ahkeruutta opiskella jatkuvassa muutoksessa olevaa alaa.
Miten voi oppia verkkosivujen tekemistä
ja siihen liittyviä teknisiä taitoja?
Kannattaa opetella kirjoittamaan koodia itse sen sijaan, että
käyttäisi verkkopalveluja, jotka tekevät sivustot puolestasi.
Koodaamisen opettelu kannattaa aloittaa valitsemalla yksi
koodikieli (esimerkiksi HTML, CSS, Javascript), josta lähtee
liikkeelle. Verkosta löytyy ilmaisia palveluja, kuten
codecademy.com, joista saa apua aloittamiseen.
#Oppisopimus
H
UNELMADUUNI
Kun harrastuksesta tuli
TEKSTI: ANNE-MARI RAJALA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB
Videoiden kuvaaminen oli Iiro Svanbäckille aluksi harrastus.
Nyt miehellä on oppisopimuksella hankittu tutkinto ja oma
yritys – Scream Helsinki.
alu tehdä töitä. Se oli 19-vuotiaalle Iiro Svanbäckille merkittävin syy hakeutua oppisopimukseen. Toinen oli
se, ettei koulussa oppinut tarpeeksi.
— Opiskelin Stadin ammattiopistossa audiovisuaalista viestintää ja siellä aloitettiin
alkutekijöistä. Olin tehnyt samoja asioita työkseni, joten en jaksanut olla tyhjän panttina koulussa,
muistelee Svanbäck ja hörppää kahvia.
Vuoden koulunpenkillä istuttuaan Iiro siirtyi oppisopimusopiskelijaksi. Opinnot räätälöitiin koulussa suunnitelmiin sopiviksi. Työnantajana toimi
mainostoimisto Wunderman Helsinki.
— Opin ottamaan vastuuta ja työskentelemään
tiimissä monenikäisten ihmisten kanssa. Myös kielitaito parani paljon, koska töissä oli ihmisiä useista
eri maista, Iiro summaa oppisopimuksen hyötyjä.
BIISONIMAFIA LÖYSI IIRON
Parkourin harrastaminen viehätti Iiroa alakouluikäisenä. Hän alkoi kuvata videoita itselleen ja kavereilleen ja sai näkyvyyttä.
— Sitten Biisonimafia löysi mut.
Biisonimafia on stunt- ja komediaryhmä, jonka
ohjelmia on nähty netissä ja televisiossa. Iiro ryhtyi
työskentelemään heille.
16-vuotiaana hän oli jo ehtinyt perustaa osuuskunnan ja toiminimen.
Nyt Iiro Svanbäckillä on audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ja yritys, jonka nimi on Scream
Helsinki. Yrityksessä tehdään pääosin videotuotantoja, valokuvausta ja äänen käsittelyä. Wunderman
Helsinki on yksi asiakkaista.
OPISKELU VAATII VASTUUTA
Oppisopimuksella opiskelu sopii Svanbäckin mielestä parhaiten niille, joilla on aiempaa osaamista. Voi
kaiken toki aloittaa pohjaltakin.
— Jos koulunkäynti ei nappaa, kannattaa mennä
oppisopimukseen. Se on mielekkäämpää, mutta kyllä siinä vastuutakin on, hän muistuttaa.
Varsinaisia ongelmia opiskeluaikana ei ollut – jos
nyt ei lasketa työn ja vapaa-ajan sekoittumista.
— Pieni hermoromahdus tuli, kun tein vapaa-ajallakin töitä. En kyllä osaa vieläkään vapaa-aikaa ja
yrittäjyyttä erottaa, hän virnistää.
TIETOISKUJA OPPISOPIMUKSESTA
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Elinkeinoelämän
keskusliitto EK jakavat tietoa oppisopimuksesta syksyllä
2015. Satelliittitapahtuma lähetetään yhtä aikaa neljälletoista eri paikkakunnalle. Kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat ja joustavan perusopetuksen opettajat. Lisätietoa
päivitetään www.tat.fi -sivustolle syyskuussa.
EK:N 3+6-OPPISOPIMUSMALLI
•
•
•
KOLMEN KUUKAUDEN ENNAKKOJAKSO
- Jaksolta voi saada työttömyyskorvausta tai opintotukea - Jakson aikana osapuolet - yritys ja opiskelija - tutustuvat
toisiinsa ja tehdään päätös jatkosta
PUOLEN VUODEN MITTAINEN OPPISOPIMUS
- Tähtää tutkinnon osaan - Työntekijä saa palkkaa ja yritys koulutuskorvausta
- Jatko arvioidaan tapauskohtaisesti
TATtalks TARJOTA
2/2015
TAVOITTEENA MADALTAA YRITYSTEN KYNNYSTÄ
OPPISOPIMUKSIA 19
#Maine
Yrityksen
maine ei ole
itseisarvo
T-Media on tutkinut suomalaisten yritysten ja toimialojen työnantajakuvaa 2000-luvun alkupuolelta asti. Tutkimustulosten
myötä on havaittu, että yrityksen maine on muutakin kuin työnantajakuva. Siksi T-Media kehitti Luottamus&Maine-mallin, joka
tutkii työnantajakuvaa laajempaa kokonaisuutta: hallinnon avoimuutta, taloutta, johtoa, uusiutumista, tuotteita ja palveluita,
työntekijöiden kohtelua, vastuullisuutta ja tutkimuksen kulmakiveä: yrityksen vuorovaikutusta sidosryhmiinsä.
TEKSTI: IDA-MARIA BERGMAN KUVA: TEEMU GRANSTRÖM
T
eknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle tutkiminen
on ominaista omien palveluiden ohella myös oman
toiminnan suhteen. Viestintäjohtaja Olli Ernvall toi
2000-luvun alussa yritykseen voimakkaan tutkimusasenteen yrityksen brändiä ja mainetta kohtaan ja tutkiminen on ollutkin VTT:lle säännöllistä siitä lähtien.
Luottamus&Maine-tutkimuksen VTT tilasi ensimmäisen kerran
syksyllä 2014.
Ernvall puhuu mielellään VTT:n brändistä ja on ylpeä yhtiön hyvästä maineesta sekä vahvasta luottamuksesta:
20
TATtalks
2/2015
— Se, että VTT nousee suomalaisten mielikuvissa esimerkiksi
poliisin rinnalle luottamusta herättävien tahojen joukossa, on meille
merkittävä asia, Ernvall mainitsee.
MAINE JOHTAA TIETTYYN KÄYTTÄYTYMISEEN
T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka puhuu intohimoisesti Luottamus&Maine-mallista. Leinikan mielestä tutkimuksen
ydin on tutkia sitä, miten ihmiset käyttäytyvät suhteessa tutkittavaan yritykseen: ”It´s not what they think, it´s what they do.”
YRITYKSET SOKEITA OMALLE TOIMINNALLEEN
Luottamus&Maine-mallilla on tutkittu jo yli 100 suomalaista yritystä suurista pörssi- ja perheyrityksistä
pk-yrityksiin sekä kokonaisia toimialoja. Tutkittavista maineen kahdeksasta osa-alueesta etsitään kyseessä
olevalle yritykselle tärkeimmät. Tähän käytetään useita eri tilastollisia tutkimusmenetelmiä.
Keskeinen elementti onkin painopisteiden suuntaamisessa. Ne auttavat kehittämään yrityksen toimintaa
oikeaan suuntaan ja vaikuttavat suoraan yrityksen menestymiseen.
— Yritykset usein kyllä tietävät, missä voisivat parantaa, mutta tärkeintä onkin, missä suhteessa mitäkin
maineen osa-aluetta tulee kehittää ja kannattaa painottaa. Tähän seikkaan liittyen yritykset ovat usein sokeita, Leinikka toteaa.
Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet Luottamus&Maine-mallin ymmärrettävyyteen: sen avulla
maineen rakenne ja kriittisimmät kehitysalueet on
helppo viestiä eteenpäin työntekijöille. Siten varmistetaan, että koko yritys tietää, missä mennään ja mitä
Maine on yhtä kuin
yrityksen olemassaolo.
Tutkimus toteutettiin suuren
yleisön keskuudessa kahdessa vaiheessa.
Keväällä 2015 tehtiin esitutkimus, jossa 1000 suomalaista
nimesi spontaanisti kaksi hyvä- ja huonomaineista yritystä.
Tämän jälkeen eniten mainintoja saaneet tutkittiin
kesän 2015 aikana Luottamus&Maine-mallilla.
Hyvämaineinen yritys herättää luottamusta, saa parempia työntekijöitä,
halvempaa pääomaa, yhteiskunnan tuen toiminnalleen sekä asiakkaiden suositukset ja ostohalun.
— Maine ei ole itseisarvo. Oleellista on maineen vahva vaikutus ihmisten
käytökseen, Leinikka toteaa.
Se, miten yrityksen asiakkaat, poliittiset vaikuttajat, rahoittajat, suuri yleisö, media, oma henkilökunta ja alihankkijaverkosto käyttäytyvät suhteessa
yritykseen, määrittävät yrityksen menestymisen ja olemassaolon. Ernvall arvostaa Luottamus&Maine-tutkimuksessa juuri tätä näkökulmaa:
— Yrityksen maine on enemmän kuin mielikuva. Se on sitä, mitä tapahtuu
sen jälkeen. Miten ja mitä yrityksestä puhutaan ja millaiseen ostokäyttäytymiseen se johtaa, Ernvall kiteyttää.
osa-alueita tulisi parantaa. VTT:n kohdalla asiakas- ja
bränditutkimuksen tuloksia on raportoitu ja analysoitu yhdessä johtoryhmän kanssa ja tiivistetty tärkeimmät huomiot työntekijöille.
Maine säilytetään täyttämällä odotukset
Ernvall korostaa jatkuvaa työskentelyä vahvan maineen ja brändin eteen ja painottaa henkilökunnan roolia:
— Joka päivä näistä ovista kulkee valtava tietomäärä ja osaaminen. Sen arvostaminen ja tukeminen on
maineen kannalta ensisijaisen tärkeää, Ernvall toteaa.
– Yrityksen tulee myös seurata ympäristöään ja aikaansa. Tänä aikana esimerkiksi yrityksen avoimuus
ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä ominaisuuksia niin omalle henkilökunnalle kuin muillekin sidosryhmille, Leinikka lisää.
Tärkein keino säilyttää yrityksen hyvä maine on
kuitenkin odotusten täyttäminen. Tähän lukeutuu esimerkiksi mainosten lupausten pitäminen. Yhtä tärkeää
on myös hyvä viestintä, hyvä asiakaskokemus ja herkät
vaistot sen suhteen, mitä odotuksia sidosryhmillä on.
Mihin asioihin aloittelevan yrityksen tulisi sitten
ensisijaisesti keskittyä, jotta saisi luotua vahvan ja hyvän maineen? Ernvall antaa jämäkät ohjeet:
— Vahva liiketoimintastrategia, siitä johdettu brändistrategia ja sen toteuttaminen, tavoitteiden määrittäminen ja mittaaminen, lupausten lunastaminen, avoimuus ja tärkeimpänä eettisyys. Nämä asiat kun ovat
kunnossa, ollaan todella vahvoilla, Ernvall lupaa.
TATtalks
2/2015
21
#KunKouluLoppuu
VÄLIVUODEN SUOSIO
KASVAA - KYSYIMME MIKSI
TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset osoittivat keväällä,
että runsas neljännes lukionsa päättävistä nuorista suunnittelee
pitävänsä välivuoden. Välivuoden houkutus on kasvanut edellisvuodesta, jolloin sitä suunnitteli viidennes lukiolaisista.
Miksi opiskelemista ja työelämään siirtymistä halutaan lykätä?
Kysyimme kahdelta välivuoteen päätyneeltä nuorelta.
TEKSTI: MARI LEHTONEN
KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI & ALEXANDRE PIROJENKO
AINO-SOFIA ORJASNIEMI:
PAUSSI ANTAA TILAA AJATELLA
Rovaniemeläinen Aino-Sofia aloittaa syksyllä abivuotensa. Hän kertoo, että välivuoden pitäminen
on tuntunut hänestä aina lähes itsestäänselvyydeltä.
— Kaikki sisarukseni ovat pitäneet välivuoden. Olisi raskasta hakea heti uuteen opiskelupaikkaan, kun ei ole
vielä varmuutta, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä.
Välivuoden aikana Aino-Sofia kaavailee aluksi tekevänsä töitä
ja säästävänsä rahaa. Lisäksi hän aikoo lähteä matkalle. Mielessä
ovat käyneet Afrikan mantere ja Pohjoismaat, joista eniten kiinnostaisi Islanti. Kansainvälisestä kokemuksesta Aino-Sofia uskoo
olevan monenlaista hyötyä.
— Ainakin sieltä saa kielitaitoa ja kokemuksia. On varmaankin helpompi asettua, kun on nähnyt maailmaa ja perspektiivi on
muuttunut.
KOULU EI SUOSITTELE AIKALISÄÄ
Koulussa välivuoden pitämiseen on suhtauduttu penseämmin.
— Opo suositteli maailmanmatkailun sijaan opiskelijavaihtoa,
koska siten pääsee maailmalle, mutta opiskelupaikka on samalla
olemassa.
Kunkoululoppuu-chatin
nettiopolta voi kysyä vaikka välivuodesta
Kunkoululoppuu.fi:n Kysy opolta -chatissa nettiopot
vastaavat nuorten kysymyksiin reaaliajassa.
Palvelu on avoinna sunnuntaista torstaihin
30.8.–29.10. klo 17–22.
kunkoululoppuu.fi/kysy-opolta
22
TATtalks
2/2015
Aino-Sofia on kuitenkin
varma
suunnitelmastaan.
Hän haluaa tauon, jonka aikana ehtii miettiä ja saada
varmuutta. Hän aikoo joka
tapauksessa hakea opiskelemaan heti lukion päättymisen jälkeen.
JERE SIIMES:
VÄISTÄMÄTÖN VÄLIVUOSI
ASEPALVELUKSEN VUOKSI
Jere Siimes valmistui keväällä Joensuun yhteiskoulun lukiosta. Tammikuussa hän astuu armeijan harmaisiin Kuopiossa, Karjalan lennostossa.
Välivuoteen päätymistä Jere pitää ”suhteellisen järkevänä ideana”. Hän ei halunnut kiirehtiä opiskelun aloittamista, vaikka
hakikin yhteishaussa yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä.
Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt.
— Ajattelin, että voin myös tehdä töitä ja kerätä rahaa opintoja
tai esimerkiksi matkustelua varten.
Jere on hakenut syksyn ajaksi töitä kotikaupungistaan Joensuusta. Monesta työhakemuksesta huolimatta vielä ei ole onnistanut. Kesän aikana Jere on tehnyt töitä isänsä yrityksessä
Helsingissä.
LUKIOSTA PALJON TIETOA
KOULUTUSMAHDOLLISUUKSISTA
Jeren mielestä koulussa oltiin kannustavia ja annettiin mahdollisuus tutustua eri koulutusaloihin. Välivuodesta ei juuri ollut tietoa tarjolla.
— Välivuotta kehotettiin karttamaan. Onhan se helpompaa
siirtyä suoraan koulusta kouluun, ettei oppiminen jää kesken.
Joillakin toki on sitten intti, Jere tuumii.
— Sillä aikaa kun olen intissä, haen uudelleen opiskelemaan.
Ensimmäisestä hakukerrasta sai hyvää kokemusta pääsykokeesta
ja se on mielestäni tärkeää.
#Kolumni #Olenhyvä
Autetaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa
K
esän aikana nuorten työnhakutaitoja on arvosteltu mediassa. Palkkatoiveiden on kerrottu
olevan epärealistisia ja ansioluetteloiden huolimattomasti tehtyjä. Suurin ongelma näyttää
kuitenkin olevan se, ettei nuoria tueta tarpeeksi omien vahvuuksien löytämisessä.
TAT haluaa auttaa kouluja ottamaan uuden oppimisen loikan. Annetaan yhdessä kyytiä oppikirjoille, pänttäämiselle
ja ulkoa oppimiselle. Kannustetaan nuoria kehumaan itseään ja tuomaan esille omat vahvuutensa.
Näytä esimerkkiä kehumalla itseäsi. Kerro, mitä osaat ja jaa
se somessa #olenhyvä-tunnisteella!
Työhakemuksen kirjoittamista ja työhaastattelussa käyttäytymistä voi opettaa, mutta jokaisen on löydettävä tärkeimmät vahvuutensa lopulta itse. TATin kesätyöntekijä Alisa
Taipale kirjoitti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan elokuussa, ettei nuorten hyviin puoliin
keskitytä tarpeeksi.
Epävarmuus oman osaamisen ja kiinnostuksen löytämisestä käy ilmi myös TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksesta.
Yhä harvempi tietää, mille alalle kouluttautuisi. Jopa neljännes tuoreista ylioppilaista ratkaisee asian lykkäämällä hakeutumista jatko-opintoihin ja pitämällä välivuoden.
Nuorten suunnitelmat sopivat huonosti Oy Suomi Ab:n tilanteeseen. Moottori yskii jo muutenkin. Kaikille lienee selvää viimeisen vuoden tapahtumien jälkeen, että globaalissa
kilpailussa meidät pelastaa vain osaaminen. Osaaminen tarkoittaa kilpailukykyä.
Kesällä joukko Helsingin yliopiston oppimisen tutkijoita julkaisi teesit, miten kouluissa loikataan uudella tavalla toimimiseen. Pääviesti on, että kyse on tahdosta ja tavasta tehdä
asioita toisin, ei kalliista laitteista. Tutkijoiden mukaan meidän pitää päästä irti ajattelusta, että kaikkia pitää opettaa
samalla tavalla. Jotta oppimista tapahtuu, opetuksen pitää
koskettaa tunteita, sillä motivaatio ja innostus oppimiseen
syntyvät eri asioista. Matematiikkaa voi opettaa esimerkiksi
mopoja korjaamalla.
Tällä hetkellä kouluissa ollaan eniten ymmällään siitä, mitä digitalisaatio tarkoittaa arjessa. Teesit julkaisseet tutkijat
ihmettelevät, miksi kouluissa keskitytään asioihin, jotka voi
tarkistaa koneelta. Työelämässä ei kaivata asioiden toistajia, ulkoa osaajia. Oleellisempaa olisi keskittyä niiden taitojen opettamiseen, joita ei voi korvata. Tällaisia asioita ovat
vuorovaikutus ja luova, vaihtuviin tilanteisiin mukautuva
ajattelu.
Kuva: Dora Cheffi-Arab
Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa tukemassa
oppijaa tunnistamaan vahvuutensa. Selvää on, ettei kyseessä ole helppo tehtävä. Se on kuitenkin tehtävissä.
Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Kirjoittaja on kaikista nuorten hyvinvoinnin parantamiseen
liittyvistä asioista kiinnostunut opetuksen kehittämisen konkari,
jonka vapaa-aika kuluu viiden lapsenlapsen kanssa.
TATtalks
2/2015
23
www.tat.fi
www.kunkoululoppuu.fi
www.opetin.fi
www.t-media.fi
www.kesaduuni.org
www.asiantuntijaverkosto.fi
www.yrityskyla.fi
www.finnfacts.fi
www.goodnewsfinland.com
www.rohkeasuomi.fi
investments
entertainment
industry
HALUAISITKO LUKEA VAIHTEEKSI HYVIÄ UUTISIA SUOMESTA?
design
Good News from Finland on uudistunut!
technology
Lue inspiroivia uutisia suomalaisyritysten
menestyksestä maailmalla osoitteessa
www.goodnewsfinland.com
society
palvelut
www.facebook.com/finnfacts
@goodnewsfinland