Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoito

Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoito-osastoille
1. Esivalmistelu
Tutkimuspyyntö tallennetaan käytössä olevaan atk-järjestelmään (Multilab, Pegasos). Mikäli
tutkimuspyyntöjä ei voida laittaa atk-järjestelmään vaan ne ovat tutkimuspyyntölomakkeessa,
laboratorion henkilökunta tallentaa pyynnöt. Tutkimuspyynnössä vähimmäisvaatimuksena ovat
potilaan yksilöintitiedot, poikkeustapauksia lukuun ottamatta yksilöintitiedot ovat samat kuin
henkilötiedot (nimi, henkilötunnus), pyydettävä tutkimus, siihen liittyvät lisätiedot esim.
lääkeaine ja annos, eräiden tutkimusten osalta näytteenottokohta, tilaaja (osasto, laitos,
tutkija) ja näytteenottopäivä ja -aika. Jos tutkimuksen tulos halutaan analysoitavan kiireellisenä,
tulee tutkimuksen tilaajan tallentaa tieto pyynnön kiireellisyydestä.
Potilaan henkilöllisyys varmistetaan aina ennen näytteenottoa. Ensisijaisesti se varmistetaan
kysymällä potilaalta hänen henkilötunnuksensa ja nimensä. Ellei potilas pysty tai osaa kertoa
henkilöllisyyttään, se varmistetaan sairausvakuutuskortista, potilasrannekkeesta tai saattajalta.
Ennen näytteenottoa varmistutaan siitä, että potilas on noudattanut tutkimuksiin liittyviä
esivalmisteluohjeita. Jos kyseessä ovat näytteet, jotka edellyttävät esim. paastoa tai joissa on tarkka
lääkkeiden nauttimisohje eikä potilas ole noudattanut ohjeita, tiedustellaan hoitavalta lääkäriltä/
osastolta voiko näytteenottoa siirtää. Jos näytteet kuitenkin otetaan, tulee laboratorioon välittää tieto
puutteellisesta esivalmistelusta. Tällöin laboratorio kirjaa tiedon pyynnön tietoihin
laboratoriotietojärjestelmään. Tutkimuksen etuliitteenä oleva systeemilyhenne kuvaa tarvittavan
näytteen laatua, B=kokoveri, P=plasmanäyte, S=seeruminäyte. Jos siihen on yhdistetty f-kirjain,
tutkimus edellyttää paastonäytettä.
Näytteenottoon liittyviä lisätietoja on mahdollista saada joko atk-pohjaisesta tutkimusrekisteristä,
Laboratoriotutkimusten ohjekirjasta (http://ohjekirja.tykslab.fi ), ohjepankista
(http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2593) ja Tykslabin internetsivuilta www.tykslab.fi tai puhelimitse
soittamalla laboratorioon.
Ohjeet näytteenottoon valmistautumisesta ja esivalmistelun merkityksestä on tallennettu
Laboratoriotutkimusten ohjekirjaan http://ohjekirja.tykslab.fi/liitteet/Yleisohjeita.htm, Tykslabin
internetsivuille www.tykslab.fi ja VSSHP:n ohjepankkiin http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/4042 , josta ne
ovat tulostettavissa.
2. Välineitä
Näytteenottoputket
Neuloja sekä avo- että vakuumiverinäytteenottoon
Adaptereita
Ihoteippiä
80 % etanolia ihonpuhdistukseen, ihonpuhdistuslappuja
Staasi, kertakäyttöstaasi
Kertakäyttökäsineitä, käsihuuhde
Riskijäteastia
Tarrat näyteputkien merkitsemistä varten
Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoitoosastoille-22.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015
3. Näytteenotto
Näytteitä otettaessa henkilö yleensä istuu. Ellei hän pysty istumaan, otetaan näytteet
makuuasennossa. Näytteenotto tapahtuu vakuumi- tai avotekniikalla yleisimmin kyynärtaipeen
laskimosta. Staasia voidaan käyttää etsittäessä laskimoa. Ennen näytteenottoa näytteenottaja
desinfioi kätensä käsihuuhteella ja puhdistaa näytteenottokohdan. Näytteenottaja käyttää
kertakäyttökäsineitä veritartuntavaaran ja eristysten yhteydessä sekä tarvittaessa (esimerkiksi jos
näytteenottajan käsien iho ei ole ehjä). Näytteenottojärjestys määräytyy sen mukaan onko
kysymyksessä vakuumi- tai avonäytteenotto.
Laskimoverinäytteenotosta on kuvallinen ohje tämän ohjeen lopussa.
Putkikarttaa, jossa on kuvattuna käytössämme olevat putket ja niiden sekoitusohjeet, saa
laboratoriosta tai Tykslabin internetsivuilta osoitteesta www.tykslab.fi, ohjeet ammattilaisille..
Vakuuminäytteenottojärjestys:
1.
Veriviljelynäytteet
2.
Lisäaineettomat seerumiputket
3.
Sitraattiputket
4.
Hyytymisaktivaattoria sisältävät seerumiputket ja geeliseerumiputket
5.
Hepariiniputket ja geelihepariiniputket
5.
EDTA-putket
6.
Fluoridiputket
Putket sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti (ohje Tykslabin putkikartassa).
Avotekniikalla näytteitä otettaessa järjestys on seuraava:
1.
Hepariiniputket (veriviljelynäytteet ensin)
2.
Sitraattiputket
3.
EDTA-putket
4.
Seerumiputket, hyytymisaktivaattoria sisältävät seerumiputket.
5.
Fluoridiputket
Putket sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti (ohje Tykslabin putkikartassa).
Näytteenoton jälkeen
Kun näytteet on otettu, neuvotaan potilasta painamaan pistoskohtaa puhtaalla ihonpuhdistuslapulla
vähintään viiden minuutin ajan. Antikoagulanttihoidossa olevien potilaiden pistoskohtaa tulee painaa
vielä pitempään. Näyteputkiin liimataan tarrat heti näytteenoton jälkeen. Tilanteen mukaan laitetaan
potilaalle pieni painoside ja ihoteippi pistoskohtaan ja kerrotaan tarvittaessa mistä hän saa tietää
tutkimustulokset. Hoitaja käyttää käsihuuhdetta aina ennen ja jäljeen potilaskontaktin.
Osasto 131 2.3.2007 klo 08.00
HIRMUINEN HARALD
010223-1234
P-K/Na CRP
Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoitoosastoille-22.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015
Laskimonäytteenoton erityistilanteita
Kun potilaalle on menossa infuusio, otetaan näyte toisesta kädestä. Jos tämänkään käden käyttö ei
ole mahdollista, näyte otetaan infuusiokanyylin alapuolelta jolloin infuusion tulee olla keskeytetty
vähintään 5 minuuttia ennen näytteenottoa.
Potilaan suoni preparoitu (arteriavenoosi fisteli): näyte otetaan vastakkaisesta kädestä.
Rintasyöpäleikkauksen jälkitila: näyte otetaan vastakkaisen puolen kädestä, mikäli mahdollista. Jos
kyseessä on molemminpuolisen leikkauksen jälkitila, käytetään näytteenottoon vähemmän
turvoksissa olevaa kättä.
Näytteenottokohdan iho on infektoitunut tai muuten vaurioitunut (palovamma, ihottuma, trauma):
näyte otetaan mahdollisuuksien mukaan ehjältä ihoalueelta.
Näytteenotto jalasta: mikäli näytettä ei voi ottaa kädestä, voidaan näyte ottaa myös jalasta, jos
hoitava lääkäri antaa luvan. On kuitenkin muistettava, että alaraajan pistämiseen liittyy trombiriski,
erityisesti jos kyseessä on sokeritautia tai sydän/verisuonitautia sairastava potilas.
Näytteenotto eristyspotilaalta: tartuntavaarallisten ja eristyspotilaiden näytteenotossa noudatetaan
hoitoyksikössä voimassa olevia ohjeita. TYKSin hygieniatyöryhmän ylläpitämät tartuntavaarallisten
ja eristyspotilaiden näytteenotto-ohjeet ovat internetosoitteessa: http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/3844 .
Näytettä ei saada tai potilas kieltäytyy näytteenotosta: sovitaan hoitavan yksikön kanssa
jatkomenettelystä.
Veriviljelynäytteiden ottamista on käsitelty TYKSLABin Laboratoriotutkimusten ohjekirjassa
http://ohjekirja.tykslab.fi/liitteet/MikrobiolNaytteet.pdf (Liitteet/ Yleisohjeet /Mikrobiologisten
näytteiden ottaminen).
Näytteiden otto veriryhmä- ja sopivuuskoetta varten
Ennen veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottamista potilaan henkilöllisyys on varmistettava (nimi
ja henkilötunnus). Hätätapauksia lukuun ottamatta sopivuuskoe on tehtävä eri näytteestä kuin
potilaan veriryhmämääritys. Näytteet on otettava toisistaan riippumatta eri henkilön toimesta. Näin
on mahdollista varmistaa, että alkuperäinen veriryhmätulos on oikea, ettei näytteiden vaihtumista ole
tapahtunut ja että potilas saa oikean veriryhmän mukaisen verivalmisteen.
1. Näytteenottotilanteessa on välttämätöntä varmistaa:
potilaan henkilöllisyys kysymällä nimi ja henkilötunnus (jos potilas ei itse pysty antamaan
tietoja, tarkistetaan henkilöllisyys esim. potilasrannekkeesta tai henkilöllisyystodistuksesta )
tarrat/lähetteet kuuluvat kyseiselle henkilölle
putket tulevat oikein merkityiksi (putkitarrassa tulee olla potilaan nimi, henkilötunnus ja
näytteenottopäivä)
putkitarra kiinnitetään näyteputkeen vasta / heti potilaan vieressä, ei etukäteen (valmiiksi
tarroitetut putket voivat vaihtua toisen potilaan näyteputkiin)
näytteenottaja kuittaa näytteenoton joko putkitarraan tai laboratorion atk-ohjelmaan.
Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoitoosastoille-22.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015
2. Näytteiden otto toisistaan riippumatta eri henkilön toimesta edellyttää tunnistamistilanteesta alkaen
erillistä itsenäistä näytteenottotilannetta sekä veriryhmä- että sopivuuskoenäytettä varten.
Kummassakin näytteenottotilanteessa varmistetaan kaikki kohdassa 1 luetellut asiat. Toista näytettä
ottava henkilö ei ole saanut olla läsnä ensimmäisessä näytteenottotilanteessa.
3. Hätätapauksissa veriryhmä- ja sopivuuskoemääritys voidaan tehdä samasta näytteestä.
Hätätapauksia ovat tilanteet, joissa potilas on välittömässä veren tarpeessa. Hätätapauksen
määrittelee aina hoitava lääkäri. Mikäli potilaan henkilöllisyys on tuntematon, on varmistettava, että
potilaan ja näytteiden tilapäistunnukset täsmäävät. Jos potilas myöhemmin tarvitsee verta, on
veriryhmämääritys kontrolloitava uudesta näytteestä sen jälkeen, kun potilaan henkilötunnus on
selvinnyt.
4. Näytteiden kuljetus
Näytteet kuljetetaan suljetuissa näyteastioissa, jotka on koottu kuljetuskoreihin tai -laatikoihin siten,
että näytteet säilyvät analysointikelpoisina. Pääsääntöisesti näytteet voidaan kuljettaa
huoneenlämpötilassa. Tarvittaessa voidaan käyttää kylmä/lämminvaraajalla varustettua
kuljetuspakkausta. Varaaja ei saa tällöin olla suorassa kosketuksessa etenkään kokoverta sisältävien
näyteastioiden kanssa. Tutkimuskohtaiset vaatimukset näytteen käsittelylle ja säilytykselle ovat
Tykslabin ohjekirjassa http://ohjekirja.tykslab.fi. Näytteenottajan tulee huolehtia siitä, että em.
vaatimukset täyttyvät ja näytteet ovat tutkimuskelpoisia sekä, että näytteet ehtivät ajoissa
laboratorioon. Poikkeamat näytteenottotapahtumassa ja kuljetuksessa tulee viestittää laboratorioon.
Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoitoosastoille-22.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015
Laskimoverinäytteenoton ohje (vakuumitekniikka)
a) Kootaan näytteenottovälineet. Varmistetaan potilaan
henkilöllisyys. Puhdistetaan
iho. Staassia käytetään vain
etsittäessä sopivaa laskimoa.
Adapterista pidetään kiinni
peukalolla ja etusormella.
Adapteriin kiinnitetty näytteenottoneula viedään laskimoon.
d) Kun veren imeytyminen
päättyy ensimmäiseen näyteputkeen, putki poistetaan
vetämällä se ulos adapterista.
Adapteria tuetaan edelleen niin
ettei neulan kärki pääse
liikkumaan laskimossa.
b) Kun neula on laskimossa,
painetaan näyteputki
adapteriin siten että
näytteenottoneulan toinen
pää läpäisee näyteputken
korkin. Adapteria tuetaan
niin ettei neulan kärki pääse
liikkumaan laskimossa.
e) Putkia sekoitetaan
kääntelemällä varovasti
ylösalaisin ohjeen mukaan.
Putkia ei saa koskaan ravistaa.
c) Staassi irroitetaan heti kun
näyteputkeen imeytyy verta.
Pidetään kiinni adapterista ja
näyteputkesta.
f) Jos näyteputkia otetaan useampia
kuin yksi, jatketaan kuten kohdassa
b). Huomioidaan näyteputkien oikea
järjestys näytteenotossa. Viimeisen
putken jälkeen vedetään
näytteenottoneula pois laskimosta ja
painetaan tai pyydetään potilasta
painamaan pistopaikkaa 5 min. ajan
ihon-puhdistuslapulla mustelman
estämiseksi. Kaikkiin näyteputkiin
liimataan aina tunnistetarra(t)
välittömästi kun näytteet on otettu.
Laskimoverinäytteenotto-ohjeet hoitoosastoille-22.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015