3
SUNNUNTAINA 3. TOUKOKUUTA 2015
UUTISET
Sami Huhtakallio näyttää, miten Korkeajännitykseksi nimetyn siirtolohkareen päälle kiivetään. KUVAT: MINNA HIRVELÄ
Lohkareet pakottavat keskittymään
Vaasan metsät tarjoavat maailmanluokan
kiipeilyalueet. Täällä
eivät kivenjärkäleet lopu
kesken.
ELINA PAJUNEN
VAASA Lemmikkieläinten
hautausmaan kupeessa Vanhassa Vaasassa kuljeskelee
kymmeniä ihmisiä patjat selässään. Joillakuilla on mukanaan
luuta, toisilla patjan lenkistä roikkuu pieni hammasharja. Mukana keikkuvat magnesiumjauhepussit sekä kiipeilytossut.
Ensimmäistä kertaa järjestetty Vaasa Boulderfest on
houkutellut paikalle noin kaksisataa kiipeilijää Suomesta ja
muualta maailmasta, kuten
USA:sta, Puolasta ja Virosta.
Maarit Vähä-Piikkiön valitsema reitti tarjoaa kinkkisen alkuasetelman.
Jokainen kiipeilijä kantaa oman suojapatjansa, pädin, selässään.
Vaasan siirtolohkareet eivät
kansainvälisen kiipeilijäjoukon edessä häpeile.
Jos maailman boulderoinnin
ykkösalue on Ranskassa, lähellä Pariisia sijaitseva Fontainebleau, Vaasa on heti hyvä kakkonen. Tätä mieltä on Vaasan
kiipeilyseuran High Sportin Johannes Sumuvuori.
Syksystä lähtien Sumuvuori on uurastanut vappuviikonlopun suuren kiipeilytapahtuman puolesta. Vaasalaiskiipeilijöiden haaveet tämänkaltaisen tapahtuman
järjestämisestä ovat eläneet jo
parinkymmenen vuoden ajan.
– Oikeastaan siitä lähtien,
kun kiipeilijät löysivät nämä
kivet, Sumuvuori sanoo.
Metsikköön on merkitty kolme vaikeustasoltaan erilaista kierrosta. Polkujen varrelta
löytyy noin 300 kiipeilyreittiä. Yksikin kivenjärkäle tarjoaa useita reittivaihtoehtoja.
Lohkareiden alle on levitetty
patjoja eli pädejä suojaamaan
Ilman köyttä
■■ Boulderointi on yksi kiipeilyn
alalajeista. Nimi tulee englanninkielisestä sanasta boulder, joka
tarkoittaa kivenlohkaretta.
■■ Boulderoinnissa kiipeilyreitit
ovat lyhyitä ja yleensä vain noin
kolmesta kuuteen metriä korkeita.
■■ Boulderoinnissa ei käytetä
köysiä. Varmistus tapahtuu patjan
kiipeilijää mahdolliselta muksahdukselta. Kaveri odottaa kiven vieressä valmiina varmistamaan, että kiipeilijä putoaa
patjalle ja mieluusti jaloilleen.
Helsinkiläinen Maarit Vähä-Piikkiö vakuuttaa, että boulderoinnissa loukkaantumisia sattuu saman verran
kuin sauvakävelyssä.
– Jokainen kiipeilijä pystyy itse määrittelemään, minkälaisen riskin on valmis ottamaan.
Vähä-Piikkiö kuvailee boulderoinnin olevan parhaimmillaan meditaatiota liikkeessä.
– Tässä pystyy ylittämään itsensä: tekemään asioita, joihin
ei aluksi voi edes kuvitella pystyvänsä.
Eri urheilulajeja kokeilleena
ja kilpailleenakin Vähä-Piikkiö
toteaa kiipeilyn vaativan henkisesti paljon enemmän kuin
monet muut lajit.
– Lisäksi boulderointi on fyysisesti todella haastavaa. Suuren paineen eli putoamisuhan
alla pitää pystyä maksimiin
fyysiseen suoritukseen, VähäPiikkiö sanoo.
– Itsestä pitää pystyä kaivamaan tila, jossa keskittyy vain
liikkeeseen ja olemiseen.
Sumuvuori on samoissa mietteissä.
– Kiipeily sopii ihmiselle, jo-
avulla, joka kannetaan metsään
selässä ja levitetään kiven alle.
■■ Muita varusteita ovat kiipeilykengät, magnesiumjauhe, joka
parantaa käsien otetta sekä pieni
harja otteiden puhdistamiseen.
■■ Kiipeilyssä tarvitaan sekä
voimaa että ongelmanratkaisutaitoja.
ka haluaa haastetta. Helppous
ei saa olla se tärkein juttu.
– Kiipeily vaatii kropan kokonaisvaltaista käyttöä sormenpäistä varpaisiin saakka.
Lisäksi tarvitaan pääkoppaa.
– Pitää olla kykyä sietää stressiä sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Harrastajat kutsuvatkin reittejä probleemiksi.
Vaasassa on vajaat kolmekymmentä aktiivista kiipeilyharrastajaa. Enemmänkin
mahtuisi.
– Boulderointireittejä on niin
paljon, ettemme ehdi kiivetä
sitä vauhtia kuin sammal kasvaa.
Sumuvuoren mielestä kiipeily tarjoaisi kaupungille hyvän mahdollisuuden houkutella seudulle uusia matkailijoita.
– Kiipeily on yksi nopeimmin
kasvavista urheilulajeista. Tässä olisi mahdollisuudet vaikka
mihin.
Sumuvuori itse aloitti kiipeilyn seitsemisen vuotta sitten.
Siihen aikaan mies treenasi
triathlonia varten noin 14 tuntia viikossa.
– Kokeilin kiipeilyä vesitornilla kerran, ja triathlon jäi saman tien.
Nyt kiipeilyä harrastaa koko perhe.
– Jokainen päivä, kun ei pääse kiipeämään, on tuskaa.
Johannes Sumuvuoren sormenpäissä on voimaa.
Kiipeilykengät ovat ehdoton varuste.