1. No category

8 Karhulalainen 13/2015
Marja-Leena ja Tero jatkavat
”Jylpyn kyläkauppaa”
- Yllätyshän se oli, kun
Markku Maja lähti viime
vuoden elokuun lopussa vasta
64-vuotiaana, kertoo hänen
34-vuotinen elinkumppaninsa
Marja-Leena Mäkelä (66)
ML-Vuokrauksessa, ”Jylpyn kyläkaupassa”. - Vaikka
tiesimmehän me, että hän ei
hoitanut itseään, työ oli tärkeämpi kuin oma kunto.
- Mun oli tartuttava heti
toimeen, ja eläkkeelle meiltä
siirtynyt, tontilla asuva Otto
Pursiainen on auttanut ja
tuuraillut kiireitä. Kesäkuusta lähtien tässä on sitten ollut
päätoimisena poikani Tero
(42), joka aikoinaan työskenteli maalausalan töissä,
mutta useita vuosia sosiaali- ja terveysalalla työskenneltyään siirtyi nyt takaisin
rakentamisen ja remontoinnin
pariin. Hän on tässä pyörinyt
sivutöikseen ennenkin, ja siirrän hänelle vähitellen vastuun
siitä, että asiakkaiden palvelu
jatkuu ja paraneekin.
- Surukin on mennyt,
kun on saanut käydä töissä.
Kiva tulla tänne aina aamulla
kuuden jälkeen, Marja-Leena sanoo.
Aivan kylmiltään MarjaLeena eri tilanteeseen joutunut, sillä hän oli kymmenen vuoden ajan päätöikseen
auttanut miestään liikkeenhoidossa.
- Silti, kun Markun pääs-
Marja-Leena Mäkelä siirtää hiljalleen
ML-Vuokrauksen pojalleen Tero
Mäkelälle, joka aloitti liikkeessä
täysipäiväisesti kesäkuussa. Hyllyissä
on tuotenimikkeitä tuhansittain, joten
ala vaatii hyvää tuntemusta.
sä oli kaikki tieto! Esimerkiksi tavaroiden tilaaminen
oli vaikeaa. Kysyttiin sitten
neuvoa edustajilta. Tavarantoimittajat ovat kaikki pysyneet mukana.
- Nyt olemme sitten ottaneet käyttöön myös tietokoneet ja sähköpostit.
- Kaikki asiakkaat ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä ja
pysyneet uskollisina. Kaukaisimmat ovat Raumalta asti.
ML-Vuokraus on Maalausliike Markku Maja Oy:n
aputoiminimi. Maalausliikkeen perusti Markku Majan
isä Erkki 1950-luvun alussa.
Markku työskenteli jo nuoresta pojasta lähtien perheyrityksessä. Vuonna 1996 hän
rekisteröi osakeyhtiön.
- Jossain vaiheessa hän
kyllästyi maalaamiseen ja jätti urakoiden hoidon palkollisille. Mutta eihän hän voinut
olla mitään tekemättä! Kun oli
maalauskoneita ja -välineitä,
niitä alettiin vuokrata, ja kun
asiakkaat pyysivät hanskoja,
suojaimia ja ties mitä tavaraa,
niin vuokraus alkoi kasvaa ja
muuttua myös myynniksi.
Vuonna 1992 ostettiin
Valajantie 3:ssa sijaitseva
kiinteistö, aikanaan huonekalutehtaaksi rakennettu.
Hyllyissä on nyt tuhansia
tuotenimikkeitä. Myytäviä
tuotteita löytyy niin omakotirakentajille, kuin ammatti-
käyttöön.
- Vähän kaikkea on, aika
isojakin täryjä, ja hommataan, jos ei ole, Marja-Leena kertoo.
Asiakas tulee näyttämään
pientä laakeria, joka on 10
vuotta vanhasta kiikkustuolista.
- Tutulta näyttää, toteaa
Marja-Leena, mutta tarkempi
tarkastelu johtaa siihen, että
asiakas täytyy ohjata seuraavaan paikkaan.
- Jos ei meillä ole, yleensä
tiedämme, mistä saa, MarjaLeena sanoo.
- Kiitos kahvista, asiakas
huikkaa lähtiessään.
Kassan äärellä on erilaisia
istuimia.
Miten tulisi hyvä joulumieli?
- Istutaan ja jutellaan. On
sellainen kyläkauppameininki.
Miten kone- ja laitevuokraamo voi pärjätä kahden
ison pörssiyhtiön, Cramon
ja Ramirentin välissä, saman
tien varressa?
- Meillä ei ole isoja koneita, jotka on tarkoitettu
uuden rakentamiseen, vaan
ennen kaikkea kaikenlaisissa remonteissa tarvittavia
telineitä, koneita ja välineitä
tarvikkeineen, Marja-Leena
kertoo
- Yksityiset tekevät nyt
aika paljon remontteja, vaikka uudisrakentaminen on
melkein nollissa. Hiljaista
nykyisin on silti. Kaikkien
muidenkin yrittäjien sekä
asiakkaiden kanssa yhdessä
sinnitellään.
- Remontteja täytyy kuitenkin aina tehdä, eikä niiden
siirtäminen yleensä muuta
niitä halvemmiksi.
Tero painottaa palvelua:
- Se, mitä ei löydy hyllystä, on aina hankittu.
- Arkisin ovet ovat auki
7-16 ja meiltä saa myös viikonloppuna palvelua äkilliseen tarpeeseen numerosta
0500-654 301.
Maalausliikkeellä ei ole
nyt maalareita töissä, mutta osaaminen talossa on.
- Toistaiseksi, Tero pai-
nottaa katsoessaan tulevaisuuteen.
- Jospa ajat hiukan paranisivat. Ois kiva luoda työpaikkoja ihmisille, hän sanoo.
- Joku nuori voisi tulla tähän liikkeeseenkin oppimaan,
Teron avuksi, korvaamaan
minut, kun siirryn kokonaan
leikkimään lastenlasten kanssa, Marja-Leena nauraa.
Teron lapset ovat vasta
5 ja 1+.
- Kaikki lapset ovat tässä
pienestä pitäen käyneet ja
niin tottuneet työajatukseen
– sekä mahdollisuuteen tulla töihin perheen yritykseen,
Marja-Leena kertoo.
Maailma ympärillämme on nyt kaoottinen.
- Juu-u, oo-on, kyllä, ni-in, mnjuu, niin on, myönsivät kaikki kuusi haastateltua perhettä Karhulan
joulunavausmarkkinoilla.
Mitä sitten pitäisi Kotkassa tapahtua tai tehdä, että saataisiin aito hyvä joulumieli?
Anna-Reetta Siren, Ida ja Markus
- Hmmm...
- Perheellisenä sitä ensisijaisesti ajattelee, että omilla
lapsilla on hyvä joulumieli.
- Ja tietysti kaikilla muillakin lapsilla ja lapsiperheillä ja
pienosaisilla.
Pirjo Rissanen ja Jouko Kivelä sekä Tanja
- Tänne pitäis saada työpaikkoja ihmisille ja sitä
kautta ihmisille aitoa elämää. Ilman työtä ei ole oikein
toivoa.
- Nyt työikäiset katoavat Kotkasta työn perässä ja
syntyy epäsuhta, jossa vanhuksia ja työkyvyttömiä on
liian paljon.
Ilmo Nupponen, Päivi Mikkola sekä Jarno ja Juha
- Jaa-ha, ei ole todellakaan helppo kysymys.
- Ihmiset voisivat enemmän osoittaa hyvää joulumieltä toisille ihmisille.
- Päättäjillä pitäisi olla vähän järkeä, että panostettaisiin muuhunkin kuin
patsaisiin ja puistoihin. Satamakaupungin satamat ovat ihan kuolleita.
Kukaan ei jaksa käydä 20 kertaa kesässä Sapokassa tai Vellamossa.
- Ravintolalaivoja rantoihin ja kunnon kylpylä, jotka työllistäisivät ihmisiä.
Työpaikkoja tulee vain palvelujen myötä.
Petra ja Marja-Liisa Eerola ja Hugo
- Työpaikkoja pitäis ainakin saada. Tällaisissa
kuihtuvissa kaupungeissa ihmisillä ei ole töitä.
- Saisivat nyt sen sataman suuren ostoskeskuksen
toteutumaan, niin tulisi työpaikkoja.
- Kyllähän sitä mummo on ymmällään ja huolissaan,
että miten se lastenlasten elämä oikein onnistuu.
Piia Herrala, Tero ja Maisa Suhonen ja Kimi Sunila
- Jaa-a...
- Kannattais olla enemmänkin erilaisia
joulunalustapahtumia. Ne tuovat ihmisiä yhteen.
- Perheille ja lapsille on nämä joulunavaukset, mutta
nuorille ei ole oikein mitään vastaavaa.
- Nuoret ovat tässä ihan väliinputoajia.
Ritva, Rauno ja Katja Kolehmainen, Leo ja Elmeri Kaukinen
ja Kati Neuvonen
- Joulun on joulu, ei kulutusjuhla, vaan rauhoittumisen aika.
- Pimeyteen lisää valoja! Ajattelin ihan omaa valoprojektia meidän nurkille.
- Seurakunta voisi tuoda jonkun joulunajan konsertin Kymin kirkonkin
puolelle, ettei kaikki aina olis Kotkan kirkossa.
- Hymyjä, iloa kaikesta, mikä on hyvin!