Näyttelyn avajaiset 12.6. klo 17 Olet lämpimästi

www.nakyma.fi
NÄYTTELY NAHKILANJÄRVEN PUISTOSSA JA RATAMESTARIN TALOLLA
AKAAN TOIJALASSA 12.6. – 30.8.2015
Kesä tuo näkymiä utopiaan
Näyttelyn avajaiset 12.6. klo 17
Olet lämpimästi tervetullut!
Näkymä 2015 -näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 12.6. klo 17 Nahkialanjärven rannalla. Näyttelyn avaavat kuraattorit Satu Kiuru ja Mia Muurimäki.
Kaupungin tervehdyksen näyttelylle tuo Akaan vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Antti Maijala.
Avajaistilaisuuden musiikista vastaa Kari Peitsamo. Toinen osa Peitsamon keikasta kuullaan talkoovoimin järjestettyjen avajaisten jatkoilla Ratamestarin talolla klo 18.30 alkaen.
Lisätietoa tämän vuoden teoksista saa oman puhelimen näytöltä teostietoihin liitettyjen älyruutujen kautta. Näyttelyn sisältöön voi mainiosti tutustua myös kuraattorien kierroksilla 19.7 ja näyttelyn päättyessä 29.8. Mukaan taidekävelyille saadaan kuraattorien ohella paikallisia taiteilijoita.
Tavoitteena on käydä hyvää keskustelua paitsi tämän vuoden teoksista,
myös siitä, mitä kävijät toivovat Näkymältä tulevina vuosina.
Näkymä 2015 – UTOPIA -näyttelystä
Teoksia sijoitetaan koko Nahkialan järven alueelle. Viime vuoden tapaan myös Ratamestarin talo Toijalan keskustassa avaa ovensa yleisölle.
Ratamestarin talon taidetarjonnasta vastaavat pääosin Päivölän opiston
kuvataidelinjan oppilaat, mutta luvassa on myös yhteisteoksia ammattitaiteilijoiden kanssa. Kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy. ”On aidosti utooppista, miten Näkymän kaltainen tapahtuma syntyy kuin tyhjästä vuosi toisensa jälkeen. Mukana on valtavasti hyvää energiaa ja halua ilahduttaa
paikallisia taiteen ystäviä”, näyttelyn kuraattorit Mia Muurimäki ja Satu Kiuru toteavat.
Näkymä-avajaisten artistivieras Kari Peitsamo on esiintynyt Toijalassa
usein. Kuva Toijalan Kellariteatterin juhlakonsertista 2007.
Kuva: Juha Rantala.
Pitäkää kiinni
Näkymästä!
Esa Maa on helsinkiläinen kuvataiteilija ja suomalaisen ympäristö- ja maataiteen pioneeri. Häntä haastattelee tässä Näkymän toinen kuraattori Mia Muurimäki.
M: Esa Maa, sinulta saadaan Näkymä –näyttelyyn teos tänä vuonna
ensimmäistä kertaa. Sinulla on kuitenkin yhdysside tapahtuman alkuajoille?
E: - Oli mukavaa saada kutsu työpariltasi Satu Kiurulta tulla tekemään
teos tähän Utopia-näyttelyyn. Olin tosiaan mukana aivan ensimmäisen
näyttelyn alkumetreillä – kävin silloin Taiteilijayhdistys ry:n kutsumana pitämässä luennon ympäristötaiteesta. Muistan että paikallinen taiteilijakunta oli avointa, innostunutta ja energistä. Oli minulle hienoa päästä puhumaan asioista, joihin olin tulenpalavasti sitoutunut. Vuosien varrella olen
käynyt katsomassa joitain näyttelyjä, ja ollut iloinen siitä miten alkuaikojen
pioneerihenkisyys on kantanut. Näkymässä on tutkittu ympäristö-, tila- ja
maataiteen keinoja hyvin monipuolisesti.
M: Mikä sinulle ympäristötaiteessa on se kiehtovin juttu?
E: - Ympäristötaidetta leimaa sellainen riippumattomuuden eetos.
Teokset ovat paikkasidonnaisia ja usein hetkellisiä, niitä on hankala kaupallistaa. Idea, keinot ja materiaalit ovat paikan sanelemia. Olennaista
on rohkeus ja halu toimia ympäristössään, tehdä asioita. Ihan varmasti ympäristötaide on ollut vastaisku galleriataiteelle, siinäkin mielessä että
se on tehty ihmisten arjessa koettavaksi, tuotu osaksi heidän ympäristöään. Tämä riippumattomuus ja omaehtoisuus on ympäristötaiteen ehdoton vahvuus, mutta seurauksena on tietysti helposti kokonaan rahamaailman sivuuttaminen ja sen sivuuttamaksi tuleminen.
Ympäristötaiteilija Esa Maa Nahkialan järven rannalla tutustumassa näyttelyalueeseen varhain keväällä.
M: Millaista tulevaisuutta toivoisit Näkymälle?
E: - Ensinnäkin toivoisin, että paikalliset taiteilijat pitäisivät tapahtumastaan kiinni. Näin hienoa historiaa ei saa hukata. Näkisin mielelläni tapahtuman myös levittäytyvän kauniista Nahkialan järven puistosta kaupunkimaisempaan maastoon, joutomaille ja teollisuusalueille. Minusta tällaiset
unohdetut alueet ovat ihan välttämättömiä kaupungin uudistumiselle, ne
kutsuvat meistä esiin odottamattomia toimintatapoja ja ideoita. Ajattelen, että joutomaa on kaupungin alitajunta, jota tarvitaan uusien asioiden
keksimiselle. Toivon tekijöille yhä vaan hyviä energioita ja uskallusta myös
uudistaa näyttelyä. Sitä taitaa olla jo ilmassa.
E: - Hauska kysymys sikäli, että nykytaideteos voi todella olla myös vain
konsepti, kuvaus teoksesta… Tekisin teokseni järvelle. Se olisi olemassa vain
otollisissa olosuhteissa, kun ilma olisi tyyni ja luonto lepäisi rauhassa. Näissä
harvinaisissa, täydellisissä olosuhteissa tyynen järven keskelle nousisi sumuveistos. Se eläisi vain hetken ja haihtuisi pois. Teokseni olisi lähes täydellisen
immateriaalinen, täysin sattumaan nojautuva, katoava. Katoavan taiteen
idea on minulle tärkeä.
M: Utopia-teeman puitteissa voi mietiskellä oikeasti olevan ja olemattoman välistä suhdetta. Haluaisitko lahjoittaa ajatusteoksen Näkymä-näyttelyyn? Tarkoitan sellaista teosta, joka toteutuisi vain mielikuvissa ja jota eivät resurssien puute tai arjen realiteetit rajoittaisi.
E: - Kiitos hyvän teeman valinnasta. On muistettava, että maailma
muuttuu kun sitä muutetaan. Tähän tarvitaan rohkeutta kuvitella vielä olematonta hyvää ja olosuhteista nousevia mahdollisuuksia.
M: Kiitos tästä hienosta ajatusteoksesta..!
Iloa Näkymä-kesään. Nahkialan järven rantaan nousi ensimmäisenä Kaisu Sillanpään ja Sanna Pausin yhteisötaideteos ILO. Teosta Sannan, Kaisun ja
Pertin kanssa toteuttamassa Akaan yläasteen Jopo-ryhmä opettajansa Pia Vakkilan johdolla.
Tutustu Näkymä 2015taiteilijoihin ja teoksiin
Ari-Pekka Pelkonen
Pelkosen performanssi siteeraa utopia-aiheista laululyriikkaa mm. John Lennonilta, Ozzy Osbournelta, Katri Helenalta ja Elvikseltä. Esityspäivät su 19.7 ja 28.8.
Bistrart-group (Italia):
Circus of Multiplicity
Poikkitaiteellinen italialainen taiteilijaryhmä
rakentaa teoksen, joka koostuu ”hengellisyyden
teltasta, mahdollisuuksien piiristä ja tarkkailemiseen tarkoitetusta tornista”.
Esa Maa
Suomalaisen ympäristö- ja maataiteen pioneeri tekee teoksensa Nahkialan järven rantaan. "Idea, keinot ja materiaalit ovat paikan sanelemia."
Gabriele Gervickaite (Liettua)
Gervickaiten teoksen lähtökohtana on idea
täydellisestä ruumiista. Hän rakentaa kollaaseja
proteesien ja mekaanisten osien koossa pitämistä olennoista ja pohtii kyborgien kohtaloa yhteisöissämme.
Irmeli Huhtala: ”Vanha koira”
ja ”Armollinen diagnoosi”
Valokuvateokset dokumentoivat ihmisen lemmikkieläimeen kohdistamaa rakkautta ja hellyyttä. Armollinen diagnoosi –sarjassa pääosassa ovat pieneläinklinikan potilaat. Teokset ovat
nähtävillä Ratamestarin talolla.
Johanna Laaja: Anima Mundi
Videota, animaatiota, maalausta ja piirtämistä liikkuvaksi kuvaksi yhdistävä taiteilija tuottaa
monitulkintaisia tapahtumia lopun ja alun leikkauspisteestä.
Juhani Koivumäki: Apostoli
Koivumäen videoteos on nähtävissä Tapettitehtaan tiloissa lauantaisin klo 10.00–14.00. Teos
kommentoi kristinuskon sakramenttien historiallista hämärtymistä.
Kaisu Sillanpää ja
Sanna Paus: ILO
Päivölän opiston kuvataidelinjan lopputyössä
etsitään iloa taiteen, puutarhanhoidon ja yhteisöllisen tekemisen keinoin. Mukana ILO -teoksen
alkuun saattamisessa oli Akaan yläasteen Joporyhmä opettajansa Pia Vakkilan kanssa.
Katriina Andrianov ja Kulttuuriosuuskunta Kiito: Unelmakuplat
Ratamestarin talolla rakennetaan yhteisötaideteosta omaan asuinympäristöön liittyvistä toiveista ja unelmista. Nähtävillä on myös ”Kolme
unelmaa Akaasta” –teos.
Matilda Löytty: Yhdessä
Afrikkalaisesta lapsuudesta ammentava taiteilija pohtii monikulttuurisuuden tuottamaa rikkautta, mutta myös toisten yhteisöllisyyden tuottamia ulkopuolisuuden tunteita.
Mia Joki: Taivas on totta
Joen teos ottaa kantaa taivaan olemassaolon puolesta. Näyttelyssä taivas koetaan miniatyyrikoossa 3 x 3m – oikea koko olisi 2300 x 2300
km.
Ottilia Roos: Kohde
Roos pohtii työssään kykyämme kohdata tosiasioita ja rehellistä puhetta. Uskallammeko kohdata asioita silmästä silmään? Voiko utopiassa
harjoittaa rehellisyyttä?
Ottilia Roos ja Jonna Salomaa:
Ratamies
Ratamiehen haamun voi tänä kesänä kokea
älypuhelimen avulla Ratamestarin talolla. Teos ilmentää lisätyn todellisuuden kaltaisten teknologioiden utooppisia ulottuvuuksia.
Pentti Otto Koskinen: Toijalan Kari
Suomalaisen performanssitaiteen uranuurtajan performanssi nähdään avajaisiltana Nahkialan järven rannalla.
Piela Auvinen: Kuplat
Keramiikkataitelija Piela Auvisen kuplat symboloivat utopioiden törmäämistä historiallisiin
realiteetteihin, mutta myös mahdollisuutta uusiin
alkuihin.
Riikka Mäkikoskela: Linja
Mäkikoskelan neulegraffitit tuovat sateenkaaren pään Toijalaan. ”Ajalliset tapahtumat sekoittuvat riemunkirjavasti, kun elämä vierii hetkestä toiseen omalla painollaan.”
Taiteilijaryhmä Salonen, Vänttinen, Launokoski ja Paajanen
”Omassa rauhassa, temppelimäisen sisäpihan yksinäisyydessä voit kuperien, koverien,
epätasaisten ja eriväristen lasien läpi nähdä tutun, tavallisen ja turvallisen maiseman erilaisiksi
utopioiksi vääristyneenä.”
Tarja Trygg: Solargrafia –projekti
Solargrafia on yksinkertainen menetelmä auringon kulkuratojen kuvaamiseksi maisemassa.
Tryggin kansainvälinen projekti tuottaa lumoavia kuvia taivaista ympäri maailmaa.
Tellervo Viitaniemi: Kyvytön
Viitaniemen teoksen lähtökohta on paikallishistoriassa. Taiteilija kunnioittaa monumentaaligrafiikallaan niitä, jotka osaavat ja kykenevät
auttamaan hädän hetkellä.
Tuula Vuokola:
Maamehiläisten puu
Albert Einstein on todennut: ”Jos mehiläiset
häviävät maapallolta, ihmiskunnalla on noin
neljä vuotta elinaikaa!” Vuokolan teos on kunnianosoitus pölyttäjille, joiden varassa ihmisten
utopiat lepäävät.
Lue lisää teoksista
Näkymän verkkosivuilta
http://www.nakyma.fi/nayttely2015/kohde.html
Tule Ratamestarin talolle rakentamaan Unelmakuplia –yhteisötaideteosta omaan asuinympäristöön liittyvistä toiveista ja
unelmista!
Katriina Andrianovin Akaan kaupungille fasilitoimaan Unelmakuplia -yhteisötaideteokseen
voit visualisoida omat haaveesi ja toiveesi. Päivölän kuvataidelinjalaiset opastavat käytännön
toteutuksessa.
Materiaalina käytetään muotoiltuja pakkausmuovikuoria (esim. lelupakkauksista). Ota siis
mukaasi pakkausmuoveja ja kaikki rihkama, jota
et ole raaskinut heittää poiskaan!
Päivölän kuvataidelinjalaisten
Ratamestarin talo -projekti
Vanha ratamestari Raiskion talo
Toijalan keskustassa täyttyy tänäkin kesänä taiteesta ja elämästä.
Alueen kohtalo puhuttaa Akaassa sekä kunnallispolitiikkoja että
kuntalaisia. Päivölän Kuvataidelinja ottaa kantaa keskusteluun
jo toisena vuonna peräkkäin, ottamalla talon taiteen tekemisen
paikaksi ja osaksi Näkymä –ympäristötaidetapahtumaa.
Ratamestarin talo on kokonaistaideteos, jossa talon sisä- ja ulkotilat sekä sitä ympäröivä alue
avautuvat taiteen tekemiselle ja kokemiselle. Talon toiminnan organisointi on Päivölän opiston
kuvataiteen ja kulttuurituottamisen linjan vastuulla.
Opiskelijat ovat työstäneet muun opiskelun
ohella tammikuusta 2015 lähtien Utopia –teemaa ja suurin osa opiskelijoista tekeekin lopputyönsä Näkymä-ympäristötaidenäyttelyyn joko
teoksena tai toimimalla Näkymän taiteilijoiden
assistentteina. Vieraileviksi taiteilijoiksi Ratamestarin talolle opiskelijat ovat tänä vuonna saaneet Irmeli Huhtalan, Johanna Laajan, 3D Jonna
Salomaan, Esa Maan ja tuoreen filosofian tohto-
rin Katriina Andrianovin, jonka fasilitoima Unelmakuplia yhteisötaideteos pääsee nyt myös
Ratamestarilla osallistumaan. Näkymän pystytyksestä dokumenttikoostetta kuvaa ja kokoaa
Tatu Heinämäki.
Taide työnä
Kuvataidelinjan tarkoitus on perehdyttää
opiskelijat jo opiskeluaikana kuvataiteen ja kulttuurin alueen käytännön työhön. Ahkerasta
työnteosta kertoo myös se, että kaikki Päivölän
Kuvataidelinjan opiskelijat ovat päässeet haluttujen jatko-opiskelupaikkojen pääsykokeisiin.
Ensi syksystä lähtien Päivölässä on mahdollista
opiskella myös arkkitehtuurin valmentavalla linjalla tai suorittaa yliopistotasoiset kuvataiteen aineopinnot, jotka järjestetään yhteistyössä Lapin
yliopiston kanssa.
Ennennäkemätöntä Näkymässä
Tämänvuotiseen Utopia-teemaan sopii hyvin
yhteistyö Toijalan Nokian yksikön kanssa, mikä on
mahdollistanut aivan uudenlainen taideteoksen
luomisen AR –teknologian avulla (augmented
reality = lisätty todellisuus). Utopia yhdistyy tässä teoksessa sekä sisältönä että teknisesti, koska
Ratamestarin talolla on mahdollista nähdä haamu – tosin älypuhelimen kautta. Tämän ainutlaatuisen Ratamestarin haamu –teoksen ovat
ideoineet ja toteuttaneet Nokian kanssa yhteistyönä Jonna Salomaa, Päivölän Kuvataide- ja
Matematiikkalinjat.
Taiteen lisäksi talossa on tarjolla kahvia viikon
jokaisena päivänä. Talo, näyttely ja sen pihapiiri ovat maksutta avoinna vierailijoille koko kesän
ajan. Kuvataidelinjan ja Ratamestarin tapahtumiin, aukioloaikoihin ja toimintaan löydät linkin
myös www.paivola.fi sivuilta.
Näkymään jurytetyt taiteilijat tutustuivat Nahkialanjärven ja Ratamestarin talon näyttelyalueisiin Näkymän järjestämän Utopia- ja taiteilijaseminaarin yhteydessä huhtikuussa.