Näin teet hyvän apurahahakemuksen
Matti Isohanni psykiatrian professori (emeritus) Oulun yliopisto, OYS PantherMedia Työssä tutkimustyö Näin teet hyvän apurahahakemuksen Jos apurahaa ei hae, sitä ei saa. Jo hakemuksen tekeminenkin auttaa kypsyttämään tutkimus suunnitelmaa, ja hylätty hakemus johtaa parhaimmillaan tutkimussuunnitelman parantamiseen. Hakemusten teon ohjaus on nykyään osa tie teellistä koulutusta. Nuoren tutkijan ensimmäi sissä apurahahakemuksissa ja varttuneen tutki jan projektihakemuksissa on paljon yhteisiä, mutta myös joitain erottavia piirteitä. Seuraa vassa käydään läpi keskeisiä hyvän hakemuksen ominaisuuksia. Lue hakuohjeet Noudata hakuohjeita. Tutustu rahoittajan mis sioon ja tavoitteisiin, samoin arvioijiin ja ar viointiprosessiin. Lisätietoa voi saada yhdyshen kilöltä, joskin häntäkin painaa tulosvastuu eli tarve saada lukuisia hakijoita: hän tuskin kehot taa luopumaan hakemuksesta, ellei kaavailtu tutkimussuunnitelma poikkea radikaalisti kes keisistä hakukriteereistä. Rahoittaja on kiinnostunut hankkeen väli- ja lopputuotoksista sekä niiden suhteesta käytet Su omen Lääkärilehti 7/2015 vsk 70 tyyn aikaan ja rahaan: uudesta tutkimustiedosta ja hoitokäytännöistä, kasvaneesta osaamisesta sekä saavutettavista tutkinnoista. Varaudu arviointiin Arvioijat arvioivat hankkeen, hakijan, tutkimus ryhmän ja hakemuksen tieteellistä laatua. Ha kemuksella tulee olla johdonmukainen rakenne ja juoni sekä tiivis mutta kattava esitystapa. Ar vioijat lukevat kymmeniä tai jopa satoja hake muksia – yleensä vapaa-aikanaan. Jyvien tulee erottua akanoista jo tiivistelmästä ensimmäis ten minuuttien aikana, muuten peli on helposti menetetty. Etenkin jos arvioijat ovat hakemuksen alan syvällisiä asiantuntijoita, tulee aiemman kirjalli suuden ja tutkimuksen nykytilan sekä menetel mien olla oikein. Mikäli (kuten usein on) arvioi jat ovat toisen alan asiantuntijoita ja lääkäreitä, 421 tutkimustyö Monen projektin historiaan kuuluu tyrmäyksiä, joista on otettu opiksi. he kiinnittävät huomiota hakijan ja hakemuk sen yleisiin ansioihin sekä hankkeen yleiseen tieteelliseen ja kliiniseen merkitykseen. Aloitteleva tutkija tarvitsee ohjausta ja työryh mää, mutta etenkin itsenäistyvän post doc -tut kijan tulee kuvata oma, itsenäinen osuutensa ja tutkimuslinjansa sekä sen eriytyminen tutki mushankkeessa. Kopiointi senioritutkijan usein sinänsä ansiokkaasta suunnitelmasta on usein läpinäkyvää. Vahva ja ansioitunut tutkimus ryhmä on sinänsä merkittävä etu hakijalle, kun han hakijan oma rooli on tuotu esiin. Rahoitussuunnitelma Rahoittajia ja arvioijia kiinnostaa, mihin haettu rahoitus aiotaan käyttää. Nuorten tutkijoiden kannustusapurahoissa väitöskirjan loppuun saattaminen on usein vahva argumentti, mutta on uskottavampaa hakea rahoitusta virkavapau teen 1–2 viimeisen osatyön ja yhteenvedon laa dintaan selkeässä aikataulussa kuin esimerkik si karonkkakuluihin. Suurissa varttuneiden tutkijoiden projektiapurahoissa arvioidaan esi tettyä työvoiman tarvetta ja muita kuluja, sa moin haetun rahoituksen osuutta kokonais budjetissa ja todennäköisen tuotoksen suhdetta rahoitukseen. Tutkimussuunnitelman uskottavuus Väitöskirja poikkeaa yleensä ensimmäisistä tut kimussuunnitelmista. Huippututkimus on ris kitutkimusta, josta osa väistämättä epäonnis tuu. Rutiinitutkimus onnistuu helpommin mutta ei välttämättä tuo merkittävää uutta tie toa tai läpimurtoja. Riskejä ja vaaroja on hyvä pohtia ja vähentää esimerkiksi voimalaskelmil la, alustavilla tuloksilla sekä riskien ja uhkien analyysillä. Varasuunnitelmalla varaudutaan yl lätyksiin ja muutoksiin. Etenkin laajoissa projektihakemuksissa yrite tään menneiden saavutusten avulla arvioida tu levia suorituksia: Onko tutkimusryhmässä kriit tistä massaa, tekijöitä ja osaajia? Mikä on työn jako? Millainen on kansallinen ja kansainväli nen verkosto? Mitä uutta tieteellistä tietoa ja säännönmukaisuuksia tutkimus onnistuessaan tuo? Mitä tietoaukkoja tutkimus onnistuessaan täyttää ja mitä uusia väyliä se avaa? 42 2 Sudenkuopat: mitä tulee välttää? Nopeasti viime hetkellä kyhätty hakemus johtaa harvoin tulokseen, samoin uuden mutta sulat telemattoman idean ymppääminen. Hyvässä hakemuksessa ei ole turhaa vaatimattomuutta tai liiallista hybristä, epäselvää juonta, logiikkaa tai asettelua. Jos apurahaa ei hae, sitä ei saa. Huonoa hake musta ei kannata jättää, mutta keskinkertainen kin kypsyttää tutkijan ajattelua ja tutkimus suunnitelmaa. Väitöskirjahankkeessa se on tu levan väitöskirjan yhteenvedon ensimmäinen versio. Jos hakemus hylätään Jos hakemus hylätään, palautetta saa valitetta van harvoilta rahoittajatahoilta, niin työlästä ja vastuullista sellaisen laatiminen on. Olisi kui tenkin tärkeää selvittää ryhmän sisällä, onko hanke laadukas vai ei. Hylkäys voi olla merkki huonosta suunnitelmasta tai hakemuksesta. Uusi hakemus voi johtaa parannellun suunni telman rahoitukseen, niukasti pudonnut hake mus voi saada rahoitusta seuraavilla hakukier roksilla. Parhaimmillaan hylätty hakemus joh taa terveeseen itsekriittisyyteen sekä tutkimus suunnitelman radikaaliin parantamiseen. Monen ansiokkaan tutkimusprojektin – usein vaiettuun tai unohdettuun – haku- ja julkaisu historiaan kuuluu tyrmäyksiä, joista on noustu ja otettu opiksi. Taloudellisen tilanteen kiristyessä tutkimus apurahojen hakupaine on kasvanut ja hyväksy minen käynyt harvinaisemmaksi. Hyvätkin hankkeet voivat kaatua rahoituksen puuttee seen. Tällöin lääkäri putoaa jaloilleen ja palaa yleensä kliiniselle uralle, johon tutkimustyön si sällyttäminen ei ole aina helppoa. n Suomen Lääkärilehti 7/2015 vsk 70
© Copyright 2024